Lauantai 15. elokuuta 2015 | Nro 60 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Suomen kulttuurieliitti pörräsi Pinellan pylväikössä jo 1800-luvulla. Se oli Turun ensimmäinen terassiravintola. Kaupunki s. 8 Ensimmäinen terassibaari TPS:n 1995–96-syntyneiden joukossa on lukuisia pelimiehiä, joilla on eväät läpimurtoon miesten peleissä. Urheilu s. 10 Nuorten esiinmarssi Valokuvataiteilija Milja Laurilan uusi näyttely haki inspiraationsa psykiatrian historiasta. Viihde s. 12 Magneettista unta Turku säästäisi työllistämistoimilla kymmeniä miljoonia euroja. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 15. elokuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 15. elokuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 15.8.2015 Lauantai 15. elokuuta 2015 LÄNSIMAISTA elämäntapaa uhkaavat monet muutkin asiat kuin terrorismi tai hallitsematon pakolaisvyöry. Kansa lihoo. Eikä pelkästään Suomessa, jota on tavattu pitää Pohjolan pulleimpana kansana. Ylipaino on kasvava ongelma myös IsossaBritanniassa, jossa terveystietous on vielä huonompaa kuin Suomessa. Professori Pertti Mustajoki kirjoittaa lääkärien ammattilehti Duodecimissä, että kolmannes maapallon väestöstä on vähintään lievästi ylipainoisia. Siitäkin huolimatta, että rutiköyhissä kehitysmaissa enemmistö kansasta lienee aliravittuja. Mustajoen mukaan yksi syy suomalaistenkin liikalihavuuteen on se, että ruokaa on aina saatavilla suhteellisen edullisesti. Lisäksi valikoimat ovat rajattomat. Mustajoki muistuttaa, että esimerkiksi erilaisia perunalastuja on 75. ULKOMAILLA matkaillessani pyrin käymään aina ensiksi paikallisessa ruokakaupassa. En välttämättä ostamassa, mutta vilkuilemassa. Valikoimat kertovat kansakunnasta enemmän kuin kuivat brosyyrit. Nuorukaisena, eli parikymmentä vuotta sitten, kävin Yhdysvalloissa. Supermarketti oli pysäyttävä kokemus. Juomaosastolla oli loppumattoman tuntuinen seinämä pelkästään erilaisia urheilujuomia ihmisille, jotka eivät urheile. Nykyään samaan tunnelmaan pääsee Suomessakin. Jo aamiaismurojen valinta voi olla uuvuttava kokemus. Meillä on yksinkertaisesti liikaa vaihtoehtoja ja aivan liian vähän kiinnostusta siihen, mitä syömme. Ja mitä syötämme lapsillemme. Kuuntelin taannoin puolustusvoimissa palvelevaa upseeria, joka kertoi surullisen esimerkin. Alokas joutui keskeyttämään palveluksensa parin viikon jälkeen, mutta syynä ei ollut huono kunto tai asenneongelma. Suolisto ei kestänyt armeijan tarjoamaa tavallista kotiruokaa, koska nuori mies oli elänyt vuosikausia pelkällä kebabilla. TEEMU P. PELTOLA Liika on liikaa MILTÄ näyttää tapahtumatarjonta Varsinais-Suomessa? ELOMAA: Kun katsoo VarsinaisSuomen kuntien kesätapahtumien tarjontaa, se on ihan mahtavaa. Tapahtumia on laidasta laitaan. On rock-tapahtumia, kesäteatteria ja markkinoita. Toivottavasti ihmisillä on mahdollisuus kiertää ja käydä tapahtumissa. ROIHA: Esimerkiksi Maskun kurkkumarkkinat ovat ihan mahtavat. Ne ovat niin yhdistäviä ja kyläyhteisöjä tukevia juttuja. Pienemmistäkin paikoista voi löytää todellisia helmiä. Kaikkiin kesärientoihin kannattaa aina osallistua. RE: Turun ympärillä on joka kunnassa oma juttunsa. Niissä on mahtava meininki. Oli kunta mikä tahansa, siellä on yhteistä ohjelmaa ja usein myös paikallisia esiintymässä. Se on yhteisöllisyyttä. VR: Voisiko tätä levittää jotenkin? Nyt tuntuu, että kesällä Suomessa joka niemennotkossa on jokin juttu. Mitä kivaa keksisimme syksyksi, talveksi ja miksei kevääksikin? Nyt hukataan kaikki patit kesään. RE: Joka viikonloppuna on monta paikkaa johon haluaisi mennä, mutta kaikkialle ei ehdi. Kun odottaa jotain tapahtumaa, se fiilis kun puhutaan niistä ystävien kanssa, on kiva ja jännittävä. Se on yhteisöllinen hetki. VR: Koko perheen tapahtumia on kyllä suhteessa vähän. Sellaisia riehoja voisi olla enemmän. Olisko vaikka joku jääpuisto, joka on esimerkiksi pohjoisessa? RE: On aina hyvä, kun ihmiset kerääntyvät yhteen. Kaiken ei tarvitse olla sellaista, johon maksaa kauheasti sisälle. Pitäisi miettiä, että jos jokaiselle kesänkin festarille menee, se on iso raha. Lipun lisäksi