JO V DESTA 1981 UO REMP I Aamuset KA I Kaupunkimedia HT SE PA U P U N KILE Keskiviikko 16. heinäkuuta 2014 | Nro 53 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Joka viidennestä turkulaisteinistä lastenUutiset s. 6 suojeluilmoitus viime vuonna. Todellinen testi Kasviväriä hiuksille Kaverukset iskussa Trojans on aloittanut hyvin kautensa, mutta Roosters-peli on todellinen testi. Kestääkö puolustus, toimiiko hyökkäys? Urheilu s. 12 Kasviväreillä saadaan hiuksiin yksilöllinen sävy, sillä lopputulokseen vaikuttavat hiusten laatu, väri ja pH. Elämä&tyyli s. 13 Kaverukset Miska Kaukonen ja Kalle Lamberg tekevät vaihteeksi kesäteatteria Turussa Juha Vuorisen kirjasta. Viihde s. 18
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Keskiviikko 16. heinäkuuta 2014 Tack… NYT tai ei koskaan. Meyer Werft sai kahden risteilijän tilauksen. Papenburgin tilauskirjat ovat täynnä. Taitaa olla tarvetta Turun telakalle, jossa on iso telakka-allas. KIINALAISET tulevat. 97 miljoonaa kiinalaista matkusti ulkomaille viime vuonna. Määrä kasvoi 14 miljoonalla edellisvuodesta. Ei muuta kuin mainosta pyörimään kiinaksi. Pääkirjoitus 16.7.2014 Raitsikka pysyy puheenaiheena SITKEÄ monivuotinen taantuma ja valtionosuusjärjestelmän muutokset, jotka kohtelevat Varsinais-Suomea kovakouraisesti, ovat kriisiyttämässä Turun kaupungin taloutta. Kaupunginjohto on tehnyt jo kaksi uudistamisohjelmaa, joilla haetaan pysyviä toimintatapojen muutoksia ja säästöjä. Kaupunki on aloittanut henkilöstönsä kanssa yhteistoimintaneuvottelut. On säästettävä, vaikka tekee kipeää. Kaupunki joutuu leikkaamaan myös investoinneista, vaikka samaan aikaan pitäisi synnyttää uutta toimeliaisuutta. Siksi valmistellaan myös raitiotieverkoston rakentamista Turkuun. Valmistelu jakaa kaupunkilaiset ja päättäjät kahteen leiriin. Realisteiksi itseään kutsuvat kysyvät ääneen, mistä saadaan rahat mittavalle inves- GARY Linekerin mukaan jalkapallo on peli, jossa pelataan 90 minuuttia ja sitten Saksa a voittaa. Maailma on muuttuvainen. Nyt piti pelata 120 minuuttia. toinnille. Osa kyseenalaistaa myös tarpeen. Tarvitseeko Turun kokoinen kaupunki uutta joukkoliikennemuotoa vai pärjätäänkö ilmankin? Osa pelkää, ettei ole mahdollistaa rakentaa samaan aikaan kaupunkiraitiotietä ja uutta oikorataa Turusta Salon ja Lohjan kautta Helsinkiin. He pitävät oikorataa raitiotietä tärkeämpänä. VISIONÄÄRIT korostavat raitiotien taloutta dynamisoivia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Raitsikka tekisi joukkoliikenteestä entistä houkuttelevampaa, mikä keventäisi ympäristölle aiheutettua taakkaa. Raitsikka tiivistäisi kaavoitusta, sillä asuntoja rakennettaisiin raitiolinjojen välittömään läheisyyteen. Se lisäisi yhdyskuntarakenteen tehokkuutta ja varmistaisi, että lähipalveluja olisi jatkossakin saatavilla. Mutta mistä rahat otetaan, kun n nkassan pohja pilkottaa jo muutenkin? Turkuun on kaavailtu kolmee reittiä. Raitsikkalinjat kulkisivat Ruunosmäkeen, Varissuolle ja Skanssiin, n, jonne on rakentumassa uusi suuri ri kaupunginosa. Kustannusten arvioi-idaan nousevan vähintään 200 miljoonaan euroon. Valtio on sitoutunut kustantamaan 30 prosenttia kuluista. RAITSIKKA pysyy kuumana perunana, sillä yleissuunnitelma on tulossa valtuuston käsiteltäväksi ensi keväänä. Yleissuunnitelman jälkeen n tulisi vuoroon tekninen suunnitelmaa vuonna 2016. LASSE VIRTANEN N Bisnesleidi Kulturelli MARIA ALA-SULKAVA AINO LAINE on yrittäjä ja FC Barcelonan fani. …nej tack! on muusikko ja yhdistysaktiivi. DEBATTI TYÖKY VYTTÖMYYS aiheuttaa kuntaorganisaatioille vuosittain 2,2 miljardin euron kulut (Talouselämä 15.7.). Rahoitus- ja talousjohtajat tuntevat mielestään riittävän hyvin varhaiseläkkeiden aiheuttamat kustannukset, mutta poliitikkojen kustannustietoisuus ei ole kehittynyt ollenkaan. Ei ole yllätys. SUOMEN talous supistui edelleen toukokuussa. Tilastokeskuksen mukaan kansantalouden tuotanto jäi 0,1 prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aiem aiemmin m min n (TS 15.7.). Mennään kuitenkin ykkösluokassa helvettiin. Korkataanpa samppanjat. LAINE: Kulttuurissamme on erilaisia tapoja määrittää sukupuoli. Painopiste on siirtynyt ihmisen fysiologiasta kulttuuriseen puoleen. En näe siinä ristiriitaa. ALA-SULKAVA: On luonnonlaki, että olemme nisäkkäitä ja synnymme tiettyyn sukupuoleen. On ihan okei muuttaa sukupuoltaan vastakkaiseksi, mutta mikä järki on siinä, että luodaan juridisesti jokin kolmas sukupuoli, jota ei ole geneerisesti olemassa? AL: Kuka sen päättää, onko se olemassa? Olemme olleet länsimaissa hyvin heteronormatiivisia viimeiset 80 vuotta. Vielä 30-luvulla oli ihan normaalia, että oli transseksuaaleja. Sodat pakottivat suvun jatkamiseen ja vaikuttivat siihen, että tuli korostetuksi olla joko mies tai nainen. Jos nyt me olemme kulttuurisesti siinä pisteessä, että meillä voimme vihdoin virallistaa kolmannen sukupuolen, se ei uhkaa ketään eikä mitään. MA-S: Minä en näe siihen mitään perustetta. Me synnymme maailmaan jonakin sukupuolena. AL: On myös intersukupuolisia, joiden sukupuolta ei voi syntyessä määritellä. MA-S: Se on äärimmäisen harvinaista. AL: Vaikka otettaisiin ihminen pelkästään fysiologiseen tarkasteluun, meillä on silti se kolmas sukupuoli. Meillä on ollut tuhansia vuosia ihmisiä, jotka eivät ole syntyneet sen enempää tyttöinä kuin poikinakaan. On erittäin tärkeää, että näillä ihmisillä on juridinen oikeus olla kolmatta sukupuolta. MA-S: Mutta jokaisellahan on jo nyt oikeus päättää, kumpaan sukupuoleen kuuluu. AL: Eihän sitä tarvitse päättää, etenkään jos on kolmatta sukupuolta. MA-S: Ehkä sellainenkin ihminen haluaisi kuulua johonkin ryhmään sen sijaan, ettei kuulu mihinkään. AL: Jos ihmisellä on voimakas tunne siitä, että hän ei mahdu olemassa oleviin määritelmiin, niin eihän se ketään tai mitään uhkaa. Poikkeustapaukset määritellään aina vain sen mukaan, mitä valtaenemmistö pitää normaalina. NIKKE NOUSUKAS KUKA näitä oikein keksii? Ilta-Sanomat väitti, että on seksihelle (8.7.). Seksihelle? Mitä se tarkoittaa? Ei mitään. KOLMAS sukupuoli on jo joissain maissa virallistettu. Määrittyykö sukupuoli muilla kuin fysiologisilla seikoilla?
