Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 | Nro 48 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Ravintolamaailman keskellä syntynyt Peter Jakobsen toteutti haaveensa ja myy voileipiä kauppatorilla. Kaupunki s. 6 Unelmien voileivät Juhlajärjestäjä Jenni Petäjoki sanoo, ettei isäntäväen kannata ottaa juhlapäivänä kaikkea hoitaakseen. Elämä&tyyli s. 10 Vetoapua juhlintaan Kikhernejauhoista tehdyt soccalettuset maistuvat kevyinä kesälläkin. Täytteissä voi soveltaa oman maun mukaan. Maku&nautinto s. 14 Soccaa pukkaa Portsan Ratakadun hiekoitussepeliä erityisen hankala poistaa. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 KAUKOLÄMPÖJOHDON asennustyö Satakunnantie 69–71:n kohdalla katkaisee ajokaistat Raision suuntaan keskiviikkona 15. kesäkuuta kello 23:30 alkaen. Raision suuntaan menevä liikenne on ohjattu Turun suuntaan tulevien toiselle ajokaistalle. Turun suuntaan tulevilla käytössä yksi ajokaista. Työn arvioitu valmistumisaika on 16. kesäkuuta kello 6. Työn aikana poikkeava nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa. Satakunnantie katki torstaiyönä MAANANTAIAAMUNA Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenosastoilla olivat hymyt herkässä, kun lapsipotilaille jaettiin pehmoisia nalleja ikiomaksi. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri sekä kauppakeskus Skanssi lahjoittivat lähes 60 Onni-pehmonallea niitä tarvitseville lapsille. – Toukokuussa järjestimme Jottei kukaan jäisi yksin –hyväntekeväisyysgaalan, jossa sai ostaa lahjoitettavan Onni-nallen ja valita lahjoituskohteen. Tyksille potista lahjoitettiin kymmenisen nallea, kertoo Janina Andersson, MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja. Loput Nallet lahjoitti Skanssi. Lapsipotilaille kasa nalleja Onko koodaus tulevaisuudessa kansalaisen perustaito? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TEEMU P. PELTOLA VAIKKA juhannus kurkkii jo kulman takana, on Portsan Ratakadulla vielä runsaasti hiekoitussepeliä talven jäljiltä. Portsalaiset ovat ihmetelleet, miksi niitä ei ole siivottu pois. – Kadunvarsille on asennettu joitakin vuosia sitten kiinteät ajoneuvojen siirtokehotuskyltit, jotta kadut saadaan kunnolla siivottua lumesta ja hiekoitussepelistä ennalta ilmoitettuina päivinä. Nyt hiekoitussepeliä on poistettu vain muutamalla lakaisukoneen ohiajolla, mutta pysäköityjen autojen alta sekä yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien risteysalueen levennyksiä ei ole puhdistettu, kummastelee Asukasyhdistys Portsa ry:n puheenjohtaja Sari Raunell. Hän sanoo, että Ratakadulla sama toistui myös vuosi sitten keväällä. Raunell kertoo, että Turun kaupungin palautepalveluun aiheesta jätetty kysymys ei ole poikinut vastauksista. KATUJEN kunnossapidosta vastaavan Kuntec Oy:n tuotantojohtajan Mikko Kuntun mukaan kyse on todennäköisesti puhtaasta vahingosta. – Meillä oli työnjohdollisia ongelmia erään pidemmän sairasloman vuoksi. Työ on todennäköisesti jäänyt hieman keskeneräiseksi, koska se osui aikataulullisesti hankalaan ajankohtaan. Portsan alue on pääsääntöisesti puhdistettu ja myös Ratakadun ajoväylä. Ratakadun pysäköintitaskut ovat osittain puhdistamatta, sanoo Kunttu. Kunttu huomauttaa, että Ratakadun puhdistaminen on ”kaikin puolin erittäin hankalaa”, koska se on käytännössä aina täynnä pysäköityjä autoja. – Lisäksi siirtokehotukset ovat voimassa vain talvikaudella, joten kadun tyhjäksi saaminen vaatii paljon työtä. Asiasta on kyllä huomautettu työnjohtoa. Homma hoituu, mutta se aiheuttaa harmia asukkaille pysäköinnin suhteen. Käytännössä kadun on oltava täysin tyhjä työn suorituksen aikana, sanoo Kunttu. Portsan hankalalla Ratakadulla vielä hiekoitussepeliä Ratakatu oli vielä alkuviikosta sepelin vallassa. Risto Ranta / Portsa ry OONA KARHUNEN KYMMENEN turkulaiskoululaista pääsi viime viikolla tutustumaan teknologiaan NY Tiedeyrittäjät -kesäleirillä. Nuori Yrittäjyys ry:n yhdessä Lasten Tiedekoulun ja Microsoftin kanssa järjestämällä leirillä suunniteltiin päiväkodin lapsia ilahduttavia keksintöjä. – Ideana on, että lapset tutustuvat teknologiaan ja luovat valitsemaansa teknologiaa käyttäen sovelluksen, tehtävän, pelin tai videon päiväkotilaisille. Päiväkotilaiset ovat hyviä pilottiasiakkaita. Heidät on helppo saada innostumaan. Koululaiset ovat olleet päiväkotilaisia, joten he tietävät mistä nämä voivat innostua, leirin koordinaattori Turo Numminen kertoo. Kuten työelämässä, leiriläisetkin hakivat taustatietoa ja tutustuivat “asiakkaisiinsa” eli Mukulax Kähärin päiväkotilaisiin. Leiriläiset ottivat muun muassa selvää, mistä eskarilaiset pitävät, haluaisivatko he esiintyä ja mitkä ovat heidän lempiruokiaan ja -hahmojaan. – Yksi tiimi oli suunnitellut tekevänsä videon. Selvisi ettei kukaan halunnut esiintyä, joten videon teko peruutettiin. Päiväkotilaiset kuitenkin tykkäsivät lohikäärmeistä, ötököistä ja hedelmistä. Yksi ryhmä tekikin pelin, jossa ötökkä metsästää hedelmiä. Asiakkaiden toiveiden perusteellahan tässä mennään. HERKKUJAHTI-LABYRINTTIPELIN lisäksi viikon aikana valmistuivat matikkaja luontovisat sekä avaruusseikkailu. Leo Lehtisen, Patrik Kaseen ja Osku Laihon avaruuseikkailupelissä hahmo näkee nukkumatin, nousee kissalohikäärmedinosaurusmutaation kyytiin ja väistelee meteoriitteja. – Meteoriitin väistö tuli siitä, kun päiväkotilaiset pitivät avaruudesta. Unelmapäivästä kysyttäessä tuli idea siitä, että pystyisi tekemään ihan mitä vaan, esimerkiksi menemään raketilla kuuhun, Patrik kertoo. – Nukkumatti taas tuli siitä kun aika moni päiväkotilainen vastasi, ettei tykkää lepohetkistä, Leo täydentää. Pelistä oli ideoitu huomattavasti pidempi, mutta aika loppui kesken. – Meteoriittien jälkeen piti päästä lopputaisteluun, jossa heitellään nukkumattia tyynyillä. Kun nukkumatti häviää, pitää rakentaa auto ja palata maahan. Sen jälkeen tulee disco, jossa on ylhäällä iso teksti “ei enää päiväunia”, Patrik kertoo. LEIRI ei kuitenkaan ollut pelkkää hassuttelua, vaan koululaiset pääsivät oikeasti harjoittelemaan esimerkiksi Scratchja Kodu-peliympäristöjen käyttöä. Lisäksi he tekivät itse mainoksia ja tutustuivat peruskoodaamiseen. – Emme puhu lasten kanssa työelämätaidot-sanalla, mutta niistähän tässä on kyse. Yritämme tehdä oppimissisällöistä mielenkiintoisia, jolla tavallaan “huijaamme” lapsia oppimaan. Tämä leiri oli samanaikaisesti