Lauantai 17. tammikuuta 2015 | Nro 5 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä TPS:n naiset pääsevät uuteen kauteen tutulla rungolla ja viime kauden parhaan pelaajan eli Ria Ölingin johdolla. Urheilu s. 10 Yllätysten aika ohi Saaronniemen saukot nousevat myös avannon reunalle. Silloin juostaan kesätamineissa – keskellä talvea. Koulut&kurssit s. 12 Paidatta lenkille Viikossa aikuiseksi -elokuva on kesäinen komedia, joka kuvattiin kahdeksanasteisessa Naantalin kesässä. Viihde s. 18 Kylmä kesäleiri Viisi pyörää varastetaan joka päivä, Jopot erityissuosiossa. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 17. tammikuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 17. tammikuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 17.1.2015 Lauantai 17. tammikuuta 2015 KUNTAKESKUSTELU sisältää valtavan ristiriidan. Moni uskoo puolustavansa omaa kuntaansa vastustamalla kuntaliitoksia. Käytännössä käy niin, että syvenevä yhteistyö, jota lainsäädäntö edellyttää ja joka on järkevää, johtaa kuntayhtymien kaltaisiin hallintohimmeleihin. Niillä ei ole verotusoikeutta eikä suoraan vaaleilla valittuja päätöksentekoelimiä. Niillä ei siis ole omaa rahaa ja niissä vallitsee demokratiavaje. Miten tähän on jouduttu? Hallitus aloitti kuntauudistuksen hokemalla vahvan peruskunnan mantraa ja päättää valtakautensa tekemällä peruskunnista heikkoja. Sote-uudistus vie kunnilta 60 prosenttia budjetista ja myös päätösvallan sosiaalija terveyspalveluihin. MITÄ jää jäljelle? Kaavoitus, päivähoito, perusopetus ja ystävyyskuntavierailut, kuten liikenneja kuntaministeri Leena Risikko (kok.) määritteli keskiviikkona Logomossa, jossa hän esitteli päättäjille ja johtaville virkamiehille kuntalain uudistusta. Kaavoitus, päivähoito ja perusopetus ovat tärkeitä, mutta niitäkään ei ole pakko hoitaa kunnassa. Kunnantaloa, vaakunaa ja kunnanjohtajaa ei tarvita ystävyyskaupunkidelegaatioita varten. Kunnat ovat matkalla kohti moraalista ja taloudellista konkurssia. Ne eivät kestä sote-uudistusta, joka veisi rahat. Tekeillä onkin soteraamibudjetti – mikä kauhea uudissana – eikä kaukana ole ajatus, että sotealue tarvitsee myös omat vaalit ja verotusoikeuden. Se olisi uusi hallinnontaso, vaikka byrokratiaa piti karsia. METROPOLIHALLINTOA sovitellaan paitsi pääkaupunkiseudulle myös Turun ja Tampereen seudulle. Sekin tarkoittaisi lisää hallintoa, hallintoa hallinnon päälle. Tarvitaanko sitä? Tähän asti on arvioitu, että se, mistä Suomessa ei ole pulaa, on nimenomaan hallinto. Miksi siis lisätä sitä? Dilemmasta ei päästä, ellei rohkeasti kysytä, mihin vanhanmallisia kuntia tarvitaan. Jos vastaus on se, että suomalainen malli on hyvä, niin peruskuntia pitää vahvistaa, eikä heikentää. Jos vastaus on, ettei niitä enää tarvita, niin niistä pitää luopua. LASSE VIRTANEN Kuntien konkurssi NORJASSA säädettiin asevelvollisuus koskemaan myös naisia. Onko se todellista tasa-arvoa? ALA-SULKAVA: On ehdottomasti! Sama malli Suomeenkin. LAINE: Asevelvollisuus pitää saada koskemaan joko kaikkia tai sitten siitä pitää luopua kokonaan. MA-S: Minkä ihmeen takia maanpuolustus velvoittaa vain miehiä? AL: Nykyinen asevelvollisuuslaki on räikeä rike tasa-arvoa kohtaan. Miksi ihmeessä toisten on pakko tehdä jotakin, mikä on toisille vapaaehtoista? MA-S: Kun asevelvollisuus on mahdollista suorittaa myös siviilipalveluksena, niin miksi velvollisuutta ei tosiaan voisi sälyttää myös naisille? AL: Toisaalta samalla täytyisi luopua totaalikieltäytyjien vankilaan panemisesta. Meillä olisi nimittäin pian niin paljon naispuolisia totaalikieltäytyjiä, etteivät he mahtuisi vankiloihimme. MA-S: Norjan päätös on erittäin linjakas. Eipä näistä maanpuolustusasioista paljon koulussa puhuta. AL: Näen sen enemmän symbolisena. Eihän se ole tasa-arvoa, jos naiset eivät ole kaikessa samalla viivalla miesten kanssa. Hämmästyttävää, että tästä aiheesta ei muuten Suomessa juuri keskustella. MA-S: Miesten pitäisi sanoa, että hitto soikoon, muijat armeijaan! AL: Kyllä tämä olisi enemmänkin tasa-arvovaltuutetun heiniä. MA-S: Naiset olisivat monesti paljon parempia maanpuolustajia kuin miehet, koska osaavat tehdä monia eri asioita samanaikaisesti. AL: Ja kriisitilanteissa teemme päätökset erittäin nopeasti. MA-S: Naispuolisille varusmiehille ei myöskään pitäisi järjestää mitään omia yksiköitä, vaan sinne vain sikin sokin miesten kanssa. Oma kylppäri voi olla, mutta ei omia yksiköitä. AL: Kaikilla olisi hauskempaa kun hormonit kunnolla hyrräävät. Ja kaikki ne äitiyspakkauksista sopimattomina poistetut liukuvoiteet mukaan alokaspakkauksiin! MA-S: Ja saataisiinko samalla Suomen syntyvyysluvut taas uuteen nousuun? KUN Ikea ei ole vieläkään avannut Viroon myymälää, perustivat virolaiset sellaisen itse Tallinnan Lasnamäkeen. Tuotteet haetaan Suomesta ja päälle rätkäistään 20 prosentin hinnankorotus. Oikealla Ikealla ei tietenkään ole mitään tekemistä asian kanssa. Ei sitä turhaan sanota, että virolaiset ovat Euroopan kovinta yrittäjäkansaa. PAPERINKERÄYS Oy muistuttaa, että tilinpäätösasiakirjat eivät kuulu paperinkeräyssäiliöön. Ja tämä on kuulkaa ihan tosi juttu. KAUPUNGINTEATTERIN remontti myöhästyy vuodella ja maksaa kuusi miljoonaa suunniteltua enemmän. Mites vuoden päästä? Pannaanko taas vuosi ja kuusi miltsiä till? Tack… …nej tack! VIHDOIN. Taas on keksitty uusi fobia. Kouluun menemisen pelko on nyt didaskaleinofobia. Mikä fobia se on, jos ei pelkää mitään? Tai jos pelkää, että alkaa pelätä jotakin? Fobiafobia? KESKUSTAN kehittämisestä on monenlaisia mielipiteitä. Eräät tuntuvat olevan sitä mieltä, että keskusta lähtee nousuun, kun sinne pääsee ainoastaan jalan tai polkupyörällä. Järki seisoo, tunteet eivät. JEESUSTELUN maailmanmestarit. Juhani Starczewski (kd.) eduskunnan puhemiehen vaimon kuoleman olleen jumalan kosto ja Teuvo Hakkarainen (ps.) kyseli Oulun surmiin viitaten, onko tämä sitä demarien työperäistä maahanmuuttoa. Sananvapaus on, mutta ellei ole sanottavaa, kannattaa olla hiljaa. n s n a ? ä nN DEBATTI Bisnesleidi MARIA ALA-SULKAVA on yrittäjä ja FC Barcelonan fani. AINO LAINE on muusikko ja yhdistysaktiivi. Kulturelli ahannv vallei a an.
