Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 | Nro 22 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Heli Heinonen tietää, että aurinkolaseja valitessa kannattaa pitää mielessä muitakin kuin pelkkä tyylikkyys. Elämä&tyyli s. 10 Arskat kaapista Mikäli hallituksen suunnitelmat toteutuvat, joutuu ylinopeudesta pulittamaan kaksinkertaiset sakot. Moottorit&menopelit s. 16 Ylinopeudesta tuplasakko? Linnateatteri vaihtoi yllättäen taiteellista johtajaa. Petteri Summasentaikasauva siirtyy Kalle Lambergille. Viihde s. 16 Uusi pomo Raisiosta Matkakeskuksen suunnitteluun vauhtia, valmista viidessä vuodessa? Asiat s. 2-3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 PERUSSUOMALAISTEN valtuustoryhmä esittää, että Turun nuorisolautakunnan toiminnot siirretään muihin lautakuntiin ja että nuorisolautakunta yhdistetään muihin jo olemassa oleviin lautakuntiin. Perustelujen mukaan nuorisolautakunnalla on paljon sellaisia kokouksia, joissa suurin osa asiakohdista on pelkkiä tiedoksi merkitsemisiä tai siihen verrattavia epäpäätöksiä. PS: Nuorisolautakunnalle loppu TURKU Energia -konserni ei saavuttanut viime vuonna taloudellisia tavoitteitaan. Lämmin sää laski energiankäyttöä ja vaikutti sekä sähkön että erityisesti lämmön kysyntään. Sähkön ja lämmön toimitusvarmuus oli erinomaisella tasolla. Turku Energia -konsernin liikevaihto laski edellisvuodesta ja oli 239,6 miljoonaa euroa (254,4). Myös liikevoitto laski viime vuodesta ja 10,8 miljoonaa euroa (23,1). Turku Energian tulos putosi Tarvitaanko Turkuun matkakeskusta? Missä olisi paras paikka sille? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN kaupunkiseudun joukkoliikenne Föli ottaa ensimmäiset täyssähköbussit käyttöön kuluvan vuoden syksyllä. Kuusi sähköbussia toimittaa suomalainen Linkker Oy. Latausjärjestelmineen hankinnan kokonaisarvo on noin 3,8 miljoonaa euroa, jonka toteuttamiseen Työja elinkeinoministeriö on myöntänyt investointitukea noin miljoona euroa. Sähköbussit tulevat linjalle 1, jota liikennöidään välillä Satama–Kauppatori–Lentoasema. Turku Energia rakentaa sähköbussien pikalatausasemat satamaan ja lentoasemalle. Sähköbusseja Turkuun syksyllä KANSAINVÄLINEN nuorisopurjehdustapahtuma The Tall Ships’ Races tuo purjelaivat Kotkaan ja Turkuun heinäkuussa 2017. Alukset pysähtyvät kumpaankin kaupunkiin neljäksi päiväksi. Yleisölle maksuttomiin tapahtumiin arvioidaan osallistuvan 800 000sta miljoonaan kävijää. Se nousee Suomen sadannen juhlavuoden suurimmaksi yleisötapahtumaksi. Kaupungit tavoittelevat yli miljoonan euron sponsorointituloja yksityiseltä sektorilta. Tapahtuma järjestetään Turussa jo viidennen kerran. Kaupungit ovat ulkoistaneet sponsoroiden hankinnan. Julkisen kilpailutuksen myötä hankinnasta vastaa Markkinointiosakeyhtiö i2. Purjelaivoille miljoonayleisö LASSE VIRTANEN KAUPUNGINVALTUUSTO hyväksyi maanantaina Samppalinnan maauimalan remontin runsaan miljoonan euron lisärahoituksen, mutta ei ilman mutinoita. Valtuutetut hämmästelivät sitä, että isojen rakennushankkeiden kustannusarviot pettävät kerta toisensa jälkeen. – Taas on iso hanke, jossa on sellainen kustannusnousu, että se täytyy tuoda valtuuston päätettäväksi. Se on äärimmäisen ikävää, manasi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A. Manni (kok.). – Voidaan esittää kritiikkiä siitä, miksi arvio on heittänyt niin paljon. Riskin suuruutta ei ole oikealla tavalla arvioitu. Mannin mukaan urakasta tuli vain kaksi tarjousta. Hän arvioi, että monen rakentajan tilauskirjat ovat täynnä. – Suuret rakennusfirmat tekevät tässä kaupungissa ihan mitä lystäävät, totesi Pirjo Rinne (vas.). – Taas surullinen esimerkki siitä, miten miljoonat palavat etenkin kiinteistöpuolella, arvioi Li Andersson (vas.) Liikuntalautakunnan puheenjohtaja Janina Andersson (vihr.) kertoi saaneensa Samppalinnasta eniten palautetta kaupunkilaisilta. – Suurin huoli on se, miten kauan maauimala on suljettu. Yksikin kesä on monille paha paikka. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell toivoi, että maauimala olisi suljettuna vain vuoden. Olavi Mäenpää (sv.) ihmetteli sitä, että miljoonat ovat pysyneet samoina, vaikka markat on vaihtuneet euroiksi. Hän toivoi kaupunkiin ”viisasten neuvostoa”. Pauli Kossila (jä.) piti syypäänä virkamiehiä ja lepsuja poliitikoista, jotka sallivat ”pelin”. Hänen mielestään kustannusylitykset ovat Turun tapa. – Se on häpeällistä. Randell muistutti siitä, että valtuustoon tulevat vain isot muutokset. – Kuinka paljon onkaan pieniä ylityksiä, kysyi Kossila. Vasemmistoliitto teki muutosesityksen, jonka mukaan remontin kallistuminen ei saa vaikuttaa asiakasmaksuihin. Esitys sai tukea osalta vihreitä, mutta kaatui äänestyksessä. Demarit liittivät päätökseen ponnen, jonka mukaan kaupungin on selvitettävä investoinneille uusi budjetointimalli, joka perustuu todellisiin tarjouksiin. Samppalinnalle lisärahat mutinoiden jälkeen Valtuusto myönsi lisää rahaa samppalinnan maauimalan peruskorjaukseen. Tara Lehtonen LASSE VIRTANEN PITKÄÄN ja hartaasti suunniteltu matkakeskus otti aimo loikan eteenpäin, kun RAKLI ry:n koolle kutsuma käynnistysklinikka keräsi viime perjantaina yhteen hankkeesta kiinnostuneet. Kevään aikana järjestetään kaksi työpajapäivää ja suunnitelman pitäisi olla valmis kesäkuussa. Suunnitelma valmistuu, mutta se ei sido ketään mihinkään. Suunnitelma käynnistänee kuitenkin varsinaiset neuvottelut ja kaavoituksen. Hanke mitoitetaan ja aikataulutetaan. Mukana klinikalla olivat Turun kaupungin edustajien lisäksi muun muassa Senaatti-Kiinteistöt, Liikennevirasto, Hartela ja Kesko. Matkakeskusta suunnitellaan edelleen rautatieaseman ja linja-autoaseman yhteyteen. – Kaava voisi tulla valtuustoon vuonna 2019. Ellei tule valituksia ja jos rahoittajia on, niin valmista voisi olla vuonna 2021, arvioi kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Niko Aaltonen (kok.). Myös apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen haarukoi realistiseksi valmistumisajankohdaksi vuodet 2020–25. Aaltonen väläyttää, että myös Kupittaata pitäisi selvittää matkakeskuksen paikkana. – Helsinkiin pendelöidään, ei Tampereelle, muistuttaa Aaltonen. – Turussa on kolme rautatieasemaa: Kupittaan asema, päärautatieasema ja matkustajaterminaalin asema. Meillä ei ole itsestään selvää sijaintipaikkaa matkakeskukselle, vaan se pitää päättää, totesi kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen klinikan avauspuheenvuorossa. – Lähtökohtana on seudullisen liikkumisen sujuvuus. Lentoja meriliikenne on yhdistettävä kokonaisuuteen. Nykyinen liikenneverkko tukehtuu ilman uusia, sujuvia ratkaisuja. HINTSANEN arvioi, että haasteena matkakeskuksen ja keskustan väliin jäävä mäki, vaikka fyysinen etäisyys on lyhyt. – Miten se ratkaistaan ja tehdään yhteys houkuttelevaksi, se on tärkeä asia. Professori Heli Marjasella oli vastaus. Talousmaantieteen opiskelijat laativat jo vuonna 2009 suunnitelman matkakeskukseksi. – He antoivat sille nimenkin, Majakka. Se symboloi liikennettä ja on tiennäyttäjä. Matkakeskukseen tulisi torni, jossa on ravintola. Siitä näkisi koko Turun. Sitä mietittiin, miten matkakeskus ja tori voitaisiin linkittää toisiinsa. Mietittiin etäisyyttä. Ideana oli, että näköyhteys toisi matkakeskuksen lähemmäksi. Turisti tietäisi, mihin on menossa. Marjasen mukaan kaupunkien keskustat ovat muuttumassa viihtymisja elämyskeskuksiksi. – Sinne mennään näkemään, kokemaan ja tuntemaan, ovat ne sitten