Espoossa pidetyn leirin kanssa vasta pilotti. Tavoitteena kuitenkin on, että toiminta voisi olla osa normaalia opetusta, Numminen sanoo. Päiväkotien koodarit Kesäleirillä opittiin teknologiaa ja työelämätaitoja, joissa vain taivas oli rajana Osku Laiho (takana), Patrik Kase ja Leo Lehtinen ehtivät myös itse pelaamaan suunnittelemaansa peliä. KUNTALIITON mukaan Turku onnistui hillitsemään terveydenhuollon kustannuksia viime vuonna suurista kaupungeista parhaiten. Vielä vuonna 2014 Turku oli terveydenhuollon kustannuksiltaan neljänneksi kallein kaupunki. Nyt Turku on sijalla kuusi, kun suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset lasketaan euromääräisesti asukasta kohden. Ikävakioidut kustannukset ovat vähentyneet 1,1 prosentilla, kun vertailussa mukana olevien kaupunkien yhteenlasketut kustannukset nousivat 2,3 prosenttiyksikköä. Turku tehosti isoista eniten KAUPPAKESKUS Myllyssä Raisiossa koettiin maanantaina yllättävä hetki, kun miesasiakas sai raha-automaatista 61 000 euron suuruisen voiton. Suurvoitto tuli RAY:n Alkemia-pelistä. – Pelisalissa oli hiljaista, joten muutkin asiakkaat huomasivat suuren voiton. Voittaja oli hyvin rauhallinen. Ehkä hän ei ihan vielä sisäistänyt, kuinka isosta summasta on kyse. Itse olin todella hämmästynyt, kertoo Raision Myllyn Pelaamossa työskentelevä Miia Hermansson. Pelikone antoi 61 000 euroa
3 Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS SAIRAANHOITOPIIRI on ostamassa Tyksin vieressä sijaitsevaa Mikron tonttia rakennuksineen Senaattikiinteistöiltä. Hinta on 4,9 miljoonaa euroa. Mikron rakennuksen henkilöstö ja toiminta siirtyy uuteen Medisiina D-rakennukseen sen valmistuessa. Oston avulla sairaanhoitopiiri haluaa muun muassa varautua tulevia erikoissairaanhoidon ja sote-toimintojen tarpeita varten. Sairaanhoitopiiri ostaa Mikron VALTAOSA suurten kaupunkien asukkaista asuu kerrostalossa. Kerrostaloalueita, eli lähiöitä, alkoi Turkuunkin nousta toden teolla 1970-luvun taitteessa. Koteja piti saada kiireellä pystyyn, eikä jäljellä ollut niin väliä. Entinen rakennusmestari muisteli joskus elementtitalojen pystyttämistä Turussa kauhulla. Betonielementtien ei annettu edes ”jäähtyä” kunnolla, kun ne hilattiin jo pystyyn. Seuraukset nähtiin julkisivuissa ja rakenteissa muutaman vuosikymmenen päästä. Vesijohdoissa käytettiin halpaa itäsaksalaista kuparia ja ne valettiin ajan rakennustavan mukaisesti betonin sisään. Putkien kestoksi arveltiin ehkä viitisenkymmentä vuotta, yhden ihmisen aikuisikä. Mahtoiko yksikään rakennuttaja ajatella, että putkia joskus uusittaisiin? Että talot olisivat vielä pystyssä 50 vuoden kuluttua? Tuskin. Etenkin vuokralähiöitä rakennettiin tilapäiseen tarpeeseen, kun maaseutu tyhjeni ihmisten muuttaessa massoittain työn perässä kaupunkeihin. Nykyään ne ovat pysyvä osa Turun kaupunkikuvaa. Yksittäisiä taloja on purettu, mutta useimmin on valittu saneerauksen tie. Tosin Mäntymäkeen heti sodan jälkeen rakennettujen talojen kohtalo on vielä avoin. Ne edustavat vanhempaa pula-ajan vuosikertaa. 2000-LUVULLA maaseutu on alkanut tyhjentyä uudestaan. On jo alueita, joissa hyväkuntoisetkin asunnot uhkaavat jäädä lähes arvottomina omistajiensa käsiin. Väki virtaa taas keskuskaupunkeihin, tällä kertaa myös maan rajojen ulkopuolella. Trendi on pysyvä, eikä nykyisen rakennuskannan ylläpito yksin riitä. Asuntoja tarvitaan paljon lisää, myös vuokrataloja. Tornitalojakin. Eikä niitä voida aina rakentaa susimetsien reunaan. Turun kaupunkikuva muuttuu tulevina vuosikymmeninä rajusti. Monenlaisia kansallismaisemia ”pilataan” rakentamisella, koska on pakko. Yhden tornitalon kiivas vastustaminen on pelkkä lillukanvarsi, jolle naureskellaan vuosikymmenen päästä huvittuneena. TEEMU P. PELTOLA Tornitalojen Turku tulee Sinun pieni uutisesi voi olla suuri asia muille Lähetä juttuvinkki aamuset@aamuset.? Oona Karhunen
Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA HENRIKINSEURAKUNNAN perinteinen Hääyö-tapahtuma järjestetään Tähkäpuistossa lauantaina 13. elokuuta kello 19 alkaen. Pariskunnat voivat lupautua toisilleen pienimuotoisesti ilman sen suurempaa hääruljanssia. Paikalle voi toki kutsua läheisimmät ihmiset. Myös asu on vapaa. Tapahtumaan ilmoittautuminen päättyy 24. heinäkuuta. Lomake on osoitteessa www.henrikinseurakunta.fi. Naimisiin porukalla ja taivasalla MIKSI vanhustyötä aina moititaan? Oma muistisairas äitini saanut viimeisen kolmen vuoden aikana vain hyvää hoitoa kotihoidolta, intervallijaksoilla, sairaalassa ja nyt palvelutalossa. Ken valittaa, voi kai itse sitoutua 24/7 omaishoitajaksi, silloin ei voi enää moittia ketään. NINA KÅRLUND ROSKAT ovat iso riesa, etenkin vapaaajankalastajien takia. Siimoja, eväspaketit, matopurkit, tölkit ja pullot ym. muiden kalastajien mustamaalaajina. Aina saa siivota toisten jäljet ennen kuin aloittaa itse kalastelun. Tämä aiheuttanut paljon kalastuskieltokylttejä, linnuille siimoista ja koukuista vammoja ym. lhmiset tuhoaa kaiken. Myös luvattomia nuotioita ja niin paljon muuta sabotaasia. EI OLE LAITAA VEIKKAUKSEN chatissa eräs naisjuontaja väitti, että chat on vaan suomeksi. Jo on englanninja ruotsinkielisiäkin ja oikein hyvin heidänkin rahat ovat kelvanneet. Niitä juoppoja eräs oikein mielistelee. BINGO PAKKO sitä, pakko tuota, silpominen, joukkoraiskaukset ym. Uskonnonko nimissä? Voi kauhistus. Väkivalta hyppii jo silmille. Viidakon laki? Vahvimman oikeus, entä vastuu? Nuo rikkaruohot kitkettävä jo heti alussa. JOTAIN RAJAA SE on tosi, että Paraisilla toimii kaikki paremmin kuin muualla ja kahdella kielellä. Eli avun tarve on minimaalinen, ja jos et pärjää, granne hjälpar de skönd! Niin se vaan menee. AATELISIA KUN OLEMME Oletko mennyt naimisiin Tähkäpuiston Hääyössä? Millaista se oli? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. ILKKA LAPPI KESKUSTASSA ruokapaikkojen kesken kilpailu on kovaa. Tällä viikolla kauppatorille ilmestyi uusi yrittäjä, kun Aurakadun puoleisella sivulla luukkunsa avasi voileipiin keskittyvä Gorilli-rekka. – Keskustassa on kilpailua paljon, mutta meillä on hyvät mahdollisuudet pärjätä. Täällä on paljon ketjupaikkoja. Yksilöllisyydellä, hyvillä tuotteilla ja asiakaspalvelulla on oikeasti mahdollisuus erottua, uskoo Gorilli-rekkaa pyörittävä Peter Jakobsen. – Me välitämme ruuasta ja asiakkaistamme. Tämä on ollut unelmani niin kauan, että jokaisella asiakkaalla ja jokaisella myymälläni annoksella on väliä, hän alleviivaa. TANSKASSA syntynyt Jakobsen on elänyt ravintolaelämää koko ikänsä. Jakobsen ollessa pieni hänen äitinsä omisti kahvilan. Myöhemmin äiti työskenteli ravintoloissa ja hotelleissa, joten alan lainalaisuudet tulivat tutuksi pienestä pitäen. – Melkein synnyin kahvilaan. Kasvoin alalle ja 16-vuotiaana menin opiskelemaan ravintola-alaa. Tosin koulu jäi välillä kesken, kun työllistyin kahvilaan, Jakobsen kertoo. Ajatus omasta ruokarekasta heräsi vuonna 2009, kun Jakobsen muutti Tanskasta Ruotsiin. – Siellä oli samantyyppinen tori, jossa myytiin rekasta thairuokaa. Yritin saada silloisessa työpaikassani jalkeille rekan, josta olisimme voineet myydä omaa ruokaamme, koska kojusta myyty thairuoka ei ollut kovin kummallista. Ajatus ei kuitenkaan lopulta toteutunut, Jakobsen kertoo. Ajatus ruokarekasta ei jättänyt miestä rauhaan. Muutama vuosi sitten tie toi miehen Ruotsista Turkuun. – Saman tien, kun näin kauppatorin Turussa, ajatus ruokarekasta palasi mieleeni, mies nauraa. YKSINKERTAINEN asia rekan saaminen torin laidalle ei kuitenkaan ole ollut. Pelkästään rakan hankkimiseen ja byrokratiaan Jakobsen laskeskelee kuluneen yli vuoden. Sitä ennen hän myös opiskeli lisää ravintola-alaa. – Osasin kyllä tehdä kaikenlaista, koska olin työskennellyt salaattibaareissa, kahviloissa ja vastaavissa paikoissa paljon, mutta halusin oppia lisää. Esimerkiksi fine dining -ravintolat olivat tuntematonta maaperää. Gorilli-rekassa Jakobsenilla on vaihtuva ruokalista. Pääpaino on erilaisissa voileivissä. Lisäksi tarjolla on muun muassa pastasalaattia ja pieniä jälkiruokia. Koska kaikki tehdään itse, Jakobsen on tarvinnut ruuan esivalmisteluissa ystäviensä apua. – Kavereideni keittiöt ovat olleet kovassa käytössä. Ruokia on jouduttu tekemään ja esivalmistelemaan monessa paikassa, koska rekassa kaikkea ei voi tehdä. Unelma torin laidalla Peter Jakobsen toi uuden vaihtoehdon keskustan ruokatarjontaan Peter Jakobsen tuo torille ripauksen tanskalaista ruokakulttuuria. Ilkka Lappi Mirja Kiiskinen ILKKA LAPPI TAVOITIMME Turun messukeskuksen projektijohtaja Päivi Järvelän tiistaina kello 13.30. Missäs oot? – Työpöytäni ääressä Turun messukeskuksessa tavallista työpäivää viettämässä. Mitä tavallinen työpäivä tarkoittaa tähän aikaan vuodesta? – Vaikka ei messuja kesäaikaan olekaan, eri messujen järjestelyt ovat ympärivuotista hommaa. Markkinointiin esimerkiksi pitää keskittyä ympäri vuoden. Tähänkin aikaan vuodesta työ on markkinoinnin miettimistä, messuosastojen myyntiä eri messuille ja niin edelleen. Vaihteleeko messujen valmisteluaika eri messujen välillä? – Melkein koko vuosi menee järjestelyissä messuista riippumatta, vaikka kiivain järjestely onkin lähempänä messuja. Mutta esimerkiksi kirjamessuja valmistellessa koko talo tekee täysillä niitä jo elokuussa. Hieman esimerkiksi messujen koko vaikuttaa siihen, miten paljon etukäteen kiivain valmisteluvaihe alkaa. Tämän vuoden kirjamessujen teemamaa on Saksa. Millainen suhde itselläsi on saksalaiseen kirjallisuuteen? – Klassikoita olen lukenut, mutta saksalainen nykykirjallisuus ei ole kovin hyvin hallussa. Nyt olen asiaan perehtynyt hieman, kun näitä nykykirjailijoita messuille on tulossa. Se on yksi tämän työn hyvistä puolista, että saa ottaa selvää uusista asioista. Niitä tulee väistämättä esiin erilaisia messuja järjestäessä. Kiivasta messusyksyä odottava
7 Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 ENTINEN huipputriathlonisti Mika Luoto on valittu Suomen triathlonliiton hallitukseen. Luodon hallituspesti jatkuu vuoden 2017 loppuun asti. Turun Urheiluliittoa aktiiviurallaan edustanut Luoto toimii nykyään aktiivisena muun muassa juniorivalmennuksen parissa, joka tulee olemaan isossa roolissa myös Luodon hallituspestissä. Luodon lisäksi uuteen hallitukseen valittiin puheenjohtaja Susanna Blomberg ja kuusi muuta jäsentä. Mika Luoto triathlonliiton hallitukseen VUONNA 1991 Paavo Nurmen kisoissa järjestettiin juoksilegendan urotyön hengessä Paavo Nurmi -challenge, jossa juostiin lähes peräkkäin 1500 metriä ja 5000 metriä. 1990-luvun taitteessa Suomen kovimpiin mailereihin kuulunut Turun Weikkojen Jukka Savonheimo (kuvassa) otti 1500 metrillä komean päänahan voittamalla Tanskan Mogens Guldbergin. Savonheimon voittoaika kirjattiin numeroin 3.45,25. Guldberg jäi viiden sadasosan päähän. – Sinä päivänä juoksu kulki hyvin. Olin kärjessä ja muistan ihmetelleeni runsas 300 metriä ennen maalia, eikö Guldberg ollenkaan lähde. Pari sataa metriä ennen maalia ajattelin, että pakko on itse lähteä kiriin. Loppusuoralle tultiin rinta rinnan, mutta voitin sitten. Aika ei tosin ollut kovin ihmeellinen, kun ei siinä juoksussa kauhean kovaa menty. Lyhyen palautumisen jälkeen edessä oli 5000 metriä. Savonheimo ei lähtenyt matkaan suurin odotuksin. – Lähdin matkaan ihan hölkkävauhtia, mutta yllättävän hyvin sekin sitten kulki, muistelee aikaan 14.19,56 kellot pysäyttänyt Savonheimo. Paavo Nurmen olympiaurotekoa Savonheimo ei toistanut, sillä jäi 5000 metrillä kuudenneksi. Sekä 1500 metrillä että 5000 metrillä selän taakse jäivät kuitenkin nippu kovia suomalaisia muun muassa Jari Venäläinen ja Mika Maaskola. ILKKA LAPPI Loppukirin voittanut Uskotko Interin kurssin kääntyvän? Mihin asti joukkue sarjassa nousee? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PAAVON JÄLJILLÄ ILKKA LAPPI VIIME sunnuntaina HIFK:ta vastaan Inter otti helpottavan voiton. Voitto oli tärkeä myös Interin päävalmentajaksi Job Dragtsman eron jälkeen hypänneelle Jami Walleniukselle. Walleniuksen tartuttua ruoriin Inter on nyt ehtinyt pelata Veikkausliigassa kolme ottelua. – Koko ajan olemme menneet eteenpäin. Pelimme on parantunut pikku hiljaa, kun aktiivisuutta ja uskallusta on saatu pelaamiseen lisää, arvioi Wallenius vajaat kolme viikkoa kestänyttä pestiään Interin päävalmentajana. Wallenius tuntee Interin äärimmäisen hyvin ja muutoksia on tehty harkiten. Pelillisesti aktiivisempi pallollinen peli on ollut yksi lähtökohta. – Alkukaudella tyydyimme odottelemaan passiivisesti. Se on ollut yksi alkukauden ongelmamme, tuumii Wallenius. AKTIIVISEMMAN pelaamisen lisäksi harjoitteluun on Walleniuksen johdolla tehty viilauksia. – Tiettyjä asioita tehdään harjoituksissa nyt eri tavalla. Moneen osaalueeseen on tehty