Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 | Nro 14 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Speksissä opiskelijat yhdistävät vakavan teatterin improvisaatioon. Yleisö saa vaatia uusintaa ja määritellä tyylin. Kaupunki s. 8 Kandien teatteria Eeki Kuparinen ajaa superbiken EM-tittelistä. EM-status ja ja uudet rengassäännöt tekevät kisasta entistä kovempaa. Urheilu s. 10 Euroopan eliittiin Ruisrock panostaa jatkossakin monipuolisuuteen, eikä lähde haalimaan riskillä yhtä meganimeä. Viihde s. 18 Itsenäinen klassikko Littoislaisille luvataan pääsyä pois joukkoliikennemotista. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 AAMUSET 2
3 Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 18.2.2015 Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 ENSI maanantai 23. helmikuuta on symbolinen päivä. Raision, Kaarinan, Ruskon ja Liedon valtuuston sanovat silloin todennäköisesti ”ei” kuntajakoselvittäjien ehdotukselle kuntaliitoksesta Turun kanssa. Luvassa on seudullinen ei-päivä. Vastaukset eivät tule kenellekään yllätyksenä, mutta symbolisoivat sitä umpikujaa, johon hallituksen kuntauudistus on ajautunut. Ei tullut takkia, eikä edes liiviä. Kissa on poissa ja hiirillä lihavat ajat. Tarve muutokselle ja uudistuksille ei ole poistunut. Marssijärjestys on muuttunut, sote-soppa aiotaan syöttää kansalaisille ja kunnille ennen kuntamuussia. SOSIAALIja terveyspalvelujen uudistustakin tosin ajetaan kuin käärmettä pyssyyn rakenteet mielessä, kavutaan puuhun takapuoli edellä. Samoin kävi kuntauudistuksessa. Keskustelu palveluista ja niiden järjestämisestä pysähtyi jänkkäämiseen kuntarajoista. Onko kuntarakenteisiin tulossa muutoksia? Lyhyellä aikavälillä ei, keskipitkällä jonkin verran ja pitkällä aikavälillä väkisinkin jopa paljon. Kestävyysvaje, ikääntyminen, velkaantuminen, alijäämät ja kyvyttömyys karsia kuntien tehtäviä tarkoittavat sitä, että jo muutaman vuoden päästä kriisikuntia on paljon enemmän kuin nyt. Valtioneuvosto pääsee sitten järjestämään kriisikuntien saattohoitoa. Niitä ei kuitenkaan kukaan haluaisi huomaansa, kuten Tarvasjoen esimerkki osoittaa. Huonoin tapa tehdä kuntauudistusta on kriisiyttää kuntien talous. Niin näytetään silti tekevän tai siihen näytetään ajautuvan. SOTE-UUDISTUS on johtamassa kuntien marginalisoitumiseen. Se ajaisi kunnat pelkän rahoittajan rooliin. Kuntayhtymät ovat kuluautomaatteja, eikä niillä pelasteta julkista taloutta. Jos demokratiavajetta paikataan luomalla vaaleilla valittavat sote-valtuustot, syntyy uusi hallinnon taso ja lisää byrokratiaa, vaikka sitä piti vähentää. Kuntien hommaksi jää ystävyyskaupunkien valtuuskuntien kätteleminen ja bussipysäkin paikasta päättäminen. Pormestarin hommia voi sen jälkeen hoitaa kyläkauppias sivutoimisesti. LASSE VIRTANEN Seudullinen ei-päivä MITEN ruotsin opiskelu pitäisi kouluissa järjestää? TAVIO: Haluaisin pakkoruotsin sijaan vapaan kielivalinnan. Vaikka meillä on ruotsinkielistä kulttuuriperinnettä, ja Ruotsi on naapurimaamme, en koe että ruotsi enää nykypäivänä palvelisi yhteiskuntaa sillä tavalla, kun on ehkä säädettäessä ajateltu. SCHAUMAN: Mielestäni on aika luonnollista, että kaksikielisessä maassa opitaan molemmat kansalliskielet. Harmittaa myös, että puhutaan vain vapaaehtoisuudesta, vaikka sisältö on paljon oleellisempi. VT: Kieliosaaminen on hyvä asia. EU:n virkavaatimukset ovat usein sellaisia, että pitää osata jotain toista valtakieltä. Ranskan, saksan, espanjan ja venäjän osaamista tarvitaan siis Suomessa enemmän. IS: Luulen, että kaikkia tarvitaan. En näe miksi pitäisi asettaa