palveluja tai tuotteita. Miten keskustaan tullaan, se on olennainen kysymys. Toinen kysymys on, mitä siellä tehdään. MARJANEN arvioi, että joukkoliikenneterminaalilla on hyvin tärkeä merkitys keskustan elinvoimalle. Matkustajavirrat lentoasemalle tai muihin kaupunkeihin eivät silti välttämättä riitä ylläpitämään liikekeskusta, jota matkakeskus tarvinnee ollakseen taloudellisesti järkevä. – Paikallisbussiliikenteessä on 25 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Ellei heitä saada linkitettyä suunnitelmaan, ollaan menetetty 90 prosenttia liikkumisen palveluiden käyttäjistä, sanoo ympäristötoimialan kehittämispäällikkö Jari Paasikivi. Mietinnässä on myös se, miten raiteiden rajoittava vaikutus eliminoidaan. Raiteet voidaan peittää kannella tai upottaa maanpintaa alemmalle tasolle. Logomon sillasta on parhaillaan käynnissä suunnittelukilpailu. Aaltonen arvioi, että silta voisi olla valmis vuonna 2017 tai 2018. Aaltosen mukaan Logomon silta sopii hyvin suunnitelmiin matkakeskuksesta. Matkakeskus nytkähtää eteenpäin Käynnistysklinikka johtaa työpajoista uuteen suunnitelmaan jo kesäkuussa
3 Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS TURUN kaupunki osallistuu WWF:n järjestämään Earth Hour -ilmastotapahtumaan sammuttamalla Aurajokirannan valaistusta sekä Konserttitalon ja Fibonacci-valotaideteoksen valot tunniksi lauantaina 19. maaliskuuta. Kaupunki osallistuu maailmanlaajuiseen Earth Hour -tapahtumaan lauantaina kello 20.30–21.30 sammuttamalla Aurajoen muurivalaistuksen ja Aurajoen rantojen puiden valaistuksen tunnin ajaksi. Fibonaccin luvut pimenevät TURUN kaupunginvaltuusto kävi maanantaina pitkän keskustelun pormestarimallista. Keskustelu ei ollut täysin vailla ansioita, vaikka osa puheenvuoroista kiersi maalin varsin kaukaa. Paljon keskusteltiin siitä, mikä nykymallissa on vikana tai onko siinä mikään vikana. Syvällisimmän analyysin teki Li Andersson (vas.), joka hyökkäsi Turkusopimuksen kimppuun. Anderssonin mukaan ryhmien välinen sopimus on epädemokraattinen, koska se pakottaa ryhmät samaan ruotuun ilman varmuutta siitä, että saa vaikutusvaltaa yhtään mihinkään. Kädet sidotaan ja ennen kaikkea suut. Poliittinen keskustelu näivettyy. Poliittinen vastuu ei erotu virkavastuusta. On helppo olla samaa mieltä. Politiikka, josta on viety politiikka, on mitätöntä ja turhaa. Hurskaat toiveet siitä, että puoluepolitikointi jätettäisiin syrjään ”yhteisen edun” nimissä ovat paitsi naiiveja myös nykyistä poliittista järjestelmää ymmärtämättömiä. Vastaavia vaatimuksia ovat esittäneet myös Mussolinin fasistit ja virkamiestai asiantuntijavallan kannattajat. POLITIIKKAA ei pidä vähentää politiikasta, vaan sitä on lisättävä. On kirkastettava sitä, mitä kukakin edustaa, jotta äänestäjät voivat tehdä valintoja. Vasemmistoliiton oman strategian voi silti kyseenalaistaa. Ryhmä on samaa kokoluokkaa kuin vihreiden, mutta linja on täysin toinen, ja vaikutusvalta olennaisesti heikompi. Vihreät ovat mukana sopimuksessa ja sen valtuustoryhmä on kyennyt vaikuttamaan moneen asiaan, vaikkakin on jäänyt myös alakynteen. Vasemmistoliittolaiset ovat valinneet toisen tien. Valtaa ei juurikaan ole, mielipiteenvapaus toki on. DEMARIESITYS tilapäisestä valiokunnasta, joka valmistelisi pormestarimalliin siirtymistä jo kuluvalla valtuustokaudella, ei mennyt läpi valtuustossa. Pormestarimallia ei torpattu, mutta nopeutettu aikataulu ei toteudu, joten esitys pormestarista tuodaan valtuustoon vasta seuraavan valtuustokauden puoliväliin mennessä. Randelli vai härdelli, kiteytti Katri Sarlund (vihr.). Siinäpä vasta valinta. LASSE VIRTANEN Randelli vai härdelli? Matkakeskuksesta on laadittu useita suunnitelmia. Tältä keskus näytti vuonna 2010. Nyt suunnitelmat menevät jälleen uusiksi. Ante Johansson
Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA HENRIKINSEURAKUNNAN ajankohtaisluennot jatkuvat. Luentosarjan aloittavat dosentti Nina Junttila ja professori Jani Erola tiistaina 29. maaliskuuta kello 18–19.30. He pohtivat lasten ja nuorten asemaa sekä köyhyyden periytymistä. Professori Veli-Matti Ritakallio valottaa suomalaisen köyhyyden koko kuvaa tiistaina 12. huhtikuuta kello 18–19.30. Luennoille on vapaa pääsy. Faktaa köyhyydestä Henrikinkirkossa HYVÄ, jos kaupunki kehittää osaamistaan uusilla kyvyillä. Soisi kuitenkin, että kaikille vanhoille kyvyillekin olisi tuottavaa työtä. KANSAN PALVELIJOITA OLEN työpaikan takia joutunut ottamaan influenssarokotuksen säännöllisesti. Aikaisemmin sain useita flunssia joka vuosi. Joskin rokotuksen virukset ovat aina erilaisia, teoriani mukaan rokotus nostaa vastustuskykyä niin, että en muista koska olen ollut flunssassa. MAULIKKI OLEN samaa mieltä torin kivetyksestä kuin Raimo Rike kirjoituksessaan. Torille ei ole asiaa kyynärsauvoilla tai korkokengilläkään :(. KEPPI JA KORKKARIT ENSIN VR nostaa opiskelijalipun hintaa ja sitten hallitus laskee opintotuen määrää. SATTUMAA? TURUN kaupungin sähköpylväät ovat ruostuneet koiran väkevästä virtsasta. 9 vuotta sitten alueelle asennetut uudet sähköpylväät ovat JO nyt pilalla. Ehdotan, että koirien omistajia tullaan sakottamaan Turun kaupungin omaisuuden tuhomisesta. Koirahan ei ole syyllinen, vaan se on narun toisessa päässä. YMPÄRISTÖ KAIKILLE MIELLYTTÄVÄKSI KEVÄÄLLÄ ja kesällä käytän paljon keltaista, oranssia ja turkoosia. Talvella suosin farkkuvaatteita ja ruskea on lämmin väri. Mustaa en käytä juurikaan, korkeintaan farkuissa. TAINA TURVANEN Oletko osallistunut luokkakokoukseen? Millainen kokemus se oli? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Tässä on oltu herrojen kanssa pellonlaidalla. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Erkka Airola ILKKA LAPPI VAIKKA Aurajoen lukion nimi siirtyi muutama vuosi sitten historian lehdille, voi koulun henki edelleen hyvin. Koulun vanhat oppilaat tapaavat suurella joukolla vuosittain. Perinteisesti vuotuiseen viikolla kymmenen järjestettävään tapaamiseen saapui tänä vuonna 150 Aurajoen lukion kasvattia. – Vuonna 2000 koulun vanhat oppilaat järjestivät 40-vuotisjuhlat. Siellä ja 2010 järjestetyissä koulun 50-vuotisjuhlissa oli niin hauskaa, että päätettiin järjestää suurempi yhteinen tapaaminen vuosittain, kertoo Aurajoen lukion rehtorina vuosina 1992–2001 toiminut ja koulussa 1960-luvun puolivälistä asti opettanut opetusneuvos Seppo Okko. Vähitellen vapaamuotoinen toiminta on paisunut ja kasassa on jo yli 600 entisen oppilaan yhteistiedot. Tapaamisiin osallistuvien skaala ulottuu 1960-luvulta 1990-luvulle. – Vanhemmat ikäluokat, eli 1960–80-luvuilla koulua käyneet, ovat aktiivisemmin mukana. Se on luonnollistakin, koska eihän kovin nopeasti koulusta pääsemisen jälkeen halua kouluaikoja muistella. Tapaamisemme ovat kyllä avoimet kaikille koulun entisille oppilaille ja opettajille, Okko huomauttaa SEKÄ Okko että ensimmäisen sukupolven Aurajoen oppilaisiin kuuluva Mikael Zewi ovat yhtä mieltä siitä, että koulun ensimmäisinä vuosina syntyi kiinteä yhteys oppilaiden ja opettajien kesken. Syykin on selvä. – Koulun opettajatkin olivat alkuaikoina hyvin nuoria. Ikäeroa opettajien ja oppilaiden välillä ei ollut suurta ikäeroa, mikä vaikutti yhteishengen syntymiseen. Koulussa perustettiin myös valtava määrä erilaisia harrastekerhoja, joissa opettajat olivat aktiivisesti mukana, Zewi kertoo. – Koulussa ei ainakaan minun aikanani ollut millään tavalla ikävää henkeä vaan oppilaita haluttiin auttaa ja kannustaa kaikin