AAMUSET 6 UUTISET Olisiko saksalaisomistus hyväksi Turun telakalle? Turkulaiskuski puhalsi 4,11 promillea POLIISI sai maanantaina ilmoituksen Taivassalossa Kustavintiellä kulkevasta autosta, joka ajaa huomattavaa alinopeutta, seilaa kaistalla ja pysähtyy välillä keskelle tietä. Ilmoittaja seurasi autoa, kunnes poliisi saapui paikalle. Auto pysähtyi Kustaviin Parattulan rantatielle. Kuljettajana oli turkulainen vuonna 1954 syntynyt mies, joka puhalsi 4,11 promillea. Miestä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 16. heinäkuuta 2014 Ari-Matti Ruuska Monen kesäloma päättyy katkaisuasemalle. Meyer Werft sai risteilijätilauksen NORWEGIAN Cruise Line (NCL) on tilannut kaksi uutta suurta loistoristeilijää saksalaiselta Meyer Werftin telakalta. Tilausta on pidetty ennakkoehtona sille, että STX:n Turun telakka voisi siirtyä korealaisomistuksesta Meyer Werftille ja Suomen valtiolle. Risteilijöiden valmistuspaikkaa ei ole julkistettu. Laivojen sopimushinta on noin 1,6 miljardia euroa. Breakaway Plus -luokan risteilijät luovutetaan keväällä 2018 ja syksyllä 2019. Risteilijät ovat bruttovetoisuudeltaan 164 600-tonnisia eli hieman suurempia kuin NCL:lle aiemmin rakennetut, mutta samaa kokoluokkaa kuin rakenteilla olevat Norwegian Escape ja Norwegian Bliss. Meyer Wertf rakentaa myös Royal Caribbean Internationalille kahta risteilijää. Quantum ja Anthem of the Seas ovat kooltaan 167 800-tonnisia. Meyer Werft rakentaa neljää risteilijää NCL:lle. Norwegian Escape luovutetaan syksyllä 2015 ja Norwegian Bliss keväällä 2017. Jatkojohdot ärsyttävät naisia LATTIALLA lojuvat sähköjatkojohdot harmittavat 29 prosenttia länsisuomalaisista, kertoo sähköistysalan yhteisen Sähkötreffit-palvelun teettämä selvitys. Naisia jatkojohdot ärsyttävät hieman enemmän. Naisista jopa 35 prosenttia ja miehistä 23 prosenttia inhoaa alun perin vain tilapäisiksi tarkoitettuja pölynkerääjiä. Eniten nurkissa kiemurtelevat jatkojohdot raivostuttavat kotona lasten kanssa olevia kotiäitejä ja -isiä, joista 49 prosenttia haluaisi päästä niistä eroon. 27 prosenttia länsisuomalaisista aikoo lähivuosina uusia tai korjauttaa kotinsa vanhoja sähköasennuksia. Sähköpistokkeet eivät riitä nykykodeissa lähes jatkuvassa käytössä oleville laitteille kuten kuivausrummuille, keittiökoneille, kotitietokoneille, taulutelevisioille ja puhelinten latureille. Taloustutkimuksen Telebus-kyselyssä oli 1 005 vastaajaa. Virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. Korkki kiinni Monen kesäloma päättyy katkaisuasemalle KARI LAINE KESÄLOMAKAUSI on Turun A-Klinikalla sekä katkaisu- ja selviämisasemalla vuoden kiireisintä aikaa. Vuodessa hoitoon hakeutuvista yli 1 400 päihderiippuvaisesta asiakkaasta suurella osalla ongelmat kasautuvat kesälomilla. Turun A-Klinikan ja Nuorisoaseman yksikönjohtaja Arja Hirvosen mukaan kaikkein ruuhkaisin aika on elokuu, jolloin monien kesälomat päättyvät. – Kesä ja vapaa-aika tarjoavat monille liikaa houkutuksia, Hirvonen kuvaa. A-Klinikan asiakkaista kuiville saadaan Hirvosen mukaan noin joka kolmas hoidettavista. Osa näistä saadaan yksikönjohtajan mukaan eroon riippuvuudestaan lopullisesti. – Kun sitoutuu hoitoon ja haluaa ottaa taas elämänsä haltuun, silloin se usein myös onnistuu, Hirvonen sanoo. Päihderiippuvaisia ihmisiä tulee vieroitushoitoon kaikista yhteiskuntaluokista ja ikäryhmistä Naisten osuus on viime aikoina kasvanut joka vuosi. Tällä hetkellä hoitoon hakeutuvista noin 30 prosenttia on naisia. Nuorisoaseman asiakkaille on tyypillistä moniongelmaisuus. Samalla hoidettavalla voi olla riippuvuus sekä alkoholiin, lääkkeisiin ja huumausaineisiin. Nuorilla on Hirvosen mukaan usein vielä mielenterveysongelmia. Myös vieroitushoitoon tulevat naiset kärsivät usein myös masennuksesta. Vieroitushoidon tärkeimpiä osa-alueita ovatkin sosiaaliterapia ja keskustelut psykiatrin kanssa Kristiinankadulla sijaitseva A-Klinikka on avohoitopaikka, joka tarjoaa palveluja yli 25-vuotiaille päihdeongelmaisille. Alle 25-vuotiaille on erillinen Nuorisoasema. Päihdeongelma voi olla alkoholi-, huume-, lääke-, tai sekakäyttöongelma. Hoitoihin kuuluu muun muassa lääkitystä ja sosiaaliterapiaa. Aklinikan henkilökuntaan kuuluuvat psykiatri ja mielenterveysongelmiin erikoistunut sairaanhoitaja. A-klinikan avohoidossa käy vuosittain noin 1 400 päihderiippuvaista. Nuorisoasemalla käy vuodessa yli 300 apua tarvitsevaa. Vähäheikkilänteillä sijaitseva Katkaisu- ja selviämisasema on akuutteja tapauksia varten, joissa usein turvaudutaan tukilääke antabukseen. Asemalla on käytetävissä hoitopaikkoja 20 suurkuluttajalle. Katkaisuaseman vieroitushoito kestää kolmesta yhdekssän päivään. Joka kymmenes lastensuojelun asiakkaana LASSE VIRTANEN LASTENSUOJELUN kustannukset ovat edelleen kasvussa Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa. Kuusikkokuntien kokonaiskustannukset olivat viime vuonna 331 miljoonaa euroa, jossa on nousua edellisvuodesta 2,7 prosenttia. Turussa lastensuojeluun käytettiin viime vuonna lähes 41,4 miljoonaa euroa eli 4,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Avohuollon