Lauantai 15. lokakuuta 2016 | Nro 77 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Kristika luo uutta turkulaista koripallotarinaa seuran kunniakkaiden perinteiden jatkoksi. Urheilu s. 8 Perinteitä esille Varsinais-Suomen Yrittäjien tuore toimitusjohtaja Hanna Munter kaipaa paikallista sopimista. Työ&talous s. 10 Yrittäjän asialla Patrik Berghällin kirja kertoo kaukopartiomiesten unohdetun selviytymistarinan. Henkilö s. 14 Uittamon kirjasissi Vanhuksille uusi läppä ilman nukutusta tai sydämen pysäyttämistä. Asiat s.2-3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 15. lokakuuta 2016 TURUN arkkihiippakunnan tuomiokapituli on nimittänyt KTM, kehittämiskonsultti Sami Lahtiluoman selvitysmieheksi tutkimaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakuntien aloitteita seurakuntajaon muutoksista ja tekemään niistä esityksen tuomiokapitulille 31.5.2017 mennessä. Lahtiluoma työskentelee Kirkkopalvelut ry:ssä ja on aiemmin toiminut vastaavissa tehtävissä Lahtiluoma setvii seurakuntajakoa TVT Asunnot Oy ei korota vuokria vuonna 2017. – Kaikilla turkulaisilla on oikeus hyvälaatuiseen asumiseen tulotasosta riippumatta. Vuokrankorotuksen välttäminen helpottaa monen asukkaan arkea, toimitusjohtaja Teppo Forss toteaa. Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousu on maltillista, mutta energiaja kiinteistöveromuutokset lisäävät kuluja. Veden kulutus ylittää TVT:llä hieman suomalaisen keskiarvon. Tänä syksynä aloitetun vedenja energiansäästökampanjan tavoitteena on kymmenen prosentin säästö vedenkulutuksessa. TVT panostaa erityisesti Pansio–Pernoon. TVT ei korota vuokria Mihin tautiin tai vaivaan odotat lääketieteeltä ratkaisua? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. LASSE VIRTANEN INFLUENSSAKAUSI on taas ovella. Kuinka vahva epidemia Suomeen iskee? Mikä virus on vuorossa ja keihin se puree? Epidemian intensiteetti vaihtelee vuosittain. Influenssaa on kolmea eri tyyppiä: A-influenssat H1N1, joka aiheuttaa tautia työikäisille ja H3N2, joka aiheuttaa pahempaa tautia vanhuksille ja B-influenssa, joka iskee erityisesti kouluikäisiin. Kaikkia viruksia on liikkeellä maailmalla. – On hirveän vaikea sanoa vielä, mikä meille tulee valtaviruksena. Ennustaminen on todella vaikeaa, sanoo ylilääkäri, tartuntataudeista Turussa vastaava Jane Marttila. – Vielä ei ole epidemian uhkaa, vaikka Turussa on jo diagnosoitu yksi influenssa. Kauden arvioidaan käynnistyvän joulun jälkeen. Influenssalta voi suojautua rokotuksella. Turku tarjoaa niitä ilmaiseksi riskiryhmille. Rokotusten määrä on kasvussa. Lääkäreistä Turussa rokottautuu yli 80 prosenttia, hoitajista noin 60 prosenttia. Turun seudulla rokotuskielteisyyttä ei juuri ole, mutta influenssaa vastaan ei rokottauduta yhtä tehokkaasti kuin muita tauteja vastaan. Miksei? – En osaa vastata. Rokote täytyy hakea vuosi. Inluenssarokottautumista ei vain koeta niin tärkeäksi, arvioi Marttila. Työikäisistä rokotetuista 8–9 kymmenestä välttää taudin, muista joka toinen. – Vasta-aineet lieventävät oirekuvaa. Rokote vähentää kuolemia, ilmaantuvuutta, jälkitauteja ja tartuntoja. Rokotus tepsii, vaikka virustyyppiä ei vielä tunnetakaan. Rokotuksia saa marraskuun alusta alkaen joka torstai kello 8.15–15.15 ilman ajanvarausta terveysasemilla paitsi Mullin ja Maarian lähipalvelupisteissä ja Pansion terveysasemalla, jossa rokotetaan torstaisin kello 13–15.15. Rokotuksia on myös kahtena lauantaina (29.10. ja 12.11.) sekä äitiysja lastenneuvoloissa. Rokotuksen ohella suojautua voi hyvällä käsihygienialla. Kädet pitäisi pestä saippualla 20–30 sekunnin ajan kotiin tultua, ennen ruokailua, vessakäynnin jälkeen sekä yskimisen ja aivastamisen jälkeen. Bakteerija viruspesiä ovat hanat, kahvat ja vaikkapa kauppakärryt. Silmät, nenä ja suu ovat riskialuetta, jonne ei kannata siirtää käsien pöpöjä. Influenssaa vastaan rokotuksin ja käsienpesulla Influenssaa vastaan voi taistella käsienpesulla. Mari Lehto TUULA ISTALA HENGENAHDISTUSTA, rintakipuja tai tajuttomuutta aiheuttava aorttaläpän ahtauma on iäkkäiden ihmisten vaiva. Siihen ei ollut vielä muutama vuosi sitten olemassa hoitokeinoa silloin, kun potilaan terveydentila ja vointi eivät kestäneet avosydänleikkausta ja uuden aorttaläpän asentamista. Nyt on keinot. Vuodesta 2012 lähtien uusi hoitomuoto, tavi, on vähitellen vakiintunut rutiinitoimenpiteiksi Turun yliopistosairaalan Sydänkeskus. Läppä asennetaan ilman, että potilas nukutetaan ja sydän pysäytetään. Sen sijaan potilaalle annetaan rauhoittava lääkitys ja hänet puudutetaan. Pienen viillon kautta isoja verisuonia pitkin aortan läppä katetroidaan paikalleen.Se kuljetetaan verkkoon ”pakattuna” ahtautuneiden suonien läpi ja avataan paikallaan korvaamaan huonosti toiminut. – Leikattujen potilaiden keski-ikä on meillä 82 vuotta, kertoo kardiologian erikoislääkäri Mikko Savontaus. Savontaus ja tiimi suorittivat viime keskiviikkona yhden tällaisista operaatioista yli 80-vuotiaalle potilaalle seuraamaan kutsuttujen viestimien edustajien silmien alla. Valmisteluineen kaikkineen aikaa kului noin tunti. – Hyvältä tuntuu mutta väsyttää, vastasi potilas leikkauksen jälkeen vointia tiedustelleelle ylilääkäri Juhani Airaksiselle. Airaksinen arvioi, että potilas pääsee jaloittelemaan mahdollisesti jo illalla ja voi kotiutua parin, kolmen päivän päästä. LÄPÄN katetrointi otettiin ensimmäisenä käyttöön Ranskassa 2002 ja Tyksissä 2009. Suomessa menetelmä on käytössä kaikissa yliopistosairaaloissa ja muutamassa keskussairaalassa. Turussa tehdään tänä vuonna noin 70 operaatioita. Määrä kasvaa vuosien mittaan sitä mukaa kun väki vanhenee. – Kyseessä on iäkkäiden ihmisten vaiva ja juuri heille suunnattu hoitomuoto. Operaatiota edeltävät tarkat tutkimukset, joissa muun muassa tietokonekerroskuvataan suonet, tutkitaan potilaan yleistila ja kartoitetaan riskit. Toimenpiteeseen pääsee parissa kuukaudessa, juuri tarkkojen edeltävien tutkimusten ansiosta, ylilääkäri Airaksinen kertoo. Hänen mukaansa Tyksin Sydänkeskus on valmiudet ottaa vastaan kaikki ne potilaat, jotka toimenpiteestä hyötyvät. – Vaikka menetelmä on noin kaksi kertaa kalliimpi kuin vastaava perinteinen kirurginen toimenpide, on arvo sinänsä, että iäkkäät ihmiset voivat asua kauemmin ja parempikuntoisina kotonaan. Kun lisäksi säästetään laitoshoitopäivien kustannuksissa, se vaikuttaa kansanterveyteen ja on kaiken kaikkiaan merkittävä