maksavat myös syöminen ja juominen. Siksi tapahtumat, joihin ei tarvittaisi kauheasti rahaa, olisivat tärkeitä. Se tarkoittaa sitä, että on vapaaehtoisia, jotka näitä keksivät. VR: Jos lomat olisi ripoteltu ympäri vuoden, houkuttelisiko se enemmän tapahtumanjärjestäjiä tekemään sen pohjalta vaikka DBTL winter editionin? Karvalakki päälle ja joulukuussa kuuntelemaan poppia keskelle synkkää talvea. PARHAITA bändinimiä on listattu maailman alusta asti. Phoenixissa majaansa pitää uusi bändi, jonka konsepti on nimestä lähtien loppuun asti mietitty. Okilly Dokilly bändin kaikki jäsenet, kun näyttävät Simpsonit-sarjan Ned Flandersilta. Ja Okilly Dokilly soittaa, totta kai, metallia. MAUSTEKURKUMA parantaa tutkimusten mukaan työmuistia kuuden tunnin ajaksi. Vanhastaan onkin tiedetty kossulla olevan täysin päinvastainen vaikutus. RUOTSISSA on keksitty uusi epäkohta: ihonväriset laastarit, joita saa ainoastaan beigenä. Tällaisten laastarien käyttö kuulemma aiheuttaa joillekin tummaihoisille ruotsalaisille ulkopuolisuuden tunnetta. Mitäs vielä. Milloin maito pannaan boikottiin? Tai lumi tai tulostinpaperi? Tack… …nej tack! S-RYHMÄN markettipuolen valikoimajohtaja Ilkka Alarotu twiittasi keskiviikkona, ettei tupakan kätkeminen asiakkaiden silmiltä ole vaikuttanut ollenkaan sen myyntiin. Kaupalle määräyksestä sen sijaan on koitunut lisäkuluja. Mitäs seuraavaksi? Tupakille koko maahan vain neljä myyntipistettä. Kaksi Helsinkiin, yksi Turkuun ja yksi Ouluun. Eiköhän toppaa sauhuttelu! UUTTA Huuhkaja-luotsia Hans Backea verrataan heti alussa jo Curre ”Kulta” Lindströmiin. Ettei sen isompia paineita. YHTEISKUNTASOPIMUSTA sorvattaessa on taas noussut pöydälle keskustelu lomarahojen puolittamisesta. Äkkiä vaan käy niin, että jos lomarahoista leikataan, se vaikuttaa nopeasti esimerkiksi kotimaan matkailuun ja moneen muuhun asiaan, eikä ollenkaan positiivisesti. a n . äoyt A DEBATTI Bodaripäättäjä RITVA ”KIKE ELOMAA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi VALTTERI ROIHA on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija Lavaleijona
5 Lauantai 15. elokuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 15. elokuuta 2015 Millaisissa uusissa töissä tukityöllistettyjä voisi hyödyntää? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KESKIVIIKON Kenon päiväarvonta toi naantalilaiselle pelaajalle 8-tason täysosuman ja 30 000 euron voiton. Kuponki oli täytetty Ratakadun Rkioskissa. Turkulaista nettipelaajaa onnisti viime maanantain Kenon ilta-arvonnassa. Keskustassa asuva pelaaja oli lisännyt peliinsä kunkkukertoimen, joten hänen kymppitason Kenoonsa osunut 9 oikein toi kaksinkertaisen voittosumman, eli 20 000 euroa. Kenovoittoja Naantaliin ja Turkuun TURUSSAKIN vaikuttanut kauppatieteiden maisteri Niklas Mannfolk, 31, on nimitetty RKP:n lehdistöpäälliköksi 1. syyskuuta alkaen. Mannfolk siirtyy tehtävään vaikuttajaviestintään erikoistuneesta Miltton Networksistä, jossa hän on toiminut analyytikkona. Mannfolk oli RKP:n varapuheenjohtajana vuosina 2014–15 sekä RKPnuorten puheenjohtajana vuosina 2012–14. – Puolueen rakentava oppositiopolitiikka ja harkitut vaihtoehdot hallituksen politiikalle vaativat uudenlaista viestintää. Etenkin suhteitamme suomenkieliseen mediaan on kehitettävä entisestään. Tämän vastuun ottaminen on erittäin mielenkiintoinen haaste, Mannfolk toteaa. Mannfolkista RKP:n lehdistöpäällikkö TEEMU P. PELTOLA TURKU Energian kaasukellon kaasupallo saa uuden elämän taiteen kautta. Pallo on otettu osaksi Ikkuna aurinkoon -nimistä ympäristötaideteosta. Teos on yksi Turku Energian kesän aikana toteutettavista taideteoksista. Taideteoksen on toteuttanut kuvataitelija ja Turku Energian teknisen alan harjoittelija Mauri Kosonen. Taideteos koostuu kaasupallosta ja sen ympäristöstä. Kaasupalloon heijastetaan Yhdysvaltain ilmailuja avaruushallituksen (NASA) SDOsatelliitin kuvaamaa, muokattua videokuvaa kaukaisimmasta lämmön ja valon lähteestämme eli auringosta. Kaasupallon alusta on lisäksi verhottu antiikinpunaisella kuorikatteella, joka muodostaa pallolle meteoriitin tulihännän. Kaasupallon ympärillä