kieliä vastakkain. Miksei voisi oppia, ruotsia, saksaa ja ranskaa. Miksi on niin tärkeää, ettei ruotsi ole mukana? Esimerkiksi Turussa on paljon kiinnostusta ruotsiin, vaikka täällä on aika pieni ruotsinkielinen vähemmistö. VT: Ei pitäisi sekoittaa tukemista ja pakkoa. Ruotsiakin pitää tukea opiskelemaan, mutta nyt puhutaan pakosta. Pakkoa ei pitäisi olla. IS: Meillä on pakkomatematiikkaa, pakkohistoriaa ja pakkofysiikkaa. Minä olisin aivan varmasti luopunut fysiikasta jos olisin saanut niin tehdä. En pitänyt siitä yhtään, mutta siitä on kuitenkin ollut hyötyä minulle aikuisena. VT: Tietyn kielen opiskeleminen ei ole yleistietopaketin kannalta yhtä välttämätöntä kuin matematiikka tai fysiikka. On tietenkin yksilöllistä, minkä kielen opiskelu työelämässä hyödyttää. Jos nuori joutuu aloittamaan kielen opiskelun juuri silloin, kun kokee teini-iän uhmakkuutta, olisi ehkä mielekkäämpää alkaa opiskella kieltä, jonka saa itse valita. IS: En usko, että asenne sitä kieltä kohtaan olisi niin paljon parempi. Ne, joilla on kielten kanssa vaikeaa, ovat yleensä niitä, ketkä eivät pidä ruotsin opiskelusta. Heitä pitäisi innostaa tekemällä kielten opiskelusta kiinnostavaa ja panostamalla opetukseen. NAIMISIIN pääsee tätä nykyä myös selkokielellä. Entä selkomielellä? KANERVA Moskovassa: Henkeä pidätellään (Aamuset-nettilehti 13.2.). Nyt, Ike, heti kevyt happinaukku. Ettei naama muutu ihan sinipunaiseksi. JALKAPALLON Ykkösen sarjaohjelma saatiin julkistettua hyvissä ajoin ennen kauden alkua. Kiitettävä suoritus, kun puolet sarjan joukkueista vaihtui viime kaudesta ja loppuun asti arvottiin pelaavia joukkueita. Tack… …nej tack! KAIKKIEN aikojen huonoin hallitus? Hallitus tärväsi neljä vuotta viivyttelemällä päätöksiä ja kaataa loppumetreillä itse projektin toisensa perään. Kristillisdemokraatit ja demarit kaatoivat ensin perhepaketin, sitten kokoomus metropolikaavailut. Kuntauudistus kuoli sauhuna ilmaan, eikä sote-uudistuskaan taideta saada maaliin. KEITÄ he luulevat olevansa? Kreikkalaisten uhosta päätellen voisi kuvitella, että heiltä ollaan pyytämässä apua ja lainaa. Harva velallinen kehtaa öykkäröidä ja ojentaa anelevaa kättä yhtä aikaa. JÄÄKIEKON Liiga on huolissaan imagostaan, mutta rapauttavat sitä ihan itse. Aiheettomien porttikieltojen jako oikeuksistaan kiinnipitäville valokuvaajille ei ihan onnistuneinta imagokampanjaa. nsi n. tan N DEBATTI Tavio VILLE TAVIO on juristi ja perussuomalaisten turkulaisehdokas. IDA SCHAUMAN on RKP-nuorten puheenjohtaja ja kansanedustajaehdokas Turusta. Schauman
5 Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 Mitä mieltä olet nopeasta junayhteydestä pääkaupunkiin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. LUONNONVARAKESKUS (Luke) arvioi, että Suomessa on vähintään 1 450– 1 590 karhua ennen ensi syksyn metsästyskautta. Luku sisältää arvion tänä keväänä syntyvistä noin 298 pennusta. Suomen karhukanta on pienentynyt 30 prosenttia vuoden 2010 huipun jälkeen. Viime vuonna ennen metsästyskautta karhuja oli 1 405–1 535. Länsi-Suomessa kanta kuitenkin kasvoi 268–338 karhuun. Viime vuonna arvio oli 150–225 karhua. Karhukanta kasvaa Länsi-Suomessa TURUN ulkoliikuntapaikkojen käyttämä rahamäärä kutistui viime vuonna selvästi. Määrärahaa piti olla 930 000 euroa, mutta kaupunginhallitus leikkasi summan viime keväänä 730 000 euroon. Liikuntalautakunta käytti rahasta 725 000 euroa. Eniten rahaa käytettiin Kuninkojalta Nunnavuoreen kulkevan 2,3 kilometrin ulkoilureitin valaistuksen uusimiseen elohopeattomaksi. Siihen kului 275 000 euroa eli 100 000 euroa enemmän kuin oli