asia, lääkärikaksikko korostaa. KÄYNNISTYMÄSSÄ on pohjoismainen monitutkimus, jossa selvitetään, voidaanko ja perustellusti vastaava hoitomenetelmä ottaa käyttöön nuoremmassa ikäryhmässä 65–75-vuotiaat. Tyksin Sydänkeskus on tässä hankkeessa Suomen päätutkija. Luotettavia tuloksia on odotettava useita vuosia, kuudesta kahdeksaan ainakin. Keskeinen tutkimuskohde on bioläpän kestävyys. – Turussa asetetuista läpistä ei toistaiseksi yksikään ole hajonnut. Vaurioitumisista on raportoitu muualla vain vähän, lääkärit kertovat. Yksi tapa mitata tavin tuloksellisuutta pitkällä ajanjaksolla on niin sanottu 30 päivän kuolleisuusseuranta. Tyksissä kuolleisuus komplikaatioihin on alhainen yksi. Täsmähoitoa iäkkäille Uuden hoitokeinon kohderyhmä 80-vuotiaat sydänahtaumapotilaat VÄHÄHEIKKILÄNTIEN ja Perämiehenkadun risteyksessä tapahtui perjantaina 30. syyskuuta kello 17.26 polkupyörällä liikkeellä olleen lapsen ja henkilöautoilijan välinen liikennevahinko. Asiasta on kirjattu rikosilmoitus. Lounais-Suomen poliisilaitoksen tutkinta etsii silminnäkijöitä tapaukselle. Mikäli näit tapauksen, poliisi pyytää ottamaan yhteyttä. Näitkö, kun auto törmäsi pyöräilijään? TURUN koululaiset saavat uuden tavan viettää aamutai iltapäivää, kun lähes 120 Liikkuva koulu -harrasteryhmää käynnistyy lokakuussa viikoilla 42 ja 43. Toiminta järjestetään koulujen omissa tiloissa ja on lapsille maksutonta. Harrasteryhmien aikataulut ovat koulukohtaisia. Turun kaupunki sai opetusja kulttuuriministeriöltä Suomen suurimman, 344 000 euron suuruisen, Liikkuva koulu -ohjelman kehittämisavustuksen lukuvuodelle 2016–17. Liikkuva koulu käyntiin Turussa
3 Lauantai 15. lokakuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS ABOA Vetus & Ars Nova -museo avaa kahden viikon kuluttua uuden arkeologisen näyttelyn, Luutarhan, joka kertoo turkulaisten eläinten historiasta. Näyttely on museon omaa tuotantoa, ja täydentää perusnäyttelyä. Museon alueella tehdyissä kaivauksissa on vuosien varrella löytynyt yli tuhat kiloa eläinten luita. Luutarha, luinen eläintarha, esittelee yli 30 eläinlajia, jotka liittyvät museon alueeseen. Uusi näyttely eläinten luista YKSI sosiaalija terveyspalvelujen uudistamisen kuumista perunoista on ollut kiinteistöjen kohtalo. Mitä tapahtuu sote-kiinteistöille – siis niille kiinteistöille, joissa palveluja tarjotaan – kun palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille? Kysymys ei ole vähäinen, vaikka se tuntuu kaukaiselta eikä ehkä uudistuksen tärkeimmältä. Moni kunta on pulassa, jos kiinteistöt jäävät tyhjilleen. Kuntien kantokyky heikkenee joka tapauksessa. Tulot puolittuvat, mutta lainataakka ei kutistu. Miten hoitaa lyhennykset ja korot vähenevillä tuloilla? Korkea käyttämättä jäämisen riski arvioidaan olevan noin 300 miljoonan euron kiinteistöomaisuudessa ja kohonnut riski jopa noin 700 miljoonan euron kiinteistöomaisuudessa. Tämä on vain toinen puoli asiaa. Turun yliopiston työterveyshuollon oppiaine selvitti professori Tuula Putuksen johdolla Tehyn toimeksinannosta hoitotyön homealtistusta ja terveyshaittoja. Tulokset ovat lähes lohduttomia. KOSTEUSVAURIOITA, homeen hajua ja näkyviä homekasvustoja on vähintään joka viidennellä terveydenhuollon työpaikalla. Sisäilman laatu ei ole hyvä ja tyytymättömyys ilmanvaihtoon on yleistä. Hengitystieja yleisoireet ovat yleisempiä hoitohenkilöstössä kuin muussa aikuisväestössä. Infektiosairauksia ja lääkärin toteamaa astmaa on tavanomaista enemmän. Homeen hajulle arvioi altistuvansa päivittäin jopa yli 80 prosenttia vastaajista, joita tutkimuksessa oli yli 13 500. Terveyshaitat kytkeytyvät kiistatta kosteusvauriomikrobeihin. Ne aiheuttavat poissaoloja, hoidon tarvetta ja kustannuksia. Tyksin U-sairaalan tilanne tunnetaan. Rakennusta on korjattu miljoonilla eikä valmista taida tulla. SOTE ei edistä korjausinvestointeja, vaan kuntien ja kuntayhtymien on noudatettava väliaikaista lakia, jolla rajoitetaan sosiaalija terveyspalvelujen suuria investointeja rakennuksiin. Ennaltaehkäisystä riittää puhetta, mutta miten päästäisiin sanoista tekoihin, oli sitten kyse ihmisten terveyden tai rakennusten kunnon edistämisestä? LASSE VIRTANEN Soten homepommi Läppä asennetaan ilman, että potilas nukutetaan ja sydän pysäytetään. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Lauantai 15. lokakuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 15. lokakuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 15. lokakuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA TÄNÄ vuonna valmistunut Strike a Pose on dokumenttielokuva popmusiikin historiasta ja tanssin riemusta. Vuonna 1990 Madonna palkkasi seitsemän miestä taustatanssijoiksi kiertueelleen. Kulisseissa kuitenkin kyti paljon salaisuuksia, jotka eivät ikinä tulleet julki. Doc Lounge Turku esittää Ester Gouldin ja Reijer Zwaanin ohjaaman dokumentin tanssijoista Bar Ö:ssä 18. lokakuuta kello 18.30. Tanssin valoja ja varjoja –PUKEUDUN vaatteisiin, joista itse pidän ja jotka tuntuvat hyvältä päällä. Tykkään kuitenkin kauniista ja näyttävistä vaatteista, kertoo Kiira Laine, 23. Hankinnat keskittyvät muutamaan liikkeeseen. – Eniten ostan vaatteita Zarasta ja H&M:stä. Nytkin kaikki muu päälläni oleva on Zarasta paitsi laukku on Louis Vuittonin. Väreistä Laine valitsee usein mustan, valkoisen ja viininpunaisen. – Niitä voi aina yhdistää. Esimerkiksi mustat paidat ja housut sopivat aina mihin vain. Nyt olen innostunut myös nudesta. Yleensä Laine käyttää kenkiä, joissa on hieman korkoa. – Olen niin lyhyt, että on pakko saada hieman pituutta lisää. Olen oppinut käyttämään myös matalapohjaisia kenkiä. Kun liikkuu paljon, on pakko pitää mukavampia kenkiä jalassa. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Kaunista ja näyttävää Millainen oli perheesi ensimmäinen televisio? Luotettiinko paikalliseen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. On Turussa hyvät pyörätiet, kun ei ole aikaa edes pysähtyä. