JO V DESTA 1981 UO REM SE PA PI HT I Kaupunkimedia U P U N KILE Lauantai 16. elokuuta 2014 | Nro 60 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä
Aamuset KA
s 4YÚPAINE
MAKS BAR s 6ESIMËËRË MAKS L H s /TTOTEHO
K7
Taantuma vähentää taksikyytejä ja autoilijoiden liikevaihtoa. Uutiset s.6 0ANSIONTIE
4URKU s 0UH s -A
0E
$
! #
%" #
! #
Nollan miehiä Tuleva timantti Eturivin mies Tämä mies oli tolppien välissä, kun TPS viimeksi juhli jalkapallon Suomen mestaruutta. Mutta kuka hän olikaan? Kaupunki s. 8 Kadettien MM-hopeamitalisti, taekwondoka Niko Saarisen menestys ei ole sattumaa. Lisää on luvassa. Urheilu s. 10 Henrik Mikander ei osaa soittaa. Siksi hän ryhtyi tutkimaan muusikkouden olemusta kameran takaa. Viihde s. 18
PÄÄKKÄRI Lauantai 16. elokuuta 2014 Tack… NYT se on tutkittu, että taustamusiikilla on vaikutus ruoan makuun. Ei ole makkara saman makuista Meatloafin ja Anita Hirvosen tahdissa. Radio Airiston Aaltojen tiedetoimitus selvitti, että tutkimustulos ei päde hapansilakkaan. Se on yhtä nannaa, soi taustalla millainen torvi tahansa. YLEISRADIO perustettiin vuonna 1926. Instanssin nimi lainattiin armeijan viestitermistöstä. Muitakin ehdotuksia nimeksi oli, esimerkiksi Säteisheitin. Sääli. Tuosta ei propagandaviraston nimi enää parane. TAHDON voitto. TPS taistelee. Tai ainakin Hyyrysen Mikko (kuvassa). Raitapaidat näyttivät taistelun mallia ja nousivat tappioasemasta Hongan ohi. Ei Tepsi vielä ole pudonnut liigasta. Vielä on syksyä jäljellä. …nej tack! SEITSEMÄN hölmöyden vuotta. Itella älysi lopulta palauttaa nimensä Postiksi. Radio Airiston Aaltojen tietojen mukaan päätös kuitenkin herätti oudoksuntaa Alkon brändiosastolla. Viinapuodin uudeksi nimeksi on nimittäin tulossa Otella. ZLATAN vihjaisi lopettamisesta (HS 14.8.). Kenen? TURUN yliopisto palkkaa 50 uutta tohtorikoulutettavaa. Se tarkoittaa sitä, että suurin piirtein saman verran entisiä tohtorikoulutettavia siirtyy kortistoon. Kovat ovat ajat, tiedemaailmassakin. Tappavaa lääkettä TURUN kaupunki rakentaa budjettia ensi vuodelle, eikä kulukuurilta välty mikään palvelu. Ensimmäisenä tapetilla ovat sivistystoimialan säästöt, sillä kasvatus- ja opetuslautakunta ehti käsitellä valtuuston hyväksymät ohjeluvut. Lautakunta ei vielä niellyt koulujen lakkauttamisia, mutta muut säästöt etenevät. Opetustunteja karsitaan ja määräaikaisia opettajia joutuu kilometritehtaalle. Koulunkäyntiavustajien määrää vähennetään. Haluaako joku kurjistaa palveluja? Tuskin. Toimialajohtajat tekevät mitä käsketään. Valtionosuudet romahtavat, eivätkä verotulot kasva, sillä työttömyyden skyllan kuusi päätä näykkivät kassaa ja aiheuttavat lisäkustannuksia. Velkaa ei voi ottaa loputtomasti lisää, vaikka joku niin tuntuu ajattelevan. SIVISTYSTOIMIALA – varhaiskasvatus eli päivähoito ja opetus eli koulut – joutuu säästämään kolmen vuoden aikana 20 miljoonaa euroa. Ensi vuonna budjetista on niistettävä pois kuusi miljoonaa euroa. Se näkyy ja tuntuu. Tikun nokkaan ovat nousseet koulujen lakkauttamiset, vaikka niillä saadaan aikaan vain 325 000 euron säästö. Opetustuntien vähentämisestä eli opetusryhmien koon kasvattamisesta kasataan 1–3 miljoonan kakku, mutta parku on vähäisempää. Koulujen lakkauttaminen on konkreettista, opetusryhmien kasvattaminen abstraktia. Virkamiehiä kovempi tuska on luottamushenkilöillä, siis päättäjillä. Jaossa on vain niukkuutta, eikä sitä ole kiva jakaa. Kuka huolehtisi kasvusta? Miksi opetuksesta ja päivähoidosta leikataan näin paljon? Sivistystoimialan budjetti on suuri. Vain hyvinvointitoimialan eli sosiaali- jaa terveyspalvelujen budjetti on suuremmpi. Suuri budjetti, suurimmat säästöt.t. Se on kunnallispoliittista logiikkaa. ONKO juustohöylälle vaihtoehtoa?? n On toki. Lopetetaan kokonainen sektori, vaikkapa vapaa-aikatoimialalta liikuntapalvelut. Liikuntalautakunnan alaiseen toimintaan upposi viime vuonna 21,6 miljoonaa euroa eli saman verran kuin sivistystoimialan on säästettävä kolmessa vuodessa. Realistista? Ei tietenkään. LASSE VIRTANEN N Bodaripäättäjä Lavaleijona RITVA ”KIKE” ELOMAA VALTTERI ROIHA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. DEBATTI MILLAISIIN töihin työttömän pitäisi suostua? ELOMAA: Pitäisi löytää koulutusta vastaavaa työtä. Pakkotyö lisää eriarvoisuutta eikä ole ratkaisu työttömyyteen. Kohtuullinen palkka ja oikeaa työtä, ei tempputyöllistämistä ja turhia kurssista kurssiin käyskentelyä. ROIHA: Minäkin olen kaikkea pakkoa vastaan. Pitää ajatella niin päin, ettei kukaan ole tahallaan työtön. Jos kuitenkin on kouluttautunut joksikin, ja tarjotaan työtä, joka ei vastaa koulutusta, mutta työ on pakko ottaa vastaan, sulkee se pois mahdollisuuden työllistyä yhtäkkiä omalle alalle. RE: On suuri vaara, että edullisesti työhön palkattavat työttömät vievät tavallaan paikan henkilöiltä, jotka saisivat työstä peruspalkan. Heidät poistetaan pikkuhiljaa ja tilalle otetaan edullisia työntekijöitä. VR: On siinä paljon muitakin vaaroja. Työtön voidaan lähettää työhön todella kauas. RE: Rahat menevät kaikki matkustamiseen. Ymmärrän tilanteen, jos ei ole mahdollisuutta saada työtä läheltä. Jos vieressä kuitenkin on vaikka palvelutalo, miksei henkilö voi mennä lukemaan vanhukselle kirjaa? Ollaan myös vaarassa, että nuori on monta vuotta työttömänä kun ei pääse mihinkään. Häipyvätkö työhalut pikkuhiljaa? VR: Siitä voi seurata passivoituminen. Mahdollisuudesta mennä tekemään hyväntekeväisyystyötä ei puhuta. Eihän sitäkään tarvitsisi tehdä pakosta, vaan mahdollisuus olisi heille, jotka haluavat työtä tehdä, se on ajallisesti mahdollista ja paikka olisi lähellä. RE: Ihmisen ei pitäisi itse joutua lähteä etsimään tietoa netistä. Jos töitä tuotaisiin esille kysymällä, haluaako työtä tehdä vaikka tunnin tai kaksi viikossa, myös varsinaisen työn päälle, moni varmasti tekisikin sitä. VR: Jos tekee vapaaehtoistyötä, verottaja kiinnostuu asiasta. Se on absurdia. Niihin pitäisi miettiä helpotuksia. RE: Pitäisi saada päälle hyvä henki. Nyt toitotetaan vain surkeutta. Pkyritykset ovat suurimmaksi osaksi ainoa mahdollisuus tulevaisuuden kannalta. Työllistäminen pitäisi tehdä helpommaksi. Tällä hetkellä se on vaikeaa. Omistajat tekevät pitkää päivää eivätkä ota työntekijöitä. NIKKE NOUSUKAS AAMUSET 4 Pääkirjoitus 16.8.2014
!
