Lauantai 16. huhtikuuta 2016 | Nro 31 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Turun Uimarit jahtaa kolmatta perättäistä vesipallokultaa. Se toisi reissun koviin otteluihin Euroopan altaisiin. Urheilu s. 8 Tripla lippuna Eurooppaan Radbar oli luonnollinen jatko Kaarinaan hiljattain perustetulle käsityöläispanimolle. Kivijalka s. 18 Oluthipsterin olohuoneessa Biljardijoukkue Pocket 70+ yrittää Guinnessin ennätyskirjaan. Alle seitsemänkymppisiä ei tiimiin oteta. Kivijalka s. 34 Maailman vanhimmat Kaksi kilometriä historiaa – toimittaja käveli kadun päästä päähän. Kivijalka s. 12 Kivijalka Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 16. huhtikuuta 2016 TURUN yliopisto toivottaa lukion ykkösja kakkosluokkalaiset tervetulleiksi tutustumaan yliopistoopiskeluun tiistaina 19. huhtikuuta. Lukiolaisten päivässä opiskelijat kuulevat yliopiston opintotarjonnasta, yliopisto-opiskelun luonteesta ja koulutusten tarjoamista työelämävalmiuksista. Lukiolaisten päivässä luodaan katsaus Turun yliopiston koulutustarjontaan ja valmistuneiden urapolkuihin. Yliopistossa avoimet ovet lukiolaisille KAAKKOIS-SUOMEN rajavartioston rikostorjuntayksikkö on tutkinut irakilaisten laittoman maahantulon järjestämistä. Seitsemässä eri tapauksessa Suomeen on saapunut kahdeksantoista henkilöä, joista osa on naisia ja lapsia, viime huhti–syyskuussa. Viidessä tapauksessa irakilaiset saapuivat maahan Tornion kautta, yhden kerran laivalla Tukholmasta Turkuun ja yhden kerran lentäen Helsinki–Vantaan lentokentälle. Rikoksesta epäillyt miehet ovat olleet vangittuna. Syyte pitäisi nostaa 21. huhtikuuta mennessä. Salakuljetusta myös Turun kautta Keväällä on monta merkkiä. Mikä tuo sinulle kevään? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENKILÖVAHINKOON johtaneet suojatieonnettomuudet ovat vähentyneet 2000-luvulla, mutta myönteinen kehitys näyttää pysähtyneen. Viime vuonna onnettomuuksia tapahtui koko maassa lähes 260. Turun kaupungissa tapahtuu vuosittain noin 20 henkilövahinkoon johtanutta suojatieonnettomuutta. Suojatieonnettomuuksien määrässä Turku on toisena Helsingin jälkeen. Kevyen liikenteen henkilövahinkoonnettomuuksista noin 80 prosenttia tapahtuu Turussa suojateillä. Turussa paljon suojatietörmäyksiä KANSANEDUSTAJA Annika Lapintie (vas.) lyttää hallituksen kaavaileman työnäytteen, jossa työttömät tekisivät töitä ilman palkkaa, lomia, työterveyshuoltoa ja eläkkeen kertymistä. – Meillä on jo koeajat, työharjoittelut ja työkokeilut, silppuja pätkätyöt, nollatuntisopimukset ja vastentahtoiset osa-aikatyöt, hän sanoo. – Valtava määrä ihmisiä tekee työtä palkalla, jolla ei tule toimeen. Emme todellakaan tarvitse enää uutta ilmaistyöntekijöiden luokkaa. Miksi ihmeessä yrittäjä palkkaisi enää työntekijöitä, kun heitä saa ilmaiseksikin? Annika Lapintie: Työnäyte aivopieru MARIANNE ROVIO KANSAINVÄLINEN mökkejä välittävä yritys Novasol on alkanut markkinoida suomalaisia mökkejä Eurooppaan. Yhtiön markkinoinnista vastaava, entisenä huippusuunnistajana tunnettu Minna Kauppi kertoo mökkien vuokraamisen olevan vasta alkamassa Turun seudulla, mutta ItäSuomessa mökkien vuokraaminen on lähtenyt jo käyntiin. – Meillä on vasta muutama kohde Turun alueella, koska aloitimme toiminnan Turun seudulla vasta vuoden alussa. Uskon toiminnan lähtevän kuitenkin hyvin käyntiin, sillä meillä on Turussa hyviä välittäjiä sekä hyviä kohteita. Meitä kiinnostavat mökit saariston lisäksi koko Turun seudulla, Kauppi sanoo. Kauppi kertoo, että mökkejä markkinoidaan ulkomailla, ja KeskiEuroopassa ollaan eniten kiinnostuneita suomalaisesta mökkilomailusta. – Suurin osa mökin vuokraajista on Saksasta. Myös Sveitsissä ja Tanskassa kiinnostus Suomea kohtaan on herännyt. Lisäksi muun muassa Espanjasta sekä Hollannista tulee turisteja kokeilemaan suomalaista mökkielämää. Novasolin mökkejä markkinoidaan yli 20 000 nettisivun kautta. Esimerkiksi Booking.com ja muut isot markkinointikanavat tarjoavat Novasolin vuokramökkejä. Suomesta kertovat katalogit esittelevät Suomen mökkikohteita alueittain viidellä kielellä ulkomaalaisille asiakkaille Euroopassa. YKSITYISET voivat tarjota mökkejänsä vuokralle ja Novasol hakee parhaillaan Turun seudulta uusia vuokrakohteita asiakkailleen. Omaa mökkiä voi tarjota Novasolin nettisivujen kautta vuokrattavaksi. – Otamme yhteyttä heti kun ehdimme. Selvitämme ensin puhelimitse jokaisen kohteen. Sitten jos mökki kiinnostaa meitä lähdemme paikan päälle ja teemme tarkistuksen. Jos mökki soveltuu vuokrattavaksi, otamme kuvat ja teemme sopimuksen. Meidän kautta on turvallista vuokrata mökkejä, koska niihin sisältyy vakuutus ja hoidamme maksupuolen ja lakiasiat, Kauppi täsmentää. Vuokramökit luokitellaan tähdittäin. Kauppi sanoo, että ulkomaalaista asiakaskuntaa ajatellen mökkien on omattava tietynlaiset puitteet. – Mökin on oltava hyvässä kunnossa ja siellä on oltava myös toivon mukaan sisävessa ja juokseva vesi. Tietysti meillä on myös tarjolla eräänlaisia ekokohteita, jotka toimivat aurinkopaneeleilla ja niissä on ekohuussit. Mutta jos ei ole juoksevaa vettä, niin voi olla haastavaa saada ulkomaisia asiakkaita. Meillä on toki myös suomalaisia asiakkaita, mutta ideana on markkinoida suomalaista mökkiturismia ulkomaille. Turkua myydään mökkituristeille Eurooppaan TEEMU P. PELTOLA TURKULAINEN Eija Lindroos lähetti Aamusten toimitukseen kerrassaan upeita kuvia kevätauringon lämmössä heräilevistä käärmeistä. Kuvat on otettu viime viikon sunnuntaina Kuusiston piispanlinnan raunioilla. Kuvissa on rantakäärme, joka on viettänyt talvea samassa kolossa kahden kyyn kanssa. Eri lajien horrostaminen yhteisessä kolossa ei ole poikkeuksellista, jos kyseessä on erityisen hyvä talvikolo. Kolon täytyy kuitenkin olla ainakin puolen metrin syvyydessä, jotta käärmeet säilyvät hengissä talven yli. Pohjois-Suomessa käärmeet kaivautuvat jopa puolentoista metrin syvyyteen talvea pitämään. Suuressa kolossa voi olla kymmeniä, jopa satoja käärmeitä yhdessä mykkyrässä. Käärmeet alkavat tavallisesti heräillä kevääseen huhtikuussa. Ensin heräävät koiraat, naaraat nousevat muutamaa viikkoa myöhemmin. Parittelu on kevään ensimmäisiä puuhia. Kyykoiraat luovat nahkansa, kypsyttelevät siittiöitään ja alkavat taistella keskenään naaraasta. Vahvin uros pääsee parittelemaan ja ruiskauttaa samalla naaraaseen nestettä, joka tukkii munanjohtimet. Siten muut koiraat eivät pääse hedelmöityspuuhiin. Naaras synnyttää elokuussa poikasia, joita voi olla muutamasta jopa pariinkymmeneen. Suomen kylmistä oloista johtuen naaras synnyttää vain joka toinen vuosi. Rantakäärmeurokset liehittelevät naarasta kietoutumalla sen ympärille ja hieromalla päänsä alaosaa naaraan päälakeen. Myös hännän värisyttäminen kuuluu kuvioon. Naaras munii keskikesällä 6–40 munaa kompostiin, rakkoleviin tai johonkin muuhun lämpimään paikkaan. Myös rantakäärmenaaras lisääntyy vain joka toinen vuosi. Käärmekimppa Kuusistossa Parittelu on käärmeillä keväisin ensimmäisenä mielessä Keltatäpläinen rantakäärme on viettänyt talvea kahden kyyn kanssa Kuusiston piispanlinnan raunioilla.