5 Lauantai 17. tammikuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 17. tammikuuta 2015 Onko Orikedon jätteenpolttolaitoksen purkamisessa järkeä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KULTTUURIja asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) on myöntänyt teattereille, orkestereille ja museoille 3 709 000 euroa avustuksia. Aurinkobaletti sai 10 000 euroa, Tanssiteatteri Eri 15 000 euroa, Turun kaupunginteatteri 59 000 euroa, Åbo svenska teatern 25 000 euroa, Turun filharmoninen orkesteri (TFO) 70 000 euroa, Forum Marinum -säätiö 26 000 euroa ja Turun museokeskus 15 000 euroa. TFO:lle 70 000 euroa valtion kassasta TURUN ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkollisveron ja yhteisöveron kertymä oli viime vuonna runsaat 30,7 miljoonaa euroa eli yli 475 000 euroa ja 1,5 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteisöveroa kertyi yli 5,5 miljoonaa euroa eli noin 424 000 euroa ja 8,3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kirkollisverokertymä oli 25,2 miljoonaa euroa, jossa vähennystä edellisestä vuodesta oli lähes 899 000 euroa eli 3,4 prosenttia. Yhteisövero oli budjetoitu 5,5 miljoonaksi. Kirkollisvero oli budjetoitu 24,6 miljoonaksi euroksi. Kirkollisverokertymä ylitti arvioidun 603 000 eurolla eli 2,45 prosentilla. Yhteenlasketut verotulot oli budjetoitu 30,1 miljoonaksi euroksi. Se ylittyi noin 622 800 eurolla eli 2,07 prosentilla. Koko maassa kirkollisverokertymä on jonkin verran vähentynyt edellisestä vuodesta. Kertymä laski, ylitti silti odotukset KARI LAINE POLIISIN tilastojen mukaan viime vuonna Turussa varastettiin yli 1 700 polkupyörää, lähes viisi päivässä. Pyöriä varastetaan joko hetkellisesti omaan käyttöön tai edelleen myytäviksi. Pyörävarkaiden varsinaista sesonkiaikaa ovat kesäviikonloput. Varsinkin festariviikonloppujen jälkeen poliisille sataa kymmeniä ilmoituksia kadonneista polkupyöristä. Eniten pyörävoroja kiinnostavat kalliit merkkipyörät ja niin sanotut trendimerkit, joita on helppo myydä eteenpäin pimeillä markkinoilla. Nuorten suosimia Jopo-pyöriä varastettiin Turussa viime vuonna yli 230. Polkupyörävarkaat ovat varsinkin suurten yliopistokaupunkien ongelma. Niissä on paljon pyörillä liikkuvia opiskelijoita. Rikosylikonstaapeli Jussi Helesvirran mukaan iso osa pyörävarkauksista jää selvittämättä. Eniten varastettuja pyöriä löytyy poliisin tekemissä kotietsinnöissä tai sitten rikoksen uhri näkee pyöränsä kadulla tai netin myyntipalstoilla ja ilmoittaa siitä poliisille. Varsinkin merkkipyörävarkauksien takana ovat Helesvirran mukaan poliisille tutut taparikolliset, jotka rahoittavat elämäntyyliään varkauksilla. Helesvirta kehottaakin ihmisiä välttämään ostamasta netistä halpoja merkkipyöriä, koska ne ovat todennäköisesti varastettuja. Paras tapa välttyä pyöränsä varastamiselta on lukita se kunnolla ja pysäköidä se aina näkyvälle paikalle. Vakuutusyhtiöt suosittelevat lukitsemaan pyörät aina rungosta mieluummin johonkin kiinteään esineeseen, esimerkiksi aitaan tai pylvääseen. Vakuutusehdot edellyttävät vähintään vaijerilukon käyttöä. Asiallisesti lukittu varastettu pyörä korvataan yleensä kotivakuutuksesta. Viime kesänä esimerkiksi Lähi-Tapiolalle ilmoitettiin yli 500 pyörävarkautta. Turussa varastetaan viisi polkupyörää joka päivä UUTISANALYYSI KIINTEISTÖLIIKELAITOKSEN johtokunta torppasi keskiviikkona esityksen pyöräily-yhteydestä Humalistonkadulle kävelykadun ja rautatieaseman välille. Suunnitelma palautettiin valmisteltavaksi uudestaan äänin 9–4. Palautuksen puolesta äänestivät Anne Aholainen (kok.), Seppo Koski (vas.), Henry Toivari (sd.), Timo Nurmio (sd.), Martti Sipilä (ps.), Joonas Suominen (kok.), Timo Kari (kok.), Aila Harjanne (kok.) ja Vuokko Puljujärvi-Seila (sd.). Käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Päivi Takkinen (vas.), Tuula-Marja Mantere (vihr.), Riitta Koskimies (vihr.) ja Sakari Hihnala (kesk.). Päätös ei ole kuolinisku pyörätielle, mutta merkittävä viivästys kuitenkin. Palautusta perusteltiin sillä, että Käsityöläiskadun vaihtoehtoinen linjaus halutaan tutkia. Se on muodollinen syy, asiallinenkin, mutta ei tosiasiallinen. Turun polkupyöräilijät ry (Turpo) tuomitsi heti Käsityöläiskadun vaihtoehdon toimimattomana, täysin toteuttamiskelvottomana ja vanhanaikaisena ratkaisuna. Turpon mielestä pyöräilijöitä ei voi enää ohjata ”kiertelemään epäloogisesti ja epäkäytännöllisesti pitkin sivukatuja”. Turpo muistutti, ettei yrittäjien kannata pelätä pyöräteitä, sillä pyöräilijät ovat ostavia asiakkaita. ONKO kyse pyöräteistä? On ja ei. Pyöräily on nykyään lähes hengenvaarallista keskikaupungilla ja melkein kaikille on selvää, että sen turvallisuutta on parannettava, pikaisestikin. Kyse on siitä, miten se tehdään ja missä järjestyksessä. Kaiken avaimena on keskikaupungin parkkiratkaisu eli toriparkki. Toriparkki jarruna Pyörätie palautettiin taas valmisteluun, taustalla kiista ydinkeskustan parkkipaikoista Pyörätiet nostattavat keskustelua ja tunteita. Humalistonkadun pyöräily-yhteys palautettiin valmisteluun, mutta yhtä takkuista oli Kauppiaskadun pyöräväylän