Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 | Nro 53 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Lea Timonen ryhtyi yrittäjäksi pohdinnan jälkeen. Hän oli ennen töissä sairaalassa, mutta avasi alusvaateliikkeen. Elämä&tyyli s. 12 Haaveita toteuttamaan Naapurilähiöiden asunnoissa voi olla kymmenien tuhansien eurojen hintaero. Maineella on hintansa. Koti&rakentaminen s. 16 Maine maksaa Veepee Lehto on tehnyt musiikkia työkseen jo 50 vuotta. Tahti ei ole hiipumassa, uusi levy valmistui juuri. Viihde s. 26 Tekstien ammattimies Heinäkuussa jää kiinni eniten rattijuoppoja, määrä silti laskussa. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 AAMUSET 2
3 Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 15.7.2015 Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 RAKENTAMINEN kertoo taloudellisesta toimeliaisuudesta ja vireydestä. Rakennustyömaat merkitsevät työn ja rahan ääniä. Kun on lama, rakentaminen hiipuu, vaikka hintataso putoaa ja rakentaminen kannattaisi. Nousukaudella rakentaminen käy kuumana, vaikka se ei kannattaisi, koska hinnat hipovat pilviä, kun yritysten tilauskirjat ovat täynnä ja työvoimasta on pulaa. Valtio ja kunnat voisivat tasoittaa kysyntäkuilua ajoittamalla omat rakennushankkeensa aikaan, jolloin työmailla on muutoin hiljaista. Se ylläpitäisi työllisyyttä ja toisi säästöä, ainakin periaatteessa, vaikka kaupunginteatterin surullisen kuuluisa peruskorjaushanke ei puhu teorian puolesta. Näin käy vain harvoin. Myös julkinen talous säästää taantumassa. Rahaa ei ole, eikä velaksikaan uskalleta enää investoida. Paremmista ajoista kun ei ole takuuta. RAKENTAMINEN on aallonpohjassa. Se näkyy Turun rakennusvalvonnan tilastoissa, jotka ovat lähes kaikki pakkasella, kun vertailu käy viime tai toissa vuoteen. Rakennuslupia on myönnetty vähemmän ja vähemmille neliömetreille kuin aiempina vuosina. Aloitettuja rakennustöitä on neliömetreissä mitattuna vain vajaat puolet vuoden 2013 lukemasta. Asuntoja on sekä aloitettu että valmistunut selkeästi vähemmän kuin aikaisemmin. Ei niin synkkää, ettei hiukan valoakin. Nostokurkia on kohta pystyssä paljonkin. Sen voi päätellä pelkästään jo tiedossa olevista rakennushankkeista. Palloiluhalli alkaa nousta Lemminkäisenkadulle ja ammattikorkeakoulun kampus synnyttää paljon muutakin rakentamista. Kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennus käynnistyy vihdoin. Turun linnan kupeeseen Harppuunankortteliin nousee koti 570 asukkaalle. Telakkarannassa rakennetaan Wärtsilän L-tehtaassa ja muuallakin jokirannassa on työn touhua. HIRVENSALOON rakennetaan Syvälahden koulu. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri rakennuttaa T3-sairaalan ja samoille kulmille nousee myös uusi Medisiina D. Hankkeiden kokonaisarvo on useita satoja miljoonia euroja. Ne ovat elämän merkkejä. LASSE VIRTANEN Elämän merkkejä VAIKUTTAAKO eduskuntavaalien tulos kunnallispolitiikkaan Turussa? Murtuuko sinipuna-akseli? ROSENLÖF: Meillä oli hyviä ehdokkaita, ihmisinä, mutta yllättävän vieraita varmaan kaupunkilaisille. Mahtoivatko edes oman talon asukkaat tuntea heitä. HARTIALA: Demareilla ei ollut listalla vanhoja konkareita. Meillä oli. He keräsivät ison potin. Ja Saara-Sofia Sirén oli jo toista kertaa mukana. Tulos muuttaa varmasti Turun kunnallispolitiikkaa, jos sama trendi jatkuu. Turussa trendi ei ollut ihan yhtä voimakas kuin muualla maassa. Se nähdään seuraavissa kuntavaaleissa. JR: Pari vuotta on aikaa jäljellä, jos kuntavaalit siirtyvät keväälle 2017. Turun tilanne on samanlainen kuin muuallakin. Kyllä se pistää miettimään, mitä tapahtuu. KH: Perussuomalaiset ovat edelleen hyvin johtajariippuvaisia, Soini-riippuvaisia. Koko puolueen imago ja arvomaailma. Kyllähän puolueen täytyy järjestäytyä paremmin, jotta se pystyy toiminaan paikallisesti. Toivottavasti organisoitumista tapahtuu. Menestys tuo rahoitustakin. JR: Paljon on puhuttu luottamuksesta. Se on aika kova juttu. Ei kohdalleni ole tullut sellaista kokoomuslaista, etteikö se, mitä on sovittu, olisi pitänyt ja pätenyt. Vähän on pirskahdellut, kun kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja vei läpi Humalistonkadun pyörätien. On sovittu, että se on yksi osa keskikaupungin kehittämistä. KH: Ai niinkö? JR: Sellainen tekstilisäys tosin tehtiin, että pyörätie toteutuu aikaisintaan vuonna 2017. Ei näitä kaikkia ole aina papereihin pistetty. Kun ihmiset vaihtuvat, niin kaikki näistä ei tule mukana. KH: Tavallaan oli oikein, että perussuomalaiset joutuivat hallitukseen, etteivät he voi vain räksyttää koko ajan. JR: Karsiminen oli aikaisemminkin tuskallista, mutta enää vuoden 1995 jälkeen ole ollut niin, että olisi voinut sanoa, että tuli rahaa kuin suokuokalla. Silloin karsiminen on aina vaikeampaa. Ennen vuotta 1995 ei tarvinnut koskaan katsoa, oliko käyttömenoissa riittävästi rahaa. ALKON tämän vuoden hittituotteeksi ovat nousseet paradoksaaliseksi alkoholittomat juomat. Niiden menekki on kasvanut 50 prosenttia (Talouselämä 9.7.). Alko voisi oikein hyvin jakautua kahtia. Tuloksena olisi Kossula ja Alkoton. EKA kerta? No ei. Jos Kreikka eroaisi eurosta, se ei olisi ensimmäinen irtautuminen valuuttaunionista. Vuoden 1945 jälkeen noin 70 valtiota on eronnut jostain valuuttaunionista (Kauppalehti 9.7.). Kaksi yritystä kolmesta on onnistunut. ILMASTONMUUTOS on todellakin käynnissä. Kunnon vuodenaikoja ei ole enää ollenkaan. Talvet ovat lämpimiä ja kesät kylmiä. Olemme saaneet Islannin ilmaston. Ehkä alamme pärjätä myös futiskentällä? Tack… …nej tack! PIENI ja pehmeä. Salosta lähtevä ja tuhannet työttömäksi jättävä Microsoft osoittautui nimensä mukaiseksi. Firmahan on kuin vanha äijä. TEMPPU, tempumpi, Kreikka. Ensi viikko, tiistai, keskiyö – aikarajat paukkuvat ja aina Kreikka on valmis vetämään kania hatusta. Huijaa itseään, maailman paras silmänkääntötemppu? Eikö IMF voisi palkata Kreikan stand up -koomikoksi? Saataisiin katkerat naurut. PÄÄMINISTERI Juha Sipilä (kesk.) kannusti Microsoftilta potkut saavia tuhansia ihmisiä ryhtymään yrittäjiksi. Kadulle myymään kengännauhoja, tulitikkuja ja maissipataa? Kengänkiillottajien yhteiskunta? Sekö on tulevaisuutemme? Eespäin Perun tiellä. n ns n n kn n e N DEBATTI Demari JARMO ROSENLÖF on sosiaalineuvos ja sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja KAIJA HARTIALA on lastenlääkäri ja kasvatusja opetuslautakunnan puheenjohtaja Porvari
