I Aamuset KA I Kaupunkimedia HT SE PA U P U N KILE Keskiviikko 17. syyskuuta 2014 | Nro 69 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Kouluaterian kustannuksissa isot erot Turun seudulla.
s 4YÚPAINE
MAKS BAR s 6ESIMËËRË MAKS L H s /TTOTEHO
K7
$
! #
%" #
! #
JO V DESTA 1981 UO Uutiset s. 6 0ANSIONTIE
4URKU s 0UH s -A
0E
Homeen uhri Hyökkäyksen talonmies Rauhaa arjessa Sisäilmaongelmat veivät Ilmeri Suuripäältä terveyden ja ammatin. Perheen ja läheisten tukiverkko onneksi piti. Kaupunki s. 8 Ilkka Pikkarainen on TPS:n hyökkääjäkaartin haalarimiehiä. Yleismies hakee Turusta nostetta peliuralleen. Urheilu s. 10 Yin-joogassa on pitkiä venytyksiä, mutta lihasvoimaa ei käytetä. Se sopii vaikkapa vammasta toipuville. Elämä&tyyli s. 15
' %1 )15)%1 1#
( $ % & s s + + +"()$ )! * )"
3\VW\WNÒ DORLWWDPDDQ KHWL"
/LXNXYD W\ÒDLND
+DDVWDWWHOXW NH SH 6RLWD SXK
3 AAMUSET Keskiviikko 17. syyskuuta 2014
! " " ""
"
"" "
#
# ! #
##
PRWRQHW NRUMDDPR
!
"
"
!!
" S
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Keskiviikko 17. syyskuuta 2014 Tack… LIEDON liikenneonnettomuus vaati 72 sian hengen (www.aamuset.fi 16.9.). Näitä otsikkoja saadaan lisää jahka feministipuolue rantautuu myös meille. SAKSAN yhdistäminen on maksanut jo 2 000 miljardia euroa. Jonkinmoinen onnistuminen se on kuitenkin ollut. Saksalla näyttää olevan jopa varaa moiseen. JUHANI ”Tami” Tamminen (kuvassa) haluaa eduskuntaan, mutta ei nelosketjun mikkihiireksi (IS 15.9.). Oikea asenne. Jos Tami valitaan kansanedustajaksi, niin toki pitää päästä heti vähintään ministeriksi tai eduskunnan puhemieheksi. Pääkirjoitus 17.9.2014 Lautakunta törmäyskurssilla KAUPUNGINHALLITUS kumosi maanantaina kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksen koulukyydeistä. Valtuusto hyväksyi 25. elokuuta uudistamisohjelman kakkososan toimenpidelistan, johon sisältyi myös se, että koulukyytejä tarjotaan jatkossa vain lain edellyttämällä tavalla. Turku on kyennyt tähän asti parempaan, mutta ei kykene enää. Kyytiin ovat olleet oikeutettuja esimerkiksi ne ykkös- ja kakkosluokkalaiset, joiden koulumatka omaan lähikouluun on yli kolme kilometriä. Jatkossa matkaa on oltava viisi kilometriä. Etuuksien vähentäminen tekee kipeää, eikä siitä pidä kukaan. Erityisen vaikeaa sopeutuminen tilanteeseen näyttää olevan kasvatus- ja opetuslautakunnassa. Parin päivän päästä valtuuston kokouksesta lautakunta meni ja päätti valtuuston linjauksista piittaamatta, että koulukyytejä kumminkin tarjotaan laajemmalle joukolle kuin laki edellyttää. KAUPUNGINJOHTAJA Aleksi Randell käytti otto-oikeuttaan ja toi asian kaupunginhallitukseen. Se kumosi lautakunnan päätöksen yksimielisesti. Lautakunta jatkoi viime viikolla valitsemallaan linjalla. Se muun muassa huojensi perusopetuksen säästötavoitetta 325 000 eurolla. Esittelijä eli toimialajohtaja Timo Jalonen jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteen ja ilmoitti, että päätös on kaupunginvaltuuston päätöksen vastainen. Otto-oikeutta käytettäneen tässäkin asiassa ja kaupunginhallitus jyrännee lautakunnan uudestaan. Mikä on lautakunnan uskottavuus enää jatkossa? Oikeassa oleminen on aina mukavampaa kuin todellisten ratkaisujen etsiminen. Mutta kun rahaa ei ole, e, n on jostain säästettävä. Lautakunnan tehtävänä on toteuttaa valtuuston n tahtoa, ei omaansa. Se on alisteinen n valtuustolle. OMAN värinsä tuo se, että lautakunnnan puheenjohtajan Kaija Hartialan (kok.) ja Randellin välit tiedetään huonoiksi, ellei jopa olemattomiksi. Hartiala antaa Randellin kuulla kunniansa valtuustossa ja Randell muiluttaa lautakuntaa heti, kun paikka aukeaa. Hartiala on tosin lautakunnassa ollut häviävällä puolella äänestyksissä. LASSE VIRTANEN N Bodaripäättäjä Lavaleijona RITVA ”KIKE” ELOMAA VALTTERI ROIHA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. DEBATTI MAAKUNTARAHASSA viekastelee Turun linnan kettu. Kettu? Se on ihan kiva otus, mutta mitä tekemistä sillä Turun kanssa? Paitsi että yks Mikko oli kaupunginjohtajana. TURUN kaupunki maksaa vuodessa yli 12 miljoonaa euroa työmarkkinatuen kuntaosuutta. Hirmuinen summa. Tukityöllistämistä vaaditaan, mutta kaikkia ei millään ilveellä saada kunnan leipiin. Muuten ollaan Kuuban mallissa, jossa valtio on maksavinaan palkkaa ja duunarit tekevinään töitä. NO voi yhren kerran. Orikedon jätteenpolttolaitoksen toiminta päättyy vuodenvaihteessa, mutta purkaa sitä ei saisi. Museokeskus on sitä mieltä. Laitos kun on aikansa edustava muistomerkki. Mutta saako mitään purkaa? MILTÄ näyttää urheilun tilanne Suomessa? ELOMAA: Meillä täytyy olla menestyjiä. Se nostaa lasten innostusta, kun esimerkiksi formulakuski, keihäänheittäjä tai aitajuoksija pärjää. Lapset lähtevät heti kokeilemaan. Siksi meidän pitää pitää huolta, että kansakuntana pärjäämme myös isoissa kisoissa. Se vaatii uhrauksia. ROIHA: Eli olisit siirtämässä enemmän tukea huippu-urheiluun? RE: En tarkoita sitä. Huippu-urheiluun laitettuja rahamääriä kritisoidaan. Suomi kuitenkin laittaa siihen suhteessa vähemmän rahaa kuin esimerkiksi Ruotsi. Yhteiskuntamme kannalta on tärkeää panostaa normaalin kansalaisen liikkumiseen. Mutta menestyjiäkin tarvitaan. Se vaikuttaa harrastajien määrään. VR: Esikuvat eivät sovi kaikille. Osa haluaa pelata jalkapalloa vaikka vain kerran viikossa kavereidensa kanssa. Se on kuitenkin kiellettyä. Kentälle täräytetään kyltti heti, kun siemeniä aletaan istuttaa. RE: Nykyään joka paikassa kilpaillaan, oli se sitten liikuntatunti koulussa tai harjoitukset harrastusseu- s
rassa. Kaikki eivät välttämättä halua kilpailla. Se, että joku valitaan joukkueeseen viimeisenä, koska ei osaa lajia, on virhe. Se kolauttaa itsetuntoa niin, että ihmisestä voi tulla jopa liikunnan vihaaja. VR: Sama tilanne on urheiluseuroissa. Pitäisi olla myös ryhmiä, joissa ei ole kilpailullisia tavoitteita. RE: Jos ei halua mennä urheiluseuraan, miten lajia sitten harrastaa? VR: Sepä se. Kun esimerkiksi luvaton palloilu on kentällä kielletty, eikä seura järjestä palloilua, niin kuka järjestää? Miten voi mennä pelaamaan jalkapalloa mihinkään? RE: Malli myös lähtee perheestä. Lapset ottavat usein vinkkiä vanhemmiltaan. Siksi on hyvä, jos vanhemmat harrastavat jotakin. VR: Liian kunnianhimoiset vanhemmat pitäisi kuitenkin saada pois kentän laidalta. Kuinka moni vanhempi esimerkiksi istuu vieressä, kun lapsi opettelee vaikka trumpetin soittoa? Sen sijaan he ovat latujen ja kenttien varsilla huutelemassa hyviä neuvojaan. Vanhemmille pitäisi antaa porttikielto kaikkiin paikkoihin, joissa lapsi harrastaa. NIKKE NOUSUKAS …nej tack!