3 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS WWF Suomi ja Tallink ovat julkistaneet lahjoituskampanjan itämerennorpan hyväksi. Lahjoittajien nimistä muodostetaan Tallinkin uudelle Megastar-alukselle digitaalinen teos. Tavoitteena on kerätä 25 000 euroa. Tietoa norpista saadaan muun muassa laskemalla yksilöitä lentokoneesta ja veneestä. Saaristomerellä jäätalven keskimääräinen kesto on hupenemassa muutamaan viikkoon, mikä ei riitä norpan pesintään. Keräys itämerennorppien hyväksi AAMUSET julkaisee vuoden mittaan useita erikoisnumeroita. Käsillä on Kivijalka, joka keskittyy kantakaupungin asioihin, esittelee sen ihmisiä ja ilmiöitä. Järkäle saa huhtikuun lopulla seurakseen toisen yhtä suuren lukupaketin, jonka teemana on Koti&rakentaminen. Kevään huipentaa muhkea Saaristo, joka on peräti 80-sivuinen. Se keskittyy kesäviettoon kaupunkiseudun ulkopuolella. Kesäkuun lopussa ilmestyvä Kesäheila kääntää katseen kesään kaupungissa. Vuoden päätteeksi julkaistaan jouluun keskittyvä Tonttu. HUHUT printin kuolemasta ovat siis vahvasti ennenaikaisia. Lehti on edelleen toimiva kohtauspaikka, tori, jonne lukijat tulevat kiinnostavien juttujen perässä. Mainostajat haluavat lukijoiden huomion ja sen lehti tarjoaa. Loppu jää sen varaan, miten kiinnostava ja hyvä palvelu tai tuote on ja miten kilpailukykyinen sen hinta on. Aamusten painos on tätä nykyä 135 000. Harva tulee ajatelleeksi, että Aamuset on jakelultaan maan suurimpia lehtiä ja tavoittaa lukijoita Piikkiöstä Merimaskuun. Aamuset on alueen lehdistä ainoa, joka keskittyy vain ja ainoastaan seutukunnan asioihin ja ihmisiin. Tekijät ovat paikallisia. Heissä virtaa åboriginaalin veri. Koko prosessi ideasta painoon toteutuu täysin paikallisena työnä, Turussa. Omistajatkin ovat paikallisia. Toista moista ei ole. Lukijalle paketti maksaa tasan nolla euroa, joten tarjous on hyvä ja asema etuoikeutetun. KIVIJALKA kertoo kaupungin ytimestä, jonka tilasta on oltu jo pitkän aikaa huolissaan, syystäkin. Tyhjiä liiketiloja on yhä liikaa. Se ei ole syy, vaan oire ja seurausta sekä talouden heikosta jamasta että keskikaupungin huonosta vetovoimasta. Mitään ei synny tekemättä. Monilta jää ymmärtämättä, ettei mitään tapahdu itsestään. Se täytyy synnyttää. Onneksi luvassa on muun muassa pop up -projektille jatkoa ja kaupunkikarnevaalia. Ne kertovat yhteisön kyvystä reagoida. Vatuloinnin aika on ohi. Kaikesta alkavasta ei synny mitään pysyvää, eikä kaikki uusi onnistu. Se ei ole syy olla yrittämättä. LASSE VIRTANEN Olet etuoikeutettu Eija Lindroos
Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 16. huhtikuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA NUORET erilaiset oppijat järjestää nuorten taideja toimintatalo Vimmassa Lukirock-tapahtuman perjantaina 22. huhtikuuta. Lavalle nousevat suosittu ja soittolistoilla keikkuva rockbändi Tiisu sekä Lemmen Kätyrit ja Versaille. Ikärajattomassa tapahtumassa on myös bändipaja, jossa bändisoittoa voi kokeilla värikkäillä kuvionuoteilla, sekä sarjakuvapaja. Lukirastiradalla kokeillaan erilaisia oppimisen pelejä. Lukirok opettaa Vimmassa –TYYLINI on rento ja ajaton. Käytän aika värittömiä vaatteita. Kaapissani ei hirveästi ole harmaata, mustaa ja valkoista enempää. Kaulahuivini taitaa olla värillisin vaatteeni, kertoo Iida Rinne, 27. Rinne tilaa vaatteita netistä, mutta ostaa niitä myös Carlingsista, Elementistä ja joskus JC:stä. – Takki on Nümphin ja tennarit Conversen. Farkut ja laukun olen ostanut H&M:stä ja huivin Gina Tricotista. Rinne panostaa aikaa ja pesua kestäviin vaatteisiin. – Ostan mieluiten luonnonkuitua. Ostan paljon urheiluvaatteita. Niiden pitää hengittää ja kestää pesua. Rinteen suosikkikenkiä ovat tennarit. – Muutamat saappaat minulla on, mutta nekin ovat matalia. Tennareita minulla on muutamat. Ostan vähemmän ja käytän kengät loppuun asti. Väritöntä ajattomuutta Käytkö patikoimassa Turun korpimailla? Mitä olet luonnossa nähnyt? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Tuoreena parasta. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI Seppo Röntynen Iida Rinne, Yliopistonkatu. Oona Karhunen ILKKA LAPPI 5-VUOTIAAN Elli Hämäläisen ja 4-vuotiaan Elias Kooserin kevääseen kuuluu muun muassa shakkiottelut mummon kanssa ja muistipelit. ELIAS: Mä olin tällä viikolla Kupittaan puistossa leikkimässä. Siellä oli sellainen kiipeilyrata pois, joka siellä yleensä on. ELLI: Mä olin mummon kanssa. Sain sieltä pari keksiä ja sitten pelattiin shakkia. EK: Mä tykkään sellaisesta korttipelistä, missä pitää kääntää kaksi samaa kuvaa ja sitten, jos niitä ei saa, ne käännetään takaisin. Se on Hello Kitty -peli. Sitten meillä on sellainen kirja, missä on kaikkia erilaisia pelisivuja. EH: Mulla ei oo mitään erityistä suosikkipeliä, mutta jos pitää yksi sanoa niin shakki on mun lemppari. Mun mummo on tosi hyvä siinä. Se voittaa mut aina. EK: Mä tykkään uida. Mä käyn mun isän ja isosiskon kanssa paljon uimassa. Mä tykkään tosi paljon uimassa. Me käydään aina Impivaarassa. EH: Mä oon käynyt kanssa Impivaarassa. Viime kesänä kävin mun mummin luona Kankaanpäässä uimassa. EK: Mä oon käynyt Virossa uimassa, kun me ollaan käyty siellä usein meidän sukulaisten luona. Aina jos on pääsiäisloma tai hiihtoloma, niin me käydään siellä. EH: Mun mummin talon lähellä on järvi, missä on hyvä uida. Se on kivaa kesässä. Keväässä on kivaa se, kun kukat alkaa kukkia. Keväällä aamuisin meinaa jäätyä, kun on niin kylmä. EK: Kevään jälkeen tulee kesä ja kesällä on mun synttärit. Shakkia ja uintireissuja HEIKKI MÖTTÖNEN TURUN kaupunki ei ole pelkkää historiallista keskustaa, Aurajoen rantaa, lähiöitä ja saaristoa, vaan kaupungin alue ulottuu myös pitkälle sisämaahan. Kun tarkastelee Turun karttaa, sen pohjoisin ja koillisin maa-alue ulottuu eräänlaisena saarekkeena yli 30 kilometrin päähän keskustasta. Kun kääntyy Tampereentieltä kohti Ylänettä, alkaa seututie 204. Sen varrella sijaitsee entiseen Paattisten kuntaan kuuluva Tortinmäki. Tämä piskuinen kyläyhteisö elää omaa rauhallista elämäänsä kaukana kaupungin pölyistä. Tortinmäessä on tätä nykyä noin 200 asukasta ja sen yhteishenkeä ja perinteitä vaalii erittäin vireä kyläyhdistys. Kyläyhdistyksessä on jäseniä aika tarkalleen yhtä monta kuin koko Tortinmäessä on asukkaita. Tortimäkeläisillä oli aikanaan myös oma kansakoulu. Paikallinen maanviljelijä Juho Piipanoja lahjoitti koulua varten oman tontin vuonna 1912 ja opetustoiminta käynnistyi samana vuoden syksyllä. Tortinmäen kansankoulun ensimmäinen opettaja oli V. K. Latva. Vuonna 1954 Tortinmäki liitettiin Paattisten kuntaan ja samana vuonna koulu sai uuden lisärakennukseen. Koulu lakkasi toimimasta vuonna 1974, mutta sen tilalle saatiin kirjasto ja nuorisotalo. Tortinmäen sivukirjasto lakkautettiin kuitenkin vuonna 2003 ja rakennukset siirtyivät sen jälkeen yksityisomistukseen. Kirjaston virkaa hoitaa nykyään kirjastoauto. YKSI Tortinmäen ylpeyden aiheista on vuonna 1955 perustettu tanssilava. Se on herätetty uuteen kukoistukseen ja lauantaiset tanssit kuuluvat Tortinmäen kesään. Teemana ovat olleet nostalgisesti lavan syntyaikojen sekä 1960-luvun puolen tanssimusiikki. Tortinmäestä löytyy myös koko Turun korkein kohta, Karhunsauna. Kaupungin katto sijaitsee lähes 89 metrin korkeudessa merenpinnasta. Karhunsaunasta avautuvat upeat näköalat lähiympäristöön. Tortinmäen pohjoispuolella sijaitsee upea Kurjenrahkan kansallispuisto, jonka alueella on koko VarsinaisSuomen laajin yhtenäinen suoalue. Se on suosittu retkeilyja ulkoilualue. KURJENRAHKAN tunnetuin yksittäinen nähtävyys on Kuhankuono, joka on seitsemän eri kunnan keskinäinen rajakivi. Kuhankuonon rajakiven nykyinen ulkoasu jalustoineen valmistui vuonna 1965. Turusta tuli yksi Kuhankuonon seitsemästä rajakunnasta vuonna 1973, kun Paattinen liitettiin Turkuun. Kuhankuono on helppo käydä bongaamassa, sillä se sijaitsee vain kilometrin päässä seututieltä 204. Kaupungin katolla Turun korkein paikka, Karhunsauna, on Tortinmäessä. Riitta Salmi NOSTALGINEN TURKU Tortinmäki on ihan oma kylänsä
7 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 16. huhtikuuta 2016 Kuparinen starttaa EM-sarjaan FRISBEEGOLF on muutaman viime vuoden aikana vallannut mukavasti jalansijaa harrastajien keskuudessa verrattaisen edullisuutensa ja matalan aloituskynnyksensä vuoksi. Toistaiseksi kuitenkin tosissaan kisaavia pelaajia on vähemmän kuin harrastajamäärän perusteella voisi kuvitella. Turun alueella on aloittelijoillekin sopivia kenttiä, mutta myös kansainvälisen tason ratoja. Sen pohjalta on hyvä ponnistaa eteenpäin. Ensi kesänä Lausteen kansainvälisen vertailun kestävällä radalla kisataan Suomen mestaruuksista. Edellisen kerran SM-mitalit ratkottiin Turussa kesällä 2010. Kuudessa vuodessa laji on kasvanut valtavasti. Harrastajamäärien lisäksi kisapelaajien parhaimmisto on huomattavasti kovemmalla tasolla. Kesä-heinäkuun vaihteessa käytävät kisat ovat oiva näyteikkuna lajin huipputasoon. Monelle harrastajalle Lausteen rata on tuttu, mutta on opettavaista nähdä, miten huippupelaajat ratkovat tuttujen väylien haasteita. Turkulaisen 7k:n järjestämät kisat ovat lajin kannalta iso näytön paikka. 2013 Lausteella kisattiin European Open -kisa. Isojen kisojen onnistuminen tuo väistämättä uusia kiinnostuneita lajin pariin. ILKKA LAPPI SM-mitalit jakoon Lausteella Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI TÄNÄ viikonloppuna Helsingissä alkavissa vesipallon SM-finaaleissa kohtaavat läpikotaisin toisensa tuntevat joukkueet. Turun Uimarit ja Kuhat Helsingistä ovat tottuneet ratkomaan mestaruudet keskenään. Viimeksi Suomen mestaruutta on kaksikon ulkopuolella juhlittu keväällä 2004. Turun Uimarit on viime vuosina ollut niskan päällä. Uimarit hakee kolmatta peräkkäistä mestaruuttaan. Joukkue voitti myös runkosarjan. Tästä huolimatta Uimareiden päävalmentaja Mika Wikström tarjoaa ennakkosuosikin viittaa Kuhille. – Meidän peli on ollut kauden mittaan yllättävän sekavaa. Ennen kauden alkua ehkä Suomen paras pelaaja Maxim Stronsev lähti hieman yllättäen Itävaltaan pelaamaan. Lisäksi Juuso Varinowski on loukkaantunut. Meillä on kyllä leveyttä, mutta tässäkin lajissa huippupelaajien korvaaminen on vaikeaa, Wikström toteaa. – Kuhat sen sijaan pääsee finaaleihin parhaalla mahdollisella kokoonpanolla. Finaalit myös alkavat heidän kotonaan, koska Impivaarassa on isot uintikisat, Wikström vertailee. Tällä kaudella runkosarja pelattiin aiemmasta poiketen kevään 2016 aikana. – Tuntuu, että kokeneena joukkueena Kuhille sopi lyhyt runkosarja. He olivat oikeastaan parempia kuin odotin, paljon parempia kuin viime kaudella. HELPOLLA Uimarit ei aio valtikasta luopua. Joukkue oli taannoin valmistautumassa finaaleihin. Italiassa Tripla matkalippuna Eurooppaan Turun Uimarit hakee kolmatta peräkkäistä vesipallokultaa Turun Uimarit osoitti jälleen muskelinsa ja jyräsi tiensä veispallofinaaleihin. Jari Laurikko Uimarit pelasi kaksi kovaa peliä. – Italian reissu sujui erinomaisesti. Saimme juuri sellaisia pelejä kuin halusimme. Toinen peli oli meidän kaltaista amatöörijoukkuetta vastaan ja toinen selvästi kovempaa puoliammattilaisjoukkuetta vastaan. Pelkästään Suomen mestaruuden takia ei Italiassa leireilty. Uimareiden haaveena on osallistua Euroopan cupiin ensi kaudella. Puoliammattilaisjoukkueen kohtaaminen palvelee myös sitä ajatellen. – Europeleissä vastaan tulisi puoliammattilaisjoukkueen tasoisia vastustajia. Oli hyvä nähdä se taso ja ainahan tuollainen matka joukkuetta hitsaa yhteen, Wikström toteaa. Eurooppaa ajatellen Suomen mestaruus olisi iso asia, sillä mestari pääsisi valitsemaan hieman lohkoa. Ilman mestaruutta Uimarit joutuisivat paljon kovempaan seuraan heti. – Vastaan tulisi todella kovia joukkueita ja pelit loppuisivat todennäköisesti todella nopeasti, Wikström sanoo. JOS Euroopan cup Uimareiden osalta toteutuu, aikoo joukkue hakea myös vahvistuksia ryhmäänsä. – Todennäköisesti yrittäisimme tehdä lyhyitä syksyn kestäviä sopimuksia vanhojen pelaajiemme kanssa, jotka pelaavat nyt Euroopassa. Toinen mahdollisuus olisi koittaa saada ulkomailta nuoria pelaajia. Meillä on muutamaan eurooppalaisseuroihin yhteydet olemassa ja nimilistakin pelaajista, joista lähtisimme liikkeelle, Wikström toteaa. Sä Sä Sä Sä Sä Sä ä ä Sä ä ä ä ä Sä ä ä ä Sä Sä Sä Sä ä ä Sä ä ä ä Sä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä Sä Sä S Sä ä ä Sä Sä ä ä ä Sä ä ä ä ä ä ä ä Sä ä ä ä ä ä ä ä ä Sä ä ä Sä ä ä ä ä ä Sä ä ä ä ä Sä ä ä Sä Sä ä Sä ä ä ä ä ä Sä ä ä ä ä ä ä ä Sä ä ä ä Sä Sä Sä Sä Sä ä ä ä ä ä ä ä ä Sä Sä ä ä ä S Sä ä ä ä ä Sä S Sä S S Sä ä ä ä ä ä ä ä ä Sä ä ä ä ä S Sä ä ä ä ä ä Sä Sä S Sä Sä Sä Sä S S S Sä ä ä Sä S Sä Sä Sä Sä ä ä ä Sä Sä Sä Sä ä ä ä ä ä Sä Sä ä ä S S S Sä ä ä ä ä ä äh h h h h hk h h h h h h h hk h h h hk hk k k k hk hk h h h h h h h h h hk hk hk k k hk h h h h h h hk k k k hk h h h hk hk k hk h h hk k hk hk h hk k k hk h hk k h h hk hk k k k h h h h h h hk hk k h h h hk k k hk hk k hk hk k k hk hk h h h h hk k hk hk hk hk k k k hk hk k h h h h h hk hk h hk hk hk hk k k h hk k hk hk k h hk h h öp öp öp öp öp öp öp ö öp öp öp öp öp öp öp öp öp ö öp ö öp öp ö öp öp öp öp öp öp öp öp ö ö öp öp öp öp öp p p öp ö öp öp öp öp öp öp öp ö öp öp p öp ö ö ö öp öp p ö öp öp öp p ö öp p ö ö ö öp öp ö ö ö ö öp öp ö ö ö ö öp p p ö ö ö ö ö ö öp p p ö öp ö ö ö öp p ö ö ö ö öp p p p ö öp öp öp p ö ö öp p p ö ö öp p p p p öp p p p p p ö ö ö öp p p p öp ö ö ö ö ö ö ö ö öp öp po o o o o o o o o o os os ossss o os o os os o o o o o os oss o osss o ossss o os os o o os o o o o o o o o o o o o os o os os os os ossssssssssssssssti tttttt l Vi Vi Vi Vii Vi Viii Vi Vii Vi Vi Vi Vii V V Vi V V Vi V V V V Vi Vii Viiiiii V V Vi Vii V V Viii V V Vi Vii V V V V Vi V V V V Viii Vi V V V V V V V V V e e e e es e e e e ess ess es e e es e ess es esss e e ess e e es e es e es e es es e e e e e e e e e e e e e e e e e ti TURKULAINEN Eeki Kuparinen (kuvassa) starttaa tänä viikonloppuna Valenciassa superbiken EM-sarjassa. Viime kaudella yksityiskuskien Euroopan mestaruuden superbikessa voittaneen Kuparisen alla on alkavalla kaudella uusi menopeli. Alkavalla kaudella Kuparinen metsästää menestystä Kawasaki ZX10R:llä. Superbiken EM-sarjaan kuuluu seitsemän kisaviikonloppua. Viimeinen kisa on marraskuussa. Tuleeko Stanley Cup käymään ensi kesänä Suomessa? Kuka sen tuo? aamuset.?