kustannukset olivat noin 5,5 miljoonaa euroa ja sijoitusten noin 35,8 miljoonaa euroa. Sijoitusten osuus kustannuksista oli 86,7 prosenttia. Nousu on kuusikkokuntien keskiarvoa korkeampi. Suurempaa kasvu oli vain Oulussa (15,5 %), jossa muutosta selittää kuntaliitos, ja Vantaalla (7,0 %). Lastensuojelun kustannukset 0–20-vuotiasta väestöä kohden olivat Turussa viime vuonna 1 162 eu- roa. Se on kuusikkokuntien korkein summa. Oulussa vastaava luku oli 510 euroa. Suhteutetut kustannukset ovat Turussa kasvaneet tasaisesti vuodesta 2009 lähtien, kun esimerkiksi Helsingissä suunta on ollut laskeva. Lastensuojeluilmoitusten määrä väheni Turussa viime vuonna 0,4 prosenttia. Ilmoituksia tehtiin 5 945. Ilmoitusten kohteena olevien lasten määrä laski Turussa 5,7 prosentilla. Turussa oli lastensuojeluilmoituksen kohteena silti 9,4 prosenttia 17-vuotiaista ja sitä nuoremmista eli lähes joka kymmenes lapsi. Osuus on selvästi kuusikkokuntien keskiarvoa korkeampi (7,2 %). 16–17-vuotiaista turkulaisnuorista 18,8 prosentista eli lähes joka viidennestä tehtiin lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelulla oli Turussa 2 942 asiakasta. Asiakkaina oli 10,5 prosenttia 0–17-vuotiaista. Tiedot käyvät ilmi kuusikkokaupunkien vertailuraportista.
s !+505.+4)/
HOITO
s &YSIKAALISET HOIDOT s (IERONTAA s .IKAMAKËSITTELYË !6/)..! -!
0%
s 5RHEILUFYSIOTERAPIA s -ANUAALINEN TERAPIA s +OTIKËYNTEJË s +INOSIOTEIPPAUKSET
AAMUSET 8 KAUPUNKI Tangokuninkaalliset vanhainkoteihin TANGOKUNINGATAR Maria Tyyster ja tangokuningas Teemu Roivainen esiintyvät ensimmäistä kertaa Turussa vanhainkodeissa ja perjantaina illalla Uittamon tanssilavalla. Tangokuninkaalliset esiintyvät Män- tyrinteen vanhainkodissa (klo 11), Mäntykodissa (klo 12.15), Kerttulin vanhainkodissa (klo 13.30), Runosmäen vanhuskeskuksessa (klo 14.45) ja Hövelin palvelutalossa (klo 16). Vanhuksilla on pääsy niihin. Mikä on paras tanssilava? Missä on suosikkisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 16. heinäkuuta 2014 Pietari Arikka KADUN TYYLI Oona Karhunen KOTIKYLÄN KASVOT Tomas Soisalo yhdistää kesätyössään työn ja vapaa-ajan harrastuksen. Eveliina Nurmi, Yliopistonkatu. Sekalaista halvalla –TYYLINI on aika sekalainen. En pidä mistään tietynlaisista vaatteista. Käytän vaatteita, joita satun löytämään ja jotka omasta mielestäni näyttävät hyvältä, kertoo Eveliina Nurmi. – Kiertelen aika paljon alennusmyyntejä. Niistä löytyy niitä halvimpia vaatteita. Kun halvalla saa, teen paljon heräteostoksia.Käytän enimmäkseen tummaa. Tumma on käytännöllinen. Sen kanssa sopii mikä tahansa ja se sopii mihin tahansa tilaisuuteen. Kengissäkin käytännöllisyys on Nurmelle tärkeää. – Käytän kenkiä, joilla on hyvä kävellä. Tietysti on myös hieman erikoisempia kenkiä. Esimerkiksi New Rockin kengät ovat sellaiset, joista pidän hirveästi. Käyttämäni kengätkin ovat aika lailla tummia. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Lomalla töissä Opiskelijat Tomas Soisalo ja Adele Melkko saivat sitkeydellä kesätöitä PIETARI ARIKKA KOULUN kesäloma tarjoaa nuorille mahdollisuuden valita. Jotkut haluavat viettää kesän rentoutuen ja akkuja ladaten, mutta toiset käyttävät ajan töiden tekemiseen. Kesätöissä pääsee maistelemaan oikeaa työelämää ja itse hankitut rahat itsenäistävät nuorta kohti oman elämän ja talouden hallintaa. Kesätöiden saaminen voi olla todella vaikeaa. Hyvän kesätyön saaminen vaatii onnen lisäksi myös sitkeyttä ja oma-aloitteisuutta. Tomas Soisalo, 17, työskentelee Pyöräpalvelu Berggren Oy:ssä. Hän oli paikassa yhdeksännellä luokalla työelämään tutustumisjaksolla. Viikon työharjoittelun jälkeen Soisalo kysyi kesätyöpaikkaa ja sai solmittua ensimmäisen työsopimuksensa. Tämän jälkeen hän on joka kesä käynyt kysymässä töitä samasta paikasta ja aina on töitä löytynyt. Työpäiviin kuuluu pyörien huoltamista, paikkojen järjestelemistä, ruoholeikkuuta, asiakaspalvelua ja tilausten vastaanottamista. – Käytän pyörää kulkuvälineenä ja harrastan vapaa-ajallakin pyörien laittamista ja touhuan niiden ympärillä paljon. Minulla ei ole ollut mopoa tai muita kulkuneuvoja, toteaa Soisalo. TÄNÄ kesänä hän työskentelee pyöräliikkeessä viisi viikkoa. Tomas kertoo oppineensa paljon pyöristä, asiakaspalvelusta ja työelämästä. Parikymppinen Adele Melkko opiskelee Turun kauppakorkeakoulussa pääaineena kansainvälinen liiketoiminta. Hän sai tänä vuonna töitä TM system Finland Oy:ltä, joka on kansainvälinen insinööritoimisto. Melkko työskentelee myynnin ja taloushallinnon puolella. Hänen työpäivänsä vaihtelevat paljon. Adele on jokapaikan höylä ja hoitelee erilaisia nopeita tehtäviä. Taloushallinnon puolella Melkko saa tehdä yrityksen Linkedin-sivustoja ja Eurocard-laskutusta. – Hain valehtelematta kuuteenkymmeneen eri työpaikkaan. Rkioskin kassatyöhön pääsin työhaastatteluun ja videohaastatteluun Elisalle. Olen todella onnekas, että sain töitä, toteaa Adele Melkko. Melkko löysi yrityksen netista ja lähetti sinne avoimen työhakemuksen. Se poiki määräaikaisen työsopimuksen kesäkuusta elokuuhun. Melkko on kuullut vain yhdestä koulukaverista, joka on hänen