5 Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 Millä keinoilla panisit rattijuopot kuriin ja nuhteeseen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ABOA Vetus & Ars Nova -museossa esillä oleva seitsemäs Turku Biennaali joutui jo toisen kerran kuukauden sisällä varkauden kohteeksi. Saksalaisen Ottmar Hörlin installaatio Olemassaolo on mieshahmojen sarja, josta osa on sisällä taidemuseossa, osa ulkomuurissa Itäisellä Rantakadulla. Perjantain ja lauantain välisenä yönä 10.–11. heinäkuuta Hörlinin teoksesta varastettiin kaksi hahmoa. Vandaalit piinaavat näyttelyä FINAVIA Oyj:n lentoasemien kokonaismatkustajamäärät ovat pysyneet tammi–kesäkuussa edellisvuoden tasolla. Kansainvälinen lentomatkustus ja vaihtomatkustus jatkavat kasvuaan. Tilauslentojen matkustajamäärät ovat supistuneet. Kotimaan lentoliikenteessä kysyntä keskittyy entistä selvemmin tietyille lentoasemille. Finavian lentoasemilla oli vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 9,75 miljoonaa matkustajaa (9,7 miljoonaa 1?6/2014). Kokonaislisäys on 0,1 prosenttia. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä kasvoi tammi-kesäkuussa 1,3 prosenttia, ja matkustajia oli 7,9 miljoonaa. Verkostolentoasemista matkustajamäärä kasvoi Rovaniemellä, Oulussa ja Maarianhaminassa. Matkustajamäärät laskivat tammi?kesäkuussa tuntuvasti Porissa ja Lappeenrannassa. Turussa matkustajia oli 154 445 eli 7,8 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Kansainvälisessä liikenteessä vähennystä oli 14 prosenttia. Lentomatkustajat vähenivät Turussa LASSE VIRTANEN PIENENEE kuin pyy maailmanlopun edellä. Näin voisi todeta rakentamisesta Turussa. Määrät ovat vähentyneet sekä luvissa että neliömetreissä mitattuna, kun vertailu käy kahteen edeltävään vuoteen. Rakennusvalvontatoimiston tilastojen mukaan kuluvan vuoden alkupuoliskolla myönnettiin 683 rakennuslupaa eli merkittävästi vähemmän kuin viime vuonna (873) tai vuonna 2013 (832) vastaavaan aikaan. Neliömetreissä pudotus on myös selvä. Tänä vuonna lupia on myönnetty 55 697 neliömetrille, viime vuonna 61 567 neliömetrille ja vuonna 2013 64 351 neliömetrille. Suunta on siis alaspäin. Aloitetuissa rakennustöissä pudotus on vielä rajumpi. Tänä vuonna on aloitettu töitä kuuden ensimmäisen kuukauden aikana vain 40 819 neliömetrin edestä. Viime vuonna luku oli vastaavana ajankohtana 55 710 neliömetriä ja vuonna 2013 jopa 100 289 neliömetriä. Neliömetrejä on valmistunut tänä vuonna vain 36 648, kun viime vuonna niitä oli kasassa jo 86 421 ja toissa vuonnakin 78 593. Keskeneräisissä rakennuksissa on työn alla nyt 266 068 neliömetriä. Viime vuonna lukema oli 286 099 neliömetriä ja toissa vuonna 354 680 neliömetriä. Asuntoja on aloitettu tänä vuonna 431. Viime vuonna aloitettuna oli samaan aikaan 518 asuntoa, toissa vuonna 699. Rakentamisen määrä notkahtanut Turussa KARI LAINE POLIISIN liikennevalvonnassa kiinni jääneiden rattijuoppojen määrät ovat suurimmillaan kesälomakaudella. Viime vuoden heinäkuussa Varsinais-Suomen alueella kärähti heinäkuussa yli 160 maistissa ollutta autoilijaa. Normaalikuukausina heitä jää kiinni keskimäärin 120. Toinen piikki rattijuopumustilastoissa on pikkujoulukuukausi marraskuu. Silloin rattijuoppoja jää kiinni lähes saman verran kuin kesälomaaikoina. – Rattijuopumustilastot kulkevat käsi kädessä suomalaisten alkoholinkäyttötottumusten kanssa, kuvaa Lounais-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Simo Savioja. Loma-aikoina ihmiset nauttivat ylikonstaapelin mukaan alkoholia paljon päivisinkin, eivätkä he aina edes tiedosta sitä, että alkoholin määrä veressä on voinut nousta yli sallitun rajan. Poliisin tilastojen mukaan lauantaisin, sunnuntaisin ja maanantaisin rattijuoppoja on liikenteessä eniten. Illan myöhäistuntien lisäksi heitä jää lähes saman verran kiinni seuraavien päivien aamuina. Vuoden vaarallisin aika Heinäkuussa eniten rattijuoppoja liikenteessä, vaikka kiinni jääneiden määrä on laskussa Poliisin ratsioissa kärähtää eniten rattijuoppoja heinäkuussa. Tatu Lertola TURUN tilastoissa aamukärähdyksiä on normaaliakin enemmän johtuen sataman matkustajalaivaliikenteestä. Rattijuopumustilastoissa huumeidenkäyttäjien osuus on kasvussa. Jo yli 20 prosentilla kärähtäneistä on veressään huumausaineita. Asukaslukuihin suhteutettuna paljon rattijuoppoja jää Varsinais-Suomessa kiinni Turun ohella muun muassa Raisiossa, Salossa ja Uudessakaupungissa. Salossa alkometriin puhalletaan tilastojen mukaan eniten törkeitä promillelukuja. Viimeisen viiden vuoden aikana rattijuoppoudesta kiinni jääneiden autoilijoiden määrät ovat sekä Turussa että koko Varsinais-Suomessa olleet laskussa. Kun Turussa vuonna 2010 puhallusratsioissa jäi kiinni 812 autoilijaa, niin viime vuonna heitä oli 653. Saviojan mukaan lasku ei johdu valvonnan vähenemisestä. Hänen mukaansa puhallutusten määrät ovat viime vuosina pysyneet suurin piirtein samalla tasolla. LIIKENNEONNETTOMUUDET, joissa rattijuopot ovat olleet osallisina ovat laskeneet vieläkin enemmän. Sekä Turussa että Varsinais-Suomessa niiden määrät ovat laskeneet noin 40 prosentilla. Vähemmän mairitteleva tilastotieto on se, että suomalaiset ajavat autoillaan yhä useammin pienessä mutta sallitussa hiprakassa. EUROOPAN komissio on myöntänyt 2,65 miljoonan euron tuen Gasumin hankkeelle, jossa selvitetään uudenlaisen LNG-tankkausasemaverkoston kehitysmahdollisuuksia raskaan maantieliikenteen käyttöön. Gasum rakentaa neljä pilottiasemaa TEN-T-ydinverkon alueelle Helsinkiin, Vantaalle, Turkuun ja Jyväskylään. Gasumin mukaan tavoitteena on lisätä yhtiön omien tankkausasemien lukumäärää noin 35 uudella asemalla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kokonaiskustannukseksi on arvioitu 5,3 miljoonaa euroa. Suomessa on tällä hetkellä 24 julkisessa käytössä olevaa kaasutankkausasemaa, joista 18 on Gasumin omistamia. Turkuun nousee LNG-tankkausasema
7 Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 AAMUSET www.aamuset.?