! !
$ !
$!$ ! !$
& && " # %%% $
$! !$ $
5 AAMUSET Lauantai 16. elokuuta 2014 7lKWLDUWLVWLW 7XUXVVD
!
AAMUSET 6 UUTISET Naantalilla 571-vuotispäivät NAANTALIN 571-vuotispäiviä vietetään lauantaina 23. elokuuta. Päivä käynnistyy torizumballa kello 10 Naantalin torin esiintymislavalta. Torilla nähdään Naantalin teatterin katkelmia kevään esityksistä ja kuullaan Helianthuksen esittämää kansanmusiikkia. Torilla pelataan laatikkosählyä. Seurahuoneen pihalla on Pressan Kattien konsertti kello 14. Pääjuhlaa vietetään Kristoffer-salissa. Juhlapuhujana on tuleva kaupunginjohtaja Jouni Mutanen. Olisiko taksibisneksen vapauttaminen oikein? Mitä siitä seuraisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 16. elokuuta 2014 Mikael Rydenfelt Taantuma on pudottanut taksikyytien määrää ja heikentänyt sekä yritysten liikevaihtoa että tulosta. Tohtorikouluun 50 uutta TURUN yliopistossa on haettavana (15.8–15.9.) viisikymmentä ensi vuoden alkaen täytettävää tohtorikoulutettavan määräaikaista tehtävää. Tohtorikoulutusta koordinoi Turun yliopiston tutkijakoulu. Se koostuu 16 tohtoriohjelmasta, jotka kattavat Turun yliopiston edustamat tieteenalat. Kaikki Turun yliopistossa tohtoritutkintoaan suorittavat kuuluvat johonkin tohtoriohjelmaan. – Tutkijakoulun tohtoriohjelmissa työskentelee 200 yliopiston rahoittamaa tohtorikoulutettavaa. Määräaikaisista paikoista vapautuu neljännes vuosittain. Haettavaksi avautuu 50 tehtävää, tutkijakoulun koordinaattori Elise Pinta kertoo. Tohtorikoulutettavat palkataan kokopäiväisen väitöskirjatutkimuksen tekemiseen. Tavoitteena on, että tohtorin tutkinto suoritetaan neljän vuoden aikana. Littoistenjärvi yhä leväpuurona VARSINAIS-SUOMEN ELY-keskuksen mukaan sinilevät ovat lisääntyneet hieman Lounais-Suomessa. Levähavaintoja on tällä viikolla tullut sisävesiltä hieman enemmän kuin viime viikolla. Joissakin sisävesien vakiohavaintopaikoissa levää on nyt runsaammin. Merialueen sinilevätilanteessa ei ole ollut muutosta. Sisävesien vakiohavaintopaikoista levää on havaittu erittäin runsaasti Littoistenjärvessä. Hieman levää on havaittu Maarian altaassa. Merialueen vakiohavaintopaikoilla levähavaintoja on tehty Kirkonsalmessa Merimaskussa ja Paraisten Utössä. Sinilevähavainnoista voi ilmoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskukseen puhelinnumeroon 0295 022 530. Levähavainnot on myös mahdollista tallentaa itse Järviwikiin. Havaintoja voi lisäksi lähettää Järviwikiin Levävahdilla, joka on älypuhelimiin ladattava sovellus osoitteessa http:// www.jarviwiki.fi/wiki/Levävahti. Taantuma kurittaa Taksiautoilijoiden kyytien määrä vähentynyt jopa 13 prosenttia töään nyt todella tarkkaan, Saario tietää. KARI LAINE TAKSITILAUSTEN määrät ovat vähentyneet Turun ja Kaarinan alueella joka vuosi vuodesta 2008 lähtien. Suurin pudotus on tapahtunut kahden viime vuoden aikana. Kyytien määrät ovat pudonneet yli 13 prosentilla. – Kyllä tämä aika mollivoittoista on viime aikoina ollut, Turun Taksit ry:n ajovuorovastaava Tuomas Saario kuvaa. Tilausten määrät ovat Saarion mukaan vähentyneet kaikilla rintamilla, niin yritysajoissa kuin vapaa-ajanviettäjien parissa. – Ihmiset harkitsevat rahan käyt- KESÄN valopilkkuja ovat olleet suuret yleisötapahtumat, varsinkin Ruisrock ja DBTL. Taksiautoilijoiden piirissä toivotaan nyt, että Pansion telakan elpyminen vaikuttaisi piristävästi myös taksialaan. Taksitilausten vähentyminen on vaikuttanut myös taksiautoilijoiden tuloihin. Taksiliiton tekemän arvion mukaan parin viime vuoden aikana liikevaihdot ovat alalla pudonneet 10–25 prosentilla. Turun Taksit ry:n puheenjohtaja Kai Koivulan mukaan Turun ja Kaarinan luvut vastaavat koko maan lukuja. Pudonneet tilausmäärät vaikuttavat Koivulan mukaan myös liikevaihdon lisäksi ja yksittäisen taksiyrittäjän tulokseen, koska palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset eivät ole ainakaan alentuneet. Taksialan yllä on taloustaantuman lisäksi näkyvissä muitakin tummia pilviä. Eduskunnassa on syksyllä tarkoitus käsitellä esitystä, joka poistaisi uusien taksiautojen verohelpotukset. Koivula kyseenalaistaa esityksen, joka nopeasti huonontaisi taksikalustoa, joka vielä tällä hetkellä on hyvää ja turvallista. Arkadianmäellä pohditaan myös koko taksialan kilpailun vapauttamista. LASSE VIRTANEN NAANTALIN pikatien ja Artukaistentien väliselle alueelle Artukaisissa suunnitellaan aikuiskoulutuksen kampusaluetta. Lännessä alue rajautuu Hyrköistenpuistoon ja idässä rakentamattomaan teollisuusalueelle varattuun alueeseen. Turun Aikuiskoulutuskeskus (AKK) on keskittämässä toimintaan- sa Artukaisiin. Tillerinkadun vieressä olevien varastohallien edustan kentälle aiotaan rakentaa kokonaan uusi oppilaitosrakennus. Suunnitelmasta tai alueesta voi esittää mielipiteensä 30. syyskuuta asti. Kaavaehdotusta valmistellaan kuluvan vuoden aikana. Ehdotus esitellään kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle ensi vuoden alussa. Tavoitteena on, että kaavaehdotus on $ '$ $$ ( $$'( ' $ $ kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyssä ensi vuoden aikana. AKK jätti aloiteen alueen kaavoittamisesta viime vuoden maaliskuussa. Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa ensi tiistaina. Kaava-alue on Artukaisten kaupunginosassa. Sillä on suuria varastohalleja ja niihin liittyvää logistista