valmistelu. Ari-Matti Ruuska Jakolinja on selvä. Kokoomus ja pääosa demareista, etenkin demarijohto, on sitoutunut toriparkkiin. Betonija yrittäjäleiri katsoo, että ensin on ratkaistava pysäköintiongelma, sillä pyörätiet vähentävät kadunvarsilta autojen parkkipaikkoja. Pyöräteitä ei saada mahdutettua katuverkkoon, ellei parkkipaikkoja siivota alta pois. Vihreät, pääosa vasemmistoliittolaisista ja vakaumukselliset polkupyöräilijät kannattavat systemaattisesti pyörätieverkoston laajentamista, yksi kerrallaan. Liikennesuunnittelu tuottaa yksittäisiä esityksiä milloin millekin kadulle. Niissä joudutaan kuitenkin turvautumaan ad hoc -ratkaisuihin, sinänsä luoviin sellaisiin, sillä suuri suunnitelma puuttuu. Strategiaa ei ole. KYSE on molemminpuolisesta viivytystaistelusta, josta kiistellään siitä, kumpi oli ensin: muna vai kana. Ratkaisua ei ole näköpiirissä ennen kuin toriparkista on päätetty lopullisesti eli siis siitä rakennetaanko toriparkkia vai ei. Sitä ennen vesi seisoo. Aurajoki on homeessa. Toistaiseksi on päätetty vasta torin asemakaavan muuttamisesta. Toriparkin mahdollistava asemakaava on jo lainvoimainen, mutta paljosta on vielä päättämättä, esimerkiksi katusuunnitelmista ja maankäyttösopimuksesta rakennuttajan kanssa. LASSE VIRTANEN FORUM Marinumissa vieraili viime vuonna 141 198 kävijää. Erityisesti kesällä järjestetyt suuret yleisötapahtumat, kuten Gangut-regatta ja NOCO14, nostivat määrän 130 000 kävijän tavoitteesta yli odotusten. Näyttelyissä vieraili 91 945 kävijää, tapahtumiin osallistui 25 815 kävijää. Museoaluksilla Suomen Joutsenella, Sigynillä, Karjalalla, Keihässalmella sekä Borella olevassa näyttelyssä vieraili 23 438 kävijää. Aboa Vetus & Ars Novan näyttelyissä vieraili 39 812 museokävijää, joista maksaneita oli 33 587 ja ilmaiskävijöitä 6 225. Maksaneita kävijöitä on noin tuhat enemmän kuin edellisenä vuonna. Wäinö Aaltosen museo ylsi 30 523 kävijään. Turun linnassa vieraili 117 326 kävijää, Luostarinmäen käsityöläismuseossa 30 641 kävijää. Kuralan Kylämäen museoon tehtiin 13 564 vierailua ja Turun biologisessa museossa oli 13 726 kävijää. Turun taidemuseon kokonaiskävijämäärä oli 32 892. Forum Marinumin suosio kasvoi
7 Lauantai 17. tammikuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 17. tammikuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA ORTODOKSIKUORO Krysostomos konsertoi Naantalin luostarikirkossa 24. tammikuuta kello 18 ja Turun Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa 25. tammikuuta kello 14. Krysostomoksen konsertissa kuullaan ortodoksista kirkkomusiikkia. Suurin osa teoksista on kuorolle sävellettyä materiaalia. Konsertin pääteoksena kuoro esittää minimalistisäveltäjä Pekka Jalkasen teoksen Deesis. Krysostomos konsertoi Naantalissa –TYYLINI on rento, mutta samaan aikaan haen klassisen tyylikkyyttä, kertoo Olli Rantanen, 23. Rantanen pitää yksinkertaisista muttei kovin värikkäistä vaatteista. – Musta ja valkoinen ovat ovat lemppareitani. Viime aikoina mukaan on tullut myös vihreä, joka tuntuu sopivan joka paikkaan. Vaatteensa Rantanen ostaa pääosin netistä Asokselta, mutta joskus myös Zarasta tai Carlingsista. – Nyt päälläni olevat farkut ja takki ovat Zarasta ja flanellipaita ja huivi Carlingsista. T-paita on Asokselta, pipo Elementistä ja bootsit DinSkosta. Rentojen bootsien lisäksi Rantasella on erityinen kenkäsuosikki. – Adidaksen Stan Smithejä on viime aikoina tullut pidettyä oikeastaan joka päivä. Klassisen hakua Millä tavoin kaikki jalankulkijat saisi käyttämään heijastinta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Ollaan kahden, lällälää. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Marja Lipponen OONA KARHUNEN HEIJASTIMEN käyttö puhuttaa 6-vuotiaita Joel Rouhikkoa ja Laura Tammea. JOEL: Heijastin laitetaan takkiin ni sit kaikki autot näkee ihmiset. LAURA: Sitä heijastint täytyy käyttää pimeellä. J: Nii esimerkiks joulukuussa. Sillon on aika pimeet jo päivälläki. Sillon niin pimeet et ihan ku ois aamu. Ja sit kans helmikuussa. L: Mut kesällä ei tarvii. J: Ei nii. Tai no voi ehkä illalla jos ulkon on pimeetä. Mut pitää olla aika pimeet et se heijastin näkyy. L: Mä käytän heijastinta. J: Mullaki on melkeen jokases takis semmonen. L: Mä en ihan muista et mimmosii heijastimii mul on mut ne on ihan ostettu kaupast. J: Mul on ostettu kaupast ja sit mä oon saanu jostain niitä. Mul on Ville Viikinki -heijastin ja sit semmonen palomiesheijastin. SIt mul on kans muita. Isi ja äiti ei muistuta sen heijastimen käyttämisest ku mul on jo niit valmiiks niin paljon. L: Mul ei oo kauheest heijastimii. Mä haluisin semmosen pikkusen leppäkerttuheijastimen. J: Mä haluisin jonkun vihreen lepakkoheijastimen. Mul ei oo semmosta. Mul on vaa sininen kummitus ja valkonenki. Ja on meil vihree koiraki. Mun heijastin meni rikki ja mun isoveli sai semmosen ni meijän äiti anto sen mulle. L: Mul on kans takissa ja housuissa heijastimet. J: Mul on takeis mun kaikki heijastimet ja sit repussa. Ja sit mul on mun ulkohousuis takaa heijastimet. L: Mullaki on valmiiks niit vaatteissa. Vihreitä koiria pimeässä muismen mul iin heijastim J: Mul