tavoin, hän lisää. KANSALLISTA ja kansainvälistäkin näkyvyyttä Aurajoen lukio sai vuosien saatossa varsinkin urheilulukionsa ansiosta. Vuosien saatossa muun muassa Saku Koivu, Jarkko Nieminen, Teemu Rannikko ja monet muut urheilijat opiskelivat Papinkatu 4:ssä. Urheilu oli kuitenkin tärkeä osa Aurajoen arkea jo ennen vuotta 1990, jolloin urheilulukio aloitti toimintansa. – Koulussa oli lisätty liikuntaa, jonka ansiosta sai ylimääräistä liikuntaa kaksi tuntia viikossa, Okko toteaa. Urheilulukion ansiosta Aurajoessa oli myös käytössä luokaton lukio ensimmäisenä lukiona Turussa. Aiempaa vapaamuotoisempi opiskelu oli monelle urheilijalle erinomainen koulunkäyntiä helpottava asia, mutta Zewi näkee, että luokattomuus saattaa olla yksi syy, miksi uudempia oppilaita yhteisiin tapaamisiinkaan ole ei saatu. – Luokattomuudella on selvä vaikutus koululaisten me-henkeen. Vahvan yhteishengen syntyminen on vaikeampaa, hän sanoo. Maankuulu opinahjo Aurajoen koulun hyvä henki kantaa vuosikymmenienkin jälkeen Seppo Okko (vasemmalla) ja Mikael Zewi ovat olleet aktiivisia viisi vuotta sitten alkaneessa Aurajokilaistoiminnassa. Tänä vuonna Aurajoen koulun vaiheista ilmestyy myös historiikki. Ilkka Lappi ILKKA LAPPI TAVOITIMME Tuton päävalmentaja Miika Elomon tiistaina kello 10.30. Missäs oot? – Bussissa joukkueen kanssa. Matkan alkutaipaleella ollaan, mutta tukevasti nokka kohti Kajaania. Keskiviikkona alkaa puolivälieräsarja Kajaanissa. Millä mielin Hokkia vastaan? – Kova kamppailusarja on tulossa, mutta olen erittäin levollisin mielin. Olemme saaneet oman pelimme hyvälle tasolle. Viimeinen runkosarjan kotiottelu juuri Hokkia vastaan oli erittäin hyvä peli meiltä. Miten olette valmistautuneet pudotuspeleihin? – Olemme keskittyneet oman tekemisen hiomiseen. Lisäksi olemme katsoneet muutaman yksityiskohdan Hokin pelaamiseen liittyen, jotka tulevat näkymään pelissä puolivälieräsarjan aikana. Olet runsaan kuukauden ehtinyt olla Tuton päävalmentajana. Onko Mestiksessä yllättänyt mikään? – Ei isommin, ellei lasketa sitä positiivista yllätystä, että pelit ovat todella yleisöystävällisiä. Mestiksessä ei ole samanlaista asemasotaa, jota Liigassa oikeastaan kaikki joukkueet HIFK:ta lukuun ottamatta harrastavat. Saitte runkosarjan loppumetreillä maalille Kaapo Kähkösen. Millainen vaikutus tällä on joukkueelle? – Järvisen Kristian on pelannut meillä erinomaisesti ja nyt Kaapo siihen aisapariksi. Takana on vielä Kalle Hokkanen. Meillä on varmasti nyt sarjan paras maalivahtikolmikko. Siitä menestyminen ei ainakaan jää kiinni. 600 kilometriä bussissa
7 Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 RAISION Loimu kohtaa lentopallon Mestaruusliigan runkosarjan päätöskamppailussa Isku Volleyn lauantaina 19. maaliskuuta. Loimun kevätkausi on ollut vaikea ja raisiolaiset lähtevät pudotuspeleihin haastajan roolissa. Tosin maaliskuun alussa uutena vastuuvalmentajana Raisioon saapuneen Dragan Mihailovicin alaisuudessa oranssimustien otteet ovat kohentuneet. Kamppailu Kerttulassa alkaa kello 17. Loimu päättää runkosarjan RINGETEN SMsarja on edennyt finaalien kynnykselle. Tokihan RNK ja NoU johtavat välieräsarjojaan vasta 2–0 ennen keskiviikkoillan kolmansia välieriä. Sen verran vakuuttavaa sekä raisiolaisten että nokialaisten meno on tällä kaudella ollut, että olisi käsittämätön yllätys, jos RNK ja NoU eivät ringettemestaruutta keskenään ratkaisisi. RNK lähtee potentiaalisena haastajana kaatamaan viime keväänä historiansa ensimmäisen Suomen mestaruuden ottanutta NoU:ta. Tosin finaalisarjasta on odotettavissa tasainen mittelö. Runkosarjan neljässä kohtaamisessa voitot menivät 2–2, kun kumpikin voitti kotonaan. Raisiolaisittain katseet kääntyvät erityisesti joukkueen kapteeniin Susanna Tapaniin (kuvassa). Runkosarjassa Tapani teki 23 ottelussa hulppeat 213 pistettä. Pistepörssissä eroa kakkoseen kertyi yli 60 pistettä. Eikä tahti pudotuspeleissä ole hiipunut. RNK:sta runkosarjassa yli sata pistettä tekivät myös Tanja Eloranta ja Fanny Impilä. Kaksi pistettä RNK:ta vähemmän runkosarjassa keränneen NoU:n vahvuus oli tasaisuus. Kukaan ei haalinut yli sataa pistettä, mutta peräti kahdeksan keräsi yli 35 pistettä. Jos RNK ja NoU finaaleissa kohtaavat, edessä on poikkeuksellinen mielenkiintoinen ja tasainen vääntö mestaruudesta toista mestaruuttaan jahtaavien joukkueiden välillä. ILKKA LAPPI Mestaria haastamaan? Mitä mieltä Hans Backen tuoreista pelaajavalinnoista Huuhkajiin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI ENSI viikonloppuna käynnistyvissä A-nuorten Mestiksen pudotuspeleissä Tuto on joukkue, jonka kaikki haluavat voittaa. 40 pelin runkosarjan päätteeksi Tuto takoi 20 pelin voittoputken ja voitti runkosarjan ylivoimaisesti. Runkosarjassa vain viisi peliä varsinaisella peliajalla hävinnyt Tuto onkin yksi suurimmista suosikeista taistelemaan noususta Anuorten SM-liigaan. – Sen verran olen ehtinyt kiekossa nähdä, etten ala keulia. Tuton edustusjoukkueessa olen ollut mukana joukkueessa, joka voitti runkosarjassa 22 peliä putkeen ja tippui välierissä. Edessä on arvaamaton maailma. Keskitytään ensin siihen, että voitetaan kolmesta pelistä kaksi, linjaa joukkueen päävalmentaja Elmo Aittola. Sen päävalmentaja myöntää, että kasassa on erityinen joukkue. Pelaajat eivät ole ikäkausimaajoukkueiden vakionaamoja, mutta joukkueen henki on vahva. – Olen ollut poikien kanssa rehellinen ja realistinen. Olen sanonut, ettette te ole atai b-korin jätkiä. Te olette suurin osa c-korin jätkiä. Vain parilla pelaajalla on nuorten SMliigapelaajia, eikä nämä pelaajat ole pelanneet Pohjola-leirillä. – Tämä joukkue on todella tiivis ryhmä, niin lähellä perhettä kuin joukkue voi olla. Olen sanonut, että nämä jätkät eivät pelaa itselleen tai edes seuralle vaan toisilleen. Ollaan aika lähellä sellaista henkeä, mikä TPS:ssa oli mestaruuskeväänä 2010, tuolloin TPS:n videovalmentajana toiminut Aittola sanoo. C-korin poikia Tuton A-nuorten kopissa istuu nälkäinen tiivis perhe A-nuorten menestyksestä kielii myös se, että tänä vuonna useampi pelaaja on päässyt edustusjoukkueen mukaan haistelemaan Mestiksen ilmapiiriä. Muun muassa Tony Uschanow ja Kristian Tikka (oik.) ovat tehneet tällä kaudella Mestisdebyyttinsä. Jane Iltanen PELKKÄÄ riemumarssia Tuton runkosarja ei ollut, vaikka tuloksista ei valittamista löydä. Voittoputkea edelsi kuuden pelin jakso, josta Tuto voitti vain kaksi. Voittoputken katkeaminen runkosarjankin aikana on ollut mahdollista. Esimerkiksi toiseksi viimeisessä runkosarjapelissä Tuto nousi päätöserässä kahden maalin takaa voittoon tekemällä kolme maalia alle puolessatoista minuutissa. – Pojat ovat halunneet pitää putken elossa. On kaivettu voitto vaikeistakin paikoista. Joukkue on ottanut todella hyvin vastuuta tekemisestään. Tavallaan elän valmentajan unelmaa. Olen voinut päästää monta kertaa ratista irti ja luottaa siihen, että pojat hoitavat homman, Aittola kehuu. – Otan myös suurena kunniana sen, että meitä vastaan on haluttu pelata vähän eri tavalla kauden aikana. Esimerkiksi FoPS peluutti meitä vastaan yli kentällistä Suomi-Sarjassa pelanneita pelaajia. VAIKKA Aittola itse ei aiokaan leijua, ei hän kiellä unelmointia joukkueeltaan. Tuton A-nuorten joukkue jatkaa ensi kaudella käytännössä kokonaan yhdessä. Perheen maalina on yhteinen unelma. – Kopissa on todella monta poikaa, joiden suurin unelma olisi ensi kaudella pelata naapuriseuraa vastaan nuorten SM-liigassa, Aittola sanoo.