9 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T KIVIJALKA Lauantai 16. huhtikuuta 2016 Kauppatori ehostetaan. Mitä haluaisit uudistetulle kauppatorille? TURKULAISET galleriat ja museot täyttyvät puheensorinasta ja kohtaamisista keskiviikkona 20. huhtikuuta, kun TurkuART Afterwork kutsuu kaupunkilaiset nauttimaan taiteesta työpäivän päätteeksi. Mukana ovat Aboa Vetus & Ars Nova, B-galleria, Galleria Joella, Galleria Jänis, Galleria Å, Titanik-galleria, Turun taidelainaamo, Turun taidemuseo, Valokuvakeskus Peri, Vanhan suurtorin galleriat ja Wäinö Aaltosen museo. Afterworkilla nautiskellaan kulttuuria SUOMEN Punainen Risti avaa Pluspisteen Yliopistonkatu 24 A:ssa tiistaina 26. huhtikuuta. Pluspisteessä tarjotaan maksutonta ja nimetöntä hiv-testausta sekä luottamuksellista tukea ja neuvontaa hivja seksuaaliterveyskysymyksissä. – Hiv-tartuntojen ennaltaehkäisytyössä erityisen tärkeitä ovat matalan kynnyksen testausja neuvontapaikat. Toimintaa pyöritetään koulutettujen vapaaehtoisten Pluspiste-neuvojien voimin. Pluspisteissä nimettömään ja maksuttomaan hiv-testiin pääsee aina ilman ajanvarausta, kertoo ohjelmapäällikkö Minna Rautanen SPR Varsinais-Suomen piiristä. – Hiv-tukikeskuksen toimipiste lakkautettiin Turussa muutama vuosi sitten, minkä jälkeen on ollut vaikeampaa päästä anonyymisti tehtävään testiin. Pluspiste on avoinna tiistaisin kello 17–19 ilman ajanvarausta, Ensimmäinen Punaisen Ristin Pluspiste perustettiin Joensuuhun vuonna 1993, ja tällä hetkellä Punaisen Ristin Pluspisteitä on myös Kuopiossa, Seinäjoella ja Jyväskylässä. SPR avaa Pluspisteen Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKKA LAPPI TURUN keskustan valtaa tänä keväänä uusi tapahtumakokonaisuus, kun ympäri keskustaa vietetään 4.–10. toukokuuta Turun Ydinkeskustayhdistys ry:n järjestämää Kaupunkikarnevaalit-tapahtumaa. Kaupunkikarnevaalit on jatkoa viime vuosina järjestetyille Putiikkiviikoille. – Ohjelma on Kaupunkikarnevaaleilla laajempi ja eri alojen yrityksiä on monipuolisemmin mukana. Putiikkiviikot keskittyi kauppoihin. Nyt mukana on laajemmin myös yhdistyksemme muita jäseniä, esimerkiksi ravintoloita, kertoo toiminnanjohtaja Katariina Räike. Vuonna 2008 perustetun yhdistyksen päämääränä on tuoda virkeyttä Turun keskustan toimintaan. Viime vuosina yhdistys onkin järjestänyt useita tapahtumia keskustan alueella. KAUPUNKIKARNEVAALIT järjestetään yhteistyössä Turun keskustan yli 300 liikkeen kanssa. Tapahtumaviikon aikana päivät on teemoitettu. Omat teemapäivänsä on muun muassa muodille, ruualle ja palveluille. – Vastaanotto yritysten kesken on ollut innostunut ja useissa liikkeissä ollaan kehittelemässä omia erityisiä juttuja viikolle. Esimerkiksi Citywork aikoo järjestää kävelykadulla rekrytointitapahtuman, jossa työpaikoilla ja työntekijöillä on mahdollisuus kohdata. Ravintola Torre on taas suunnittelemassa erikoismenua Kaupunkikarnevaaleja varten, Räike toteaa. Helatorstain jälkeinen perjantai 6. toukokuuta on lasten perjantai, jolloin ympäri keskustaa järjestetään tapahtumia erityisesti lapsiperheitä silmällä pitäen. Keskeisinä tapahtumapaikkoina toimivat kauppatori ja Yliopistonkadun kävelykatu. – Aloite karnevaaleihin tuli yrityksiltä. Yritykset ovat myös olleet ideoinnissa aktiivisia. Olemme pitäneet yritysten kanssa ideointipalavereita. Niiden pohjalta syntyi esimerkiksi lasten päivä. Se perjantai on Turun kouluissa vapaapäivä ja siksi luonnollinen teemapäivä. – Halusimme myös säilyttää jotain viime vuodesta. Siksi mukana on myös putiikkien oma teemapäivä, Räike toteaa. ENSISIJAISENA tavoitteena on saada ihmiset liikkeelle ja lisätä tietoisuutta keskustan liikkeiden tarjonnasta. Putiikkien päivänä 10. toukokuuta järjestetään esimerkiksi putiikkisuunnistus, joka houkuttelee ihmisiä kiertämään kivijalkaliikkeitä. Keräämällä liikkeistä leimoja osallistuu lahjakorttien arvontaan. – Suunnistuksen ideana on rohkaista ihmisiä kiertämään keskustaa ja mahdollisesti löytämään sellaisia kivijalkaliikkeitä kaupungista, joissa he eivät ole aikaisemmin käyneet tai eivät normaalisti käy Räike sanoo. keskellaturkua.fi/kaupunkikarnevaalit Keskustan liikkeet tutuiksi Kaupunkikarnevaalit haluaa saada ihmiset liikkeelle Katariina Räikkeen luotsaama Kaupunkikarnevaalit tuo keväistä piristystä keskustan vilinään. Marttiina Sairanen
11 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET 12 Kivijalka ILKKA LAPPI KEVÄISESSÄ sateessa pitäisi tuoksua lupaus kesästä. Ainakaan torstaisessa keskipäivässä ei ole kesästä tietoakaan. Harmaat pilvet roikkuvat raskaina Puutarhakadun ja Aurakadun kulman yllä, vettä vihmoo vasten kasvoja ja tuuli tunkee sormensa takinkauluksesta sisään. Tässä, lähes kaupungin ytimessä, Turku näyttää pienuutensa. Keskellä päivää vain muutama auto ajaa Puutarhakadulla ja harvat jalkakäytävän ihmiset kyyristelevät sateenvarjojensa alla omissa oloissaan. Postinjakaja yllättää hymyllä ennen kuin kiiruhtaa rappukäytävän suojaan. Puutarhakatu on kiehtova sekoitus uutta ja vanhaa. Runsaan kahden kilometrin kadulla historia on vahvana läsnä. Kadun alkupäässä ovat niin Puolalanmäen lukio, jonka historia ulottuu lähes sadan vuoden taakse, kuin Alvar Aallon suunnittelema Lounais-Suomen Maalaistentalokin. RIPAUKSEN suurkaupungin tuntua Puutarhakatua kulkeva kokee Humalistonkadun risteyksessä. Humalistonkadun liikenne velloo kuin runsasvetinen koski. Autot tööttäilevät ja ihmisetkin vaistomaisesti kiristävät askeltensa tahtia. Risteyksessä Puutarhakadun puolella kohoavat harmaanruskeat kerrostalot herättävät edelleen huomiota, vaikka rakennuskanta on 1950-luvusta ympärillä muuttunut. Valmistuessaan vuonna 1956 nämä 14-kerroksiset ja 43-metriset talot olivat Turun korkeimmat asuinrakennukset. Postinjakajien keskuudessa ne on tunnettu ammattitaidon mittarina. Pari nippua Hesareita ja Turun Sanomia kantoon ja kymmeniä metrejä ylöspäin portaita pitkin kuutena aamuna viikossa. Sen jälkeen ei tarvitse kuntosalien jäsenyyksiä miettiä. Humalistonkadun liikenteen kohinan jäädessä taakse askeleet vievät uutta maailmaa kohti. Puutarhakadulla puheet autioituvasta keskustasta eivät suuremmin näy. Kivijalkaliikkeitä on runsaasti ja vaihtelua on. Oma lukunsa kirjavassa tarjonnassa on Hilda Tolmusen emännöimä Tähti-baari, joka on pysynyt tukevasti paikallaan vuodesta 1971 trendien heilumisesta välittämättä. Torstain iltapäivässä ei kaurismäkeläisestä tunnelmasta ole tietoakaan. Lounasaikaan ovi käy tiuhaan tahtiin. Mannerheiminpuisto tuo katukuvaan vehreyttä. Suuren hiekkakentän laidalla olevalla leikkipaikalla keinut heiluvat omia aikojaan tuulen mukana. Puistokadun toisella puolella Turun toiseksi korkein kirkko Mikaelinkirkko kurottautuu kohti taivasta 77 metrin pituudellaan. Lars Sonckin suunnittelema kirkkokin on katsellut Puutarhakadun elämää paikaltaan jo toistasataa vuotta. 2009 Museovirasto määritteli tuolloin 104-vuotias kirkon ja Port Arthurin puutalot yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. KUN jalkani vievät kohti Portsan puutaloja, tuuli yltyy. Portsan sydämessä voi hyvin niin ruumiin kuin hengenkin kulttuuri. Kosken leipomon ikkunatiskille moninaiset kansankerrokset kokoontuvat puimaan valtakunnan tilaa kahvin ja piispanmunkin äärelle. Portsan pojat kirmaavat sateesta välittämättä Viljo Mäkisen pronssiveistoksessa. Sateisella kadulla ei pahemmin 2010-luvun Portsan poikia näy, ellei sellaiseksi lasketa kävelykeppinsä ja kassinsa kanssa kaupasta ja lähtee hiippailemaan Korkeavuorenkatua pitkin kohti Kakolanmäkeä. Nuorempi sukupolvi Portsan poikia kirmaakin keskellä päivää oletettavasti jonkun koulun käytävillä. Mitä lähemmäs satama tulee, sitä vähemmän taivaalta tulee vettä. Kun saavun Puutarhakadun päähän, Malminkadun risteykseen, tuulessa alkaa tuoksua varovainen lupaus kesästä. Aurinkokin kurkistaa ujosti pilvenhattaran takaa. Aurakadun ja Puutarhakadun risteys on kuin toisesta maailmasta, vaikka tuossa maailmassa seisoin kolme tuntia sitten. Siellä se siintää kai edelleen runsaan kilometrin päässä. Kaksi kilometriä elämää Puutarhakadulla historia ja nykypäivä elävät sopusoinnussa Tästä se lähtee. Etuoikealla Puutarhakatu 11-13:n kerrostalot, jotka olivat 1950-luvun Turussa kaupungin korkeimmat asuinrakennukset. Ilkka Lappi Tähti-baari on Puutarhakadun maamerkkejä. Portsan pojat kirmaavat pronssiveistoksessa vuosikymmenestä toiseen.
