Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 | Nro 95 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Patsaspuiston seuraaja vihitään käyttöön uutenavuotena. Samalla paljastetaan omituisen otuksen nimi. Kaupunki s. 6 Nimeä vaille valmiina Uudenvuoden bileisiin voi pukeutua uudella tavalla, vaikkapa mekkoon ja maihareihin. Elämä&tyyli s. 10 Rennosti bileisiin Rootsrokkia soittava Turn On on ylpeä niin turkulaisuudestaan kuin omasta musiikistaankin. Viihde s. 16 Omaa juttua Raitsikasta lisäselvityksiä, päätös siirtyy tulevaisuuteen. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 PÄIHTYMYKSEN vuoksi säilöön otettu 36-vuotias mies menehtyi poliisin säilytystilassa Turun pääpoliisiasemalla yöllä 9.–10. joulukuuta. Valvontakierroksella ollut vartija kutsui paikalle ambulanssin, mutta mies kuoli. Tapauksen tutkinta on siirretty Sisä-Suomen poliisille. Syyttäjä arvioi myöhemmin, ovatko poliisit ja vartijat menetelleet ohjeiden mukaisesti. Mies kuoli putkaan Turussa KAUPUNGINVALTUUTETTU Pirjo Lampi (ps.) jätti tiistaina kirjallisen selvityspyynnön Turun sosiaalija terveyslautakunnalle. Se koskee kaupunginvaltuuston 16. marraskuuta hyväksymää paperittomien raskaana olevien ja alle 18-vuotiaiden oikeutta terveydenhoitoon. Lampi on huolissaan erityissairaanhoidon kasvavista kustannuksista. – Miksi asia tuotiin valtuustoon, vaikka sitä ei ollut millään tavalla käsitelty sosiaalija terveyslautakunnassa? Onko kyseisen päätöksen kustannukset kaupungille selvitetty, kysyy Lampi selvityspyynnössään. Lampi kysyy paperittomista Kauppojen aukiolo vapautuu. Hyvä vai huono? Muuttuuko mikään? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. LASSE VIRTANEN LOUNAIS-SUOMEN poliisilaitos on käsitellyt vuodessa noin 180 000 lupa-asiaa. Vuoden vaihteessa tilanne muuttuu. Ajo-oikeusasiat siirtyvät Trafille. – Ne asiat siirtyvät, joissa kansalainen hakee ajo-oikeutta ja se myönnetään. Poliisille jäävät ne epämiellyttävät asiat: ajokortin peruuttamiset, liikennerikkomukset ja muut, luonnehtii lupa-asioista vastaava apulaispoliisipäällikkö Kari Puolitaival. Trafi kilpailutti työn ja siirsi sen Ajovarmalle, jolla on Varsinais-Suomessa viisi toimipistettä. Poliisilta lähtee pois Lounais-Suomessa noin 50 000 ajo-oikeusasiaa. – Kun töitä lähtee, lähtee myös henkilöstöä. Poliisilta leikataan pois 117 henkilötyövuotta. Meidän laitoksen osaksi on jyvitetty 11 henkilötyövuotta. Se tarkoittaa käytännössä nuppilukuna samaa määrää. Porista lähtee kolme lupatyöntekijää, Raumalta kolme, Turusta neljä ja Salosta yksi. Vähennykset kohdistuvat lupapalveluita tekevään henkilöstöön. Lupapalveluilla tarkoitetaan tilannetta, jossa kansalainen hakee poliisilta jotain lupaa. – Meille jää jatkossakin 130 000 lupa-asiaa vuosittain pyöritettäväksi. Myös toimipisteverkko supistuu eli niihin poliisiasemiin, joissa tarjotaan lupapalveluita. Lupapalvelut joudutaan lopettamaan Kaarinasta, Eurasta ja Huittisista. – Positiiviset luvan saamistilanteet lähtevät poliisilta. Meille jää se ikävä puoli, kuten kaikessa muussakin. Jotenkin rokotetaan, sakotetaan tai otetaan lupia pois, summaa Puolitaival. Puolitaival ennakoi muitakin muutoksia. – Ulkomaalaisluvat ovat siirtymässä kokonaan Migrin hoidettavaksi alkuvuodesta 2017. Nyt on ollut sekatyönjakoa. – Kehittämisteemat yleisesti liittyvät ajanvaraukseen ja sähköiseen asiointiin. Niitä yritetään kehittää. Passeista noin kolmasosa tulee jo sähköisinä hakemuksina. – Ensi vuonna ovat vanhentumassa viimeiset kymmenen vuoden passit. Siitä odotetaan taas jonkinnäköistä passiruuhkaa. Jos on passin uusimistarve, se kannattaa hoitaa hyvissä ajoin tai jättää syksyyn. Oletettavaa on, että toukokuun puolivälistä alkaa passiruuhka. Ajoluvat pois poliisilta, 11 työpaikkaa katoaa Apulaispoliisipäällikkö Kari Puolitaival ennakoi ensi toukokuulle taas passijonoja, kun viimeiset kymmenen vuoden passit vanhenevat. Marttiina Sairanen UUTISANALYYSI ELLEI ole nuorena idealisti, on sydämetön. Ellei ole vanhana konservatiivi, on järjetön. Sitaatin lähteeksi väitetään sanataituri Winston Churchillia. Olivat virkkeet Churchillin kynästä tai eivät, ne kuvaavat melko hyvin kaupunginvaltuuston maanantaista keskustelua raitiotiestä. Valtuusto päätti äänin 56–11 jatkaa raitiotien selvittämistä, mutta äänestystulos ei kuvaa täysin valtuuston mielialoja. Vanhan kaartin valtuutetut olivat hyvin varovaisia arvioissaan, elleivät suoraan vastaan, nuoremmat yleensä raitsikan puolella. Vastustajien argumentointi keskittyi kahteen pääasiaan. Raitiotie on niin kallis, ettei siihen ole varaa, nyt eikä tulevaisuudessa. Vastustajien mukaan vaarana on myös se, että investoidaan vanhentuvaan ideaan ja tekniikkaan, sillä tulevaisuus voi tuoda tullessaan ihan jotain muuta. Puolustajat näkivät raitiotien paitsi ilmastotekona ja kaupungin kehittämisenä myös investointina, joka on tehtävä hinnasta riippumatta. Raitiotien vastustajina esiintyivät perussuomalaiset, keskustan ryhmä, Pauli Kossila (jä.) ja ainoana kokoomuslaisena Kaija Hartiala. – Raitsikkaa ajetaan katsomalla peruutuspeiliin, kiteytti keskustan ryhmäjohtaja Jarmo Laivoranta, joka piti koko hanketta epärealistisena, tarpeettomana ja aivan liian kalliina. Samoilla linjoilla oli Mikael Miikkola (ps.), jonka mukaan Föliliikenteen busseissa on keskimäärin 16 matkustajaa. Miikkola arvioi, ettei nuoremmilla valtuutetuilla ole mitään käsitystä rahasta. KOSSILA (jä.) säesti Miikkolaa. – Ei ole varaa omilla tai valtion rahoilla eikä lainarahoilla. Kossila näki ratikkasovun takana myös lehmänkauppoja. – Kun virheitä tehdään, pyritään olemaan paikkaamatta niitä toisella virheellä. Nyt tehdään juuri niin, filosofoi Jouko Laakso (ps.) Hartiala sijoittaisi 300 miljoonaa euroa muualle kuin raitiotiehen: Guggenheim museoon tai konserttisaliin. Jerry Kvarnström (sv.) pisti paremmaksi ja ehdotti formularadan rakentamista. – Miten museo, konserttitalo tai formularata kehittäisivät työmatkaliikennettä, kysyi Katri Sarlund (vihr.) Mika Maaskola (sd.) korosti sitä, ettei raitiotie ole pelkästään joukkoliikennehanke, vaan koko kaupunkiseudun ja maakunnan kehittämishanke. Elina Rantanen (vihr.) arvioi, ettei Turulla ole varaa jättää raitiotietä tekemättä. – Bussit ovat joukkoliikennettä, ratikka kaupunkikehitystä, summasi Rantanen. – Jos tämäkin hanke torpataan, se on sama kuin sammutettaisiin valot, kiteytti puolustajien tunnot Marjukka Karttunen (kok.) Kossila penäsi vihreiltä rahoitussuunnitelmaa, eikä mielestään sellaista saanut. MIIKKOLA ja Kossila nimesivät ratikan yhden miehen eli Mikko Laaksosen (vihr.) unelmaksi. Jukka Vornanen (vihr.) nostikin ironisesti hattuaan Laaksoselle, koska tämä sai yksin ratikan valtuuston listalle. Vastustajat pitivät ratikkahanketta liian suurisuuntaisena Turun kokoiseen kaupunkiin. – Millä ihmeen perusteilla investointeja on tehty muissa samankokoisissa kaupungeissa Euroopassa, kysyi Laaksonen. LASSE VIRTANEN Rahavai sukupolvikysymys? Raitsikka jakoi valtuuston kahteen osaan, mutta ei yhtä suuriin MEIDÄN Turku – Vårt Åbo ry on valittanut kaupunginvaltuuston Harjattulan asemakaavaa koskevasta päätöksestä Turun hallinto-oikeudelle ja vaatinut päätöksen kumoamista. Turun hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Koska kaava-alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, voi hallinto-oikeuden päätöksestä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupamenettelyä. Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt Turun kaupunginhallitukselta selitystä asiassa 31. joulukuuta mennessä. Meidän Turku valitti Harjattulasta TURUN Osuuskauppa (TOK) tarttuu eduskunnan hyväksymään lakiin, jolla kaupat saavat itse päättää aukioloajoistaan. TOK säätää kuuden Prisman, 19 S-marketin ja 17 Salen aukioloaikoja. – Asiakkaidemme pitää saada valita itse, milloin he käyvät kaupassa. Aukioloaikoja pidentämällä annamme heille lisää valtaa omiin aikatauluihinsa, sanoo marketkaupasta vastaava toimialajohtaja Mikko Rauhanen. – Vain tekemällä tiedämme, mikä toimii ja mikä ei. Jos uudet aukioloajat eivät sovikaan asiakkaillemme, säädämme niitä uudestaan. TOK pidentää aukioloaikoja
3 Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 AAMUSET HUVIVENEIDEN jätevesien päästökielto mereen tai järveen on ollut voimassa Suomessa vuodesta 2005 lähtien. Saaristomereltä on 11 PSS ry:n kelluvaa käymäläjätteiden tyhjennysasemaa. Pidä Saaristo Siistinä ry:n ja Turun yliopiston Brahea-keskuksen kehittämispalvelujen Tankkivahti-hankkeen teettämän kyselyn mukaan 46,8 prosenttia vastanneista tyhjentää veneen käymäläjätteen mereen satunnaisesti ja 4,8 prosenttia joka toinen kerta. Veneistä käymäläjätteitä mereen PÄÄKIRJOITUS SOTE on menneen talven lumia, eikä toriparkkikaan puhuta juuri nyt. Onneksi on sentään raitiotie. Se on kuuma kysymys, joka nostattaa tunteita Turussa. Kaupunginvaltuusto äänesti maanantaina lisäselvitysten puolesta äänin 56–11. Selvitystyö jatkuu ja raitsikka jää tuumaustauolle. Se voi olla viisasta, sillä valtion, eli nykyhallituksen, suhtautumisesta uusiin liikennehankkeisiin ei ole tietoa. Ilman valtion vähintään 30 prosentin rahoitusosuutta Turussa on turha edes haaveilla raitiotiestä. Äänestystulos oli selvä, mutta siitä ei pidä päätellä, että Turkuun rakennetaan raitiotie. Nyt äänestettiin vasta lisäselvitysten tekemisestä. Raitsikka on rahakysymys, mutta myös sukupolvikysymys. Nuoremmat päättäjät pitävät raitiotietä vastauksena ilmastokysymyksiin ja kaupunkiseudun kehittämiseen. Konkarit kysyvät, millä hanke maksetaan. ASETELMA on klassinen. Nuoremmat uskovat tulevaisuuteen ja haluavat kehitystä. Vanhemmat haluavat tietää ensin hintalapun ja sen jälkeen he esittävät vielä kriittisen kysymyksen: Tarvitaanko tätä? Nuoremmat painavat kaasua, vanhemmat jarrua. On oikein kysyä rahan perään. On myös järkevää puntaroida, onko pitkälti toista sataa vuotta vanha idea kiskoista enää pätevä itseohjautuvien autojen ja kimppakyytien tulevaisuudessa. Sen sijaan on huolestuttavaa, ettei jarrumiehillä ole tarjota minkäänlaista kilpailevaa visiota. Ei ole maalata tulevaisuudenkuvaa siitä, mihin satsata, mihin investoida, mille rakentaa. On oltava. TULEVAISUUS on tehtävä itse. Rakennustyön on perustuttava arvioon ja näkemyksiin, mutta mielellään myös faktoihin. Pelkkä ”ei” ei riitä vastaukseksi, eikä se, että nykyhetki on hyvä. Pallo pyörähtää alta pois, eikä nykyistä mukavaa ja tunnettua olotilaa ole enää tarjolla. Tulevaisuutta kohti on edettävä vankan suunnitelman kanssa – ei haihattelemalla, ettei mikään muutu, eikä mitään uutta tarvita. Kysymys siis kuuluu: Ellei raitsikka ole vastaus – ja voi olla niinkin ettei se ole – niin mikä sitten on? LASSE VIRTANEN Onko tulevaisuuteen varaa? VIIKON UUTISKUVA Bussiliikenteen kilpailua ollaan vapauttamassa. Tulijoita olisi etenkin ruuhkaiselle Varissuon linjalle. Mikael Rydenfelt
Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA OSANA Ekumeeninen joulu -tapahtumaa järjestetään myös rasismin vastainen jalkapallo-ottelu Impivaaran jalkapallohallissa 17. joulukuuta kello 14. Yleisö on tervetullut kannustamaan ottelua, jossa Interin ja TPS:n edustusjoukkueen pelaajista sekä turvapaikanhakijoista muodostetut yhteisjoukkueet ottavat mittaa toisistaan. Myös SPR:n edustajat ovat paikalla. Tarjolla on glögiä ja pipareita. Jalkapallolla rasismia vastaan A. Parmonen mainitsi päällepuhumisesta. Ottakaapa oppia toimittaja Johanna Vesikallion työskentelemisestä! Siinä on mallia Tervollekin, tuppaa melkein suuhun ja kädet käy kun kärpän pyytäjällä, kun ei anna kenellekkään mitään mahdollisuutta. Eli ”minä ja minä”. Ärsyttävää asiaohjelmissa. HALOO? HYVÄT ihmiset, lopettakaa hallituksemme haukkuminen. Kaupunkimme päättäjät, lopettakaa raitiovaunuhössötys. ISOÄITI TYÖTTÖMIÄ ei saa laittaa samaan nippuun, eivät kaikki laiskoja ole. Mutta nuo mätäpaiseet, jotka eivät viitsi mennä kursseille vaan nostavat työttömysavustusta. Minä sain 50-vuotiaana vakituisen työn ja siskoni 60-vuotiaana, että ei ikä ratkaise. Toivon teille uskallusta työnhakuun. HYVÄÄ JOULUA JOKIN kuukausi sitten eräs nainen kirjoitti Turun Sanomien mielipiteissä olevansa niin köyhä, ettei voinut tilata lehteäkään. Maksoin nimettömästi hänelle muutaman kuukauden tilauksen, mutten ole kuullut sitten mitään. Olisi luullut, että jollain tavalla annettaisiin tietää, että lahja meni perille. HYVÄNTAHTOINEN POSANKKA on oikea ilonpilleri. Aina tulee hyvälle tuulelle, kun näkee sen, erityisesti tullessa moottoritieltä Helsingistä päin. KARI HYRKÄS Voidaanko myymälävarkauksia ikinä estää aukottomasti? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Onneksi joululoma alkaa pian. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. PATSAIDEN JÄLKEEN Markku Suni OONA KARHUNEN UUDEN patsaspuiston rakennustyöt alkavat olla loppusuoralla, ja leikkimistä kestävä teos näkee pian päivänvaloa. Ylläpitopäällikkö Mari Helin Kiinteistöliikelaitokselta muistuttaa, ettei ilolla tekeminen saa unohtua silloinkaan, kun on kimurantteja asioita päätettävänä. – Ottaen huomioon erittäin tiukan aikataulun, on projekti edennyt todella kiitettävästi.Taiteilijat ovat saaneet lasten ajatukset puristettua yhdeksi ihanaksi, vihreäksi, luovuutta kutittelevaksi teokseksi. Kyseessä on teos, joka viedään myös kaupungin taidekokoelmiin. Projektissa on ollut mukana suuri joukko ihmisiä. Vaivaa teoksen eteen ovat nähneet taiteilijoiden lisäksi muun muassa opiskelijat, alihankkijat sekä työpajoissa mukana olleet lapset. – Kaiken kaikkiaan työpajoissa oli mukana noin 200 lasta. Mukana projektissa ovat olleet myös lasten parlamentti sekä lasten parlamentin hallitus. Hengessä on ollut mukana huomattava määrä muita turkulaisia. Helin kertoo, että nyt käynnissä on teoksen kiivas viimeistely. Avajaisia vietetään Kupittaan lasten uudenvuodenjuhlien yhteydessä. Teos sai nimikilpailussa yhteensä 276 ehdotusta. Lopullinen nimi julkistetaan avajaisissa. – Avajaiset ovat samalla vähän kuin ristiäiset. Lapsijuontajat Osmo ja Samira ovat paikalla, ja vuoden kestänyt juontajapesti saa heilläkin päätöksensä. Avajaisissa on tietenkin vähän puheita, vähän laulua, valoa ja paljon iloa. Juttusarjassa seurataan 2000-luvun patsaspuistohankkeen etenemistä. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Tutustu ja suunnittele: facebook.com/patsaspuistoturku. Valoa ja paljon iloa ESA TÖYKKÄLÄ KAIKKI vaatekaupassa joskus käyneet tuntevat tilanteen: joku asiakkaista tutkailee vaatekappaleita hieman liian lähellä myymälän sisäänkäyntiä, jolloin varashälyttimet alkavat ulista. Kassalla myyjä vilkaisee sisäänkäynnin suuntaan, vaikka tietää kokemuksen perusteella jo etukäteen, että hälytys on todennäköisesti väärä. Hälyttimet soivatkin yhä harvemmin silloin, kun siihen olisi oikeasti syytä. Jälleenmyyntiä käsittelevien tutkimusten mukaan vain joka 48. varas jää kiinni. Magneeteilla tuotteisiin kiinnitettävät varashälyttimet alkavat jo olla vanhentunutta tekniikkaa. – Ongelmana on, että kuka tahansa voi ostaa samanlaisen magneetin muutamalla eurolla netistä tai mustilta markkinoilta. Varkaat käyttävät myös paljon foliota. Jos tuotteen laittaa hälyttimineen foliolla vuorattuun reppuun, kaupan portit eivät soi. YouTubestakin löytyy tuhansia videoita siitä, miten hälyttimiä saa irrotettua, kertoo Noccela Oy:n toimitusjohtaja Juuso Anteroinen. NOCCELA on vuonna 2014 perustettu turkulainen yritys, joka povaa mullistavansa kauppojen nykyiset tuotesuojaukset. Noccelan keksinnön avulla tuotteiden varashälyttimet ovat jatkuvasti yhteydessä pilvipalveluun kaupan sisällä. Jos varas yrittää tehdä tuotteelle jotain hämärää, varashälytin lähettää tästä tiedon vartijan puhelinsovellukseen. – Jos tuotteen laittaa vaikkapa foliokassiin, hälyttimen signaali katoaa. Tällöin vartija tietää, että kyseinen tuote on kadonnut jossain hyllyjen välissä. Tarvittaessa tieto saadaan kulkemaan vartijan lisäksi myös muille työntekijöille, esimerkiksi myyjille tai marketin infotiskille, kertoo Noccelan teknologiajohtaja Tapani Talvitie. Noccelan tuotteelle on tilausta. Myymälävarkaat aiheuttavat arvioiden mukaan jälleenmyynnille maailmanlaajuisesti hävikkiä jopa yli sadan miljardin euron edestä vuosittain. – Olemme keskustelleet isojen kansainvälisten toimijoiden kanssa ja kiinnostus on ollut valtavaa. Se vain kertoo siitä, ettei nykytekniikka toimi kunnolla. Hävikki ei siis ole vain tutkimusten tulosta, vaan iso ja akuutti ongelma, Anteroinen sanoo. SYYSKUUSSA Noccela keräsi rahoituskierroksella reilut 550 000 euroa. Nyt aika kuluu tuotekehitykseen ja muun muassa patenttihakemuksiin. Yritys tähtää markkinoille heti ensi vuoden alussa. – Tuotesuojabisnes on pitkälti muutama ison toimijan hallinnoimaa. Meillä on vastassa isoja pelureita, mutta heillä on vanhempaa tekniikkaa. Tällaista vastaavaa tuotetta ei ole vielä löytynyt, Anteroinen sanoo. Myymälävarkaiden pysäyttäjät Noccelan keksintö on herättänyt kiinnostusta maailmalla Olemme testanneet tuotetta pilottiasiakkaiden kanssa ja saaneet hyvää palautetta järjestelmästä, kertoo Noccela Oy:n teknologiajohtaja Tapani Talvitie. Toimitusjohtaja Juuso Anteroinen oikealla. Esa Töykkälä