9 Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 HORTOILU.FI-SIVUSTON ylläpitäjien Raija ja Jouko Kivimetsän Ummikosta hortoilijaksi -verkkokurssin myynti on käynnissä. Kurssin myötä osallistujat oppivat tunnistamaan villivihanneksia, kokkaamaan terveellistä ruokaa ja säilömään villivihanneksia talven varalle. Kurssilla tutustutaan tekstien, kuvien, tehtävien ja videoiden avulla villivihanneksiin ja -yrtteihin sekä niiden käyttämiseen keittiössä ja arjessa. Hortoilun alkeet EHDOTUKSIA uudeksi Turun Flikaksi ja Pojaksi voi tehdä 30. huhtikuuta saakka. Turun Flikan ja Pojan tehtävänä on edustaa kotikaupunkinsa nuoria muun muassa Turun kaupungin, yhdistysten ja muiden yhteisöjen järjestämissä tilaisuuksissa vuoden ajan. Kilpailuun voi asettua ehdolle 16–24-vuotias nuori, jolla on avoin, rehti ja iloinen luonne. Ehdokkaan ei tarvitse olla syntynyt Turussa, mutta tämän hetken kotipaikka tulee olla Turku. Aktiivisuus kulttuurin, musiikin, liikunnan tai järjestötoiminnan alalla katsotaan eduksi. Kilpailun järjestää Turkuseura. www.turunflikkajapoika.fi Turkua edustamaan Millainen tilanne olisi sinulle painajainen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA KEVÄTAURINGON paisteessa silmät kaipaavat suojaa. Yliopistonkadun Silmäaseman myymäläpäällikkö Heli Heinonen kertoo, että hyvät aurinkolasit suojaavat silmiä liialta valolta, häikäistymiseltä ja ultraviolettisäteilyltä. – Aurinkolaseja valitessa on tärkeintä varmistaa, että laseissa on tehokas UV-suojaus. Suojaamattomia laseja käytettäessä silmät altistuvat jopa suuremmalle määrälle UV-säteilyä kuin ilman laseja. Myös kehysten istuvuus ja kestävyys ovat tärkeitä ominaisuuksia. Aurinkolasit eivät saa painaa poskipäitä eikä niiden tule osua ripsiin tai kulmakarvoihin. Heinonen kertoo, että laseja valitessa kannattaa miettiä myös käyttötarkoitusta. Erilaiset harrastukset ja urheilulajit asettavat laseille omia vaatimuksiaan. Esimerkiksi golfaaja tarvitsee aurinkolasit, joissa on laaja näkymä ja hyvä tarkkuus. Heinonen suosittelee valitsemaan aurinkolaseihin polarisoivat linssit. Ne sopivat erityisesti autoiluun, veneilyyn ja hangille. – Polarisoivat linssit vähentävät lumen ja vedenpinnan kautta heijastuvan valon häikäisevää vaikutusta. Ne poistavat myös heijastuksia ja näyttävät värien kontrastin luonnollisemmin. Suojaa silmille Aurinkolaseja valitessa kannattaa miettiä käyttötarkoitusta Heli Heinonen kertoo, että liukuvärjätyt linssit ovat nyt trendikkäät. Merja Kajala LINSSIEN väri vaikuttaa aurinkolasien ominaisuuksiin. Harmaat linssit poistavat häikäisyä tehokkaasti ja niiden läpi värit näkyvät luonnollisina. Ruskeat linssit muuttavat sävyjä hieman, mutta parantavat kontrastia. Ruskeat aurinkolasit soveltuvat hyvin muun muassa autoiluun, pyöräilyyn, maastossa liikkumiseen ja golfiin. Maailma kirkastuu keltaisten linssien läpi katsottaessa, joten ne toimivat hyvin harmaalla ja sumuisella säällä ja sopivat moniin urheilulajeihin, kuten ammuntaan ja lasketteluun. Autoiluun keltaisia linssejä ei suositella, sillä ne muuttavat värien sävyjä. Vihreiden linssien läpi valot ja varjot erottuvat hyvin ja värit näkyvät luonnollisina. Vihreät linssit soveltuvat hyvin keväthangille. Jos käytössä on silmälasit, Heinonen suosittelee hankkimaan myös aurinkolasit omilla voimakkuuksilla. – Silloin säästyy jatkuvalta lasien vaihdolta. Myös auringossa tummuvat linssit ovat kätevä vaihtoehto. Aiemmin isoihin ja kaareviin aurinkolaseihin ei saanut voimakkuuksia, mutta nyt siihen ei ole estettä. HEINONEN kertoo, että tänä kesänä peililinssit ja liukuvärjätyt linssit ovat vahva trendi aurinkolaseissa. – Naisten laseissa pyöreät muodot sekä naiselliset ja kissamaiset mallit ovat suosittuja. Aurinkolasimalleissa nähdään vaikutteita menneiltä vuosikymmeniltä. Miesten laseissa sporttisuus on voimakkaasti esillä, ja pilottimallit jatkavat suosiotaan. KAROLIINA Korhosen Suomalaisten painajaisia – vähäsanaista vertaistukea (Atena 2016) kuvaa suomalaisten elämää sarjakuvan keinoin. Oivaltavissa sarjakuvissa ujo päähenkilö, rauhaa ja hienotunteisuutta rakastava Matti, joutuu epämukaviin tilanteisiin. Painajainen saattaa iskeä vaikkapa bussissa, kaupassa tai työpaikalla. Miten Matti reagoi, jos hän pysäyttää vahingossa väärän bussin tai saa puheliaan vieruskaverin? Kun painajaisista on selvitty, kirjan lopussa käy ilmi, millaisia Matin unelmat ovat. Teos on ilmestynyt sekä suomeksi että englanniksi. Matti pinteessä K K S p v t i t k (At
11 Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 AAMUSET Hehkua hiuksis sa Hehkua hiuksis sa PESU + HIUSTENLEIKKAUS + FÖÖNAUS 34. 50 € RIPSET ja KULMAT 28 € VÄRJÄYS + LEIKKAUS alk. 78 € PARTURIKAMPAAMO RAITA YLIOPISTONKATU 10 p. (02) 233 2268
12 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 SUPERTERVEELLINEN herkuttelu on nyt pinnalla. Leivontatrendien huipulla on tonton-leivonta joka tarkoittaa leivontaa ilman vehnäjauhoja, sokeria ja voita. Tonton tarkoittaa myös sitä, että reseptissä on vain muutama aines, eli mitä helpompi sen parempi. Gluteeniton, maidoton, sokeriton, laktoositon, kaikki tonton on siis on. Mutta mauton ei tietenkään saa olla. Tonton-trendi villitsee leivonnassa TÄNÄ keväänä kaikkien aikojen suosituin Ben&Jerry`s maku Cookie Dough saa uuden sandwichmuodon, kun jäätelö saa molemmille puolilleen pehmeät keksit. Suklaapikkuleipätaikinan ja vaniljajäätelön yhdistelmä on kahden pehmeäksi paistetun suklaahippukeksin välissä. Sandwich-muotoon taipunut Cookie Dough Wich -keksijäätekö on alku kokonaiselle Wich-tuoteperheelle. Tulossa on myös Cookie Dough S`Wich Up -purkkijäätelö, Son of a ´Wich! -monipakkaus sekä Cookie Dough ´Wich -keksijäätelö. Keksitaikinajäätelö saa uudet kuoret Mitä teillä syödään pääsiäisenä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG HYVÄSSÄ salaatissa on paljon makua ja jotain pientä ekstraa. Tässä salaatissa makua ja ruokaisuutta tuovat hyvin maustetut ja paahdetut bataatit, sekä ihanan mehevät veriappelsiinit,kastike ja raikas dippi. Valmista ensin dippi ja laita jääkaappiin maustumaan. Valmista sitten kvinoa, bataatit ja kastike. Valmista salaatti ja kasaa se lautaselle bataatin kera. Mausta appelsiinikastikkeella ja lusikoi viereen minttudippiä. Kirpakka kvinoasalaatti 1dl keitettyä kvinoaa 1 dl valmiita mustapapuja salaattia 1 veriappelsiini murennettua fetaa korianteria koristeeksi PILKO salaatti ja sekoita se kulhossa kvinoan, papujen ja murennetun fetan kanssa. Kuori veriappelsiininpalat ja poista kalvo. Koristele korianterilla. Paahdetut bataattikuutiot 1 pieni bataatti 1tl yrttisuolaa 