• Lauantai 17. syyskuuta 2016 | Nro 69 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Turku sai ensimmäisen urheilumaailman supertähden vieraakseen vuonna 1933. Mutta kuka hän olikaan? Kaupunki s. 6 Hurmaava jääprinsessa Hannu Tiheäsalo on asunut Turussa koko ikänsä, eikä näe mitään syytä muuttaa muualle. Kivijalka s. 10 Turun poika loppuun asti Papukaija Jaakko osaa munia. Mutta kovimmat näytöt puhekone on antanut markkinointipäällikkönä. Kivijalka s. 28 Muniva Jaakko Tiedätkö, mikä on keskustan vanhin puu? Kivijalka s.23 Kivijalka Aamuset KAUPUNKIMEDIA
• KOMMENTTI 2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 17. syyskuuta 2016 HOTELLIHUONEIDEN käyttöaste koko maassa oli heinäkuussa 62,8 prosenttia. Vuotta aiemmin se oli 61,8 prosenttia. Maakunnista korkeimmat hotellihuoneiden käyttöasteet mitattiin Varsinais-Suomessa, 76,4 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla, 75,9 prosenttia. Turussa hotellihuoneiden käyttöaste kohosi 81,4 prosenttiin ja Seinäjoella, 85,9 prosenttiin. Helsingin hotellien käyttöaste oli 78,5 prosenttia. Hotellien käyttöaste kohosi PITELET kädessäsi Aamusten kolmatta Kivijalka-erikoisnumeroa. Se kertoo ilmiöistä, ihmisistä ja asioista Turun ruutukaava-alueen sisälläs, sormi ydinkeskustan pulssilla. Tavallisia ja arkisiakin asioita, joiden takaa paljastuu usein yllättäviä näkökulmia. Aamuset tarjoaa jatkossakin ainoana Turun ja lähiseudun kaupunkilehtenä säännöllisesti isoja erikoisnumeroita. Seuraavana vuorossa on 1. lokakuuta ilmestyvä uusi, ainakin 40-sivuinen erikoisnumero Herkku, jossa nimensä mukaisesti pureudutaan kaupungin ruokaja juomakulttuuriin, ilmiöiden ja ihmisten kautta. Mikä ihmeen Kivijalka? Millä nimellä sinä kutsut Artukaisten monitoimihallia? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN kaupunkiseudun joukkoliikenteen Fölin matkamäärä on hyvässä kasvussa. Matkoja on tehty tammi– elokuussa 16,34 miljoonaa, mikä on 900 000 matkaa (5,8 %) enemmän kuin viime vuoden tammi–elokuussa. Matkamäärä on kasvanut selvästi sekä Turussa että muissa Föli-kunnissa. – Vuonna 2014 matkamäärämme oli 24,4 miljoonaa, ja nyt näyttää siltä, että 25 miljoonan matkan raja ylittyy kirkkaasti tänä vuonna, iloitsee joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte. Fölin matkamäärä hyvässä kasvussa TURUN kaupunginteatteri ylitti tavoitteensa viime vuonna. Se tuotti omia ensi-iltoja kymmenen. Vuoden aikana nähtiin 17 eri vierailuesitystä. Vierailuesitysten määrää nosti syksyllä käyttöönotettu Domino-teatteri. Kokonaisesitysmäärä oli 360. Kokonaiskatsojamäärä oli 101 932 katsojaa. Kasvua vuoteen 2014 verrattuna oli 49 prosenttia (68 582). Pääsylipputulojen merkittävä nousu selittyy ensimmäisen kesäteatterikauden onnistumisella, Tamara-musikaalin syyskauden poikkeuksellisella liki 96 prosentin täyttöasteella ja Dominoteatterin syyskauden hyvällä tuloksella. Kaupunginteatteri veti hyvin yleisöä LASSE VIRTANEN, TEEMU P. PELTOLA TURKUHALLINA tunnetussa Artukaisten jääpalatsissa on tehty kesän aikana mittavaa remonttia. Samalla hallin nimi muuttui, kun markkinointinimi HK-Areena vaihtui Gatorade Centeriksi. Halli valmistui marraskuussa 1990 ja on tunnettu sen jälkeen monilla nimillä. Se on ollut Turkuhalli, Typhoon ja Elysée Arena. Nimiviidakkoa pörhistää sekin, että sekä Gatorade Centerin ja Marli Areenan toiminnoista vastaava Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli ottaa käyttöön uuden markkinointinimen Turku-Areenat, joka kattaa siis molemmat hallit. Mutta onko Turkuhallilla, joka turkulaisten lempilapsena tunnetaan myös Artukaisten nakkikattilana ja viljasiilona, lainkaan virallista nimeä? Turun kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Niko Aaltonen (kok.) muistuttaa, että virallisessa mielessä kiinteistöillä on vain yksi ”nimi” – numeroista koostuva kiinteistötunnus. Se kattaa niin tontin kuin rakennuksetkin. – Käsittääkseni kiinteistön omistaja saa antaa rakennukselleen minkä nimen tahansa, kiinteistötunnus sen sijaan on ja pysyy, sanoo Aaltonen. KIINTEISTÖTUNNUKSIA voi etsiä Maanmittauslaitoksen kotisivuilta. Sieltä selviää, että Turkuhallin kiinteistötunnus on 853-64-12-7. Maanmittauslaitoksen kartalla rakennuksen nimenä on edelleen Turkuhalli. Turkuhalli-nimen voi bongata hallin lähiympäristöstäkin. Kasitieltä Artukaisten rampille siirtyessä silmiin osuu mustapohjainen Turkuhalliopastekyltti, joka on ollut tukevasti paikoillaan jo HK Areenan aikana. Turun ympäristötoimialan suunnittelupäällikkö Matti Salonen arvioi, että vastaavia Turkuhalli-kylttejä on kymmenittäin. – Osa opasteista on valtion omistamilla maanteillä. Jos Artukaisten monitoimihallin opasteissa siirryttäisiin käyttämään sponsorinimiä, niin myös valtion tieviranomaisten tulisi tämä käytäntö hyväksyä. Kustannukset tulisivat varmaankin halliyhtiön tai sponsorin maksettaviksi, kertoo Salonen. Hän muistuttaa, että opasteiden ensisijainen tehtävä on auttaa vieraspaikkakuntalaisia löytämään perille. Oli hallin nimi mikä hyvänsä. Niko Aaltonen lisää, että yrittäjät ja yhteisöt voivat tilata kaupungilta näitä mustapohjaisia opastekylttejä maksua vastaan. – Kaupunki ei voi näitä omalla kustannuksellaan asentaa, kylttejähän olisi helposti risteykset väärällään, huomauttaa Aaltonen. Turkuhalli säilynee jatkossa myös Turkuhallin Palvelu Oy:n nimessä. Kyseessä on HC TPS Turku Oy:n tytäryhtiö, joka vastaa hallin kahvilaja ravintolapalveluista. MITÄ hallissa on tehty kesällä? Pääsisäänkäynnin puoleisen katsomon toisen kerroksen ravintolat ja pressitilat ovat kadonneet uuden klubitilan alta. Klubin pöydistä on suora näkymä kentälle, joten matsia voi katsoa vaikkapa Pekka Terävän ja Lasse Koistisen suunnittelemaa kolmen ruokalajin illallista nautiskellen. Pöydän hinta on 600 euroa per matsi tai 15 000 euroa kaudessa. Klubilla tarjoillaan TPS-viiniä, joka ei kuitenkaan ehdi vielä ensimmäiseen peliin. Äänentoisto on uudistettu täysin ja messukeskuksen päädyn Gladiator’s Coliseum on historiaa. Katsomon ja ravintolatilan välinen seinä on puhkaistu ja ravintolatila uusittu. Toisen pitkän sivun ravintolat on myös uudistettu täysin. Alakertaan on rakenteilla lasten oma viihtymiskeskus peuhupaikkoineen. Mikä mikä Turkuhalli? Onko Artukaisten jääpalatsilla ollenkaan virallista nimeä? ARTUKAISTEN monitoimihallin vakiintuneen nimen muuttaminen on kaikkea muuta kuin nuijan kopautus hallituksen kokouksessa. Kansalaisten käyttämiin nimityksiin on vaikeaa, ellei mahdotonta, puuttua. Osa vanhan polven turkulaisista puhuu ensimmäisen sponsorin mukaan nimetystä ”Typhoonista” hautaan asti, oli hallin nykyinen nimi mikä tahansa. Eikä tainnut kovin moni nuoremmistakaan puhua HK Areenasta, sillä ”nakkisaavi” tai ”siilo” maistuivat suussa paremmalta. Turkuhalli-nimestä on hankala ”päästä eroon”. Ne paikalliset, jotka eivät hallilla käy, tuskin uusia markkinointinimiäkään tunnistavat. Ulkopaikkakuntalaisen on varminta kysyä tietä Turkuhallille. Alkuperäinen nimitys on vakiintunut myös esimerkiksi Helsingin Sanomien ja STT:n toimitusten kieleen. Ne käyttävät jutuissaan vain ja ainoastaan Turkuhallia jatkossakin. Tosin omassa päädyssään HS puhuu Hartwall Arenasta ja Metro Areenasta. Vai oletteko joskus kuulleet puhuttavan Ilmalan monitoimihallista? TEEMU P. PELTOLA Ristimänimi on ja pysyy Turkuhalli nousi keskelle tyhjyyttä kevättalvella 1990. Kalle Ipatti