s
SUOMENKIELISILLE SU
TO KLO
PE
LA KLO
RUOTSINKIELISILLE &ÚRSAMLINGARNAS SAMTALSTJËNST JOKA ILTA KLO
s SUUNTANUMEROA EI TARVITA 3OITTO MAKSAA LANKAPUHELIMESTA PAIKALLISPUHELUMAKSUN VERRAN -ATKAPUHELINTA KËYTTËESSË LASKUTUSPERUSTEENA ON OMAN OPERAATTORIN PUHELUHINNAT
AAMUSET 6 UUTISET Mehiläiset kotiutuneet Skanssin katolle SKANSSIN kauppakeskuksen katolle toukokuussa sijoitetut kaksi mehiläispesää tuottivat noin 60 kiloa hunajaa. Skanssi on ensimmäinen suomalainen kauppakeskus, jonka katolla on mehiläispesiä. Katolta kerätty hunaja on pakattu lahjoiksi. Idea mehiläistarhoista tuli Skanssissa vartijana työskentelevältä Panu Kuusikolta ja kiinteistöpäällikkö Risto Kauppilalta. Kuusikko on harrastanut mehiläistarhausta noin neljä vuotta. Pitääkö lautakunnan alistua valtuuston tahtoon? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 17. syyskuuta 2014 Jonny Holmén Turun alijäämä yhä kasvussa TURUN kaupungin toisen talousennusteen mukaan tilikauden alijäämäksi muodostuu 12,2 miljoonaa euroa. Vuosikate-ennuste on 25,9 miljoonaa euroa. Se jää 11,9 miljoonaa euroa alle tavoitteen. Toimintatuottoja ennustetaan kertyvän 484,1 miljoonaa euroa. Toimintatuottoja kertyisi 1,6 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän. Toimintakulut nousevat 1 475,6 miljoonaan euroon. Toimintakulut kasvu johtuu erityisesti työmarkkinatuen kuntaosuuksien kasvusta sekä sairaanhoitopiirin maksuosuuden kasvusta. Hyvinvointitoimialan arvion mukaan kaupungin maksuosuus sairaanhoitopiirille on noin kuuden prosentin kasvussa viime vuoden tilinpäätöksestä. Työmarkkinatuen kuntaosuuden asiakasmäärä on noin 500 henkilöä suurempi kuukaudessa kuin viime vuonna. Lautakunta jyrättiin KAUPUNGINHALLITUS kumosi maanantaina yksimielisesti kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksen, jolla se päätti säilyttää osan laissa säädettyä laajemmista kuljetuseduista. Kaupunginhallitus muutti koulukuljetusperiaatteita niin, että ensi vuoden alusta alkaen perus- tai lisäopetusta saavalla oppilaalla, jonka koulumatka lähikouluun on yli viisi kilometriä, on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Valtuusto hyväksyi 25. elokuuta uudistamisohjelman toimenpideehdotukset, joilla muun muassa tarkistetaan koulukuljetuskriteereitä esi- ja perusopetuksessa lain edellyttämälle tasolle. Lautakunta päätti kuitenkin 27. elokuuta säilyttää osan laissa säädettyä laajemmista kuljetuseduista. Päätös syntyi äänin 9–3. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell käytti otto-oikeuttaan ja otti lautakunnan päätöksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Paimion Vistan koulun keittiössä syntyy päivittäin 850 ruoka-annosta. Paimiossa yhden oppilaan kouluruokailu maksaa kaikkine kuiluineen 516 euroa vuodessa. – Tällä hetkellä ei ole konkreettisia säästösuunnitelmia. Taloudellinen tilanne on vaikea myös Paraisilla. Voi olla, että myös ruokailukustannuksia tarkastellaan lähitulevaisuudessa, sanoo opetuspäällikkö Ulrika Lundberg. Hän muistuttaa, että Paraisten kouluverkossa on monia pieniä saaristokouluja, joiden ylläpito nostaa kokonaiskustannuksia. Kallis kouluateria Opetushallituksen ohjeistus kouluaterian kokonaiskustannuksista epäselvä TEEMU P. PELTOLA KOULUJEN säästökeskusteluissa on yksi pyhä lehmä. Sotien jälkeen käyttöön vakiintunut maksuton kouluruokailu on ja pysyy. Opetusneuvos Marjaana Manninen ei muista, että virallisissa keskusteluissa kouluruokailun maksulliseksi muuttaminen olisi koskaan noussut esille. – 2000-luvun alussa yksi palveluntuottaja toi esille ”osittain maksullisen kouluaterian”. Tuolloin ehdotet- tiin, että vanhemmat voisivat maksaa osan päivän ateriasta ja siten saataisiin laatua lisätyksi, sanoo Opetushallituksessa työskentelevä Manninen, jonka vastuualueisiin muun muassa kouluruokailu kuuluu. Opetushallituksen keräämien tilastojen mukaan perusopetuksen kouluateria maksaa Suomen kunnissa keskimäärin 514 euroa oppilasta kohden vuodessa, eli 2,71 euroa päivässä. Tilastot ovat vuodelta 2012, seuraava tilastopäivitys tehdään marras-joulukuussa. KOULUATERIAN hintaan sisältyy elintarvikkeiden ohella työntekijöiden palkat, kalusto, laitteet, kuljetukset ja muilta ostetut ateriat. Kiinteistöistä aiheutuvia kustannuksia kustannuksia ei kuulu laskea ateriahintaan, paitsi silloin, kun kouluaterian ulkopuoliselta tuottajalta ei saada hintojen osalta erottelua. Turun seudun kunnista eniten kouluruokailuun kuluu rahaa Paraisilla, 713 euroa oppilasta kohden (3,75 euroa päivässä). TURUSSA kouluruokailuun kuluu 536 euroa oppilasta kohden vuodessa (2,82 euroa päivässä). Huokeimmalla kouluateria on järjestetty Ruskolla, jossa se maksaa oppilasta kohden 