' ' &&
$ TURUN ja Kaarinan ajovuorojärjestelmässä on 340 taksiautoa. Autoja pyörittää hieman yli tuhat kuljettajaa. Ammattipätevyyden omaavia kuljettajia on jonkin verran työttöminä, joten kuljettajapula ei alaa vaivaa. Turun Taksit ry kouluttaa syksyllä taas uusia kuljettajia. – Parempiin aikoihin uskotaan, eihän tämä laskusuhdanne loputtomiin voi kestää, sanoo puheenjohtaja Koivula. Artukaisiin aikuiskoulutuksen kampus
$ ' – Liikenne-ja viestintäministeriön esitystä ollaan nyt viemässä eteenpäin käsittämättömällä kiireellä, ilman perusteellista analyysia seurauksista, Koivula ihmettelee. $ $' %" ' &%% )
! '
toimintaa, AKK:n opetustiloja, Starkki-rautakauppa sekä tie-, katu- ja rautatiealuetta. Alueella on kokoa noin 15,3 hehtaaria. Osa tonttimaasta on AKK:n omistuksessa, loput kuuluu kaupungille. Kaava-alue on yleiskaavassa palvelujen ja hallinnon aluetta. Se on yleiskaavassa palvelujen ja hallinnon aluetta. Kaava-alue on yleiskaavassa palvelujen ja hallinnon aluetta.
! # # # !
AAMUSET 8 KAUPUNKI Kaupunginosista väkevin KAUPUNGINOSIEN välisessä köydenvetokisassa ratkaistaan Turun väkevin kaupunginosa. Nappulat vetävät köyttä ennen aikuisten sarjaa. Kisa järjestetään Vähätorilla sunnuntaina 17. elokuuta kello 12. Osallistujien määrää ei ole rajoitettu, mutta joukkueessa saa olla kiloja maksimissaan 300. Kaupunginosaviikot toivoo paikan päälle paljon yleisöä. Kesä oli melkoisen kuiva. Oletko silti löytänyt sieniä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Matti Kivekäs Lauantai 16. elokuuta 2014 KADUN TYYLI Oona Karhunen NOSTALGINEN TURKU Göran Enckelman (vas.) juhlisti Merkuriuksen olympiakarnevaaleja peliasussa lokakuussa 1975. Pöytäseurueessa myös Martti Kaurimo, Tuula Kaurimo, Kari Pulkkinen, Carita Seligson, Dennis Seligson ja Juha Salonen. Sarianne Hietanen, Yliopistonkatu. Genretöntä fiiliksellä –TYYLINI on aika monipuolinen. Se ei sovi mihinkään tiettyyn genreen, vaan vaihtelen päivittäin fiiliksen mukaan. Poikamainen rokkityyli on kuitenkin eniten se minun juttuni, kertoo Sarianne Hietanen. Vaatteita ostaessa Hietanen keskittyy hintaan. – Päälläni olevat shortsit ja hapsukengät olen ostanut kirppikseltä. Toppi on H&M:ltä. Ostan vaatteita Bikbokista, Zarasta ja H&M:stä, mutta kaupalla ei ole merkitystä. Voin ostaa vaatteita myös Citymarketista, Lidlistä tai Valintatalosta. Hietasen lempimateriaalia on nahka. – Viime aikoina olen innostunut pitsistä ja pidän myös farkusta. Lisäksi eläinkuosit ovat sydäntäni lähellä. Mitä enemmän yhdistelee kuoseja, sitä kivempi asusta tulee. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Tepsin triplamestari Maalivahti Göran Enckelman nollasi myös Italian Rooman illassa HEIKKI MÖTTÖNEN VAIKKA maalivahti Göran Enckelman opittiin tuntemaan 1970-luvulla nimenomaan TPS:n mestarimaalivahtina, sai hän jalkapalloilulliset alkeisoppinsa synnyinkaupungissaan Lahdessa. Enckelmanin kasvattajaseura oli maineikas Lahden Reipas, jonka riveissä hän sai tulikasteensa SM-sarjassa kaudella 1966. Jo seuraavana vuonna Lahden Reipas kuittasi SM-kultaa. Enckelman siirtyi vuonna 1970 Kuopion Palloseuraan, mutta savolaisia jaarituksia kesti vain yhden kauden ajan. Kaudeksi 1971 hän siirtyi TPS-paitaan ja syksyllä Aurajoen rannoilla juhlittiin seurahistorian kuudetta SM-kultaa. TPS kohtasi viimeisellä kierroksella Mikkelin Urskilla MiPK:n ja jäi maalittomaan tasapeliin. TPS kuuli mestaruudestaan vasta pelin jälkeen radiosta, kun pahimmat kilpakumppanitkin olivat jääneet tasapeleihin. Enckelman kuului Tepsin takuumiehiin, kun Palloseura toisti mestaruustemppunsa myös syksyllä 1972. KAUDELLA 1975 TPS nousi taas parrasvaloihin parin hiljaisemman kauden jälkeen ja tempoi itsensä aina Suomen mestariksi asti. Olavi Laaksosen valmentamat raitapaidat kuittasivat seuran toistaiseksi viimeisen mestaruuden ja varmistivat sen ensimmäistä kertaa kotoisella Kupittaalla. Enckelman siirtyi kauden 1976 jälkeen Valkeakoskelle, josta tie jatkui Ruotsin Nyköpingiin, jossa ura päättyi kauden 1984 jälkeen. Ensimmäisen kunnon A-maaottelunsa Enckelman pelasi Itä-Saksaa vastaan MM-karsinnoissa Tampereen Ratinassa 6.6.1973. Hänen suurin yksittäinen urotekonsa maalin suulla oli Italian jättäminen nollille Rooman illassa EM-karsintaottelussa 27.9.1975. Enckelman ei vaan suostunut antautumaan kertaakaan ja siivitti koko Suomen taistelemaan maalittoman tasapelin. Ottelun lopussa kriittinen italialaisyleisö hurrasi suomalaisille ja buuasi kotijoukoilleen. Enckelman kruunattiin vuoden parhaaksi jalkapalloilijaksi samana vuonna. Kaikkiaan A-maaotteluita kertyi uralla 21. ENCKELMAN on ollut urheilussa mukana erittäin näkyvästi myös peliuransa jälkeen. Hän oli mukana niin seurakuin maajoukkuevalmennuksessa ja teki sen jälkeen pitkän uran Eerikkilän Urheiluopiston rehtorina, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 2013. Palloliitto palkitsi hänet arvostetulla Captains Ball -palkinnolla vuonna 2013. Göranin Peter-poika jatkoi isänsä jalanjälkiä ja torjui Suomen A-maajoukkueessa sekä teki päälle upean kansainvälisen uran Brittein saarilla. Enckelmanit ovat edelleen