7 Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 TURKU Trojans kiinnitti viime viikolla kaksi isoa palasta tulevan kauden joukkueeseensa. Ensi kaudella Trojansin ykköspelinrakentajana heittää maajoukkueen pelirakentaja Miro Kadmiry. Trojansin takakenttää puolestaan vahvistaa amerikkalainen Gary Walker, joka putosi vuonna 2013 Baltimore Ravensin NFL-joukkueen harjoitusleirillä viimeisten pelaajien joukossa varsinaisesta joukkueesta. Kummankin sopimus kattaa ensi vuoden. Kadmiry johtaa Trojansin hyökkäystä RASMUS Ristolaisesta (kuvassa) on kirjoitettu kuluneen syksyn aikana jatkuvasti enemmän ja suuremmalla fontilla. Turkulaispakki on isännöinyt Buffalo Sabresin takalinjoja miehekkäästi ja tehojakin on tullut viime aikoina komeasti. Joulukuun alkupuolella Ristolainen takoi NHL-uransa ensimmäisen hattutempun ja pakkien pistepörssissä 21-vuotias ”Rasse” on ollut jo pitkään kymmenen sakissa. Aivan erehtymätön turkulainenkaan ei alkukauden aikana ole ollut, sillä hänen plus-miinus-sarakkeensa on muutaman pykälän pakkasella. Tosin Buffalossa käytännössä jokainen pelaaja on miinuksella. Buffalon tasoisessa joukkueessa miinuksia tulee lähes väkisin, jos pelaa lähes puoli tuntia peliä kohti. Vaikka Ristolainen ei taatusti nautikaan Buffalon tasoisessa joukkueessa pelaamisesta, kehittävät nämä vuodet taatusti nuorta puolustajaa. Vastuuta tulee kaikissa tilanteissa. Ristolaisen puolustuspelaaminen on parantunut kohisten, kun hän on joutunut painimaan omassa päässä maailman parhaiden kiekkoilijoiden kanssa. Se on Ristolaisen tulevaisuuden kannalta jopa tärkeämpää kuin hyökkäyspään tehokkuus. Ristolaisesta on kehittynyt kokonaisvaltainen puolustaja, jonka heikkoudet ovat vähissä. Ennemmin tai myöhemmin tehty työ taatusti palkitaan sekä henkilökohtaisena että joukkueen menestyksenä. ILKKA LAPPI Kokonaisvaltainen Ristolainen Mitä mieltä My Kippilän hylätystä rankkarista? Menikö tuomio oikein? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI TPS jäädyttää tapaninpäivänä Rauli ”Rinti” Tammelinin pelipaidan. Seuraavista jäädytettävistä TPSpaidoista on keskusteltu runsaasti turuilla ja toreilla sen jälkeen, kun TPS Tammelinin paidan jäädyttämisen julkisti. Seuraavien neljän legendan paitojen kuuluisi ilman muuta nousta tulevina vuosina Turkuhallin kattoon. Urpo Ylönen VAIKKA Urpo ”Upi” Ylönen kuinka on juuriltaan tutolainen, tuskin kukaan pystyy kiistämään Ylösen merkitystä TPS:lle ja turkulaiselle kiekkoilulle. Ylösen pelaajaura Palloseurassa(kin) oli komea, mutta ennen muuta Ylönen ansaitsee kunnianosoituksen pelaajauransa jälkeisistä meriiteistä. Ylösen ”maalivahtiakatemia” oli maailmankuulu ja sitä kautta NHL:ään kulki nippu maalivahteja. Eikä ole sattumaa, että Liigan parhaalle maalivahdille jaettava palkinto on nimetty Upin mukaan. Reijo Leppänen TODENNÄKÖISESTI Reijo Leppäsen paita olisi jo jäädytetty, ellei Pärrellä oli myös ”rasitteenaan” Tuto-taustaa. TuTossa ”Pärre” ehti pelata seitsemän kautta. TPS:ssa vierähti 12. TPS:ssa hän ehti pelata 429 runkosarjapeliä takoen niissä 555 pistettä. Leppänen on edelleen TPS:n kaikkien aikojen tehokkain pelaaja, omalla sataluvullaan. Leppänen voitti SM-liigan pistepörssin kahteen otteeseen ja all stars -viisikkoon hänet valittiin neljään otteeseen. Leijona-paitaa Leppänen pääsi kantamaan vain kerran MMtasolla, mutta kotikisat 1982 kuluivat komeassa seurassa, kun vierellä pelasivat Kari Jalonen ja Jari Kurri. Matti Sundelin TPS:N ensimmäiseen, SM-sarjan vuonna 1956 voittaneeseen, kultajoukkueeseen kuulunut Matti Legendoja jäihin Neljä nimeä, jotka ansaitsisivat paitansa Turkuhallin kattoon Sundelin on monelle nuoremmalle kiekkoa seuraavalle tuttu nimi vain Palloseuran historiikeista. Sundelin on todellinen seuralegenda ja kuuluu siihen harvalukuiseen joukkoon, joka on edustanut TPS:aa huipputasolla sekä jääkiekossa että jalkapallossa. Jääkiekossa ”Sunttu” pelasi TPSpaidassa sata runkosarjaottelua ja merkkautti niissä 90 maalia. Sundelin on pelimäärään suhteutettuna TPS:n tehokkain maalinsylkijä. Jalkapallossa Sundelin paukutti maaleja lähes yhtä vakuuttavaan tahtiin. Hänen nimissään on edelleen pääsarjatason yhden kauden maaliennätys ja yhden ottelun maaliennätys. Jukka Vilander NAANTALIN lahja TPS:lle, Jukka Vilander, oli yksi Palloseuran kulmakivistä, kun joukkue nousi valtakunnan eliittijoukkueeksi 1980–90-lukujen molemmin puolin. Kaudella 1988– 89 Vilander nakutteli Kari Jalosen syötöistä 42 ottelussa 43 maalia. Kaikkiaan armoitettu maalivelho tehtaili 505 pelaamassaan runkosarjaottelussa 249 maalia ja 455 pistettä. Neljä kertaa Kanada-maljaa kannatellut Vilander on TPS:n kaikkien aikojen maalipörssin kakkonen, eroa Leppäseen jäi tavallaan kesken jääneellä TPS-uralla kahdeksan maalia. Urpo Ylösen paita on jo Kupittaan hallin katonrajassa Tuton nostamana, mutta pitäisikö TPS:n tehdä sama temppu Turkuhallissa? Jori Liimatainen
9 Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 VARTALOA hoidetaan kuntosalilla miksi ei siis mieltäkin? Turussa mielen kuntosalilla voi nyt tavata personal-brainerin. Erityisesti työyhteisöissä on alettu kiinnittää huomiota työntekijöiden henkiseen jaksamiseen. MieliHyvää Hyvinvointihuone lupaa lääkkeettömiä hoitoja stressiin, uniongelmiin ja aineenvaihduntaongelmiin, sekä mielen hyvinvointivalmennuksia. Turkuun avattiin mielen kuntosali UUDEN muotoilun yhdistys järjestää kolmatta kertaa Turun suurimmat designalan joulumyyjäiset Logomossa 20. joulukuuta kello 11–17. Tapahtuma kokoaa yhteen sekä tunnettuja designtoimijoita että uudempia tulokkaita. Paikalla on 50 kotimaista designmerkkiä ympäri Suomea sekä Uuden muotoilun yhdistyksen myyntipiste. Joulumarketissa on lisäksi monipuolista ohjelmaa koko perheelle. Kävijät voivat osallistua taidekäsityöläisen Pirjo Väisäsen vetämään olkityöpajaan tai antaa Turun Piirustusseuran piirtäjien piirtää muotokuvan itsestään. Myyjäisväkeä viihdyttää dj Kulmisjärvi. Logomo Kitchen on avoinna tapahtuman ajan. Designjoulua Logomossa Miten sinä pidät huolta mielen hyvinvoinnista? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG RENTOUS on tulevan uuden vuoden juhlapukeutumisen avainsana. Trendikkäin yhdistää tyttömäiseen taftimekkoon kultakoristeiset maiharit, tai pukeutuu rentoon leveälahkeiseen haalariin. Bolerot ja bleiserit voi unohtaa, tilalle puetaan hapsuin koristeltu ohut kaftaanityylinen jakku. Myymäläpäällikkö Jasmin Heinonen turkulaisesta Dots-myymälästä kertoo, että perinteinen pikkumustakin on saanut kilpailijan yönsinisestä. – Yönsininen on uusi pikkumusta. Yönsinisen lisäksi juhlapukeutumisessa on pinnalla smaragdinvihreä, sekä metsänvihreä. Erilaiset vihreän sävyt ovat muutenkin esillä myös sisustusmaailmassa, Heinonen esittää. Heinosen mielestä juhliin voi pukeutua rennosti ja nuorekkaasti, yhdistämällä jopa tyttömäiseenkin asuun maiharit. – Maiharit tuovat kivaa kontrastia ja persoonallisuutta asukokonaisuuteen. Voidaan mennä sirosta jopa äärilaitaan ja pukea mekon kanssa kulutetun näköiset maiharit. Itse stailasin tähän tyttömäiseen taftiasuun mustat nahkamaiharit kultaisin yksityiskohdin. Aina ei tarvitse mennä turvallisinta tietä vaan joskus voi vähän räväyttää, hän kannustaa. TYTTÖMÄISYYS tuntuu muutenkin olevan pinnalla. Kellohelmaa, pitsiä ja taftia. Jos haluaa pukea mekon päälle jotain peittävämpää, suosittelee Heinonen jotain muuta kuin perinteistä boleroa tai jakkua. – Stailasin tämän asun kaftaanityylisellä hapsupaidalla, sillä mielestäni bolerot ja jakut on jo nähty monena vuonna. Myös esimerkiksi päälläni oleva poncho voi toimia pehmeänä lämmikkeenä missä asussa tahansa, hän vinkkaa. Mekkoa vierastava voi taas kokeilla päälleen haalaria. Haalareissa nähdään nyt leveämpää lahjetta esimakuna kevään muodista, jossa leveää hihaa ja leveää lahjetta tulee enemmän. Heinonen ennustaa, että keväällä farkuissakin siirrytään pillistä lyhyempään bootcut-malliin. – Juhlamekon päälle puetaan tavallisen villakangastakin lisäksi nyt vaaleita ja mustia tekokarvatakkeja ja liivejä. UUSI vuosi otetaan vastaan siis Dotsin ohjeiden mukaan tyttömäisyydellä, kellohelmoilla, pitsillä, taftilla ja tekokarvatakeilla. Rohkein vetää ylleen leveälahkeisen haalarin tai maiharit. Ja jottei asusta jäisi puuttumaan mitään, voi kaulansa koristella timanttisella statementkorulla. Rennosti uuteen vuoteen Jasmin Heinosen mukaan maiharit kruunaavat tyttömäisen mekon Jasmin Heinonen haluaa usein rohkaista asiakkaitaan pukeutumaan näyttävämmin ja erikoisemmin. Henriikka Fingerborg TURKULAISEN Kaks Kokkii YouTubevideosarjan ensimmäinen osa on julkaistu. Videosarjassa kaksi kokkia lähtevät road tripille kiertämään pientuottajien tiloja osallistuakseen niiden vaativaan arkeen. Videosarjan ensimmäisessä osassa vieraillaan Nousiaisissa Kotipellon Puutarhassa, jossa kasvatetaan lähes sataa erilaista versoa ja syötävää kukkaa pääosin huippuravintoloiden käyttöön. Sarjassa kahtena kokkina esiintyvät Pro 2016 -finalisti ja Ravintolalaiva Cindyn kokki Pasi Kuronen sekä Matias Haapsaari. Ensimmäisessä jaksossa Haapsaari pääsee töihin, sillä tilalla kaikki tehdään käsityönä. Kaks kokkii pientuottajien tiloilla
11 Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 AAMUSET 14
15 Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 AAMUSET
16 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 JOULUN alla Turkuun saapuu kovan luokan ulkomainen nimi, kun Elisabeth Maurus eli Lissie esiintyy Klubilla 17. joulukuuta. Poppia, rokkia, folkkia ja kantria musiikissaan yhdistelevän amerikkalaisneidon ura on hyvässä nosteessa ja helmikuussa häneltä on ilmestymässä uran kolmas levy My Wild West, jonka biisit lienevät vahvasti esillä myös Turussa. Lämmittelijänä keikalla on brittiläinen Ryan O’Reilly. Kantripoppi keinuttaa jouluun OLISI liian helppoa julistaa Israel Nash vain kevyeksi Neil Youngin temppujen toistajaksi, mutta kieltämättä varsin vahvasti 70 vuotta taannoin täyttänyt Young on Nashin ilmaisuun vaikuttanut. Sitä paitsi Nashin laulutapa tuo toistuvasti mieleen nuoren Youngin. Mutta on Nashin neljäs levy Israel Nash’s Silver Season onneksi muutakin kuin Youngin soolotuotannon akustisempaa puolta ja Buffalo Springfieldia imitoivaa meininkiä. Nashin buutsit ovat tiukasti kantrin ja americanan pölyisen savisessa maaperässä, mutta kädet harovat kohti taivaissa kieppuvaa psykedeliaa. Vaikka Nash on vasta 34-vuotias, hänen musiikkinsa versoo vahvasti 1970-luvulta. Tämän päivän artisteista ensimmäisenä mieleen tulevat Fleet Foxesin kaltaiset bändit, joiden stemmat ovat paljon velkaa 1960–70-lukujen taitteen countrybändeille. Israel Nashilla on selvästi palo tehdä musiikkia. Se kuulostaa hyvältä ja esimerkiksi Youngin ystävät taatusti kuuntelevat levyä mielellään. Nashin kannalta ongelma on se, että mielleyhtymiä tulee jatkuvasti. Ei ole täysin varmaa, missä Nashin oma ääni alkaa kuulua. Se on siellä jossain, mutta sen löytäminen ei ole aivan yksinkertaista. Kenelle: Vanhoista folk-kantrin legendoista nauttivalle. Arvio: Tasapainoilee oman äänensä löytämisen ja vaikutelumivyöryn alle hautautumisen välillä. ILKKA LAPPI Omaa ääntä etsimässä Uusi Independence Day tulee ensi vuonna. Mitä odotat leff alta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI RUNSAAT pari vuotta kasassa ollut Turn On koostuu kokeneista soittajista, joille turkulaisuus ei ole kirosana. Juurevaa rokkia soittava bändi on ylpeästi turkulainen. – Pidämme keikoilla turkulaisuuden esillä esimerkiksi spiikeissä. Haluamme osoittaa, ettei turkulaisuus ole kirosana musiikissa, sanoo Turn Onin laulaja Jukka Salmi. Parin vuoden aikana bändi on ehtinyt kiertää kotimaan lisäksi ulkomailla. Tutuksi