• 3 Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS TURUN päivänä 18. syyskuuta on vapaa pääsy Turun museokeskuksen museoihin. Ovensa avaavat Apteekkimuseo, Qwenselin talo, Biologinen museo, Kuralan Kylämäki, Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turun linna, Wäinö Aaltosen museo ja Vanhan Suurtorin galleriat. Vapaan pääsyn tarjoavat myös Aboa Vetus & Ars Nova ja Sibelius-museo. Museoissa kävijöille on jaossa Turun museokeskuksen julkaisuja. Turun päivänä pääsee museoihin LIIKENNE digitalisoituu ja automatisoituu. Jakamistalous tunkeutuu myös liikenneratkaisuihin, vaikka Uber-kuskeja yhä jahdataan ja sakotetaan. Muutokset ovat suuria ja ne tulevat yllättävän nopeasti, vaikka kukaan tuskin hahmottaa täysin, minkälaisia muutokset tarkalleen ovat. Samaan aikaan suuret kaupungit, kuten Turku ja Tampere, pohtivat joukkoliikenneratkaisujaan. Ne valmistelevat raitioliikenteen käynnistämistä. Tampereella valmistelut ovat jo selvästi pitemmällä, mutta Turkukin ottaa kohta kantaa raitsikkaan. TURUN kaupunginvaltuusto on myös päättänyt, että torin alle keskelle kylää rakennetaan toriparkki, joka pitää henkilöautot tärkeänä osana keskustan liikennettä. Meidän Turku ry:n liikennesuunnitelmiin kohdistuneet valitukset eivät menestyneet hallinto-oikeudessa, joka katsoi, ettei yhdistyksellä ole niissä valitusoikeutta. Toriparkkiyhtiön kanssa solmittavaan vuokrasopimukseen kohdistuvat valitukset ovat yhä hallinto-oikeuden käsittelyssä. Vaikka valituskierroksia on yhä edessä, alkaa näyttää yhä vahvemmin siltä, että toriparkki rakennetaan. Kyse on enää siitä, milloin? Mutta minkälainen on tulevaisuuden kaupunkikeskusta ja minkälaisia liikenteellisiä ratkaisuja se oikeasti kaipaa? Yksityisautoilu tuskin väistyy, vaikka autokanta sähköistyisi nopeasti niin kuin se näyttää tekevän. Joukkoliikenteen kehittämisen tärkeä peruste on aina ollut ekologisuus, toki myös tasavertaisuus saavutettavuudessa ja liikenneruuhkien välttäminen. ONKO joukkoliikenne enää sen ekologisempaa, kun automobiilien käyttövoimana on sähkö tai kaasu? Entäs se raitsikka? Kiskoliikenne on toista sataa vuotta vanha liikenneratkaisu. Onko se myös tulevaisuuttamme? Investointi on niin mittava, että päättäjien on osattava katsoa nykyhetken ja lähitulevaisuuden ohella myös pitemmälle tulevaan aikaan. Onko raitsikka ideana vanha jo syntyessään vai onko se nimenomaan se maankäyttöä ja kaavoitusta ryhdistävä tekijä, jota tiivistyvä ja elinvoimainen kaupunkikeskusta tarvitsee? LASSE VIRTANEN Vanha jo syntyessään? Uuden sponsorin logo näkyy joka kulmasta. Lasse Virtanen
• Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET 4
• 5 Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET
• 6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 17. syyskuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA VANHAN Suurtorin Joulumarkkinoilla virittäydytään vanhan ajan jouluun neljänä viikonloppuna 26.–27. marraskuuta, 3. 4. joulukuuta, 10.– 11. joulukuuta ja 17.–18. joulukuuta kello 11–17. Turun Suurtorin keskiaika ry on avannut esiintyjähaun tämän vuoden joulumarkkinoille. Markkinoille sopivat esimerkiksi musiikki-, tanssi-, ja teatteriesitykset. Ohjelmatarjouksen voi lähettää osoitteeseen suvi@keskiaikaisetmarkkinat.fi. Joulumarkkinat hakee esiintyjiä –TYYLINI on yksinkertainen ja skater girl -tyyppinen. Käytän Vansseja ja flanellipaitoja, joskus taas kauluspaitoja ja trenssiä. Tyylissä pitää kuitenkin olla joku juttu. Tykkään esimerkiksi raidoista ja pienistä kuoseista, kertoo Milena Lehtimäki, 23. Ostoksissa Lehtimäki hyödyntää työpaikkansa Cosin valikoimaa. – Tuotteita näkee päivittäin ja materiaalit ovat hyviä, niin ei tee edes mieli mennä kauppoihin, joissa on enemmän keinokuitua. Päälläni oleva kauluspaita on Cosilta. Kengät olen ostanut Stockmannilta ja housut Carlingsista. Takin alkuperää en muista. Lehtimäki on tiukka myös värien suhteen. – Olen tumma, joten väritys on minulla aika tummaa ja maanläheistä. Mitään pinkkiä tai vaaleansinistä en vaatekaappiini osta. Laatua, raitoja ja kuoseja Jouluun on alle sata päivää. Joko joulusta voi puhua vai onko liian aikaista? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Jotkut projektit vain kuolevat kesken kaiken. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Juhani Peltonen Milena Lehtimäki, Yliopistonkatu Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN MAAILMANTÄHDEN vierailu oli 1930-luvun Turussa aika lailla harvinaista herkkua. Maaliskuussa 1933 turkulaisia kuitenkin hemmoteltiin, kun norjalainen taitoluistelija Sonja Henie (1912–69) saapui Turkuun. 20-vuotias Henie oli jo ennen Turun vierailuaan ehtinyt voittaa kaksi olympiakultaa sekä kuusi MM-kultaa. Tuo lista sai jatkoa aina vuoteen 1936 asti. Hän oli siis taitoluistelussa sitä mitä Paavo Nurmi oli ollut pitkillä juoksumatkoilla, täysin suvereeni. Henie oli maailman ensimmäisiä naisurheilutähtiä. Ja kun lajina oli vielä Suomessa suosittu taitoluistelu, oli suosio Suomessa taattu. Sonja oli aikansa tuote ja myös Turusta pystyi ostamaan oman Sonja-lakin tai -takin. Henien Turun vierailu alkoi lauantaina 11. maaliskuuta 1933. Hän saapui junalla Tampereelta, jossa hän oli myös ollut esiintymässä. Rautatieasemalla tungeksi innokkaita ihailijoita. Henie asettui seurueineen Hamburger Börsiin ja tässä vaiheessa ihailijatkin olivat siirtyneet viisaasti kauppatorin kulmille. Maailmantähti ymmärsi suosionsa ja niinpä hän kävi vilkuttamassa huoneestaan ihailijajoukolleen. Sonja Henie oli matkassa kunnon perhetytön tavoin vanhempiensa kanssa. Hänen Wilhelm-isänsä oli entinen pyöräilyn maailmanmestari. JÄÄPRINSESSAN oli määrä esiintyä vielä samana iltana Turun Urheilupuiston jäällä. Urheilupuistoon ahtautuikin yli 5 000 ihmistä, mikä oli tuona aikana poikkeuksellisen paljon. Turussa oli kuitenkin kevät jo pitkällä ja niinpä Urheilupuiston jääsohjo aiheutti esiintyjille ylimääräistä päänvaivaa. Henie veti tunnin shown yhdessä luistelija Markus Nikkasen kanssa. Ylimääräiset hypyt ja piruetit jäivät kuitenkin minimiin jään surkean kunnon vuoksi. Kaiken kukkuraksi musiikkilaitteet temppuilivat, joten taiteellinen loppuvaikutelma jäi puolitiehen. Turkulaisyleisö ei tästä kuitenkaan välittänyt, vaan sille riitti jo pelkkä Henien näkeminen. Henie kuitenkin ylisti seuraavan päivän lehdessä Urheilupuiston kauneutta, vaikka myönsikin luistelun olleen todella haastavaa. Henien menestyksekäs mutta pikainen Turun vierailu päättyi sunnuntai-iltana, kun hän astui Tukholman iltalaivaan. Myös satamassa oli valtava ihailijajoukko saattamassa jääprinsessaa laivaan. Pankki räjähti lopullisesti siinä vaiheessa, kun Henie lausui laivaan noustessaan: ”Näkemiin!”. Jääprinsessan pikavisiitti Norjalainen Sonja Henie kävi sulattamassa turkulaisten sydämet Sonja Henie sai tervetuliaiskukat Helsingin Luistinkiitäjien Walter Tveriniltä Turun kanavaniemellä 3. maaliskuuta 1933. TS-arkisto Näytöksen jälkeen norjalaisvieraat saateltiin satamaan, missä heidät Turun Sanomien mukaan hyvästeltiin yhdeksänkertaisin eläköön-huudoin ja vielä uudelleen yhdeksänkertaisin heihuudoin. ILKKA LAPPI 5-VUOTIAAT Elias Boström ja Maija Vänttinen odottelevat jo vähitellen lunta ja talven leikkejä. ELIAS: Kesä on kyllä kiva, kun silloin voi leikkiä niin paljon ulkona kaikenlaista. Vaikka pelata jalkapalloa, olla hiekkalaatikolla tai käydä leikkipuistoissa. Mutta syksy on vähän tylsää aikaa. MAIJA: Silloin on aika usein aamulla niin pimeää, ettei näe mitään. Ja päivälläkin voi olla sumua. E: Niin tai sitten sataa ja vaatteet kastuvat helposti, jos on ulkona. Mutta onneksi ne voi vaihtaa sitten, kun tulee sisälle. M: Tai jos sataa kauhean paljon niin ei voi mennä ollenkaan ulos. Tai ei siellä ainakaan voi olla kauaa. Ja joskus syksyllä on aika kylmäkin. Joitain se haittaa, mutta ei minua. E: Ei minuakaan, mutta silloin pitää laittaa paljon vaatteita, ettei tule liian kylmä. Talvellakin on kylmä ja talvella on kivaa, kun voi tehdä kaikkia talvijuttuja. M: Joo. Mä tykkään laskea pulkalla mäkeä ja tehdä lumiukkoja. E: Mäkin olen käynyt pulkkailemassa. Meillä on yksi sellainen mäki, missä me käydään yleensä.Ja joskus me ollaan kanssa oltu lumisotaa, mutta siinä vaatteet kastuu tosi tosi helposti, jos lumi osuu. Talven leikkejä odotellen
• 7 Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET aamuset.?