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Juhani Peltonen Kiira Laine, Kristiinankatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN ARVO Sakrelius (1898–1979) perusti vuonna 1927 yhden Suomen ensimmäisistä radiotehtaista. ASA Radio Oy:stä kasvoi hiljalleen johtava suomalainen radioja TV-tuotteita valmistava yritys. Sakrelius oli mukana alalla radioja TV-tuotteiden kultavuodet, aina 1970-luvun lopulle asti. Sakrelius oli lapsesta asti kiinnostunut sähkön salaperäisestä maailmasta. Vuonna 1914 hän pääsi 15-vuotiaana apulaiseksi sukulaisensa sähköliikkeeseen Viipuriin. Hän palasi Turkuun 17-vuotiaana valmiina sähköasentajana. Osaavalle nuorukaiselle löytyi kotikaupungista töitä ja pian hän sai laskea paikallisen Kauppatupa-sähköliikkeen urakkatarjoukset sekä tehdä alihankinnat. Samaan aikaan Sakrelius näpräsi kotioloissa ensimmäisen radiovastaanottimensa kimpussa ja sai sen valmiiksi vuonna 1922. Paristokäyttöinen luomus nimettiin rakentajansa alkukirjainten mukaan ASA:ksi. Turussa oltiin poikkeuksellisen hyvin ajan hermolla, sillä Yhdysvalloissa oli kuultu ensimmäinen virallinen radiolähetys vain vuotta aikaisemmin. Yleisradion perustaminen vuonna 1926 oli se sysäys, joka sai johti Sakreliuksen lopullisesti radioiden valmistuksen maailmaan. HÄN perusti yrityksensä syyskuussa 1927 ja vuonna 1930 siitä tuli ASA Radio Oy. Vuonna 1936 ASA toimi jo neljännessä toimipaikassaan, kun se vuokrasi vanhan tennishallin Brahenkadulta. Työntekijöitä oli silloin jo 120. ASA joutui kokemaan myös sodan tuhot, sillä talvisodan pommituksissa tuhoutui tehtaan asennushalli. Jatkosodan aikana ASA toimitti puolustusvoimille muun muassa radiopuhelimia. Vuosina 1940–74 yritys toimi Vänrikinkadun ja Tehtaankadun kulmassa, jonne nousi useita eri tehdasrakennuksia. Tehdasalue on sittemmin saneerattu Åbo Akademin käyttöön. Vuonna 1974 ASA muutti Mälikkälään. ASA:n menestys perustui radiotekniikan perusteelliseen tuntemiseen, omavaraisuuteen tuotannossa sekä järkevään kasvuvauhtiin. Tuotanto oli alusta asti sarjatyötä. Kasvavalla ja kehittyvällä alalla jatkuva uudistuminen oli myös elinehto. ASA valmisti Suomen ensimmäiset matkaradiot vuonna 1939 sekä toi markkinoille ensimmäiset kokonaan koneistoltaan kotimaiset televisiot vuonna 1956. Vuonna 1967 ASA oli valmistanut jo yli 100 000 televisiota suomalaisille. SAKRELIUS luopui toimitusjohtajan tehtävistä vuonna 1972, mutta hän jäi vielä yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. Teollisuusneuvos Sakrelius kuoli vuonna 1979, samana vuonna, jolloin ASA Radio Oy siirtyi yrityskaupalla Oy Lohja Ab:n haltuun. Sakreliuksen sähköinen elämäntyö Turkulainen ASA toi televisiot suomalaisiin olohuoneisiin Asan komponenttien kokoonpano-osastolla oli aikansa uusinta tekniikkaa, etualalla täysin automaattinen käämikone. Kuvan ajankohta ei ole tiedossa. TS-arkisto ILKKA LAPPI 6-VUOTIAAT Sanni Jalonen ja Väinö Lamppu käyvät uimassa usein. VÄINÖ: Mä tykkään uimisesta. Varsinkin syksyisin, kun muuten on aika kylmä. Silloin on kiva käydä uimahallissa tai kylpylässä, kun vesi on lämmintä. SANNI: Missä sä käyt? V: Yleensä me käydään Impivaaran uimahallissa tai sitten Caribiassa. S: Mäkin tykkään käydä Caribiassa. Mä tykkään eniten siitä yhdestä sinisestä liukumäestä. V: Ai siitä lyhyestä? S: Niin. V: Siinä saa aika kovat vauhdit, kun se on niin kaareva. Ei se haittaa se lyhyys. S: Mistä sä tykkäät eniten? V: Siitä pitkästä liukumäestä, missä mennään renkailla. Se on aika hauskaa mennä sen renkaan kanssa kovaa vauhtia. S: Uiminen on kivaa, jos vesi on lämmintä. Caribiassa on lämmintä vettä, mutta ulkoaltaassa vesi on tosi kylmää. Siellä ei viitsi olla pitkään. Ulkomailla on kiva uida. Siellä on lämmintä vettä, mutta se ei ole ihan niin lämmintä kuin kylpylässä. V: Mutta etelässä paistaa aurinko niin ei tule kylmä, kun tulee pois vedestä. Tiedätkö missä on kaikkein kylmintä vettä? S: No? V: Avannossa. Se on ihan kauhean kylmää. Avantoon pitää mennä tosi varovasti, kun se vesi on niin kylmää. Kylmää ja lämmintä vettä
7 Lauantai 15. lokakuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 15. lokakuuta 2016 TPS:N A-nuorten maalivahti Julius Pohjanoksa valittiin A-nuorten SMliigan syyskuun parhaaksi pelaajaksi. Pohjanoksa torjui TPS:n maalilla kahdeksassa ottelussa, joista TPS voitti seitsemän. Kaksi nollapeliä syyskuussa torjuneen 20-vuotiaan maalivahdin torjuntaprosentti oli syyskuun peleissä yli 94 prosenttia. Pohjanoksan torjuntojen siivittämänä TPS on noussut nuorten SMliigassa kärjen tuntumaan. Pohjanoksa syyskuun pelaaja MONET turkulaiset urheiluseurat ovat viime aikoina havahtuneet tuomaan historiaansa entistä enemmän esiin. Viimeisempänä esimerkkinä Kristika. Usein historiaa muistetaan, kun tasavuosia tulee täyteen. Historiikkeja kootaan ja erilaisia tapahtumia järjestetään. Tänä vuonna tasavuosia juhlivia seuroja löytyy Turustakin muun muassa vesipallon ja moottoriurheilun saralla. Tässä ei toki ole mitään huonoa. Tasavuodet on luonnollinen paikka tehdä tilinpäätöstä menneestä. Ilahduttavaa on kuitenkin kehitys, jossa nostetaan seurojen historiaa esiin ilman sen kummempaa syytä. Jos ja kun kunniakasta historiaa seuroilla on, miksei sitä toisi vahvasti esiin. Eikä kunniakkuus välttämättä tarkoita edes Suomentai maailmanmestaruuksia. Esimerkiksi alasarjaseurat ovat voineet tehdä valtavan arvokasta työtä kansakunnan liikuttajana tai tulevaisuuden tähtien kasvattajana. Usein suurten lajien pienet seurat ja pienten lajien seurat ovat hahmottaneet identiteettinsä selkeästi. Miksei siis antaisi historian näkyä? Aina se ei ole edes rahasta kiinni. Seurojen sisäisistä kunniagallerioista ei olisi pitkä askel yhteistyöhön yli lajirajojen. Jos niin pitkälle päästäisiin, ei oltaisi enää kovin kaukana turkulaisen urheilun yhteisestä kunniagalleriasta, joka voisi olla jossain näkyvästikin esillä. ILKKA LAPPI Koko Turun kunniagalleria Therese Johaug jäi kiinni dopingista. Aukesiko dopingin Pandoran lipas? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI TURUN NMKY:n miesten edustusjoukkue vaihtoi nimensä täksi kaudeksi perinteitä kunnioittavaan muotoon Kristika Turku. Uuden nimen alla kausi sai myös lentävän lähdön, kun kauden avausottelussa vierasparketilla kaatui Namika Lappeenranta. – Kausi lähti hyvin käyntiin. Kieltämättä odotan jatkoltakin hyvää. Meillä on joukkueessa varsin hyvä henki. Pelaajat vaativat toisiltaan paljon harjoituksissa ja peleissä. Koko joukkueella on halu kehittyä niin joukkueena kuin yksilötasollakin, myhäilee Kristikan päävalmentaja Juha Ruohonen. Toista peräkkäistä kautta miesten ykkösdivisioona B:ssä pelaava Kristika on asettanut tavoitteekseen pudotuspeleihin, eli neljän parhaan joukkoon, selviämisen. – Siihen on täydet mahdollisuudet, vaikka minusta tänä vuonna sarja kokonaisuudessa on laadukas. Siellä on useampi joukkue, joka pystyy pelaamaan kärkisijoista. Monet joukkueet ovat saaneet mielenkiintoisia vahvistuksia, Ruohonen sanoo. PONTTA puheille antaa Kristikan oma tilanne. Viime vuoden runko 18-vuotiaan lupauksen Eero Innamaan ja kokeneen Petri Luomalan johdolla on saatu pidettyä kasassa. Myös vahvistuksia on saatu hankittua Ruohosen toivomalla tavalla. Kesällä joukkueeseen liittyivät muun muassa Kotkasta saapunut Tomi Lommi, Arto Talvitie sekä kasvattajaseuraansa palannut Mikael Sandberg. – Kasassa on hyvä nippu pelaajia, joilla on myös hyvä kilpailutilanne pelipaikkojen suhteen. Viime kauteen verrattuna meillä on nyt enemmän mahdollisuuksia pelaamisessamme. Erilaisin variaatioin pystymme viime kautta monipuolisempaan pelaamiseen, Ruohonen uskoo. Kauden avausotteluun tähtiin kuulunut Eero Innamaa on monissa arvioissa nostettu turkulaisen koripallon suureksi tulevaisuudentoivoksi. Jo viime kaudella joukkueen keskeisiin pelaajiin kuulunut takamies upotti kauden avausottelussa 18 pistettä. – Eero on yksi niistä viime kauden pelaajista, joiden ympärille tämän kauden joukkuetta on rakennettu. Hänen panoksensa on tärkeä, Ruohonen luonnehtii. MITÄ 1950-luvulta periytyvään uusvanhaan nimeen tulee, Ruohonen toivoo, että nimi tulee jäämään pysyvästi Turun NMKY:n edustusjoukkueen nimeksi. – Päätöksiä jatkosta ei ole tehty, mutta toivotaan, että Kristika on useamman kauden juttu. Nimen myötä seuran on myös jatkossa tarkoitus nostaa historiaansa esille. Turun NMKY hallitsi kotimaisia koripallokenttiä varsinkin 1970-luvulla, jolloin seura voitti kuusi SM-mitalia ja Suomen cupin kaksi kertaa. – Suunnitteilla on erilaisia teemapelejä ja muita tempauksia, joissa historia näkyy aiempaa enemmän. Historian rinnalla tehdään kuitenkin uutta koripalloa, joka toivottavasti aikanaan muistetaan, Ruohonen toteaa. Kristikan aikaan Turun NMKY:n edustusjoukkue pyrkii monipuolisempaan pelaamiseen Eero Innamaa pitää yllä turkulaisten takamiesten kunniakkaita perinteitä. Jori Liimatainen
9 Lauantai 15. lokakuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T TYÖ & TALOUS Lauantai 15. lokakuuta 2016 YRITYSTEN maksukyky on parantunut jo vuoden ajan. Maksuviiveitä on vähemmän kuin vuosi sitten, sillä taantumasta selvinneet yritykset maksavat paremmin. Yritysten maksukyky on parantunut pienyritysten avulla. Heinä–syyskuussa 17 000 suomalaisella yrityksellä oli maksuviiveitä. Se tarkoittaa vajaata kuutta prosenttia yrityksistä. Vaikka pienyrityksillä menee jo paremmin, isojen yritysten kohdalla maksuviiveet ovat yleistyneet selvästi. Yritysten maksukyky parantunut TURKULAINEN yrittäjä Jaakko Männistö on valittu Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajaksi. 28-vuotias kasvuyrittäjä Jaakko Männistö valittiin kokouksessa yhdeksi neljästä Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajasta. Männistö sai 17,94 prosenttia annetuista äänistä eli ehdokkaista eniten. Männistön yritys Feedbackly on erikoistunut asiakaskokemuksen mittaamiseen eri laitteilla ja eri kanavissa. Männistö nousi kakkospallille Joko jo? Millä tavoin orastava kasvu näkyy kukkarossasi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TIINA PITKÄNEN VARSINAIS-SUOMEN yrittäjien pitkäaikainen aktiivi, somerolainen Hanna Munter, aloitti yhdistyksen toimitusjohtajana loppukesällä. Munter tuntee yrittäjän arjen hyvin, sillä hän luotsasi pitkään muun muassa catering-alan yritystä. Myös hänen vanhempansa ovat harjoittaneet yritystoimintaa, joten Munter on saanut seurata jo pienestä pitäen läheltä yrittäjän elämää. – Taustani ansiosta pystyn samastumaan edustamiini yrittäjiin ja koen, että kynnys tulla luokseni on matala. Minut myös tunnettiin järjestön sisällä jo entuudestaan hyvin, joten sekin on helpottanut luottamuksen rakentumista, miettii Munter. Varsinais-Suomen Yrittäjät on Suomen Yrittäjien toiseksi suurin aluejärjestö, jonka 36 paikallisyhdistykseen kuuluu 8 500 jäsentä. Munter on ehtinyt toimia ennen nykyistä pestiään luottamushenkilönä yrittäjäjärjestön kaikilla portailla. Someron Yrittäjien hallituksen jäsenyydestä ja puheenjohtajuudesta tie vei Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi sekä Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajaksi. – Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on kiinnostanut minua pitkään. Haluan olla muuttamassa olemassa olevia epäkohtia. Siirtyminen asiantuntijatyöhön on tuntunut luontevalta ja mielekkäältä, kertoo Somerolla kunnanja kirkkovaltuutettunakin toimiva Munter. TOIMITUSJOHTAJAN työhön sisältyy paljon ihmisten kohtaamista. Sidosryhmäyhteistyö, yhteydet päättäjiin ja kahdeksan henkilön tiimin operatiivinen johto järjestön toimistolla Turussa vaativat hyviä vuorovaikutustaitoja. Munter kokee ilmapiirin muuttuneen positiivisemmaksi yrittäjyyttä kohtaan ja uskoo tämän kulkevan käsi kädessä yhteiskunnallisen murroksen kanssa. – Työt muuttuvat jatkuvasti yrittäjämäisempään suuntaan. Tämän päivän nuoret arvostavat yrittäjän vapautta ja ymmärtävät erityisesti pk-yritysten merkityksen koko kansantaloudelle, iloitsee Munter. Varsinais-Suomen yrittäjät toteuttaa yrittäjyyskasvatusta muun muassa Yrityskylä-oppimiskokonaisuuden kautta sekä osallistumalla korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä edistävän Jes-verkoston toimintaan. Yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi Munter toivoo työehtojen paikallisen sopimisen mahdollistuvan laajasti tulevaisuudessa ja verotuksen olevan nykyistä kannustavampaa ja ennakoitavampaa. – Tarvitsemme kipeästi toimenpiteitä, joiden avulla maassamme on tulevaisuudessakin elinkelpoisia ja kasvavia yrityksiä. Näiden edistäminen on keskeistä työssäni, painottaa Munter. Yrittäjän asialla Varsinais-Suomen Yrittäjät sai Hanna Munterista uuden toimitusjohtajan. Hanna Munter nauttii uudesta työstään edunvalvojana. Tiina Pitkänen UUSIA loistoristeilijöitä rakennetaan enemmän kuin koskaan. Meyer Turku sopi alkuviikosta kahden uuden risteilijän rakentamisesta. Maailman telakoiden tilauskannassa on noin 80 uutta risteilyalusta. Finpron mukaan suomalaisten meriteollisuusyritysten osuus kansainvälisissä laivanrakennusprojekteissa on kasvanut merkittävästi. Telakoiden tilauskirjoissa oli vuonna 2014 vain 25 uutta risteilijää. Suomalaisyritysten osuus uusien risteilijöiden rakennustöistä on kasvanut 2010-luvun aikana merkittävästi. Risteilijöitä ennätystahtiin