8 A AMUSET KAUPUNKI Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA TURUN luonnonsuojeluyhdistys jatkaa jättipalsamin kitkemistä ensi torstaina rautatiesillan kupeessa. Talkooväki kokoontuu 16. heinäkuuta kello 17 Lonttistentien päässä, sillan juurella. Talkoita jatketaan kello 20:een asti. Mukaan voi tulla myös lyhyemmäksi aikaa. Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on Suomen luonnossa haitallinen, koska se leviää voimakkaasti ja tukahduttaa tieltään kasvupaikan alkuperäisen kasvillisuuden. Jättipalsamia kitketään taas –TYYLINI on aika rento ja maanläheinen. En hirveästi mieti mitä puen päälleni vaan menen aika fiilispohjalta, kertoo Sandra Enkvist, 26, joka kiinnittää huomiota materiaaleihin. – Materiaalin pitää olla mukavaa ja laadukasta. Pellava, puuvilla ja villa ovat hyviä. Leikkaukset ja linjat saavat olla selkeitä ja skandinaavisia. En tiedä pukeudunko aina niin, mutta siihen pyrin kun ostan jotain. Enkvist ostaa vaatteita lähinnä kirpputoreilta ja kierrätysryhmiltä. – Villapaidan ja paidan olen ostanut H&M:stä. Kengät ovat Union Fiven. Ne ovat viimeisin ostokseni ja tulivat tarpeeseen. Heräteostoksia teen kirpputoreilta. Laitan vaatteita kyllä myös kiertoon sitä mukaan kun kyllästyn niihin. Materiaaleja kierrätyksestä Mitkä ovat mielestäsi haitallisimpia vieraslajeja? Miksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Ai mää vai? KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Tino Laine Sandra Enkvist, Yliopistonkatu. Oona Karhunen OONA KARHUNEN BRINKKALAN Ullakkogalleriaan avautui heinäkuun alussa Ötökkänäyttely, jossa voi tutustua Uuden patsaspuiston alkuvaiheisiin. 6. syyskuuta asti avoinna olevassa, Turun kaupungin ja patsaspuiston taiteilijaryhmän järjestämässä näyttelyssä on teoksia lähes kaikista keväällä järjestetyistä työpajoista. – Näyttely haluttiin järjestää siksi, että siellä on mahdollista nähdä yhtäaikaisesti teoksen pienoismalli sekä sen pohjana olevat teokset. Meille on tärkeää, että lasten työt todella näkyvät teoksessa, eikä yhteistyöskentely jää vain periaatteen tasolle, taiteilija Oona Tikkaoja kertoo. Esillä on muun muassa pahvilaatikkotyöpajoissa tehtyjä rakennelmia, luonnonmateriaalipajassa tehty suuri risuveistos, äänityöpajan soittimia sekä väripajoissa tehtyjä abstrakteja rakennelmia. – Esimerkiksi pahvista rakennettu pelastuslohikäärme on suoraan vaikuttanut Ötökän pään ja nokan rakenteeseen. Omia suosikkejani ovat värityöpajan abstraktit, geometriset rakennelmat, joita olen käyttänyt pohjana suunnitellessani Ötökän häntää. Tikkaoja kertoo, että puiston perustuksia aletaan tehdä piakkoin. Yksityiskohtiin on kuitenkin vielä mahdollista vaikuttaa. – Mahdolliset uudet ideat voidaan vielä hyödyntää, vaikka perusmuoto onkin jo valmis. Haluamme prosessin olevan kiinnostuneille avoin, ja siihen sopii parhaiten työn esittely sen eri vaiheissa, ei vasta valmiina. Juttusarjassa seurataan 2000-luvun patsaspuistohankkeen etenemistä. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Tutustu ja suunnittele: facebook.com/patsaspuistoturku. Lasten ideat esillä j PATSAIDEN JÄLKEEN ESA TÖYKKÄLÄ JOS juttusillesi kävelee Turun keskusta-alueella vihreään sonnustautunut pirteä henkilö, älä suotta hätäänny. Kyseessä ei ole kaupusteluyritys tai uusi taskuvarkauskikka, vaan vilpitön avuntarjous. Tapahtumien järjestämiseen erikoistunut turkulainen yritys Lyyti on palkannut kesäksi kaksi apulaista, joista yksi työskentelee Helsingissä ja toinen Turussa. Kesätyöntekijät eivät työskentele Lyytin toimistossa, vaan he partioivat kaduilla ja auttavat kaikkia tapaamiaan ihmisiä. Turussa liikkuva Iida Kiesi on esimerkiksi jakanut sadekuuron yllättämille ihmisille kertakäyttöisiä sadetakkeja, maksanut myöhästyneen parkkimaksun ja tarjonnut pillimehun kiukuttelevalle lapselle. – Käytännössä kuljen kaupungilla kuusi tuntia päivässä ja etsin ihmisiä, jotka tarvitsevat apua. Toisaalta tämä on loistava työ, mutta aika paljon tässä myös joutuu heittäytymään ja keksimään kaikkea. Ei tässä voi vain mennä istumaan ja odottamaan jonnekin pää tyhjänä, Kiesi sanoo. AVUNTARVITSIJOITA tai auttamiskohteita voi ehdottaa lomakkeen kautta netissä. Apu on saajalleen aina maksutonta, oli kyse sitten maalausprojektista, ikkunoiden pesusta tai vaikkapa bussilipun tarjoamisesta. Monien mielestä täysin tuntemattoman henkilön tarjoama yhtäkkinen ja ilmainen apuehdotus haiskahtaa vähintäänkin epäilyttävältä. Kiesiä luullaan kaduilla usein feissariksi tai myyjäksi, minkä takia hän toteaa usein heti ensimmäiseksi, ettei kerää rahaa sen koommin kuin nimiäkään. – Autoin kauppakassien kantamisessa yhtä naista, joka yritti häkeltyneenä tarjota rahaa. Kavereillekin on joutunut selittämään, että ei, tämä ei tosiaan maksa mitään. Ja joillakin suomalaisilla tuntuu olevan sellainen asenne, että miksi kukaan muka haluaisi auttaa juuri minua. Yksi toinen nainen vain totesi ärtyneenä kauppakassien kanssa, että kyllä mä jaksan ihan itse, ei tartte auttaa! KIESI itse on ottanut yhteyttä muun muassa vanhainkoteihin ja Tyksin lastenklinikalle. Netin kautta auttamisprojekteja on ehdotettu toistaiseksi varsin vähän, vain hieman alle kymmenen kappaletta. Kiesi toivookin ehdotuksia vielä paljon lisää. – Onhan se tietysti mukavaa kävellä päivällä jokirannassa ja auttaa muutamia ihmisiä. Mutta olisi myös kiva mennä auttamaan vaikka pariksi tunniksi jotakuta, joka selkeästi tarvitsee kunnolla apua, Kiesi sanoo. Avuntarvitsijoita voi ehdottaa 28. heinäkuuta saakka osoitteessa www. lyyti.fi/group/LyytisLittleHelper2015. Helpotusta arkeen Keskustassa kulkeva kesäapulainen auttaa pienissä ja isoissakin ongelmissa – Enimmäkseen olen pyörinyt torilla, kävelykadulla ja jokirannassa. Todella kuumana päivänä saatan mennä auttamaan rannalle, Lyytin kesäapurina toimiva Iida Kiesi kertoo. Esa Töykkälä