• 8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 17. syyskuuta 2016 VOITOLLA kautensa EräViikinkejä vastaan aloittaneet TPS:n salibandynaiset jatkavat vieraskiertuettaan lauantaina 24. syyskuuta, jolloin Palloseura vierailee Lappeenrannassa vanhan kiistakumppani NST:n kotiluolassa. Kun alla on maukas voitto ja Jenna Saariolla ja Laura Rantasella neljän pisteen ilta naiseen, ennakolta tasaiseen otteluun on hyvä lähteä. Kotikentälle TPS:n naiset pääsevät vasta lokakuussa. Salibandynaisten vieraskiertue jatkuu ALKUVIIKOSTA uutisoitiin, että Mestis palaa muutaman vuoden tauon jälkeen maksuttomille tv-kanaville, kun Yle näyttää kauden aikana kahdeksan runkosarjapeliä sekä ratkaisevat pudotuspeliottelut. Maksuttomaan valtakunnanverkkoon pääseminen on valtava askel koko sarjan kiinnostavuuden kannalta. On lukuisia esimerkkejä siitä, millainen merkitys televisiolla on lajin kiinnostavuuden kannalta. Formulatkaan eivät olisi 90-luvulla nousseet koko kansan lajiksi ainakaan samassa mittakaavassa, jos niitä ei olisi näytetty. Mika Häkkisen maailmanmestaruudet eivät olisi vetäneet yi 1,5 miljoonaa katsojaa maksukanaville. Vaikka ajat ovat erilaiset, maksuttomalla televisiolla on edelleen valtaa. Vaikka sarja ei olekaan auki (se olisikin hyvä seuraava askel), yksittäisten pelaajien tunnettuuden kannalta ilmaiset televisiolähetykset ovat iso asia. Jos peli kulkee kansan silmien edessä, askeleet ylöspäin loivenevat ainakin aavistuksen. Ei kahdeksan runkosarjapeliä tietenkään vielä ihmeitä tee, mutta suunta on oikea. Koko kansa tuskin vielä tuntee esimerkiksi Anssi Virkin (kuvassa) nimeä. Ehkä ensi keväänä hänet jo tunnetaan. ILKKA LAPPI Kaivattua nostetta Aiotko seurata Mestistä nyt enemmän, kun pelejä näkyy Ylellä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI JÄÄKIEKON Liigasta hävisi iso määrä nuorta potentiaalia viime kauden jälkeen. Poikkeuksellisen lahjakkaiden nuorten pelaajien jättämä aukko ei täyty vain uusilla nuorilla pelaajilla. Myös toisenlaista reittiä kulkeneiden pelureiden panosta tarvitaan, jotta uusien tähtien syttyminen on mahdollinen. Yksi uusi mielenkiintoinen nimi Liiga-pelaajien joukossa on TPS:n Topi Taavitsainen. Ehkä muutaman vuoden päästä Taavitsaista voi luonnehtia pitkän linjan Liigapelaajaksi. Juuri nyt hän on kuitenkin keltanokka, vaikka 25-vuotiaalla pelurilla on jo pitkä kokemus aikuisten peleistä. Kaksi edellistä kautta Tutossa Mestistä pelannut Topi Taavitsainen on kypsynyt pitkän kaavan kautta Liigakiekkoilijaksi. A-nuorissa Taavitsainen pelasi parhaimmillaan lähes piste per peli -tahdilla. Kaudella 2011–12 Pekka Virran päävalmentajakaudella avautuivat myös TPS:n liigajoukkueen portit kahden ottelun ajaksi. Sen jälkeen Taavitsainen omien sanojensa mukaan sai hetkeksi tarpeekseen kiekosta. Pari kautta kakkosdivisioonaa Kaarinassa sytytti pelaajan liekin uudelleen ja vuodet Tutossa osoittivat, että uraa kannattaa jatkaa tosimielellä. Viime kaudella Taavitsainen oli Tuton hyökkäyksen tärkeimpiä palasia. Hyvät otteet johtivat siihen, että uusi mahdollisuus TPS:ssa aukesi. TÄLLÄ kaudella 25-vuotiaalta hyökkääjältä on lupa odottaa pelipaikan Uudessa roolissa Topi Taavitsainen hakee seuraavaa askelmaa haalarihommissa Viime kaudella Tutossa Topi Taavitsainen oli yksi joukkueen parhaista pelaajista. 41 runkosarjaottelussa syntyi 33 pistettä. Jori Liimatainen vakiinnuttamista Liiga-tasolta. Tosin Taavitsainen itse ei sano tavoitetta ääneen. – En ole asettanut itselleni mitään henkilökohtaisia tavoitteita. Joka päivä tehdään hommia ja autetaan joukkuetta siinä roolissa, minkä valmennus antaa, Taavitsainen sanoo. Harjoituskaudella oma ruutu on löytynyt nelosketjusta Jonne Virtasen vierestä. Ketjun kolmantena lenkkinä on useimmissa peleissä pelannut Otto Nieminen. – Hyvin siihen olen sopeutunut ja hyvin on yhteisyö ketjussa toiminut. Me ollaan Oton kanssa vähän nopeampia pelaajia ja koitetaan sitä kautta tehdä niitä nelosketjun haalarihommia. Jonne siinä keskellä on kokeneempi ja fyysinen pelaaja Hyvä sekoitus siinä on, Taavitsainen analysoi. – Ihan tyytyväinen olen alkuun. Olen päässyt hommiin hyvin sisään. En missään vaiheessa odottanutkaan, että rooli pysyisi samanlaisena kuin Tutossa, hän jatkaa. TUTO-VUODET kuluivat kahdessa ensimmäisessä ketjussa tulosvastuullisessa roolissa. Nyt tärkeintä on pitää oma pää koskemattomana. – Rooli on erilainen, mutta ei siihen sopeutumisessa ole ollut isompia ongelmia. Tulosvastuu ei ole niin iso kuin Tutossa oli, mutta ei se pisteiden tekeminen mahdottomuus ole nelosketjussakaan. Jos nelosketjussa onnistuu ja pystyy silloin tällöin tekemään pisteitä, niin paikkoja voi aueta muistakin ketjuista.
• 9 Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET
• Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET 10 Kivijalka HEIKKI MÖTTÖNEN HANNU Tiheäsalo on keskiikäinen turkulainen mies, joka on asunut käytännössä koko ikänsä synnyinkaupungissaan. Ainoa pieni miinus CV:ssä on Tukholmassa nuorena miehenä vietetyt kuukaudet. –Linnankatu 59 oli lapsuuteni osoite. Kokemusta on kantakaupungista Varissuon opiskelija-asuntoon. Yhden Turun alueen asuinpaikan jätän tietoisesti mainitsematta, Tiheäsalo tunnustaa. Turun yliopistossa Suomen kirjallisuutta opiskellut Tiheäsalo löysi työpaikan Åbo Akademin puolelta. Erik Bryggmanin piirtämä kirjatorni on tullut varsin tutuksi 30 työvuoden aikana. – Bryggman on suunnitellut paljon muutakin hienoa tähän kaupunkiin kuin työpaikkani. Kuten esimerkiksi Ylösnousemuskappelin. Käyn sitä ympäröivällä hautausmaalla paljon ulkoilemassa, sieltä löytyy aina uusia hienoja yksityiskohtia. Hautakivikulttuuri on mennyt tylsempään suuntaan, mutta taiteilija Manno Kalliomäen hauta on poikkeus, Tiheäsalo on pannut merkille. TIHEÄSALO tunnustaa, että vaikka kaupunki on tuttu, löytyy eräältä sektorilta aina jotain uutta. – Korttelien sisäpihat ovat oma maailmansa. Kun menee jollekin uudelle sisäpihalle, ei meinaa aina edes tunnistaa, missä on, hän tietää. Tiheäsalon mielestä Turusta löytyy vaikka millä mitalla esiteltävää ulkopaikkakuntalaisille. – Voisin viedä vieraani vaikka korttelikapakka Kerttulin Kievariin. Martti on upea kaupunginosa ja siellä voi istahtaa vaikka Hugoon. Myös kivoja Turkulaisuuden tulkki Hannu Tiheäsalo pistää kotikaupunkinsa yleisilmeen puntariin Hannu Tiheäsalo ei ole nähnyt tarpeelliseksi muuttaa synnyinkaupungistaan. Heikki Möttönen ”Linnankatu 59 oli lapsuuteni osoite.” etnisiä ravintoloita löytyy. Kakolan ympäristöstä löytää aina jotain uutta. Sataman seutu, Pakkarinmäki ja Itäharju henkivät aitoa Turkua, Tiheäsalo listaa. Entä urheiluja kulttuuripuoli? – Jalkapallo ja Tepsi, se vain alkoi jo 6-vuotiaana. Kun pelasin junnuissa Pyrkivässä ja tuuletin Tepsille paikallispelissä, valmentaja penkitti heti seuraavassa pelissä, Tiheäsalo muistelee ylpeänä. – Sisko opetti käymään teatterissa ja kotkien kauden aikaan tuli nähtyä kaikki, se jysähti kunnolla. Logomo elokuvakerhoineen on nyt hieno juttu. Turku on myös eri musiikki-ilmiöiden edelläkävijä. ULKOPUOLISTEN suhtautuminen Turkuun on Tiheäsalon mukaan kovasti muuttunut viime vuosina. – Ismo Alanko muistelee edelleen nauraen, kun hän nuorena poikana etsi Ruisrock-bussia Kauppatorilta. Joku paikallinen olikin neuvonut ja Alanko löysi itsensä Lausteelta. Alanko oppi nopeasti paikallisille tavoille. No, vitsien vääntäminen on vähentynyt ja tänne tullaan vähän kuin Keski-Eurooppaan, sanoo Tiheäsalo. Mitä Turusta sitten puuttuu? – Loputon määrä vanhoja rakennuksia on kadonnut katukuvasta, ratikkaliikenne takaisin, lisää uusia etnisiä ravintoloita ja TPS liigaan, kuuluu pikainen listaus.
• 11 Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
• Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET 12 Kivijalka ILKKA LAPPI SANOMALEHTIEN varhaisjakajan työpäivä alkaa yön pimeimpinä tunteina. Kati Murto ja muut varhaisjakajat saapuvat lehtien jättöpaikalle hieman kello yhden jälkeen. Lehdet tuodaan jättöpaikalle, josta jakajat aloittavat oman työnsä. Viime vuosina lehtien jakamisessa on tapahtunut muutoksia. Turussa sanomalehtien varhaisjakelu on siirtynyt Postilta Lounais-Suomen Tietojakelulle. Nykyään varhaisjaon yhteydessä jaetaan myös jonkin verran aikakauslehtiä ja muuta osoitteellista jakelua. – Viime vuosina myös erilaiset mainosjakelut ovat lisääntyneet, kertoo varhaisjakajana vuodesta 2007 työskennellyt Murto. Älypuhelin on keskeinen työväline tänä päivänä varhaisjakajan työssä. Puhelin korvasi pari vuotta sitten perinteiset paperiset jakokirjat. Nykyään kaikki jakajan tarvitsema tieto tilauksista ja muutoksista ajo-ohjeisiin on sähköisessä muodossa. – Uusi systeemi on selkeämpi. Kaikilla jakajilla oli oma käsialansa, eikä kaikista merkinnöistä ollut ihan helppo saada selvää. Puhelimessa on kaikki tiedot, vaikka toki meillä on myös varhaisjakelun tuki auttamassa, jos jotain odottamatonta tapahtuu. – Vaikka tekniikka on tullutkin viime vuosina mukaan, käytännön työnkuva on pysynyt ennallaan. Oikea tuote oikealle asiakkaalle oikeaan aikaan on edelleen työn perusperiaate. YLEENSÄ varhaisjakaja jakaa yhden yön aikana lehtiä kolmessa piirissä, joiden koko ja rakenne vaihtelee. Perusyönä Murrolla menee reitillä nelisen tuntia. – Jokainen reitti on omanlaisensa kokonaisuus, jossa on omat haasteensa. Piirit on pyritty rakentamaan niin, että yhden yön aikana tulee monipuolista liikkumista. Mikä tahansa yötyö voi olla haasteellista, koska kaikkien elimistö ei sopeudu valvomiseen. – Työ vaatii itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta. Ihmiset kokevat, että he jaksavat valvoa, mutta se on eri asia valvoa kotona kuin tulla joka yö jakamaan, Murto toteaa. Osa jakajista lopettaakin nopeasti, mutta toisaalta paljon on jakajia, jotka ovat työskennelleet vuosikymmeniä. – Elimistö tottuu fyysiseen rasitukseen. Lomalla huomaa sen, että kroppa kaipaa liikuntaa. Tämä on työ, joka auttaa pysymään kokonaisvaltaisesti kunnossa. Lihaksisto on kauttaaltaan vahva ja jakajat myös sairastelevat vähän. – Muita työn hyviä puolia on se, että työtä pystyy itse aikatauluttamaan. Piirit on mitoitettu sillä tavalla, että kävellen ehtii jakaa, mutta jos haluaa jakaa nopeammin, pääsee nopeammin kotiin, Murto toteaa. YHDEKSÄN vuoden aikana Murto on jakanut lehtiä käytännössä joka puolella Turkua. Hänen kohdalleen ei ole välikohtauksia tullut. – Ihmiset tuntuvat kunnioittavan sitä, että jakajat tekevät työtään. Jossain baarin edessä voi olla keskinäistä kärhämää joillain, mutta kun tulen siihen, minun annetaan mennä rauhassa ja sitten saatetaan jatkaa riitelyä. Oikea lehti oikeaan luukkuun Varhaisjakajan työssä hyvä kunto tulee sivutuotteena Varhaisjakelijan laukussa kulkee runsas kymmenen eri jaettavaa sanomalehteä. Kati Murron mukaan alueelliset erot ovat isoa. Esimerkiksi ruotsinkielisiä lehtiä menee keskustassa paljon enemmän kuin lähiöissä. Ilkka Lappi Timo Nummi (vas.), Kati Murto ja Miska Reuhkala tekevät itsenäistä työtä, mutta ovat työkavereita. Lehtiä odotellessa vaihdetaan kuulumiset ja jaetaan työkokemuksia.