11 Lauantai 15. lokakuuta 2016 AAMUSET Pienetkin uutiset, läheisesti ja paikallisesti aamuset.?
Lauantai 15. lokakuuta 2016 AAMUSET 12 Kaarina MARIANNE ROVIO MARI Saario, kaarinalainen vihreiden kuntapoliitikko, vuokraa Kaarinassa omakotitalonsa vierashuonetta matkailijoille. Hän käyttää Airbnbpalvelua, jonka kautta tavalliset ihmiset voivat vuokrata asuntojaan lyhyeksi tai pidemmäksikin aikaa matkailijoiden käyttöön. Kansainvälisyys ja yhteisöllinen jakaminen kiinnostavat Saariota. Myös kestävä kehitys ja ympäristöystävällisyys ovat osa kotimajoitusta. – Kotoa löytyy yksi ylimääräinen vierashuone, jota aloimme vuokrata viime toukokuusta lähtien. Meillä on kolme lasta, ja majoitamme yleensä lapsiperheitä. Näin lapset pääsevät harjoittelemaan englantia ulkomaalaisten majoittujien kanssa. Airbnb-järjestelmä auttaa valitsemaan esimerkiksi muita lapsiperheitä vuokralaisiksi, Saario kertoo. Vierashuoneesta löytyy vuodesohva ja osa vieraista nukkuu tarvittaessa patjalla lattialla. Lisäksi majoittujilla on käytössään keittiö. Koko taloa ei vielä ole laitettu vuokralle, niin että isäntäväki ei olisi itse paikan päällä. – Olemme itse aina olleet kotona, kun majoittujia tulee. He pääsevät tutustumaan meidän kiireiseen arkeemme. Emme ole halunneet vielä mennä siihen asti, että koko talo laitettaisiin vuokralle, silloin kun itse olemme poissa. Ja toisaalta meistä on kivaa tavata ihmisiä. Olemme laittaneet heille toivomusten mukaan saunan päälle, ja monelle se on ollut ensimmäinen kerta saunoa. Meille on tullut vieraita muun muassa Italiasta, Puolasta, Saksasta ja Englannista. Kaukaisin vieras oli Etelä-Koreasta, mutta pääasiassa vieraat ovat tulleet Euroopasta. SAARIO on ollut tyytyväinen järjestelyjen sujumiseen, ja hänellä on ollut hyvä tuuri vieraiden suhteen. – Meillä on ollut tästä lähinnä todella positiivisia kokemuksia. Meillä on käynyt mukavia majoittujia, ja ennen kuin he ovat käyneet täällä, olemme käyneet sähköpostitse keskustelua. Lisäksi Airbnb:n palautejärjestelmästä löytyy tietoa sekä Ja aiomme tulevaisuudessa varmaan poiketa itsekin joidenkin meillä vierailleiden perheiden luona, koska moni heistäkin kuuluu tähän Airbnb-systeemiin. Kesä on Saarion mukaan parasta sesonkia. Silloin majoittuneita tuli paljon. Nyt talvikauden lähestyessä majoitustoiminta on hiljentynyt. – Meillä on vieraillut yhteensä kymmenen seuruetta ja majoitusvuorokausia on ollut noin 20–30. Pisimmillään on yövytty kolme vuorokautta. Parhaillaan meillä ei ole yhtään varausta. Nyt jää nähtäväksi, tuleeko talvilomilla vierailijoita. HÄN suosittelee oman talon vuokraamista harkitseville muistamaan mahdollisen ludeongelman. – Meillä matkalaukut laitetaan aina varmuuden vuoksi muovisäiliöihin, jotta matkailijoiden tavaroihin mahdollisesti eksyneet luteet eivät leviä. Harvoin sellaista ongelmaa varmaan tulee vastaan, mutta siihen on aina hyvä varautua, jos jostain hotellista esimerkiksi saa ludetartunnan mukaansa, ja sitten yöpyy taas kotimajoituksessa. Kotimajoitus yhä suositumpaa Mari Saario vuokraa kotiaan matkalaisille Vihreiden kaarinalainen kaupunginvaltuutettu Mari Saario (keskellä) vuokraa omakotitalonsa vierashuonetta matkailijoille. Saarion vierellä Hannu Rautanen ja Tomi Kurkilahti. Lennart Holmberg Joka päivä paikallisia uutisia aamuset.?
13 Lauantai 15. lokakuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 15. lokakuuta 2016 AAMUSET 14 Henkilö TEEMU P. PELTOLA VAIKKA viime sodista on vierähtänyt yli 70 vuotta, eivät kaikki sotajutut ole vieläkään kerrottu. Eivät ainakaan suurelle yleisölle. Viime vuosina erityisen paljon tarinoita on julkaistu kaukopartiomiehistä, näistä myyttisistä sotilaista, jotka tekivät satojen kilometrien pituisia sabotaasija tiedusteluretkiä syvällä vihollisen takalinjoissa. Kertomukset ovat tuttuja myös Uittamolla asuvalle Patrik Berghällille, joka aktiivireserviläisenä osallistui vapaaehtoiseen kertausharjoitukseen vuonna 2002. – Lietolainen sotaveteraani Karl-Johan Norrgård oli kutsuttu harjoitukseen kertomaan kaukopartioreissuistaan. Häntä kuunnellessani ymmärsin, että tarina ansaitsisi tulla julki. Kului vuosia, mutta ajatus kirjasta iti sitkeänä eräja henkiinjäämiskouluttaja Berghällin päässä. Vuonna 2010 hän viimein otti yhteyttä Norrgårdiin. Ruotsia äidinkielenään puhuvat miehet tavoittivat vikkelästi yhteisen aaltopituuden. Päämajan kaukopartiomies ilmestyi Atenan kustantamana vuonna 2014. Se kertoi Norrgårdin silmin Päämajan kaukopartioon kuuluneen Osasto Kuismasen retkistä. – Kalle oli itsekin ajatellut, että nyt olisi viimeinen aika kertoa tarinat. Sitten hänen ovestaan käveli sisään mies, joka halusi tehdä sen, muistelee Berghäll. Ajoitus ei olisi voinut olla täpärämpi. Norrgård kuoli vuonna 2015. TAMMISAARESTA kotoisin oleva Berghäll suoritti varusmiespalveluksensa Dragsvikissä rannikkojääkäreissä. Sotahistoria, erityisesti taistelut ja taktiikka, ovat kiehtoneet aina. Armeijan jälkeen hän työskenteli vuoden päivät toimittajana Hangon lehdessä, jolloin kertyi haastatteluja valokuvauskokemusta. Kynnys kirjaprojektien aloittamiselle oli matala. – Kaikki veteraanit eivät halua kertoa sotamuistojaan, mutta tapaamani kaukopartiomiehet ovat halunneet. Tehtävät olivat salaisia ja he ovat joutuneet vaikenemaan kokemuksistaan niin kauan. Berghäll kertoo, että kaukopartiomiehet olivat melko tavallisia, joskin valikoituja, miehiä. Heillä oli tavallista kovempi psyykkinen ja fyysinen kunto, minkä lisäksi he osasivat kulkea ankarissa erämaaolosuhteissa. – Kaukopartiot olivat aikansa kova erikoisjoukko. Heitä voi hyvin verrata Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen erikoisjoukkoihin toisessa maailmansodassa. Kaukopartiomiehet olivat etenkin erätaitojen ja selviytymisen erikoismiehiä, he tiesivät kuinka piiloutua ja kuinka päästä ansasta pois, Berghäll sanoo. Kaukopartioiden tärkein tehtävä oli tiedustelu ja piilossa pysyminen. Jos käry kävi, partio oli täysin omillaan, eikä pienillä partioilla ollut käytännössä muuta mahdollisuutta kuin jättää haavoittuneet oman onnensa nojaan. – Selkään pantiin 35 kilon reppu ja siinä oli kaikki tarvikkeet. Energiaa saatiin muun muassa kaukopartiopuurosta. Siinä oli kauraryynejä, sokeria, suklaata ja säilykelihaa. Kaveri keitti sitä kerran kertausharjoituksissa, ja olihan se