on tullut suomalaisittain hiukan eksoottisempi keikkamaa, Romania. – Katsottiinhan siellä ensin vähän suu auki. Bukarestissa klassinen ja jazz ovat vähän isompia genrejä, mutta hyvin meidän äijäkopla otettiin vastaan. Tällaista musiikkia ei siellä hirveästi ole tarjolla, joten se varmaan lisäsi kiinnostusta, Salmi toteaa loppuunmyydyistä Romanian esiintymisistä. JOULUKUUN lopussa Turn On julkaisee toisen levynsä. Hard Times -nimeä kantava levy syntyi pääpiirteissään yhden viikonlopun aikana Högsåran saaristomaisemissa. Levyn pohjat äänitettiin kunnan monitoimitalossa. – Sinne rakennettiin väliaikainen studio. Suurin ero ensimmäiseen levyyn on livenä soittaminen. Suurin osa biiseistä tehtiin livenä ensimmäisellä tai toisella otolla. Miksausvaiheessa biiseihin lisättiin hiukan esimerkiksi puhaltimia ja haitaria. Runsas vuosi sitten ilmestyneen ensimmäisen levyn jälkeen Turn On lyötiin bluessahtavan rokin leveään karsinaan. Uudella levyllä rock on entistä enemmän keskiössä. Referensseiksi Salmi mainitsee muun muassa Freen ja Bad Companyn. – Eihän me missään vaiheessa ihan puhdasta bluesia ollakaan soitettu. Nyt ollaan kuitenkin entistä enemmän rokissa kiinni. 1970-luvun isot nimet ja jenkkiroots kuuluvat nyt musiikissa aiempaa enemmän, Salmi vertaa. TAIPALEENSA alusta lähtien Turn On on halunnut soittaa omaa materiaaliaan, vaikka covereita soittamalla kysyntä olisi todennäköisesti kovempaa. Baarinpitäjän näkökulmasta kaikelle kansalle tuttuja hittejä soittavat bilebändit ovat usein turvallisempi valinta kuin suhteellisen tuntematon nimi. – Kyllä minusta omiin biiseihin pitää sen verran uskoa, että tämän ikäisenä vedetään niitä. Jos yli 40-vuotiaat äijät eivät luota omaan juttuun, voi laittaa pillit pussiin. Minun on vaikea nähdä sellaista tilannetta, että soittaisin yli 50-vuotiaana jossain hääkeikalla Apulantaa, Salmi sanoo. Hänen mukaansa pienempien bändien kesken vallitsee hyvä henki, vaikka keikkapaikkojen tiukka talous vaikuttaa väistämättä keikkabändien arkeen. – Yhteistyötä tässäkin asiassa tarvitaan. Kakkos-kolmosketjujen bändien pitää yhdessä pitää huoli siitä, ettei keikkaliksoja poljeta. Niitä on hirveän vaikea nostaa ylöspäin, jos ne on kerran tippuneet. Turn Onin levyjulkkarikeikka Baarissa 16. tammikuuta. Ylpeästi turkulainen Turn On levittää turkulaisuuden ilosanomaa maailmalla Jouko Tarponen Turn On haluaa pitää langat omissa käsissään ja Turussa. Bändin lähipiiri on tiivis. Keikkoja tehdään kuitenkin suurimmaksi osaksi muualla kuin kotikonnuilla.
17 Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 AAMUSET Viihde
18 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 TIMO SALMESMAA Pitkään odotettu The Girl King -elokuva eteni viikonloppuna ensi-iltaan. Kansainväliseen levitykseen suunnattua filmiä on kuvattua Turun Linnassa, Käsityöläismuseossa ja Tuomiokirkossa. Elokuvan ennakkoon nähneet kutsuvieraat peilasivat tuntojaan kaupungintalossa. Los Angelesin ja Lontoon välillä sukkuloiva nimiroolin esittäjä Malin Buska, ohjaaja Mika Kaurismäki ja kaupunginjohtaja Aleksi Randell hehkutti Turkua loistavasti muuntautuvana kuvausmiljöönä eri aikakausiin sijoittuvissa elokuvissa. Timo Salmesmaa Vielä yksi syy lisää herkutella Kaskiksessa. Ravintola tarjosi hienon kädenojennuksen kiinnittämällä nuoren kehitysvammaisen Miira Kankaan työstämät taidekyltit tiloihinsa. Disneyn Mulan-hahmojen inspiroimat kyltit toteutettiin kierrätysvanerista Toivolan toimintakeskuksessa. Ravintoloitsijat Topi Pekkanen ja Erik Mansikka vastaanottivat työt Miira Kankaalta ohjaaja Janina Kuusilahden ja Päivikki Hyvätin seurassa. Timo Salmesmaa Pakkasia odotellessa. Pohjoinen oli teemana Deltan, Asteriskin, IVA:n ja TYK:n Papapelibileissä. Glögi ja dj:n toivehitit lämmittivät radalla. Marilynin kantispikkujoulut valtaavat yökerhon tänä iltana. Viimeisen tentin bileet saattelevat isänmaan toivot torstaina ansaitulle joululomalle. Mikko Aromaa Trancen sanansaattaja. Millenniumin residenttinä vuodesta 2000 soittanut Cosmo juhlistaa uraansa. Maestron rinnalle lyöttäytyvät Will Dragen ja Frankie Wells, Decoys Formed, Luka Anne ja Triton. Juhlaillan viimeistelee Sasha F. Cosmo 20 Yrs of Trance jyrisee lauantaina Painossa Cosmo Prinsessasta Kemiaan. Börsin pikkujoulumaraton huipentuu tänä viikonloppuna Turku-ikoni Ressu Redfordin ja edesmenneen Neon 2:n Jussi Rainion valjastamiin Superysäreihin. Yökerho täyttyy kahtena iltana mm. Bogartin nostalgiasävelistä. Jussu Pöyhönen takoo Suurlähettiläiden kuolemattomia. Rohkeimmat sonnustautuvat tänä jouluna tonttubikineihin ja mm. kuntosalien pikkujouluissa on bongattu fitness-pukkeja. Uudenvuoden juhliin voi tyylitellä nostalgisesti 20’s charlestonista 70’s discovetimiin. Tänään ensi-iltansa saava Star Wars -leffa on innoittanut monia vuodenvaihteen juhlijoita, tiivistivät Punanaamion Emilia ja Jessica. Timo Salmesmaa Esa Lahti Vieläkin halutaan ostaa vokaaleja... Venuksen pikkujouluja juontanut Janne Porkka nostalgioi Terita Sarénin ja Mia Blomin seurassa. Laatu-artisteista koostuneen pikkujoulumaratonin huipentaa perjantaina Jari Sillanpää, jonka Rakkaudella merkitty mies -albumi myi platinaa. Lauantaina Venuksen estradille nousee Jore Marjaranta. Timo Salmesmaa
19 Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 AAMUSET Jetset KILPAIL UJA BLOGE JA _ _ _ Etkot, juhlat ja jatkot Turun yöelämästä löydät osoitteesta: Etkot, juhlat ja jatkot Turun yöelämästä löydät osoitteesta: KUVIA TAPAH TUMIA
Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 AAMUSET 20