462 euroa vuodessa (2,43 euroa päivässä). Ruskon ruokapalvelupäällikkö Tuuli Ullakonoja epäilee, että Opetushallituksen tilastot eivät olisi kouluaterian osalta vertailukelpoiset. Ruskolla on oma ruokatuotanto, mutta kouluaterian hintaan on siitä huolimatta laskettu kiinteistökulut. – Ilmeisesti Opetushallituksen ohjeistus on hieman epäselvä. Ruokapalveluiden kiinteistökulut ovat suoraan ruoan hinnassa, jonka koulut ja päiväkodit maksavat, eikä niitä kunnassa erotella eri asiakasryhmille. Jos kunnassa on suoritelaskutus, niin hyvin todennäköisesti ne (kiinteistökulut) siellä aina ovat rasitteena, Ullakonoja sanoo. Yliopistoon pääsy vaikeutunut KARI LAINE TURUN yliopiston pääsykokeisiin osallistuneista noin joka viides hyväksyttiin opinahjoon opiskelijoiksi. Ylivoimaisesti eniten kiinnosti kauppakorkeakoulu, jonne oli lähes 6 000 pyrkijää. Yhteiskuntatieteet ja luonnontieteet aineet olivat seuraavaksi suosituimpia. Opinto-oikeusrekisteritilastojen mukaan viimeisen viiden vuoden aikana pääsy Turun yliopistoon on vaikeutunut. Vuonna 2010 hakijoita oli lähes 10 000 vähemmän kuin tänä vuonna. Aloituspaikkoja on tullut lisää vain noin sata. Opintoasiasuunnittelija Päivi Rahkosen mukaan tilastot eivät kerro koko totuutta, koska yhä useammat pyrkivät moneen oppiaineeseen ja useat paikat täytetään varasijoilla. Kemiaa ja mediatutkimusta opiskelemaan pyritään usein siltä varalta, että lempiaineeseen ei päästä. Kauppatieteiden jälkeen suosi- tuimpia oppiaineita olivat tänä vuonna lääketieteen ja opetusalan ammatteihin johtavat oppiaineet. Pienin sisäänpääsyprosentti oli psykologiaan pyrkineillä. Vain neljä prosenttia pääsi opiskelemaan. Opettajakoulutukseen hakeneista hyväksyttiin viisi prosenttia. Seuraavaksi vaikeinta oli päästä opiskelemaan biologiaa, sosiaalityötä ja lääketiedettä. Humanistisessa tiedekunnassa eniten kiinnostivat englannin kieli ja historia. Yhteiskuntatieteellisessä eniten *70#,#6# 8#+ -#.#-7--1#! hakijoita keräsivät psykologia ja sosiaalityö. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa eniten pyrkijöitä biologiassa ja maantieteessä. Korkeakoulujen naisistuminen ottaa takapakkia. Vuonna 2010 Turun yliopiston opiskelijoista noin 64 prosenttia oli naisia. Nyt osuus on noin 61 prosenttia. Naisvaltaisimpia aloja ovat kasvatustiede, humanistiset tieteet ja yhteiskuntatieteet. Lääketiedettä ja luonnontieteitä opiskelee tasaisesti molempia sukupuolia. *% 625 (+ 625 -#.2# *- #4''0#..# 61 -.1 .KRWV 625 VQKOKUVQUVC LC .KRRWRCNXGNWUVC CNM a
XÀN RCNM a .CRUGV a
XÀN RCNM r /CVUKDWUUK MNQ NÀJVKGP
AAMUSET 8 KAUPUNKI X-Rust tahdittaa riikkiä ja rääkkiä PERINTEISET Ruissalojuoksut kisataan ensi lauantaina. Turun Urheiluliiton järjestämässä tapahtumassa juostaan kymmenen kilometrin Ruisriikki sekä Ruisrääkki-puolimaraton. Lähtö- ja maalialue on Ruissalon Kyl- pylän piha-alueella. Turkulainen elektronisen musiikin yhdistys The X-Rust tarjoaa juoksijoille maistiaisia eri vuosikymmenten musiikista tapahtuma-alueella ja Kuuvan risteyksessä. Kärsitkö homesairauksista? Kuinka ne ovat muuttaneet elämääsi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 17. syyskuuta 2014 TÄYTTÄ ASIAA KUULEMMA joskus on eräät metsurit jääneet alle, kun ovat juuripaakun suojaan talvella tehneet nuotion. Runko oli katkaistu, mut kanto paakun kanssa vinossa, eli loukku viritettynä. Marii Koikson Homeen uhri Irmeli Suuripää menetti työn ja terveyden, ei perhettä ja läheisiä JARMO KATAJISTO MARII KOIKSON TAAS se nähtiin: Valkoinen pikkupaku meni Vahdontietä ja maaliset työhanskat lensi tienpenkalle! NÄIN TURUS! KOIVU–LEHTINEN–SUMMANEN, 1995. Jokereiden kotihallista 1–5 voitto ja kannu torille. SAKUN KULMAHYRRÄ IHMETYTTÄÄ tämä kesät/talvet jatkuva tarpeeton sähkönkulutus esim. Westparkin lähiössä. Ensin on kaupungin laittamat lamput, sitten jokainen talo ympäröity lampuilla. Kun yöllä sattuu heräämään, pitää kellosta katsoa onko yö vai päivä! Ei auta vaikka kuinka kauniisti puhuu taloyhtiön pj:lle, isännöitsijälle tai huoltoyhtiöön. Lamppua, joka on makuuhuoneen kohdalla, ei voi sammuttaa yöksi vaikka kukaan ei siinä liiku. TURVALLISUUDEN NIMESSÄ? KOKONAISVALTAISESTI järkevää olis katsoa, että kaikille työkykyisille on mielekästä työtä tarjolla. Korkeat palkka-/eläkeansiot vievät maan perikatoon, kun se nyljetään puolustuskyvyttömien vereslihasta. Kun mielenterveys horjuu, miksi hälytyskellot vaimennetaan aineilla? RAITTIUS KUNNIAAN ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. VUONNA 2004 erään Lounais-Suomen kunnan hammashoitola jouduttiin sulkemaan sisäilmaongelmien vuoksi. Irmeli Suuripää oli työskennellyt hammashoitolassa vuodesta 2001 lähtien. – Hammashoitolassa