olevat kahdeksan kiveä symboloivat aurinkokuntamme planeettoja. Videota heijastetaan kaasupalloon syksystä alkaen pimeinä vuodenja vuorokaudenaikoina. Tarkat ajankohdat päivitetään Turku Energian nettisivuille osoitteessa www. turkuenergia.fi/kaasupallo. Vuonna 1937 valmistunut kaasupallo on alun perin rakennettu kotitalouskaasun säiliöksi. Sekä Turun kaasukello että kaasupallo ovat olleet Turku Energian omistuksessa vuodesta 2002. – Kaasupallo on Museoviraston suojeluksessa, joten sen pintaa ei saanut millään tavalla muokata. Tästä syystä päätinkin ehdottaa videoprojisointia. Sain idean teokseeni, kun mietin, mikä on kaukaisin lämmön ja energian lähteemme, kuvataiteilija Kosonen kertoo. Kaasupalloon heijastetaan satelliittikuvaa auringosta KESÄKUUN lopussa vailla työtä oli 16 400 turkulaista. Näistä pitkäaikaistyöttömiä – eli vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti kortistossa olleita – oli 5 000. Heidän määränsä kasvoi vuoden takaisesta peräti 25 prosentilla. Vuoden alussa voimaan tullut lakimuutos sysäsi kunnille aiempaa suuremman vastuun pitkäaikaistyöttömien perusturvasta. Kunnat maksavat nyt puolet vähintään 300 päivää työttöminä olleiden ja 70 prosenttia vähintään tuhat päivää työttöminä olleiden työmarkkinatuesta. Turussa ongelmaan ollaan herätty heti. Kaupunki aikoo työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Projekteja on useita. Tavoitteena on, että kaikkien kaupungin toimialojen henkilökunnasta vähintään viisi prosenttia olisi työllistettyjä. Kantona kaskessa on se, että valtion työllistämisrahat ovat kuluvalta vuodelta loppu. Kaupunki tutkii sitäkin vaihtoehtoa, että pitkäaikaistyöttömiä työllistettäisiin valtion rahojen puuttumisesta huolimatta. Töitä riittäisi harvemmalle, mutta laskelmien mukaan sekin olisi kannattavaa. KONSERNIHALLINNON kaupunkikehitysryhmän palvelujohtaja Mika Helva on tehnyt tarkat rätingit. Yli 300 päivää työttömänä ollut henkilö maksaa Turulle tukina 4 231 euroa vuodessa ja yli tuhat päivää töitä etsinyt 5 924 euroa vuodessa. Jos vuoden työttömänä ollut työllistetään esimerkiksi maaliskuussa, kasvavat kaupungin kustannukset Turku tahtoo työllistää Kaupunki säästäisi pitkäaikaistyöttömiä työllistämällä kymmeniä miljoonia euroja Turun kaupunki ottaa enemmän vastuuta työllistämisestä. Aleksander Hämäläinen piti palkkatuen turvin paikkoja puhtaana TST ry:n tiloissa pari vuotta sitten. Jane Iltanen hänen osaltaan työllistämisvuonna vielä 699 euroa, mutta seuraavina vuosina syntyy säästöä. Yli tuhat päivää työttömänä olleen palkkaaminen näkyy 1 275 euron säästönä heti työllistämisvuonna. Laskelmissa on huomioitu valtion työllistämistuki. Helvan mukaan yhden tuhat päivää työttömänä olleen määräaikaisesta palkkaamisesta syntyy kaupungille seuraavien kolmen vuoden aikana yhteensä 17 771 euron säästöt ja 300 päivää työttömänä olleestakin 12 694 euron säästöt. Jos kaikki 5 000 pitkäaikaistyötöntä työllistettäisiin, säästäisi kaupunki kolmessa vuodessa varovaisestikin arvioiden yli 63 miljoonaa euroa. Mutta mistä säästö syntyy? Siitä, että määräaikaisen työsuhteen jälkeen työllistettävä palaa valtion tukirahoituksen piiriin 800 päiväksi, ellei löydä muuta työtä. Tuki tulee siis koko kansan kukkarosta, eikä turkulaisten veronmaksajien. KYYNIKKO voisi nähdä tämän ”säästötemppuiluna”, koska kaupungin erityishuomio on kalliiksi käyvissä pitkäaikaistyöttömissä. Toisaalta heidän saamisensa takaisin työelämään – vaikka määräajaksikin – voi olla ratkaisevaa heidän tulevaisuutensa kannalta. Kun työttömyydestä tulee pysyvä tila, on edessä pian muitakin ongelmia. TEEMU P. PELTOLA KULUNEEN viikon lämpimät säät ovat lisänneet sinilevien määrää Lounais-Suomessa. Kaarinassa Littoistenjärven vakiohavaintopaikalla on havaittu erittäin runsaasti levää. Vakioseurannan ulkopuolelta sinilevää on havaittu runsaasti Kakskerranjärvellä Brinkhallin uimarannalla. Merialueilla sinilevä on lisääntynyt huomattavasti. Saaristomerellä sinilevää on havaittu hieman Utössä, Seilissä, Kemiönsaarella Genbölen uimarannalla ja Hertsbölevikenillä, Kuusistonsalmen Hovirinnan uimarannalla, Brändön intensiiviasemalla sekä Kustavin Ströömissä ja Lypyrtissä. Lisäksi runsaasti levää on kolmella havaittu vakiohavaintopaikalla: Merimaskun Kirkonsalmessa, Paimionlahdella Harvaluodon uimarannalla sekä Aspössä. Esiintymät ovat kuitenkin tyypillisesti paikallisia ja levätilanne saattaa muuttua nopeastikin, jos tuuli ja sade sekoittavat vettä. Sinilevää meressä jo runsaasti UUTISANALYYSI