kaikki repu mu ka L HEIKKI MÖTTÖNEN VUONNA 1835 syntynyt turkulainen liikemies ja lahjoittaja Gustaf Wilhelm Wilén perusti Turun Ukkokoti ry:n vuonna 1892. Yhdistys oli hengeltään voittoa tavoittelematon hyväntekeväisyysyhdistys.Yhdistyksen toiminta konkretisoitui lahjavaroin vuonna 1908 avatussa ikääntyneiden miesten palvelutalossa, joka otti komeasti nimekseen Turun Ukkokoti. Se toimi alkuperäisen nimensä mukaisesti vain miesten asuinpaikkana historiansa ensimmäiset 90 vuotta. Vuonna 1998 tapahtui merkittävä muutos, joka oli varmaan myös useiden alkuperäisasukkaiden mieleen. Ukkokodin siipien suojaan muutti vastapainoksi myös naisia. Vuonna 2009 kolmen palvelutalon kokonaisuus ristittiin alkuperäisen perustajansa mukaan Palvelutalo Wiléniksi. Ukkokodin isä Gustaf Vilhelm Wilén oli paikallinen kirjapainon omistaja sekä lehtikustantaja, joka loi omalla liiketoiminnallaan 1800-luvun jälkipuoliskolla merkittävän omaisuuden ja käytti sitä myös yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Wilén julkaisi sanomalehteä, jonka nimi oli Sanomia Turusta. Hän kuului myös tarunhohtoisen Suomalais-ugrilaisen seuran perustajajäseniin. WILEN omisti maata alueelta laajemminkin ja hänen tontiltaan Multavierunkadulta sai alkunsa Turun Suomalainen Yhteiskoulu. Ukkokodin taustalta on kuitenkin unohtunut sellainen henkilö kuin kauppaneuvos Viktor Forselius, joka testamenttasi Ukkokodin rakennusrahastoon useita kymmeniä tuhansia markkoja. Forselius oli myös Ukkokodin toiminnan alkamisen jälkeen isossa roolissa sen tilintarkastajana. Alkuperäinen päärakennus on arkkitehti Fritiof Strandellin käsialaa. Tämän jugendtalojen mestarisuunnittelijan arvoluomuksia on Turku muutenkin täynnä: Strandell on suunnitellut myös Hamburger Börsin, Hjortenin, Panternin, Albatrossin sekä Priman talon. Kun päärakennus valmistui ja toiminta alkoi, kiinnitettiin huomiota myös alueen viihtyisyyteen. Turun kaupungin puutarhurimestari Harald Söderberg suunnitteli vuonna 1910 Ukkokodin ympärille hienon ja viihtyisän puiston. Sen pinta-ala kuitenkin kutistui, kun tontin rakennuskanta kasvoi. Tänä päivänä piha toimii kuitenkin edelleen viihtyisänä viherkeitaana idyllisine ruusuviljelmineen ja suihkukaivoineen. ORIGINELLI Ukkokoti sai rinnalleen B-talon vuonna 1988 ja C-talo valmistui kymmentä vuotta myöhemmin. Jokaisessa rakennuksessa on kolmisenkymmentä huippupalveluin varustettua huoneistoa. Ukkojen ja akkojenkin koti G.W. Wilénin perintö on elänyt jo yli sata vuotta Ukkokodissa pidettiin koivujaiset toukokuussa 1971, kun kaupungilta saatiin rahaa vanhan puiston uusimiseksi. Toinen koivuista nimettiin kaupunginjohtaja Väinö J. Leinon ja toinen Ukkokodin monivuotisen puheenjohtajan varatuomari Werner Wännisen kunniakoivuksi. Kaupunginjohtajan rouva Aija Leino leikkasi koivuja yhdistävän silkkinauhan poikki, vierellään Ukkokodin johtajatar Maj-Lis Niemineva. TS-arkisto Olli Rantanen, Hansakortteli. Oona Karhunen
9 Lauantai 17. tammikuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 17. tammikuuta 2015 AMMATTIGOLFARI Kalle Samooja hakee paikkaa Asian tourille. Parhaillaan turkulainen valmistautuu tammikuun lopussa pelattavaan Asian tourin karsintafinaaliin. Samooja selvitti viime viikonloppuna pelatun esikarsinnan komeasti sijoittuen esikarsinnoissa toiseksi. Samooja on pelannut viimeiset kaksi kautta Aasiassa, mutta heikon viime kauden jälkeen hän joutuu hakemaan paikkaa tälle vuodelle karsinnoista. Samooja selvitti ensimmäisen esteen TPS:N jääkiekkokausi on ollut murheellinen, mutta todellinen pohjakosketus koettiin viime tiistain kotiottelussa KalPaa vastaan. Pekka Virran joukkue marssi tyylikkäästi voittoon ja kotijoukkue jätti itsestään todella haluttoman kuvan. Haluttoman jopa viime vuosien standarteilla. Touhussa oli vahva luovuttamisen maku, joka on ammattilaisurheilussa käsittämätöntä. TPS tarvitsee tulevaisuuden rakentamiseen vahvan johtajan. Hannu Ansas oli sellainen. Kuppikuntia oli Ansaksenkin aikana, mutta TPS:n suuruuden luojalla oli niin paljon henkistä hauista ja valtaa, ettei hänen tarvinnut räksyttäjistä välittää. Sellaista suuruutta TPS tarvitsee. Sellaista persoonaa, jonka ei tarvitse sanoa mitään hiljentääkseen huoneen. Anaheimissa tulevaisuuttaan pohtiva Saku Koivu (kuvassa) olisi sellainen tehtävästä riippumatta. ILKKA LAPPI Tule apuun Saku! Kuka kääntää suunnan? Kenet valitsisit HC TPS:n päävalmentajaksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI NAISTEN jalkapalloliigan alkuun on vielä useita kuukausia, mutta TPS:n osalta pullat ensi kautta ajatellen on hyvin uunissa. Joukkue on ollut käytännössä kasassa jo kuukauden päivät. – Joukkue oli ennen viime kauttakin hyvissä ajoin käytännössä valmis. Tällä kertaa palikat olivat kasassa jo ennen joulua, TPS:n päävalmentaja Sami Haltia iloitsee. Viime kaudella TPS:n nuori joukkue yllätti monet venymällä ylempään loppusarjaan ja lopulta viidenneksi. Ensi kaudella TPS ei enää pääse iskemään puskista. – Onnistuttiin hyvin viime kaudella, mutta ollaan tiedostettu se, että samanlainen suoritus ei enää riitä. Menestystä kuitenkin haluamme, joten viime