minulle alkoi tulla monenlaisia oireita, kuten silmien kirvelyä, kasvojen punoitusta ja päänsärkyä. En kuitenkaan osannut epäillä sisäilmaongelmia, Suuripää kertoo. – Vähitellen oireet pahenivat ja varasin ajan työterveyslääkärille. Hän ei kuitenkaan suhtautunut vakavasti oireisiini, vaan kyseli enemmänkin koti- ja perhetilanteestani. Minulle tuli sellainen tunne, kuin minut olisi leimattu hulluksi. KUN hoitolan kaikki työntekijät kävivät samojen oireiden vuoksi työterveyslääkärillä, sai Suuripää lopulta lähetteen TYKS:in keuhkopoliklinikalle. Vasta vuonna 2005 Irmeli Suuripään oireisiin löydettiin diagnoosi. – Minulle annettiin astmadiagnoosi, koska sisäilmasta sairastuneille ei ole olemassa omaa diagnoosia. Lisäksi vuonna 2006 tehdyn homealtistuksen vuoksi minulle puhkesi kemikaaliyliherkkyys, jonka vuoksi en pystynyt enää työskentelemään hammashoitajana. Tämän seurauksena vuonna 2008 minut irtisanottiin virastani, Suuripää kertoo. –Sisäilmaongelmiin sairastumisen seurauksena menetin terveyteni, KOTIKYLÄN KASVOT ammattini, työni ja tuloni. Tämä on ollut henkisesti todella raskasta. Sisäilmasta sairastuneet putoavat sosiaaliturvan ulkopuolelle. Olen elänyt yhteensä kolme vuotta täysin puolisoni tulojen varassa. Vakuutusyhtiöt eivät myönnä sairauden perusteella eläkettä, koska niiden mukaan astma on täysin hoidettavissa oleva sairaus, Suuripää sanoo. SUURIPÄÄ aloitti vuonna 2010 työkokeilun toimistotyöntekijänä Turun seudun hengitysyhdistyksessä. Oireiden pahenemisen myötä työkokeilu jouduttiin keskeyttämään. Vuodesta 2012 Irmeli Suuripää on työskennellyt sisäilmasairaiden vertaistukivetäjänä Turun Seudun Hengitysyhdistyksessä, ja vuonna 2014 hän valmistui kokemusasiantuntijaksi. – Sisäilmasta sairastumisen jälkeen minusta tuntui siltä, kuin olisin menettänyt kaiken. Jälkeenpäin ajateltuna minulla ovat kuitenkin säilyneet hyvät ihmissuhteet ja perhe-elämä on ollut aina kunnossa. Minulla on nyt enemmän aikaa itselleni ja läheisilleni, Suuripää pohtii. – Toivoisin, että tulevaisuudessa sisäilmasta sairastuneiden sosiaaliturvaa saadaan paremmaksi, ja sairaudelle saataisiin oma diagnoosinsa. Lisäksi tarvitaan hätämajoitusta heille, jotka ovat menettäneet sisäilmaongelmien vuoksi kotinsa. Irmeli Suuripää jaksaa jo hymyillä, vaikka sisäilmaongelmat veivät häneltä ammatin ja toimeentulon. PROFESSORIN HUOMIO –YLI 45-vuotiaille uuteen ammattiin kouluttautuminen ei välttämättä ole mahdollista, ja tällöin sisäilmasta sairastunut joutuu pohtimaan vaihtoehtoisia tapoja tulla toimeen taloudellisesti, kertoo työterveyshuollon professori Tuula Putus Turun yliopis- tosta. – Jotkut turvautuvat puolison tuloihin, mutta kaikilla ei ole tällaista mahdollisuutta. Sisäilmasta sairastuneiden tilanne on huolestuttava, sillä he saattavat jäädä vuosikausiksi yhteiskunnan avun ulkopuolelle. TÄYSOSUMA Odottava leffakomissaari ILKKA LAPPI pakotteet, – Loppuisivat nyt nämä äkin tonkat. m niin sais kuski hakea nä Erkka Airola Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TAVOITIMME Länsi-Suomen elokuvakomissaari Teija Ranisen maanantaina kello 13.30. Missäs oot? – Tällä hetkellä työpöytäni ääressä. Turun alueella kuvataan paljon elokuvia. Käytkö itse usein katsomassa kuvauksia? – Aina pyritään olemaan paikalla kuvauksissa. Ihan poikkeustapauksissa voi olla niin, ettei paikalle päästä, mutta yleensä aina. Kävit pari viikkoa sitten Puolassa. Mitä siellä? – Olin viikon mittaisessa work- shopissa luennoimassa elokuvakomission työstä ja konsultoimassa erilaisia projekteja. Paikalla oli paljon elokuva-alan ihmisiä, muun muassa tuottajia. Miltä näyttää elokuvakomission syksy ja talvi? – Nyt odotellaan rahoituspäätöksiä. Niistä on taas paljon kiinni ensi vuottakin ajatellen. Suuri panostus syksyn suhteen on siinä, että Elokuvakaupunki Turku -yhdistys on perustettu ja sen kehittäminen on aloitettu. Miksi Turussa kuvattavat elokuvat painottuvat niin usein kesään? – Käsikirjoitukset painottuvat MISSÄS OOT? usein sillä tavalla. Jos halutaan selkeästi talvimaisemaa, niin elokuva sijoittuu helposti Lappiin. Toivon, että Turkuun jatkossa saataisiin entistä enemmän pitkien tv-sarjojen kuvauksia, joita kuvattaisiin ympäri vuoden. Toisaalta myös animaatiota voidaan tehdä ympäri vuoden. Minkä verran ehdit vapaa-ajalla elokuvia katsoa? – Yritän katsoa joko elokuvissa tai dvd:ltä kaikki kotimaiset elokuvat. Myös ulkomaisia tulee katsottua, mutta selvästi kotimaiseen elokuvaan katsominen painottuu.
9 AAMUSET Keskiviikko 17. syyskuuta 2014
+\Yll RORD NXQWRLOOHQ
!
# ! !
$ %! " ! * # '
'' '
$
!
!# !
$ !#
! " # %
+ -''
* # ' '
!% # !
**' " ! $ ! )(
# ,,,! "
- !
! % "
- * ' # *# $
#!