jotain. Yli vuosikymmenen Interin valmennusryhmässä mukana olleelle Walleniukselle hyppy päävalmentajan paikalle ei ollut iso. Jo Dragtsman aikakaudella Wallenius ajoittain hoiti päävalmentajan ruutua, kun hollantilaisen poissa ollessa. – Käytännössä oma työnkuva ei päävalmentajana hirveästi ole muuttunut. Työtunteja tulee nyt enemmän. Aikaisemmin valvoin harjoituksia, jotka joku muu oli tehnyt, nyt suunnittelen harjoitukset, mutta muuten työ on aika samanlaista. Yksi syy Interin vaisun alkukauden takana on keskikenttäryhmityksen ongelmat. Viime kauden jälkeen Inter menetti keskikentältään Vincent Onovon ja Kaan Kairisen, jotka olivat isossa roolissa. – Olemme joutuneet peluuttamaan keskikentällä pelaajia, joiden luontaisin paikka ei ehkä ole siinä. Se on vaikuttanut kokonaisuuteen, vaikka ihan hyvin pelaajamme ovatkin uusilla paikoilla selvinneet, Wallenius tuumii. WALLENIUKSEN tultua Interin peräsimeen joukkueeseen on tullutkin uusia pelaajia. Petros Kanakoudis palasi lupauksia herättävästi Interiin laitapakin tontille HIFK-ottelussa. Kokeneesta kreikkalaisesta Interille on taatusti iloa kauden edetessä, kunhan Kanakoudis saa pelituntumasta paremmin kiinni. Lisäksi alkukauden Vantaan PK35:n riveissä pelannut keskikenttäpelaaja Lucas Garcia siirtyy Interiin. Argentiinalainen nähdään tosin kentällä vasta elokuussa, kun siirtoikkuna aukeaa, mutta tästä huolimatta Wallenius on tyytyväinen uusiin hankintoihin. – Uudet pelaajat tuovat enemmän vaihtoehtoja meille ja tarvitsemme niitä. Meillä on hyvä ryhmä kasassa, mutta on tärkeää, että pystymme reagoimaan vastustajien pelaamiseen ja muuttamaan omaa pelaamistamme tarpeen mukaan. Aktiivisemmalla otteella Inter pyrkii Jami Walleniuksen alaisuudessa rohkeampaan pelaamiseen Inter otti ensimmäisen voittonsa valmentajavaihdoksen jälkeen jumbokamppailussa HIFK:ta vastaan. Ari-Matti Ruuska
9 Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 ARABIAN Paratiisi-sarja täydentyy syksyllä uudella 24 senttilitran mukilla. Siro muki on Heikki Orvolan muotoilema. Keramiikkataiteilija Birger Kaipiainen suunnitteli Paratiisi-astiaston vuonna 1969. Kaipiainen oli mieltynyt luontoaiheisiin ja romanttisen nostalgisiin teemoihin. Paratiisinkin kuvituksessa esiintyvä orvokki oli yksi taiteilijan tyypillisistä kuva-aiheista. Kukkiva muki YKSI elämä -terveystalkoot ja Neuvokas perhe ovat tuottaneet nettisivun, joka auttaa perheitä lasten loma-ajan rytmittämisessä. Lomallasivulla on vinkkejä ulkoja sisäleikkeihin sekä mahdollisuus sopia lapsen kanssa lomapäivien säännöistä. Lapsen kotiarki sujuu helpommin, kun vanhempien kanssa on sovittu käytännön asioista, kuten syömisestä, ulkoilusta, ruutuajasta ja rahankäytöstä. Neuvokas perhe kehottaa perheitä kannustamaan lasta ulkoleikkeihin ja huolehtimaan monipuolisesta ruokailusta valmiiden annosten ja välipalojen avulla. Neuvokas perhe on osa Yksi elämä -terveystalkoita, joiden takana ovat Suomen Sydänliitto, Aivoliitto ja Diabetesliitto. www.neuvokasperhe.fi/perhearki/ lomalla Järkevästi lomalla Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA –MONI miettii, järjestääkö juhlat kotona vai juhlatilassa. Kotijuhlissa on monia hyviä puolia, sanoo hääja juhlasuunnittelija Jenni Petäjoki Juhlan lumoa -yrityksestä. – Kotona juhlat voi järjestää edullisemmin, niistä tulee usein rennommat ja vieraat viihtyvät juhlissa pidempään. Juhlapalveluilta voi saada apua myös kotona järjestettäviin juhliin. Juhlajärjestelyt kannattaa Petäjoen mukaan aloittaa heti kun tietää juhlapäivän olevan tulossa. Järjestelyjen hallinnassa auttaa kirjallinen suunnitelma, johon sisältyy aikarajoja eri tehtäville. – Kannattaa pohtia, millaisissa juhlissa itse viihtyy, mikä on jäänyt aiemmista juhlista mieleen ja mikä on juhlissa tärkeintä. Myös juhlien sankarin toiveet kannattaa ottaa huomioon. Juhlien järjestäminen yksin on raskasta. Petäjoen mukaan on hyvä miettiä, keneltä voisi pyytää apua ja ottaa tarjottu apu ilolla vastaan. Kun koko perhe on mukana valmisteluissa, juhlat syntyvät kevyemmin. – Lapset leipovat ja askartelevat koristeita mielellään. Miesväki voi laittaa esimerkiksi pihan kuntoon. TILANPUUTE voi muodostua ongelmaksi kotona pidetyissä juhlissa. Petäjoki vinkkaa, että suurikin väkimäärä mahtuu kotiin, kun vieraiden tulon porrastaa. Kaukaa tuleville voi tarjoilla lämmintä ruokaa ja läheltä tuleville järjestää myöhemmin kahvihetken. Myös puutarhaa tai parveketta kannattaa hyödyntää. Kun hankkii juhlateltan, sadekaan ei pilaa tunnelmaa. Vieraslistan laatiminen on yksi keskeisistä tehtävistä ennen juhlia. Petäjoen mukaan kutsut on hyvä lähettää ajoissa, esimerkiksi pari kuukautta ennen juhlia. Kesällä on monia juhlia, jotka voivat mennä päällekkäin. Kutsun yhteydessä kannattaa kysyä ennakkoon vieraiden ruokavalioista. Petäjoki kehottaa miettimään, kuka hoitaa juhlien askareet, kuten kuohuviinin tarjoilun, kahvin kaatamisen ja kukkien laittamisen maljakkoon. Jos juhlien järjestäjät tekevät kaiken itse, juhlat menevät heiltä helposti sivu suun. – Vieraatkin viihtyvät, kun isäntäväki ottaa vieraat itse vastaan, rentoutuu ja nauttii juhlista. Keittiössä uupuneena touhuava isäntäväki ei nosta juhlatunnelmaa. Kannattaa muistaa, että tarjoilutyö ja siivous ovat kotitalousvähennyskelpoisia. TEEMA auttaa luomaan juhliin ainutlaatuisen tunnelman ja antaa vieraille puheenaihetta. – Teema toimii juhlissa punaisena lankana, jonka ympärille juhlat rakennetaan. Se voi näkyä esimerkiksi pukeutumisessa, kutsuissa, koristelussa ja tarjoiluissa. Teemaksi sopii esimerkiksi tietty maa, aikakausi, väri tai juhlien sankarin harrastus. Kesä kutsuu juhlimaan Juhlien järjestäminen kotona onnistuu hyvällä suunnittelulla Jenni Petäjoella on kokemusta juhlien järjestämisestä. Jenni Petäjoen arkisto KASVITIETEEN professori Jouko Rikkisen Suomalaiset perinnekasvit -kirjasta (Otava) on otettu uusi painos. Puutarhurin perusteos esittelee miltei kaksisataa Suomen ilmastoon sopeutunutta perennaa, sipulikasvia ja kesäkukkaa. Kasvatusohjeiden lisäksi teoksesta löytyy tietoa kasvien historiasta. Tekstiä on maustettu vanhoista puutarhakirjoista poimituilla lainauksilla. Lukija pääsee tutustumaan muun muassa Elias Lönnrotin mietteisiin. Upea kuvitus näyttää tututkin kasvit uudesta näkökulmasta. Tarhaneito ja kuuruoho Mitkä ovat vinkkisi kesäjuhlien järjestämiseen?