kaudesta pitää parantaa, Haltia toteaa. EVÄITÄ menestykseen on, sillä paitsi että joukkue oli käytännössä valmis jo joulun alla, pelaajien vaihtuvuus on myös ollut maltillista. Ainoa pahempi menetys oli alle 20-vuotiaiden MM-kisaryhmään kuulunut Julia Tunturi, joka pelaa ensi kaudella Åland Unitedin joukkueessa. – Tavallaan on harmi, että Julia päätti lähteä Ahvenanmaalle. Totta kai olisimme Juliankin mielellämme meillä pitänyt, mutta toivottavasti hän onnistuu uudessakin ympäristössä. Viime vuoden menestynyt runko on kuitenkin ennallaan ja jälleen vuoden kokeneempana. Naisten liigan viime kauden parhaaksi valittu ja vastikään naisten maajoukkueen akatemiatoimintaan nimetty Ria Öling oli TPS:n kantavia voimia viime kaudella. Kesken viime kauden Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja pelaamaan siirtynyt Hanna Ruohomaa nähdään niin ikään jälleen ensi kaudella raitapaidassa. Kokkolasta ennen viime kauden alkua Turkuun siirtynyt Ruohomaa on tärkeä lisä TPS:n hyökkäykseen. Viime kaudella hän ehti iskeä kymmenen maalia TPS:lle ennen kuin lähti Atlantin taakse. – Hanna kävi Suomessa viime vuoden lopulla. Silloin tapasin hänet viimeksi. Hän liittyy joukkueeseen ennen kauden alkua, Haltia kertoo. VAIKKA TPS:n naiset ovat jälleen vuoden kokeneempia, muihin joukkueisiin verrattuna Palloseura on edelleen nuori joukkue. Kokemusta joukkueeseen tuo muun muassa Terhi Ristolainen sekä Mira Uronen. Päävalmentaja uskoo kuitenkin, että kasassa on hyvä sekoitus nuorempia pelaajia ja kokenutta kaartia. – Monet nuoret kuuluvat Urheiluakatemian toimintaan. Se on ehdottomasti hyvä asia, sillä pelaajat pääsevät harjoittelemaan kaksi kertaa päivässä, eikä päivätyö aseta omia haasteitaan, Haltia toteaa. Ei enää yllättäjä TPS:n naiset pääsevät kauteen tutulla vahvalla rungolla Ria Öling oli yksi TPS:n viime kauden onnistujia. Viime kaudella 16 maalia viimeistelleeltä naiselta sopii odottaa vahvaa pelaamista myös ensi kaudella. Mikael Rydenfelt
11 Lauantai 17. tammikuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 17. tammikuuta 2015 AAMUSET 12 Koulut&kurssit OONA KARHUNEN ULKONA on neljä astetta lämmintä. Turkulainen Tuula Karlsson, 60, pukee päälleen sortsit ja topin. Kaarinalainen Arto Auranen, 63, pukee vain sortsit. Kun molemmat lisäävät vaatetuksiinsa pipon ja hanskat, ovat he valmiita lenkille. – Usein kun tulee autosta täydet varustukset päällä pukukoppiin, on matkalla vähän kylmä. Kun on riisunut ja valmistautunut kylmäjuoksuun, aivoista tulee käsky, ettei pitäisi olla kylmä, Auranen sanoo. Lenkille lähdetään ilman alkuverryttelyä. Alkuun voi olla hieman kylmä, mutta muutaman minuutin hölkkäämisen jälkeen tulee jo lämmin. – Syke on nopeasti aika korkealla, koska kroppa yrittää lämmittää itseään. Hetken Koleaa kyytiä Kylmäjuoksijat pinkovat samoissa asuissa ympäri vuoden Arto Aurasella ja Tuula Karlssonilla ei kummallakaan ollut juoksutaustaa, kun he aloittivat kylmäjuoksun satunnaisesti noin kymmenen vuotta sitten. Nyt lenkille lähdetään yleensä kolmesti viikossa. Oona Karhunen päästä syke tasaantuu. Silloin voi juosta pitkiäkin matkoja, Auranen kertoo. MOLEMMAT kokeilivat kylmäjuoksua ensimmäisen kerran ryhmässä, Auranen Maskussa ja Karlsson Ruissalossa. – Meillä oli sellaista hurmahenkistä innostusta. Siitä tuli yhteinen hyvä olo ja yhteinen kokemus, Karlsson kertoo avantouintiseura Saaronniemen Saukkojen kylmäringin alkuvaiheista. – Ensimmäisellä juoksukerralla oli sellaista säteilyä ja hieman kivunsekaista kihelmöintiä, Auranen sanoo. Lenkin aikana kehon lämpötilaa säädellään hanskojen avulla. – Välillä pitää ottaa hanskat pois. Suorilla, joilla tuulee, hanskat taas laitetaan takaisin. Jos olisi paita päällä, paita hikoaisi ja olisi kylmä. On parempi olla ilman, Auranen kertoo. Selvästi kylmemmällä ilmalla ihon pinta tulee punaiseksi ja kylmäksi. Juoksijalla ei välttämättä ole kylmä, joten paleltumien suhteen on oltava varovainen. – Alueille, jotka eivät liiku yhtään. voi helposti tulla paleltumia. Itselläni niitä ei tosin ole vielä tullut yhtään, Auranen sanoo, mutta koputtaa kuitenkin varmuudeksi pöytää. – Minulla on tietty raja. Kun on yli kymmenen pakkasastetta, laitan ohuen pitkähihaisen paidan, Karlsson sanoo. NEGATIIVISIA puolia kylmäjuoksusta ei löydä kumpikaan, kunhan vain on varustautunut oikein. – Liukkaalla on oltava nastalenkkarit. Jos kaatuu yksin pimeässä, voi tulla pahojakin seurauksia. Kylmällä ilmalla ei saa mennä liian kovaa, sillä se on rasitus keuhkoille. Minulla on välillä huivi suun edessä suodattamassa ilmaa, Auranen kertoo. Karlssonille ja Auraselle ei riitä pelkkä juokseminen. Lenkkiä tehdään harvoin ilman uimista ja saunomista. – Saunasta pitää saada lämpöä hyvin pitkään, jotta kroppa saadaan lämpimäksi eikä jää kylmää tunnetta. Itse käyn saunassa ja uimassa välillä neljäkin kertaa, Auranen kertoo. Viimeisen meressä käynnin ja lämpimän pukeutumisen jälkeen juoksijoilla on seesteinen olo. – Kylmä ja kuuma auttavat. Hyvän olon tunne ei laimene vaan pysyy aina yhtä hyvänä kuin ensimmäisellä kerralla, Auranen sanoo. ”Paita päällä hikoaisi ja olisi kylmä.”