#
9(5(1/8298786 s 1RXVLDLQHQ SH NOR t VHXUDNXQWDNRWL 0DVNXQWLH s 7XUXQ YHULSDOYHOXWRLPLVWR <OLRSLVWRQNDWX & NUV PD WL WR NOR t NH SH NOR t 7HUYHWXORD 2-(11$ . 7(6, 0DNVXWRQ OXRYXWWDMDLQIR 2WD YLUDOOLQHQ KHQNLOÒWRGLVWXV PXNDDQ ZZZ YHULSDOYHOX ß s ZZZ VRYLQNROXRYXWWDMDNVL ß
AAMUSET 10 URHEILU Loimu kovaan kansainväliseen kyytiin RAISION Loimu valmistautuu 27. syyskuuta alkavaan lentopallon Mestaruusliigaan kansainvälisillä peleillä. Loimu osallistuu Racibórz President Cup -kutsukilpailuun Puolassa. Loimu kohtaa loppuviikon aikana torstaina puolalaisen Lubinin. Perjantaina edessä on kaksi kovaa kansainvälistä testiä, kun vastassa on itävaltalainen Innsbruck ja puolalainen Kielce, joka oli viime kaudella Puolan sarjan kahdeksas. Vastuuta junnuille vai pitäisikö TPS:n hankkia uusia pakkeja loukkaantuneiden tilalle? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 17. syyskuuta 2014 Haalarihommien erikoismies PUUKKOKATSOMO Jalkapallon juhlaa Ilkka Pikkarainen hakee Turusta uutta nostetta Jori Liimatainen VAIKKA Turussa ei jalkapallomitaleista tänä syksynä pelatakaan, jännitys Kupittaan kulmilla on sietämätön. Keskiviikkoisen derbyn lisäksi edessä on maanantaina putoamiskamppailun kannalta huippujännittävä Inter–Honka. Kun putoamistaistelu on juuri TPS:n, Interin ja Hongan välinen mittelö panoksesta ei ainakaan ole pulaa. Maanantain pelin panosta lisää se, että kaikilla kolmella joukkueella on tuon ottelun jälkeen edessään ottelut sarjan kärkipään joukkueita vastaan, joista pisteitä ei ainakaan helpolla irtoa. Kun Veikkausliigan mestaruustaistossa ei juurikaan panosta ole, huomio kiinnittyy entistä vahvemmin putoamiskamppailuun. Ainakin Turussa ja Espoossa jännitettävää riittää. Jalkapallon putoamistaistelu on parasta propagandaa avointen sarjojen puolesta. ILKKA LAPPI Vaikka miehen osaaminen on nimenomaan haalaripuolella, eväitä yli 20 pisteen kausiin on olemassa. Varsinkin keväisin Pikkarainen oli iskussa, mutta saattoi runkosarjassa kadota kuvasta tyystin. – Jos tietäisin mistä se johtuu, varmasti kertoisin. Totta kai pitkässä sarjassa on paljon pelejä ja kaikille varmaan tulee hiljaisia jaksoja. Siihen pyritään, että tänä vuonna peli kulkisi tasaisemmin. ILKKA LAPPI TÄKSI kaudeksi yksi TPS:n nimekkäistä hankinnoista oli raameja ja asennetta Palloseuran hyökkäykseen tuova Ilkka Pikkarainen. Edelliset kaksi ja puoli kautta Pelicansissa pelannut ”Sonkajärven sonni” tuo sellaiseen fyysisen ulottuvuuden, jollaista viime vuosina ei TPS:ssa ole nähty. – Oli sellainen fiilis, että tarvitsi hakea uralle uusia haasteita ja isompaa roolia. Turkuun oli helppo tulla tutun valmennuksen perässä. Eikä siitäkään ole haittaa, että joukkueessa on nyt Lahdesta tuttuja pelimiehiä kuten Ryan Lasch ja Radek Smolenak, kertoo Pikkarainen. Päävalmentaja Kai Suikkasen missiona on tehdä TPS:sta yhtenäinen joukkue. CHL-pelien vaikutuksista kotimaisen sarjan peleihin on puhuttu pitkin syksyä. Kuten useimmat pelaajat, myös Pikkarainen pitää kansainvälistä sarjaa hyvänä uudistuksena. Pikkarainen näkee myös raskaat pelireissut hyvänä keinona nimenomaan hitsata joukkuetta yhteen. – Kyllä CHL minusta on pel- Ilkka Pikkarainen kuuluu 33-vuotiaana TPS:n kokeneempaan kaartiin. Pukukopissa hän ei kuitenkaan kuulu äänekkäimpiin. - Koitan johtaa oman roolini kautta taklaamalla ja taistelemalla, hän sanoo. kästään hyvä asia. Mikäs sen mukavampaa kuin olla jätkien kanssa reissussa ja kun samalla saa vielä pelata lätkää, niin ei ole syytä valittaa. Matkustaessa joukkue tulee tiiviimmäksi ja yhtenäisemmäksi. PIKKARAINEN on vuodesta toiseen rankattu yhdeksi ärsyttävämmistä vastustajista. Hän tietää, miten uidaan vastustajan ihon alle. – Paras keino siihen on oikein ajoitettu taklaus ja pisteet. Kaikenlaistahan sitä voi huudella, mutta kun oma joukkue tekee maaleja, niin se ärsyttää sopivasti vastustajia, Pikkarainen myhäilee. Toisaalta Pikkarainen on tunnettu myös siitä, että hänellä itsellään kiehuu turhan helposti yli. Lahden vuosina myös miehen peliesitykset heilahtelivat. ALKUKAUDELLA Pikkarainen on pelannut yhdessä Niclas Luceniuksen ja Lauri Tukosen kanssa. Kolmikko onkin löytänyt hyvin yhteisen sävelen, kun työnjako ketjussa on selvä. – Ketjussa on selkeät roolit ja jokainen pääsee pelaamaan vahvuuksillaan. Oma roolini on vääntää enemmän kulmissa ja olla maalin edessä, Pikkarainen tuumii. – Tietenkin tehoja olisi hyvä tulla myös Liiga-peleissä, koska ne ruokkivat itseluottamusta. Uskon, että tulosta alkaa tulla. Kun saadaan pari onnistumista tulee varmaan enemmänkin, Pikkarainen valaa uskoa. 887,6,$ 78581 .81726$/,.(17b/7b