aikamoinen hevospotku, Berghäll naurahtaa. Hän lisää, että kaukopartiomiesten tarinoista saa perspektiiviä siihen, mikä elämässä on oikeasti rankkaa. – Jos herää aamulla, eikä netti toimi, ei sitä kannata kauheasti itkeskellä. LOKAKUUN alussa ilmestyi Berghällin toinen kirja, Kuoleman porteilla. Se kertoo ilmavoimien kaukopartio-osasto Hartikaisen miehistä, jotka tekivät loppukesällä 1942 Suomen sotahistorian pisimmän kaukopartioreissun. Berghäll törmäsi aiheeseen alan muissa teoksissa, joissa osastosta oli vain lyhyitä mainintoja. – Huomasin, että Osasto Hartikaisen tarinaa ei ole missään kerrottu. Aloin tutkia sota-ajan dokumentteja Kansallisarkistossa, ja pian huomasin, että käsissäni oli varsinainen kaukopartiotarinoiden jalokivi. Inkeriläisen ylikersantti Antti Vorhon johtama nelihenkinen partio lähti tehtäväänsä Itä-Karjalan Hirvaksesta 11. heinäkuuta 1942. Tavoitteena oli tiedusteluretki vihollisen lentokentille. Partio kuitenkin paljastui ja joutui venäläisten takaa-ajamaksi. Kuin ihmeen kaupalla miehet selvisivät takaisin omille linjoille 8. syyskuuta Jolmajärvellä. Takana oli 56 vuorokautta, yli 500 marssittua kilometriä. Vaatteet olivat riekaleina, kumisaappaat hajonneet jo 300 kilometrin kohdalla. Vakavasta aliravitsemuksesta kärsivät miehet vietiin suoraan sairaalaan ja kaikki heistä anoivat siirtoa kaukopartiotehtävistä. Vorho ylennettiin sittemmin Mannerheim-ristin ritariksi. – Partio tilasi ilmakuljetuksena räjähteitä, koska aikoi tuhota vihollisen koneita suoraan lentokentälle. Se muistuttaa todella paljon brittien SAS:n toimintatapoja. Vorhon partiolle ei kuitenkaan räjähteitä annettu, koska sotajohdossa pelättiin, että partio olisi tuhotyön jälkeen varmasti tapettu. Se olisi lisäksi vaikeuttanut myös tulevien tiedusteluretkien järjestämistä. Berghäll pitää partion hengissä säilymistä ihmeenä, jota nykyihmisen on vaikea käsittää. – 56 vuorokautta erämaassa ja siitä puolet ilman ruokaa. Miehet poimivat suuhunsa marjoja ja matoisia sieniä, jotta saivat edes vähän rasvaa. Selviytymisen kannalta ratkaisevaksi osoittautui miesten ampuma peura, josta riitti pakillinen tuoretta verta mieheen. Ilman tätä veriannosta partion matkanteko olisi jäänyt siihen, kertaa Berghäll. Partio raahautui omien puolelle lopuksi vain muutaman kilometrin vuorokausivauhtia. – Ketään partion jäsenistä ei enää määrätty rintamalle. PATRIK Berghäll päätyi Turkuun Paraisten kautta nykyisen vaimonsa opiskelujen perässä. 2000-luvun alussa Berghäll sai töitä Folkhälsanilta ja lapsiakin syntyi. Nykyään hän kokee olevansa ennen kaikkea turkulainen. Turku on sopivan kokoinen kaupunki. Vaikka olen rannikolta, viihdyn myös erämaissa. Jos joku näkee talvella lumipukuisen miehen hiihtämässä puusuksilla Kurjenrahkalla, se olen minä. Se on yksi tapa ylläpitää tuntumaa siihen, että tarinat kuulostavat aidolta. Bergällin kirjoitustyylinä on faktan ja fiktion sekoitus, eli faktio. Se jakaa lukijoita. – Vain yksi lukija on antanut siitä kielteistä palautetta. Seuraan kuitenkin faktoja uskollisesti, faktaa on ainakin 85 prosenttia tekstistä. Fiktiota käytän sen verran, että saan tekstistä tarinamaisen, johon lukijan on helppo tempautua. Kirjoissa on lähdeluettelot, josta faktat voi tarkistaa. Hyvää palautetta tulee paljon. – Sellaistakin palautetta olen saanut, että äijä ei ole ennen lukenut mitään, mutta tuossa se on nyt istunut kaksi päivää nenä kiinni kirjassa, Berghäll nauraa. Ja seuraavan kirjan aihe on jo muhimassa, luonnollisesti. Uittamon kirjaileva sissi Patrik Berghällin uusin kirja kertoo unohdetun selviytymistarinan Suomen pisimmästä kaukopartioreissusta oo aren vät 42 an rl n Patrik Berghällillä on tarkka jäljitelmä kaukopartiomiesten repusta. Sinne ahdettiin jopa 35 kilon edestä tavaraa. Teemu P. Peltola Sissimuonana oli tyypillisesti näkkileipää, purkkilihaa ja purkkikeittoa. Sokeria otettiin myös paljon mukaan. Vasemmalla konepistoolin rumpuja tankolipas sekä Ruotsin armeijan pakki, joka oli suomalaista tilavampi.
15 Lauantai 15. lokakuuta 2016 AAMUSET KODIN ELEKTRONIIKKA VAPAA-AIKA PESULAPALVELUT TILITOIMISTO VAPAAEHTOISTOIMINTA ASIANAJAJAT TERVEYSPALVELUT HUOLTOPALVELUT AUTOALAN PALVELUT RAKENTAMINEN PALVELEVAT PAIKALLISET
16 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 15. lokakuuta 2016 UUTTA levyä äänittänyt, ja vastikään ensimmäisen maistiaisen tulevasta julkaissut, Tero-Petri Suovanen palaa keikkalavoille, kun mies esiintyy vaihteeksi soolona Baarissa 19. lokakuuta. Luvassa on maistiaisia tulevalta, ensi vuonna julkaistavalta, Tero-Petri&Korvaamattomat -levyltä sekä tunnelmallisia akustisia versiota aiemmasta Tero-Petrin tuotannosta. Pikkulauantain laulukirja aukeaa kello 22. Tero-Petri sooloilee maistiaisia MIHIN päädytään, kun yhdistetään Tom Waitsia muistuttava kulmikas kähinä, bluesahtava juurevuus ja viikatemiehen sponsoroimat tarinat? Ollaan maisemassa, jota 61-vuotias laulaja-lauluntekijä Malcolm Holcombe voi kutsua kodikkaaksi luukukseen. Another Black Sun on amerikkalaisen pitkän uran 14. studiolevy. Miehen biiseissä tarinat ovat keskiössä. Yleensä tekstit ovat synkkäsävyisiä tai vähintään pahaenteisiä. Pääasiallinen instrumentti levyllä on akustinen kitara, vaikka ajoittain Holcomben kähinän taustalla on enemmänkin soittimia. Biiseissä on paljon yhtymäkohtia ja vaikutteita vanhasta bluesista. Sen enempää Holcomben vaiheista tietämättä, on ainakin helppo uskoa miehellä olleen värikäs elämä. Niin paljon miehen laulussa on karismaa. Se ei välttämättä ole teknisesti puhtainta tai oikeaoppisinta äänenmuodostusta, mutta kun Holcombe sylkee sanoja hiukan laiskasti artikuloiden, miehen tarinointia on pakko uskoa. Vaikka Holcombe tuskin koskaan tulee saavuttamaan suosiota joka hänelle kuuluisi, on hän piireissä arvostettu tekijä. Siitä osoituksena levyllä vierailee parilla biisillä Tony Joe White. Kenelle: Bluesahtavaa kolinaa ja karismaattista ääntä arvostavalle. Arvio: Rujoa ja kaunistelematonta ja juuri siksi niin kaunista. ILKKA LAPPI Rujoa ja kulmikasta Onko kevyen musiikin laulajasta esittämään uskottavasti oopperaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI PEPE Willbergillä on tänä vuonna aihetta juhlaan. Viikkoa ennen joulua mies täyttää 70 vuotta. Oman soolouran ensimmäisestä levystä Sinulle tuli kuluneeksi aiemmin tänä