7 Lauantai 15. elokuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 15. elokuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA YKSI Suomen kuuluisimmista vankikarkureista, Jan Jalutsi (s.1962), palaa Kakolaan sunnuntaina 16. elokuuta kello 15. Jalutsi kertoo yleisölle uskomattomasta elämästään, pankkiryöstöistään, lukuisista vankilapaoistaan sekä kuuden vuoden eristyksestä Kakolassa. Tapahtuma järjestetään Cafe Kakolassa. Tilaisuudessa Jalutsi signeeraa viimeisintä kirjaansa ja vastaa yleisökysymyksiin. Vankikarkuri Jalutsi palaa Kakolaan –OLEN tyyliltäni aika yksinkertainen ja mukavuudenhaluinen. Vaatteissa pitää viihtyä, kertoo Lotta Vartiainen, 23, joka pukeutuu usein neulepaitaan sekä farkkuihin tai sortseihin. – Tykkään pehmeistä kankaista ja vaatteista, joissa ei ole turhia kuvioita tai krumeluureja. Mustaa minulla on melkein aina päällä. Vartiainen ostaa vaatteita sieltä mistä niitä löytyy, muun muassa Zarasta ja H&M:stä. – Paitani on Zarasta. Sortsit ovat pikkusiskoni vanhat, mutta ne taitavat olla Seppälästä. Kengät ovat Skopunktenista ja laukku on Berliinin tuliainen. Huivi on varmaan Vilasta tai H&M:stä. Vartiainen kertoo tekevänsä liikaa heräteostoksia. – On liian helppoa kävellä kauppaan katselemaan, mitä sieltä löytyy. Tietenkin yritän ostaa enemmän tarpeeseen. Välillä täytyy kuitenkin tehdä heräteostoksia. Krumeluurittomia heräteostoksia Kenen suomalaisen roiston elämästä olisi elokuvan aiheeksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Ups. Ei mittäm makkara olis? KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU OONA KARHUNEN KOULUN alkaminen puhuttaa 6-vuotiaita Crista-Mikaela Suomista ja Raido Longea. CRISTA-MIKAELA: Mua ei jännitä koulu. RAIDO: Ei muakaa. C-M: Me mennää ykkösluokalle. Mä osaan valmiiks jo lukea. R: Mä osaan kirjottaa. Mä oon oppinu ihan ite. C-M: Mäki oon ite. R: Mä oon lukenu yhen kirjan. C-M: Mäki. Sen kans on opeteltu lukemaan. R: Mä oon opetellu ilman kirjaa. Mä oon opetellu ihan yksin. C-M: Mä olin neljä ku mä opin lukemaan. R: Mä olin kuus. C-M: Me ollaan opeteltu kirjottamaanki. R: Ei me ihan paljon. C-M: Ne kirjaimet on kaikki helppoi tehdä. R: Nii on. Siel ei oo yhtään vaikeita. C-M: Me ei olla harjoteltu mitään kouluu varten. Siel koulus ei varmaan tehdä mitään. Mut kyl siel opitaan jotain. Kaikki lapset ei välttämättä osaa lukea ja kirjottaa. Sit ne opettelee. R: Mä en kyl tiiä mitä mä aion oppii siellä. C-M: Emmäkää. R: Mä tunnen koulust valmiiks yhden tytön ja pojan. Ne on meijän naapurit. C-M: Mäki tunnen valmiiks sieltä semmosen yhden pojan. Se on mun kaveri. R: Mut sielt saa uusia kavereita. C-M: Mä haluisin tyttöjä kavereiks. R: Mä haluisin poikii. C-M: Niitten kaa voi leikkii välitunnilla. R: Sit siel voi keinuu. C-M: Koulus on varmaan kivaa ku siel on paljon kavereita. Mut siel ollaan niin kauan et pääsee kotiin. Mut yhteensä sitä pitää käydä yheksän vuotta. Se tuntuu pitkältä. R: Niin tuntuu. Tosi pitkältä. C-M: Sit joka vuosi ne tehtävät vaikeutuu koko ajan. R: Mut kirjottaminen on kyl aina helppoa. Opit valmiina ja kirjottaa. Sit ne mitä ä. laan koti pitä ta Veronika, 9 vuotta Lotta Vartiainen, Yliopistonkatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN RAVINTOLA Pinella elää uutta kukoistuskauttaan, mutta aina asianlaita ei ole ollut näin. Pinellan historia on silti Suomen mittapuulla täysin ainutlaatuinen, ovathan ravintolan asiakaskuntaan kuuluneet jo 1800-luvulla itse Sakari Topelius, Elias Lönnrot ja J.L. Runeberg. Tästä luettelosta on aika paha pistää paremmaksi ottaen huomioon, että siinä oli vain kaikkein tunnetuimmat nimet. Ravintolan jännittävä maine kulttuurija taideihmisten ikiomana kohtauspaikkana