11 Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 AAMUSET
14 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 SUOMALAISEN Työn Liiton teettämän bränditutkimuksen mukaan peräti 77 prosenttia suomalaisista suosii paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita aina kuin mahdollista. Paikallisia elintarvikkeita suositaan myös terveyssyistä: niiden uskotaan olevan puhtaampia ja terveellisempiä. Lisäksi kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia tietämään elintarvikkeiden alkuperästä. Suomalainen suosii paikallista TURUN saariston luonnonkauniissa Kustavissa sijaitseva monitoimikeskus Kipinä antaa puitteet monenlaiseen toimintaan. Talo muuntautuu jo viidettä kertaa pop up ravintolaksi ja taidenäyttelyn pitopaikaksi. Eri maiden huippukokit tulkitsevat saariston parhaista raaka-aineista koostuvaa ruokakoria ja loihtivat siitä ainutlaatuisia neljän ruokalajin kattauksia. Keittiömestarit Petteri Luoto, islantilainen Siggi Haraldson, ukrainalainen Sergii Zelenokhat sekä Smörin Laura Virolainen jakavat Kustavin Kipinän pop up ravintolan kesän. Luvassa ainakin saariston makuja, pohjoismaisia herkkuja sekä slaavilaista keittiötä. Kipinä poppaa Kustavissa Minkä maan perinneherkut maistuvat parhaimmalle? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG NIZZASSA ja muutenkin Provencen alueella syödään perinteisesti Soccaa. Socca valmistuu kikhernejauhoista, öljystä, suolasta ja vedestä, mutta päälle voi kasata mitä tahansa. Lettu on helppo ja nopea tehdä, sillä taikinan valmistamiseen menee vain hetki. Suloiset soccat (2 kpl) taikina: 2,5 dl kikhernejauhoja 2,5 dl vettä 1 tl oliiviöljyä (lisäksi öljyä paistamiseen) iso hyppysellinen suolaa täyte: 5 pestyä ja kuorittua tankoparsaa 1/2 kesäkurpitsaa 1/2 keltasipuli kourallinen pilkottua, tuoretta minttua 1 dl kermaa 1 mozzarella puolikas sitruuna 2 tl oliiviöljyä ripaus suolaa rouhaisu mustapippuria VISPAA kaikki ainekset keskenään ja paista pannulla oliiviöljyssä rapeaksi. Paista ensimmäistä puolta 3-4 minuuttia kunnes se on kullanruskea ja sen jälkeen käännä ja paista noin minuutti. Valmista mozzarellakerma vatkaamalla ensin kerma. Pyöräytä mozzarella tehosekoittimessa muruiksi. Yhdistä kerma ja mozzarella, lisää raastettua sitruunankuorta maun mukaan. Voit myös puristaa lusikallisen sitruunamehua joukkoon, jos haluat (mozzarellakerman on tarkoitus olla hieman makeaa). Pilko ja kuullota puolikas sipuli. Vetele parsasta ja kesäkurpitsasta pitkiä paloja juustohöylällä. Laita parsat, pilkottu minttu ja kesäkurpitsat kulhoon, jonka jälkeen yhdistä oliiviöljy, puolikkaan sitruunan mehu ja suola ja pyöräytä kaikki ainekset kulhossa. Asettele kuullotettua sipulia ja salaattia molempien soccien päälle ja lusikoi lopuksi mozzarellakermaa. Koristele koko komeus raastetulla sitruunankuorella ja rouhaise päälle vähän mustapippuria. Soccaa pukkaa Kikhernelettu on kevyempi ehdokas kesäpöytään Henriikka Fingerborg KESKIAIKAISIA markkinoita täydentää tänäkin vuonna laaja ja laadukas kotimaisen käsityön suurtapahtuma Turun Käsityöläismarkkinat. Tapahtuma kokoaa reilut 120 käsityöläistä esittelemään ja myymään itse tekemiään tuotteita kesäiseen jokivarteen. Kauppiasta suurin osa tulee Varsinais-Suomesta. Tapahtuma täyttää Aurajoen molemmat puolet Kirkkosillan ja Auransillan välissä, samaan aikaan kun keskiaikaisia markkinoita vietetään Vanhalla suurtorilla. Ranskalaisten ja italialaisten pientuottajien ruokatori herkuttelijoille sijaitsee Itäisellä rantakadulla Titanic Gallerian edustalla tuoksuvat paikalla paistettu patonki, juustot, salamit, oliivit, mausteet, toffeet, suklaat ja monet muut Välimeren tuoreet herkut kansainvälisessä tunnelmassa. Herkkuja tois pual jokke
15 Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 AAMUSET 16 Moottorit&menopelit OMINAISUUDET TEEMU P. PELTOLA RETROILU on ollut muotia automaailmassa kuluvan vuosituhannen alusta. Buumin aloitti Volkswagen, joka muovasi legendaarisesta Kuplastaan modernin Beetlen. Samalla aallonharjalla ratsastivat myös omaksi merkikseen sittemmin eriytynyt MINI sekä Fiat, joka viimeisimpänä toi legendaarisesta 500-mallistaan nykyaikaisen version. Varhaisin muistoni Fiatista asettuu 1990-luvun alkuun, kun pääsin heti ajokortin saatuani ahtautumaan kaverin kullanruskean Fiat 127:n puikkoihin. Ahdastahan siellä oli, vaihdekeppi jäi muistaakseni jonnekin polvitaipeen alle. Mutta jotenkin sitä vain ajettiin. Etäisesti samankaltainen fiilis valtaa, kun yli 190-senttisenä istuutuu Fiat 500:n kuskin paikalle. Jalkatilaa kyllä piisaa, mutta penkkiä ei saa ala-asennossakaan niin matalalle, etteikö pää ottaisi kattoon kiinni. Onneksi koeajetussa loungemallissa on maisemakatto, jonka suojana olevan verhon takaa paljastuu muutama sentti lisätilaa. Vaan nenä kojelaudassa pitää silti ajaa, ja taustapeilikin on ikävästi keskellä näkökenttää oikealle katsottaessa. Kuljettajan enimmäispituus kannattaisi kyllä painaa esitteisiin, sillä kaikki ”pikkuautot” eivät ole yhtä ahtaita. TÄHÄN Fiat 500:n varjopuolet loppuvatkin. Se on näppärä, pienikokoinen kaupunkiauto. Ei tietenkään mikään tilaihme, mutta parkkipaikkaa tarvitsee tuskin etsiä kauan. Muotoilu on italialaisen sulavaa ja sisätilojen nostalginen värien ilotulitus panee väkisinkin hymyilyttämään. Tosin on siinä ja siinä, ettei lopputulos luiskahda lelumaisuuden puolelle. Materiaalit kyllä vaikuttavat sinänsä tasokkailta hintaluokassaan. Jos auton on tarkoitus saada hyvälle tuulelle, niin Fiat 500 onnistuu siinä erinomaisesti. Pieni 1,2 litran kone antaa vain 69 hevosvoimaa, mikä näkyy matalana polttoaineenkulutuksena