ainoa isäpoika-pari, joka on torjunut Suomen A-maajoukkueessa. TÄYSOSUMA Vaihtelevaa taloudellisesti OONA KARHUNEN Sirpa Siilo surma? – Jaa hauen suuko muka Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TURUN ylioppilaskylästä järjestettiin yleinen arkkitehtikilpailu vuonna 1967. Kilpailun tarkoituksena oli ratkaista, miten alueelle voitaisiin rakentaa ympäristöön sopivalla tavalla taloudellisesti mahdollisimman paljon opiskelija-asuntoja. Kilpailualueen piti sopeutua kulttuurimaisemaan. Alue oli kuitenkin peltoa, joka ei tarjonnut säilyttämisen arvoisia miljöötekijöitä. Kilpailun voittivat arkkitehdit Jan Söderlund ja Erkki Valovirta, joiden ehdotuksen lähtökohtana oli tiivis ja matala korttelirakenne. Sen ajan rakennustekniikalla taloudellisuus merkitsi rakentamista betoni- elementeillä, joiden toistuvuus oli mahdollisimman suuri. Yksitoikkoisuuden ja ankeuden välttämiseksi osa julkisivuista suunniteltiin puuelementeistä, joiden väri vaihtelee kortteleittain. Arkkitehdit uskoivat, että viheralueiden huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella on suuri merkitys MEIDÄN MAILLA ylioppilaskylän viihtyvyyden ja vaihtelevuuden kannalta. Tarkoituksena oli luoda jokaiselle korttelipihalle istutusten ja julkisivujen värityksellä hieman toisistaan poikkeava ilme. Kortteleiden väliset tilat suunniteltiin puistomaisiksi viherakseleiksi. Vihersuunnitelmat laati maisemaaarkkitehti Onni Savonlahti. Suunnitteluperiaatteita olivat puiden ja n pensaiden luonnonmukainen sijoitp ttelu ryhmiin kasvupaikkojen mukaan. Ylioppilaskyläsäätiö panosti k aalusta lähtien viheralueiden kasvuun llähtöön ja niiden ylläpitoon. Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kkuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yyhteistyössä Turun kaupungin kanssa.
AAMUSET 10 URHEILU Ratagolfin EM-kisat Saksassa RATAGOLFIN yleisen sarjan EM-kisat pelataan Saksan Neutraublingissa 20.–23. elokuuta. Kisat käydään eterniitillä ja betonilla. Suomesta matkaan lähtee kahdeksan pelaajan joukkue. Turun Ratagolfseu- rasta matkaan lähtevät Riku Pennanen ja Petri Lönngren. Aiemmin kesällä Lönngren nappasi hopeaa SM-kisojen yleisessä sarjassa. Lönngren on kehittynyt rauhallista tahtia kotimaan huipulle, takana on jo parikymmentä vuotta. Mihin Tuton rahkeet riittävät Mestiksessä tällä kaudella? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 16. elokuuta 2014 ÅBORAAKKELI Sopiva korvaaja USEAMMAN vuoden huhuiltu Timo Pärssisen (kuvassa) paluu kasvattajaseura Tutoon näyttää todennäköisemmältä kuin koskaan. Mies on harjoitellut jo hyvän aikaa Tuton kanssa ja neuvotteluja sopimuksestakin on jälleen käyty. Pärssisestä Tuto saisi mitat täyttävän korvaajan Antti Virtaselle. Kaiken kokenut 37-vuotias Pärssinen olisi Tuton nuorehkolle joukkueelle todellinen isähahmo muutenkin kuin ikänsä puolesta. Tutolla on lupaavia nuoria ryhmässään, mutta kokonaisuuden kannalta olisi paikallaan löytää pari kokeneempaa kettua. Mestaruutta, jonka Tuto on tavoitteekseen asettanut, harvoin voitetaan täysin kokemattomalla nipulla, vaikka se olisi kuinka hyvä. Jos Pärssinen sekä niin ikään joukkueen kanssa harjoitteleva Miikka Tuomainen tekisivät sopimukset Tuton kanssa, alkaisi kasassa olla yksi Mestiksen kärkiporukoista. ILKKA LAPPI Tulevaisuuden timantti Niko Saarinen tähtää menestykseen hiljaista itseluottamusta uhkuen Ilkka Lappi pitää löytää sellainen tekemisen meininki, Mäkinen sanoo. Lupaavaa ottelijaa viedään eteenpäin samalla kaavalla kuin tähänkin asti. – Harjoittelussa pitää olla tavoitteellinen ja rento tekemisen meininki. leppoisa tekemisen meininki. Nikon kohdalla myös hänen perheensä tukee hyvin. Siellä ymmärretään, mitä urheilu vaatii, mutta ei millään tavalla painosteta, Mäkinen kiittelee. ILKKA LAPPI TURKULAINEN Niko Saarinen teki heinäkuun lopussa suomalaista taekwondohistoriaa voittamalla kadettien eli 12–14-vuotiaiden MM-kisoissa hopeaa. Suomalainen ylsi ensimmäistä kertaa missään ikäluokassa MM-finaaliin. Saarinen itse osasi odottaa onnistumista, mutta mitali yllätti myös hänet. – Ajattelin, että muutaman voiton pystyisin ottamaan, mutta finaaliin pääsy oli kyllä yllätys, Saarinen kertaa. Samoilla linjoilla on Saarista Budokwai Taekwondossa valmentava Jarkko Mäkinen. – Tiesin, että Niko on taktisesti niin hyvä, että hän on vaikea voitettava kenelle tahansa. Odotin, että Niko pystyy voittamaan otteluita, mutta suoraan sanottuna en uskaltanut haaveilla ihan noin kovasta suorituksesta, koska kukaan ei ole aikaisemmin ollut lähelläkään samaa. SAARISEN menestys ei ole sattumaa. Viimeiset pari vuotta hän on Suomen taekwondon tuorein tähti Niko Saarinen ei usko, että menestys tuo paineita jatkoon. - Ehkä vähän enemmän kuitenkin odottaa itseltään. Vähän enemmän voi harmittaa, jos kotimaassa menestystä ei tulekaan, hän sanoo. tehnyt Mäkisen johdolla määrätietoista työtä menestyksen eteen. Valmentajan mukaan Saarisen vahvuudet ovat ennen kaikkea henkisellä puolella. – Nikossa on oikeanlainen kombinaatio nöyryyttä ja hiljaista itseluottamusta, joka kantaa tiukassa paikassa. Taekwondo-ottelun voitto on sekunnin murto-osista kiinni. Jos niissä hetkissä epäröi, häviää. Nikolla on se hyvä puoli, että tärkeillä
! !