TURKULAINEN Funfair Oy on tuonut markkinoille Muumi-aiheiset keräilykortit. Korttien kuvat perustuvat Tove Janssonin teoksista tuttuihin hahmoihin. Janssonin tyyliä mukailevat kuvitukset ovat Riina ja Sami Kaarlan käsialaa. Juuri ilmestyneessä sarjassa on 150 erilaista korttia, jotka on suunnattu pääasiassa 2–9-vuotiaille lapsille. Korteilla voi pelata muistipeliä tai läpsyä. Koukuttaako keräily? Mitä keräät? Mikä on kokoelmasi helmi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. AAMUSET Läpsyä muumeilla 15 ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 17. syyskuuta 2014 Auringon alla Kivikauden safkaa Studio Yinissä joogataan infrapunalämmössä Merja Kajala vottavat kaikenlaiset ihmiset tervetulleeksi studiolle. Useimmilla tunneilla on kaksi ohjaajaa, mikä mahdollistaa yksilöllisen ohjauksen. – Kun toinen ohjaaja näyttää ryhmälle liikkeitä, toinen kiertää avustamassa ja katsomassa, että liikkeet tehdään oikein. Siten kaikki tunnit sopivat myös aloittelijoille ja heille, jotka ovat epävarmoja taidoistaan, Raussi sanoo. – Meillä on kokemusta myös sellaisten asiakkaiden ohjauksesta, jotka toipuvat vammasta tai leikkauksesta. Kehon rajoitukset otetaan huomioon ja liikkeet tehdään sen mukaisesti, Mikkola lisää. MERJA KAJALA VIIME viikosta lähtien turkulaisilla on ollut uusi paikka, jossa harrastaa joogaa ja pilatesta. Aiemmin Helsingin seudulla toiminut Studio Yin avasi uuden toimipisteen Kristiinankadulle. Studion perustaja, joogaopettaja Annukka Salonen, uskoo Yinillä olevan uutta tarjottavaa myös turkulaisille. – Yin on muutakin kuin pelkkä joogastudio. Viikottaisten jooga- ja pilates-tuntien lisäksi järjestämme kursseja ja koulutuksia sekä joogalomia ja -retriittejä. Kaikki studiomme ovat omanlaisiaan. Myös Turun studiota tullaan kehittämään asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaan, Salonen sanoo. Hänen mukaansa Studio Yinissä pyritään tarjoamaan kaikille kävijöille yksilöllistä ohjausta. – Haluamme ohjata ja auttaa jokaista henkilökohtaisesti. Hyvä ohjaus on joogassa erityisen tärkeää, sillä virheellinen harjoittelu voi tuottaa vammoja. NIILLE, joita joogatunnit eivät yleensä houkuta, Salonen suosittelee Joogaohjaajat Riku Mikkola ja Johanna Raussi muuttivat Skotlannista Turkuun pyörittämään Studio Yinin toimintaa. Terve Selkä -tunteja. Tunneilla keskitytään selän vahvistamiseen ja selkärangan liikkuvuuden sekä ryhdin parantamiseen. Studion nimessäkin esiintyvä yinjooga kuuluu Salosen mukaan suosituimpiin tunteihin. Hän kertoo ihmisten tulevat yin-joogaan rentoutumaan ja rauhoittumaan arjen kiireiden keskellä. – Yin on avaavaa ja syvärentouttavaa joogaa, johon kuuluu rauhallisia harjoituksia ja pitkiä venytyksiä. Se sopii kaikille iästä, kunnosta ja notkeudesta riippumatta. Yinissä ei käytetä lihasvoimaa, joten ainoaksi harjoitukseksi se ei riitä, Salonen kuvailee. Turun studion ohjaajat Johanna Raussi ja Riku Mikkola toi- SUURIN osa Yinin tunneista on lämpöjoogaa. Sali lämmitetään infrapunalämmittimillä 25–38-asteiseksi. – Infrapunalämpö on lempeää, se tuntuu samalta kuin makaisi auringon alla. Lämpö pehmentää lihaksia ja lisää aineenvaihduntaa sekä verenkiertoa. Venyttely käy lämpimässä pehmeämmin ja turvallisemmin, Raussi kertoo. TANSKALAISEN Thomas Rode Andersenin Paleokeittokirja (Atena 2014) perehdyttää lukijansa kivikautiseen ruokavalioon. Ajatuksena on, että ihmisen elimistö ei ole juuri muuttunut kivikaudesta, vaikka ruokavalio on kokenut melkoisen mullistuksen. Aluksi Andersen selittää ruokavalion periaatteet ja sen taustalla olevan idean perusteellisesti. Sen jälkeen lukijalle esitellään aimo nippu nykyajan luolamiehelle soveltuvia reseptejä. Aterioita piisaa niin isoon kuin pieneenkin nälkään, lisukkeita unohtamatta. Kasvissyöjälle kirjaa ei voi suositella, sillä luolamies syö rutkasti lihaa. Herkempi lukija kavahtaa jo ronskia kuvitusta. Luolamiehen sapuska ei ole pikaruokaa. Reseptien toteutus vaatii aikaa ja paneutumista. Aineksiakaan ei joka kaupasta löydy, sillä luolamiehen keitoksiin uppoaa esimerkiksi ankansydämiä, vasikanhäntiä ja viiriäisiä.
16 Keskiviikko 17. syyskuuta 2014 AAMUSET
%RË 5 .>
+!!2).! +ATARIINA s ,)%4/ s -9.¯-¯+) s .!!.4!,) 5KKO
0EKKA s 0!2!).%. 2EIMARI s 2!)3)/ 2AISIO #ENTER s 452+5 !NNIKA
(IRVENSALO
-ANHATTAN
2UNOSMËKI
+IVIKUKKARO 0ALVELEMME ARK KLO
LA KLO ASTI JA SU
<-B $ 2 =0 )$3
AAMUSET VARMA NAKKI 18 VIIHDE Kuka turkulainen ansaitsisi päästä roastauksen uhriksi? Tero-Petri erikoisena LAUANTAINA 20. syyskuuta Bar Kukassa lavalle nousee Tero-Petri Suovanen soolokeikalle, jota mainostetaan miehen erikoisshow’na. Lupa on siis odottaa varsin monipuolista musiikillista iltaa. Vähempikin erikoisuus on Tero-Petrin kohdalla toiminut, sillä miehellä on kyky sekä kirjoittaa vangitsevia tarinoita että pitää elää lavalla vahvasti yleisön tunnelman mukaan. Lauantain keikka alkaa jo kello 21. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 17. syyskuuta 2014 ILKAN VALINTA Itsestäänselvyyksiä välttäen Tutuilla urilla Ilari Johansson yrittää päästä Aurinkokuninkaan ihon alle Markus Lehto VAIKKA Paula Vesala on lähtenyt ja Maija Vilkkumaa saapunut, on Kerkko Koskinen Kollektiivin meininki kutakuinkin ennallaan bändin toisella levyllä. Kerkko Koskisen sävellyksissä on edelleen vahva Ultra Bra -fiilis, mutta Kollektiivissa sävellyskynä poukkoilee yllättävänkin levottomana. Äkkiväärät sävellykset ovat nuorallatanssia, jossa Koskinen selviytyy tällä kertaa pääsääntöisesti hyvin ja lopputulos on nautittava, vaikka mahtipontisimmillaan tästäkin Koskisen mestaroimasta levystä tulee ähky. Niin täynnä levy on kaikkea. Vilkkumaa sopii Kollektiiviin yllättävän saumattomasti. Naisen ääni tuo Kollektiiviin uuden tason. Maija on myös ottanut selvästi tonttia kokonaisuudessa, sillä hän on rustannut useita levyn tekstejä. Kenelle: Ultra Bran parissa kasvaneille. Arvio: Hyvässä ja pahassa kaikkea sitä, mitä odottaa sopii. ILKKA LAPPI ILKKA LAPPI STAND Up, Turku! -festivaalien yhteydessä järjestetään tänä vuonna roast, jossa grillattavaksi päätyy itse Aurinkokuningas Juhani Tamminen. ”Tami” roastataan Åbo Svenska Teaterissa 27. syyskuuta viiden koomikon voimin. Yksi roastaajista on Ilari Johansson. Jääkiekkoa juniorina pelanneelle Johanssonille Tamminen on tuttu hahmo jo poikavuosilta. 