21 Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 AAMUSET 22 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! TYÖSUOJELUVIRANOMAINEN muistuttaa, että työelämän pelisäännöt koskevat myös jouluapulaisia. Pelkona toki on, ettei tätä ole muistettu paikallisessa sopimisessa Korvatunturilla. Tehdäänkö ylitöitä ja kuinka paljon? Onko kirjallinen työsopimus? Alaikäistä työvoimaa tuskin on, mutta onko yli-ikäistä? SUOMEN kaikkien aikojen kirkkain teinitähti Robin on myynyt jo yli 550 000 levyä. Sitä ennätystä ei hetkeen lyödä. Jännä nähdä, rikkooko Turun poika miljoonan rajan. KAUPPOJEN aukiolo vapautui viimein. Hianoo. Enää puuttuu se, että kaupat saisivat vapaasti päättää myös siitä, mitä myyvät. Ei ole normienpurkusavotta ihan maalissa vielä. KAUPUNGINVALTUUSTO keskusteli maanantaina pitkään ja hartaasti raitiotiestä, mutta mielenosoittajat huusivat valtuustosalin ikkunoiden alla ”rajat kiinni”. Mitä he mahtoivat vaatia? Eikö raitsikkalinja Raisioon miellyttänyt? HIRVENSALOSTA suunnitellaan uutta siltaa Uittamolle. Tarvitaanko sitä? HARTIALA: Kaupungilla ei ole ylimääräistä rahaa ja sillalla haihattelu on todella ennenaikaista ja väärä tie. Olemassaolevat liikenneväylät pitäisi järjestää vetäviksi. Sen jälkeen voitaisiin miettiä kymmenien miljoonien sijoitusta. ROSENLÖF: Olen toista mieltä. Silta pitää tehdä ja ikävä kyllä Uittamon suuntaan. KH: Sillan alle menetettäisiin paljon kaunista luontoa. Sillasta tulisi valtavan kallis. 300 metriä tietä maksaa 7,5 miljoonaa euroa Syvälahden koulun kohdalla. Uudelle sillalle mentäisiin samanlaista kurapeltoa. Hinta-arvio ei voi pitää paikkaansa. Mutta niinhän usein tehdään, että annetaan arvio täysin alakanttiin, ja huomataan hups, että rahaa meneekin enemmän. JR: Hirvensaloon on tulossa osayleiskaava. Satavaan ja Kakskertaan on tehty muutama vuosi sitten osayleiskaava. Väestöpohja oli noin 10 000. Tarkoituksena oli, että tulee monipuolista asumista eli omakoti-, rivija kerrostaloja ja vuokra-asuntoja. KH: Hirvensaloon on jo kauan sitten kaavoitettu paljon väkeä, mutta Stålarminkatu on rakennettu nieluksi. Hirvensalosta tulee ihan sujuva liikenne sillalta, mutta kun kahden kaistan liikenne pakataan yhdelle kaistalla, niin eihän se voi vetää. JR: Ajatuksena oli, että asukkaat maksavat joskus infran, joka rakennetaan. Ihmiset haluavat mieluummin asua Hirvensalossa sekä Satavassa ja Kakskerrassa kuin Paattisten pellolla. Tiedän, ettei tästä puheesta saa yösijaa. KH: Automäärä lisääntyy, mutta järjestelyillä Hirvensalon liikenne pystyttäisiin ohjaamaan aivan mainiosti kaupunkiin. JR: Valtuuston päätös kaatui hallinto-oikeudessa sen takia, ettei se ollut maakuntakaavan mukainen. On eri asia, jos tulee kuntaliitoksia. Kaavotustilanne muuttuu aivan toiseksi. KH: Itse sillalla ei ole tällä hetkellä mitään ongelmaa. Väkimäärät eivät toteudu koskaan sellaisina kuin kaavoihin on merkitty. JR: Jos rakentamista tehdään poikkeuluvin, niin kohta täytyy tehdä tunneli. KH: Voihan tehdä varauksen sillalle. Tunneli tuntuu olevan Turun liikennesuunnitelijoille vieras, mutta pitäisi käydä katsomassa muuallakin. VIIHDELINJAT KIRPPUTOREJA Järkki olis kyll muttei saa juaksema Aamuset ME Moision koululaisten vanhemmat saimme lukea torstain 3.12. Turun tienoossa ollutta Moision koulun sisäilmaa koskevaa kirjoitusta (Moision koulun sisäilmasta ei löytynyt terveyshaittaa), josta tuli täysin vääristynyt kuva tämän hetkisestä tilanteesta. Lehtijutun mukaan ympäristöterveydenhuollon kannanotto asiaan on ollut seuraavanlainen: Koulussa ei ole tutkittuna löydetty mitään syytä ryhtyä käyttörajoituksiin tai muuten puuttua terveydensuojelulain edellyttämällä tavalla koulun käyttöön. Myöskään lehtikirjoituksen mukaan koulussa ei ole syyslukukaudella lisääntyvässä määrin oireiltu sisäilmasta. Nämä tiedot on kaikkien luettavissa kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunnan kokouspöytäkirjasta 1. joulukuuta, jossa on käsitelty vanhempainyhdistyksen jättämää selvityspyyntöä terveysvalvonnan laiminlyönnistä terveyshaitan tutkimisessa. Koulussa suoritettiin syksyllä, koulujen alettua täysin pintapuolinen, aistinvarainen kuntoarvio. Tämän kuntoarvion lopputulokseen tukeutuen, ovat kaupungin virkamiehet nyt antaneet julkisuuteen lausuntonsa siitä, että koulu on kunnossa, koska mitään poikkeavaa tai terveydelle haitallista ei ole löydetty. Ei ole löydetty, kun ei ole tutkittu! Viivytystaistelujen jälkeen laajempi, rakenteisiin asti ulottuva kuntotutkimus on luvattu tapahtuvan koulussa joululomien aikana. Laissa terveyshaittaepäily riittää, jotta terveysvalvonnan on ryhdyttävä viipymättä toimiin terveyshaitan tutkimiseksi ja poistamiseksi. Moision koulun kohdalla näin ei ole käynyt. Lapsia on sairastunut, sairastuneita on joutunut jättämään koulun ja muuttamaan toiseen kouluun suorittamaan pakollista oppivelvollisuuttaan. Mitään elkeitä ennakoida terveyshaitan syntyminen ei olla nähty. Kaupungin virkamiesten toimesta ollaan viivytelty kaikissa mahdollisissa kohdissa esim.pyytämiemme asiakirjojen toimittamisessa, tapaamisten peruutuksessa viime hetkellä, joidenkin suusta on kuultu jopa suoranaisia valheita, jotta emme olisi saaneet toimitettua asiaamme eteenpäin. Toimialajohtajan suusta olemme saaneet kuulla, että uuden yhtenäiskoulun avauduttua Yli-Maariaan, Moision vanha kivikoulu tulee jäämään edelleen opetuskäyttöön. Mielenkiintoista tulee olemaan se, kuka oppilaista ja henkilökunnasta pääsee uuteen kouluun. Lääkärintodistuksellako sitten ostetaan terve oppimisympäristö? Onkohan kaupungin päättäjien kokouksissa jo etukäteen päätetty, ettei Moision koulussa ole mitään terveyshaittaa aiheuttavaa ongelmaa? MOISION KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS Ei ole löydetty, kun ei ole tutkittu JARMO ROSENLÖF on sosiaalineuvos ja sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja. KAIJA HARTIALA on lastenlääkäri ja kasvatusja opetuslautakunnan puheenjohtaja. Demari VS Porvari www.aamuset.?