#
!
!
!
"
! "
" !
! !
"!
$!!
"" ! $ ! !
" !
!
# "
"#
" hetkillä hän on tosi järkkymätön, Mäkinen analysoi. Yhtenä tekijänä menestyksen takana Mäkinen pitää myös hyvähenkistä taekwondon valmennuskeskuksen porukkaa. – Treeniporukka on tosi isossa roolissa. Samanhenkisten yhteisö on älyttömän tärkeä. Yritän myös tuoda sitä parhaani mukaan, mutta se ei ole pelkästään valmentajan juttu vaan myös urheilijoiden keskenään SAARINEN ei aio jäädä menestyksen jälkeenkään laakereille lepäämään. Syksyn ohjelmassa on ainakin SMkisat marraskuun alussa käytävät junioreiden, eli 15–17-vuotiaiden SM-kilpailut. Mäkinen väläyttää, että harkinnassa on myös osallistuminen lokakuussa käytäviin alle 21-vuotiaiden SM-kisoihin. – Jos junioreiden SM-kisoissa menestyy, sitä kautta pääsee ensi vuoden Pohjoismaiden mestaruuskisoihin. Se on yksi ensi vuoden isoista tavoitteista. Nyt saavutettu mitali vaan lisää menestysnälkää, Saarinen toteaa.
12 Pelit&vehkeet Lauantai 16. elokuuta 2014 AAMUSET Vaivattoman varma Koeajossa Volkswagen Golf Sportsvan Comfortline 1,2 TSI Teemu P. Peltola pompi nousta autoon kuin laskeutua sinne. TEEMU P. PELTOLA SUKUPOLVESTA toiselle kestänyt Volkswagen Golf herättää väkisinkin kunnioitusta. Eikä nyt puhuta yhdestä poikkeuksellisen sitkeästä yksilöstä, vaan onnistuneesti trendien harjalla pysyneestä mallista. Golf lienee yksi yleisimpiä Suomen teillä kurvailevia autoja. Pikku-Golfin ja farmariVariantin välikköön on nyt pysäköinyt Golf Sportsvan. Ulkoisesti auto on hitusen kokoistaan pienemmän oloinen, sillä sisätiloissa ei ahtaus vaivaa. Vaikka kyseessä ei ole katumaasturi tai tilaauto, on maavara perusGolfia korkeampi. Tämä on trendinä autoteollisuudessa, liekö syynä sitten autoilevan länsimaailman ikärakenteen muutos. Varttuneen on helOMINAISUUDET • Malli: Comfortline 1,2 TSI • Iskutilavuus: 1 197 cm³ • Tehot (kW/hv): 81/110 • Vääntö: 175 nM • 0–100 km/h: 10,7 s • Huiput: 192 km/h • Kulutus l/100 km (EU): 5,1 • CO²: 117 g/km • Hinta: 26 334 e LIIKKEELLE päästään ilman sen kummempia kommervenkkejä, kuten volkkareissa on tapana. Huomio kiinnittyy heti moottorin miellyttävän vaimeaan hyrinään. BlueMotiontekniikka säästää niin luontoa kuin kuljettajan korviakin. Liikenteen sekaan Sportsvan sujahtaa vaivatta. Koeajetussa mallissa on kuusilovinen manuaaliaski, joka toimii varsin sulavasti. Sen verran lyhyeksi välitykset on jätetty, että vain parisen tonnia kalliimpi DSGautomaattivaihteisto parantaisi ajomukavuutta entisestään. Vakiovarustukseen kuuluvat laajennettu tasauspyörästön lukitus, monitörmäysjarrutus, seitsemän turvatyynyä, viiden tuuman värillinen kosketusnäyttö, muunneltava tavaratilan pohja sekä sähkötoiminen seisontajarru Auto Hold -paikallaanpitoavustimella. Viimeksi mainittu onkin ajossa varsin kätevä. Risteykseen pysähdyttäessä seisontajarru menee päälle automaattisesti, jolloin vaihteen voi jättää vapaalle jalkojen lepuuttelua varten. Jarru kytkeytyy liikkeelle lähdettäessä automaattisesti pois päältä. Volkswagen Golf Sportsvan on mukava kava lisä perheeseen. GOLF Sportsvanissa on moottorivalikoimaa 85–150 hevosvoiman välillä. Koeajettu 110-hevosvoimainen mylly tuntuu riittävän hyvin, ainakin ilman suurta kuormaa. Mutkissa ohjaus tottelee hyvinkin ärhäkästi, tuoden ajotuntumaan perisaksalaista tymäkkyyttä. Hinnoittelu tuntuu miellyttävään ajokokemukseen nähden varsin kilpailukykyiseltä; edullisin malli lipuu autokaupan ovesta ulos alle 23 000 eurolla. Kokonaisuus on tällä kertaa enemmän kuin osiensa summa. sen avarat. Sisätilat ovat yksinkertai Etusäle s ikkö on säästynyt radikaaleilta uudistuksil ta. * # )" -%
14 Koti&rakentaminen Lauantai 16. elokuuta 2014 AAMUSET Vähemmän on enemmän Kodin perusteellinen siivoaminen ja tuulettaminen on edullisin stailauskeino Tuomas Mäkelä HENRIIKKA FINGERBORG KODIN stailaus myyntiä varten. Onko se huijausta vai hienosäätöä? Valveutuneet ja dynaamiset välittäjät ovat jo ymmärtäneet asunnon stailauksen merkityksen. Suuri joukko tulee jonkun ajan kuluttua perässä. – Myyntistailaamisen suosio kasvaa koko ajan kovaa vauhtia. Etenkin nyt kun elämme haasteellisessa asuntomarkkinassa, jossa on ratkaisevan tärkeää pystyä erottautumaan massasta. Vielä toistaiseksi stailaukseen ja hyviin valokuviin panostamisella onkin mahdollista erottautua ja saavuttaa valtava kilpailuetu muihin asunnonmyyjiin verrattuna, ennen kuin niihin satsaamisesta tulee vallitseva normi, kuten esimerkiksi Tukholmassa on jo käynyt, ennustaa Tuomas Mäkelä. Turkulaiset Tuomas Mäkelä ja Anna Ritakallio-Mäkelä ostivat ensimmäisen asuntonsa kuusi vuotta sitten. Kipinä asuntojen remontoimiseen syttyi heti ja sen jälkeen pariskunta on jatkanut unelmansa toteuttamista päättäväisesti. Pari vuotta sitten he päättivät muiden töidensä ohella lähteä rakentamaan yhteisestä harrastuksesta ja intohimosta ammattia. – Halusimme jakaa vuosien varrella karttunutta kokemustamme ja näkemystämme sekä arvokkaita yhteystietoja myös muille, joten aloimme tarjota asuntojen lisäksi myös mm. konsultointi- ja ideointipalveluita sekä asunnon valokuvausta. MÄKELÄN mielestä myyntistailauksen tehtävä on esitellä asunnon mittasuhteita ja tilankäyttöä sekä herättää asunnon fiilis ja luonne eloon. Ostajaa ei pidä kuitenkaan harhauttaa. – Yksi stailauksen tehtävistä on esitellä asunnon parhaita puolia sisustuksella, joka tekee kunniaa tilalle. Jos asunto on huonokuntoinen, ei mielestämme sitä kannata stailata myyntiä varten vaan asunto tulisi myydä peruskuntoisena ja hinnoitella sen mukaisesti. Huonokuntoisesta asunnosta ei saa hyväkuntoista stailaamalla se design-kalusteilla, Mäkelä sanoo. – Teemme stailauksia vain hyväkuntoisiin asuntoihin, muussa tapauksessa suosittelemme myymään asunnon tyhjillään. VIISI VINKKIÄ STAILAUKSEEN 1. TAVARAN karsiminen on tärkeää. Meille kaikille kertyy romua, jonka karsiminen tekee hyvää jokaiselle kodille, ei vain myytäville asunnoille. 