1960-luvun lopussa syntyneen Johanssonin ensimmäiset muistikuvat ovatkin Tammisen pelaajauralta. – Ihan tähtipelaajahan hän silloin oli. Myöhemmin olen seurannut hänen vaiheitaan mediassa. Nyt kun tämä roast varmistui, niin paljon olen viettänyt aikaa tietokoneella ja koittanut valmistautua parhaani mukaan, Johansson kertoo. TAMMINEN on mielipiteet jakavana persoonana tietenkin mitä otollisin grillauksen kohteeksi. Roastiin osallistuvilla ei taatusti ole myöskään pulaa löytää materiaalia Tammisesta. Monissa liemissä keitetty Tamminen on myöskin paksunahkainen, joten ihan pienet piikit eivät Aurinkokuninkaan kilpeä läpäise. – Se juuri on roastin haaste, että miten pääsee pintakerroksen alle ja pystyy välttämään ne itsestäänselvyydet. Pelkkä kiusaaminen ei tietenkään ole tarkoitus. Vaikka kunnianosoituksesta onkin kyse, on myös löydettävä ne ongenkoukut, mitkä uppoavat, Johansson sanoo. Hän itse uskoo, että on löytänyt muutaman jutun Tammisesta, mitkä kiekkomiehen harhauttavat, mutta ei paljasta etukäteen suunnitelmiaan. Johanssonin salainen ase on yhteisissä tutuissa. – Mediassa olleiden juttujen lisäksi olen jutellut yhteisten tuttaviemme kanssa. Ehkä sieltä löytyy jotain käyttökelpoista. Johanssonin lisäksi roastiin osallistuvat André Wickström, Jaakko Saariluoma, Lotta Backlund ja Riku Suokas. Johanssonin mukaan roast elää ryhmädynamiikastaan. – Hyvä ryhmädynamiikka on olennainen roastin onnistumisen kannalta. Meillä on hyvä porukka, sillä olemme tuttuja pitkältä ajalta. Se tuo myös elä- Ilari Johansson ollut sekä roastaajana että roastattavana. - Aina se on pieni herätys ollut, että noinko ne minut oikeasti näkevät, mies sanoo. vyyttä roastiin, kun ainahan siinä myös roastaajat saavat osansa piikeistä. VAIKKA roast eroaa puitteiltaan tavallisesta stand up -keikasta, ainakaan Johanssonin kohdalla itse keikka ei eroa juurikaan. – Suurin ero on siinä, että roastissa ei olla yksin lavalla ja paperit ovat myös koko ajan esillä. Mutta itse esiintyminen ei juurikaan eroa. Samalla tavalla roastissa pitää lukea yleisöä ja toisaalta tietenkin roastattavaa. Juttujen ajoitus ja rytmi ovat kuitenkin kummassakin yhtä tärkeitä, Johansson vertailee. Tami Roast ÅST:ssa 27. syyskuuta kello 19.
Marco Hakala AAMUSET 20 Bikeworldtravel JETSET Keskiviikko 17. syyskuuta 2014 TIMO SALMESMAA Keltanokkabileet vietettiin loistavissa keleissä. Asia Express rantautti ninjat, geishat ja riisinpoimijat Turun katukuvaan. Ennakko-odotuksista huolimatta taidokkaita anime-hahmoja ei nähty opiskelijoiden hummatessa karnevaalilinjoilla. Rastitehtävät johdattivat Börsin ja Amarillon jatkobileisiin, joissa palkittiin parhaat pukeutujat. Opiskelijamania jatkuu insinööri- ja terveysalan opiskelijoiden massiivisilla Tursajaisilla torstaina Marilynissä. Timo Salmesmaa Lavakauden päättäjäiset kokosivat musiikkimaailman konkarit ja tulokkaat, säveltäjät ja levymogulit summaamaan kesän antia. Esikoisalbumiaan valmisteleva tangokuningatar Maria Tyyster ?ilisteli Pasi Vainionperän ja Juha Leppäsen seurassa. Hienosta golf-kesästä iloinnut Pasi kertoi jo orientoituvansa pikkujoulukauteen. Aaron konsertoi alkuvuodesta Turun seudulla kuninkaan 80-vuotisjuhlan kunniaksi. Sateenkaaren värejä. Turku Pride marssittaa lauantaina sukupuolisen ja seksuaalisen tasavertaisuuden puolesta. Mielenilmauksella halutaan muistuttaa tasa-arvoisen avioliittolain ja translain ajankohtaisuudesta. Puolalanmäeltä Kupittaalle etenevään kulkueeseen voi osallistua yksin tai ryhmässä. Tapahtuma on saanut tukijoikseen mm. PMMP:n Mira Luodin, arkkipiispa Kari Mäkisen, ympäristöministeri Ville Niinistön ja kirjailija Pirkko Saision. Shoja Lak Timo Salmesmaa Pikkuherkut saapuivat Foijan viinibaariin. Sesongin mukaan koostetut Tapas-lautaset hivelevät makunystyröitä juustoilla, oliiveilla ja leikkeleillä dippeineen. Niiden kanssa maistellaan neljän eri maanosan viinejä, joista kaksi luomurypäleistä. Tapasvalikoima vaihtelee vuodenaikojen mukaan koostuen lähiruoasta ja kansainvälisistä herkuista, kiteytti keittiöpäällikkö Mikko Mäkipää. Bar Suxes juhlistaa Turku Pride -tapahtumaa neljällä kattauksella. Torstain ja sunnuntain teemakaraoken ohella perjantaiset sateenkaari-bileet. Lauantain pääjuhlan ohjelmassa mm. Lenny Pearl, Teatteri Kantanäyn kooste ja Tanssiteatteri Erin Kuoleva joutsen. Toni Laakkosen tyylittelyä Taidemuseon mäellä vuoden 2011 prideissa. Toni Koskinen Stockbyte Viettelyksiä pikkujouluihin. Turun Yrittäjänaiset organisoivat sunnuntaina myyntimessut Logomon aulaan. Myyntitapahtuman ohella ohjelma kattaa kaksi muotinäytöstä. Catwalkia mittailevat Turun päivänä mm. Lola Wallinkoski, Kike Elomaa ja Sari Tamminen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Viikon artistivierailusta vastaa Tommi Läntinen. 90-luvun kovimpiin kotimaisiin lukeutunut rokkari vetäytyi vuosiksi maailmalle. Estradeille palanneen tulitukan Via Dolorosa ja Rööperin kuu soivat kuin ennenkin. Läntinen valelee lauantaina Streetbar 95:ssä. Moision Olkkarissa viihdyttää samana iltana kulttibändi Turo’s Hevi Gee. Venuksen viikonloppua tähdittävät Tauski ja Mamba.