9 Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 LOS Angelesissa 25. heinäkuuta käynnistyviin kehitysvammaisten Special Olympic -kesämaailmankisoihin lähtee Suomesta lähes sadan hengen joukkue. Turun seudulta matkassa on kaikkiaan toistakymmentä urheilijaa ja partneria. Menestystä Los Angelesissa tavoittelevat muun muassa Raision Urheilijoiden uimari Tatu Kantonen sekä rytmiseen voimisteluun osallistuvat Naantalin Voimistelijoiden Bettina Vuori ja Lotta Huttunen. Sisujengiin edustus Turun seudulta SUOMALAISURHEILIJOILLA on maine alisuorittajana. Kun pitäisi suorittaa omalla parhaalla tasolla, tehdä kauden paras tulos tai ylisuorittaa, on totuttu siihen, että suomalaisten suoritustaso pikemminkin sukeltaa. Viime vuosina tuo mielikuva on alkanut kuitenkin murentua. Yhä useammin suomalaisurheilijat ovatkin onnistuneet kovassa paikassa, venyneet parhaimpaansa ja suorastaan ylisuorittaneet. Viime viikolla nähtiin kaksi erinomaista turkulaisesimerkkiä venyjien sukupolvesta. Ensin TuTon Milja Thureson (kuvassa) juoksi alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa seitsemänneksi. Erityisesti semifinaaleissa Thureson venyi ja tuloksena uusi ennätys. Toinen venyminen nähtiin, kun Finnfighters’ Gymin Minna Grusander voitti vapaaottelun MMkultaa Las Vegasissa. Melkoinen amatööriuran päätös ammattilaiseksi siirtyvälle ottelijalle. ILKKA LAPPI Ylisuorittajien aika Kuka suomalaisurheilija on kaikkien aikojen venyjä? Kenen hermot pitivät? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI VIELÄ heinäkuun alussa vapaaottelija Teemu Packalen valmistautui lähtemään Fight Night Finland -promootion tuoreena sopimusottelijana Floridaan esittelemään taitojaan sillä ajatuksella, että uudet kontaktit auttaisivat turkulaisen tavoitetta päästä maailmalle ottelemaan. Runsasta viikkoa myöhemmin Packalen istui Suomen uusimpana, ja maamme kaikkien aikojen kuudentena, UFC-ottelijana sponsoriravintolan pöydässä päätään pyöritellen. Viikossa manageri oli vaihtunut myös Makwan Amarkhania manageroivaan Mano Managementin talliin. – Hurjalla vauhdilla asiat ovat edenneet. Tiistaina aamutreenien jälkeen tuli kysely, että kiinnostaako liittyä Manon talliin. Sinne mentiin ja sitten kysyttiin, että haluanko UFC:hen, kertaa Packalen nopeita käänteitä. – Kauheasti on ollut hoidettavaa. Manageripaperit, UFC-sopimuspaperit, ottelusopimuspaperit... Huh huh. Ilman Harri Nivaa olisin ollut ihan helisemässä. Hän on hoitanut hirveän määrän kaikkia pakollisia asioita, Packalen kiittelee valmentajaansa. ENSIESIINTYMINEN UFC:ssä tapahtuu kuluvan viikon lauantaina Glasgow’ssa. Vastaan debyytissä asettuu ranskalainen Mickael Lebout. Ikkuna Finnfighters’ Gymin ottelijan pikavauhtia tapahtuvaan UFC-debyyttiin aukesi, kun ranskalaisen vastustajaksi suunniteltu australialainen Jake Matthews loukkaantui. Packalen lähtee Skotlantiin itseluottamusta uhkuen, vaikka otteluun valmistautuminen ei noudatakaan normaalia kaavaa. – Peruskuntokauteni on kesken, eikä ole kuntopiikki ihan kohdillaan. Yleensä aloitan matsiin valmistautumisen pari kuukautta ennen ottelua. Mutta ei tällaista tilaisuutta voi jättää käyttämättä. Menen sinne ja leivon ranskalaisesta pullaa ja sitten katsotaan eteenpäin. Kaikki seitsemän ammattilaisotteluaan ennen täyttä aikaa voittaneelle Packalenille olisi eduksi, jos ottelu ei tälläkään kertaa kestäisi pitkään. – Siihen täytyy kuitenkin valmistautua, että täysi aika otellaan. Lebout on tosi sitkeä, mutta kova itseluottamus on siihen, että voitan ennen täyttä aikaa. VAIKKA Packalen on UFC-ottelija ja hänen asioitaan hoitaa ruotsalainen manageri, aikoo Packalen jatkossakin pitää Turkua tukikohtanaan. – Käyn Tukholmassa toisinaan leirillä ja lisäksi on muita ulkomaanleirejä silloin tällöin. Sopimuksessa on kuitenkin pykälä, että asun Turussa ja harjoittelen Turussa. Miksi muuttaa sellaisia hyviä asioita, jotka toimivat? Perustan kaiken tekemisen rutiineihin ja tämänhetkiset rutiinit toimivat. – Lisäksi minulla on työpaikka täällä lastenkodissa. Olen sinne luvannut, että vaikka musta tulisi UFC-mestari, niin pysyn siellä, Packalen toteaa. Pikavauhdilla parrasvaloihin Teemu Packalen nousee UFC-häkkiin kesken peruskuntokauden Teemu Packalen aikoo valloittaa UFC:n olemalla oma itsensä. Viikset ojossa ja hymy huulessa, mies linjaa. Ilkka Lappi
11 Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 AAMUSET
12 A AMUSET ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 MAAja kotitalousnaiset kannustavat metsämarjojen poimimiseen kilpailun avulla. Miljoona litraa metsämarjoja -kilpailu alkoi heinäkuun alussa ja kilpailuaika jatkuu 30. syyskuuta asti. Kilpailuun voi osallistua sekä ryhmänä että yksin. Parhaat marjastajat palkitaan. Kilpailu on osa Maaja kotitalousnaisten kaksivuotista Metsästä voimaa -kampanjaa. Kilpailuohjeet ja lisätietoja on osoitteessa www.maajakotitalousnaiset.fi/miljoonalitraa. Marjametsään mars A-KLINIKKASÄÄTIÖN Nuortenlinkki.fi-palvelussa on julkaistu Facebook-riippuvuustesti, joka perustuu Bergenin yliopiston psykologian tohtori Cecilie Schou Andreassenin tutkimukseen. Testin avulla voi selvittää, kuinka hyvin Facebookin käyttö pysyy hallinnassa. Facebook-testi antaa henkilökohtaisen palautteen lisäksi yleisiä vinkkejä käytön hallitsemiseen ja sosiaalisten suhteiden hoitamiseen myös Facebookin ulkopuolella. Kyselystä saadut pisteet ovat viitteellisiä, eikä niiden perusteella voida diagnosoida riippuvuutta. Tilastokeskuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista on rekisteröitynyt Facebookin käyttäjiksi. KUUKAUDEN NAINEN Naamakirjassa kohtuudella Miten iso rooli sosiaalisella medialla on sinun elämässäsi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VIISI KYSYMYSTÄ Mikä heinäkuussa on parasta? – Lämpö. Kuka tuntee sinut parhaiten? – Minulla on kaksi tytärtä. Uskon, että he tuntevat äitinsä parhaiten. Mikä saa sinut hymyilemään? – Aika moni asia. Mikä tahansa onnistunut asia saa minut hymyilemään. Toisen hymyyn on mukava vastata hymyllä. Mikä on mielipuuhaasi? – Kun on aikaa, tykkään leipoa. Leivontalistalla ykkösenä ovat sämpylät. Pidän myös luonnossa liikkumisesta. Millainen on hyvä alusvaate? – Hyvä alusvaate on ennen kaikkea istuva ja kantajalleen mukava. Se palvelee sitä tarkoitusta, johon vaate on hankittu. –NYT on sopiva aika haaveiden toteuttamiselle. Kaksikymmentä vuotta sitten en olisi uskaltanut laittaa putiikkia pystyyn, sanoo turkulainen Lea Timonen. 