2. KUNNOLLINEN siivous on usein se paras stailaus: pelkkä ikkunoiden pesu, tuuletus, imurointi, lattioiden ja pintojen pesu tekevät kodille ihmeitä. 3. FIKSAA. Korjaa repsottavat jalkalistat, kaapinovet ja ovenkahvat. Maalaa freesillä valkoisella maalilla seinäpinnat ja uusi huonokuntoiset keittiötasot, välitila ja kylpyhuonekalusteet. Useimmiten kuitenkin paras vaihtoehto on laittaa peruskuntoinen asunto myyntiin sellaisenaan ja hinnoitella asunto kunnon mukaisesti. 4. PANOSTA tunnelmaan – tuoreet yrtit, kukat, tunnelmallinen valaistus ja elävä tuli luovat kodikkuutta. 5. JOS stailaat asuntoa myyntiä varten, muista panostaa erinomaisiin myyntivalokuviin. Saumattoman tiimin työnjako on selkeä. Anna on äitiyslomalla mutta hoitaa lomalta käsin yhdessä Tuomaksen kanssa kaikki sisustamiseen ja stailaukseen liittyvät toimeksiannot ja projektit. Tuomas vastaa asuntojen ostamisesta, remontoimisesta, myynnistä ja valokuvauksesta. VIISI VINKKIÄ MYYNTIIN 1. HINNOITTELE realistisesti. Perusta hintapyyntö faktoihin, älä hinnoittele tunteella. 4. TUNNE asuntosi ja taloyhtiön tiedot hyvin ja ole rehellinen ja avoin näytöillä. 2. SIIVOA asunto huolellisesti ennen näyttöjä ja karsi ylimääräiset tavarat. 5. PYYDÄ tarvittaessa apua kauppakirjan ja muiden asiakirjojen laatimiseen, jotta tarvittavat paperit tulee tehtyä huolella. 3. PANOSTA hyviin myyntivalokuviin.
www.vuokra-auto.fi KUORMA- JA PAKETTIAUTOJEN VUOKRAUS JA MYYNTI
'' ##' % & ! %
MYYTÄVÄNÄ Remontoitu, moderni ja avara kolmio, 87 m², 3h + avok. ydinkeskustassa Turussa, Kristiinankatu. Yhtiön remontit tehtynä. puh. 040 549 4945 Oikotie kohde 8593431 Rydöntie 24, 20360 TURKU 0400 440 171, 0400 583 033 0102 193450 Kiinteä (8,35 snt/puh+6,00 snt/min) Matka (8,35 snt/puh + 17,17 snt/min) info@mattila.com www.mattila.com
www.aamuset.?
0IIKKIÚ +AARINA s ARI TUOMI ARITUOMI FI s WWW ARITUOMI FI
s 3ËHKÚASENNUKSET s (UOLLOT s +ORJAUKSET s 3UUNNITTELU s ARVIKKEET ”Nahkapusakka, hirveä, 100 €.” Ilmoitus Aamusetkaupunkilehdessä myy mitä vain. Aamuset
s (ORMIEN PUTKITUKSET s (ORMIEN PINNOITUKSET s 0IIPUN MUURAUSKORJAUKSET s 0IIPUNHATUT s 6ALMISPIIPUT ASENNETTUNA
16 Koti&rakentaminen Lauantai 16. elokuuta 2014 AAMUSET Kevättä varten Pian on aika istuttaa sipulikukkia ensi vuoden iloksi MERJA KAJALA KEVÄÄN kukkaloisto on taattu moneksi viikoksi, kun maahan kätkee eri aikaan kukkivia sipulikasveja. Ensimmäiset kukat pilkistävät esiin jo kevättalvella. Kukinta riippuu sipulin kunnosta, joten kukkasipuleita valittaessa kannattaa olla tarkkana. Valitse hyväkuntoisia, ehjiä ja napakoita sipuleita. Kookas sipuli jaksaa kukkia pientä paremmin. Kukkasipulit istutetaan syys–marraskuussa. Niiden pitää ehtiä juurtua ennen maan jäätymistä. Liian aikaisin ei kannata istuttaa, jotta sipulit eivät herää kasvamaan jo syksyllä. Sipulit viihtyvät kuohkeassa maassa, joka läpäisee hyvin vettä. Savimaahan lisätään hiekkaa. Liika märkyys mädättää sipulit, mutta toisaalta ne tarvitsevat juurtuakseen kosteutta. Kukkasipulit kuivuvat herkästi huoneenlämmössä. Jos niitä ei istuteta heti ostamisen jälkeen, ne säilytetään viileässä. Istutuslapio sopii pienen sipulimäärän istutukseen. Isommille määrille kannattaa kaivaa lapiolla yhtenäinen kuoppa. Nyrkkisäännön mukaan sopiva istutussyvyys on kaksi tai kolme kertaa sipulin korkeus. Sipulin alle ei saa jäädä ilmakuoppaa. ETENKIN pieniä sipulikukkia, kuten krookuksia ja sinililjoja, voi istuttaa nurmikolle. Nurmikosta irrotetaan lapion avulla pala pintakerrosta, jonka alle sipulit asetellaan. Istutuksen jälkeen pala asetellaan paikoilleen. Sipulit nousevat keväällä nurmikon läpi. Yleisohjeena on istuttaa sipulit kärki ylöspäin. Kasvi löytää kyllä tiensä maan pinnalle vaikka sipulin istuttaisi nurinniskoin, aikaa kuluu vain enemmän. Jos toivoo osan sipuleista kukkivan myöhemmin, ne voi siis istuttaa väärinpäin. Kukkasipulit sopivat esimerkiksi puiden ja pensaiden alle tai perennapenkkiin. Monet lajit viihtyvät puolivarjossa, paahteessa kukinta on nopeasti ohi. Sipuleiden määrässä ei kannata säästellä – suuret ryhmät ovat näyttäviä. KUKINNAN mentyä kasvuston siistimisen kanssa ei sovi hosua. Lehtien on parasta antaa kuihtua rauhassa, sillä kasvi kerää lehtien ravinteet talteen sipuliin. Monet pikkusipulit, kuten posliinihyasintit, helmililjat ja sinililjat leviävät siemenistä, joten niiden annetaan kypsyttää siemenensä rauhassa. Tulevien vuosien kukintaa silmälläpitäen kasveille annetaan ravinnetta keväällä kasvun alettua. Kuivina aikoina sipulikukat saattavat tarvita kasteluakin. Jalostetut tulppaanit taantuvat usein parissa vuodessa. Kasvitieteel- lisiksi tulppaaneiksi kutsutut luonnonlajit ovat sinnikkäämpiä. Ne pärjäävät omillaan, kukkivat vuosi vuoden jälkeen ja leviävät sekä sie- menistä että sivusipuleista. Esimerkiksi matala parvitulppaani avaa tähtimäiset, keltavalkoiset kukkansa toukokuussa. Merja Kajala Villit metsätulppaanit kukkivat tien pientareella Viron Saarenmaalla. Italiantulppaani lisääntyy sekä siemenistä että sivusipuleista. Krookukset viihtyvät hyvin nurmikolla.