13 Lauantai 17. tammikuuta 2015 AAMUSET Koulut&kurssit www.aamuset.?
Lauantai 17. tammikuuta 2015 AAMUSET 14 Koulut&kurssit ESA TÖYKKÄLÄ KUN opettaja Maarit Korhonen viime syksynä heivasi luokastaan pulpetit ja otti tilalle sohvat ja säkkituolit, oppilaat olivat riemuissaan. Todellinen riemu kuitenkin repesi vasta, kun Herää, koulu! -pamfletin kirjoittanut Korhonen kertoi medialle haluavansa toteuttaa koko koululaitokselle perinpohjaisen myllerryksen. Moni huokaisi suorastaan ihastuksesta: kunpa minunkin opettajani olisi ollut aikoinaan tuollainen! Korhosen haastattelut levisivät vauhdilla ja ne keräsivät yhteensä satoja tuhansia innostuneita lukijoita. Mediahuomion myötä yhtäkkiä kaikki halusivat turkulaisopettajan keskustelutilaisuuksiinsa kertomaan lisää siitä, miten jo vuosikymmeniä sitten laskeutuneet pölyt huiskitaan koulujärjestelmän päältä. Viime syksyn aikana Korhonen vieraili puhujana ja haastateltavana muun muassa Ylen ohjelmissa, Turun ja Helsingin kirjamessuilla, Opetushallituksessa, peliyhtiö Rovion paneelissa sekä lukuisissa opettajien ja opettajaopiskelijoiden seminaareissa. Korhonen on myös kutsuttu puhumaan sisäministeriöön tammikuussa. – Onhan se tietysti hämmentävää, että siitä tuli noin laajaa. Mutta minusta on älyttömän hienoa, että ilmeisesti aika oli juuri oikea. Muutkin ovat sitä mieltä, että jotain täytyy tehdä, Korhonen sanoo. OPETTAMISEN ohella Korhonen vaikuttaa nykyään Sitran järjestämässä Uusi koulutus -foorumissa. Tarkoituksena on pitää koulujärjestelmän kehittämisestä entistä enemmän meteliä varsinkin kevään vaalien aikana ja myös vaikuttaa tulevaan hallitusohjelmaan. Foorumin avajaisia Korhonen kuvailee lähes pakahtuneena. – Olin siihen asti luullut, että olin yksin ajatusteni kanssa. Jopa OKL:n proffa pohti, että pitääkö kouluun mennä. Siis opettajakoulutuksen professori sanoo näin! Mitä on oppiminen? Mikä on oppimisympäristö? Mietin, että ai kun ihanaa, että tuollakin tasolla ajatellaan näin. KOULU ei ole Korhosen mukaan ainoastaan perusteellisen myllerryksen tarpeessa. Muutosten pitäisi myös tapahtua nopeasti. Vaikka poliittinen päätöksenteko asiassa ei aivan ripeästi etenisikään, Korhonen toivoo, että Uusi koulutus -foorumin kaltaiset julistukset rohkaisevat muita opettajia kokeiluihin luokissa. Opetushallituksen linjauksen mukaan esimerkiksi pulpetit, joulutodistukset tai edes kokeet eivät ole pakollisia. – Aluksi muut opettajat eivät ihan lämmenneet luokalle, jossa ei ole pulpetteja. Kukaan ei vaihtanut mitään. Mutta nyt kun saatiin rahaa tilata luokkiin uusia tarvikkeita, yksikään ei valinnut pulpetteja. Jotain tässä on puolentoista vuoden aikana tapahtunut. Vallankumous luokissa Maarit Korhonen rohkaisee muutkin opettajat koulu-uudistuksiin Tällä hetkellä Maarit Korhonen opettaa Kärsämäen koulun Pallivahan yksikössä, koska Runosmäen koulu on suljettu homeremontin takia. Esa Töykkälä
15 Lauantai 17. tammikuuta 2015 AAMUSET Koulut&kurssit
Lauantai 17. tammikuuta 2015 AAMUSET 16 Koulut&kurssit ILKKA LAPPI TUBETTAMISESTA eli YouTubeen erilaisten videoiden tekemisestä on muutamassa vuodessa tullut nuorten keskuudessa valtavan suosittu harrastus. Vuonna 2005 YouTubeen ladattiin 11 suomalaista videota. Tänä vuonna menne e rikki miljoonan suomalaisen videon raja. Sisältöä omille kanavilleen tuottavia tulee jatkuvasti lisää ja suosituimmat videot keräävät tunneissa kymmeniä tuhansia katsomiskertoja ja suosituimmilla suomalaisilla tubettajilla on satojatuhansia tilaajia. Huomionarvoista YouTubemaailmassa on videoiden monimuotoisuus. Videoblogit, eli vlogit, ovat suosituimpia, mutta tarjontaa löytyy lähes loputtomasti. On huumorilla höystettyjä pelivideoita, muotia, kokkausta, urheilua ja niin edelleen. – Skenen kasvuun Suomessa on useita syitä. YouTubea on helppo käyttää, se on interaktiivinen ja katsojan omiin aikatauluihin mukautuva. Tubettaminen on sukupolvikokemus, sillä yli 80 prosenttia 10–30-vuotiaista katsoo YouTubevideoita viikoittain, kertoo elokuussa tubettajien massatapahtuman Tubeconin yhtenä tuottajana toiminut Risto Kuulasmaa. MAAILMALLA tubettajat keräävät vielä moninkertaisesti suurempia yleisöjä. Esimerkiksi englantilaisen muodista ja kauneudesta vloggaavan Zoe Suggin Zoella-kanavalla on yli seitsemän miljoonaa tilaajaa. Kuten monessa muussakin asiassa, myös tubettamisen suhteen nuoret ovat vaativa ja laatutietoinen yleisö. Pelkkä huumori tai ajankohtaisuus ei hyvälle tubettajalle riitä. Yleisö vaatii laatua. Monien suosittujen tubettajien videot ovat myös teknisesti huippuluokkaa. Tärkeintä on kuitenkin sisältö. – Suosituimmat tubettajat ovat aitoja, hauskoja, jalat maassa rehellisesti ilmaisevia ja siten helposti samaistuttavia. Tämä tyyli vetoaa suomalaiseen yleisöön, Kuulasmaa toteaa. SUOSITUIMMILLE tubettajille harrastuksesta on vähitellen tulossa myös tulonlähde. Suomeen on rantautunut jo kolme tubettajia yhteen kokoavaa laajempaa verkostoa. Brändit ja mediatoimistot tavoittavatkin nuoria käyttäjiä juuri tubettajien kautta. – Monen tubettajan haave on tehdä intohimoisesta harrastuksestaan elinkeino. Moni on tässä jo pikkuhiljaa onnistumassa. Yleisesti tubettajat haluavat välttää ”sell outin” leimaa. Tilaajat myös antavat välitöntä palautetta, jos kaupallisuus lähtee lapasesta, Kuulasmaa sanoo. – Uskon, että tulevaisuudessa tubettajia nähdään sekä televisiossa että YouTubessa. Tubekanava pysyy kotipesänä, mutta televisioon voidaan heittää keikkaa ja kehittää uusia konsepteja. Suosio televisiossa kasvattaa puolestaan oman kanavan tilaajamäärä. Kaikki osapuolet hyötyvät, Kuulasmaa povaa. Tubettamalla uusia mediaosaajia Suosituimmilla suomalaisilla tubettajilla satojatuhansia tilaajia Splay on yksi kolmesta Suomeen rantautuneesta YouTube-verkostosta. Tällä hetkellä verkostoon kuuluu 29 suosittua tubettajaa, joiden tilaajamäärät vaihtelevat 157 000 ja 6 000 tilaajan välillä. Ilkka Lappi ”Pelkkä huumori ei riitä. Yleisö vaatii laatua.”