jatkui pitkälle 1900-luvun puolelle. On sanomattakin selvää, että Pinella on yksi Suomen vanhimpia ravintoloita, mutta se on ollut pitkiä aikoja välillä myös suljettuna. Ravintola Pinella sai nimensä sen ensimmäisen omistajansa mukaan. Turkulaissyntyisen kirjailijan ja toimittajan Nils Henrik Pinellon isän suku oli saapunut aikanaan Italian Genovasta Ruotsiin ja sitä kautta sitten Turkuun ja herra Pinello avasi paikan. ARKKITEHTI Pehr Johan Gylich toimi Turun kaupunginarkkitehtinä 30 vuotta ja suunnitteli Pinellan pylväikön vuonna 1836. Pinellan oma puistokahvila avasi ovensa vuonna 1848. Pinellan puistokahvila siirrettiin nykyisille sijoilleen 15 vuotta myöhemmin, koska se sai väistyä Henrik Gabriel Porthanin patsaan tieltä. Gylichin seuraaja Georg Theodor Chiewitz suunnitteli kahvilan viimeisen laajennuksen. Pinella löysi nopeasti paikkansa boheemien taitelijoiden keskuudessa. 1800-luvun lopulla pöydissä istui siis monia sellaisia merkkihenkilöitä, joiden mukaan on nimetty Suomessa virallinen liputuspäivä. VIIME vuosisadan alkupuolella Pinellassa viihtyvät eri alojen taiteilijat. Vuonna 1919 alkanut kieltolaki hiljensi monta ravintolaa, mutta Pinellassa oli koko kieltolain ajan pirtuvarasto. Vuonna 1937 ravintola sai kylkeensä Gulfin bensiiniaseman, joka sinnitteli Pinellan rinnalla aina 1970-luvun alkuun asti. Turun Taitelijaseura otti Pinellan ravintolatoiminnan haltuunsa vuonna 1951 ja pyöritti bisnestä aina 1960-luvun lopulle asti. 1970-luvun alkuvuosina uudet omistajat lanseerasivat kunnon fine dining -ravintolan ja samalla aukesi jokirantaan Turun ensimmäinen anniskeluoikeuksin varustettu terassi. Vanha kiinteistö oli jäänyt kuitenkin vuosien saatossa retuperälle ja se suljettiin vuonna 2004. Turun museokeskus myllersi sen jälkeen alueen, teki omat kaivauksensa ja löysi muun muassa ravintolan alkuperäiset 1800-luvun seinätapetit. Kulturellien kantabaari Pinellan kantapeikkoja olivat Topelius, Lönnrot ja Runeberg Pylväiköstään tunnettu Pinella oli Turun ensimmäinen terassiravintola. Kuvan ajankohta ei ole tiedossa. TS-arkisto
9 Lauantai 15. elokuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 15. elokuuta 2015 TPS:N urakka jääkiekon mestarien liigassa alkaa uuden kapteenin Tomi Kallion johdolla 20. elokuuta kello 18.30. TPS saa Turkuhallissa vastaansa itävaltalaisen Black Wings Linzin. Ottelu on samalla TPS:n uuden joukkueen ensiesiintyminen kotiyleisön edessä. TPS:n toinen CHL:n alkusarjan kotiottelu on edessä 3. syyskuuta Düsseldorfer EG:tä vastaan. Myös tuo ottelu alkaa kello 18.30. TPS:n taival CHL:ssä alkaa PITKÄN uran tehnyt Sami Salo (kuvassa) kertoi tällä viikolla Ilta Sanomille pelien olevan virallisesti ohi. 40-vuotias Salo on ollut loukkaantuneena keväästä 2014 lähtien. Lukuisista loukkaantumisista urallaan kärsinyt Salo pelasi vaikeuksista huolimatta komean uran. Kaikkien aikojen suomalaispakkeja listatessa turkulainen nousee korkealle. Terveenä ollessaan hän tarjosi lukuisia hienoja hetkiä jääkiekkoa seuraaville muun muassa TPS:ssa ja Leijonissa. Yli 800 ottelun NHL-veteraanilla olisi ollut paukkuja ehkä vieläkin parempaan. Kun peli kulki, yleensä lento päättyi loukkaantumiseen. Salon tietotaidolle olisi suomalaisessakin kiekkoilussa taatusti käyttöä tulevaisuudessa. Toivottavasti Floridan lämpöön ainakin toistaiseksi jäävälle kiekkolegendalle löytyy työtä, josta myös suomalainen kiekko hyötyy. ILKKA LAPPI Valitettava sinetti Mitä mieltä olet Hans Backen valinnasta Huuhkajien peräsimeen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI AINA silloin tällöin suomalaiseen kiekkoiluun putkahtaa jostain päin poikkeuksellisen lahjakas sukupolvi. Lukon 1973 syntyneet tai Tapparan 1968 syntyneet ovat käsitteitä ympäri Suomea. TPS:n ehkä tunnetuin ikäluokka oli 1963-syntyneiden Lokit Hannu Virta keihäänkärkenään. Viime vuonna A-nuorten SM-kultaa voittanut TPS:n joukkue koostui 1990-luvun puolivälissä syntyneistä pelaajista. Mestaruuden myötä tunnistettuus ja odotusarvot pelaajien tulevaisuutta kohtaan kohosivat ainakin pari pykälää. Mikko Rantanen oli tietenkin ikäluokan kiistaton