AAMUSET Lauantai 16. elokuuta 2014 Koti&rakentaminen 17
18 AAMUSET VARMA NAKKI VIIHDE Odotetut Soulin filharmonikot YKSI odotetuimmista Turun Musiikkijuhlien konserteista on torstaina 21. elokuuta, kun Soulin filharmonikot vierailevat Konserttitalolla. Maailmankuulu kapellimestari MyungWhun Chung johtaa yhtä Aasian tunnetuimmista orkestereista. Turussa solistina nähdään pianisti Sunwook Kim. Soulin filharmonikkojen Turun esiintyminen on omistettu Beethovenille ja ranskalaiselle musiikille. Konsertti alkaa kello 19. Mikä oli Robin Williamsin paras rooli? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 16. elokuuta 2014 Tyylikäs paluu URANSA The Smithsin keulakuvana aloittanut Morrissey on osoittanut soolourallaan moneen otteeseen, että ristiriitainen muusikko löytää aina kosketuspinnan yleisöönsä. Viiden vuoden tauon jälkeen levyn julkaisevan Morrisseyn World Peace Is None Of Your Business on monella tapaa tyypillinen Morrissey-levy. Se on huolella tehty, vaikka ei kokonaisuutena ylläkään soolouran suurimpien helmien tasolle. Mies tarjoaa piikkejään indierockin säestyksellä yhteiskunnan eri puolille. Osansa saavat muun muassa virkavalta sekä yhteiskunnan eliitti. Musiikillisesti Morrissey on joskus ollut räväkämpikin, mutta astetta seesteisempi lähestymistapa sopii änkyrälle britille. Kenelle: Indierockinsa kevyenä nauttivalle. Arvio: Kun kykyjä löytyy, ”ihan jees” riittää yllättävän pitkälle. ILKKA LAPPI Kaikkiruokainen kuvaaja Henrik Mikander dokumentoi keikkatunnelmia laidasta laitaan Ilkka Lappi ILKKA LAPPI VIITISEN vuotta sitten Henrik Mikander kuvasi ensimmäistä kertaa keikkaa. Sittemmin mies on kuvannut erilaisia musiikkikeikkoja lukemattomia kertoja. Vaikka taitoa löytyy, musiikkikuvaus on hänelle enemmän intohimo ja elämäntapa kuin ansaitsemiskeino. – Vaikka jonkun verran muutakin kuvaan, on kuvaaminen painottunut musiikin ja tapahtumien kuvaamiseen. Jollain tavalla kuvaamisen kautta tutkii sitä, mitä on olla muusikko. Itse en osaa soittaa niin luontainen siirtymä on ollut kuvaaminen, Mikander kertoo. Elokuussa bar Kukassa on esillä Mikanderin käden jälkeä viimeisen kolmen vuoden ajalta. Superfakjeafunknroll 9500 Turbo nimellä kulkeva näyttely on miehen kolmas yksityisnäyttely. Näyttelyssä kuvia on muun muassa Tuomari Nurmiosta, Kaikukastista, Karkkipäivästä ja Aavikosta. MUSIIKKIKUVAAJANA Mikander on kaikkiruokainen. Kamera kourassa hänet voi bongata niin hevi-kuin jazz-keikaltakin. – Miltä tahansa keikalta voi saada kiinnostavan kuvan. Vähän riippuu tietenkin siitä, mitä hakee. Jos hakee lavapotrettia muusikosta ja jos on valoa, niin sellaisen ottaminen on aika helppoa. Jos kuvasta haluaa visuaalisesti mielenkiintoisemman, niin sitten pitää vähän miettiä itsekin, miten tilanteesta saa parhaan irti. Vaikka miltä tahansa keikalta hyvän kuvan voi ottaa, on se helpompaa energisesti esiintyvän artistin ollessa lavalla. – Tosin jos artisti esiintyy rauhallisesti, niin siinä voi kokeilla erilaisia tekniikoita, erilaisia valotusaikoja ja muuta. Esimerkiksi punkkareiden kohdalla se on sitten pimeässä jahtaamista ja sitä, että onnistuu olemaan hollilla, kun jotain tapahtuu, Mikander sanoo. – Keikkapaikka ja sen valot vaikuttavat tosi paljon siihen, miten kiinnostavia kuvia saa, hän lisää. MYÖS kuvaaja valmistautuu keikkaan omalla tavallaan. Mikander virittäytyy tunnelmaan kuuntelemalla Henrik Mikanderilla ei ole mielessä yhtä unelmakuvattavaa. – Näyttäviä lavarakennelmia ja komeita valoshow’ta käyttävät bändit kiinnostavat aina. artistia, jota hän on menossa kuvaamaan. Hän haluaa olla selvillä siitä, mitä on odotettavissa. – Yleensä ennen keikkaa tulee kuunneltua esiintyvän artistin musiikkia tai katsottua videoita keikoilta. Keikka vaatii jonkin verran perehtymistä etukäteen. Liian tarkkaan en kuitenkaan halua suunnitella, koska yleensä yritän taltioida keikan yleistunnelman tai keikan energian. Kun keikkaa tarkkailee kameran etsimen läpi, keikasta jää harvoin aktiivista muistijälkeä. Kuvaajan muisti palailee pätkittäin kuvien kautta. – Kun käsittelen kuvia, niin kuuntelen usein artistin musiikkia. Silloin alkaa muistaa keikastakin asioita.