50-vuotias Timonen avasi Naisen unelmia -alusasuliikkeensä Forumiin heinäkuun alussa. Hän kertoo yrityksen syntyneen pitkän pohdinnan tuloksena. – Olen jo kauan miettinyt, mitä haluan loppuelämälläni tehdä. Selvää oli, että halusin palvella asiakkaita ja tavata ihmisiä työssäni. Yrittäjäksi ryhtyminen tuntui luontevalta jatkolta työuralleni. Timonen valmistui aikoinaan ravitsemistyönjohtajaksi ja työskenteli 15 vuotta sairaalassa, kunnes alkoi kaivata uusia haasteita. Uusi työ löytyi ammattikeittiölaitteiden myyjänä. – Viihdyin myyjänä hyvin, minulla oli ihania työkavereita ja mahtavia asiakkaita. Oivalsin, miten kovasti tykkään asiakaspalvelusta. Kymmenen vuoden jälkeen minusta alkoi silti tuntua, että pitäisi keksiä jotain uutta. Minulla on vahva sisäinen halu haastaa itseäni. Haluan kokeilla pärjäänkö omillani. TIMONEN kertoo miettineensä unelmaansa viiden vuoden ajan. Kuluvan vuoden tammikuussa hän päätti kerätä ideansa paperille ja ryhtyä toimeen. Hän teki liiketoimintasuunnitelman ja tutki markkinoita. – Tiesin, että minun pitäisi yrityksessäni keskittyä sellaiseen asiaan, josta pidän. Satun tykkäämään alusvaatteista. Ne ovat mielestäni pukeutumisen perusta. Uskon, että kaikki naiset unelmoivat istuvista alusvaatteista. Naisen unelmia -liikkeen periaatteena on Timosen mukaan hyvä palvelu. Hän pyrkii siihen, että kaikille asiakkaille löytyisi sopiva koko ja malli. – Minulle on tärkeää, että asiakas voi kertoa mitä hän haluaa ja tulee kuulluksi. Aion jatkossa mukauttaa valikoimaa asiakkaiden toiveiden perusteella. Liikkeeseeni voi tulla vain ihmettelemään, katsomaan ja kokeilemaan. VAIKKA Timosella on paljon kokemusta myyntityöstä, yrittäjäksi ryhtyminen vaatii paljon opettelua. – Tästä oppiminen vasta alkaa. Totta kai haasteet pelottavat tässä vaiheessa, ja jännitän sitä kuinka kaikki lähtee liikkeelle. Olen silti iloinen, että uskalsin sukeltaa yrittäjyyteen. Asiat eivät etene ilman päätöksiä. Pitää uskaltaa päättää, meni syteen tai saveen. Haasteita kohti Lea Timonen sukelsi yrittäjyyteen pitkän pohdinnan jälkeen Lea Timonen toteutti haaveensa ja avasi oman alusasuliikkeen, jossa palvelu on tärkeällä sijalla. Merja Kajala ARKTISET Aromit ry on valinnut mesiangervon vuoden luonnonyrtiksi. Mesiangervo kasvaa Suomessa yleisesti. Makealta tuoksuvat, vaaleat kukinnot koristavat kasvia kesä–elokuussa. Mesiangervoa on käytetty rohtona keskiajalta asti. Sekä lehdet että kukinnot voidaan hyödyntää. Mesiangervo sisältää vaikuttavina aineina salisylaatteja, flavonoideja, eteerisiä öljyjä, parkkiaineita, C-vitamiinia ja tanniineja. Suomessa mesiangervoa käytetään muun muassa linimentteihin, ihovoiteisiin ja hierontaöljyihin. Lehtiä ja kukintoja käytetään teesekoituksissa. Lääkkeenomaisten vaikutusten vuoksi mesiangervoa ei tule käyttää jatkuvasti. Arvokas mesiangervo
13 Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 AAMUSET 14
15 Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 AAMUSET 16 Koti&rakentaminen ILKKA LAPPI SIJAINTI, sijainti ja sijainti on kiinteistövälittäjien keskuudessa yleinen mantra. Sijainti on asunnonostajalle totta kai tärkeä, ehkä jopa tärkein, kriteeri ostopäätöstä tehtäessä. Se mitä sijainti pitää sisällään, onkin sitten toinen juttu. Mielikuvat asuinalueesta ohjaavat usein, kun tehdään asuntokauppaa. – On monimutkainen kysymys, mitä asioita kukin pitää tärkeänä asuinpaikkaansa valitessaan. Toisille se on palvelut ja kulkuyhteydet, toisille taas esimerkiksi luonto, OPKiinteistökeskuksen myyntijohtaja Arto Helminen toteaa. Turun seudulla rajuimmat hintaerot ovat itäisessä Turussa. Postinumeroalueella 20610, eli Varissuon ja Pääskyvuoren seudulla, kutakuinkin samankaltaisen kerrostalokolmion hintaero voi olla jopa yli 25 000 euroa. Samansuuntaisia eroja alueella on myös rivitaloissa ja neljän huoneen kerrostaloasunnoissa. Suuri hintaero ei selity vain taloyhtiön kunnolla, palveluilla tai sijainnilla. Hintaan vaikuttaa myös mielikuva alueesta. ESIMERKIKSI Varissuolta Hintsa Knaapin kadulta saa peruskuntoiseksi luonnehditun 75 neliön kolmion 73 000 eurolla. Pääskyvuoren puolella, runsaan kilometrin päässä, vastaavan kokoinen ja hieman vanhempi peruskuntoinen kerrostalokolmio maksaa 99 000 euroa. – Haluttavuus on iso tekijä hinnoissa. Syystä tai toisesta ihmiset asuvat Maine maksaa maltaita Asuntojen hinnat voivat vaihdella samalla seudulla kymmeniä tuhansia euroja Asuntojen hintaero naapurilähiöissä Pääskyvuoressa ja Varissuolla saattaa olla kymmeniä tuhansia euroja. Mikael Rydenfelt mieluummin Pääskyvuorella kuin Varissuolla. Syitä tähän on varmasti yhtä monta kuin asunnonostajiakin, Helminen toteaa. Suurilla asuinalueilla on usein paljon asuntoja saatavilla, mikä alentaa hintoja yleisesti alueen sisällä. – Kysyntä ja tarjonta tietenkin ohjaavat hintoja. Alueen yleinen tarjonta vaikuttaa hintaan. Varissuo on suuri alue, jolla on paljon erilaisia kohteita tarjolla. Tämä vaikuttaa osaltaan hintaan. Samankaltainen tilanne on Runosmäessä, Helminen sanoo. – Varissuo alunperinkin rakennettu julkisen rahan tuella edulliseksi asuinalueeksi. Asuinalueiden väliset hintaerot eivät juurikaan ole muuttuneet suhteessa toisiinsa, eikä sellaista kehitystä varmaan tapahdu jatkossakaan, hän jatkaa. VARISSUON ja Runosmäen kaltaisten suurten lähiöiden maine on monen silmissä heikko. Esimerkiksi Varissuo on vahvasti huonon maineensa vanki. Varissuolla asuvat kuitenkin pitävät alueesta, mikä näkyy myös asuntokaupassa. – Kauppa on Varissuolla perinteisesti käynyt hyvin. Hintataso on edullinen ja alueella on palveluita. Aika paljon Varissuolla muutetaan myös alueen sisällä. Myös sijoittajat hankkivat sieltä asuntoja, jotka sitten vuokraavat eteenpäin, kertoo kiinteistönvälittäjä Arja Palonperä OPKiinteistökeskuksesta.