13 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET 14 Kivijalka ILKKA LAPPI TURUN harrastajateatterien joukossa paikkansa vakiinnuttanut teatteri Maneeri juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Vuodesta 2007 lähtien Maneeri on majaillut omissa tiloissaan Maariankadun ”pommisuojassa”, mutta sitä ennen Maneeri oli kiertävä teatteri. – Ennen omia tiloja toiminta oli aika erilaista. Aika usein harjoitukset olivat eri tiloissa kuin varsinaiset esitykset. Ennen esityksiä sai jännittää, että millaisia lavoja milloinkin on, muistelee Maneeri ry:n nykyinen puheenjohtaja Jonna Laatu, jolla on 20 vuoden kokemus Maneerista. Maneerin ovet ovat olleet avoinna kaikille näyttelemisestä kiinnostuneille. Vuosien varrella Maneerin näytelmissä on nähty valtava määrä harrastajanäyttelijöitä. Osa on myös jäänyt kaupungin vilkkaaseen harrastajateatteriskeneen. – Osa on esiintynyt vain yhdessä näytelmässä, osa on siirtynyt Maneerin kautta muualle ja sitten on niitä, jotka tekevät Maneerissa säännöllisesti, Laatu toteaa. KUTEN kaikki teatteria harrastavat tietävät, harjoitukset ja esitykset vievät aikaa. Harrastus vaatii paljon, mutta silti monet teatterin tekemiseen koukuttuvat. – Teatterin tekeminen antaa valtavasti. Harrastajanäyttelijät ovat innolla ja intohimolla mukana. Ammattilaisillakin on intohimoa, mutta harrastajilla se on vähän erilaista, Laatu pohtii. – Myös yleisö tykkää katsoa sitä, kun tavalliset ihmiset uskaltavat ja osaavat, hän jatkaa. Harrastajanäyttelijällä harvemmin on vaikeuksia täyttää vapaa-aikaansa. Käytännössä harjoitukset ja esitykset ovat lähes aina iltaisin. Kun yleensä ihmiset työpäivän jälkeen, suuntaavat kotiin, vie teatteriharrastajan tie harjoituksiin tai esitykseen. Usein näyttelijöiden välillä vallitseekin kiinteä side. – Näytteleminen on aika herkkää. Siinä on henkisesti aika alastomana toisien edessä. Sekä näyttelijöiden että yleisön välillä on harrastajateattereissa lämminhenkinen tunnelma. Yleisö toivoo, että näyttelijät onnistuvat, Laatu sanoo. TURUSSA on pitkään ollut suuri ja aktiivinen harrastajanäyttelijöiden joukko. Niinpä kaupungissa onkin useita pitkän linjan harrastajateattereita ja viime vuosinakin lisää on tullut. – Turussa ihmiset lähtevät rohkeasti mukaan ja paljon on näyttelemisestä kiinnostuneita. Esimerkiksi Keskiaikamarkkinoilla on iso rooli siinä, että ihmiset innostuvat näyttelemisestä. Sitä kautta moni on jäänyt harrastuksen pariin, Laatu näkee. Hän ei pidä eri harrastajateattereita kilpailijoina keskenään. Yhteistyö teattereiden välillä on tiivistä ja monet näyttelijät kiertävätkin eri paikoissa. – Yleensä myös pidetään huoli siitä, ettei teattereiden ensi-illat mene päällekkäin. Yhteisellä asialla tässä ollaan, koska kaikki haluavat näytellä ja tykkäävät siitä. Tosin vieläkin enemmän yhteistyötä voisi olla. Esimerkiksi tarpeisto ja rekvisiitta voisi tarpeen mukaan kiertää teatterista toiseen nykyistä enemmän, Laatu pohtii. Kolme vuosikymmentä intohimosta Harrastajateatteria tehdään tunneista tinkimättä Valdo Bono (Rauli Mickelsson), Valerija Korobkina (Sari Matarlahti) ja Arto Kana (Janne Tarkkinen) näyttelevät Maneerin 30-vuotisjuhlateoksessa Hevosten keinu, joka pyörii Maneerissa parhaillaan. Ikaros Ainasoja
15 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET 16 Kivijalka 19.4. Robin Hoodin sydän Logomossa. David Farrin näkemys Sherwoodin metsän tapahtumista ei ole se kaikkein tyypillisin. Kaupunginteatterin produktiossa Robin Hood on itsekäs ja ahne rosvojoukon pomo, joka kohtaa sattumalta metsän siimeksessä pakkoavioliittoa pakenevan Yorkin herttuan tyttären. Päärooleissa Markus Järvenpää ja Julia Korander. Viimeinen esitys 19. toukokuuta. 20.4. Linnanjuhlat teatteri Maneerissa. 20.4. Jäniksen vuosi teatteri Akselissa. Arto Paasilinnan klassikkoromaanin dramatisointi on Kristian Smedsin käsialaa. Riemukkaan ja surumielisen tarinan kaipuusta ja uuden alun vaikeudesta Akselin lavalle ohjaa teatteri-ilmaisun ohjaamista opiskeleva Aleksi Kumpula. Viimeinen esitys 21. toukokuuta. 23.4. Aurajoen yöjuoksu. Turun keväässä paikkansa vakiinnuttanut tapahtuma kutsuu juoksijat kymmenen tai viiden kilometrin iltalenkille. Rennon juoksutapahtuman startti tapahtuu pimeän laskeuduttua kello 22 luoden oman lisänsä tunnelmaan. 24.4. Riku Niemi Orchestra solistinaan Jukka Kuoppamäki Turun konserttitalossa. Legendaarinen viihdetaiteilija Jukka Kuoppamäki nousee estradille yhdessä lähes yhtä legendaarisen RNO:n kanssa. Kuoppamäen ikivihreät saavat RNO:n käsissä ison ja arvoisensa käsittelyn. Konsertti alkaa kello 18. 4.–10.5. Turku Design Festival. Kuudetta kertaa järjestettävä tapahtuma levittäytyy jälleen ympäri kaupunkia. Luvassa tuttuun tapaan eri muotoilualan toimijoiden tapahtumia, jotka myös näkyvät kaupunkikuvasssa. 6.5. Kalevi Louhivuori Quintet Sigyn Clubilla. Kansainvälisesti palkitun trumpetisti Kalevi Louhivuoren uusi kvintetti tuo Sigyn Clubin alkuiltaan roppakaupalla taitoa ja tunnetta. Uuden sukupolven huippujazzareista koostuva yhtye ammentaa vaikutteita jazzin kultakaudelta 1950–60 -luvuilta. Konsertti Turun konservatoriolla alkaa kello 19. Kivijalassa tapahtuu 18.4.–19.6.
17 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kivijalka 6.–7.5. Maalaismarkkinat. Perinteinen tapahtuma täyttää jälleen Läntisen Rantakadun Aurasillan ja Tuomiokirkkosillan välillä. Paikalle odotetaan noin sataa yrittäjää, joiden tuotevalikoimassa on kattavasti itsetehtyjä ja itsekasvatettuja tuotteita. 19.5. Leif-gaala Turun konserttitalossa. Turun Filharmoninen orkesteri kääntää kelloja 50 vuotta taaksepäin. 19. toukokuuta 1966 vasta 22-vuotias Leif Segerstam johti ensimmäistä kertaa filharmonikoita Turussa. Tasan 50 vuotta myöhemmin Segerstam johtaa juonnetun konsertin, jossa kuullaan Paul Dukas’n Noidan oppipoika, ooppera-aarioita ja Claude Debussyn La Mer. Konsertin solisteina sopraano Susanna Andersson ja baritoni Waltteri Torikka. Konsertti alkaa kello 19. Aiemmin samana päivänä, kello 11 alkaen, on yleisölle avoin ilmainen kenraaliharjoitus. 16.6. Myyntimies Berthold Linnateatterin pihalla. Antto Terraksen käsikirjoittama tarina tutunoloisesta koko kansan myyntimiehestä, joka myy mitä tahansa asunnosta autoon. Linnateatterin uuden kesäteatterinäyttämön ensimmäisessä ensi-illassa pääroolissa Kalle Lamberg. Esitykset jatkuvat 20. elokuuta asti. 17.–18.6. Neitsytperunafestivaali. Paikkansa Turun kesässä vakiinnuttanut Neitsytperunafestivaali järjestetään tänäkin vuonna Panimoravintola Koulun pihalla. Tuoreita perunoita maistellaan jo kuudennen kerran.
Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET 18 Kivijalka HENRIIKKA FINGERBORG KUN kiireiseltä ja pölyiseltä Uudenmaankadulta avaa oven juuri avattuun olutravintolaan, astuu toisenlaiseen maailmaan. Sisällä soi 50-luvun letkeä jazz ja aikakin tuntuu pysähtyneen paikoilleen. Pelikortit ovat muurautuneet kiinni vihreään, pyöreään pöytään ja vanhojen lankapuhelinten valintalevyt odottavat pyörittäjäänsä. Huoneessa on muutama vanha kirjoituskone, jonka eteen tekee mieli istahtaa ja paukuttaa kirjaimia. Ylähyllyllä paistattelee vanha televisio, joka ei tiedä kaukosäätimistä tai digitaalisista verkoista mitään. Post-apokalyptiseen tilaan jääneessä Radbarissa on tilaa keskustella ja ihmetellä maailman menoa artesaaniolut kädessä. Istumaan pääsee vaikkapa vanhoista autonrenkaista nikkaroidulle penkille. Kuluneilla, ruskeilla nahkasohvilla istuskelee kaksi parrakasta omistajaa, Eikka Laakso ja Patrik Niskanen. – Syrjemmällä sijaitsevassa olutravintolassa on omat hyvät puolensa. Asiakkaat, jotka tänne astuvat, haluavat tulla juuri tänne juomaan käsityöläisoluita. Me halusimme luoda paikan, joka on täysin erilainen kuin muut Turussa, Laakso sanoo. Ja siinä he onnistuivat. Asiakkaat tuntuvat viihtyvän ja humalahakuisia Oluthipsterin olohuoneessa Artesaanioluita tarjoileva Radbar on kuin toinen maailma Patrik Niskanen (vas.) ja Eikka Laakso toteuttivat ensin unelmansa omasta panimosta. Oma olutravintola oli sille looginen seuraus. Henriikka Fingerborg rähinöitsijöitä ei Radbariin eksy. 50-luvun leppoisa musiikkikin sopii paikan imagoon, eikä kukaan ole pyytämässä viimeisimpiä hittibiisejä soittolistalle. – Soittolistan on laatinut meille Sohon Torwet -orkesterin jäsen. Soitamme 50-luvun jazzia ja muutakin rentoa, hyvää mieltä tuottavaa musiikkia, Niskanen kertoo. BAARI perustettiin, kun keskustan alueelta puuttui paikka johon opiskelijat, nuoret aikuiset ja lähialueen asukkaat voivat kokoontua tuopin äärelle. Kaksikon oman Radbrewpanimon oluet pääsivät jalustalle, sillä hanatkin on itse rakennettu alusta loppuun. Kun asiakas astuu sisään ja haluaa tilata “jonkun oluen” on vastaanotto yleensä yllättynyt. – Asiakkaan katse kirkastuu ja hän kysyy että mitä sä oikein laitoit tänne, että tämähän on hyvää, Laakso nauraa. Muun valikoiman lisäksi hanasta löytyy aina myös muutama vieraileva tähti, lisää hanoja rakennetaan pian kovan kysynnän vuoksi. Omistajien mukaan hyvän oluen tuntomerkit ovat seuraavat; oluessa on punainen lanka ja sisäinen tasapaino. Oluessa on oltava luonnetta, eikä se saa olla ristiriidoissa itsensä kanssa. Viiniä lipittävästä toimittajasta tämä kuulostaa aika syvälliseltä, mutta parrakas kaksikko avaa selostustaan hieman. – Olut ei siis saa olla tavallinen ja tylsä. Vieläkin tärkeämpää on nauttia olut hyvässä seurassa. Jos ei muuta seuraa löydy niin baarimikon kanssa saa tulla juttelemaan, Laakso hymyilee. ”Olut ei siis saa olla tavallinen ja tylsä.”
19 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET 20 Kivijalka TUULA ISTALA TURKULAINEN Portnoj’n perhe tekee vaatekauppaa neljännessä polvessa. Dan Portnoj’n mummu elätti perheen myymällä käytettyjä vaatteita ja kankaanpaloja Puutorilla 1940– ja 50-luvuilla. Silloin Puutori oli vilkas kauppapaikka. – Isoisäni omisti yhden Turun ensimmäisistä pukutehtaista, Dan Portnoj kertoo. Näin sai alkunsa yritysrypäs, jossa on ajallisesti päällekkäin ja limittäin pyöritetty liiketoimintaa erilaisilla liikenimillä: Kauppahuone Portnoj, liikenimiä Sankar-Puku, JP-vaate, Vaatevarasto, ja Muotitalo Marilyn. Marilynin Turun-myymälä tuli maaliskuussa toimineeksi 40 vuotta ja Rauman-myymälä 20 vuotta. Isä Dan ja pojat Deif ja Dean selostavat perheyrityksen vaiheikasta historiaa vuolaasti, toistensa lauseita täydentäen. Dan ja Deif lähtivät yrittäjän taipaleelle nuorina miehinä ja hankkivat alan koulutuksen työn ohella. Nuorimmainen Dean ei siirtynyt perheyritykseen yhtä suoraviivaisesti, mutta valitsi sen lopulta kieltenopettajan ja elokuva-alan opiskelujen jälkeen. DAN pääsi armeijan jälkeen pukutehtaaseen ja eteni tuotannon suunnittelijaksi. Samalla hän tuli päässeeksi vaateteollisuuden näköalapaikalle. Kaukonäköisesti hän perusti oman firman ollessaan vielä toisen yrittäjän palkkalistoilla. Pojista vanhempi, Deif, aloitti työt vaatekaupassa 16-vuotiaana lukiolaisena. Takkikauppaa pidettiin nyt jo puretun turkulaishotellin 15 neliön huoneessa. – Se oli silloin ajastaan edellä olevaa varastomyymälän tyyppistä kaupankäyntiä, kolmikko kertoo. Liikepaikat ovat National-hotellin aikojen huoneen jälkeen muuttuneet. Kauppaa on tehty Nummenmäellä, Itäharjulla, Hämeenkadulla, Helsinginkadulla, Yliopistonkadulla ja Humalistonkadulla, jossa Marilynin Turun myymälä yhä sijaitsee. Vaateteollisuus ja -kauppa on tuulista liiketoimintaa. Suomalaiset vaatevalmistajat ovat yksi toisensa jälkeen lopettaneet tuotannon, joka on tykkänään siirtynyt halvempien työvoimakustannusten maihin. PORTNOJ’N kolmikolla on työnjako, jossa Deif vastaa Rauman ja Turun Marilynistä, Dean Helsinginkadun miesten vaatetukseen keskittyvästä Sankar-myymälästä. Isä Dan ei ole aikonutkaan jättäytyä kokonaan eläkkeelle ja on mukana kautta linjan. – Vaatekaupassa pärjää kokemuksella, valppaudella, erikoistumalla ja tekemällä lujasti töitä sekä satsaamalla palveluun. Myös nuoret ikäpolvet ovat alkaneet vähitellen arvostaa palvelua, Portnoj’t tuumivat. Lama kurittaa alaa ja yksittäisiä vastoinkäymisiä tulee eteen, mutta Portnoj’t ovat selviytyneet vaihtelevien suhdanteiden aallonpohjista. Miehet vaatteiden takana Dan Portnoj’n isoisällä oli yksi Turun ensimmäisistä vaatetehtaista Isä Dan Portnoj keskellä, vierellä pojat Deif (vas.) ja Dean . Tuula Istala
TuULetus 2/2016 1 T u UL etus Turun Urheiluliiton julkaisu 2/2016 MAINOSLIITE Aurajoen Yöjuoksu – vauhtia ja hauskanpitoa Turun jännittävin juoksutapahtuma, Aurajoen Yöjuoksu, juostaan huhtikuun lopulla öisen Aurajoen varrella. Tapahtuma starttaa Forum Mariniumin edustalta, ja juoksureitti kulkee jokirantaa pitkin upean iltavalaistuksen keskellä. Personal trainer Anna Saivosalmi osallistuu tänä vuonna tapahtumaan toista kertaa. – Tapahtuman tunnelma on ainutlaatuinen. Pimenevä jokiranta ja kaunis reitti tuovat tapahtumaan erityistä hohtoa sekä jännitystä omaan suoritukseen, Anna kuvailee. Aurajoen Yöjuoksussa voi nauttia rennosta tunnelmasta ystävien kesken tai tavoitella kevään omaa ennätysvauhtia. Juoksumatkat ovat 5 ja 10 kilometriä, ja 10 kilometrin matkalla on mahdollisuus osallistua myös joukkuekilpailuun. – Tapahtuma sopii kaikille, juoksukunnosta riippumatta. Kerää vaikka ystävätai työporukka kasaan ja tulkaa yhdessä pitämään hauskaa, Anna kannustaa. Turun Urheiluliiton omat juoksutapahtumat haastavat liikkujia ympäri vuoden. – Yöjuoksu avaa kesän juoksukauden ja antaa mukavasti motivaatiota harjoitella lisää tulevia juoksutapahtumia varten. Kaksi hyvää etappia Yöjuoksun jatkoksi ovat heinäkuun Paavo Nurmi Marathon ja syyskuun Ruissalojuoksut, Anna kertoo. www.aurajoenyojuoksu.? Turun Urheiluliiton pyöräilijät Erik Relanto, Mika Simola ja Lauri Seppä viime kevään TS-Kortteliajojen jälkeen.
29 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kivijalka OONA KARHUNEN ILMOJEN lämpeneminen ja tuulinen sää saavat katupölyn liikkeelle. Kävimme kyselemässä Turun aurinkoisesta kevätpäivästä nauttineilta ihmisiltä, minkä verran pöly aiheuttaa haittoja ja mitä asialle pitäisi tehdä. Eero Löytömäki ja Joanna Kosonen uskovat katupölyn olevan yleinen valituksen aihe. – Pyörällä kun kulkee, niin silmät vuotavat ja hiekka narskuu suussa, Kosonen sanoo. – Kun on muutenkin allerginen kaikelle mahdolliselle, katupöly tulee vielä siihen päälle häiritsemään, Löytömäki täydentää. Suojautumiskeinoiksi he löytävät sisälle menemisen, suojan käyttämisen suun edessä sekä suolan käytön hiekan sijaan. – Kai katupöly on vain sellainen asia, jota joutuu kaupungissa kärsimään. Sellainen pakollinen paha, Löytömäki sanoo. Myös Tuula Havulalle pöly aiheuttaa oireita. – Silmät ovat olleet tosi arat, kurkussa on tuntunut ja olo on ollut vähän kuin nuhainen. Minulla on silmätippoja ja nenään käytän merivesisuihketta. Pahimpia katupölyalueita ovat Havulan mukaan tori sekä joen ranta. – Myös Maariankadulla tuulee samalla tavalla kuin rannassa, ja siellä pölisee tosi paljon. Kun satoi, tilanne vähän parani. En tiedä, olisiko siitä sitten hyötyä, jos katuja esimerkiksi kastelisi. PÄIVITTÄIN keskustassa kulkeva Susanna Salonen ei ole huomannut ongelmaa katupölyn suhteen. – Vanhukset tulevat joskus sanomaan pölystä ainakin silloin, kun katuja juuri putsataan. Se aiheuttaa heille ainakin hengityshaittaa. Salonen pohtii, että kadut pitäisi saada puhdistettua muuten kuin pöllyttämällä hiekkaa. – En tiedä, auttaisiko esimerkiksi viherkasvillisuus siihen, että ilma olisi keskustassa parempaa. Ehkä ihan Turun ydinkeskustassa tilanne ei silti ole niin paha kuin taajamaalueilla. Juha Heusalaakaan pöly ei ole kiusannut. – Auto pölyyntyy, mutta muuta haittaa ei ole ollut. Totta kai isojen väylien varrella pölyä on aina, kun autot nostattavat hiekkaa ilmaan. Heusala neuvoo vitsikkäästi muuttamaan paikkaan, jossa teitä ei tarvitse hiekoittaa. – Katupöly kuuluu osittain tähän vuodenkiertoon. Talvella on liukasta, ja pakkohan liukkaus on poistaa. Toki ymmärrän hyvin sen, että jos allergiaa iskee päälle, niin pahaahan se tekee. Pölyä ilmassa Katupölyn haitat jakavat mielipiteitä Eero Löytömäki ja Joanna Kosonen. Oona Karhunen Tuula Havula. Juha ja Peppi Heusala. Susanna Salonen.
Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET 30 Kivijalka
31 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET 32 Kivijalka TIMO SALMESMAA JUTTUSARJAN toisessa osassa vierailemme Tanja Raunion kotona. FBSK-baarimestariyhdistyksen Turun osaston monivuotisen puheenjohtajan, opettajan ja blogistin koti sijaitsee Portsassa puutaloidyllin keskellä. 19-vuotias lemmikkikissa Frans vastaanottaa vieraat talon päätyasunnossa. – Hankin asuntoni vuosikymmen sitten. Aiemmin viihdyin Raunistulassa ja Pohjolassa, vannoutunut puutaloasuja tiivistää. – Puutalot ovat uniikkeja, jokainen asunto on erilainen. Puutalossa on helppo hengittää ja kasvit viihtyvät. Tiivis pihapiiri innostaa sosiaaliseen elämään. Vuonna 1907 rakennettu talo viehätti Rauniota ensisilmäyksellä. Mittavampia remontteja ei tarvittu, seinien maalauksen ja pintojen parantelun jäljiltä asunto oli muuttovalmis. Portsan kodissa emäntää viehätti erityisesti se, että huoneisto oli varustettu puutalo-asunnoille harvinaisilla parvekkeella sekä terassilla. KOTI henkii aikuisen naisen tyyliä. Sisustuksessa on yhdistelty uutta ja vanhaa. Massiivista ruokapöytää kehystäviin kuuteen antiikkituoliin harmonisoituu saumattomasti kulttuuripääkaupunkivuonna hankittu Kartellin moderni klassikkotuoli. Eri puunsävyt ovat tunnusomaisia asunnolle. Seesteisen ruskeaa leikkaa punainen korosteväri. Alakerran olohuonetta ja avokeittiötä täydentävät yläkerran makuutilat, joita hallitsee täpötäynnä oleva kirjahylly sekä Raunion toimittajaisältään perinnöksi saama vanha kirjoituskone. Aamuaurinko paistaa puiden lomasta ja parvekkeella on virkistävää nauttia aamukahvit. Ruoanlaitosta viehtynyt emäntä haluaa sen näkyvän kotonaan. Oliiviöljyt, mausteet, padat ja pannut ovat esillä, katseenvangitsijana toimii punainen leipälaatikko. – Astioita on sen verran, että voisin harjoittaa pienimuotoista kahvilatoimintaa, Raunio nauraa. Asunto on myös tulvillaan Tanjan lukuisilta matkoiltaan hankkimia muistoesineitä. Kehystetyt Tukholman kartat sadan vuoden ajalta toimittavat taulujen virkaa ja Venäjän antiikkikartta kulkeutui muistona Turkuun maan halki taivalletulta junamatkalta. Sijainniltaan asunto on Raunion mielestä optimi. Kakolan kallioille on vajaa kilometri, keskustaan kaksi ja Ruissalon alkupäähän kolme. Ikiaikaiset tammimetsät sijaitsevat sopivan fillarimatkan päässä – Meren läheisyyden aistii. Parina utuisena iltana asunnolle kantautuvat sumutorvien äänet ovat kiidättäneet ajatukset kaukomaille. PORTSAN idyllissä ei havainnoi asuvansa keskellä kaupunkia. Ensimmäiset istutukset kukkivat jo huhtikuussa ja kanervat jatkavat väriloistoa vuoden loppuun. Grillikatos kutsuu pihayhteisön asukkaat yhteisiin illanviettoihin. Patterihaan ja Linnankaupunginosan kehittäminen viehättää puutalokodin emäntää. – Jahka raskasliikenne saadaan vielä ohjattua kauemmaksi, miljöö on täydellinen. Idylli keskellä kaupunkia Tanja Raunion koti sijaitsee Portsan sydämessä Tanja Raunio nauttii Portsan puutaloidyllistä. Timo Salmesmaa Wescon design-leipälaatikko dominoi ruoanlaittoon viehtyneen emännän keittiötä. Yläkerran makuuhuoneen kirjastossa on käden ulottuvilla yli 400 vaihtoehtoa. TÄNÄÄN KOTONA
33 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET 34 Kivijalka ILKKA LAPPI BILJARDIRAVINTOLA Pocket barissa majaansa pitää mahdollisesti maailman pelaajien keski-iällä mitattuna maailman vanhin aktiivinen biljardijoukkue Pocket 70+, joka on tuttu näky Turun Pubiliigassa. Vahvistus asiaan saadaan alkukesästä. – Olen ollut yhteydessä Guinnessin ennätystenkirjaan. Siellä suhtauduttiin asiaan myötämielisesti. He tietenkin tutkivat asian tarkasti, mutta parin kuukauden sisällä pitäisi asiasta jotain kuulua, kertoo Pocket 70+-joukkueen perustaja ja kapteeni Totte Sarlin. Joukkueessa pelaa kahdeksan todellista biljardikonkaria, joilla yhteensä on biljardikokemusta pitkälle toista sataa vuotta. He pelasivat yhdessä jo vuosikymmeniä sitten, mutta ajan saatossa peli jäi. – Harrastus oli välissä jäänyt, kun oli tullut perhettä ja muuta elämää, Sarlin sanoo. Pelkillä pelitaidoilla ei tähän joukkueeseen kelpuuteta. Joukkueen nimen mukaisesti alaikäraja joukkueeseen on 70 vuotta. Vanhin tällä hetkellä joukkueessa oleva on 79-vuotias Rikhard Sanaksenaho. – Lähdin 1970-luvulla Ruotsiin ja olin Suomesta pois 36 vuotta. Sitä ennen pelasin biljardia jatkuvasti. Kun tulin takaisin Suomeen, aloin miettiä, missä vanhat kaverit ovat ja pelaavatko he vielä, Sarlin kertoo. HÄN kaivoi vuosikymmenten takaisten pelikavereiden yhteystiedot. Monilla oli pitkä tauko pelistä, mutta kipinä peliin löytyi nopeasti. Eräs joukkueen jäsen tulee Turkuun pelaamaan 300 kilometrin päästä Joutsasta. – Moni meistä ei ollut edes nähnyt biljardikeppiä 30 vuoteen. Alkuun oli tärkeintä, että vanhat kaverit vain näkivät toisiaan, mutta kun on koko talvi nyt pelattu yhdessä, on voittamisenhalu samalla kasvanut, Sarlin toteaa. – Jokaisessa meissä on kilpailuvietti sisällämme. Lisäksi peli on sellainen, että se vie mukanaan. Kun lajin aloittaa, huomaa kuinka vaikeaa se on ja haluaa kehittyä, tuumii biljardikeppiin ensimmäisen kerran vuonna 1951 tarttunut Sanaksenaho. – Mieluummin sitä lähtee biljardisalille pelaamaan kuin katsomaan jotain älytöntä tvohjelmaa, hän tiivistää. JOUKKUEEN jäsenet ovat nähneet pitkän kaaren pelin kehitystä Suomessa. Biljardin eri lajit ovat pysyneet samoina, mutta ympäristö on muuttunut. Snookerin suosion myötä salamyhkäisyys on kadonnut. – Biljardillahan oli aikanaan vähän hämärä maine, mikä varmaan johtui osaltaan siitä, millaisena biljardi elokuvissa esitettiin. Kun itse aloitin, ei pelaamaan päässeet alle 15-vuotiaat. Nykyään isät ja pojat käyvät paljon pelaamassa yhdessäkin paikoissa, joissa alaikäiset pääsevät pelaamaan, Sanaksenaho vertaa. Kilpailua rautaisella kokemuksella Biljardi yhdisti seniorit vuosikymmenien tauon jälkeen Totte Sarlin (lyömässä) ja Rikhard Sanaksenaho laskeskelevat, että Pocket 70+-joukkueen jäsenillä on yhteensä satojen vuosien kokemus biljardista. – Pitäisikin laskea, kuinka monta vuotta tarkalleen, kaksikko nauraa. Ilkka Lappi
35 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET 36 Kivijalka TUULA ISTALA ANTTILAN tavaratalo avaa ovensa uudelleen Turun keskustassa Yliopistonkadulla toukokuun lopulla. Kesko myi tavarataloketjun noin vuosi sitten miljoonalla eurolla saksalaiselle pääomasijoittajalle. Joitakin myymälöitä Turku mukaan lukien suljettiin eri puolilla Suomea. Nyt niitä availlaan uudelleen. Kivikukkarossa Yliopistonkadulla tehdään parhaillaan remonttia, jossa muun muassa pintoja uusitaan ja valaistusta parannetaan. Tiloja tulee kahteen kerrokseen, kertoo Anttila Oy:n ketjusta ja myynnistä vastaava johtaja Marita Leminen. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat kosmetiikka, muoti ja korut sekä kampanjat, toiseen kodin osastot ja lelut. Turun myymälässä keskitytään muotiin ja kodin sisustukseen. Valikoimaan tulee joitakin yksinoikeudella Suomessa myytäviä tuotemerkkejä. Henkilökunnan rekrytointi on käynnissä. ANTTILASSA luotetaan keskustassa sijaitsevan tavaratalon vetovoimaan. Kivijalkakaupan uskotaan Suomessa yleisestikin elpyvän kaupunkien keskustoissa sitä mukaa, kun yhden ja kahden hengen talouksien määrä edelleen kasvaa ja kaupungistuminen lisääntyy. Turun uusi myymälä tarjoaa kodin käyttötavaroita, pienrautaa, viihde-elektroniikkaa, kodinkoneita, liikuntaan liittyviä tuotteita, leluja ja kosmetiikkaa, miesten, naisten ja lasten vaatteita. Tavaratalon henkilökunnan rekrytointi on jo aloitettu. Aukioloajat vahvistetaan lähellä avaamisajankohtaa. Tarpeen mukaan aukioloaikoja päivitetään, Leminen kertoo. Ovet auki toukokuussa Kivijalkakaupan uskotaan elpyvän uudelleen Anttilan tavaratalo avaa toukokuussa ovensa uudelleen Kivikukkarossa Yliopistonkadulla. Tuula Istala Johtaja Marita Leminen sanoo, että uuden Anttilan aukioloajat vahvistuvat lähempänä toukokuun loppua. Anttila Oy ”Myymälässä keskitytään muotiin ja sisustukseen.” Huollot kaikille konemerkeille. Avoinna ark. 10–17 lauantaisin suljettu 160 S ASIANTUNTEVAA PALVELUA! Kampanjahintaan 269€ Myymälä samassa paikassa jo vuodesta 1953
37 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET 38 Kivijalka MARIANNE ROVIO GALLERIA Interin isot ikkunat tarjoavat taiteilijoille mahdollisuuden tuoda näyttelyjä esille kadulla kulkijoille. Lisäksi piipahtaessa sisälle liikkeeseen pääsee tutustumaan eri taiteilijoiden tuotantoon. Olavi Vuorela pitää yhdessä taideliikettä ja galleriaa. Keskustan kivijalassa on hänen mukaansa paras paikka toimia, vaikka vuokrat ovatkin korkeammat. – Keskustassa on mahdollisuus saada enemmän asiakkaita. Hyvä taide keskustelee katsojan kanssa ja luo miellyttävää tunnetta katsojaan. Meidän kaikki taulut löytyvät netissä kuvina, mutta keskustan tuntumassa sijaitseva liike tarjoaa mahdollisuuden ihmisille tulla katsomaan taidetta paikan päälle. Erityisesti öljyvärityöt tulisi nähdä luonnossa. Käytäntö on osoittanut sen, että paras on nähdä teokset, ennen kuin hankkii jotain kotiinsa, Vuorela sanoo. Galleria Inter on toiminut jo kaksikymmentä vuotta. Sijainnin lisäksi Vuorela pitää gallerian pitämisessä tärkeänä sitä, että hän tuntee sekä taiteen että kaupankäynnin. – Olen joskus 20-vuotiaana opiskellut piirtämistä eri taidekouluissa. Se on vähän sama juttu kuin, jos hitsaustarvikkeita myyvä ei osaisi hitsata. Lisäksi olen opiskellut kaupan alaa, Vuorela kertoo. VUORELA kertoo kokoelmiin kuuluvan hyvin monenlaisia teoksia ja erilaisia taidesuuntauksia. – Täällä on myynnissä impressionismia, esittävää, abstraktia, naivistista, ekspressionistista ja niin edelleen. Tarkoituksena on tuoda kaikille vähän jotakin. Taitelijat ottavat monesti itse yhteyttä Vuorelaan siitä, voivatko he tuoda töitään esille. Myös Vuorela ottaa yhteyttä häntä itseään kiinnostaviin taiteilijoihin. – Taitelijat tekevät teoksia, jotka ovat täällä esillä ympäri vuoden. Ikkunassa näyttelyt vaihtuvat ja niitä saa katsella katutasolta käsin. Sovimme teoksista etukäteen ja taideteokset tilitetään taiteilijoille sitä mukaa, kun ne saadaan myytyä. Vuorelaa harmittaa keskustan liiketilojen tyhjeneminen, mutta hän uskoo asioiden menevän pikkuhiljaa paremmin. – Lama-ajat ovat taidegallerioissa hiljaisempia aikoja, mutta nyt voi huomata jo pientä piristystä. Taidehankinnoissa investoinnit säilyvät kuitenkin aina. Taide tutuksi ostajille Olavi Vuorela haluaa tuoda myymänsä taideteokset ihmisten lähelle Taidekauppias Olavi Vuorela toteaa keskustan kivijalan tarjoavan taideteokset taiteen kuluttajien lähelle. Marianne Rovio ”Erityisesti öljyvärityöt tulisi nähdä luonnossa.”