mutta tottakai myös väännön puutteena. Auto tuntuu käsissä yllättävänkin jämäkältä, ja ajaminen on hauskaa. Kooltaan se lienee pienimpiä Suomessa myytäviä, mutta hinnat lähtevät kuitenkin reilusta 14 000 eurosta. Tyylikkyys maksaa. Fiat 500 on hyvä valinta yhden tai kahden keskikokoisen ihmisen talouteen. Tavaratilaa on takana oikeastaan vain kauppakasseille, mutta takapenkkiä voi hyödyntää tavaratilana, joskin tavarat täytyy koukkia sieltä etuoven kautta. Ihan niin kuin ennen vanhaankin. Pieni on kaunista Koeajossa Fiat 500 1,2 69 hv Lounge Start&Stop Fiat 500 on vasrin sympaattinen ilmestys. Teemu P. Peltola Tavaratilaa on niukasti. Ohjaamossa on revitelty kunnolla. • Malli: 1.2 69 HV Start&Stop • Iskutilavuus (cm³): 1 242 • Tehot (kW/hv): 51/69 • Vääntö: 102 Nm • 0–100 km/h: 12,9 s • Huiput: 160 km/h • Kulutus/100 km (EU): 4,3 • CO²: 99 • Hinta: alk. 14 300 €
17 Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 AAMUSET
18 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 LAUANTAINA 18. kesäkuuta joka keikan klassikkotoiveen Paranoidin kuulee ilman välihuutelemisiakin. Baarissa järjestettävässä Soita Paranoid -illassa luvataan soittaa Black Sabbath -klassikko. Tosin on epäselvää, kuka tai ketkä Paranoidin kajauttavat ilmoille. Lauteille illan aikana kipuavat Marty the Random Guy, Eana, The Sayonaras sekä Willie & the Goodsouls. Soitto alkaa kello 20. Tapahtuma on ilmainen. Paranoid pyytämättä RIVAL Sons on olut koko uransa ajan linkki 1960-70-lukujen bluespohjaisen rokin ja nykypäivän välillä. Bändin viidennellä levyllä Hollow Bones Rival Sons soi raskaampana kuin koskaan. Sen myötä levyllä on pari raitaa, jotka eivät isommin kalpene vaikkapa Led Zeppeliniin verratessa. Aiempaa tuotantoa raskaampi lähestymistapa jättää hiukan kaksijakoisen maun. Parhaimmillaan Hollow Bonesin biisit jyräävät varsin rapeina eteenpäin, mutta ajoittain biiseissä on hiukan väkinäinen ote. Vaikka Rival Sonsin kaikki levyt eivät olekaan täysosumia, eikä Hollow Boneskaan sitä ole, on bändillä selkeä näkemys siitä, mitä se haluaa olla ja mihin se pyrkii. Se on lähtökohta, johon nojaamalla pääsee pitkälle, vaikka ei joka kerta täysosumaa saisikaan puskettua maailmalle. Tällä kertaa kalifornialaisbändi ei veny erinomaisen Head Down -levyn metriluvuille, mutta ei Hollow Boneskaan mitään tyhjien tynnyrien kolinaa ole. Jotkut bändit ovat sellaisia, joiden kaikki luovuus pumpataan pariin ekaan levyyn. Rival Sons ei näihin kuulu. Melko turvallisesti voi povata Rival Sonsilla olevan annettavaa jatkossakin. Kenelle: 1960-70-lukujen bluespohjaisen rokin kuuntelijalle. Arvio: Pykälän raskaampaan suuntaan, mutta onnistuneesti. ILKKA LAPPI Käänne rankempaan Kenen suomalaisjulkkiksen tarina taipuisi parhaiten elokuvaksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI ISOSSA maailmassa showpainin legendoja ovat muun muassa Undertaker, Hulk Hogan, ”Stone Cold” Steve Austin ja monet muut. Suomen marginaalisen showpainiskenen ainoa isompi nimi on Michael ”Starbuck” Majalahti. Spandex Sapiens on dokumentti, joka sukeltaa Majalahden maailmaan. Dokumentti piirtää kuvaa Suomen tunnetuimmasta showpainijasta, joka on kulkenut pitkän tien helluntailaisvanhempien pojasta kroppaa säästämättä painifanien viihdyttäjäksi ja kulttihahmoksi. Oskari Pastilan ja Ilja Rautsin käsikirjoittama ja Pastilan ohjaama dokumentti on lähtökohdiltaan mielenkiintoinen, mutta hukkaa punaisen langan matkan varrella. Vaikka showpainin testosteronin huuruiseen maailmaan dokumentin tapahtumat suurelta osin sijoittuvatkin, on mukana myös muuta. FOKUKSEN harhailu onkin ehkä dokumentin suurin ongelma. Aiheesta olisi saanut äärimmäisen kiinnostavan showpainidokumentin, mutta painidokumentista ei varsinaisesti Spandex Sapiensin kohdalla kuitenkaan ole kyse. Vaikka Majalahti onkin dokumentin keskiössä mies Starbuck-hahmon takana ei kuitenkaan oikein pääse esiin. Se käy selväksi, että Majalahti rakastaa showpainia, mutta esimerkiksi siihen, miksi mies uhraa kroppaansa viihteen alttarilla marginaalisen fanijoukon vuoksi, ei anneta vastausta. Dokumentti ei oikein kykene kertomaan selkeää tarinaa. Juonta rakennetaan selkeimmin konservatiivisen maailmankuvan omaavan Starbuckin ja transsukupuolisen painija Jessica Loven vastakkainasettelulle. Tosin dokumentti etenee Starbuckin kautta, eikä katsojalle kerrota Lovesta oikein mitään. Aineksia dokumentissa olisi ollut monenlaiseen, mutta aivan kuin tekijät eivät olisi osanneet päättää, mihin puoleen keskittyä. Lopputulos on sillisalaattia. VARSINKIN showpainimaailmaa tuntemattomalle dokumentti jäänee etäiseksi. Jos showpainin maailma ei ole ennestään tuttu ainakin pääpiirteissään, dokumenttia on myös hiukan vaikea lähestyä. Showpainin lainalaisuuksien tunteminen auttaa, vaikka pohjimmiltaan dokumentissa taitaakin olla kyse keski-ikäistyvän omiin arvoihinsa vakaasti uskovan miehen yrityksestä etsiä paikkaansa maailmassa. Spandex Sapiensin pohjavire on hieman melankolinen, mutta erityisen surullinen Starbuckin tarina ei kuitenkaan ole. Showpainimaailman raadollista puolta kuvataan kuitenkin osuvammin fiktiivisessä The Wrestler -elokuvassa. Ilmestyessään elokuva sai monet showpainijat vetämään herneen nenään. Spandex Sapiens olisi voinut olla kurkistus showpainimaailman vastaus, mutta ei sitä ole. Hukattu mahdollisuus Spandex Sapiens on sekava kurkistus showpainin maailmaan Michael ”Starbuck” Majalahden elämä on muutakin kuin machoilua, mutta miehen sisimpään dokumentti ei pääse. Emerald Gate Industries
19 Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 AAMUSET Työpaikat