17 Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 AAMUSET 18 Koti&rakentaminen MARIANNE ROVIO OVIVERHOT toimivat sekä sisustuselementteinä että käytännöllisesti kesäisin itikoiden torjuntakeinona. Sisustussuunnittelija Anne Örling Sisustus-Annesta kehottaa käyttämään oviverhoa myös esimerkiksi tilanjakajana isoissa tiloissa kuten olohuoneessa tai keittiössä. – Oviverho voi olla kaunis sisustuselementti. Esimerkiksi helmikoristeiset oviverhot tai hopeanhohtoiset liuskeverhot sopivat hyvin sisustuselementeiksi. Helmikoristeiset oviverhot voivat olla katseenvangitsijoita ja ne ovat korumaisia sekä trendikkäitä. Tyypillisimpiä sisustuksessa ovat varmasti kevyemmät naruverhot kuin raskaammat muovitai bambuverhot, jotka pitävät enemmän ääntä ja ne tuntuvat raskailta käytössä, Örling sanoo. Örling muistuttaa, että oviverhoja käytetään enimmäkseen hyötykäytössä kuin sisustuksessa. – Oviverhojen käyttö on tyypillisintä julkisissa tiloissa tai kesämökeillä ja autokaravaaneissa hyönteisten torjujina. Esimerkiksi magneetilla liimautuvat oviverhot ovat käytännölliset, koska ne avautuvat kevyesti ihmisen kävellessä niiden ohi ja sulkeutuvat omalla painollaan nopeasti. Renkituote Piipposen toimitusjohtaja Antti Piipposen kehittelemä kudottu lamelliverho on puolestaan suunniteltu hyötykäyttöön, ja sen suunnittelussa on huomioitu käytännöllisyys tarkkaan. – Se on todella kestävää materiaalia. Yhden lamellin vetolujuus on noin tuhat kiloa eli sillä voisi vetää vaikka henkilöautoa perässä. Nämä verhot on kudottu todella ohuista langoista. Yksi lamelli on noin 15 senttiä leveä ja siinä on noin kaksituhatta keinokuitulankaa, Piipponen kertoo. PIIPPOSEN mukaan kudotut lamelliverhot ovat rypistämättömiä ja repeämättömiä. – Olemme tehneet paljon verhoja julkisiin tiloihin, joissa kulkee paljon ihmisiä. Ne ovat todella pehmeitä. Lisäksi ne on suunniteltu niin, palosuojattuina ne eivät syty palamaan ja ne voi pestä käsin samalla tavoin kuin matot. Kaikki meidän verhot ovat vaalean siniharmaita, koska näin ne sopivat minkälaiseen sisustukseen tahansa. Ne luovat värin ansiosta myös näkösuojan eli ne taittavat valoa niin, että ulkoa ei näy sisälle, mutta sisältä näkee ulos. Itikat kuriin verhoilla Oviverhot toimivat sekä sisustuksessa että hyönteisten torjunnassa Sisustussuunnittelija Anne Örling neuvoo käyttämään oviverhoa myös tilanjakajana. Toni Koskinen t Antti Piipposen kehittelemä kudottu lamelliverho on suunniteltu hyötykäyttöön.
19 Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 AAMUSET 20 Tapahtumakalenteri 16.7. Elävä Satukirja Aboa Vetus & Ars Novan pihalla kello 10.30 ja 15. Kaikkien tuntemat klassikkosadut heräävät henkiin Turun kesässä. Tänään ohjelmistossa Hannu ja Kerttu. 16.7. Onnen päivät Samppalinnan kesäteatterissa kello 19. Legenda on täällä taas! Fonzien, Pinkyn ja Cunninghamin perheen viattomia seikkailuja ja 50-luvun fiilistä Turun kesässä. 16.7. Luonto kutsuu Ravintola Samppalinnan terassilla kello 19. Urbaani city-perhe tavoittelee suomalaisen mökkikesän koivuntuoksuista ydintä surkuhupaisin seurauksin. Musiikkikomedian pääosissa muun muassa Suvi Aarrekari, Inke Koskinen ja Joonatan Perälä. Mikko Joukamaa ohjaa. 16.7. Stockmann Yard Aboa Vetus & Ars Novan pihalla kello 19. Tavaratalon vähemmän tunnettu osasto on etsiväosasto. Legendaarisen kellon alla on muutakin kuin tavattu ja karppialtaassa on uitettu muutakin kuin karppeja. 17.7. Elävä Satukirja Aboa Vetus & Ars Novan pihalla kello 10.30 ja 15. Tänään klassikkosatuna Pinokkio. 17.7. Luonto kutsuu Ravintola Samppalinnan terassilla kello 19. 17.7. Stockmann Yard Aboa Vetus & Ars Novan pihalla kello 19. 17.7. Musta Perhonen Raision teatterissa kello 20. Raision teatterin kesäkonserttien sarja jatkuu. Musta Perhonen on laulaja Laura Puiston ja kitaristi Pertti Saarisen duo, joka taipuu rockin, jazzin ja soulin kautta punkkiin. 17.7. Tangokuninkaalliset 2015 Ruissalon telakalla. Uudet tangokuninkaalliset nousevat ensimmäistä kertaa kruunaamisen jälkeen yleisön eteen. 18.7. Elävä Satukirja Aboa Vetus & Ars Novan pihalla kello 10.30 ja 15. Tänään ohjelmistossa Punahilkka. 18.7. Noita Nokinenän juhannus Vepsän saaressa kello 13 ja 16. Noita Nokinenä palaa vuosien jälkeen kotipaikkakunnalleen koko perheen näytelmässä, eikä kuusimetsäläisten juhannusvalmisteluista tahdo tulla mitään, kun paikalle Turussa tapahtuu 16.–22.7.
21 Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 AAMUSET Tapahtumakalenteri saapuu vielä Tarulaanian prinssi Nestorikin. 18.7. Onnen päivät Samppalinnan kesäteatterissa kello 15 ja 19. 18.7. TPS–EIF Yläkentällä kello 18.30. Kun tammisaarelaiset edellisen kerran vierailivat Turussa, päädyttiin runsasmaaliseen tasapeliin. Miten käy tällä kerralla? 18.7. Luonto kutsuu Ravintola Samppalinnan terassilla kello 19. 18.7. Stockmann Yard Aboa Vetus & Ars Novan pihalla kello 19. 18.7. Stina Girs Venuksessa kello 23. Takavuosina Idolsissa hurmannut laulaja on muuttanut tyyliään iskelmällisempään suuntaan ja tekee uutta tulemista. 19.7. Trojans–Taft Yläkentällä kello 16. Trojansin kausi Vaahteraliigassa jatkuu. Kestääkö turkulaisten puolustus vantaalaisten haasteen? 19.7. Noita Nokinenän juhannus Vepsän saaressa kello 13 ja 16. 20.7. Aarresaari Turun kesäteatterissa kello 18. Robert Louis Stevensonin klassikkoromaaniin pohjautuva esitys vie merirosvoseikkailujen ytimeen. Rooleissa muun muassa Jukka Leisti, Sami Saikkonen ja Veera Degerholm. Ohjauksesta vastaa Juha-Pekka Mikkola. 21.7. Aarresaari Turun kesäteatterissa kello 18. 21.7. Luonto kutsuu Ravintola Samppalinnan terassilla kello 19. 21.7. Onnen päivät Samppalinnan kesäteatterissa kello 19. 22.7. Elävä Satukirja Aboa Vetus & Ars Novan pihalla kello 10.30 ja 15. Tänään ohjelmistossa Hannu ja Kerttu. 22.7. Onnen päivät Samppalinnan kesäteatterissa kello 15 ja 19. 22.7. Aarresaari Turun kesäteatterissa kello 18. 22.7. Luonto kutsuu Ravintola Samppalinnan terassilla kello 19. y
Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 AAMUSET 22 Työpaikat
23 Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 AAMUSET Työpaikat