1tl mustapippuria 1tl valkosipulijauhetta oliiviöljyä LÄMMITÄ uuni 200 asteeseen. Kuori ja pilko bataatit kuutioiksi. Mausta lorauksella oliiviöljyä, rouhaisulla mustapippuria sekä valkosipulijauheella ja yrttisuolalla ja laita uuniin kunnes bataatti on pehmeää (noin puoli tuntia). Jogurtti-minttudippi 2 dl turkkilaista jugurttia 1tl kuivattua minttua 1 rkl hunajaa ripaus suolaa Kirpeä salaatinkastike 1rkl oliiviöljyä 1 limen mehu puolikkaan appelsiinin mehu 1 rkl hunajaa Kirpakkaa kvinoaa, paahdettua bataattia Ruokaisa kvinoa-mustapapusalaatti käy lounaasta Paahdetut bataatit lisäävät kvinoasalaatin ruokaisuutta. Henriikka Fingerborg TARVITSET vain 3 dl manteleita ja ripauksen merisuolaa. Aloita lämmittämällä uuni 180 asteeseen. Paahda manteleita kunnes ne tuoksuvat paahtuneilta (noin 7 minuuttia). Tarkkaile etteivät mantelit pala. Anna manteleiden jäähtyä hyvin ja laita jäähtyneet mantelit tehosekoittimeen. Jauha manteleita yhteensä n. 10-15 minuuttia, kaapien välillä muruja astian reunoista ja jatka. Jatka jauhamista kunnes seos on täysin sileää. Herkullinen itse tehty mantelivoi säilyy lasipurkissa jääkaapissa muutamasta viikosta pariin kuukauteen. Herkullinen mantelivoi minuuttia, kaa a m k
13 Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 AAMUSET 14
15 Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 AAMUSET 16 Moottorit&menopelit VUODEN 2015 LOPULLA VOIMAAN TULLEET RIKESAKKOJEN KOROTUKSET • Turvavyön käyttämättä jättäminen: 105 euroa (ennen 35 euroa). • Ylinopeus (60 km/h alueella yli 15 km/h): 345 euroa (ennen 115 euroa). • Mopoilijan ylinopeus (enintään 15 km/h): 150 euroa (ennen 50 euroa). • Kypärän käyttämättä jättäminen: 105 euroa (ennen 35 euroa). • Roskaaminen: 150 euroa (ennen 50 euroa). • Alaikäisenä alkoholin hallussa pitäminen: 60 euroa (ennen 20 euroa). KARI LAINE VALTIONTALOUDEN tasapainottamisessa autoilijoille kaavaillaan suurta roolia. Hallituksen kunnianhimoinen tavoite on kerätä ensi vuonna muun muassa rikeja päiväsakkojen korotuksilla yli 70 miljoonaa euroa lisää valtion kassaan. Valtaosa erilaisista sakoista kerätään autoilijoilta. Edellisen kerran sakkoja korotettiin viime syksynä. Erilaisia korotuksia sakkoihin on tulossa monelta suunnalta. Sakkojen ylärajoja ollaan korottamassa ja monia rikesakkoja jopa kolminkertaistamassa. Eniten autoilijoihin purevat muutokset päiväsakkojen määräytymisperusteissa. Kun tällä hetkellä yksi päiväsakko on yksi kuudeskymmenesosa nettokuukausitulosta, niin jatkossa se tulee olemaan kolmaskymmenesosa. Toisin sanoen päiväsakot tuplaantuvat. Jatkossa keskituloinen suomalainen (kuukausitulot noin 3 300 euroa) maksaa yli 21 km/h:n ylinopeudesta noin 900 euroa ja jos nopeusmittari nousee kolmekymppiä yli sallitun, nousee lasku yli 1 600 euroon. Kun yli 6 000 euroa tienaava terveyskeskuslääkäri ajaa enemmän kuin lievää ylinopeutta, kirjoitetaan hänelle jatkossa sakkoa noin 2 900 euroa. Turvavyön käyttämättä jättämisestä ja lievästä ylinopeudesta määrättävät rikesakot aiotaan kolminkertaistaa. SAKOTUKSEN kiristämissuunnitelmat ovat herättäneet jo nyt suomalaisissa voimakasta kritiikkiä. Monien mielestä jo yhteiskuntamoraalin kannalta on kyseenalaista, jos lievästä ylinopeudesta rangaistaan ankarammin kuin pahoinpitelystä. Myös poliisi on julkisuudessa antanut ymmärtää, että ylisuuria sakkoja voi olla vaikeaa perustella autoilijoille. Autoliiton mukaan tosiasiassa kyseessä on rahan kerääminen valtion kassaan, vaikka lakiesityksessä puhutaan liikenneturvallisuuden lisäämisestä. Autoliiton toimitusjohtajan Pasi Niemisen mielestä liikennerikkeistä jaettavat seuraamukset pitäisi aina suhteuttaa teon yleisvaarallisuuteen. Sakkojen huimia korotusaikeita on arvostellut myös Turun yliopiston rikosoikeuden professori Jussi Tapani. Eduskunnan lakivaliokunnalle toimittamassaan lausunnossa Tapani kyseenalaistaa rikosoikeusjärjestelmän käyttämisen keinona kerätä valtiolle rahaa. PROFESSORIN mielestä yhtä tarmokkaasti kannattaisi miettiä, miten rikollisuudesta ja sen kontrolloimisesta aiheutuvia kustannuksia voitaisiin vähentää. Tapani epäilee vahvasti myös sitä, saadaanko toivottava rahakertymä kasaan sakkojen korotuksilla. Hänen mukaansa silloin – jos oletus pitäisi paikkansa, että rangaistusten koventamisilla ei olisi vaikutusta rikosten määrään – olisi Suomessa tehty rikoskäyttäytymisen alalla uusi läpimurto. Ylinopeussakot aiotaan tuplata Autoliitto ja rikosoikeuden asiantuntija tyrmäävät hallituksen suunnitelmat Poliisin kamera-autot kauhovat valtion kassaan jatkossa tuplaten sakkotuloja, mikäli hallituksen kaavailut toteutuvat. Mikael Rydenfelt
17 Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 AAMUSET Moottorit&menopelit
Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 AAMUSET 18 Moottorit&menopelit OMINAISUUDET TEEMU P. PELTOLA SIITÄ ei pääse mihinkään, että Suzukista tulee ensimmäisenä mieleen moottoripyörät tai perämoottorit, etenkin laadukkaat sellaiset. Aasialaisten monialayritysten tavoin Suzuki on pitkään valmistanut myös autoja, jotka tuntuvat Suomessa jääneen isompien aasialaismerkkien varjoon. Ja syyttä suotta. Jo kaupunkimaasturien ensimmäisessä aallossa surffannut Suzuki Vitara päivitettiin viime vuonna neljänteen sukupolveen. Entistä urheilullisemman ilmeen saaneessa Vitarassa tiivistyy koko merkin liikeidea; suorituskykyä kilpailukykyisellä hinnalla. Suzukin kaikki mallit ovat nelivetoisia, mutta kalleimmankaan mallin hintalappu ei ala kolmosella. Koeajossa ollut 1,4-litrainen turbomalli edustaakin Vitaraa prameimmillaan. Keulan kohomuotoilu näyttää hyvältä ja tuo maasturiin ehkä tuulahduksen Italiaakin. Sisällä on tilavaa ja hyvällä tavalla yksinkertaista. Säätimet ovat enimmäkseen piilossa tai ison multimedianäytön hipaisukytkinten takana. JA sitten mennään. Vitara imaisee kuskin mukavasti tien päälle. Bensaturbon korkeataajuinen firinä kuulostaa suorastaan viehättävältä. Kevätsää suosii ja tarjoaa tilaisuuden testata tassujen purevuutta lumisohjossa tieliikenteen ulkopuolella. Koeajossa on harvoin niin hauskaa, että itseäkin naurattaa, mutta tällä kertaa on onni myötä. Vitara pärjää paksussa tykyssä erinomaisesti, eikä autoa saa luisumaan poikittain vaikka miten yrittää. Bensaturbo antaa 220 nM:n väännön 1500–4000 kierroksen välillä. Tuskin sellaista rospuuttoa tuleekaan, että tällä pelillä jäisi jumiin mökkitaipaleella. Älykäs neliveto kytkeytyy päälle ja pois automaattisesti olosuhteiden mukaan, mutta manuaalisesti säätämällä voi valita halutun vedon. Turvallisuusvarusteissa on lisäksi törmäyksenestoavustin, joka tehostaa jarrujen tehoa hätäjarrutuksessa, sekä edellä ajavan nopeuteen mukautuva vakionopeudensäädin. Vitaralla ajamisesta tulee selittämättömällä tavalla hyvä fiilis. Edullista nelivetoista maasturia etsivälle tulee sama olotila ehkä hinnastoakin katsoessa, sillä Vitaran halvin malli maksaa vain hieman yli 24 000 euroa. Sen alle jää lähinnä ”halpismaasturi” Dacia Duster. Vänkä pikkupeto Koeajossa Suzuki Vitara 1.4 Boosterjet 4WD Suzuki Vitarassa on maavaraa kompaktissa muodossa. Teemu P. Peltola Etusäleikön virnistys on pramean sporttinen. Multimedianäyttö on helppokäyttöinen ja tarpeeksi suuri. • Malli: 1.4 Boosterjet 6AT • Iskutilavuus (cm³): 1 373 • Tehot (kW/hv): 103/140 • Vääntö: 220 • 0–100 km/h: 10,2 s • Huiput: 200 km/h • Kulutus/100 km (EU): 5,5 l • CO²: 128 • Hinta: 29 890 euroa