lisäkseen saanut oman alan töitä. MELKKO kertoo, että koulussa on käytetty kirjanpito-ohjelmaa ja harjoiteltu teoriaa. Töissä pääsee oppii miten hommat toimii konkreettisesti. – Olisi todella hienoa saada jalkaa oven väliin, koska tämä on juuri sellainen työ, jota voisi tehä jatkossa, kertoo Melkko. Aikaisemmin Melkko on ollut vetämässä muun muassa tennissynttäreitä ja minitennistä sekä ollut kausiapulainen kalatiskillä ja ISS:ssä siivoustöissä. TÄYSOSUMA Palkittu rumistus OONA KARHUNEN utta vain – Pohjalle mennään, m renkaan kera. Juha-Matti Rantanen Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. OSOITTEESSA Piispankatu 8 sijaitsee Åbo Akademin kemiallis-teknillisen tiedekunnan Axelia-rakennus. Rakennus valmistui vuonna 1977, jolloin sinne muuttivat analyyttisen kemian, epäorgaanisen kemian, teknillisen kemian, kemian laitetekniikan, lämpötekniikan sekä säätötekniikan laboratoriot. Opetus- ja tutkimustoiminta alkoi saman vuoden syksynä. Rakennuksessa on laboratorioiden ja toimistotilojen lisäksi myös suuri laitehalli, johon voitiin rakentaa pilottiprosesseja tutkimustarpeisiin. Axelian taakse ja myös osittain sen päälle valmistui 1997 lisärakennus Axelia II. Rakennukseen siirtyivät epäorgaanisen kemian, orgaanisen kemian, polymeerikemian ja kemian laitetekniikan laboratoriot vapauttaen Axeliassa tiloja sinne jääville yksiköille. Uudet ja modernit tilat antoivat uutta energiaa tiedekunnan toiminnalle, joka myöhempinä vuosina on useaan kertaan arvioitu Suomen tehokkaimmaksi tekniikan alan yksiköksi. Tiedekunnan ke- MEIDÄN MAILLA mian laboratoriot saivat myös parhaat arvosanat maamme kemian laboratorioiden arvioinnissa 2010. Rakennukset ovat saaneet nimensä ikuisopiskelija Axel Eklundhista, joka on kemian ja kemian-tekniikan opiskelijoiden henkilöitymä. Rakennuksissa työskentelee noin 200 opettajaa ja tutkijaa. Kemian-tekniikan diplomi-insinööriksi ja kemian maisteriksi opiskelee noin 600 opiskelijaa. Jatko-opiskelijoita on noin 100. Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.
AAMUSET Keskiviikko 16. heinäkuuta 2014 9
10 Keskiviikko 16. heinäkuuta 2014 AAMUSET
?B *B:: &).9?'** ?9'
C *! ( ?B++ 0+4 '**!??! *B!@ "6A )1* #EE % 2< EE )%3 0 !9 =? *.B:
!
)'C!?/, &
B.+' * ,).+ ? %D1?'
+!!2).! +ATARIINA s ,)%4/ s -9.¯-¯+) s .!!.4!,) 5KKO
0EKKA s 0!2!).%. 2EIMARI s 2!)3)/ 2AISIO #ENTER s 452+5 !NNIKA
(IRVENSALO
-ANHATTAN
2UNOSMËKI
+IVIKUKKARO 0ALVELEMME ARK KLO
LA KLO ASTI JA SU
AAMUSET 12 URHEILU Koripallonaisten urakka alkaa ALLE 18-vuotiaiden naisten koripallomaajoukkue aloittaa B-divisioonan EM-karsinnat torstaina 17. heinäkuuta. Ensimmäisenä vastustajana Suomella on vastassa Bulgaria. Lauantaina vastaan asettuu Luxemburg ja ensi maanantaina Suomi mittaa Bosnia ja Hertsegovinan. Turun Riennosta maajoukkuepaidan karsinnoissa päälleen pukevat Elli Koskinen ja Ida Myllyoja. Nähdäänkö TPS:n jalkapallonaisia alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 16. heinäkuuta 2014 Finaalin kintaalla SUOMALAISET yleisurheilijat on usein syystä tai toisesta yleensä juuri EM-vuonna takoneet hyviä tuloksia, eikä kesä 2014 näytä muuttavan trendiä. Viime viikonloppuna erityisesti naiset olivat esillä Sandra Erikssonin ja Nooralotta Nezirin (kuvassa) tuloksilla. Viimeisimpänä kovan tuloksen teki Turun Urheiluliiton Neziri, joka paineli ensimmäisenä suomalaisnaisena aidatun satametrisen alle 13 sekuntiin. Niukin naukin alle 13 sekunnin ajalla ei vielä mitaleista Zürichissä taistella, mutta Nezirin valmentaja uhosi, että pari kymmenystä ajasta voisi vielä pudota. Sillä oltaisi jo lähellä sitä mitalia. Eväitä saattaa olla, jos nappijuoksu osuu kohdalle. Todennäköisesti finaalipaikka on kuitenkin EM-kisoissa realistisempi tavoite. Ja sekin vaatii kovaa onnistumista. ILKKA LAPPI Se todellinen testi Roosters on Trojansille monella tavalla hyvä mittari Jori Liimatainen – Roosters on meille monella tapaa hyvä mittari. Siinä ottelussa testataan meidän puolustusta oikein kunnolla. Heidän hyökkäyksensä on toiminut konemaisen varmasti. – Roostersin kohtaaminen antaa myös valmennukselle osviittaa siitä, missä todella mennään ja mihin pitää kiinnittää loppukautta ajatellen harjoittelussa huomiota. Tavoite on kuitenkin se, että pelimme on parhaimmillaan syyskuussa, kun ratkaisupelit pelataan, Virolainen miettii. ILKKA LAPPI VAAHTERALIIGAAN täksi kaudeksi palannut Turun Trojans nostettiin ennen kauden alkua sarjan mustaksi hevoseksi viimeistään hyvin sujuneiden harjoitusotteluiden jälkeen. Ensimmäiset tosipelit ovat osoittaneet, että Trojans tulee olemaan kova luu Vaahteraliigan mitalitaistossa. Kolmen kierroksen jälkeen Trojans jatkaa puhtaalla pelillä, kun sunnuntaina joukkue voitti kauden ensimmäisessä kotiottelussaan Vantaan 69ersin. – Kauden ensimmäiset pelit eivät oikeastaan ole tarjonneet tasollisesti juuri yllätyksiä. Vaahteraliiga on ollut tasoltaan odotetun kaltainen, miettii Trojansin päävalmentaja Mikko Virolainen. Parannettavaakin sarjanousijan otteissa on ollut. Alkukauden voitot ovat tulleet ensisijaisesti betonisen puolustuksen turvin. Sen sijaan hyökkääminen on