24 A AMUSET JETSET Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 TIMO SALMESMAA Timo Salmesmaa Ice White Party kietoi Piazzan valkoiseen. Säxin Antti Heikkilä ja Petteri Halme hemmottelivat valkoisiin viehtyneitä probailaajia niin terassilla kuin sisätiloissa. Aistinautinnon täydensivät dj. Jese ja Boy Called Pedro. Piazza jatkaa tällä viikolla Royal Weekender -aftereilla. Eeppisiin mittasuhteisiin yltänyt Party Cruise jatkuu historiallisten tiilimuurien syleilyssä. YLE Konkari kohtaa noviisin. Tangokuninkaallisiksi kruunatut Susanna Heikki ja Aki Samuli starttaavat kuninkaallisrupeamansa perinteisesti Turusta. Kruunupäät nousevat perjantaina Ruissalon Telakan estradille. Hovinarrien säestämät kultakurkut tarjoavat tanssikansalle tilaisuuden arvioida, tekikö tuomaristo oikean päätöksen. Tangomaailman ulkopuolelta artistitaivaalle sinkoutuneesta Aki Samulista povataan jo ilmiötä. Timo Salmesmaa Tangot maalissa, katse laitureille. Tangokadulla ? ilistelleet Henri ja Kalle Kulmala tarttuivat uusina isäntinä DBTL:n ruoriin. Veljekset laajensivat kaupukifestaria eri illoille teematun musiikkikattauksen rinnalla oheistapahtumiin. Adrenaliini virtaa uudessa vaijeriliu’ussa ja speed datingissä. Ruokarekat tuovat Turkuun eri street food -elämyksiä. Mikko Aromaa Summerlove. Vegas poreili perjantaina Nevada Barin 4-vuotisjuhlaa. Kesäkansa löysi kiitettävästi tiensä yökerhoon ja kantiksia hemmoteltiin Olli Rindellin ja Johanna Kivelän Pianowarilla. Rakkausteema jatkuu Marilynin tämäniltaisissa I Love Myself -partyissa teemana sel? et ja kohteena se oma superego. Tara Jaakkola Karjurock jyrää viikonloppuna Lokalahdessa. Kolmipäiväinen maalaisfestari marssittaa Nopperlan lavalle mm. W.A.S.P.in ja Uriah Heepin. Kansainvälisiä legendoja täydentävät kotimaiset festarijyrät Jenni Vartiainen, Robin, Neljä Ruusua ja Happoradio. Kesän elementteinä loma, rentoutuminen ystävien kanssa ja festarit. Ruisrockissa kesän tähän asti ainoaa helleviikonloppua ? ilistelleet JP ja Sari Salo, Hannu Helander, Saija Palin sekä Sami Karuvaara nauttivat artistimaratonista. Sarin Modelpointin suojatit palaavat elokuuksi Milanosta ja energiapakkauksen loppukesä kuluu Turun Messujen muotinäytösten junailussa. Meeri Utti Kaksi legendaa kohtaa lauantaina Uittamolla. Aikuisten Sikajuhla ilmentää tanssikeitaan uutta, monipuolisempaa ohjelmapolitiikkaa. Keskikesän teemaa tähdittää palvipossu särpimineen. Artistiviihteestä vastaavat reggaevelho Jukka Poika sekä kasarinostalgiaa valeleva Dingo Timo Salmesmaa
25 Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 AAMUSET Jetset
26 A AMUSET VIIHDE Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 PERINTEISET Indie-iltamat järjestetään Klubilla tuttuun tapaan heinäelokuun vaihteessa. Keskiviikosta lauantaihin kestävä minifestari tärisyttää Klubin rakenteita 29.7.–1.8. Tänä vuonna estradille nousevat muun muassa Rytmihäiriö (keskiviikkona), Pää kii (torstaina), paluun keikkalavoille tehnyt Traffic Island (perjantaina) sekä Teksti-tv 666 (lauantaina). Koko ohjelma osoitteessa www.klubi.net. Heinäkuun lopussa iltamoidaan AMERICANAN kultapojaksi viimeistään 2011 julkaistulla Here We Rest -levyllä noussut Jason Isbell jatkaa vakuuttavien biisien kirjoittamista. Entisen Drive-By Truckers -miehen kynä ei osoita tylsymisen merkkejä viidennelläkään soololevyllä. Something More Than Free on tuttua Isbelliä. Mies sekoittaa musiikissaan americanaa ja kantria. Mausteeksi sekaan heitetään hiukan southern rockia. Rauhallisissa tempoissa viihtyvä Isbell maalaa näennäisen vähillä vedoilla komeita kuvia kuulijan päähän. Miehen aiemmat levyt ovat kestäneet varsin hyvin kulutusta, sillä ne paljastavat itsensä kerroksittain kuulijalle. Something More Than Free tuntuu ensivaikutelman perusteella jatkavan kunniakasta perinnettä. Kenelle: Heille, jotka rakastavat Ryan Adamsin vähemmän rokkaavaa tuotantoa. Arvio: Tutuilla urilla, mutta tinkimättömän tyylikkäästi. ILKKA LAPPI A-luokan americanaa Mikä Veepee Lehdon teksti on sinulle jäänyt mieleen? Miksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI JOS suomalaisten iskelmälaulujen krediittejä selaa, kovin kauaa ei tarvitse etsiä, jotta sanoittaja kohdasta löytyy Veepee Lehdon nimi. Vuosikymmenten aikana miehen kynästä on syntynyt muun muassa sellaiset iskelmän ikivihreät kuin Et voi tulla rajan taa, Kaiken takana on nainen ja Sata salamaa. Turussa Lehdon nimi totta kai yhdistyy ainakin TPS:n jääkiekkojoukkueen maalilauluun Maali se on hunajata. Vaikka Lehto on tunnettu ennen kaikkea tekstien tekijänä, on hän myös esiintynyt pitkään. Ensi syksynä ensimmäisestä maksullisesta keikasta tulee kuluneeksi 50 vuotta. Aktiivinen keikkailu jatkuu edelleen. – Laulutekstit ovat varmasti se, mistä minut laajimmin tunnetaan, mutta ajallisesti keikkailu on vienyt eniten aikaa. Teen edelleenkin jatkuvasti keikkaa. En ole koskaan ollut profeetta omalla maallani, mutta edelleen teen yksityistilaisuuksissa ja kesäjuhlissa keikkoja, Lehto itse pohtii. MONET tunnetuimmista teksteistään Lehto on tehnyt tilaustyönä. Muun muassa Matille ja Tepolle tekstejä on syntynyt reilusti yli sata. Uran alkuaikoina ei kuitenkaan ollut itsestään selvää, että Lehto alkaa tehdä tekstejä tilauksesta. – Aluksi laulutekstin kirjoittaminen muille kuin itselleni tuntui todella vaikealta, enkä tahtonut päästä millään alkuun. Et voi tulla rajan taa oli kuitenkin iso hitti ja saimme siitä silloisen platinalevynkin. Oikeastaan silloin huomasin, että osaan tehdä menestyviä tekstejä. Nykyisellään tekstit syntyvät yleensä kotona työpöydän ääressä. Lehto ei kuitenkaan ole koskaan ollut samanlainen liukuhihnakirjoittaja kuin vaikkapa Vexi Salmi tai Juha Vainio. – Tekstit ovat syntyneet, kun niitä on tarvittu. Usein ne ovat syntyneet muun elämän sanelemaan aikaan. Kun lapseni olivat pieniä, kirjoitin paljon yöllä. Nykyään kirjoitan ja sävellän paljon enemmän päiväsaikaan, Lehto kertoo. – Jotkut tekstit ovat syntyneet oudoissakin paikoissa esimerkiksi Ounasvaaran huipulla. 1980-luvulla Matin ja Tepon levyt tehtiin aina kesällä. Aika usein olin itse reissussa, kun tekstejä tarvittiin. AKTIIVINEN taiteilijaelämä jatkuu edelleen. Viimeisin Lehdon oma levy Huvia ja kaihon kuulokuvia ilmestyi toukokuun lopussa. Tekijä kehaisee levyä uransa parhaaksi. Syy tyytyväisyyteen on yksinkertainen. – Aikanaan studioaika oli todella kallista. Laulupäiviä oli ehkä kaksi. Niiden oli pakko onnistua heti. Vaikka laulut soivat radiossakin, sinne jäi paljon sellaista, minkä olisin halunnut ottaa uudelleen. – Tätä levyä on tehty Nuotion Tonin kanssa kaikessa rauhassa kolmen vuoden aikana. Tekeminen itsessään oli niin hauskaa, että jo se maksaa itselleni tämän levyn, Lehto sanoo. 50 vuotta viihdettä Kaikki ovat kuulleet Veepee Lehdon laulutekstejä Veepee Lehto on mies, jonka kasvot eivät välttämättä ole tutut, mutta miehen laulutekstit ovat klassikoita, jotka tuntevat nuoretkin sukupolvet. Ilkka Lappi