17 Lauantai 17. tammikuuta 2015 AAMUSET Koulut&kurssit
18 A AMUSET VIIHDE Lauantai 17. tammikuuta 2015 TURKU Jazz Orchestran kevätkausi käynnistyy Thad Jones/Mel Lewis Orchestran keskeisellä tuotannolla. Solistina ja kapellimestarina toimii Thad Jonesin musiikin asiantuntija, saksofonisti Ari Jokelainen. Jonesin 60ja 70-lukujen sävellykset kuuluvat big band -kirjallisuuden tunnetuimpiin mestariteoksiin. Turku Jazz Orchestra esittää kyseisiä klassikoita Logomossa 4. helmikuuta. Helmikuu käyntiin jazzilla RIGGAN Thomson (mainio Michael Keaton) tekee teatteridebyyttinsä tulkitsemalla pääosaa käsikirjoittamassaan ja ohjaamassaan Broadway-näytelmässä. Thomson haluaa eroon ikonisen supersankariroolin maineesta ja etsii itseään näytelmän katastrofaaliselta vaikuttavan ensiillan alla. Birdman on Alejandro González Iñárritun kunnianhimoisin työ, eikä vähiten Emmanuel Lubezkin kuvauksen ansiosta: koko elokuva on saatu näyttämään siltä, kuin se olisi purkitettu yhdellä otolla. Tyyli tuntuu parhaimmillaan taianomaiselta, joskin loppua kohden lähinnä rasitteelta. Birdman latelee kivoja metatason oivalluksia irvaillessaan pinnallisuudelle, mutta sen oma sisältö jää valitettavan tyhjäksi. Kenelle: Näyttävistä ja hyvin näytellyistä elokuvista pitäville. Arvio: Showbisnekseen kohdistuva satiiri ei puhku aivan tarpeeksi tuulta Birdmanin siipien alle. ESA TÖYKKÄLÄ Siipirikkoa paikkaamassa Millainen elokuva sopisi parhaiten Naantalin maisemiin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA VARMA NAKKI ESA TÖYKKÄLÄ JOHANNA Vuoksenmaa halusi ohjata toisesta elokuvakäsikirjoituksestaan ensemble-komedian, jonka pääosassa nähdään tavanomaisesta rooliasetelmasta poiketen kokonainen porukka erilaisia hahmoja. Lopputuloksessa on kirjava kotimainen näyttelijäkaarti. Pääosassa nähdään Minttu Mustakallio ja enemmän ja vähemmän sivuosissa näyttelevät Taneli Mäkelä, Essi Hellén, Jarkko Niemi, Iina Kuustonen, Lauri Tanskanen, AnnaLeena Sipilä, Jarkko Pajunen, Minna Koskela ja Eppu Salminen. – Tajusin, että tulee kohtauksia, joissa voi olla kahdeksan ihmistä, ja silmäni eivät riitä siinä hetkessä kaikkien seuraamiseen. Tällä kertaa käytiin hahmot näyttelijöiden kanssa yksi kerrallaan perusteellisesti läpi. Näyttelijät kantoivat henkilöitä parhaansa mukaan ja reagoivat niille ominaiselle tavalla tilanteeseen, Vuoksenmaa kertoo. Viikossa aikuiseksi on Vuoksenmaan toinen elokuvakäsikirjoitus erittäin hyvin menestyneen 21 tapaa pilata avioliitto -komedian jälkeen. Elokuvassa “aikuisten protuleirille” osallistuvien joukko jää jumiin saarelle, kun leirin vetäjä yhtäkkiä ja varoittamatta häipyy paikalta. ELOKUVAA kuvattiin Naantalissa ja muualla Turun seudulla kesäkuussa 2014. Lopputulos näyttää valkokankaalla kesäiseltä ja lämpimältä, mutta tilanne kuvauspaikalla oli pitkälti päinvastainen. – Ei sitä kuvista tajua, että siellä on ollut plussaa kahdeksan astetta. Se hidasti touhua, kun kymmenen ihmistä laittaa toppatakkeja päälle ja riisuu niitä pois, kun kuvaukset taas alkavat. Värimäärittelyssäkin on vähän säädetty lämpimämmäksi niitä kylmimpiä päiviä, Vuoksenmaa sanoo. Länsi-Suomen elokuvakomissio auttoi Viikossa aikuiseksi -elokuvan tekijöitä muun muassa kuvausjärjestelyissä ja paikallisten yritysten palvelujen kartoittamisessa. Komissio markkinoi aktiivisesti Turkua ja sen lähiseutua otollisena kuvauspaikkana elokuvaja televisiotuotannoille. LIIKKUVAT elokuvatuotannot tuovat rahaa lähialueelle yritysyhteistyön lisäksi muun muassa majoitusten kautta. Kuvausten aikana myös yhdeksän opiskelijaa eri oppilaitoksista pääsi mukaan tuotantoon. – Meitäkin on houkuteltu tänne, mutta en ole halunnut lähteä vain siksi, että tultaisiin Turkuun. Nyt kun oli käsis, josta piti joka tapauksessa lähteä etsimään merta ja saariston maisemaa, oli luonnollista tarttua yhteistyömahdollisuuteen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun oltiin leiriolosuhteissa tekemässä elokuvaa. Koko kuvausprosessista tuli eräänlainen metaleiri, Vuoksenmaa kertoo. Viikossa aikuiseksi elokuvateattereissa 23.1. alkaen. Aikuistumisleiri saaristossa Johanna Vuoksenmaan kesäkomedia kuvattiin kylmässä Naantalissa Kuvauksissa Jarkko Niemi (vas.), Minttu Mustakallio, Jarkko Pajunen, Essi Hellén, Taneli Mäkelä, Lauri Tanskanen ja Iina Kuustonen. Johanna Vuoksenmaa/Dionysos Films Keaton) te ekee teatterid