ollut odotettua tehottomampaa varsinkin kahdella ensimmäisellä kierroksella. Hyökkäyksen vaisuuden syyksi on tarjottu muun muassa ensimmäistä kauttaan Euroopassa pelaa- Kauden edetessä myös Trojansin hyökkäys on alkanut löytää uomaansa. TAFT:n Aleksi Wiren yrittää roikkua ajoittain Trojansin Rodney Brown Juniorissa. van pelinrakentaja Jonathan Westin sopeutumista. Päävalmentaja näkee kuitenkin Trojansin hyökkäyksen ongelmille muut syyt. – Jonathan on fiksu kaveri. Hänestä ongelmat eivät niinkään ole kiinni. Suurempi pulma on hyökkäyksen linjan kanssa. Yhdessä tehtyjä toistoja ei ole vielä tarpeeksi, mutta se oli tiedossa, kun niin moni oli alkukesästä maajoukkueen mukana, Virolainen toteaa. ENSI viikon maanantaina Trojans kohtaa Helsingissä Roostersin, joka on jälleen kerran ehdoton ennakkosuosikki Vaahteramaljan voittajaksi. Alkukaudella helsinkiläiset ovat kantaneet ennakkosuosikin paineita vaivatta varsinkin tuhoisan hyökkäyksensä turvin. Kolmessa ensimmäisessä ottelussa Roostersin hyökkäys on kaksi kertaa takonut yli 50 pistettä. VAIKKA alkukausi onkin sujunut Trojansilta hyvin, tyystin ilman takaiskuja joukkue ei ole selvinnyt. Alkukauden aikana polvivammat ovat päättäneet Juuso Mäkisen ja maajoukkueeseenkin kuuluvan Seikko Vennelän kauden. – Juuso on asennepelaaja, jonka menetys laitahyökkääjistä luonnollisesti on harmittava takaisku. Myös Vennelän menestys on iso, mutta onneksi saamme harjoitusotteluissa loukkaantuneen Miko Ylikosken takaisin kokoonpanoon Roostersottelussa, Virolainen sanoo. + $ *# .&
MAA- ja kotitalousnaiset suosittelee syömään marjoja niin paljon kuin napa vetää. Marjoista saadaan reilusti suojaravintoaineita, kuten C-vitamiinia, flavonoideja ja antioksidantteja. Parhaimmillaan marjat ovat tuoreena, sillä C-vitamiini tuhoutuu helposti kuumennettaessa ja säilytyksessä. Maatalousnaisten nettisivuilta löytyy resepti esimerkiksi mansikka-broilerisalaattiin. www.maajakotitalousnaiset.fi AAMUSET Mikä on sinun suosikkisi kotimaisista marjoista? Terveelliset makupalat 13 ELÄMÄ & TYYLI Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 16. heinäkuuta 2014 Kullan hohtoa Nurmirölli ja äimäsara Hiusten kasvivärjäys on lempeä ihmiselle ja luonnolle Mia Pihlasto Esimerkiksi indigolla aikaansaatu väri kuluu kauniisti. MERJA KAJALA JOS keinotekoiset väriaineet hirvittävät, on hiusten värjäykseen olemassa luonnonmukaisempi keino. Kasvivärjäys on hellävarainen vaihtoehto paitsi ihmiselle, myös ympäristölle. – Kasvivärien käyttö ei kuormita luontoa. Kaikki värjäyksessä käytetty maatuu ja häviää, sanoo Mia Pihlasto turkulaisesta ekokampaamo Pure Orangesta. Kasvivärjäys eroaa synteettisin ainein tehdystä värjäyksestä monin tavoin. Lopullista sävyä ei voi valita suoraan värikartasta, sillä monet asiat vaikuttavat lopputulokseen. – Kasveilla aikaansaatu hiusväri on henkilökohtainen. Lopputulokseen vaikuttavat esimerkiksi asiakkaan hiusten laatu sekä oma väri, pH ja aiemmat värjäykset. Hiusten vaalentaminen ei onnistu kasviväreillä, Pihlasto kertoo. – Synteettisillä väriaineilla tehty hiusväri on parhaimmillaan sillä hetkellä, kun asiakas lähtee kampaamosta. Kasveilla tehty väri on siinä KASVIVÄRJÄYKSESSÄ käytetään kuivattuja ja jauhettuja kasvinosia, jotka sekoitetaan veteen. Kolmella pääaineella hennalla, indigolla ja cassialla saadaan hiuksiin erilaisia ruskean, punaisen ja kullan sävyjä. Niiden lisäksi voidaan käyttää lukuisia kasveja, kuten saksanpähkinää. Kasveja sekoittamalla saadaan eri sävyjä. Pihlasto kertoo tekevänsä värjäyksessä käytettävät sekoitukset itse, vaikka valmiita sekoituksiakin on saatavilla. Nämä hiukset on värjätty indigon, hennan ja cassian sekoituksella. vaiheessa vasta raakile. Se kypsyy parhaimmilleen noin viikon sisällä värjäyksestä. Kasvivärjätyt hiukset eivät haalistu tunkkaisen näköisiksi. VAIKKA kasvivärjäys on synteettisillä aineilla tehtyyn värjäykseen verrattuna hellävaraista, sekään ei ole täysin riskitöntä. Myös kasviväreille voi herkistyä. – Jos on aiemmin saanut oireita värjäysaineista, kannattaa olla varovainen. En suosittele kasvivärjäystä raskaana oleville, vaikka se onkin synteettisiä hiusvärejä turvallisempi vaihtoehto. Alle 16-vuotiaille en suosittele hiusten värjäystä lainkaan, sillä nuoren ihon on ohut, Pihlasto sanoo. HEINÄT ovat täH h hän asti olleet kkasviharrastajallle hankala alue, ssillä tietoa on ollut tarjolla niuo kkasti. Asiaan on ttullut nyt muuttos kasvitieteen professori Jouko p Rikkisen uuden teoksen myötä. Heinät ja sarat Suomen luonnossa (Otava) esittelee 280 heinämäistä kasvia. Ensimmäinen suomalainen lajiopas esittelee kutakuinkin kaikki meidän luonnossamme kasvavat heinä-, sara ja vihviläkasvit. Koska heinämäiset kasvit suosivat melko uskollisesti kullekin lajille ominaista elinympäristöä, kasvit on ryhmitelty näiden ympäristöjen mukaan. Metsien, soiden, rantojen ja tuntureiden kasvit löytyvät siis omista osioistaan. Kirjan yksityiskohtainen ja runsas kuvitus helpottaa lajien tunnistusta ja miellyttää silmää. Kattavuudestaan huolimatta opas on kooltaan pieni eikä paina liikoja repun pohjalla.