19 Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 AAMUSET Moottorit&menopelit
20 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 DYNAMO juhlii 19-vuotissyntymäpäiviään ikävuodet huomioiden sopivasti 19. maaliskuuta. Tuolloin Dynamossa esiintyy kaksi mielenkiintoista kokoonpanoa. Ilta avataan räpähtävin menoin Ilkka Kalevi Tillasen & Mesikon Miikan tahtiin. Illan pääesiintyjinä nähdään mystinen duo Cola & Jimmu. Nimien taakse kätkeytyvät Nicole Willis ja Jimi Tenor, joten groove on taattu. Dynamoon on juhlan kunniaksi vapaa pääsy puoleen yöhön saakka. Viimeinen teinivuosi lähtee HÄMMENTÄVÄÄ, että amerikkalaisbändi 3 Doors Down täyttää tänä vuonna jo 20 vuotta. Säästeliäästi levyjä julkaissut bändi oli suosionsa huipulla 2000-luvun alussa Kryptonite oli hitti ympäri maailmaa. 2000 julkaistu The Better Life myikin pelkästään Yhdysvalloissa yli viisi miljoonaa kappaletta. Tasaiseen tahtiin bändin myyntiluvut ovat kuitenkin laskeneet. Us and the Night on bändin kuudes levy ja ensimmäinen albumi viiteen vuoteen. Se paljastaa monella tapaa syyt siihen, miksi 3DD ei kerää enää suuria kansanjoukkoja taakseen. Maailma bändin ympärillä on muuttunut, mutta Brad Arnold ja kumppanit painavat edelleen tiukasti 2000-luvun alun hardrockia. Bändi oli Kryptoniten kanssa oikeassa paikassa oikeaan aikaan, mutta vuonna 2016 bändin musiikissa on vahva leipääntymisen maku. Hardrock on edelleen toimivaa musiikkia, mutta toimiakseen se vaatii parempia sävellyksiä kuin 3DD:llä on tarjota. Sitten edellisen levyn bändi on jälleen kokenut muutoksia. Tuntuvin poistuma on bändin ykköskitaristi Matt Robertsin lähteminen. Tämän myötä Arnold on viimeinen alkuperäisjäsen. Vaikea on nähdä, että tällä levyllä soittava kokoonpano nostaisi 3DD:n uudelleen huipulle. Kenelle: Heille, jotka haluavat unohtaa, että 3DD oli aikanaan ihan hyvä bändi. Arvio: Väkinäinen levy, joka tuntuu velvollisuudentunnosta tehdyltä. ILKKA LAPPI Kerran hyvä bändi Tyydyttääkö Turun teatteritarjonta? Mitä kaupungista puuttuu? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI VUONNA 2009 Kalle Lamberg näytteli Aboa Vetus & Ars Novan pihalla, kun joukko nuoria näyttelijöitä versioi Anton Tšehovin klassikkoa Vanja-eno. Se oli Turun Nuoren Teatterin kasvatin ensimmäinen kosketus Linnateatteriin. Sittemmin Linnateatteri on tullut Lambergille tutuksi, kun hän on näytellyt useissa teatterin produktioissa. Ensi elokuussa edessä on kuitenkin toisenlainen rooli, kun Lamberg ottaa vetovastuulleen teatterin taiteellisena johtajana. Aisaparinaan hänellä on Henni Syrjänen, joka aloittaa elokuun alusta Linnateatterin talousjohtajana. – Puolitoista kuukautta olen tästä tiennyt ja asiaa ehtinyt prosessoida. Heittonahan asia on ollut ilmassa pidempään ja asiaa olen ehtinyt jollain tavalla miettiä, että näin saattaa käydä jossain vaiheessa, Lamberg miettii. – Kun taloon tulin, sovimme, että ratkaisu on väliaikainen. Poikkeustila on nyt muuttunut normaaliksi arjeksi, joten voin hyvillä mielin antaa tehtävän eteenpäin, Summanen puolestaan toteaa. TAITEELLISEN johtajan pesti ei ole tuntematon Lambergille. Hän on toiminut pitkään kulman takana Turun Nuoren Teatterin taiteellisena johtajana. – Kaikki on täällä vähän suurempaa. Linnateatteria tehdään ammattivoimin aikuisille. Produktioiden määrä on isompi, henkilöstöä on enemmän ja vastuu on isompi, Lamberg vertailee. Linnateatterilla on Turun teatteritarjonnassa selkeä brändi, joka on viime vuosina vetänyt hyvin myös yleisöä. Lambergin mukaan vankalle pohjalle on hyvä rakentaa myös uutta ilman, että vanhaa täytyisi räjäyttää atomeiksi. – Linnateatterissa on vahva ajatus siitä, minkälaisia juttuja tehdään ja miten tehdään. Nyt ei tarvitse mullistaa mitään, eikä keksiä pyörää uudelleen. On minulla ajatuksia siitä, että vähän asioita voi tehdä tuoreemmin, mutta tyhjästä ei tarvitse rakentaa. LAMBERG on ollut viime vuosina aktiivisesti muun muassa Linnateatterin lavalla. Ensi kesänäkin hän näyttelee Linnateatterin kesänäytelmässä Myyntimies Berthold. Syksyn myötä tarkoituksena on antaa tilaa lavalla muille. – Varmasti minua jotenkin nähdään näyttelemässäkin. Ehkä teen esimerkiksi jonkun verran televisiotöitä, mutta teatterin lavalla aion nyt viettää vähemmän aikaa, Lamberg sanoo. – En todellakaan halua luoda ihmisille sellaista fiilistä, että työllistän itse itseäni Linnateatterissa. Olen viime vuosina näytellyt paljon. Ehkä on hyväkin, että teatteriyleisö unohtaa maneerini. Tämän kokoisessa kaupungissa on ehkä hyväkin antaa tilaa muille, Lamberg puntaroi. Pipopää ei räjäytä vanhaa Kalle Lamberg astelee tuttuun taloon uudessa roolissa Petteri Summanen ehti olla Linnateatterin taiteellisena johtajana puolitoista vuotta. Muutosjohtamisen aika on ohi. Hyvillä mielin siirrän vastuun turkulaiselle teatterialan ammattilaiselle, Summanen linjaa. Ilkka Lappi H e l D v t l jä j lk i t bä
21 Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 AAMUSET