27 A AMUSET MIELIPIDE Keskiviikko 15. heinäkuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? OPISKELUAIKOINA jollain, yleensä kaikkein tylsimmillä, kursseilla oli läsnäolopakko. Nykyään tuntuu, että monille aikuisille lasten kanssa oleminen vastaa noita pakollisia tylsiä kursseja, jotka on pakko rämpiä läpi. Tai ainakin itselleni esikoiseni kanssa henkisesti läsnä oleminen on usein ollut pakko. Minullahan on kiire. Työt pitää tehdä, on kaikenlaista ”tärkeää” projektia, aikuinenkin tarvitsee vapaa-aikaa ja nukkuakin pitäisi. Siinä kaiken muka-tärkeän ohessa on sitten hyvä katsella puolitoistavuotiaan tauotonta temmellystä. Tuo asenne, pakko, saa minut vihaamaan itseäni. Tiedostan oikein hyvin, että lapsi varttuu nopeasti. Lapsuusaika on ohi ennen kuin sitä ymmärtääkään. Pian lapsi jo juoksee kavereidensa kanssa ja pitää isäänsä nolona muinaismuistona. Ennen lapsen syntymää päätin, etten halua olla se etäinen isä, joka viettää elämänsä töihin uppoutuneena. Ja kuitenkin minusta on hyvää vauhtia tulossa juuri se, mitä inhoan. Omalta isältäni sain parhaan mahdollisen isä-mallin. Yksinhuoltajaisänä hänellä oli aina aikaa minulle. Ensimmäiseltä etelän matkaltani paras muisto ei ole loputtomat jäätelöannokset ja pelihallissa vietetty aika vaan se, kun isäni opetti minut hotellihuoneessa illalla pelaamaan korttia ja lämpimän yön äänet kantautuivat avoimesta parvekkeen ovesta sisälle. VIIMEISEN runsaan vuoden aikana olen opetellut sulkemaan puhelimen ja läppärin. Olen nykyään jo parempi siinä kuin ennen, mutta lähes päivittäin muistutan itseäni asiasta. Enkä siltikään aina muista. Kuitenkin joka kerta, kun läppärin laitan kiinni tai puhelimen taskuun ja lähden lapseni kanssa ulos, nautin siitä kaikesta suunnattomasti. ILKKA LAPPI Läsnäolopakko OLEN saanut tätä kirjoitusta varten tietoja Tilastokeskukselta sekä kuntien keskusvaalilautakuntien tekemien tarkistuslaskentojen hyväksytyistä ja hylätyistä äänistä. Tietoja olen kerännyt myös puolueiden saamista äänimääristä sekä niiden suhteellisesta kannatuksesta koko maan osalta ja vaalipiirien sekä valituksi tulleiden että valitsematta jääneiden ehdokkaiden henkilöiden henkilökohtaisista äänimääristä ja paremmuusjärjestyksen osalta vertausluvuista. Olen tehnyt teknisen vaaliliiton ei-sosialistien ja sosialistien valitsijayhdistysten kesken, jotta nämä saisivat jokaisesta vaalipiiristä valituksia yhden tai useampia valtiopäiville, joka vastaa pienoiskoossa Suomen kansan poliittista tahtoa. En hyväksy vaaliliittojen ja vaalirenkaiden kieltämistä, koska pienet puolueet saattavat muuten jäädä valitsematta, vaikka niiden äänimäärät ja vertausluvut ja suhteellinen kannatus sitä edellyttäisivät. En hyväksy pitkiä listoja, koska äänestäjän tehtävänä on tällöin toimia kumileimasimina ja siunata jäsenäänestyksessä hyvin menestyneiden valinta. Victor d`Hondtin menetelmää käyttäen keskusta saisi tällöin 49 paikkaa, perussuomalaiset 38, kokoomus 25, sosiaalidemokraatit 31, vasemmistoliitto 16, vihreät 14, Suomen ruotsalainen kansanpuolue 10, kristillisdemokraatit kuusi ja piraattipuolue yhden paikan. Suhteellisempaa menetelmää käyttäen ja soveltaen keskusta olisi saanut 44 kansanedustajaa, perussuomalaiset 38, kokoomus 35, sosiaalidemokraatit 34, vasemmistoliitto 15, vihreät 14, Suomen ruotsalainen kansanpuolue 14, kristillisdemokraatit viisi ja piraattipuolue yhden paikan. Mielestäni tyhjien lippujen jättäminen ja sopimattomien, painoasuun kelpaamattomien merkintöjen tekeminen sekä äänestämättä jättäminen on vastoin kansalaisvelvollisuutta. Vain mäntti jättää äänestämättä. Kysyn lukijoiden kantaa. Ovatko asianne nyt paremmin kuin ne olivat neljä vuotta sitten vastaavana aikana eduskunnan valinnan ja hallituksen muodostamisen jälkeen? Pää pystyyn hyvät suomalaiset. Suomi nousuun, Suomi kuntoon. AKI-ELMERI SEPPÄNEN, SOSIONOMI Tasauspaikat vai vaaliliittojen kielto? PÄÄMINISTERI Juha Sipilän hallitusohjelmassa määrättiin AURA-kuntoutuksen rahoitus lopetettavaksi. Päätöksellä on ennalta arvaamattomia vaikutuksia työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen lisääntymiseen. Työurien pidentämistavoitteiden kanssa kuntoutuksen lopettaminen on jyrkässä ristiriidassa. Päätöksellä saadaan 20 miljoonaa euron säästöt, mutta samalla satoja kuntoutusalan työntekijöitä uhkaa lomautus tai irtisanominen. Säästöjä perustellaan sillä, että kuntoutus ei ole vaikuttavaa. Duodecimin Käypä Hoito -suosituksien mukaan kuntoutuksen on kuitenkin todettu olevan vaikuttavaa muun muassa kroonisissa alaselkäja niskakivuissa. Kelan äskettäin ilmestyneen tutkimuksen mukaan kuntoutuksesta näyttävät hyötyvät henkilöt, joilla on jokin perussairaus, mielialaoireita ja jotka tiedostavat terveysongelmansa. Voidaan siis kysyä, valikoituuko kuntoutukseen sellaisia henkilöitä, jotka eniten hyötyvät siitä. Kuntoutujan pitää haluta itse muuttaa toimintatapojaan ja asenteitaan. Työnantaja on vastuussa siitä, että työpaikalla seurataan ja tuetaan työntekijöiden työkykyä. Työterveyshuolto on avainasemassa siinä, että kuntoutukseen valikoituvat ne, joilla työkyvyn heikkenemisen riskit ovat suuret. Kaikilla pitää olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kuntoutukseen, myös määräaikaisissa työsuhteissa, alemmassa ammattiasemassa, vuorotyössä tai fyysisesti kuormittavassa työssä olevilla. Yksi keino pitkien sairauslomien ennaltaehkäisemiseksi on kuntoutus. Suuri osa työkyvyn heikkenemisen riskitekijöistä on sellaisia, joihin voi ja kannattaa puuttua. TIINA MÄKINEN VARAPUHEENJOHTAJA SUOMEN FYSIOTERAPEUTIT Pitkät sairauslomat kuriin kuntoutuksella