14 Tapahtumakalenteri Keskiviikko 16. heinäkuuta 2014 AAMUSET Kaupunki kutsuu 17.-23.7. 17.7. 17.7. 18.7. Ella ja presidentti Turun kesäteatterissa kello 19. Ellan, Hannan ja muiden rakastettujen hahmojen seikkailuja seurataan koko perheen näytelmässä koko kesän. Parinhakuammuntaa Samppalinnan ravintolan terassilla kello 19. Kuinka pitkälle voi sokean Amorin nuoli lentää? Komedia parinmuodostuksen ikuisesta vaikeudesta taattuun kesäteatterityyliin. Matti ja Teppo – The Turku Brothers Samppalinnan kesäteatterissa kello 19. Onko blues Amerikan iskelmää vai 18.7. 18.7. 18.7. 18.-19.7. 18.-19.7. 19.7. 18.7. onko k iiskelmä k l ä SSuomen bl bluesia? i ? Kristian - idiootti iskussa Aboa Vetus&Ars Novan pihalla kello 19. Juoppohullun päiväkirjasta tuttu Kristian Pesonen koheltaa läpi nuoruusvuosiensa olkatoppausten ja sifonkihuivien täyttämällä 1980-luvulla. Mika Eirtovaaran ohjauksessa rooleissa Kalle Lamberg, Tom Petäjä ja Miska Kaukonen. Parinhakuammuntaa Samppalinnan ravintolan terassilla kello 19. Samuli Laiho Klubilla kello 22. Janna Venuksessa kello 23. Suomen pop-soulin eturivin nimiin kuuluva Janna pistäytyy kesäisessä Turussa. H2Ö Ruissalon telakalla. Ilmiö nousi muutamassa vuodessa Uittamolla legendaariseksi. Yltääkö H2Ö isommissa puitteissa samanlaiseen maineeseen? Ensimmäinen vuosi potkaistaan käyntiin yli 90 esiintyjän voimin. Sairaalloisen pahat festarit Rokbarissa. Raskaamman musiikin kuuntelijoiden oma festivaali järjestetään säävarauksetta sisätiloissa. Turkulaisen doom-drone-bändi Morbid Evilsin masinoiman viikonlopun aikana lavalla nähdään järjestäjäbändin lisäksi viisi muuta bändiä. Pelastakaa röllimetsä Vepsän saaressa kello 12.45 ja 15.45. Jo-Jo teatterin näytelmässä Allu Tuppuraisen koko perheen klassikko. Röllimetsä joutuu kulutus-
19.7. 19.7. 19.7. 20.7. 20.7. 20.7. 21.7. 22.7. 22.7. 22.7. 22.7. hysterian pauloihin. Kristian - idiootti iskussa Aboa Vetus&Ars Novan pihalla kello 19. Matti ja Teppo – The Turku Brothers Samppalinnan kesäteatterissa kello 15 ja 19. Parinhakuammuntaa Samppalinnan ravintolan terassilla kello 19. Pelastakaa röllimetsä Vepsän saaressa kello 12.45 ja 15.45. TPS-VPS Kupittaalla kello 18.30. TPS jatkaa taisteluaan putoamispeikkoa vastaan. Ella ja presidentti Turun kesäteatterissa kello 19. Ella ja presidentti Turun kesäteatterissa kello 19. Tarinoita varjoisilta kujilta -kävelykierros Apteekkimuseon edustalta kello 18. Turun synkkään historiaan johdatteleva dramatisoitu kävelykierros. Parituntisen aikana muistellaan muun muassa Suomen pankin ryöstöä ja merikapteenin murhaa. RitmÅbo Fortuna-korttelissa kello 18. RitmÅbo tuo kansainvälistä väriä sekä upean musiikin ja tanssin yhdistelmän. Esiintymässä Vidar Skrede, Teija Niku ja Jussi Lindroos. Ella ja presidentti Turun kesäteatterissa kello 19. Stand By the Laituri kello 19 DBTL-teltassa hämähäkkitontilla. DBTL:n avauspäivä mennään 23.7. 23.7. 23.7. stand up -huumorin voimalla. Lavalla seitsemän huippukoomikon (muun muassa Sami Hedberg ja Tommi Mujunen) Stand Up Finlandia -kiertue. Ella ja presidentti Turun kesäteatterissa kello 19. Indie-iltamat Klubilla kello 20.30. Neljän päivän perinteisten indieiltamien ensimmäisenä iltana lavalla Pää kii, Maakuntaradio, Särkyneet ja Räjäyttäjät. DBTL. Legendaarisen kaupunkifestivaalin avauspäivänä DBTL-teltassa esiintyvät muun muassa Apulanta, Egotrippi ja Kaija Koo. Monipuolisesti ohjelmaa myös kaupungin yökerhoissa.
Janne Riikonen 16 AAMUSET Jen Grantham JETSET Keskiviikko 16. heinäkuuta 2014 TIMO SALMESMAA Vain mielikuvitus rajana. Zombiewalk part 2 todentuu lauantaina. Taas on turkulaisten aika kammeta pöhöttyneet ruumiinsa Aurajoesta ja suunnata kulttuurikaupungin raitille. Elävien kuolleiden vaellukseen ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat valmiita kylpemään tekoveressä ja laahustamaan läpi kaupungin sieluttomaan rooliinsa eläytyen. Peijoonimarssin hulvattomat jatkot polkataan höyrylaiva Borella. J.Pihlaja Lokalahden maalaisidyliin rakentuva Karjurock jyrisee jo kahdeksannen kerran. Ohjelmisto komistuu vuosi vuodelta. Kansainvälisyyttä kesään tuo saksalainen Helloween. Kotimaisista rokkaavat Yö, festarijyrä JVG ja Elastinen. Naisartistien kovinta kärkeä edustavat Paula Koivuniemi, Anna Abreu ja Suvi Teräsniska, pienimuotoisempia akteja The 5th of April ja Aamuyön Sirkus. Festari-isäntänä tuulettaa Don Tami. Timo Salmesmaa - Tulkinta on kunnossa, kun tunne tulee iholle. Tuoreet tangokuninkaalliset Maria Tyyster ja Teemu Roivainen saapuvat perjantaina Turkuun. Kruunupäät ilahduttavat päivällä senioreita viidessä vanhuspalvelun yksikössä. Illalla kuninkaalliset suuntaavat traditionaaliselle starttikeikalle Uittamon tanssilavalle. Timo Salmesmaa Suomen ainut virallinen draamakuningatar. Draamaopettajaksi keväällä valmistunut Taina Timucin säteili tangokuninkaallisten juhlakonsertissa. Tainan kanssa esiintyivät yhteisen onnen Varkaudesta löytäneet Tiina Räsänen ja Petri Hervanto. Trioa säesti turkulaisille Vegasin PianoWarista tuttu Tomi Kostian.
) ! /+$)) , #( . % ) ! ' ( # +) ! !& Viikkoklubit hellivät kesäkansaa. Marilynin tämäniltainen I love myself -party peilaa individualismin aikaa. Showroom jatkaa keskiviikon Red Cup -teemaa Kevin Tandun isännöimillä kinkereillä. Häkki heilahtaa lauantaina Börsissä. Cage Partyn toinen otto sulloo tanssivat pedot metallihäkkeihin. The Band of Brothers musisoi perjantaina Apollossa. Venuksen viikonloppua värittävät Janna ja Janne Tulkki.