vuonna 40 vuotta ja uran läpimurtohitin Saat miehen kyyneliin julkaisusta 50 vuotta. Ei ihme, että mies kiertää maata syksyisen juhlakonsertin merkeissä. Tällä viikolla Porista alkanut kiertue marraskuun 6. päivään asti. Vajaan kuukauden aikana Willberg esiintyy 16 paikkakunnalla. – Keikoilla esitän must-biisien lisäksi vähälle huomiolle jääneitä albumiraitoja, jotka ovat omasta mielestäni erityisen onnistuneita, mutta eivät oikein koskaan ole saaneet radiosoittoa tai muuten ansaitsemaansa huomiota. Lisäksi konserteissa kuullaan tenoriaarioita, Willberg kertoo. OOPPERA on kaiken suomalaisessa musiikkibisneksessä kokeneelle Willbergille verrattain uusi löytö. Viime vuosina hän on käynyt laulutunneilla opettelemassa oopperan saloja enemmänkin. – En oikein osaa sanoa, mistä oopperainnostus tuli. Kai se on luontaista uteliaisuutta ja halua haastaa itseäni. Ihan vakavasti aarioihin suhtaudun, kun niitä olen alkanut julkisesti laulaa. Äänenmuodostus eroaa laulajan kannalta oopperaa laulettaessa suuresti kevyen musiikin laulamisesta. Willberg ei ole kokenut asiaa ongelmalliseksi. – Ääneni kestää ne hyvin. Parhaimpina vuosina 1970ja 80-luvuilla lauloin kahdeksan tuntia illassa monta kertaa viikossa. Paradise veti aikanaan paljon covereita myös alkuperäisestä sävellajista, jotka olivat aika usein korkealta laulettuja biisejä. Ooppera itsessään ei ole Willbergille aivan uusi asia. Jo 1990-luvulla hän esiintyi kolmena kesänä Savonlinnan oopperajuhlien kuorossa. – Se oli Jorma Hynnisen kaudella, kun hän oli taiteellisena johtajana. Oopperajuhlilta otettiin yhteyttä ja kysyttiin kiinnostaako tällainen minua. Vaikka olinkin kuorossa silloin kolme vuotta, lopullinen herääminen oopperaan tuli myöhemmin, Willberg sanoo. KUN ikää on kohta 70 vuotta, jatkuvasti keikkailevan artistin pitää myös pitää huolta kunnostaan. Willberg löysi runsas kymmenen vuotta sitten kuntonyrkkeilyn. Keikkailun lopettamista mies ei suunnittele. – Tässä maassa kovin monella taiteilijalla ei ole taloudellisesti varaa jäädä eläkkeelle. Leipä ei ole kovin leveä, jos ei keikoilla käy. – Mutta toinen puoli keikkailussa on, että tykkään siitä edelleen. En oikein ole koskaan osannut tehdä muuta, mutta lavalla olen mielestäni aika hyvä, Willberg sanoo. Pepe Willberg Legenda-juhlakonsertti Logomossa 26. lokakuuta. Kolminkertainen juhlavuosi Pepe Willberg haastaa itsensä oopperalla Pepe Willberg on innostunut tosissaan oopperasta. Viime vuosien aikana aarioita on myös kuultu hänen keikoillaan. Viihde&Vuorovaikutus j iik t
17 Lauantai 15. lokakuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 15. lokakuuta 2016 AAMUSET 18 Mielipide Tack… …nej tack! BOB Dylan sai kirjallisuuden Nobelin. Yksi merkki siitä, että yli satavuotiset instituutiotkin voivat päästää irti totuista toimintamalleista. Kun kerran Ruotsissa, miksei muuallakin? TURUN telakan tilauskirja on täynnä vuosiksi eteenpäin. Se on koko talousalueelle hyvä asia, mutta herää kysymys, mitä saksalaisjohtajat tekevät paremmin kuin aikaisemmat omistajat. OLI meilläkin hammastahna aikanaan dopingkäryn keskiössä, mutta että huulirasva. Norjalaishiihtäjän dopingkäry on dopingtestauksen uskottavuudelle iso voitto. Kun puuta heiluttaa riittävästi, omenat alkavat putoilla? NOBEL-KOMITEA teki presidentti Martti Ahtisaaresta väliaikaisesti venäläisen. On vaikea arpoa kumpaa kohtaa loukkaus on suurempi, sillä Mara ei pahemmin välitä Venäjästä, mutta eipä Venäjäkään ole koskaan isommin innostunut Marasta. MILLAISIA juhlallisuuksia haluaisitte itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotena nähdä? ANDERSSON: Haluaisin nähdä sellaista sukujuhlan tuntua. Toivoisin, että olisi sellaisia tapahtumia, joissa ihmiset kohtaavat toinen toisiaan ja kokevat kuuluvansa samaan porukkaan riippumatta siitä mistä on alunperin kotoisin tai minkä ikäinen on. KARVINEN: Suomalaisuuden kulmakivi varmasti on kieli ja suomen kielen juuret ulottuvat pidemmälle kuin sadan vuoden taakse. Toivoisin, että näkisin sellaista ohjelmaa, jossa tulisi esiin varhaishistoriaa ennen itsenäistymistä. JA: Kansallisen identiteetin heräämisen ajat ovat kyllä mielenkiintoisia. Ja jos ajatellaan siitä eteenpäin niin onhan Suomen kehitys ollut kaikilla tavoin aivan huikeaa. Suomi on huikea tarina. TK: Suomi on ilmiömäinen menestys varsinkin, kun verrataan kaikkiin muihin Itä-Euroopan valtioihin. Se kannattaa muistaa, että se on tullut itsenäisen politiikan pohjalta. JA: Se on erityisen huikeaa, että näin pienen kansakunnan kaikkien ihmisten kapasiteetti on käytössä. Yksi syy siihen on, että aikanaan kirkko vaati, että ennen naimisiinmenoa sekä miehen että naisen pitää pystyä lukemaan Raamattua. TK: Tasa-arvo toteutuu Suomessa nykyisellään hyvin pitkälle. Kirkonkaan osuutta satavuotisjuhlallisuuksissa ei kannata unohtaa. Aikanaan kirkko on ollut tieteen suuri puolustaja. JA: Kiitollisuuden pohtiminen edellisiä sukupolvia kohtaan ylipäätään on sellainen iso teema, joka kannattaisi muistaa. Se on surullista, että jotkut ihmiset yrittävät rajoittaa suomalaisuutta johonkin tiettyyn ryhmään. Aika monilla meistä on juuret kuitenkin muualla, eikä tarvitse mennä kovinkaan kauas taaksepäin historiaa. TK: Suomalaisuuden määritelmä varmaan elää ajassa. Perinteisesti meidät on nähty juroina, vaikeasti lähestyttävinä ja happamina, mutta luotettaviksi. On mielenkiintoista tarvitaanko tulevaisuudessa kansallista identiteettiä, jos maailma jatkaa yhdistymistään. Ja minkälaiseksi identiteetti sitten muodostuu. DEBATTI DEBATTI TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen varapuheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. N n a a . Viher? llaristi VS Piraatti TÄNÄ vuonna maailman mielenterveyspäivää vietettiin lokakuun 10. päivänä. Päivää on vietetty vuodesta 1992 Mielenterveyden maailmanliiton ja Maailman terveysjärjestö WHO:n järjestämänä. Tänä vuonna teemana on mielenterveyden ensiapu ja mielenterveystaidot. Teema on varsin ajankohtainen, sillä tulevassa sosiaalija terveydenhuollon uudistuksessa vaikutukset mielenterveyspotilaan asemaan tulevat vahvasti esille. Vain päivää aiemmin 9.10.2016 vietettiin mielenterveysomaisten valtakunnallista päivää, jota vietetään Suomessa vuosittain. Päivän teemana oli lapsiomaisten tukeminen. Lapsiomainen on lapsi, jonka vanhemmalla