johtohahmo ollen viime keväänä TPS:n Liiga-ryhmänkin eliittiä. Tänä vuonna Rantasen jalanjälkiä on seuraamassa useampikin viime keväänä A-nuorten Suomen mestaruuden voittanut pelaaja. Aika näyttää nouseeko TPS:n ikäluokat 1995–96 suurten suomalaisten kiekkoikäluokkien joukkoon. Joka tapauksessa alkavalla kaudella TPS:n Liiga-joukkueessa on useita nuoria, joita kannattaa seurata mielenkiinnolla. ALEKSANDAR Georgijev oli viime kaudella A-nuorten maalilla tukipylväs. Hän teki viime vuonna myös vakuuttavan debyytin Liiga-joukkueen maalille. TPS:n maalivahtiosastolla nähdäänkin alkavalla kaudella mielenkiintoinen taistelu peliajasta, sillä myös joukkueeseen tulleella Oskari Setäsellä on potentiaalia haastaa Teemu Lassila tosissaan peliajasta. Puolustuksessa ehdottomia tulevaisuuden nimiä ovat Miro Keskitalo ja 1995 syntynyt Elmeri Eronen. Varsinkin jo viime kaudella isoilla minuuteilla Liigassa uurastanut Eronen omaa potentiaalia pitkään ja menestyksekkääseen uraan. Pienikokoisen Erosen pelaaminen tuo mieleen Kimmo Timosen tai Erosen oman isän Kimmon, eikä kyse ole vain pienestä koosta. Nuoren miehen pelaaminen on perusvarmaa ja näennäisen helppoa näkymätöntä pelaamista. Sellaista, jonka arvon joukkue tietää. Pakistossa Erosen ja Keskitalon lisäksi löytyy muitakin mielenkiintoisia nimiä. Puolustuksesta peliaikaa kärkkyy myös 1996 syntynyt Martin Berger, joka teki monen muun tavoin Liiga-debyyttinsä viime talvena. Eikä unohtaa sovi lainalla Tutossa olevaa Matias Pulliakaan. Vuosi isoilla minuuteilla Mestistä tekee lahjakkaalle pakille taatusti hyvää. MYÖS hyökkääjissä TPS:lla on monta mielenkiintoista nuorta, jotka hakevat läpimurtoa Liigassa. Kovimmat odotukset kohdistuvat ehkä viime keväänä nuorten pudotuspeleissä pisteitä liukuhihnalta takoneeseen 20-vuotiaaseen Oskari Siikiin sekä HPK:sta Turkuun saapuneeseen 19-vuotiaaseen Patrik Virtaan. Lisäksi TPS:lla on hyökkäyksessään esimerkiksi Julius Vähätalo. Isokokoinen sentteri on ollut jo pari vuotta Liigan mukana. Hänellekään lopullinen läpimurto ei ole mahdottomuus. Valmiina vakuuttamaan TPS:lla on monta potentiaalista nuorta läpimurtopelaajaa Jo viime kaudella Liigassa debytoineet Elmeri Eronen ja maalivahti Aleksander Georgijev ovat pelaajia, joilta voi odottaa mielenkiintoisia otteita myös alkavalla kiekkokaudella. Jori Liimatainen
11 Lauantai 15. elokuuta 2015 AAMUSET
12 A AMUSET VIIHDE Lauantai 15. elokuuta 2015 POLIITTISUUS kutoutuu erottamattomasti käsillä tekemiseen ja ilmaisumuotoon Hand Made Politics -näyttelyssä, olipa kyseessä neulominen, virkkaaminen, ompelu tai pyykinripustus. Esimerkiksi Margaret Mayhew’n Rukousviltit liittyvät hänen tekemäänsä vapaaehtoistyöhön Australian pakolaiskeskuksissa. Puhutteleva näyttely on avoinna Titanik-galleriassa 30. elokuuta asti. Käsinkudottua sanomaa LOMA on löyhästi jatkoa vuoden 1983 Faijalla hommat hanskassa -komedialle. Griswoldin perheen poika on nyt itse kasvanut kiireiseksi isäksi (Ed Helms), joka haluaa höllentää perheensä hermoja viemällä nämä reissuun kohti Walley World -huvipuistoa. Tien päällä mikään ei suju suunnitelmien mukaan, ja matkasta revitellään runsaasti huumoria, josta valtaosa valahtaa reippaasti navan alle. Vika ei ole alapäähuumorissa itsessään, mutta toistuvasti tarjoiltuna siitä tulee elokuvassa tylsästi itseisarvo. Loma sentään on osoitus siitä, että lukuisista sivurooleistaan tunnettu Ed Helms kykenee kannattelemaan kokopitkää komediaa pääroolissakin. On vain sääli, että puiseva käsikirjoitus ei meinaa millään antaa hänelle sitä tilaisuutta kunnolla. Kenelle: Sekoiluja huutokomedioiden ystäville. Arvio: Helposti unohtuva kokoelma väkinäisiä vitsejä, joista muutama osuu maaliinkin. ESA TÖYKKÄLÄ Koko perheen tuhoa Onko Turussa jokin hyvä näyttely, mistä kovin moni ei tiedä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA VARMA NAKKI ESA TÖYKKÄLÄ –LÄÄKETIETEELLISTEN kirjojen kuvat ja ihmiset niissä ovat mystisiä, jotkut vähän pelottaviakin. Ja kontekstista irrotettuna ne voivat olla melkein runollisia, kertoo Milja Laurila. Milja Laurila on Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta valmistunut valokuvataiteilija, joka kiinnostui valokuvatekniikasta jo yläasteen kerhoissa. Laurilan isä oli intohimoinen valokuvaaja, ja kotona katsottiin paljon diakuvia. Lapsena Laurila kiinnostui myös vanhoista eläinkirjoista ja tietosanakirjasarjoista. Hieman toisissa olosuhteissa hänestä olisi saattanut tulla esimerkiksi hyönteistieteilijä. Tietosanakirjoja Laurila otti jopa mukaansa muuttaessaan pois kotoa, ja hän on hankkinut niitä lisää. – Usein niissä on pyrkimys selittää koko maailma yhdessä kirjassa. Esimerkiksi 1930-luvun kirjoissa valokuva voi olla postimerkin kokoinen, mustavalkoinen ja rakeinen ja esittää jotain avaruutta. Se kuva voisi olla mistä tahansa, mutta kuvateksti selittää sen vaikka komeetaksi. Olen kiinnostunut siitä ristiriidasta, että tavallaan valokuvan pitää esittää jotain totuutta todisteena jostain, Laurila kertoo. LAURILA yhdistelee taiteessaan valokuvaustekniikkaa ja entisaikojen luonnontieteellisten kirjojen kuvastoa. Valokuvakeskus Perissä esillä olevassa Magneettinen uni -näyttelyssä Laurilan itse ottamat kuvat sekoittuvat ja sulautuvat vanhoihin tieteellisiin kuviin. Tekniikkana Laurila on käyttänyt digitaalisia kuvia, negatiivija diapositiivifilmiä ja fotogrammikuvia. Näyttelyn nimi viittaa psykiatrian historiasta tuttuun käsitteeseen. Magneettinen uni oli ennen hypnoosin keksimistä käytössä ollut parannuskeino, jonka uskottiin tuovan esiin ihmisen toinen, jossakin piilossa sijaitseva tietoisuus. – Kuvissani on aika paljon katsomiseen ja näkemiseen liittyviä asioita. Magneettinen uni tuli tutuksi Hulluuden historia -kirjasta, ja se loksahti teemaan paikoilleen. Olin jo tehnyt kuvan naisesta, jonka silmät on sidottu. Magneettisen unen testeissä potilaiden silmät peitettiin, ja heidän kerrottiin pystyvän näkemään jotain, mitä he eivät muuten olisi nähneet, Laurila kertoo. SYYSKUUN 6. päivänä Milja Laurila järjestää näyttelynsä yhteydessä työpajan, jossa opastetaan tekemään valokuvia ilman kameraa fotogrammi-tekniikan hengessä. Työpaja on avoin ja maksuton kaikille. – Jos ihmisiltä löytyy kellarista tai arkistoista vanhaa pimiöissä käytettävää valoherkkää paperia, sitä kannattaa ottaa mukaan. Magneettinen uni -näyttely Valokuvakeskus Perissä 14.8.–6.9. Toinen tietoisuus Milja Laurilan taide ammentaa vaikutteita vanhoista tietosanakirjoista Magneettinen uni III, 2014. Milja Laurila v kd ll
13 Lauantai 15. elokuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 15. elokuuta 2015 AAMUSET 14
15 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 15. elokuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? JAHKAILTUANI asian kanssa pari vuotta päätin viimein ottaa Netflixin kokeilukäyttöön. Ensitöikseni katsoin dokumentin italialaisesta pyöräilijälegenda Marco Pantanista: miehestä, joka kesytti suurten etappiajojen vaativimmat vuoret, mutta maksoi urheilulle tekemistään uhrauksistaan lopulta hengellään. Traagisten sankareiden tarinat ovat aina kiehtoneet ihmismieltä. Tämä on maailmalla ymmärretty, mutta Suomessa langenneiden sankareiden tarinoihin ei ole, Arto Halosen työtä lukuun ottamatta, pahemmin koskettu. Viime vuosien puhutuimmat urheilijadokumentit ovat kansakunnan suurista sankareista, Teemu Selänteestä ja Jari Litmasesta. Molemmat edustavat ideaalia urheilijakuvaa: erinomaisia lajissaan sekä mukavia ja menestyviä siviilissä. Lisäksi kummastakin tehdyt dokumentoinnit ovat varsin myötäkarvaan silittäviä. SYYNÄ verrattain vähäiselle urheilijadokumenttien määrälle saattaa olla suomalainen kansanluonne. Olemmehan suunnattoman kiinnostuneita siitä, mitä ulkomailla meistä ajatellaan. Ehkä kaipaamme identiteettiimme vahvistusta seuraamalla kansakuntamme valkohaarniskaisten ritareiden edesottamuksia. Toinen, ilmeisempi, syy on talous. Jos kohde ei ole koko kansan julkkis, rahaa dokumentin tekemiseen ei tahdo löytyä. Pienessä maassa urheilijaelämäkerroista kiinnostuneiden määrä ei päätä huimaa, ellei kyse ole suomalaisittain megajulkkiksesta. Syynä ei ainakaan ole se, etteikö Suomesta löytyisi korkealta pudonneita urheilijasankareita. Maahan