22 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 TIMO SALMESMAA Irkkukahvi vaahdottuu vihreään Hunter’s Innissä. St. Patricks -juhlallisuudet polkataan Hunter’sissa torstaista lauantaihin. Pääiltaa vauhdittavat Irish Finn sekä St. Patrick’s Day -jamit. Henkilökunta sonnustautuu teeman mukaiseen rekvisiittaan ja tarjolla on erikoistuotteita. Lisäväriä tuovat Teemu Packalénin perjantaiset UFC-voitonjuhlat. Timo Salmesmaa Brittipub The Waterloo antaa panoksensa torstaiseen Saint Patrick’s Dayhin. Illan musiikista vastaa mm. viuluvirtuoosi Anthony Johnson ja taitonsa näyttää Turun oma Dragun Irish Dancers -tanssiryhmä. Jori Liimatainen Saksalaisilla on Oktoberfest, amerikkalaisilla Halloween, irlantilaisriemua kohottaa Saint Patrick’s Day. Maailman suurin ravintola-alan juhla heijastaa katukuvaan vihreän saaren symbolit: kolmiapilat, menninkäiset ja kuohuavan. Reipas seurustelu, laulu ja paini istuvat luontevasti suomalaiseen kulttuuriin. Marilyn ja Vegas virittävät Pyhän Patrikin maratonin keskiviikosta lauantaihin. Tarjolla on variaatioita ESN:n vaihtaribileistä Traden ja TIOn juhlallisuuksiin. Alexey Avdeev Vuoden Biisi & Vuoden Naissolisti Emmoilla laakeroitu Sanni saapuu Turkuun. Nousujohteisesti uraansa työstänyt artisti pokkasi platinaa ristiriitaisen vastaanoton saaneesta Että mitähän vittua -äänitteestään. Sanni valelee lauantaina Venuksessa. Team Beyond Beliefin trimmit kehäkaunottaret Titi Rantanen, Juulia Koskinen, Irene Kunnari ja Annika Ekqvist inspiroivat ottelijoita huippusuorituksiin. Titin valmentama fitness-urheilijoiden tiimi suuntaa keväällä Helsinkiin Fitness Classic -kisoihin. Timo Salmesmaa Fight Promotion Showdown 3 täytti Apollon interaktiivisilla katsojilla. Thaiboxing-matsit kiinnostivat ja vaikka Jussi Santalahden ja Evgenly Voronkovin huippuottelu jäi kokematta tunnelma nousi korkealle. Tekniikasta vastanneet Samuel Suominen alias SMQ ja Make Lintula hurrasivat Simo Saarisen seurassa. Timo Salmesmaa Joel Hyvönen UUSITTU KARAOKE JOKA ILTA 20.00 Lauantaisin ja sunnuntaisin klo 15.00 su-to 09-02, pe-la 09-03 www.bambugarden.fi, Verkatehtaankatu 8 Sunnuntaisin ravintolaväen bileet! Keskiviikoisin Dj JERE POKERI-ILLAT BAMBU GARDENISSA MAANANTAISIN KLO 17.00 TORSTAINA klo 21.00 OPISKELIJABILEET etuja opiskelijakortilla! PE 18.3. klo 18.00-19.00 Trubaduuri VESA VIRTANEN
23 Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 AAMUSET Jetset Kaikki tiet vievät Italiaan. Viinimaa esitteli kevätuutuuksiaan W Wine & Delissä. Kuohuviineistä Prosecco on löytänyt tiensä turkulaisiin koteihin. Kevät tuo roseeviinit, joita on valittu ravintolan listalle kolmea eri variaatiota. Raikkaat alkoholittomat viinit ovat myös nouseva trendi, kiteyttivät Ruffinon viinitalon edustajan seurassa viihtyneet rp. Terhi Elsilä, Kimmo Kautiainen ja Eveliina Niva Timo Salmesmaa Tårgetin 2-v. juhlaviikko hemmotteli asiakkaita kevätherkuilla, uutuusviineillä ja dj. Matias Lukanderin soundein Juhlaviikko huipentui lauantaina Piazzaan cocktail-herkkujen, kuohuavan ja seurustelun merkeissä. Eri-ikäisistä juhlijoista koostuva kutsuvierasjoukko nautti Säx Duon saksofonitaiteilusta kansainväliseen tyyliin. Ravintoloitsijat Tero ja Carola Sintonen lupailivat uusia piknik-elämyksiä kesäksi Aurajoen rantaan. Timo Salmesmaa Jore Marjaranta suuntasi Leningrad Cowboysien solistista menestyksekkäälle soolouralle. Kun rumba uuvutti, mies muutti Coloradoon ja kouluttautui jooga-opettajaksi. Nyttemmin musiikkimaailmaan palannut Marjaranta keikkailee perjantaina Varissuon Bassossa. Bar Koivussa koetaan samana iltana mielenkiintoinen keikka. Saint Patrick’s Day -hengessä musisoi Pint of no Return. Jane Iltanen aamuset.?
Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 AAMUSET 24 Työpaikat
25 Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 AAMUSET 26 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! PAIMIOSSA nähtiin maanantaina susi. Mikäs uutinen se on? Paimiohan on susirajalla. VAI meinaa se Hjallis pyrkiä kokoomuksen puheenjohtajaksi. Sen puoluekokouksen haluamme nähdä. Hjalliksen murskavoiton jälkeen DJ Amanda tuuttaa Kansainvälisen soimaan, kun työväenpuoluehan se kokoomuskin tätä nykyä on. SUOMEN Kuvalehti kertoo kannessaan, että ”Porilainen auttaa Nasaa avaruuteen”. Turussa toivotaan, että Nasa auttaisi vuorostaan kaikki porilaiset avaruuteen. Mieluiten yksisuuntaisella piljetillä. ASU vapaa, mutta pakollinen. Kaupunginvaltuutettu Olavi Mäenpää (sv.) ilmestyi valtuustoryhmien puheenjohtajien kokoukseen maanantaina Soldiers of Odin -huparissa ja illalla valtuuston kokoukseen saman järjestön tunnus selässä. Seurauksena on se, että Mäenpää uhkaa saada potkut Turku-sopimuksesta. MITEN opiskelijat pärjäävät taloudellisesti? ELOMAA: Opiskelijoilla on tiukkaa, mutta kaikesta leikataan. Hinnat nousevat ja arkielämä maksaa. Opintotukea kuitenkin saa edelleen. Opintolainapainotteiseksi ollaan menossa, mutta onneksi laina on edullista. ROIHA: Silloin kun olen itse opiskellut, opintolainalla opiskelu oli hiukan eri asia. Silloin saattoi olla varma, että pääsee valmistumisen jälkeen töihin ja lainan voi maksaa pois. Nyt opiskelijat kantavat suuren riskin siitä, että jos ei saakaan töitä. He ovat joutuneet opiskelemaan lainalla ja laina painaa takana koko ajan. RE: Nyt vaatimus on vielä mennyt siihen, että pitäisi valmistua aiemmin. VR: Se ei mahdollista enää työntekoa opiskelun rinnalla samalla tavalla kuin ennen. RE: Aika iso osa kuitenkin yrittää tehdä työtä ja sitä pitää kunnioittaa. VR: Kun tekee töitä vähänkään yli tietyn rajan, jokin tuki tippuu pois. Sen jälkeen ollaan oravanpyörässä. Töitä pitäisi tehdä enemmän, ja se taas siirtää tukien saamista. RE: Jos joku jaksaa pikkuisen tehdä töitä, se pitäisi sallia. Jos tulot menevät parilla sadalla yli, sitä ei pitäisi joutua loppuvuodesta maksamaan takaisin. VR: Olisiko peruspalkka sitten asia, joka yksinkertaistaisi tilannetta? RE: Peruspalkassa mietitään eri vaihtoehtoja. Se ei ole ongelmaton asia. Pitää miettiä sitä, mikä olisi oikea taso ja saisiko tienata vähän. Tekeekö se ihmisille hyvää vai passivoiko se edelleen? Sitä tietenkin mietitään, että miten se opiskelijan kohdalla toteutuisi. VR: Pitääkö siihen sisällyttää jokin työvelvoite, jota on ehdotettu? Esimerkiksi opiskelu kelpaisi siihen, että saisi peruspalkkaa. Sohvalla makaaminen taas ei täyttäisi näitä edellytyksiä. RE: Ihminen ei yleensä tajua tilannetta ennen kuin joutuu pakosta olemaan tekemättä jotain. On henkisesti tärkeää, että on työpaikka. VR: Itse ainakin kokisin mielekkäämmäksi sen, että menisin vaikka haravoimaan. Oletusarvoisesti kaikki ehkä haluaisivat mieluummin tehdä jotain. RE: On varmaan pieni porukka, joka varmaan haluaa vain olla eikä ole innostunut tekemään töitä. RITVA ”KIKE” ELOMAA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. VALTTERI ROIHA on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. Bodaripäättäjä VS Lavaleijona ASIANTUNTIJALAUSUNNOISSA artikkelissa ”Kuka pääsee ehdolle” (Aamuset 12.3.) vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ja erikoistutkija Erkka Railo suitsuttavat ehdokkaiden asettamisen puolueiden ulkopuolisilla listoilla olevan helppoa. Molemmat luulevat homman olevan siinä, kun kerätään kunkin ehdokkaan taakse kymmenen nimeä. Kummallakaan asiantuntijalla ei ilmiselvästi ole käsitystä eikä taatusti kokemustakaan, että sen jälkeen järjetön työmäärä ja vaikeudet vasta alkavatkin. Kun