SUOMESSA on liian paljon pienituloisia eläkeläisiä. Heidän asemansa kaipaa parannusta. Suomen 1,4 miljoonan eläkeläisen keskimääräinen kuukausieläke on noin 1 550 euroa. On hyvä, että valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) esitys eläketulovähennyksen korottamiseksi maamme pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien ostovoiman parantamiseksi toteutui maan hallituksen budjettiriihessä. Tämä parantaa eläkeläisten ostovoimaa sekä torjuu eriarvoistumiskehitystä. Keskimääräistä eläkettä saavalle tämä tietää noin sadan euron tulon lisäystä vuodessa. Ikävää sen sijaan on, että Rinteen esittämä kymmenen euron korotus takuueläkkeeseen, kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ikäihmisille, ei kelvannut muille hallituspuolueille. Takuueläkehän on vain 736,64 euroa. Eläkkeisiin sovittu 0,4 prosentin indeksijäädytys tuntuu monista eläkkeensaajista ikävältä siitäkin huolimatta, että myös palkkoja ja suurta osaa muita etuisuuksia sovittiin korotettavan vain tuon saman 0,4 prosenttia kuin eläkkeitäkin. Toivoa sopii, että voisimme seuraavien eduskuntavaalien jälkeisessä hallituksessa hyvittää tämän jäädytyksen tulevien indeksitarkistusten yhteydessä ja helpottaa sitä kautta ikäihmisten selviytymistä arjestaan. Viime vuonna voimaan tullut vanhuspalvelulaki lähtee siitä, että kotiin vietävät palvelut ovat ykkösasia ja laitosasumista tarjotaan vasta kun kotona ei pärjää. Pienet tulot eivät kotiin saataviin palveluihin kuitenkaan tahdo riittää. Siivouspalvelu maksaa noin 30 euroa tunnilta ja vaikka siihen saa kotitalousvähennyksen ja kunnan siivoussetelin jää maksettavaa silti toistakymmentä euroa. Palvelu jää usein hankkimatta tarpeesta huolimatta. Samoin kauppakassin tilaaminen kotiin maksaa aina jotakin ylimääräistä. Vanhuspalvelulain henkeä ei ikävä kyllä ole kaikissa kunnissa vielä sisäistetty. Monissa hoitoyksiköissä on henkilökuntaa edelleen liian vähän. Kotihoitoa pitäisi kehittää huomattavasti enemmän sisältäen myös virikkeellistä päivätoimintaa. Kodista ei saisi tulla vanhuksen vankilaa. Myös hoitotyöntekijöiden perus- ja täydennyskoulutusta olisi kehitettävä erityisesti kuntouttavan hoidon toteutumiseksi ja muistisairaiden kohtaamiseksi. Laitoshoidon vähentämiseksi tarvittaisiin lisää yhteisökoteja kuten tehostettua palveluasumista ja ryhmäkoteja. Jonotus kunnallisiin palvelutaloihin kestää pitkään. Yksityisten palvelutalojen vuokriin ja palvelumaksuihin taas harvemman eläkeläisen tulotaso riittää. Ongelmia on, mutta ne ovat ratkaistavissa, kunhan vain halua riittää. EEVA-JOHANNA ELORANTA, KANSANEDUSTAJA (SD.) Hyväntahtoiset hölmöt SUURIN osa suomalaisista sanoo, että pakolaisille on joko annettava samat edut kuin meille muillekin tai sitten ei mitään eli pois Suomesta. Heidän henkiset kykynsä eivät tunne mitään keskitietä. Muualla EU-maissa on kansalaisoikeudet olemassa. Monissa Kelan etuukissa on olennaista onko henkilö asunut kauan ulkomailla. Tämä vaikuttaa etuuden saantiin tai sen suuruuteen. Kannatan auttamista sekä Suomessa että ulkomailla tehtävää humanitaarista työtä. Moni suomalainen näyttää ryysyläiseltä: rikkinäiset farkut, lenkkarit ja ikivanha tekokuituinen pipo. Voi verrata ulkomailta tulleisiin. Muualta tulleelle lapselle annetaan uudet ja sitäpaitsi kalliit vaunut jumalanpelon tähden. Romaneille kustannetaan joka kerran uusi kattila, jos vanha vain koskettaakin lattiaa. Perinteen mukaan se on saastunut. Peseminen ei auta. Lapsieni piti kyllä syödä verilättyjä koulussa: ”Jos ei ole lääkärintodostusta allergisuudesta niille, niin on ainakin maistettava”. Miksei minun uskontoani ja vakaumukstani kunnioitettu? EU valvoo pakolaisten oikeuksia ja etuuksia Suomessa. mutta meidän etujamme ei valvo kukaan. Suomalaiset ovat vieraskoreita, hyväntahtoisia hölmöjä. SEIJA REMANDER Jori Liimatainen Kirjoittaja kritisoi sosiaalietuuksien saamisen helppoutta. Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? INTERNET www.aamuset.? AAMUSET Ikäihmisen niukkaa elämää 23 MIELIPIDE KOLUMNI Keskiviikko 17. syyskuuta 2014 Pakettileikki TEIN tutusta nettikaupasta tilauksen kotiinkuljetuksella. Kaupan käyttämä logistiikkayritys oli kilpailutettu uuteen. Kuljetusfirman sloganina komeili lupaus nopeasta ja vaivattomasta palvelusta, joten jäin odottamaan soittoa paketin toimitusajankohdasta. Puhelin pysyi hiljaa, mutta parin viikon päästä postilaatikossa odotti ilmoitus kuskin käynnistä oven takana. Ilmeisesti paketin vastaanottaakseen olisi oltava meedio tai kotoa poistumista pelkäävä. Yrityksen nettisivuilla toimitusajaksi määriteltiin arkipäivät kahdeksasta neljään. Soitin asiakaspalveluun kysyäkseni, eikö tarkempaa toimitusaikaa voinut sopia. Ei voinut. Vuorotyötä tekevälle kahdeksan tunnin aikahaarukka kotona kököttämiseen on mahdoton. Kotiinkuljetuksesta maksaneen kulmakarvat nousivat kun vaihtoehdoksi tarjottiin noutoa terminaalista. Kompromissina sovin toimituksen työpaikalle, vaikka iltavuorolaiselle se tarkoitti aamupäivän tuntienkin viettämistä töissä. Sovittu toimituspäivä tuli, paketti ei. Se oli unohtunut terminaaliin. Tästä huolimatta tiukka asiakaspalvelija ilmoitti jäljellä olevan enää kolmannen ja viimeisen toimitusyrityksen. Mieli teki jättää leikki kesken ja ehdottaa painokelvottoman lisänimen saaneen paketin tunkemista sinne, minne valo ei paista. Suu supussa sovittiin uusi toimituspäivä ja ihme tapahtui, paketti saapui. HELMENÄ simpukassa, sen sisältö oli osittain rikkoutunut. Reklamoidessa nettikauppaan vastauksena oli kehotus yhteydenotosta kuljetusfirmaan paketin noudon sopimiseksi. Huimana lepytyslahjana vielä viiden prosentin alennuskuponki. Kukapa voisi vastustaa näin riemukkaan pakettileikin aloittamista uudelleen? HANNELE SIVONEN ,>?Ã??? ?`> 8°"\? "**11 99 / t
- ° * " 1 " 1/
] "1-1 ] , 1 ] * /" -
1
/ -
?Îä?Çä¯
1 -
t i??Õ?ÃiÌ >?Õ«iÀB?Ã??????ÃÌ> >Õ««>?iÃ?Õà ÞÞ] ,>?Ã?? ?>?«i £ä?Ó£] > ??£n] ÃÕ £Ó?£n