AAMUSET YLLÄTYSHERKKU 18 VIIHDE Toimiiko kännisekoilu? Miten Juoppis-huumori putoaa sinuun? Ykkösluokan heviä jokilaivalla HEVI tärisyttää Aurajokirantaa keskiviikkona 23. heinäkuuta, kun Papa Joella esiintyy Megadethin klassikkoja runttaava Trust In Peace, jossa soittaa muun muassa Ahola-bändin kitaristina tunnettu Antti Karhumaa. Yksi kaikkien aikojen metallibändeistä vaatii arvoisensa kohtelun ja Trust In Peace onkin uhonnut paukuttavansa ilmoille pari tuntia pelkkiä Megadethin biisejä. Kello 20 alkavalle keikalle pääsee ilmaiseksi. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 16. heinäkuuta 2014 Ei vain työkavereita ILKAN VALINTA Kaukonen ja Lamberg tekevät kesäteatteria vaihteeksi Turussa Aidosti uutta PUNKROCKBÄNDI harvoin tarjoaa mitään erityisen uutta, kun bändi julkaisee seitsemännen levynsä. levvynsä Rise Ri Againstin The Black Market on kuitenkin virkistävä poikkeus. Levy on 1990-luvun lopulla perustetun Rise Againstin monipuolisin toistaiseksi. Toisaalta mukana on I Don’t Want To Live Here Anymoren kaltaisia bändille tyypillisiä runttauksia. Toisaalta ajoittain bändi kurottaa onnistuneesti kohti grungea kuten Zero Visibilitylla, kun taas Sudden Life tai People Live Here ovat kunnianhimoisuudessaan biisejä, joita ei olisi viisi vuotta sitten uskonut ikinä löytävänsä Rise Againstin levyltä. Rise Against kurkottaa uudella levyllään kohti punkrockin eliittiä. Kenelle: Punkin ystävälle taisteluun kyynisyyttä vastaan. Arvio: Onnistunut sekoitus vanhaa ja uusia tuulia. ILKKA LAPPI ! $
(( $ " ''' ' "
Ilkka Lappi – Kyllä tässä on töitä tehty koko ajan, mutta tutulla porukalla ollaan saatu enemmän ja helpommin ideoita. Työnmäärä ei ole vähentynyt vaan Miksulla on ollut oikeastaan enemmän karsittavaa, kun kolme idioottia heittelee lavalta koko ajan ideoita, Lamberg kuvailee. ENSIMMÄISEN kerran Kaukonen ja Lamberg olivat samaan aikaan lavalla, kun näyttelivät Naantalin Emmateatterissa kesällä 2010. Kaksikon ensimmäinen kohtaaminen tapahtui kuitenkin jo vuosia aiemmin Aboa Vetuksessa esityksen jälkeen. – Olin muistaakseni yläasteella vielä silloin. Olin silloin Turun Nuoressa Teatterissa ja Miska oli mielestäni mahtava. Totta kai sitten oli pakko saada nimmari. Tosin en muista sainko nimmarin. Ainakaan se ei ole enää tallella, Lamberg nauraa. Myöskään Kaukonen ei muista nimikirjoituksen kohtalosta mitään. Ensimmäisen kerran hän tutustui paremmin Lambergiin juuri Seitsemän veljeksen kautta. – Seitsemän veljestä oli Kallelle kova koulu. Hänen piti opetella, et-
$ & * (!66 0 -*17) ( 0 " , 003 ,, , , 0 $ ,, ) Miska Kaukonen (vas) ja Kalle Lamberg jatkavat myös syksyllä samalla lavalla. Suunnitelmissa on muun muassa kahden miehen tiivistetty johdatus Turun Mielettömään Tulevaisuuteen, jota voi tilata esimerkiksi firmojen juhliin. tei replikoi samaan aikaan, kun avaa tai sulkee oven. Siitä häntä kiusattiin koko ajan harjoituksissa, Kaukonen muistelee. VUOSIEN kuluessa kaksikko on keskinäisen naljailun lisäksi oppinut arvostamaan toisiaan. Ystävykset löytävät myös toisistaan ammatillisia kykyjä, jotka mielellään varastaisivat toiselta. – Ottaisin Miskalta hänen letkumaisen virtuositeetin eli kehonhal- linnan. Tai sanotaan, että ottaisin Miskan viiden vuoden takaisen kehonhallinnan. Nykyään alkaa vanhaa miestä jo hiukan ikä painaa, Lamberg velmuilee. – Minä ottaisin Kallelta hänen järjettömän intuitionsa. Häneltä tulee hetkessä olevia sutkautuksia koko ajan. Hän on siinä mielessä tosi nopea kaveri. Eli ottaisin Kallen hetken laulun, Kaukonen toteaa.
NÄYTTELIJÄKAKSIKKO Miska Kaukonen ja Kalle Lamberg on viime vuosina totuttu näkemään samaan aikaan kesäteatterin lavalla. Kaksikko on useana vuonna tehnyt Naantalissa kesäteatteria. Tänä vuonna miehet palaavat Turkuun Aboa Vetus&Ars Novan pihalle Linnateatterin produktiossa Kristian – Idiootti iskussa. – Olin unohtanut, miten hyvä tunnelma kaupungin keskellä kesäteatterissa voi olla. Asfalttityöntekijöitä muurin takana. Häiriötekijät eivät kuitenkaan haittaa tällaisessa paikassa. Vaikka ympärillä on hälinää, piha on todella intiimi paikka, monen vuoden jälkeen Aboa vetuksen pihalla esiintyvä Kaukonen tunnelmoi. Juha Vuorisen kirjaan perustuvaa näytelmää työstetään muutenkin tutulla porukalla. Kaukosen ja Lambergin lisäksi lavalla on Tom Petäjä ja ohjauksesta vastaa Mika Eirtovaara. Vaikka tekijät ovat hyviä ystäviä myös siviilissä, työntekoon se ei ole vaikuttanut. KIRPPUTOREJA & VIIHDELINJAT ILKKA LAPPI