39 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET 40 Kivijalka HENRIIKKA FINGERBORG TUHANNET nykyiset ja entiset opiskelijat näkyvät Turun katukuvassa vappuviikolla ja jo sitä ennen. Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) lukuisat järjestöt nostattavat juhlatunnelmaa kahden viikon ajan. Monille turkulaiselle vapun aloitukseen kuuluu vuodesta toiseen lakitus Taidemuseonmäellä tai Vartiovuorenmäellä. VAPPUAATTO 30.4. TILAISUUS Taidemuseonmäellä alkaa 17.30 Sohon Torwien ja Turun yliopiston kuoron esityksillä. Hieman ennen kuutta TYYn hallituksen puheenjohtaja Riina Lumme pitää vappupuheen. Puheen päätteeksi tuhannet paikalle saapuvat ylioppilaat laittavat ylioppilaslakit päähänsä ja monet nauttivat maljan vapun kunniaksi. Åbo Akademin vappu Vartiovuorenmäellä alkaa kello 18 perinteisellä Studentkören Brahe Djäknar -kuoron vappukonsertilla sekä puheenjohtaja Anton Norrbackin puheella. Åbo Akademin vappu jatkuu Kårenilla vappufesteillä. Seuraavaksi siirrytään Liljan patsaalle Runeberginpuistoon Aurasillan kupeeseen. Lilja saa kutreilleen valkolakin TYY:n ja Åbo Akademin Studentkårin avustamana kello 19. Tätä ennen hammaslääketieteen opiskelijat pesevät Liljan jättihammasharjallaan juhlakuntoon, Sohon Torwet esiintyvät ja ylioppilaskunnat (TYY ja Åbo Akademis Studentkår) esittävät tervehdyksensä vapun juhlijoille. Turun ammattikorkeakoulu pitää vappuvastaanottoa Sepänkadun kampuksen pihalla heti lakituksen jälkeen. Luvassa on grillattua makkaraa ja maissia sekä edustajiston puheenjohtajan vappupuhe. VAPUNPÄIVÄ 1.5. VAPPU jatkuu vappupäivän piknikillä kello 10.30. alkaen. Vapunpäivän TYYlikäs vappupiknik houkuttelee Vartiovuoren puistoon tuhansia ihmisiä – paljon muitakin kuin opiskelijoita – nauttimaan elävästä musiikista ja vappueväistä. Ylioppilaskunta järjestöineen ja yhteistyökumppaneineen toivottaa ihmiset mukaan piknikille. Piknikillä esiintyvät Sohon Torwet sekä Aprillirock 2016 voittajabändi, lisäksi paikalla pidetään perinteinen Puhe keväälle. Kohti kevään juhlaa Vappu on täynnä tapahtumia, johon kaikki ovat tervetulleita Sohon Torwet näkyy ja kuuluu vapun katukuvassa ympäri kaupunkia. Viime vuonna soittimiaan virittelivät baritonisaksofonisti Aki Ojala (vas.) ja kapellimestari Samuli Nieminen (kesk.). Mikael Rydenfelt Liljan hammaspesu kuuluu hammaslääketieteen opiskelijoiden perinteisiin.
41 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET 42 Kivijalka MARIANNE ROVIO TYHJÄT liiketilat saavat uutta elämää Turun keskustassa, kun Turun Nuorkauppakamarin järjestämä Pop-up Turku värittää ydinkeskustan liiketoimintaa. Hankkeen ideana on tarjota yrittäjille ja yhteisölle mahdollisuuden kokeilla, millaista on toimia yrittäjänä keskustassa. Liiketiloja voi hakea maksutta käyttöönsä web-portaalin kautta enintään viikon ajaksi. Tapahtuma alkaa 18. huhtikuuta ja kestää toukokuun lopulle. – Tarkoitus on brändätä Turun keskustaa yrittäjille ja antaa mahdollisuus kokeilla pop up -liikkeen avulla, kiinnostaako yrittäminen Turun keskustassa. Koko hankeen ideana on elävöittää ydinkeskustaa ja saada asiakasvirrat liikkeelle, sanoo Turun Nuorkauppakamarin varapuheenjohtaja Joonas Suominen. Hanke sai alkunsa viime keväänä Turun Nuorkauppakamarin toimesta. Kaupungin keskustaa elävöittävä projekti on saanut huomiota laaja-alaisesti, ja siitä on otettu mallia myös muualla Suomessa. Viime vuoden tapahtumat Turussa saivat yrittäjiä kiinnostumaan toimimaan Turun keskustassa myös jatkossa. – Projekti toimii mahdollisena piristysruiskeena yritystoiminnan elävöittämiselle. Erilaiset yritykset antavat liiketilat käyttöön yrityksille, kuten esimeriksi LähiTapiola on antanut Eerikinkadulla kiinteistön meidän käyttöömme. Aiomme lohkoa tilan noin 10–15 neliömetrin palasiin tilat, ja niihin mahtuu kerralla kuudesta kahdeksaan 6-8 yritystä. Keskustan elävöittäjät Turun Nuorkauppakamari jatkaa keskustan piristämisprojektia Turun Nuorkauppakamarin Joonas Suominen (vas.) ja Tommi Lauren starttaavat viime vuonna alkanutta Pop up -Turkua jälleen käyntiin. Marianne Rovio MUKANA on yrittäjiä, joilla on liiketilat jossain muualla ja sellaisia, jotka eivät omista lainkaan liiketiloja. – Lisäksi aikaisemmin vain netissä myyneet yrittäjät pääsevät kokeilemaan millaista on myydä liiketiloissa. Pop up Turku tuo yhteen erilaista liiketoimintaa. – Viime vuonna yrittäjiä haki todella paljon mukaan, ja otamme vastaan hyvin erilaisia yrittäjiä. Meillä on mukana paljon esimerkiksi design-yrittäjiä ja erikoisliikkeitä. Toki mukana on ollut myös huonekaluliikkeitä ja viime vuonna liiketilat mahdollistivat myös ravintolaalan yrittäjille mukaantulon. Tänä vuonna emme ole saaneet käyttöömme sellaisia tiloja, joissa voisi myydä elintarvikkeita, Suominen lisää. Tapahtuma luo yrittäjille mahdollisuuden myös verkostoitua keskenään. – On hyvä tuoda erilaisia yrittäjiä yhteen toimimaan saman katon alle. Tapahtuma mahdollistaa myös eri yrittäjien toisiinsa tutustumisen ja osa voi kiinnostua yhteisten tilojen vuokraamisesta, Suominen täsmentää. Lisää tietoa löytyy netissä: http://popupturku.com.
43 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
44 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 16. huhtikuuta 2016 HUHTIKUUN 20:s on hyvä päivä, sillä silloin Ismo Alangon kevätkiertue saapuu Turkuun Gongiin. Vanhemman Alangon nykykunto tuli tarkastettua taannoin Keski-Suomessa. Alanko on aina ollut hyvä live-esiintyjä, mutta ainakin yhden kerran perusteella vaikuttaa siltä, että Ismo bändeineen on poikkeuksellisen kovassa iskussa. Bändissä erityisesti multi-instrumentalisti Juho Viljasen rooli on merkittävä. Kovakuntoinen musiikkishamaani TAPIO Liinoja on monipuolinen taiteilija. Ehkä parhaiten näyttelijänä tunnettu mies on myös kirjoittanut kirjoja ja laulanut useissa yhteyksissä. Uudella levyllään Lapinlahdenkatu Liinoja palaa sylttytehtaalle Lapinlahden Lintujen laulukirjan pariin. Lintujen perustajäseniin kuuluva Liinoja ei kuitenkaan vetele puolivillaisesti tuttuja biisejä, vaan levy on kunnianhimoinen projekti. Levyä on ollut tekemässä monipuolinen muusikoiden joukko. Oman kädenjälkensä levylle ovat jättäneet muun muassa Jukka Perko, Panu Syrjänen, Jussi Liski, Verneri Pohjola ja Pimeys-yhtye. Lintujen biisit on muokattu myös vahvasti uusiksi. Biiseistä on kaivettu esiin uusia jazzahtavia ja svengaavia tunnelmia sekä yllättäen myös herkkyyttä. Esimerkiksi Ullan ja Timon rakkaustarina Hellä Ulla -biisissä hengittää aivan eri tahtiin kuin aikanaan Lintujen tulkitsemana. Tunnelma on seesteinen ja jopa arvokas. 12 biisin joukossa on suhteellisen tunnettuja kappaleita, mutta suurimmat hitit on jätetty rauhaan. Joukossa on myös Lintujen omilla levyillä unohduksiin jääneitä albumiraitoja. Olisikin mielenkiintoista tietää, miksi on päädytty juuri näihin biiseihin. Kenelle: Lapinlahden Lintujen musiikkiin vakavampaa otetta kaipaavalle. Arvio: Kunnianhimoinen, mutta lopputulokseltaan epätasainen projekti. ILKKA LAPPI Jazzahtava lintu Milloin viimeksi olet käynyt taidenäyttelyssä, mitä katsomassa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI VIIHDELINJAT ILKKA LAPPI HUHTIKUUSSA Turkuun avataan uusi näyttelytila, kun Galleria Harmaa avataan Vanhan Suurtorin Raatihuoneen tiloissa. Kyseessä on Raat i h u o n e e n e n s i m m ä i s e s s ä kerroksessa oleva tila, joka on tarkoitettu monipuolisesti erilaisten mediataiteen teosten esittämiseen. – Kyseessä on suhteellisen pieni tila, noin 5 metriä kanttiinsa oleva huone. Käytännössä siellä on kerrallaan esillä yksi teos, kertoo Turun museokeskuksen tutkija Piia Oksanen. – Tila sinänsä on hyvin muunneltavissa erilaisiin mediataiteen teoksiin. Tilan saa pimeäksi ja sinne voi suoraan seinälle heijastaa videoinstallaatioita. Teos kerrallaan kuitenkin mietitään, että mitä tilaan voi ottaa, hän jatkaa. Ensimmäisenä teoksena uudessa galleriassa esitetään helsinkiläisen Joonas Sirenin ääni-installaatio Can You Hear the Grasshoppers Sing. Siren on manipuloinut tallentamiaan heinäsirkkojen ääniä tietokoneohjelman avulla. LUONNOSSA sirkkojen ääni on taajuudeltaan niin korkea, että heiketessään ihmisen kuulo menettää kyvyn havainnoida sitä. Tekniikan suodattaman äänen korkeus vaihtelee korkeasta matalaan. Lähes pimeässä galleriatilassa kuuloaisti herkistyy. Kun visuaaliset elementit on karsittu, ääni rakentaa tilaan maiseman. 21. huhtikuuta avautuva installaatio on Galleria Harmaassa nähtävissä 22. toukokuuta saakka. Galleria Harmaan näyttelyt ovat esillä verrattain pitkän ajan. Sirenin installaation jälkeen olevien näyttelyiden esilläoloaika on kuukaudesta jopa yli puoleentoista kuukauteen. – Kaupungin gallerioilla ei ole samanlaista taloudellista painetta kuin kaupallisilla gallerioilla. Sen vuoksi näyttelyajatkin voivat olla pidempiä. Mediataide on luonteeltaan myös sellaista, että toivottavasti ihmiset käyvät katsomassa saman teoksen useaan kertaan. MYÖS muut Raatihuoneen tilat ovat nykyään nykytaiteelle suunnattuja. Oksasen mukaan onkin luontevaa, että mediataide on nyt myös osa Raatihuoneen galleriatarjontaa. – Mediataide on laaja käsite. Sen alle mahtuu monenlaista ja myös me ajattelemme mediataidetta laveasti. Mediataiteelle on luontevaa esimerkiksi se, että teos voi laajeta myös näyttelytilan ulkopuolelle. Se on myös vakiinnuttanut paikkansa nykytaiteen kentällä, joten uskon yleisönkin löytävän uuden gallerian, Oksanen sanoo. – Mediataide myös kehittyy ja muuttuu nopeasti, koska mediavälineet muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Mediataide seuraa luontevasti yleistä teknistä kehitystä. Toistaiseksi Galleria Harmaan näyttelyt on varattu kuluvan vuoden loppuun. Loppuvuoden aikana galleriassa on esillä yhteensä kuusi teosta. Ensi vuoden näyttelyt tulevat avoimeen hakuun ensi syksynä. Sirkkojen ääniä Galleria Harmaa keskittyy monipuolisesti mediataiteeseen Joonas Sirenin ääni-installaatio Can You Hear the Grasshoppers Sing avaa uuden mediataiteeseen keskittyvän gallerian. Joonas Siren i ö ki j itt