ehdokas tai joku muu henkilö kerää ehdokkaan valitsijayhdistykseen vaaditut kymmenen nimeä, on vielä erikseen neuvoteltava, kuka näistä kymmenestä alkaa ehdokkaan valitsijayhdistyksen asiamieheksi ja allekirjoittaa vaaliasiamiehen vakuutuksen. Tällä vakuutetaan kaikkien valitsijayhdistyksen jäsenten allekirjoitukset ja muut tiedot oikeaksi. On käytävä neuvottelut, kuka kymmenestä valitsijayhdistyksen jäsenestä alkaa varavaaliasiamieheksi. Suostumuksen saaminen on vaikeaa, koska tavalliset kansalaiset eivät tiedä, mistä on kysymys. Jos ehdokkaita on vaikka vain kolmekymmentä ja ehdokkaiden valitsijayhdistykset muodostavat yhteislistan, niin silloin vasta vaikeudet alkavatkin. Yhteislistan muodostamisesta on neuvoteltava kaikkien vaaliasiamiesten kanssa suostumuksen saamiseksi. Yhteislistaan merkitään ehdokkaat siihen järjestykseen kuin ne ilmoitetaan ehdokaslistojen yhdistelmässä ja ehdokkaan nimen perään tulee ehdokkaan valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen allekirjoitus. Allekirjoitus on samalla valtuutus jonkun ehdokkaan vaaliasiamiehelle toimia yhteislistan vaaliasiamiehenä. Käytännössä allekirjoitukset pitää hakea kerrallaan ja selittää, mistä on kysymys. Jokaisen vaaliasiamiehen puhelinnumeron joutuu etsimään ja sopimaan tapaamisesta. Pelkästään Turussa tulee suostumusten hakemisessa helposti ajoa tuhat kilometriä. Aikaa kuluu päiväkausia. Kaikki on tehtävä iltaisin ja viikonloppuna. Pienessä maalaiskunnassa on ehkä helpompaa, kun kaikki tuntevat toisensa ja ehdokkaita asetetaan vain muutamia. Jos Turussa onnistuisi saamaan kasaan sallitun ehdokasmäärän (sata), niin yhteislistan muodostaminen olisi käytännössä lähes mahdoton työ. Kokemus on osoittanut, että papereiden on oltava yhden henkilön hallussa. Muuten homma ei pysy alkuunkaan kasassa. Edesmennyt kunnioitettu monikymmenvuotinen keskusvaalilautakunnan sihteeri, hovioikeudenneuvos Pertti Liesivuorikin aikoinaan totesi: ”Olisi demokraattista antaa kansan päättää eikä ehdokkaiden asettamisen esteenä saisi olla tällainen vaikea byrokratia asiakirjavuorineen”. Puolueet ovat säätäneet aikoinaan sellaisen vaalilain, että puolueiden ulkopuolelta on erittäin vaikea asettaa missään vaaleissa ehdokkaita. Täydellinen esimerkki demokratian diktatuurista. OLAVI MÄENPÄÄ (SVR), KAUPUNGINVALTUUTETTU Asiantuntijalausuntoja norsunluutornista
27 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 16. maaliskuuta 2016 KOLUMNI OXFORDIN yliopiston numeerisen analyysin professori Nick Trefethen sai äskettäin mukavasti mediajulkisuutta kehittämällään tavalla laskea kehon painoindeksi (BMI). Uusi tapa antaa liki saman tuloksen kuin vanha siitä, ovatko ihmisen paino ja rasvaprosentti kohdallaan. Uutisoinnin mukaan pitkät ihmiset ”hyötyvät” hieman uudesta laskutavasta. Lyhyet ylipainoiset taas ovat tavallaan vähän enemmän ylipainoisia. Siis sama kuin kävisi kahdella eri vaa´alla joiden tarkkuudet hieman poikkeavat? Ei, koska kokoon ja ulkonäköön liittyvät asiat puhuttavat ja ei, koska pituusja painojutuissa numerot ovat tärkeämpiä kuin se, mitä peili näyttää ja miltä olo tuntuu. Samaan osastoon kuuluvat analyysit siitä, kuinka pitkät menestyvät lyhyitä paremmin työja parisuhderintamalla ja saavat parempaa palkkaakin. Miellyttävän näköisten ihmisten on havaittu saavan oikeudessa muita lievempiä tuomioita. Kauniilla ja komeilla ei ole pelkästään helppoa ja kivaa, koska heitä kadehditaan ja tekemisiä seurataan liiankin tiiviisti. Jotkut yksilöt ovat erityisen epäilyksenalaisia, kuten entinen missi tai urheilija poliitikkona. KATSELIN valtapelin kulisseihin sijoittuvan House of Cardsin uusia jaksoja. Huomio kiinnittyi ansiokkaan tarinankuljetuksen ohella sarjan keskeisiin naishahmoihin: pitkiä ja hoikkia uraohjuksia hyvin istuvissa jakkupuvuissa ja rypyttömissä paidoissa. Kenkien korot ovat huikeita ja neulanteräviä. Ilmiselviä menestyvän rotunaisen prototyyppejä. Riippumatta kumpi tulee ensin, korkeat korot vai menestys, ne varmasti sekä luovat että pönkittävät menestyjän stereotypioita. TUULA ISTALA Menestyksen mittareita Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T NIMIMERKILLE Vihaiset lukijat (12.3.). Kirjoitin tekstin itse ja se on totta joka sana (20.2. nimimerkki Pänni). Kirjoitin asiasta itse kuultuna. Tiedän henkilöiden nimet, osoitteet ja asuinpaikat. Jätin pois läppärit ja polkupyörät. Olen nähnyt sossun maksusitoumukset ja minulta kysyttiin, mistä haetaan tavarat. Tiedän myös sen, että olen tehnyt työtä pienemmällä palkalla kuin heidän avustuksensa ovat, vaikka ei ollut minullakaan minimipalkka. Ja itsekin olet nimimerkillä? NIMIMERKKI PÄNNI Totta joka sana PERUSSUOMALAISTEN Turun valtuustoryhmä teki 14. maaliskuuta pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa aloitteen, että nuorisolautakunnan toiminnot tulee siirtää kulttuurija liikuntalautakuntiin. Aloite on poikkeuksellisen nuorisovastainen. Nuorten tilanne Turussa ja koko Suomessa on vaikea. Jokainen varmasti muistaa lehtiotsikot nuorisotyöttömyydestä ja syrjäytymisen hinnasta. Myös nuorisotoimiala on tällä hetkellä kovan paineen alla. Viime hallituskaudella käynnistetyn nuorisotakuun määrärahoja on leikattu rajusti nykyhallituksen toimesta. Koulutusleikkaukset ovat poikkeuksellisen kovia. Uusi nuorisolaki on työn alla, eikä vielä tiedetä mitä hallituksen kaavailut kuntien tehtävien karsimisesta tarkoittavat. Nuorisolautakunta pitää Turussa nuorten puolia. Se on vuosien saatossa muun muassa edistänyt nuorten osallisuutta ajamalla nuorisovaltuuston perustamista. Nuorisolautakunnan alla ovat nuorisotalot, etsivä nuorisotyö, nuorten työpajatoiminta ja nuorisojärjestöjen avustaminen. On silkkaa liioittelua väittää, ettei nuorisolautakunta päätä mistään. Se, että Turun nuorisotoimi on budjetiltaan pieni, ei tee siitä tarpeetonta. Budjetin suuruus on korkeintaan osoitus siitä, kuinka vähän Turun kaupunginvaltuusto on valmis panostamaan ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön. Jos nuorisolautakunnan tehtävät jaetaan muille lautakunnille, rahat eivät lisäänny yhtään. Pikemminkin on vaarana se, että Turun päättäjien kiinnostus ja osaaminen nuorten asioihin katoaa. Kuka silloin puolustaa Turun nuoria? Nuorisovaltuustolla ei ole samanlaista toimivaltaa kuin nuorisolautakunnalla. Nuorisolautakunnan olemassa oleminen on osoitus siitä, että nuoria pidetään arvossa. Tänä vuonna vietetään nuorisolautakunnan ja nuorisotyön 70. juhlavuotta Turussa. Valtuustoaloite on ikävä lahja Turun nuorille. PETRA PELTONEN (SD.) NUORISOLAUTAKUNNAN VARAPUHEENJOHTAJA Nuorisolautakunta säilytettävä