23 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 16. joulukuuta 2015 KOLUMNI Yölläkö kauppaan? Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? MANNERHEIMIN Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin hallitus vetoaa kaikkiin varsinaissuomalaisiin kuntapäättäjiin, jotta nämä eivät heikentäisi varhaiskasvatuksen laatua kunnissaan, vaikka valtioneuvoston esitykset mahdollistaisivat uusien säästötoimenpiteiden teon. Piirihallitus on huolissaan lasten ja henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta varhaiskasvatuksessa. Kun lapsiryhmän koko kasvaa, mahdollisuus lasten yksilölliseen huomioimiseen vähenee. Varhaiskasvatukseen kohdistuvat säästöt näkyvät vielä pitkälle tulevaan, kun mahdollista syrjäytymistä ei ole enää voitu ehkäistä. Lapsiryhmän koon suurentaminen vaikuttaa myös lasten sairastavuuteen, ja tällä on välillinen vaikutus myös henkilökunnan sekä vanhempien sairaspoissaoloihin. Kun haluatte huolehtia kuntanne hyvästä tulevaisuudesta, ette suurenna lapsiryhmiä päiväkodeissa, vaan annatte varhaiskasvatuksen ammattilaisille työrauhan ja lapsille laadukkaan hoidon. MLL:N VARSINAIS-SUOMEN PIIRIN PIIRIHALLITUS Laatu ei saa enää heiketä SAIMME lukea 2.12. Turun Sanomista Kirjalansalmen sillan tulevaisuusnäkymistä. Heräsi kysymys, onkohan kysymys kauneudesta vaiko kestävyydestä? Koska V-S ELY:n asiantuntijan arvio oli, että uuden sillan valmistuttua Kirjalansalmen nykyisen – jo sitten vanhan – tilalle olisi vanhan sillan purkamatta jättäminen ”huoltojen takia liian kalliin jätettäväksi palvelemaan kevyttä liikennettä”. Olematta siltainsinööri ihmetyttää, että jos kerran silta kestää raskasliikennettä päivään X, uuden sillan avaamishetkeen asti, alkaako siitä välittömästi jokin hyperrappeoituminen. Kun sorarekat sen jättävät, ei se enää mopoja, polkupyöriä ja sauvakävelijöitä pystyisi turvallisesti palvelemaan muutamia vuosikymmeniä. Jos ei kalliita huoltoja solkenaan tehtäisi? Vai onko kyse kauneusarvoista, ruosteen raiskaamien pintojen sietokyvystä? Joita monissa kulttuurikohteissa oikein himoitaan pinnoitteeksi. Jospa siis tingittäisiin sillan ulkonäköpaineista sen perustehtävien jatkoajan hyväksi. Eli jätettäisiin purkamatta. Sillä tuntuu, että paljon ehtisi vettä virrata sillan ali ennen kuin vielä oltaisiin sen kestävyysriskirajoilla. E. J. VALTONEN, SILLANHALAAJA Riippusillan riskirajan vatulointia ULKOMAILLA pistäytyessä tottuu siihen, että kaupat ovat jopa öisin auki. Suomessa aukiolon säätely on ollut tiukimmasta päästä ja monina juhlapyhinä ovet eivät ole saaneet aueta kenellekään. Muutos tuli nyt kertarysäyksellä, kun eduskunta nuiji läpi lain aukiolojen vapauttamisesta. Lain voimaan tultua kauppaan pääsee juhannusaamuna tai isänpäivän iltana – jos kauppias suo. Ympäri vuorokauden auki olevia kauppoja on tulossa ainakin Helsinkiin. Miksei jossain vaiheessa Turkuunkin, jos kauppa käy. Lakimuutos on yhteiskuntarauhan kannalta tärkeä, koska suomalaiset on opetettu ajattelemaan, että kauppojen yhden päivän kiinniolo vastaa kriisiasteikossa suunnilleen ydintalvea. Jos edessä on pakkopyhän sisältämä viikonvaihde, ovat Länsikeskuksen risteykset jumissa jo perjantaina iltapäivästä joka suuntaan. Ihmiset kuvittelevat, että ruoka loppuu. Kärryihin lastataan viikon sapuskat. Aura-juustot hamstrataan loppuun. VIIME uudenvuoden alla jonotin puoli tuntia kupla otsassa ulos marketin parkkiluolasta ja sadattelin, ettei tässä ole mitään järkeä. Olisin hyvin voinut tehdä ostokseni uudenvuodenpäivän aamunakin. On paljon ihmisiä, joiden pirtaan tämä ei sovi. Pyhänä ”ei saa” käydä kaupassa, koska ei ole ennenkään käyty. Ostokset on pakko tehdä juhlapyhän aattona hien ja adrenaliinin kyllästämässä tungoksessa markettien ahtailla käytävillä, joissa vallitsee viidakon laki. Ostoskärryistä tulee hyökkäysvaunuja ja muista asiakkaista vihollisia. Millaiseksi vapaa aukiolo käytännössä muodostuu jää nähtäväksi. Kauppa on auki vain jos kassakone piippailee. Hienointa on valinnan vapaus. Hallintoalamaisten jaloissa on taas yksi kahle vähemmän. TEEMU P. PELTOLA