20 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 TIMO SALMESMAA Kansainvälinen pituus, ilmeikkyys ja rento esiintyminen toivat voiton. Suomen Festivaalimissi ’16 on Pinja Rouvinen. Perintöprinsessoikseen Rouvinen sai monissa kisoissa menestyneen Riika Vahteran ja Päivi Karkisen. Eri festivaalien ohella kaunotar aikoo ammentaa inspiraatiota Lontoosta. Lauantaina Marilynin parketilla kisaillaan tanssin herruudesta Urban Dance Battlessa. Timo Salmesmaa Orlandon tapahtumiin vahvasti kantaa ottanut Antti Tuisku vastaa Naantalin Kaivohuoneen kesän kohokohdasta. Pitkän kaavan kautta megasuosioon yltänyt Tuisku päästää pedot irti perjantaina ja tähdittää David Quettan kanssa RMJ:tä. Muista artistivieraista Evelina sulostuttaa Marilynin torstaita. Rock’n’Roll Sensation tykittää koko viikonlopun Apollossa. Jane Iltanen Saaristo Open korkkasi festarikesän. Naisenergia jylläsi Hovirinnan rannassa. Persoonallisella tyylillään yleisölleen antautunut Maija Vilkkumaa piiskasi Mira Luodin kera. Jalkavammastaan kuntoutunut Kaija Koo räjäytti potin. Viileistä keleistä huolimatta aikuinen festari houkutti Yli 8500 innokasta Hovirinnan rantaan. Jatkot polkattiin Showroomissa. Saaristo open Nuori hurja, aikuinen nainen vai swingin kuningas? Meren ylle levittyy tähtien vyö tangofinalistien suunnatessa maanantaina Baltic Princessille. Meritangoilla kaihoillaan hallitsevien kruunupäiden Susanna Heikin, Aki Samulin ja Fantasia-orkesterin voimin. Risteilijät äänestävät oman suosikkinsa mielenkiintoiseksi tilanteen tekee alueen oman ehdokkaan uupumisen. Timo Salmesmaa Artisti olohuoneessa. Anna Hanski tulkitsi Petri Haapasalon säestämänä tuotantoaan, Carolan kuolemattomia ja Nat King Cole -standardeja Kultaranta Resortin huvilassa. Intiimien kahvikonserttien sarja jatkuu sunnuntaina Tamara Lundin ikivihreillä. Timo Salmesmaa
21 Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 AAMUSET 22 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! EIVÄT taida olla puheet rahaisesta Raisiosta tuulesta temmattuja. Viime maanantaina miespeluri voitti Myllyssä peliautomaatista 61 000 euroa. Hän oli ottanut asian tyynesti. Ennen vanhaan tanssittiin tasajalkaa hilipatipippaa, kun Pajatsosta tuli kymmenen markkaa. LI Andersson (vas.), Petteri Orpo (kok.) ja Ville Niinistö (vihr.). Valta alkaa olla varsinaissuomalaisissa käsissä. Mahtaako toriparkista tulla kansallinen vaaliteema? HULIGANISMI on äitynyt uusiin ulottuvuuksiin jalkapallon EM-turnauksessa. Pahiten ovat riehuneet venäläiskannattajat ja maalle on nyt langetettu ehdollinen diskaustuomio. Jos katsomossa vielä riehutaan, loppuvat Venäjän kisat siihen. Jäämme odottelemaan kumpi voittaa: jalkapallo vai juoppohulluus. SIJOITUSGURU ohjeisti jossain seminaarissa, että lapsille kannattaa opettaa mandariinikiinaa. Se on tulevaisuuden kieli. Väärin. Tulevaisuudessa Google simultaanutulkkaa kaikki keskustelut, niin livenä kuin puhelimella. Selvällä suomella pärjää. MILLAISIA ajatuksia valtion omistamien yritysten myyminen herättää? KARVINEN: 2007 taisi olla kiivain myyntivuosi viime vuosina. Varmaan talouskriisin vaikutuksia niilläkin on yritetty pehmentää. ANDERSSON: Jos myydään, niin samalla voitaisiin perustaa uutta. Yhteiskunta muuttuu ja voitaisi nostaa uusia asioita esiin. Valtionomistajuuksia pitäisi hyödyntää uuden tekemisessä. Oli se sitten bioenergiaa tai jotakin muuta kannattavaa uutta. TK: Niin. On olemassa sellaisiakin yhtiöitä, jotka palvelevat suurempaakin hyvää kuin vain rahan tekemistä, vaikka tekevät myös rahaa. Esimerkiksi vesilaitokset, sähköyhtiöt ja vastaavat infrastruktuuriin keskeisesti vaikuttavat yhtiöt pitäisi jatkossakin säilyttää valtion omistuksessa. Sitten on paljon sellaisia yhtiöitä, joita voidaan joko osin tai kokonaan myydä pois. Tosin sijoitusnäkökulmasta asia on monimutkaisempi. Esimerkiksi Neste tulee varmasti tekemään jatkossakin sellaisia ratkaisuja, jotka tuovat pääomaa. JA: Olennainen kysymys on minusta se, että jos jokin yhtiö lopettaa toimintansa, kuinka isot vaikutukset sillä on valtion toimintaan ja toimivuuteen. Strateginen omistaminen on olennaista, mutta sen painopisteitä voi minusta muuttaa. Aina välillä on hyvä miettiä, mikä on strategisesti fiksuinta ja tärkeintä. TK: Valtion pitää ainakin osittain olla tuottajana sellaisissa palveluissa, jotka ovat kansalaisten hyvinvoinnin kannalta keskeisiä. JA: Varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa palvelun sijainti vaikuttaa sen hintaan. Jos se myydään jonnekin, hinnat voivat kohota tosi korkeiksi. Varmaan Helsingin palvelut kuka vaan haluaisi ostaa, mutta esimerkiksi Kittilän palvelut olisivat aika paljon vähemmän haluttuja. TK: Tällä hetkellähän omistajaohjauksesta vastaa pääministeri, mikä on poikkeuksellista. Aikaisemminhan tähän on ollut oma ministerinsä. TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen puheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. Piraatti VS Viher? llaristi TURUN Mäntymäen kerrostaloalueen suunniteltu purku ja uudelleenrakennus on herättänyt vilkasta keskustelua. 