Valtiokone, älä hyydy PERHEEMME heinäkuu on kulunut Saaristomeren rannalla Kustavissa saarimökissämme. Erityiseksi tämän kesän on tehnyt pieni koiranpentumme. Huolta ja murhetta on kuitenkin aiheuttanut meidänkin rantaamme ajautunut sinileväpuuro. Sinilevä kun voi olla koiralle hengenvaarallinen vaikka vain turkista nuoltuna. On ollut aika hankalaa vahtia, ettei pentu mene tassujaan meriveteen kastamaan. Puhumattakaan siitä mielenharmista mikä lapsille aiheutuu, kun he eivät pääse kesän kuumimpina päivinä mereen uimaan. Sinilevätilanne on tänä kesänä ollut poikkeuksellisen huono. Ainakaan kymmeneen vuoteen ei näin laajoja sinilevälauttoja ole läntisillä merialuilla havaittu. Tänä kesänä tyynet ilmat ja lämmin sää ovat edesauttaneet levälauttojen kasvua. Pohjimmaisena syynä on vuosikymmenien aikana meren pohjaan kertyneen fosforin nousu pintavesiin viime syksyn ja talven myrskyjen seurauksena. Itämeri on maailman likaisin meri. Suomenlahden kunto on onneksi kohenemaan päin suojelutoimien johdosta. Yhdyskuntajätevedet ja teollisuuden päästöt on saatu kuriin Suomen rannikolla ja vähitellen myös Pietarissa. Kokonaisuutena Itämeren tila on kuitenkin huono. Me suomalaisetkaan emme voi vältellä ON vanha sanonta, että yskä tulee kun yksin nukkuu. Tuosta ministeriöitten nukkumispuolesta en tiedä, mutta kyllä valtiovarainministeriä ymmärrettävästikin vähän yskittää, kun joutuu esittelemään ostovoiman kohennuksena roposten siirtoa taskusta toiseen. Muun muassa kaikkiin eläkeläisiin kohdistuvienkin energiaverojen nostoa heille annettavan 0,5 prosentin eläkkeenkorotuksen mahdollistajana. Niin, ja takuueläkkeet nousevat peräti kympillä (10 euroa). Sillähän saa jo varmaan 3–4 pahvimukikahvia ”cafeterioista”. Kyllä se niiden ohikävelyn tai rollaamisen aina voittaisi. Mutta tuskin takuueläkeläiset ensi vuonna moiseen kahviirrotteluun intoutuvat, kun ei koskaan aikaisemminkaan ole varaa moiseen ollut. Sumppia vaan kotona ryystetään, oman Viljon kanssa, kuten aina. Muutenkin tuntuu, että tietoisuus kansanosien maksukyvystä ei ole levinnyt kovin vastuutamme tilanteesta. Helcomin eli Itämeren suojelukomission päästövähennystavoitteet eivät näytä toteutuvan. Vaikkapa fosforia valuu mereen 50 prosenttia tavoitetta enemmän eli yli 30 000 tonnia. Yksittäisistä kuormittajista suurimmaksi on kasvanut maatalous. On todella valitettavaa ja jopa häpeällistä, että maatalouden päästöt eivät etelä- ja lounaisrannikollamme ole pienentyneet. Toisten syyttelyyn ei Itämeren suhteen oikein ole varaa ellemme ole kriittisiä omien päästöjemme suhteen. Kun savipelloille levitetään lantaa, huuhtoutuu se sateiden mukana helposti vesistöihin. Lannan käsittelyyn ja levitykseen liittyvät tekniset parannukset vähentäisivät osaltaan haittoja. Jyrkät, vesistöihin rajoittuvat pellot pitäisi ottaa kokonaan pois viljelystä. Maatalouden ympäristötukeen on lähes 20 vuoden aikana kulutettu miljardeja euroja. Pääosin tulotukena tuo tuki on kuitenkin ollut varsin tehotonta vesiensuojelun kannalta. Toivottavasti ensi vuonna käyttöön otettava uusi maaseudun kehittämisohjelma ja sen myötä muuttuva ympäristötukijärjestelmä tuovat asiaan muutoksen. Lasten pitää saada uida Itämeressä. EEVA-JOHANNA ELORANTA KANSANEDUSTAJA (SD.) laajalti. Näinä oman onnensa seppä – filosofian omanneitten ja selfieittensä ottamiseen enemmälti keskittymään pyrkivien riveissä. Tietysti kaikkea ei ole tarkoitettukaan kaikille, mutta silti hiukan tökkää silmään erilaiset mainostoimistojen hengentuotteet ja tuotehinnoittelijoitten arkirealismin puute. Vaikka takuulla on monenlaisia markkinatutkimuksia ja penkinmerkkauksia läpi koluttu. Huolestuttavaa onkin juuri se, miten moinen taatusti herättää viimeisiään aina laskemaan joutuvissa katkeruutta ja kansan jakautumista. Eikä sitä yhtään lievennä silloin tällöin aina paljastuvat parempiosaisten tekemät piilottelut ja muut kuprut. Joihin sitten puolestaan ei oikein millään tunnu asiaa korjaamaan löytyvän lain pitkää kättä – jo asian vanhentumisen takia halvaantunut kylläkin. ESA JUHANI TALOUS DON QUIOTE Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki AAMUSET Rokkaa meressä? 19 MIELIPIDE KOLUMNI Lauantai 16. elokuuta 2014 Parigaattori KUN tulee tiettyyn ikään, alkaa huomata ympärillään olevissa parisuhteissa toistuvia kaavoja. Itse asiassa toivoo, että parisuhteen aloittamiseen vaadittaisiin jonkinlainen todistus. Tai ajokortti. Jotta osaisi lukea merkeistä missä mennään, edes navigaattorin avulla. Siihen saakka on pärjättävä kokemuksen syvällä rintaäänellä. Yleisin paikallaan junnaava ja läheisiäkin raastava kaava: liikenneympyräsuhde – jäät pyörimään ympyrää etkä tajua laittaa vilkkua päälle ja poistua. Tietyömerkkisuhde – vanhat haavat revitään jatkuvasti auki. Putoavia kiviä – jatkuva muistuttelu vanhoista virheistä. U-käännös – Sormukset lentelevät vuorotellen jorpakkoon ja sen jälkeen palataan aina häntä koipien välissä takaisin. Kesän tullessa ei välttämättä enää edes muista sitä parempaa puoliskoa. Kesänopeusmerkkien ilmestyessä pientareille on edessä lukemattomia kesäromansseja. Pysäköinti kielletty – sitoutumiskyvytön havittelee vain yhden illan romansseja. Ei vaimomatskua. Hidastetöyssy – vitkuttelua päätöksenteossa, aina kihloissa eikä koskaan naimisissa. Muu vaara – pakko siinä toisessa jotain vikaa on olla! Varotoimenpiteenä jokapäiväinen kännykän kyttäys. Salaa. (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? SILLOIN kun kaikki on jo koettu kertaalleen tai koko suhde on pelkkää farssia, on paikallaan suojatiesuhde. Lisämausteena väistettävä kohdattaessa -suhde. Entinen puoliso. Viimeisenä keinona on pakollinen ajosuunta -suhde, kun uskonto määrää puolison. Joskus eteen voi tulla myös tasa-arvoista risteystä muistuttava suhde. Mutta eiköhän silloinkin väliin tule kolmas pyörä, joka ajaa röyhkeästi oikealta kolmion takaa eteen. HENRIIKKA FINGERBORG