45 Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 16. huhtikuuta 2016 AAMUSET 46 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! TAAS se poliisi myy varastettua tavaraa Turun poliisiasemalla ensi tiistaina. Jos tekee mieli pöllittyä fillaria, ota käteistä mukaan. Näitä kauppoja ei kortilla hoideta. FC TPS Turku Oy vahvisti, että raitapaidat ovat mukana jalkapallon Ykkösessä. Hyvä homma. Joukkorahoitusantikin etenee mukavasti. Seurajohto pitäköön huolta, että kausi saadaan vietyä myös loppuun asti. JOKU oli joutunut keskiviikkona huviveneellä merihätään Aurajoessa. Vai olisko kyseessä sittenkin jokihätä? Ainakin jokirapuhätä siinä ehtii tulla, ennen kuin pelastus koittaa. VEROPARATIISIT ovat olleet otsikoissa kyllästymiseen asti, mutta on jo selvää, että termi on väärä. Pitäisi puhua veroparasiiteistä. MITEN kunnianloukkaukseen liittyviä lakeja pitäisi kehittää? LIUKKONEN: Koulussa tapahtuu paljon nimittelyä, mutta niitä ei voi lähteä kriminalisoimaan. Aikuiset vielä opettavat lapsia oikeanlaiseen käytökseen. Kun tullaan aikuisten väliseen kommunikointiin, tappeluita ennen tapahtuu usein myös nimittelyä. Jos yhteiskunnassamme suhtauduttaisiin vakavasti pelkkään nimittelyyn, tilanteet eivät etenisi tappeluihin asti. SAVOLAINEN: Ennen on puhuttu esimerkiksi neekereistä. Nyt se otetaan kunnianloukkauksena. Tai kielletäänkö esimerkiksi negrospirituaalit, kun siinä on väärä sana? Kun sanon tuon, en loukkaa ketään. KL: Kyse ei ole ainoastaan siitä, kuinka loukatuksi toinen kokee itsensä. Jokaisella on vastuu ympäristöstään ja omasta tunteiden hallinnastaan. Myös nettikiusaamisesta on puhuttu paljon. On pakko sanoa, että en ymmärrä sellaista itseään kiusatuksi kokenutta, joka varta vasten menee nettiin lukemaan hänestä kirjoitettuja juttuja. Mikä on netissä, on netissä. Sitä ei kuitenkaan joudu pakosta kuuntelemaan. MS: Olen kanssasi samaa mieltä. Se joka nettiin menee, niin kestäköön. KL: Pidämme nettikirjoittelua akuutimpana ongelmana kuin kadulla huutelua. Meidän pitäisi nähdä niin, että todellista kiusaamista on se nimittely, jota tapahtuu kasvotusten. MS: Nyt täytyy miettiä myös sitä, että netin asioita haetaan aktiivisesti, koska se on tuore asia. Siellä haetaan rajoja. KL: Sitä suuremmalla syyllä meidän olisi hyvä palauttaa oikeat mittasuhteet. Kyse on reaalija nettimaailman suhteesta. Meidän pitäisi keskustella siitä, missä ihmiset oikeasti elävät ja kokevat aitoja tunteita. Netistä voi irtaantua. Elämästä ja eri tilanteissa huutelusta ei pysty mitenkään irtaantumaan. MS: Myös esimerkiksi kolumneissa voi olla raakaa, henkilökohtaisuuksiin menevää tekstiä. Mikael Granlund on sanonut, ettei hän lue mitään, mitä hänestä kirjoitetaan. Se on niin raakaa. Yhdessä ottelussa hän voi olla maailman paras kiekkoilija. Toisessa hänet haukutaan täysin. On aika rumaa lähteä haukkumaan ihmistä, joka tekee työtään. MAUNO SAVOLAINEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. KENNETH LIUKKONEN on kääntäjä ja järjestöaktiivi. Seniori VS Studentti KOSKA hyvän psykiatrisen hoidon saaminen maassamme on edelleen vaikeaa, on moni nähnyt siinä markkinaraon tehdä rahaa. Niin sanottujen sielunhoitoterapeuttien koulutusta järjestetään Suomessa muun muassa Kansan Raamattuseuran Vivamon toimintakeskuksessa Lohjalla. Mainoksen mukaan sielunhoitoterapiassa pyritään yhdistämään psykologinen tieto ja kristillinen usko. Kun tuntee tämän uskonliikkeen dogmatiikkaa, tarkoittaa se nimenomaan fundamentalistista raamattunäkemystä jossa terapeutin omat Jumalan tahdon tulkinnat näyttelevät pääosaa ja jossa hänen omat pelkonsa ja ja aggressionsa saattavat tulla potilaankin kannettavaksi tuhoisin seurauksin. Näiden sielunhoitoterapeuttien toimintaa ei valvo kukaan ulkopuolinen viranomainen. Kuka tahansa voi myös ottaa tällaisen terapeutti -nimikkeen ja rahastaa hyväuskoisia asiakkaitaan hyvinkin kyseenalaisilla menetelmillä. Ainoa valitusviranomainen on poliisi jolle voi tehdä rikosilmoituksen perättömistä lupauksista, sairautensa pahenemisesta tai petoksesta. Neljän seinän sisällä tapahtuvat asiat törmäävät kuitenkin usein näyttökysymykseen eikä masentunut ihminen jaksa edes hakea omia oikeuksiaan. RE (rikotusta eheäksi) -sielunhoitoterapeuttien koulutuksen järjestäjinä mainitaan heidän omilla sivustoillaan Suomen sielunhoitoterapeutit ry, Kansan Raamattuseura, mikä tuli tutuksi MOT -ohjelmassa (Riivaajat kirkossa – 8.1.2016) Hoitava rukous -kurssistaan, minkä opetusmateriaalista ilmeni että siellä uskotaan riivaajien aiheuttavan sairauksia (psyykkisiä?) ja että riivaajia voi olla pienissä lapsissakin. Sitten mainitaan Suomen Vapaakirkon kotimaantyö, Aslan ry. mikä tunnetaan homoseksuaaleihin kohdistuvista traumaattisista ”eheytyshoidoistaan”, ja Agricola-opintokeskus joka on kirkon verorahoilla tuetun Kirkkopalvelut ry:n Seurakuntaopiston osasto. On aiheellista kysyä: Miksi kirkon jäsenten rahoilla tuetaan hämäriä uskomushoitoja joista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä? Miksi Kirkkopalvelut ry on mukana hömppäbisneksessä? Koska tällaiset uskomushoidot eivät ole aivan harmitonta puuhastelua, kannattaa tästäkin asiasta puhua. Heiltä itseltään kysyttäessä kohtaa kuitenkin salailun ilmapiirin. He kieltävät toimintansa yksityiskohdat ja vetoavat mielellään kristilliseen sielunhoitoon. Ammattitaitoista kirkollista sielunhoitotyötä nämä tahot eivät kuitenkaan edusta. VAIENNETTUJEN ÄÄNI Hömppähoidot vaarallisia
47 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 16. huhtikuuta 2016 KOLUMNI OTSIKKO on harhaanjohtava. Nyt ei ole puhe Suomen hallituksesta. Lastenkasvatuksen trendit vaihtelevat siinä kuin missä muussakin asiassa. Kun tieto eri asioista lisääntyy, jossain asioissa saavutetaan konsensus. Ollaan yhtä mieltä siitä, että ruumiillinen kuritus ei lastenhoitoon kuulu. Asiantuntijat, jotka yleensä ovat tutkijoita tai psykologeja, kertovat, miten lapsia pitäisi hoitaa. Jostain aina putkahtaa neropatteja, jotka sanovat, että lapselle pitää antaa aikaa suorittaa tehtävät siihen tahtiin kuin häntä huvittaa. Tai yleensä ei huvita. Mahtaako kenelläkään tällaisia suustaan päästävällä olla lapsia? He eivät ole heränneet kello 2.30, kun lapsi ilmaisee tahtonsa poistua sängystä leikkimään, eivätkä he ole kantaneet toistuvasti oman elämänsä Vasco da Gamaa takaisin sänkyyn ja lyöneet jalkaansa automatolla nukkuvaan poliisiautoon, uudelleen ja uudelleen. He eivät ole neuvotelleet kolmea varttia siitä, miksi juuri tänään ei voi lähteä ilman paitaa ulos, koska ulkona sattuu olemaan 20 astetta pakkasta. KUN on myöhästynyt sovitusta tapaamisesta pari tuntia ja saappaat ovat edelleen käsissä ja jalat pilkistävät paidanhihoista, ei lapsen ehdoilla puuhailu ole ensimmäisenä mielessä. Siinä vaiheessa ainoa ajatus mielessä on, miten saada tuo metallifestarin ja kastemadon risteytys edes suunnilleen järkevästi puettuna ulos kotiovesta. Jo parinkin lapsen kasvattaminen marinoi vanhemmasta melkoisen asiantuntijan. ILKKA LAPPI Suomen suurin vitsi Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T OLEN harkinnut sterilointia monta kertaa, mutta tähän asti on preservatiivien kanssa pärjätty. Nyt elän sinkkuna, eikä sterilointiin ole enää aihetta sillä ei ole miestä tällä hetkellä ja menopaussikin on päällänsä. Ihailtavaa rehellisyyttä ”Joonakselta” (Aamuset 9.4.). Olen tavannut monia miehiä, jotka aina haluavat sen iänikuisen perheen, joten ne ovat sitten olleetkin siinä. Vasektomia on sitä paitsi paljon helpompi tehdä miehelle kuin strerilaatio naiselle ja kyllä se vehje silti miehuudessa pysyy, uskokaa nyt miehet. Outo tabu on, että miehet uskoo ja luulee, ettei elin toimi enää vasektoinnin jälkeen. Mistä tämä uskomus sikiää? Joonakselle esitettiin kysymys, eikö hän pelkää, että on vanhana yksin? Tiedoksi näille naiiveille kysyjille annan, että ei ole mitään takeita siitä, että jälkikasvu jää teitä hoitamaan, kun olette vanhoja. Tiedän jo kaksi hyvää esimerkkiä omasta suvustani. Toinen suuttui vanhemmilleen niin, ettei edes hautajaisiin mennyt ja toinen muutti Amerikkaan jo yli 40 vuotta sitten, eikä tullut takaisin Suomeen. Toki kylässä käyntejä on ollut, niitäkin vain kaksi. Nykyisin on Euroopan rajat auki ja yhä enemmän nuoret lähtevät ulkomaille vaikka opiskelemaan. Sitten rakastutaan ja saadaan lapsia ja jäädään sinne. Ja vanhempien huoli täällä Suomessa vain kasvaa ja kasvaa, kun se lapsi liesuu ties missä EU-maassa (tai muualla ) ja ikävä on kova, koska harvoin nähdään. Minä en kestäisi äitinä tämmöistä tilannetta. Olisin ollut kanaemo, joten jo sekin on ollut yksi syy, miksi lapsia ei ole. Mutta tämä Joonas, mistäköhän hänet tavoittaa? Olisi aika kiva tutustua ihan vaikka kaverina. OLISIN OLLUT YLIHUOLEHTIVAINEN ÄITI Olen harkinnut sterilointia PALVELIN aliupseerioppilaana Heikkilässä 1956–57. Oli taistelukoulutusta, sissikoulutusta, suunnistusta ja ,sulkeista kentällä. Aamuisin oli tapana kilpailla joukkueiden välillä, kuka oli ensimmäisenä aamulenkillä. Meidän joukkue hävisi useasti. Siihen löytyi syykin, joukossa oli hyvin hidas pukeutuja. Käskimme hänen aamuisin ryömimään sängyn alle piiloon. Voitimme siitä lähtien aamulenkin melkein aina. Monta muutakin tapausta on jäänyt mieleen, mutta tämä oli hyvin hauska mielestäni. VILJO TORO Hitain kätkettiin sängyn alle