• 13 Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
• Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET 14 Kivijalka TIMO SALMESMAA TÄNÄÄN Kotona -sarjan kuudennessa osassa vierailemme Susanna Saaren kotona. Turun Ammattikorkeakoulun lehtori ihastui Martissa sijaitsevaan kotiinsa ensinäkemältä. – Loistava sijainti työn ja vapaa-ajan kannalta, makuuni remontoitu asunto ja nostalginen mukulakivikadun reunustama puutaloidylli, hän luettelee. Hankin kodin syksyllä 2013 ja muutin alkukeväästä 2014. Vuonna 1925 rakennettu As. Oy Työläisten Sarastus on perinteinen työväelle rakennettu puutaloyhtiö. Siihen kuuluu 22 asuntoa neljässä rakennuksessa sekä ulkorakennus, jossa on ollut pesutupa, sauna ja jokaisen asukkaan ulkohuussi. Asuminen keskittyi aiemmin talon keskikerrokseen, vintit ovat olleet kylmiä säilytystiloja. Kivijalassa on sijainnut hillokellari ja tilaa polttopuille. – Asuntoni oli remontoitu Tuomas Mäkelän Less is more -yhtiön toimesta. Minua viehätti sen selkeys ja konstailemattomuus. Raamit ovat todella yksinkertaiset, pinnat jopa liiankin vaaleat makuuni. Olen jo ennättänyt tekemään keveitä muutoksia. SAAREN koti henkii aikuista harmoniaa. Värimaailma väreilee valkoisen, ruskean, vaalean hiekan ja vedensinisen sävyissä. 90 neliön kolmikerroksisen asunnon sisustus on hillitty. Keskikerroksen keittiötä ja salia kehystävät yläkerran makuuhuoneet ja alakerran tv-olohuone. Huonekalut ovat yhdistelmä uutta ja vanhaa perittyä. Seiniä koristaa Hanna Variksen ja Veronica Ringbomin grafiikka ja tasoilla on esillä Alvar Aallon kipsitöitä. – Vältän kertakäyttöä. Pyrkimykseni on ostaa eliniäksi, Saari täsmentää. – Viherkasvit ovat hiljalleen muuttuneet puiksi. Ne viihtyvät puutalon ilmavassa olotilassa. Kesän pihalla viihtyneen appelsiinipuun pölytin vanupuikoilla ja se tuottaa kohta satoa. Vehreä pihapiiri huokuu yhteisöllisyyttä. – Tällaisessa paikassa tulee olla sosiaalinen, täällä tehdään talkoilla ja vietetään yhdessä aikaa. Taloyhtiön asukkaat järjestävät kausittaisia pihajuhlia ja tempauksia. Mukavat naapurit auttavat ja ovat ystäviä. Susanna Saaren mukaan kyse on myös turvallisuudesta. Hän on Skål International -matkailujärjestön vicepresident ja reissaa melkoisen paljon. – Naapurilla on asuntoni avain. Mikäli jotain sattuu, apu on lähellä. – Asunnon sijainti on kompakti työmatkaa ajatellen. Kesällä fillaroin Kupittaan puiston reunaa kymmenessä minuutissa työpaikalle. Talvella Fölin työpaikkalinja 58 ajaa suoraan kotioven edestä työpaikalle. Vapaaaikaa miettien täältä on lyhyt matka mökille Satavaan. Martti on lähellä keskustaa, mutta kuitenkin rauhallista aluetta. Täällä on joki, vihreyttä, palveluja. Ainoa, mikä puuttuu on raitiovaunu. Halkokellarista olohuoneeksi Susanna Saari viihtyy Martin puutaloidyllissä – vain ratikka puuttuu Aikuista harmoniaa. Susanna Saari on sijoittanut äidinäidinäidin perintösenkin kodin paraatipaikalle. Antiikkikalusteet on päällystetty moderneilla kankailla. Timo Salmesmaa Eilinen kohtaa huomisen. Moderni keittiö tuo kontrastia asuntoon. Taustaseinä on maalattu liitumaalilla. Viistokattoon veistetty ikkuna tuo valoa makuuhuoneeseen. Taiteena ajatonta grafiikkaa. Valoisaan nurkkaan sijoitettu appelsiinipuu tuo satoa. Omassa rauhassa keskelle kaupunkia. Alakerran kellarinovesta pääsee suoraan saunan jälkeen vilvoittautumaan vehreälle pihalle. TÄNÄÄN KOTONA
• 15 Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
• Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET 16 Kivijalka MARIANNE ROVIO TURUSTA löytyy useita mielenkiintoisia kohteita lähiöturismille. Annaliina Vatula kertoo monesti miettineensä hyppäävänsä bussiin, jäävänsä pois päätepysäkillä ja tutustuvansa johonkin ennestään tuntemattomaan lähiöön. Tällä kertaa Vatula lähtee keskustasta kävellen kohti Raunistulaa. Se sijaitsee vain noin puolentoista kilometrin päässä Kauppatorilta Aurajoen länsirannalla. Raunistula oli aikaisemmin Maarian kuntaan kuuluva kylä, mutta se liitettiin Turkuun vuonna 1944. 1880-luvulla se oli kuitenkin Turun suurin esikaupunkialue. Nyt Raunistula on ollut enimmäkseen pientaloaluetta jo 1900-luvulta lähtien. Suurin osa on parhaillaan omakotija rivitaloaluetta, lisäksi jäljellä olevaa teollisuusaluetta on kehitetty asuinalueeksi. – Raunistula on itselleni jo ennestään tuttu, koska kuljen sen läpi monesti yliopistolle tai lenkkeilen siellä suunnalla joen rannalla, mutta siellä on myös paljon minulle tuntematonta. Se on todella viihtyisä ja kaunis lähiö, jossa uusi ja vanha yhdistyvät, Vatula täsmentää, ja esittelee Raunistulantien alkupäähän ilmestyneitä graffiteja. VÄRIKKÄÄN graffitiseinän takaa ilmestyy uusia kerrostaloja, joissa on isot lasiset parvekkeet. Kuljemme kerrostalojen ohi katua eteenpäin ja pysähdymme entisen Barkerin kutomon (1906–93) eteen. Iso rakennus on olennainen osa turkulaista kutomohistoriaa, mutta nyt se sisältää taiteilijoiden työhuoneita, Barkerin teatterin sekä yritysja liikuntatoimintaa. Lähiökierrosten aikana ehtii tutkia tarkemmin jopa itseä lähellä sijaitsevien lähiöiden tarjontaa. Tavallisella kävelylenkillä kun on helppo kulkea nopeasti ohi. – Hienoa tietää, että täällä on teatteri ja näköjään crossfit-liikuntaa. Olen kyllä kuullut että täällä on teatteri, mutta en ollut varma. Pitää poiketa joskus teatterissa, koska asun lähellä Raunistulaa itsekin, Vatula pohtii. Raunistulantien jälkeen tutustumme Vierusmäen tiehen. Sen varrella voi ihailla kauniita puutaloja. – Tämä on kodikas omakotitaloalue. Tässä lähiössä on kiva myös se, että täällä on paljon luontoa ja vihreyttä, Vatula lisää. PÄÄTÄMME kierroksen vuonna 2015 toimintansa Raunistulassa päättäneen, Turun vanhimman suomenkielisen teatterin – teatteri Tarmon – ja Konsan kartanon nurkille. – Täällä pyörii mielellään. Pitää jatkaa uusiin lähiöihin tutustumista, sillä lähiöt unohtuvat helpolla, Vatula sanoo. Halki Raunistulan Lähiöturisti hyppää bussiin ja nousee pois vierailla kulmilla Kaupunkiretkeilijä Annaliina Vatula on ihastunut Raunistulan puutaloalueeseen. Marianne Rovio Raunistulan viehättävät kadut ovat oma maailmansa.