KOULUMAAILMASTA kuuluu kummia Turussa. Kesällä ollaan nopealla tahdilla valmistelemassa koulupsykologien siirtoa sivistystoimen alaisuudesta hyvinvointitoimialalle. Siirtoa on perusteltu uudella oppilashuoltolailla. Käytännössä koulu menettää psykologinsa terveystoimelle. Kaupungin painiessa omaa painiaan kasvavien kulujen ja säästökohteiden listan kanssa on ymmärrettävää, että vaikeitakin päätöksiä joudutaan tekemään. Kuitenkin se, että olennaisesti heikennetään perheiden, lasten ja koululaisten hyvinvointia tekemällä turhia ja tarpeettomia päätöksiä, ei ole hyväksyttävää. Todellisuudessa lainsäädäntö korostaa sitä, että koulupsykologien tulee olla koulussa, samassa paikassa asiakkaiden kanssa. Koulussa tapahtuva työskentely mahdollistaa nopean puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn tekemisen ennen kuin ongelmat pääsevät pahoiksi. Yksinkertainen tosiasia on, että tulipalojen sammuttaminen ja jälkihoito ovat paljon kalliimpia kuin niiden ennaltaehkäisy. Mihin tämä on unohtunut? Lähikouluperiaatteen mukaisesti alati kasvava lukumäärä erityistä tukea tarvitsevia oppilaita käy omaa lähikoulu- aan. Kaunis periaate, oppilaan oikeus omaan lähikouluunsa, kasvattaa myös koulupsykologipalvelujen kysyntää. Koulupsykologien siirrolla heikennetään huomattavasti palvelujen saatavuutta. Oppilaat ovat tähän asti päässeet vastaanotolle ilman välikäsiä ja lähetteitä. Hyvin kustannustehokas ja nykyaikaisesti toimiva yksikkö on ollut ennaltaehkäisyä oppilaan omassa toimintaympäristössä. Miten tällainen toimii hyvinvointitoimialalla, jossa potilaan sairauden hoito on tärkein asia ja kaikkialle vaaditaan lähete ja lausunto? Koulussa työskentelevien on järkevää olla samassa hallintokunnassa opettajien ja koulukuraattorien kanssa. Lähellä tapahtuva työskentely yksinkertaistaa ja helpottaa asioita asiakkaan eli lapsen ja hänen perheensä näkökulmasta. Hallintomalli on todettu hyväksi ja toimivaksi maanlaajuisesti Suomessa kunnan koosta riippumatta. Kuntia, joissa koulupsykologit ovat terveystoimen alaisuudessa, ei enää juurikaan ole, koska nykymalli on hyväksi havaittu. Toivottavasti Turussakin herätään ennen kuin on liian myöhäistä. SATU KOSKINEN LUOKANOPETTAJA VARAVALTUUTETTU (KOK.) PERUSSUOMALAISTEN Turun osaston puheenjohtaja Kimmo Tarke vaikeroi kirjoituksessaan (Aamuset 9.7.) ”Jääviyden raja” kaupunginhallituksen jäsenten mahdollisista jääviyksistä heidän vastaanottaessaan Ruisroclippuja, lounaita ja matkoja. Kummastelen suuresti, kun Tarke kritisoi muita, mutta ei puhu eikä pukahda, että kaupunginhallituksessa istuu hänen omankin puolueensa edustaja Timo Laihinen. On sata varmaa, ettei ”persulaihinenkaan” ole pitänyt käsiään taskussa ilmaislippuja jaettaessa eikä kärsinyt nälkää lounaita tarjottaessa. Tarken tämäkin kannanotto on jälleen esimerkki persujen pahasti vinoutuneesta filosofiasta. Osoitetaan jatkuvasti sormella muita, mutta ei katsota milloinkaan itseään peilistä. Karkeinpana esimerkkinä heidän toiminnastaan mainittakoon puolueen säätiön kautta tapahtunut kikkailu hulppean puoluetoimiston hankinnassa Helsingin ydinkeskustasta. Kiinteistökikkailu tapahtui aivan samanlaisesti veronmaksajien varoin (puoluetuki), mistä puheenjohtaja Soinikin monet vuodet suuna päänä muita puolueita syytti. Eipä ole Soini sen koommin suutaan aukaissut puolueiden säätiökikkailuista. Olisi oikeus ja kohtuus veronmaksajia kohtaan, että puhdistaisitte ensin oman pesänne! Vasta sen jälkeen voitte uskottavasti arvostella muita. Toki epäilen suuresti, ettei persuista ole niin rehelliseen toimintaan. Helpompi on arvostella toisia ja kiistää hurmoshenkisesti omat tekosensa viimeiseen saakka. Niin sitä äänestäjiä narutetaan! OLAVI MÄENPÄÄ KAUPUNGINVALTUUTETTU (SVR) Oikaisu VIIME lehdessä julkaistun Täysosuma-kuvan (Aamuset 9.7.) oli ottanut Eija Lindroos eikä Eija Puhuri. Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? AAMUSET Koulupsykologeja Oma pesä puhtaaksi ei kannata siirtää 19 MIELIPIDE KOLUMNI Keskiviikko 16. heinäkuuta 2014 Miksi mennä torille? TURUN DDR:ää henkivä kauppatori on ollut pitkään ehostuksen tarpeessa. Pikkuiset botox-annokset eivät tosin riitä, vaan tarvitaan ronskeja otteita. Vastaukseksi torin maanpäälliseen elävöittämiseen tarjotaan milloin toriparkkia, milloin keskustan liiketilojen pienempiä vuokria. Torille tarvitaan kuitenkin jotain muuta kuin muutama metri lähempänä olevaa parkkihallia. Toriparkki ei ole itsessään ratkaisu mihinkään. Riippumatta toriparkin kohtalosta päähuomio täytyisi keskittää maanpäälle. Toisinaan keskustelun keskipisteeksi nousevat uudet ostosmahdollisuudetkaan eivät ole mikään autuaaksitekevä ratkaisu. Jos keskustan liikkeiden tarjonta on tismalleen sama kuin vaikkapa Skanssin tai Myllyn lähteekö perhe keskustaan vai ajaako helpon matkan päähän ostoskeskukseen? Heinäkuun alkupuolella olen kävellyt useaan kertaan Aurajokirantaa edestakaisin. Kun katsoo kesäistä jokirantaa ja sen ihmisvilinää, on vaikea kuvitella, että vielä runsas 20 vuotta sitten jokiranta oli vastenmielinen paikka, jossa jopa pelättiin liikkua varsinkin pimeällä. NYKYISELLÄÄN jokiranta on todella viihtyisä paikka, joka vetää väkeä pelkästään vehreydellään ja tunnelmallaan. Ja kun ihmiset tulevat, tulee myös lisää ihmisiä. Esimerkiksi maanantai-iltapäivänä Läntisellä rantakadulla puolen päivän aikaan Tuomiokirkkosillan ja Aurasillan välisellä matkalla vastaani tuli kuusi perhettä lastenvaunujen kanssa. Jos toria halutaan aidosti elävöittää ja tehdä siitä ihmisille houkutteleva, vaatii se jotain, mikä saa ihmiset torille viettämään aikaa ja viihtymään, vaikka ei olisikaan suuria rahasummia laittaa ostoksiin. ILKKA LAPPI INTERNET www.aamuset.? M@7 4b!aK VWWU¥ JAUII¥\77¤¤A¥@AK I¥¥H@_¤¤<< \7WH¤¥7m £AKV¥JJA £¥V<<a K_¤ ªMS7 f?n i??Õà >?Õ«iÀB?Ã??????ÃÌ>° /Õ?ÌÌiiÌ ?iÀ??ÌÌÞ iÀ??Ãii?° /Þ??BB ?i?ÃÌB > ?i ÌÞ??BB??i -??ÕÃÌ>] Õi ?ÃBB\ ÜÜÜ°??`>Ý?°w >Õ««>?iÃ?Õà ÞÞ] ,>?Ã?? ?>?«i £ä?Ó£] > ??£n] ÃÕ £Ó?£n
20 Keskiviikko 16. heinäkuuta 2014 AAMUSET 0DXNDVWD YLLNRQORSSXD
(