1940-luvulla rakennetut kerrostalot ovat käyttöikänsä päässä ja tarvitsevat joka tapauksessa laajan korjauksen. Taloja ei ole perustettu, ne on rakennettu pula-aikana huonolaatuisista materiaaleista, eikä niissä ole hissejä. Kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunta hyväksyi toukokuussa asemakaavamuutosluonnoksen, jonka mukaan kerrostalot purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin uusia vuokrataloja. Mäntymäen nykyinen kerrostaloalue on mainiolla paikalla ja alueen noin 300 asukasta viihtyvät siellä hyvin. Seutu on hyvin puistomaista, palvelut lähellä ja kulkuyhteydet hyvät. Kauppatorille on matkaa noin 1,5 kilometriä. Alue on kaikin puolin miellyttävä ja hyvällä paikalla lähes Turun keskustassa. Juuri tämän takia kannatan uuden, laajemman vuokrataloalueen rakentamista. Turkuun tarvitaan monipuolista asumista ja erityisesti lisää vuokrataloja. Hyvin harvoin on mahdollisuus rakentaa kohtuuhintaisia vuokrataloja noin tuhannelle asukkaalle aivan keskustan tuntumaan. Nykyisten talojen peruskorjaus nostaisi asuntojen vuokria enemmän kuin uuden rakentaminen. Korjaamatta jättäminen taas johtaa ennen pitkää siihen, ettei vuokrataloyhtiön kannata omistaa kohteita, joiden arvon on annettu laskea ja korjaaminen vuokrakäyttöön on kohtuuttoman kallista. Rakentamalla nyt uutta, alueelle voi muuttaa jopa kolminkertainen määrä asukkaita nykyiseen verrattuna. Samalla Mäntymäkeen saadaan ajan vaatimusten mukaista, mutta kohtuuhintaista asumista. Vaikka rakastan Turun historiallisia kerrostumia ja olen valmis suojelemaan monia kohteita, turkulaisten kannalta on keskeisempää turvata kohtuuhintainen vuokra-asunto mahdollisimman monelle kuin suojella 1940-luvun kerrostaloja niiden ulkonäön takia. Nytkin puhutaan alueesta, joka valmistuisi ehkä 10-15 vuoden kuluttua. Jos kaupunkiin ei saada rakennettua uusia vuokrataloja, kohtuuhintaisten asuntojen tarve ei vähene mihinkään vuosikymmeniin. Siksi Mäntymäki on hyvä paikka uusille vuokrataloille. PETRA PELTONEN (SD.) Mäntymäki hyvä paikka uusille vuokrataloille
23 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 15. kesäkuuta 2016 KOLUMNI USEIN kuulee sanottavan, että työelämässä olisi hyödyksi olla yhtä utelias kuin lapsi. Lapsi on utelias uusia asioita kohtaan, kiinnostunut ja halukas oppimaan ja näkemään jatkuvasti uusia mahdollisuuksia tehdä asioita. Lapsenmielinen suhtautuisi työhönsä leikkikenttänä. Heittäytyisi rohkeasti tilanteisiin, pelkäämättä epäonnistumista ikäänkuin se olisi muka edes vaihtoehto? Helposti sitä kuitenkin helposti leipääntyy tekemiseensä. Syö saman aamiaisen joka aamu, tekee työnsä kuten aina, ajaa samaa reittiä kotiin. Käy samassa jumpassa jossa on tottunut aina käymään siihen samaan aikaan ja ajaa kotiin tutun ruokakaupan kautta. Pienenä vesisade oli syy mennä hyppimään lammikoihin ja kotimatkalla kerätyt voikukanvarret puhallettiin ilmaan. Lehtikasat olivat kuin tehtyjä hyppimiseen. Kakkuvuoan sekä lusikan nuoleminen oli tuhannen taalan arvoinen palkinto ja kymmenen tikkua laudalla tarkoitti muutakin kuin bikinifitnesskuntoa. TIETYNLAISEN lapsenmielisyyden säilyttäminen ei tarkoita sitä että sinun pitäisi olla oman elämäsi Peter Pan. Voisiko lapsenmielisiä asioita välillä tehdä ihan huvikseen? Tee pieni määrä kakkutaikinaa ja syö se risti-istunnassa lattialla. Etsi huumoria. Lue kirjaa sängyssä taskulampun valossa. Valmista eväsleipiä ja nauti ne retkellä. Kerro ystävälle tai työkaverille unelmistasi äläkä vannota olemaan kertomatta kenellekään. Jos ihailet jotakuta, sano se ääneen. Hypi narua. Askartele synttärikortti alusta alkaen omin käsin. Picasso sanoi, että ”kaikki lapset ovat taiteilijoita. Ongelma on siinä, miten he pysyisivät aikuisinakin taiteilijoina”. HENRIIKKA FINGERBORG Aikuisten leikkikentällä Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T TURUN rakennuslautakunta on kokouksessaan 2. kesäkuuta linjannut, että tästä alkaen kenen tahansa tontin rajalle saa rakentaa istutussuunnitelman nimissä lähes mitä tahansa. Esimerkiksi koirapuisto voidaan rakentaa alle kahdeksan metrin päähän tontin rajasta. Naapureita ei tarvitse kuulla, mikäli toimenpide upotetaan istutussuunnitelmaan. Turun rakennuslautakunnan jäsenten mielestä koirapuiston sijoittaminen asuinkiinteistön rajalle ei aiheuta asumisviihtyvyyden laskua. Lautakunta katsoo, että Turun kaupungin ei tarvitse noudattaa maanrakennuslainasetuksia, vaan se osoittaa päätöksellään, että Turussa nuo päätökset voidaan ohittaa. Toki alueellisia eroja löytyy. Toisessa kaupunginosassa suunnittelu etenee asukkaita kuullen, toisaalle laitetaan se, mikä ei muualle kelpaa. Toivon, että lautakunnan jäsenet suhtautuvat yhtä suopeasti koirapuiston rakentamiseen myös omaan rajanaapuriinsa. TARU PÄTÄRI Koirapuistosta ei kysellä JARI Keskimäki kirjoitti, että haluaa Suomen suomalaisille (Aamuset 8.6.). Suomi on demokraattinen maa ja erilaisia mielipiteitä saa olla ja pitääkin olla. Minun Suomeni kuitenkin on kansainvälinen. Kotikaupunkini Turku onneksi on monikulttuurinen; kun kulkee Turun keskustassa voi kuulla, paitsi englantia ja ruotsia, myös useita muita kieliä. Täällä puhutaan noin sataa eri kieltä ja on yli sata eri uskontoa. Herää kysymys, mikä se on se ”suomalainen Suomi”? Ei puhtaasti suomalaista Suomea ole koskaan ollutkaan eikä tule olemaankaan. Jos sellainen olisi, se olisi hyvin tylsä maa. Meitä on paljon jotka ajattelevat kuin minä että sellainen maa ei olisi meidän maa. Kenelläkään ei olisi hyvä elää. Kansallisvaltio on vain utopiaa. Sellaiset ajatukset tulisi jo haudata 2000-luvulla. Kun Suomi itsenäistyi, täällä asui jo suuri määrä emigrantteja. Kun maamme aikoinaan teollistui, tulivat tehtailijat muista maista: Saksasta, Hollannista, Skotlannista, Ruotsista, Venäjältä ja niin edelleen. Kaikki sivistys ja kulttuuri on tullut tänne muista maista. Maahanmuuttajat ovat voimavara, ei uhka. Aloille jossa on työvoimapula saadaan työntekijöitä maahanmuuttajista. He voivat tuoda meille uusia näkökulmia. Toivottakaamme siis eri kansallisuutta olevat maahanmuuttajat lämpimästi tervetulleiksi. ANITA ROSENBERG Suomalaista Suomea ei ole