• 17 Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
• Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET 18 Kivijalka TUULA ISTALA BINGO ei ole kadonnut Turusta minnekään, vaikka ajat ovat muuttuneet. Bingo on osin siirtynyt nettiin, lappuja ei täytetä enää käsin vaan tietokoneella, eivätkä palkinnot ole enää kahvipaketteja tai astiastoja. Lainsäätäjä sallii jo ostokorttipalkinnot, kertoo Turun Weikkojen eläkkeelle siirtynyt toiminnanjohtaja Kari Impivaara. – Aiemmin bingo oli nykyistä merkittävämpi tulolähde, mutta vieläkin seura nettoaa pelistä. Eerikinkadun sali kuuluu Finnbingoketjuun, jossa voi pelata aamupäivästä iltaan asti. Asiakas ostaa eriarvoisia pelilappuja. Voiton suuruus on kiinni pelipanoksesta. Viime perjantai oli erikoispäivä ja pääpotti oli 5 000 euron arvoinen. Myöhemmin syksyllä kisataan bingomestaruudesta ja risteilypalkinnosta. LUULTAVASTI salin hyväntuulisin pelaaja oli kuukausi sitten koti-Suomeen ja Turkuun asettunut Marja Lumio. Lumio on tehnyt töitä merillä tarjoilijana ja baarimestarina, asunut Englannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Espanjassa. Hän piipahti pariksi välivuodeksi Turkuun ja palasi vielä maailmalle. Puolisoista toinen oli irlantilais-englantilainen ja toinen espanjalainen. Lumiolta suomi sujuu ilman minkäänlaista vierasta korostusta ja maailmalla kielet sekoittuivat iloisesti, mutta niillä Lumio tuli toimeen mainiosti. – Luen suomeksi ja norjaksi, mutta ajattelen asiat ensin norjaksi ja käännän ne sitten suomeksi. Eläkettä maksetaan useasta maasta. Espanjassa ei tullut mieleenkään asettua niin sanotulle suomalaisalueelle, vaan Benidormiin. – Tunnen oloni täällä vieläkin turistiksi, vaikka Turkuun asettuminen oli itsestään selvää. Helsinki on liian iso ja asuminen kallista. Turku on hieno kaupunki ja olen pannut merkille, miten valtavan kohteliaita ihmiset ovat, varsinkin nuoret. Bingon ohella Lumio harrastaa paljon muutakin. Hän muun muassa avustaa filmeissä ja vilahtaa kolmessa Vares-elokuvassa, musiikkivideoissa ja opetuselokuvissa. Lähellä sydäntä on vapaaehtoistyö ja edellisellä, pari vuotta kestäneellä Suomenreissulla hän kävi diakoniakeskuksessa auttamassa. ASETTUMINEN maakravuksi on lähes koko työikänsä merillä töitä tehneelle sujunut onnistuneesti, vaikka laiva on aivan oma maailmansa, jota ulkopuolinen ei voi ymmärtää. Kuitenkin suomalainen ruokaja juomakulttuuri hämmentää. Täällä ei voi poiketa espanjalaisittain ”viinosille”, kuten Lumio sanoo. Pari siemausta voi maksaa tuhottomasti espanjalaiseen tasoon ja laatuun nähden, eivätkä ravintolaruokien hinnatkaan ole samasta maailmasta. Lumio ei pelaa minään määräaikoina tai -päivinä, mutta bingossakin on helppo tutustua uusiin ihmisiin. Suurin voitto on ollut 300 euron edestä lahjakortteja, mutta Espanjassa pelattiin aivan eri säännöillä. Bingokin voi kotouttaa Meriä seilanneelle Marja Lumiolle bingo on myös kohtaamispaikka Live-bingo on vahvasti vanhempien polvien harrastus. Nettibingoa suosivat nuoretkin. Maija Tammi Marja Lumio on paluumuuttaja, joka halusi ehdottomasti asettua eläkepäiviksi Turkuun. Bingo on yksi ajanviete. Tuula Istala
• 23 Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET Kivijalka HEIKKI MÖTTÖNEN MAAILMAN vanhin yksittäinen puu on tiettävästi Ruotsissa ja Suomen vanhin puu on paikallistettu Lappiin. Jälkimmäisen kunnian saa lähes 800-vuotias mänty, joka töröttää Urho Kekkosen kansallispuistossa. Turun keskusta-alueen vanhimpana puuna pidetään niin sanottua Kalmin tammea. Nimensä tämä 1700-luvun loppupuoliskolla istutettu puu on saanut Turun Akatemian kasvitieteilijän Pehr Kalmin mukaan. KALMIN tammi seisoo omalla arvokkuudellaan hienolla paikalla Aurajoen ja Sibelius-museon välissä. Aurajoen rannan kävelytieltä on helppo loikata hieman sivuun ja kavuta Sibelius-museon kohdalta pienen mäen päälle. Varmin vakuus sille, että kyseessä on todellakin Kalmin tammi, on puuta ympäröivä Pehr Kalm Revival -ympäristötaideteos. Taiteilija Jan-Erik Anderssonin työ koostuu muotoilluista punaisista pergolarakenteista, jotka nousevat kohti taivasta ja ympäröivät kasvialtaita ruusuilla. Teoksen avulla pyritään hahmottamaan Kalmin perustamaa kasvitieteellistä puutarhaa, joka sijaitsi nykyisen Sibelius-museon paikalla, eli Piispantalon tontilla. Alkuperäisestä kasvitieteellisestä puutarhasta ei ole enää jälkeäkään, mutta Anderssonin taideteoksen ideana on puutarhan aito pohjapiirros. TAMMEN aivan tarkkaa istutusajankohtaa on vaikea arvioida. Turun yliopistolla on tutkittu asiaa muutamaankin otteeseen. On päädytty kuitenkin siihen lopputulokseen, että on aivan mahdollista, että itse Pehr Kalm on istuttanut kyseisen puun. Kalmin tammen istutuksen on arvioitu ajoittuneen jonnekin 1760-luvulle. Joka tapauksessa Kalmin tammi on tavallisen sitkeää sorttia ja se kesti jopa Turun palon tuliroihun vuonna 1827, koska sen välittömässä läheisyydessä ei ollut lainkaan rakennuksia. Kalm oli alun perin maineikkaan ruotsalaisen kasvitieteilijän Carl von Linnén oppipoikia. Hän teki lähes neljä vuotta kestäneen tutkimusmatkan Pohjois-Amerikkaan, kirjoitti sen luonnosta sekä ihmisistä, ja palasi taas Turkuun vuonna 1751. Seuraavana vuonna hän avasi Hirvensalon Sipsalossa Turun akatemian nimissä koepuutarhan, jossa hän tutki Amerikan kasvituliaisten soveltuvuutta turkulaiseen meri-ilmastoon. Piispantalon tontin kasvitieteellinen puutarha avattiin vasta sen jälkeen vuonna 1757. Kalm toimi Turun Akatemian talousopin professorina yli 30 vuoden ajan aina kuolemaansa asti, eli vuoteen 1779 asti. Tuon ajan talousoppi oli pääasiassa luonnontiedettä. Kalmin tammen legenda Keskustan vanhin puu selvisi Turun palostakin Kalmin tammi on katsellut Aurajokea jo 250 vuotta. Heikki Möttönen ”Pehr Kalm saattoi itse istuttaa puun.”
• Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET 24 Tapahtumakalenteri 21.9. Puluboi Turun Nuoressa Teatterissa. Puluboi räpiköi kohti itsenäistymistä isäpulun ja äitipulun peloista välittämättä. Koko perheen musiikkipitoisen näytelmän ohjauksesta vastaa Nina Erjossaari. Puluboi TNT:n ohjelmistossa 4. joulukuuta saakka. 21.9. Sihteeriköt teatteri Akselissa. Franz Wittenbrinkin käsikirjoittaman näytelmän ohjaamisesta Akselin lavalle vastaa Veli-Pekka Teponoja. Musiikkirevyy yhdeksästä maisemakonttorin naisesta, jotka työpäivänsä lomassa purkavat tuntojaan ja haaveitaan laulujen kautta. Sihteeriköt jatkaa Akselin ohjelmistossa 30. lokakuuta saakka. 22.9. Ultimate Retro TV Hits Music Show Sigyn-salissa. Miltä kuulostavat vaskija lyömäsoitinkokoonpano Quinsonituksen käsittelyssä televisiohistorian kovimmat tunnarit? Ritari Ässä, Dynastia, Beverly Hills 90210 ja niin edelleen. Nostalgiaa ja muistoja siltä ajalta, kun televisio vielä loi sukupolvikokemuksia. 24.9. Kuninkaan tarina Åbo Svenska Teaterissa. ÅST:n syksyn suurnäytelmän ensi-ilta. Esitykset jatkuvat vuoden loppuun asti. 27.9. Wäinö Aaltosen museon konserttisarja. WAMin konserttisarjassa kuullaan syksyn aikana monipuolinen kattaus taidemusiikkia. Syksyn konsertit joka tiistai kello 19 alkaen. Syyskauden viimeinen konsertti on 29. marraskuuta. Syyskauden avauksessa esiintyvät vokaaliyhtye Schola Cantorum Aboensis ja saksofonisti Olli-Pekka Tuomisalo. 29.9. Hamlet – Koko totuus Turun Linnassa. Kiitetty ja omaperäinen Grus Grus Teatteri räjäyttää klassikoiden klassikon palasiksi. Taatusti tunnelmallisessa miljöössä esitettävän näytelmän ohjauksesta vastaa Ville Kurki. 29.9.–1.10. Stand up, Turku! Turun syksyyn kiinteästi kuuluva festivaali tuo jälleen Suomen stand upin huiput esiintymään ympäri kaupunkia. Tänä vuonna festivaalille saapuu muun muassa Mika Eirtovaara, Iikka Kivi, Niko Kivelä ja Ali Jahangiri. Tämän vuoden erikoisuutena Kivijalassa tapahtuu 19.9.–30.10. saakka. Mikko Vihervaara
• 25 Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET Tapahtumakalenteri Markus Lehto Ilkka Lappi festivaalilla huumorimaaottelu Suomi–USA–Venäjä. 30.9. Sammakon 20-vuotisjulat ja kirjamessujen iltaklubi Dynamossa. Ilta toimii myös viiden runokirjan julkaisutilaisuutena. Illan aikana esiintyy muun muassa runoilija Susinukke Kosola. Tänä vuonna dj:nä illassa toimii kirjailija Wladimir Kaminer. 1.10. If You Snow Away Aurinkobaletissa. Venäläisen huippukoreografi Sasha Pepeljajevin uusi teos on saanut inspiraationsa lumesta ja sen monimuotoisuudesta. Esitykset lokakuussa 20. päivä asti. 5.–8.10. Food&Fun. Kansainvälinen ruokafestivaali rantautuu Turkuun. Tänä vuonna myös elävä musiikki on vahvasti läsnä tapahtumassa. Jazz City Turku -toimijat ja Food & Fun toteuttavat yhteistyössä neljän konsertin kokonaisuuden osana festivaalia. Neljän päivän aikana esiintymässä muun muassa Wigwam-legenda Jukka Gustavson Organ Fusion Band -kokoonpanonsa kanssa. 8.10. Yö Logomossa. Rakastettu ja vihattu porilaislegenda tuo massiivisen 35-vuotisjuhlakonserttinsa myös Turkuun. 10.–15.10. Venäläisen elokuvan viikko Logomossa. Kuusi päivää ja yhdeksän esitystä täynnä venäläistä nykyelokuvaa. 15.10. Anssi Kela Linnateatterissa. Uransa suurimman suosion aallonharjalla ratsastava Kela saapuu intiimille keikalle vain akustisen kitaransa kanssa. 15.10. Matti ja Teppo Logomossa. Väsymättömän veljesparin Veljekset vauhdissa -kiertue poikkeaa kotikonnuilla esittelemässä läpileikkauksen Matin ja Tepon uran vaiheista. 20.–23.10. Silakkamarkkinat. Perinteistä ja aitoa saaristolaistunnelmaa Aurajokirannassa. 21.10. Rock of Ages Dominossa. Kaupunginteatterin suurmusikaali ensi-illassa. Mikko Kouki on ohjannut parituntisen musikaalin, jossa rocktähteydestä haaveilevan Drewn ja näyttelijänuraansa aloitteleva Sherrien tarina kulkee kasarihevin sävelin eteenpäin.
• Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET 26 Kivijalka HEIKKI MÖTTÖNEN HUOLTOASEMAT nousivat todella näyttävästi suomalaiseen katukuvaan 1930-luvulla. Syynä oli kaikenlaisen autoilun erittäin voimakas kasvu. Ihmiset halusivat liikkumisen vapautta. Tuon ajan huoltoasemien palvelukulttuuriin kuului ehdottomasti myös asiakkaiden henkilökohtainen palvelu. Vuosikymmenten aikana varsinainen asiakaspalvelu on kuitenkin koko ajan vähentynyt. Tankkaa ja huolla itse -periaate levisi ja huoltamoalan ammattilaiset vähenivät. Turun keskustassa osoitteessa Yliopistonkatu 6 sijaitseva Teboil Aaltoset on virkistävä poikkeus tähän trendiin. Se sijaitsee edelleen ydinkeskustassa ja todellakin panostaa vanhan ajan palveluun. – Suurin käänne taisi tapahtua 1990-luvun alussa, kun huoltamoista tuli pieniä kauppoja ja varsinaiset huoltopalvelut jäivät pois. Nyt sitä palvelua taas kaivataan ja ollaan menossa takaisin perusasioihin, yrittäjä Mika Järviö tietää. Järviö muistuttaa samalla, että autojen tekninen kehitys aiheuttaa tänä päivänä niiden omistajille ihan uudenlaisia haasteita ja murheita. – Uudet autot ovat entistä monimutkaisempia ja vaikeampia huoltaa ja korjata. Ammattilaisten apu onkin yleensä tarpeen. Meille kelpaavat kaikki autot, uudemmat ja vanhemmat, Mersusta Ladaan. Ihmiset luulevat, että auto pitää huollattaa aina merkkiliikkeessä, mutta se ei ole totta. Kannattaa vertailla hintoja, Järviö vinkkaa. JÄRVIÖSTÄ tuli huoltamoyrittäjä vuonna 2008, kun hänen appiukkonsa tarvitsi yhdelle huoltamolleen vetäjää. Vuonna 2011 hän lunasti paikan kokonaan itselleen. – Meille on muodostunut aika vakiintunut asiakaskunta. Tämä on henkilökohtaista kanssakäymistä ihmisten kanssa ja pidän siitä. Välillä muistuttelen asiakkaita katsastuksista ja huolloista. Minulla on loistava ja pätevä henkilökunta, joten minulle jää enemmän tämä seuramiehen rooli asiakkaiden kanssa, Järviö naurahtaa. Teboililla on myös parisataa tallipaikkaa vuokrattavana. Auton voi jättää vähän kuin päivähoitoon ja huoltohommat hoituvat sillä välin. Vaikka huoltamon osoite on Yliopistonkadulla, sijaitsee palvelupiste Multavierunkadun puolella. Syy on historiallinen ja markkinoinnillinen. Yliopistonkadun puolella sijaitsi aikanaan Teboilin Turun pääkonttori ja Teboil on myös rakennuttanut koko kiinteistön vuonna 1971. – Onhan tämä on hienolla paikalla. Linnut laulaa ja ihan vieressä on tuomiokirkko ja Aurajoki. Wanhan ajan huoltamo Yliopistonkadun Teboililla tunnetaan niin asiakkaat kuin heidän autonsakin Huoltamo sijaitsee kansallispyhätön välittömässä läheisyydessä. Mikael Rydenfelt Juhani Tamminen, Kike Elomaa ja Mika Järviö mukana lastensairaalan hyväntekeväisyystapahtumassa vuonna 2014. Edessä huoltamon henkilökuntaa. Mika Järviön arkisto
• 27 Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
• Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET 28 Kivijalka HEIKKI MÖTTÖNEN PUOLALANPUISTON kupeessa oleva Hotelli Park kylpee syyskuisena sunnuntaiaamuna auringossa. Vehreä piha hohtaa alkusyksyn upeissa väreissä. Tyytyväiset asiakkaat nauttivat kahvia ja suorastaan kehräävät pihaterassilla. Kun astuu hotellin ovesta sisään, avautuu kotoisa ja viihtyisä aula aamiaishuoneineen. Hotellin isäntäväki on tuttuun leppoisaan tyyliinsä rupattelemassa asiakkaidensa kanssa. Eva ja Zbigniew Dziedzic todella tietävät, mitä asiakaspalvelu tarkoittaa. Kaiken keskipisteenä tuikkii harmaapapukaija, Jaakko, joka on varmasti Suomen tunnetuin hotellivirkailija. Tai markkinointipäällikköhän Jaakko todellisuudessa on. Isännällä on meneillään joka-aamuinen keskusteluhetki Jaakon kanssa, joka osaa ottaa myös yleisön huomioon. Ja miksipä ei osaisi, kun sillä on jo lähes 50-vuotinen elämänkokemus. Jaakko on myös musikaalinen ja tuntee monta julkisuuden henkilöä, mutta se on taas toinen tarina. Pian Jaakko, joka on muuten naaras, tepastelee omaan vastaanoton vieressä sijaitsevaan häkkiinsä. Sen ovi on aina auki. On aamuvoimistelun aika. Jaakko keikkuu häkissään pää alaspäin ja pitää ilmiselvästi omaa showtaan pystyssä. Jaakko on on aiheuttanut uteliaisuudellaan joskus harmaita hiuksia isäntäväelleen. – Jaakko on välillä karannut, mutta aina palannut takaisin. Pisin karkumatka on kestänyt neljä tuntia. Kerran Jaakko päätti lentää Humalistonkadulle. Koska Jaakko on kesy lintu, ei hän pärjäisi ulkomaailmassa kovinkaan kauan, Eva tarinoi tiskin takaa. AAMIAINEN tai yöpyminen Hotelli Parkin persoonallisissa huoneissa on jo elämys sinänsä, mutta kyllähän Dziedzicin pariskunta ja Jaakko tekevät hotellikokemuksesta aivan ainutlaatuisen. Hyvinkääläinen pariskunta on tekemässä juuri lähtöä, mutta isäntäväen tarinat ja Jaakko pysäyttävät kiireeltä. Siirrytään pihan puolelle ja Zbigniew-isäntä vinkkaa koko porukan hotellin seinustalle. Hän saksii päällimmäisiä kasveja ja alta paljastuu viiniköynnös, joka on täynnä tummansinisiä viinirypäleitä. Kaikki saavat pienet maistiaiset. – Ei näistä nyt ihan talon viiniä vielä tehdä, mutta ovat nämä kelvanneet Tarja Halosellekin, isäntä naurahtaa ylpeänä. Hotelli Parkin päärakennus on valmistunut vuonna 1903. Hotelli siitä tuli onneksi vuonna 1984. Eva Dziedzic siirtyi hotellin johtoon 1980-luvun loppuvuosina ja vuodesta 1991 lähtien se on ollut perheyritys. Suomen tunnetuin hotellivirkailija Hotelli Parkin Jaakko-papukaija hurmaa omat ja vieraat Jaakko osaa nimestään huolimatta myös munia. Riitta Salmi
• 29 Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET Kivijalka Juttuja joita et löydä muualta aamuset.?
• HEIKKI MÖTTÖNEN TURUN Urheilupuistolla on mahtava historia, mutta myös erittäin elävä nykyisyytensä. Turkulaisnuoret olivat nähneet aikanaan 1800-luvun loppupuolen Saksassa ja Englannissa puistoalueilta, jotka oli pyhitetty pelkästään urheilulle. Turussakin ryhdyttiin toimiin ja vuonna 1893 nykyinen alue vuokrattiin Turun Urheilunystäväin yhdistykselle 25 vuodeksi. Yhdistyksen johtaja August Blomberg aloitti alueen määrätietoisen kehittämisen ja isännöi Urheilupuistoa aina 1940-luvulle asti. Turun Urheilupuisto valikoi alkuvuosina asiakkaansa, sillä aidatulle virkistysalueelle oli 10 pennin suuruinen pääsymaksu. Tänä päivänä Urheilupuiston portit ovat auki joka päivä kaikille halukkaille tulijoille. Urheilupuiston kehityssuunnitelmiin kuului sen alkutaipaleella muitakin ideoita, kun nykyinen puhtaasti urheilun ympärille vihkiytynyt alue. Paikalle kaavailtiin myös tivolia ja eläintarhaa. Olipa siellä alkuvuosina pesämunana eläintarhalle kanija kettutarhat, mutta suunnitelmista sittemmin luovuttiin. URHEILUPUISTON nykyinen vehmaus ja vehreys ovat peruja jo alkuvuosilta. Kaukaa viisaat turkulaiset kuskasivat alueelle tonnikaupalla multaa ja istuttivat tuhansia puita, joista nykypolvi saa nauttia täysin siemauksin. Kaupungin haltuun Urheilupuisto siirtyi vuonna 1943. Urheilupuiston harrastusmahdollisuudet ja lajikirjo ovat kokeneet vuosien varrella melkoisen evoluution. Siinä missä 1800-luvun puolella harrastettiin vielä mäkihyppyä, pelataan tänä päivänä frisbeegolfia. Ensimmäinen luistinrata avattiin vuonna 1897 torvisoiton tahdissa. Urheilupuiston sähkövalaistus vuonna 1901 aukaisi täysin uuden maailman. Aluetta uhattiin jopa supistaa 1910-luvulla, mutta seurauksena olikin laajennus Itäisen Pitkänkadun suuntaan. Urheilupuiston pääkenttä rapistui pahasti 1. maailmansodan vuosina, mutta 1920-luvun puolessavälissä se nousi Paavo Nurmen menestyksen siivittämänä yleisurheilun pyhätöksi, ja se asema on pitänyt. NYKYISEN Yläkentän kentän keinonurmi palvelee futista ja jenkkifutista. Keinonurmen alla vihersi vuodesta 1928 lähtien Turun ensimmäinen luonnonnurmipohjainen jalkapallokenttä. Myös koripallon, beach volleyn, lentopallon ja tenniksen ystäville löytyvät omat pelikenttänsä. Itäisessä laajennusosassa voi ottaa erän pingistä tai rääkätä itseään ulkokuntoilulaitteissa. Turkulaisiksi klassikoiksi ovat kohonneet Karikon lenkki sekä Yläkentän viereisen hiekkakentän moukarija painonheittokerhot. Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET 30 Kivijalka Koko kaupungin keuhkot Urheilupuisto on auki vuoden jokaisena päivänä Urheilupuisto on myös amerikkalaisen jalkapallon kehto Turussa. Heikki Möttönen Avaralle stadionille voi pysähtyä lepuuttamaan kesken kuntoilun. Yläkentän moukarihäkillä kokoontuvat monenlaiset heittoporukat.