mahtuisi lisääkin traagisia elämäkertadokumentteja. Ehkä niistä myös voisi oppia jotain, kun taas urheilu-uran jälkeisestä tyhjiöstä puhutaan. ILKKA LAPPI Opetusmateriaalia JULKISUUDESSA on puhuttu viime päivinä paljon tuulivoimaloiden äänen selvittämisen luotettavuudesta. Helsingin Sanomat julkaisi 10.8. kirjoituksen, josta saa valitettavan vääristyneen kuvan Suomessa tällä hetkellä voimassaolevasta tuulivoimaloiden äänen mittaamiseen ja mallintamiseen käytettävästä ohjeistuksesta. Tiede-osastolla julkaistuun juttuun oli haastateltu yksittäistä asiantuntijaa, jonka päätelmät poikkeavat merkittävästi ympäristöministeriön (YM), teknologian tutkimuslaitos VTT:n ja johtavien konsulttiyritysten palveluksessa olevien ääniasiantuntijoiden linjauksista. On erittäin valitettavaa, että julkisuuden perusteella asiasta voi nyt saada yksipuolisen ja harhaanjohtavan kuvan, joka aiheuttaa aiheetonta pelkoa ja ennakkoluuloja tuulivoimaa kohtaan. Todellisuudessa tuulivoimaloiden äänen mittaaminen ja mallintaminen Suomessa perustuu luotettavaan ja tutkittuun tietoon. Nykyinen, YM:n valmistelema melunmallinnusohje, on julkaistu alkuvuodesta 2014. Ennen uutta ohjeistusta rakennettujen tuulipuistojen mallinnukset on tehty konsulttien omien ohjeistusten mukaan, ja uudet hankkeet mallinnetaan viime vuonna julkaistujen ohjeiden mukaan. YM:n ohjeistusta kokoomassa ollut asiantuntijaryhmä käsitteli kaiken saatavilla olevan kansainvälisen aineiston, joka koski tuulivoimaloiden äänen mallintamista, tuulivoimalan lähtöäänentason mittaamista ja äänen mittaamista altistuvissa kohteissa. Tuulivoimaloiden äänen mittausja mallinnusohjeet on siis valmisteltu parasta tieteellistä tietoa hyödyntäen ja alan tiukimpia parametreja käyttäen. VTT on vahvistanut ohjeistuksen taustalaskelmat ja arviot edelleen luotettaviksi ja päteviksi. Melumittausten ja -mallinnusten käytännön testaus on osoittanut, että tulokset ovat erittäin hyvin linjassa ohjeistuksen tavoitteiden kanssa. Mittausten perusteella mallinnus liioitteli etenkin matalia taajuuksia verrattuna mittaustuloksiin. Ääntä on mitattu useassa mittauskohteessa myös sisällä. Mittaukset osoittivat, että sosiaalija terveysministeriön uudet sisämelunormit alittuivat. Tapaukset, joissa lähiasukkaat kokevat häiriötä tuulivoimaloiden äänestä, ovat äärimmäisen valitettavia. On kuitenkin hyvä muistaa, että suurin osa Suomen lähes 300 tuulivoimalasta ei aiheuta häiriötä. Meitä ympäröivät monet muutkin äänet, jotka osa ihmisistä kokee häiritsevänä. Onneksi meillä on toimiva ohjeistus, jolla minimoida äänestä aiheutuva haitta. ANNI MIKKONEN TOIMINNANJOHTAJA SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS Totuus tuulivoimasta OLIPA ikävä kokemus kun kävimme mattoja pesemässä Hirvensalossa. Kesään vaan jotenkin kuuluu se mattojen pesu. Tulee oikein hyvä mieli kun pesee niitä siellä ja kun saa kotiin raikkaat mäntysuovalla tuoksahtavat matot. Yleensä olemme ne pesseet Runosmäessä ja nyt päätimme pestä ne Hirvensalossa. Oli ikävä yllätys, kun lähdimme mattoja hakemaan ja suurehko vaalea, pyöreä, pitkäkarvainen mattomme ei siellä enään ollutkaan. Haluan kuitenkin uskoa, että joku otti erehdyksessä mattomme ja haluaa sen palauttaa. Yhteystietoni saa lehden toimituksesta. KATRI Kuka vei maton? RAKASTAN toreja ja basaareita. Siellä elämä sykkii, voi tinkiä ja jopa tulla huijatuksi. Mutta reilu peli näkyy ainakin punnituksessa. Lähes poikkeuksetta maailmalla ja muualla Euroopassa käytetään massojen mittaamiseen kiloja grammamittaa. On outoa, että Turun kauppatorilla muun muassa herneiden, aprikoosien, luumujen mansikoiden, sienien massan mittaamiseen yhä käytetään litran mittaa. Yhtä hämäävää on kapan käyttö perunoiden myynnissä. Siten ”Sikli” torilla maksaa enemmän kuin lohi keskustan herkkumyymälässä. Lienee EUdirektiivi, joka määrittää, että tuotteen (palvelun) hinnan tulee vastata siihen sisältyvää työpanosta. Muuten kysymyksessä saattaa olla piiloverotus. Toivon, että muinaiset mitat ja puntarit mitä pikimmin luovutettaisiin kotiseutumuseoihin. MIKAEL MIIKKOLA Miksi kauppatorilla ei punnita?