tai vanhemmilla on jokin mielenterveyden häiriö. Suomessa lapsiomaisia lapsista on noin 25 prosenttia ja he tarvitsevat myös tukea perheen haastavassa tilanteessa. Riskinä on, että myös lapsiomainen sairastuu. Terveydenja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut oman arvionsa tulevasta sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksista mielenterveyspalveluihin. Tässä esityksessä tuodaan esille huoli siitä, että tämän päivän Suomessa osa mielenterveyshäiriöistä kärsivistä jää vaille tarvitsemaansa hoitoa. Riskinä tulevassa sote uudistuksessa tulee olemaan se, että pirstaleinen monituottajamalli ja valinnanvapaus eivät toimi toivotulla tavalla mielenterveydenongelmista kärsivien ihmisten osalla. Vielä suuremmassa riskissä ovat lapset, joiden ongelmia ei tunnisteta ja jotka eivät näin pääse hoidon piiriin lainkaan. Mielenterveysongelmista puolet alkaa ennen 14 vuoden ikää. Maailman mielenterveyspäivän teema onkin enemmän kuin ajankohtainen tämän päivän Suomessa. Mielenterveyden ensiaputaidot ovat tarkoitettu meille kaikille. Samaan aikaan Suomessa on otettu tänä syksynä käyttöön uusi perusopetuksen opetussuunnitelma, joka sisältää mielenterveystaitojen opettelua. Mielenterveyden ensiaputaidot ja perusopetuksen opetussuunnitelma pitävät sisällään samoja teemoja liittyen kriisien kohtaamiseen, selviytymistaitoihin, tunnetaitojen opettamiseen ja vuorovaikutukseen, sekä elämänhallintaan liittyviä asioita. Tärkeitä asioita meidän jokaisen, mielenterveyden ja hyvinvoinnin, näkökulmasta. On hyvä, että opetamme jo lapsille perusasioita positiivisesta mielenterveydestä ja mielenterveystaitoja. Nämä yhdessä mielenterveyden ensiaputaitojen kanssa toivottavasti tulevat tukemaan kokonaisia ikäryhmiä mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Mielenterveys on tärkeä osa terveyttä ja se on ihmisen suurimpia voimavaroja. Arkimielenterveys kuuluu meille kaikille. MARI LAHTI (SD.) TERVEYSTIETEIDEN TOHTORI MIELENTERVEYSTYÖN TUTKIJA Mielenterveystaidot kuuluvat kaikille
19 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 15. lokakuuta 2016 KOLUMNI MONESTI työni vie nuorten pariin ja tehtäväni on kysyä heidän mielipiteitään ja kirjata heidän ajatuksiaan. Eräs nuori poika kertoi tulevaisuuden työunelmistaan. Hän kertoi toivovansa saada käyttää paljon luovuutta ja voida päättää myös itse asioista. Moni muu nuori kertoi samankaltaisia ajatuksia. Kaksi hoitoalan opiskelijaa puolestaan valittivat siitä, että työharjoitteluissa heidän ei koskaan annettu tuoda omia näkemyksiään ja uusia ideoita esille. Toki tämä on työpaikkakohtaista, mutta nuoret itse väittävät usein, että heillä on paljon opiskeluiden myötä tullutta tuoretta tietoa, jota ei käytetä hyväksi työpaikalla. Työntekijä on monesti alansa asiantuntija, joka voi tarjota työantajalleen paljon monipuolisia ideoita ja tietotaitoa, jos siihen annetaan mahdollisuus. Vastavalmistuneet kaipaavat toki työstä tulevaa kokemusta, mutta juuri heillä on paljon motivaatiota ja halua toteuttaa jotain uutta. HOITOALAN opiskelijat olisivat halunneet järjestää työharjoittelussaan vanhankodissa lisää aikaa vanhusten kanssa seurusteluun, mutta heille ei annettu sitä mahdollisuutta, koska siihen ei kuulemma ollut aikaa. Opiskelijakaksikko väitti, että aikaa kyllä olisi ollut aina jossain välissä, mutta työntekijät tekivät jo kaavoihin kangistunutta omaa rutiiniaan. Työ ja itsensä toteuttaminen luo lähes kaikille mahdollisuuden kokea onnistumista ja jonkinlainen ammatti-identiteetti vahvistaa monesti itsetuntoa ja sitä, että kuuluu johonkin. Ammatti-identiteetin vahvistamisessa on tärkeätä myös se, että siinä toteuttaa itseään ja nauttii työstään. Liian vahva hierarkia työnantajan ja alaisen välillä kiristää kanssakäymistä, eikä työntekijä välttämättä pysty antamaan parastaan. MARIANNE ROVIO Kuuntele nuorta Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Heta Peltonen 050 566 2858 JetSet-tuottaja Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T SUOMEN veroeuroja käytetään Afganistanin jälleenrakentamiseen 110 miljoonaa kolmessa vuodessa. Sisäministeri Leena Risikko (kok.) vaati kesällä 60 miljoonaa lisää rahaa maahamme laittomasti tai laillisesti rajan yli astuneille tulijoille. Rahat tulivat kuin apteekin hyllyltä. 280 miljoonaa lisättiin ensi vuoden maahanmuuttobudjettiin entisten päälle. Suomi on rikas maa, näiden lukujen perusteella voisi näin todeta. Kantaväestöllä on oikeus vaatia veroeurojen oikeudenmukaista käyttöä. Kantaväestön eri-ikäisten kaikkinainen hyvinvointi pitää olla aina ykkösprioriteetti. Onko nykyään? Ei heikennyksiä, leikkauksia toinen toisensa perään. Daikoniakeskuksen mukaan miljoona suomalaista elää köyhyydessä. Tiedämme, että maatamme hoidettiin kahden edellisen hallituksen aikana holtittomasti, suunnan on muututtava, mutta ei näin. Vanhuksiemme hoitajamitoitusta ollaan vähentämässä, jotta saadaan säästöjä 70 miljoonaa. Tämä sukupolvi, jotka ovat hoitokodeissa ja laitoksissa, ovat niitä, jotka taistelivat isänmaamme puolesta, jotta puhumamme kieli olisi suomi. Sitkeydellä sekä kovalla työllä he maksoivat sotavelat sekä rakensivat hienon pohjan yhteiskuntaamme, jossa nyt elämme. Pitäisi olla itsestäänselvyys, että annamme heille kaiken mahdollisen hyvän elinkaarensa loppupäähän. He ovat sen ansainneet, jos ketkä. Nämä ihmiset eivät ole vaatimassa parempaa ruokaa, virikkeitä, ulkoilumahdollisuutta, tai enemmän käyttörahaa. Helsingin mielenosoitukseen osallistui noin 200 superilaista. Missä oli presidentti Tarja Halonen? Kaikki muistamme hyvin isoäiti-tapauksen menneiltä vuosilta. Halonen oli marssimassa etunenässä venäläisen ja egyptiläisen vanhuksen Suomen jäämisen puolesta. Miksi ei kantaväestön vanhuksien hoito kiinnosta rouvaa? Eipä myöskään näkynyt unelmaporukkaa, eipä tietenkään. Avainministerien, jotka jatkuvasti ovat Brysselissä, on otettava toisenlainen asenne. Pois nöyristely, pois lammasmainen käytös. Meillä ei ole mitään syytä nöyristellä ketään missään. Nöyrällä mielellä meidän itsekunkin on hyvä lähteä joka päivä toimittamaan päivän askereita. Me suomalaiset olemme rehellisiä, vastuuntoisia, työtätekeviä ihmisiä pidetään toinen toisistamme huolta, jos me emme sitä tee, niin kukas sitten? Ei kukaan. RAILI MELTOVAARA (PS.) Pois lammasmainen käytös