• 31 Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
• Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET 32 Kivijalka TUULA ISTALA KUNTOSALEILLA on siirrytty enenevässä määrin ympärivuorokautiseen aukioloon. Homma toimii avainkortilla, joka samalla rahastaa käynnin. Kamerat valvovat salien rauhaa hiljaisina tunteina. Gym 2000 Brahenkadulla ei ole vielä ihan täyttä vuorokautta auki, mutta aamuviidestä puoleen yöhön kuitenkin. Ajastin sammuttaa valot keskiyöllä, kertoo Tero Haapasalmi, toisena omistajana hiljattain aloittanut. – Koko vuorokauden aukiolo on lähinnä järjestelykysymys. On parannettava ilmastointia ja estettävä kulku ylempiin kerroksiin silloin, kun toimistot siellä ovat kiinni. Haapasalmi aloitti nuorena poikana liikuntaharrastuksensa hiihdolla synnyinkaupungissa, raumalaisessa Kortelan Ryhdissä. Hän on myös maajoukkuetason aerobiccaaja, EM-tasolla neljäs ja MM-tasolla kuudes ovat parhaat sijat. – Kun tarjoutui tilaisuus ostaa firmasta osuus, vei uusien tehtävien opettelu niin paljon aikaa, että tänä vuonna aerobic-kisat saavat jäädä, mutta voin jatkaa ensi vuonna, Haapasalmi sanoo. Haapasalmen mukaan kuntosalien kilpailu on ”törkeän kovaa”. Siksi pitää kehittää omaperäisiä ideoita ja uusia juttuja koko ajan, jotta erottautuu. – Hintoja polkevilla kampanjoilla vetää kyllä kokeilijoita, mutta pitää tarjota jotakin niillekin, jotka ovat olleet asiakkaina kauan. – Meillä suurin osa on kuntoliikkujia ja erityisesti ryhmäjumpat vetävät väkeä. Niitä on lukuisia ja kaikilla tasoilla. Haapasalmen mukaan vanhan liiton jumpatkin vetävät hyvin. Yritykset myöntävät työntekijöilleen yhä enemmän liikuntaseteleitä. Se lisää osaltaan harrastusta. Samoin kouluryhmät ovat kohtuullisen säännöllisesti käyviä ryhmiä. AIKAISET aamut ja myöhäisillat ovat hiljaisimpia, mutta palvelevat esimerkiksi vuorotyöläisiä ja niitä, jotka harrastavat mieluiten rauhallisimpina aikoina tai treenaavat tosissaan monta tuntia päivässä. Omalla läpyskällä paikalle pääsee vaikka jouluaattona. Naisille on kokonainen oma kerroksensa, ja sitä Haapasalmi pitää yhtenä vetonaulana. – Ylhäällä naisten kerroksessa on yhtä paljon tilaa kuin alakerrankin salissa. Enin osa kävijöistä on nuoria ja työikäisiä. Varttuneita harrastajiakin on, voittopuolisesti naisia. Jostakin syystä kypsään ikään ehtineet miehet karttavat ryhmäliikuntaa. Jos kaipaa ohjausta jumppaansa aamuviideltä, voi laittaa salilla videon pyörimään ja liikkua virtuaaliohjauksessa. Ulkojumpat ovat yksi kokeilu, mutta niitä ei pitkälle syksyyn voi järjestää. ”Salil eka, salil vika” Tarjouskampanjoilla houkutellaan uusia asiakkaita, mutta vanhojakaan ei sovi unohtaa Tero Haapasalmi jätti ryhmien ohjauksen siirryttyään firman osaomistajaksi, Iina-Sofia Toivola kuuluu ohjaajakaartiin. Tuula Istala
• 33 Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
• Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET 34 Kivijalka TUULA ISTALA MUUSIKOITA oli yksi ja kuulijoita yksi. Ei ajatustakaan, että ensimmäinen Kaskenmäen kotikonsertti olisi peruttu yleisön vähyyden vuoksi. Tammikuussa vietettiin konserttien yksivuotisjuhlaa, kertoo pianistikaksikon toinen osapuoli Pauli Kari. Pariskunta oli päättänyt avata Kaskenkadun alkupäässä sijaitsevan kotinsa ovet yleisölle, olivathan he aiemminkin esiintyneet kotonaan lähipiirille. Syntyi idea palata kotikonserttikulttuurin alkujuurille, Pauli Kari kertoo. Puoliso Maria Männikkö on haastatteluhetkellä työmatkalla. Kotikonsertit ovat harvinainen ilmiö Suomessa, mutta eivät tässä tapauksessa eliitin ajanvietettä. Kynnys on matala ja jugendtalon huoneet korkeat. Tunnelma on isoa konserttisalia intiimimpi ja vuorovaikutteisempi, Kari kuvailee. Kari on pianisti, tuottaja ja säveltäjä. Soittamisen ohella puoliso Maria Männikkö opettaa, tuottaa ja valmistelee väitöskirjaa. He matkustavat paljon ulkomailla konsertoimassa, ovat menestyneet kilpailuissa, esiintyvät duona festivaaleilla ja soittaneet Helsingin juhlaviikoilla ja Musiikkitalossa. KOTISALISSA kaksi flyygeliä on vastakkain ja ne muodostavat kuin vahingossa jin ja jang -kuvion. He kutsuvat konsertteihin myös vierailijoita. Tuoleja voidaan lisätä yleisömäärän mukaan, tilaa on. – Haluamme, että kaikki kuulijat myös näkevät soittajat, Kari sanoo. Vaikka Männikkö ja Kari aloittivat pienesti, Kaskenkadun konsertit ovat ottaneet paikkansa ja yleisönsä. Ei aikaakaan, kun sana alkoi kiertää ja houkutella uusia kuulijoita. Markkinointiin ei ole tarvinnut paljoa satsata. Puskaradio toimii. Ohjelmisto vaihtuu säännöllisin välein ja kaksikko on avoin uusille ideoille ja kokeiluille. Miksipä ei järjestettäisi yhteistyökumppaneiden kanssa Kaskenmäen festivaali, Kari heittää pohdittavaksi. Suunnitelmissa siintää myös taiteilijaresidenssin avaaminen. – Kotikonsertit voivat synnyttää kiinnostuksen klassiseen musiikkiin ja toisaalta tutustuttaa klassikkojen ystävät populaarimusiikkiin, jazziin tai kansanmusiikkiin. MÄNNIKKÖ ja Kari innostuivat pianoduona erityisesti espanjalaisesta musiikista. Mielenkiintoinen on myös pariskunnan perustama sairaalahanke, jossa live-esitykset striimataan potilaille. Tässä avautuu mahdollisuus tutkia musiikin vaikutusta potilaan hyvinvointiin ja toipumiseen. Yhteistyö Tyksin kanssa on vahvistunut. Koelähetykset alkavat syksyllä. Sehän ei ole enää uutinen, että musiikilla on stimuloiva ja terapeuttinen vaikutus ihmisten hyvinvoinnille, Kari muistuttaa. Kaksi flyygeliä vastakkain Kotikonsertteja Kaskenmäellä ihan kaikille Maria Männikkö ja Pauli Kari aloittivat Kaskenmäen kotikonsertit pari vuotta sitten. Pette Rissanen
• 35 Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET Kivijalka
• 36 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 17. syyskuuta 2016 TURUN päivänä 18. syyskuuta kaupunki täyttyy monenlaisista tapahtumista. Sunnuntaina Vähätorilla esiintyy kello 17 alkaen nippu turkulaisia bändejä. Kello 17 estradilla esiintyy viime vuonna perustettu poprockbändi New Fashioned, kello 18 esiintyy elektrometallibändi Awake Again, joka luottaa raskaisiin riffeihin ja isoihin melodioihin. Kello 20.15 estradille nousee kansallistakin suosiota saavuttanut bilepopduo Sima. Uusia kykyjä Vähätorilla SEITSEMÄN vuotta sitten saksalainen The Baseballs nousi kohinalla suosioon. Bändin debyyttilevy keikkui pitkään listoilla muun muassa Suomessa. Kansa otti tunnettujen hittien rockabillyversioinnit omakseen nopeasti ja totta kai suosio synnytti vastareaktioitakin. Sittemmin meno on tasaantunut. Bändi on saavuttanut uskollisen kuuntelijajoukon ja inhoreaktiot ryppyotsien keskuudessa ovat vähentyneet, kun bändi ei enää puske esiin joka eetteristä. Hit Me Baby on neljäs Baseballsstudiolevy. Lisäksi bändi on julkaissut joululevyn ja liven. Tuoreella levyllään bändi versioi tunnettujen naisartistien ja -bändien biisejä tunnistettavalla otteellaan. Mukana on muun muassa Britney Spearsin, Spice Girlsin, Destiny’s Childin ja Cherin biisejä. Kuten aina skaala on laaja. Onnistumisiakin on joukossa, mutta joskus ollaan aika syvällä metsässä. All Saintsin Never Ever on hieno erobiisi, mutta Baseballs murjoo sen temporatsastukseksi, joka hukkaa totaalisesti tekstiin ladatun tunnelman. Vaikka soitto onkin muotovaliota, on helppo ymmärtää myös bändiin kohdistuvaa inhoa. Kenelle: 1950-luvun rock’n’rolliin ihastuneille. Arvio: Vanhat temput uusissa vaatteissa. ILKKA LAPPI Jälleen mailan varressa Mitä mieltä olet vanhojen leff ojen uusista versioista? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI KIRJAILIJA Helen Fieldingin luomasta Bridget Jonesista tuli monille 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella sinkkukulttuurin symboli. Toisaalta hahmon hölmöilylle saattoi, sukupuoleen katsomatta, hymähdellä hyväntahtoisesti ja heikkona hetkinään samaistumiskohdetta ei tarvinnut kaukaa hakea. 2001 ja 2004 julkaistut elokuvat nostivat viimeistään Bridget Jonesin kaikkien tietoisuuteen ja sinkkukulttuurin synonyymiksi. Elokuvissa Renée Zellweger näytteli Jonesia erinomaisesti ja teki näyttelijästä kaikkien tunteman kasvon. Nyt Zellweger palaa rakastettuun rooliinsa, kun kolmas Bridget Jones -elokuva Bridget Jones’s Baby saa ensi-iltansa. Kun elokuvasarjaan tehdään kolmas osa pitkän tauon, tässä tapauksessa 12 vuoden, jälkeen, ilmassa on paljon kysymyksiä. Aiemmista elokuvista pitäneet katsojat ovat vanhentuneet ja heidän elämäntilanteensa ovat muuttuneet. Onko rakastettu elokuvahahmo vanhentunut katsojien kanssa, mitä hänen elämäänsä kuuluu, resonoiko rakastetun hahmon uusi elokuva vanhan yleisön kanssa tässä päivässä? Usein elokuvan jatko-osaan liittyy samanlaisia kysymyksiä kuin vanhan ystävän näkemiseen vuosien jälkeen. Jatkuvatko yhteiset jutut kuin silloin ennen vai huomaammeko lyhyen tuokion jälkeen, ettei meillä olekaan enää syystä tai toisesta mitään yhteistä? BRIDGET Jones’s Baby on elokuva, jonka nimen nähtyään arvaa, mistä on kyse. Bridget on viettänyt railakkaanpuoleista sinkkuelämää ja huomaa bileputken päätteeksi olevansa raskaana. Isä-ehdokkaita on kaksi, eikä kumpikaan ole Daniel (Hugh Grant). Potentiaalisina isinä nähdään vanha tuttu Mark (Colin Firth), jolla meni sukset ristiin Bridgetin kanssa ja Jack (Patrick Dempsey). Juonellisesti elokuva on löysä ja epärealistinenkin. Jos juonen ohuuden onnistuu unohtamaan, on kuitenkin mahdollisuus nauttia elokuvasta. Helen Fieldingin kolumneista Emma Thompsonin ja Dan Mazerin muokkaama käsikirjoitus onnistuu huvittamaan, jopa naurattamaan ajoittain. Parasta antiaan Bridget Jones’s Baby tarjoaa yksittäisissä kohtauksissa, ei niinkään juonta kuljettaessaan. Elokuvan rakenne onkin hieman sketsimäinen, mikä saattaa häiritä. ELOKUVAN suurin vahvuus on Zellweger, joka solahtaa Bridget Jonesin nahkoihin vaivattomasti takaisin. Vaikka Jonesille on tullut lisää ikää, ikisinkun luonteessa ja käytöksessä on samoja tunnistettavia piirteitä pinnan alla kuin aiemminkin. Jones on muuttunut, mutta pohjimmiltaan hän on ennallaan. Toisin sanoen, hän on ikääntynyt uskottavasti. Hetkittäisiä nauruntirskahduksia Bridget Jones palaa uskottavasti ikääntyneenä Renee Zellweger on Bridget Jones’s Baby -elokuvan käynnissä pitävä voima. Universal Pictures