19 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 17. tammikuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? SUOMEN hallitus kurittaa Manner-Suomen asukkaita monenlaisin päätöksin. Erityisesti tulilinjalla ovat olleet lapsiperheet. Lapsilisien indeksikorotukset jäädytettiin kolmelta peräkkäiseltä vuodelta 2013–15. Aiemmista lupauksista huolimatta lapsilisiä lisäksi myös leikattiin. Sosiaalija terveysministeriö tiedotti 2012 indeksijäädytyksen suunnitelmien yhteydessä, että seuraava indeksitarkistus tehtäisiin vuoden 2016 alusta ja lapsilisät säilyisivät nykytasollaan vuoteen 2016. Indeksikorotuksen jäädyttäminen arvioitiin vähentävän valtion lapsilisämenoja noin 38 miljoonaa euroa vuonna 2013. Vuonna 2014 jäädytyksen arvioitiin vähentävän lapsilisämenoja noin 78 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 noin 118 miljoonaa euroa. Yhteensä indeksijäädytyksen säästöiksi arvioitiin siis 234 miljoonaa euroa. Tämäkään ei riittänyt, vaan keväällä 2014 Kataisen hallitus päätti aiemmin sovitun kolmen vuoden indeksikorotuksen jäädytyksen lisäksi vielä leikata lapsilisiä. Lopulta kovan paineen seurauksena hallitus päätti tehdä kosmeettisen korjauksen lapsilisien leikkaukseen ja sorvata verotukseen lapsivähennyksen. Kaikesta huolimatta lapsivähennys ei kompensoi leikkausta, vaan kaikkein pienituloisimmat ja suurituloisimmat jäävät monimutkaisessa lapsivähennyksessä kuitenkin nuolemaan näppejään, sekä monet keskituloisetkin perheet saavat vain murto-osan lapsivähennyksestä tulojen ylittäessä lapsivähennyksen saamisen tulorajan. Verohallinto joutui muuttamaan lapsivähennyksen takia 17 ohjelmistoa ja kustannukset olivat noin 2,5 miljoonaa euroa. Hallitus on käytännössä harjoittanut viimeiset kolme vuotta erittäin lapsikielteistä politiikkaa ja hallituksen arvomaailmasta kertoo se, että alkuperäiselle noin 120 miljoonan euron lapsilisäleikkaukselle ei kyetty löytämään mitään korvaavia leikkausvaihtoehtoja yli 50 miljardin euron budjetista. Hallitus kohdisti leikkaukset Manner-Suomessa asuvien lapsilisiin ja leikkausta paikattiin lapsivähennyksellä. Ahvenanmaalla asuvilta ei leikata mitään, vaikka Ahvenanmaalla on ennestäänkin Manner-Suomea korkeammat lapsilisät, vaan Ahvenanmaalaiset saivat saman lapsivähennyksen ilman, että sentin senttiä leikattiin. Kuitenkin Ahvenanmaan maakuntahallituksen budjettia rahoitetaan käytännössä suurelta osin Manner-Suomesta kerätyillä verotuloilla. HANS HUTTUNEN Ahvenanmaalla etuudet paranevat Miksi raha ei kelpaa? FENNOVOIMAA vastustettiin siksi, että sijoittaja oli väärästä maasta, idästä, ei lännestä. TTIP-sopimuksesta ollaan tekemässä demonistista salaliittoteoriaa, vaikka tällä kertaa sijoittaja olisikin lännestä. Turussa toriparkki halutaan estää kuvitelmiin perustuvin syin. Kaikissa noissa esimerkeissä on riskinsä, mutta emme tiedä yhtään mitään tarkkaa aiheista, ennenkuin lopulta saamme ne sopimusehdotukset luettavaksemme. Kun saamme, voimme hylätä ne, tai vaatia niihin haluamiamme muutoksia. Täysin väärä tie on vastustaa etukäteen kaikkea sijoitustoimintaa, kuvitelluin syin. Koska nimenomaan sijoituksia tarvitsemme. Perussuomalaiset haluavat, että pystymme hoitamaan vanhukset, sairaat, vähävaraiset ja koulutuksen kunnolla. Se ei onnistu, ellei Suomeen virtaa ulkomaisia sijoituksia, mikä on ainoa keino pysyvien työpaikkojen lisääntymiselle. Ja taloutemme kasvulle, joilla uusilla verotuloilla rahoitetaan palvelut. Työllistämistoimet ei-pysyvien työpaikkoineen ovat pelkkää tekohengitystä, joka lisäksi maksaa, sekä ainoastaan korjaa tilastolukuja, ei luo todellista kasvua. Uudet sijoitukset luovat pysyvää vaurautta, kun EU on pelkästään karkottanut työllistäviä yrityksiä Suomesta. KIMMO TARKE (PS.) VERILÖYLY satiirilehti Charlie Hebdon toimituksessa ja reaktio veritekoon synnytti ilmiön. Minä olen Charlie, vakuuttelevat paitsi poliitikot ympäri maailman mutta myös aivan tavalliset ranskalaiset. Lehden tuorein numero myy miljoonia. Ensimmäinen painos myytiin hetkessä loppuun. Aiemmin lehti oli talousvaikeuksissa, painos oli vain noin 50 000. On kohtalon ivaa, että melkein koko toimituksen on kuoltava ennen kuin lehti menestyy nykymaailmassa. Moni kysyy oikeutetusti, miksi on tärkeää tukea lehteä, jonka työ on räävitöntä ja loukkaavaakin. Kyse ei ole enemmästä eikä vähemmästä kuin sananvapaudesta. On mahdotonta tietää etukäteen, mikä asia tai kannanotto ketäkin milloinkin loukkaa. Sen on vuosien varrella saanut huomata ihan arkista kaupunkilehteä tehdessä. Tuiki tavallisen uutisjutun taustalla joku voi nähdä salaliiton tai motiiveja, joita kirjoittaja ei tiedä olevankaan. Kuka loukkaantuu ja mistä, sen ennustaminen on lähes mahdotonta ja sen ennakointi on itsesensuuria, vaikkei loukkaamiseen pyrkisikään. Mielensäpahoittaja ei saa etukäteen määritellä mitä kukakin voi tehdä. Charlie Hebdo provosoi tahallisesti, mutta sekin kuuluu sananvapauden piiriin. Kunnianloukkauksia ja muita kiistakysymyksiä käsitellään, jos niitä käsitellä pitää, median itsesäätelyelimissä ja oikeusistuimissa. Sivilisaation piiriin kuuluvissa yhteiskunnissa oikeutta ei jaeta rynnäkkökivääreillä, ei luodeilla eikä kauloja katkomalla. PARIISIN mielenosoitusja tukimarssi oli vahva osoitus kansalaismielipiteestä. Kynä ei lopeta piirtämistä, eikä sana ole hiljaa edes aseiden edessä. On tärkeää, että sananvapaudella on kansalaisten tuki. LASSE VIRTANEN Oletko sinä Charlie?