• 37 Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET
• Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET 38 Mielipide Tack… …nej tack! TWITTERISTÄ luettua: lehdet Norjasta, viinat ja kirvesmiehet Virosta, auto Saksasta, muija Thaimaasta, nuuska Ruotsista. Viis Suomesta. JO oli aikakin. Kiekkokausi käynnistyy. TPS ja Artukaisten areena ovat iskussa. TPS:lla on nyt oma punaviinikin. Joskin tämä kausi olisi kuin juomansa: paranee vanhetessaan. TORSTAINA oli enää sata päivää jouluun. Tingtangelit kilkkaavat taas kohta marketeissa ja katalookia lykkää luukusta. No, piankos se on jälleen jo menneen talven lumia. Kevättä odotellessa. OECD:N tuoreen koulutusraportin mukaan viidennes suomalaisista 20–24-vuotiaista miehistä on koulutuksen ja työvoiman ulkopuolella. Pisa-tilastoissa Suomi taas keikkuu kärjessä. Jotakin kummallista tapahtuu peruskoulun jälkeisinä vuosina. Mutta mitä? Sitä ei tida kukaan tietää. MITÄ ajatuksia nykypäivän markkinointi herättää? ROIHA: Sannin videolla pienet lapset lauloivat jotain sellaista, mitä lasten suuhun ei saisi laittaa. Minkä verran tuollaista voidaan rajoittaa? Kuinka paljon esimerkiksi markkinointi on muuttunut? ELOMAA: 80-luvun alussa oltiin vielä niin viattomia, ettei tuollainen tullut mieleenkään. Teimme Junnu Vainion kanssa Nouseeko jo sullakin -sinkun. Se tosin tarkoitti kunnon ja painojen nousemista. Sinkun toisella puolella oli Vanha musta kotka -kappale, jonka kertosäkeen lauloi lapsikuoro. Se oli rehellinen inkkaribiisi. Ei tullut mieleenkään, että siinä olisi jotakin väärää tai pahaa. VR: Minua naurattaa edelleen 80-luvun mainokset. Silloin sallittiin vielä huumori. Oli mainos isältä pojalle kestävästä Panu-talomaalista. Mainoksessa oli vähäpukeinen nainen, mutta se oli tehty hyvällä maulla. Jos sama tehtäisiin tänä päivänä, se tuomittaisiin varmasti seksistisenä. RE: Kun katsoo kaupassa lastenvaatteita, usein 9ja 10-vuotiaillakin on jo aikuisten vaatteita. Sen ikäisille ei vielä kuuluisi tietyntyyppiset vaatteet. He ovat vielä lapsia. Legginsit ymmärrän, mutta kun puhutaan hyvin avoimista ja seksistisistä vaatteista, niin ne eivät sovi pienille tytöille. VR: Ydin voi olla juuri tuossa. Pieni lapsi katsoo Pikku Kakkosta, ja heti sen jälkeen on nuorisoartisteja, jotka ovat hyvin lähellä aikuismateriaalia. Siitä puuttuu välimuoto. RE: Ylipäätään oli kyse sitten mistä tahansa nykypäivän aikuisten musiikkivideosta tai mainoksesta, niin seksi on jotenkin mukana. Se on tätä päivää vahvemmin kuin ennen vanhaan. Nyt ei oikeastaan peitellä enää paljon mitään. En tarkoita, että pitää pukeutua kuin nunna, mutta joku välimuoto voisi olla. VR: Lapsilla on kauhea kiire aikuistua. Pokemon Go on siitä hyvä, että se antaa luvan leikkiä. 7-vuotias voi mennä keskustelemaan 17-vuotiaan kanssa siitä, mistä Pokemoneja on löytynyt, ja he käyvät ihan luontevaa keskustelua. Se yhdistää. Lapsilla ei tarvitsisi olla niin kiire. Heidän pitäisi rauhassa saada olla lapsia ja nuoria. DEBATTI DEBATTI RITVA ”KIKE” ELOMAA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. VALTTERI ROIHA on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. Bodaripäättäjä VS Lavaleijona TÄMÄNPÄIVÄINEN puhelintekniikka on moninainen. Tekniset sovellukset avaavat ja sulkevat puhelimien tilaajan käyttöön monenlaisia mahdollisuuksia. Tilaajalla on halutessaan puhelimeensa saatavana esimerkiksi yksilökohtaisia lisälaitteita, lisäkytkentöjä sekä estojakin. Viranomaistoimintaa sanotaan avoimeksi. Pitkälle se onkin hyvää ja niin sanotusti läpinäkyvää. Kansalaiset voivat seurata, miten asiat etenevät ja saavat avoimesti tietoja viranomaisten kanssa asioidessaan. Niin sen tulee ollakin. Yhtä silti ällistyen ihmettelen! Miksi lääkärin ja terveyskeskuksen soittaessa asiakaspotilaalle näkyy puhelimeni näytössä ”tuntematon”! Ja miksi poliisin ottaessa yhteyttä kansalaiseen puhelimitse, myös tuo ”tuntematon” ilmestyy ruutuun ikään kuin soittaja puskissa, niin kuin onkin, piilottelisi? Soitettuun puhelimeen ei näin jää edes jälkikäteistä ja kenties tarvittavaa tietoa tuosta viranomaissoiton lähteestä. Miksi ei saa jäädä? Miettiipä puhelimen soidessa, vastatako tuollaiseen ”tuntemattomaan” – mene tiedä tärkeäänkin, esimerkiksi ajanvaraus tai muu sellainen – soittoon vai ei. Tietysti yksityinen soittaja – omista syistään – on saanut valita omaan puhelimeensa tuon ”tuntemattoman”, jos on niin halunnut, totta kai. Vastaajallakin on toki sama oikeus olla ”tuntemattomaan” tai myös näytössä näkyväänkin numeroon vastata tai olla vastaamatta. Silti viranomaispalvelun – siis myös soittamisen potilaalle/asiakkaalle – tulee olla avointa toimintaa. Takaisinsoittoon numero voidaankin estää kunhan soittaja näkyy näytössä. Eräällä entisellä tutullani on tapana toistuvasti soitella omasta ”tuntemattomasta” numerostaan aina samasta asiasta ja inttää sitä. Lopulta kyllästyin. Lakkasin vastaamasta ”tuntemattomiin” puheluihin. Nyt, kun edelleen jätän tällaiset ”tuntemattomat” puhelut vastaamatta, mieltäni jää kaihertamaan kysymys: entä jos tuo soitto olisikin ollut joku muu soittaja ja tärkeäkin puhelu. Ehkä lääkärin tai muun yhteiskunnan palvelijan yhteydenottoyritys. Kysyn vakavasti, miksi monia virkapuheluja ei soiteta avoimesti. Mitä tarkoitusta tuo salailu palvelee? Vastaajan näytössä lukisi esimerkiksi ”Lääkäri”, ”Poliisi”, ”Terveyskeskus” ”Tuntemattoman” sijaan. Tulisi poliisikin pois puskasta ja vastaaja selkeästi näkisi mistä soitetaan. Jäisi myös tuo soitto vastaajapuhelimen muistiin! Lisäksi tietäisi, ettei nyt ole ehkä taas tuo harmillinen ”tuntematon” soittelemassa. Tahdon tähän avoimeen kysymykseen terveyskeskuksen ja poliisin edustajan avoimen vastauksen. HEIKKI EITAKARI Luurataan puskissa
• 39 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 17. syyskuuta 2016 KOLUMNI SAIN kadulla kutsun kahvittelemaan vapaaehtoisten pyörittämään oleskelutilaan, jossa tarjotaan puuroa, kahvia ja pullaa. Päätin pistäytyä uteliaisuuttani. Jo eläkeikään päässyt kahvilan vapaaehtoinen iloitsi siitä, että sai antaa aikaa ihmisille ja jakaa kaupoilta saatua hävikkiruokaa opiskelijoille, työttömille ja muuten vähävaraisille. Hävikkiruoan eteenpäin viemisestä on tullut normaali ilmiö. Ravintolat myyvät halvemmalla hinnalla hävikkiruoka-annoksia ja ruokakaupat lahjoittavat ruokaa vähävaraisille. Vuonna 2013 laaditut ruoka-apuohjeet auttavat kauppoja toimimaan oikein. Evirassa uskotaan ruoka-avun lisääntyvän, jos löytyy tarpeeksi hyväntekeväisyysjärjestöjä välittämään ruokaa eteenpäin. Ruokahävikin pieneneminen kutistaisi hiilijalanjälkeä ja lyhentäisi leipäjonoa. Viime keväästä asti Suomeen on puuhattu lakia, joka velvoittaisi kaupat luovuttamaan ruokaa hyväntekeväisyyteen. Ranskassa laki on jo voimassa. Kauppias voi joutua linnaan tai maksamaan isot sakot, jos heittää ruokaa roskikseen. SUOMEN kauppojen ruokahävikki oli vuonna 2014 Euroopan suurimpia. Se oli 1,39 prosenttia kokonaismyynnistä. Osa on rikollishävikkiä. Vaikka kauppojen hävikki on pienenemässä, niin ruokaa virtaa roskiin arvioiden mukaan 70 miljoonaa kiloa. Hävikkiruoka ei tosin ole vain kauppojen tai ravintoloiden ongelma. Kuluttajat itse hamstraavat yli äyräiden ruokaa varastoihinsa. Suomalaisissa kotitalouksissa ruokaa menee roskiin arviolta 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa. Noin suuri määrä tuntuu ällistyttävältä kaatopaikalle kuskattavaksi. MARIANNE ROVIO Ruokaa kuin roskaa Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Heta Peltonen 050 566 2858 JetSet-tuottaja Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T OLAVI Mäenpää kirjoitti hyvin persujen kaksinaamaisuudesta (Aamuset 3.9.). On kummallista, että kun päätökset tehdään yhdessä ja kaikki painavat vihreää nappia joka ainoaan leikkaukseen, niin välittömästi persut ovat syyttämässä muita, että emme me olisi halunneet tätä, mutta kun muut ajoivat asiat tähän. On aina muiden vika ja yleensä myös edellisen hallituksen. Kas kun eivät syytä tulevaa hallitusta. Persujen tapaa voisi verrata vaikka jokilaivuriin, joka on juuri ottanut ruorin hoitaakseen ja karauttanut karille, mutta se on edellisen ruorissa olleen vika, kun oli koskenut ruoriin aivan vääränlaisesti. Muistan, että ennen vaaleja minuakin taputettiin olkapäälle ja luvattiin pyhästi olla leikkaamatta eläkeläisiltä, työttömiltä, lapsiperheiltä, sairailta ja muilta. Miten kävi, välittömästi valtaannousun jälkeen lupaukset unohdettiin ja väitettiin, että emme me mitään luvanneet vaan ne toiset. On se kumma pyhimyspuolue, kun se ei tahdo ottaa mistään vastuuta, vaan luikertelee kuin vaskitsa ja luulee, että tyhmä kansa kyllä unohtaa. Niin, kyllä varmasti osa unohtaakin ja äänestävät saman tilanteen uudelleen. Mutta uskon, että suurin osa kansasta ajattelee, että nyt on aika p-jauhajien poistua pirtistä. Itse tulin järkiini ajat sitten, eikä paluuta ole missään muodossa. Luulen, että jo kuntavaalit antavat vihjeen tulevasta. JUSSI KUJANPÄÄ Aina muiden vika VARSINAIS-SUOMEN Perussuomalaiset Nuoret vaatii maakunnassa olevien vastaanottokeskusten karsimista raskaalla kädellä. Kasvaneiden kustannusten lisäksi yhdistys on huolestunut turvapaikanhakijoiden aiheuttaman rikollisuuden kasvusta. Vähentyneestä turvapaikanhakijoiden määrästä johtuen, sekä vetovoimatekijöiden vähentämiseksi tulevaisuudessa olisi Varsinais-Suomen turvapaikanhakijoihin käyttämiä resursseja syytä pienentää tuntuvasti. Nuoret ovat huolestuneita erityisesti turvapaikanhakijoiden tekemistä henkirikoksista. Viimeksi poliisi on ottanut kiinni kaksi irakilaista epäiltynä murhasta ja ryöstöstä Kajaanin Otamäessä. Viime vuonna poliisin tietoon tuli kaikkiaan 926 rikosta, joissa tekijöiksi epäillään turvapaikanhakijoita. VARSINAIS-SUOMEN PERUSSUOMALAISET NUORET RY:N HALLITUS Vastaanottokeskuksia suljettava
• Lauantai 17. syyskuuta 2016 AAMUSET 40