suunniteltu. Syynä oli se, että led-valaisemisen ESCO-energiansäästötuki hyvitetään taannehtivasti. Ulkoilureitti oli varakohde, sillä Runosmäen ja Moision skeittipaikkojen peruskorjaukset toteutuneet. Kupittaan pesäpallokentän 20 vuotta vanha hiekkatekonurmi uusittiin suunnitellusti. Urakka oli budjetoitua halvempi. Siihen upposi 187 000 euroa suunnitellun 220 00 euron sijasta. Vähäheikkilän kentän kierrätysnurmen asentaminen sen sijaan maksoi 45 000 euron sijasta 63 000 euroa. Kuluvan vuoden talousarviossa investointivarat ulkoliikuntapaikkoihin romahtivat vain 475 000 euroon. Liikuntapaikkojen rahoitus kutistui KARI LAINE SUURI osa Kaarinan littoislaisista asukkaista jäi seutuliikenneuudistuksen jälkeen ilman toimivaa bussiyhteyttä Turkuun. Ennen Föliä linjan 110 reitti ulottui lähes koko Littoisten alueelle, mutta katveeseen jäävät nyt muun muassa Kultanummen ja Littoisten järven ympärillä oleva asutus. Kultanummen noin 800 asukkaasta suuri osa käy töissä tai koulussa Turussa ja myös harrastusja ostosmatkat ovat aina suuntautuneet Turkuun, joka on lähempänä kuin Kaarinan keskusta. Kultanummessa asuvan, nimettömänä kommentoivan miesasukkaan mukaan jotkut ovat jo suunnittelemassa asunnon vaihtoa huonojen liikenneyhteyksien takia. Mies kertoo ymmärtävänsä sen, että kustannuksia pitää karsia, mutta hänen mielestään vanhaa 110-linjaa käyttivät niin monet, että reitin pitäisi olla kannattava. Samaan aikaan kun linja lopetettiin, alkoi uusi paikallislinja, K1, jolla on matkustajia päivässä vain muutamia. – Miten siihen sitten on varaa, mies kummastelee. Joukkoliikennelautakunnan kaarinalaisjäsenen Matti Alanderin (kesk.) mukaan littoislaisten ongelmat on havaittu ja muutoksia on vireillä. Alanderin mukaan tarkoitus on tulevaisuudessa avata uusi reitti, joka kulkisi Kaarinantietä Kohmon kautta Turkuun. Tällöin myös kultanummelaisilla olisi lyhyt matka Kaarinantien pysäkille. Alanderin mukaan uudistuksen jarrumiehinä ovat olleet Kohmon asukkaat, jotka vastustavat uuden joukkoliikennekadun rakentamista Kohmoon. Alander uskoo kuitenkin, että uusi reitti saadaan toteutettua ensi vuoden aikana. Littoislaisten bussiyhteyksiin luvataan parannusta UUTISANALYYSI TUNNIN juna on noussut kohisten varsinaissuomalaisen edunvalvonnan kärkiteemoihin. Mistä on kyse? Mihin moista tarvitaan? Tunnin junalla tarkoitetaan nopeaa junayhteyttä Turusta Helsinkiin. Sen toteutuminen edellyttäisi rantaradan oikaisua, kaksiraiteisuutta ja uutta nopeaa junakalustoa. Investointi olisi mittava, eikä toteudu ihan nopeasti. Matka-aika halutaan painaa lähelle tuntia, ellei ihan tuntiin. Tunnin junalla pyritään luomaan yhtenäinen työssäkäyntialue eteläiseen Suomeen. Tunnin työmatka suuntaansa olisi siedettävä, etenkin kun junassa voi tehdä toimistotöitä. Pääkaupunkiseudun työmahdollisuudet avautuisivat varsinaissuomalaisille ilman että tarvitsisi miettiä muuttoa asuntopulasta kärsivään ja kalliiseen metropoliin. Nopea yhteys taklaisi Turun seudun kiinni pääkaupunkiseutuun ja helpottaisi yritysten siirtymistä varsinaiseen Suomeen halvempien vuokrien perässä liikenneruuhkien ulottumattomiin. Puhutaan kasvuvyöhykkeestä, joka sysäisi talouden kasvuun ja loisi uusia työpaikkoja. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä halutaan parantaa. Ruuhka-Suomeen pakkautuu väkeä. Muuttoliiketutkija Timo Aro arvioi, että maa koostuu jatkossa neljästä työssäkäyntialueesta, joista keskeisin on eteläisen Suomen suuralue. – Sen ytimessä on kolmio Helsinki–Turku–Tampere. Pelkästään kolmion alueella on 1,5 miljoonaa ihmistä, laskee Aro. AVAINKYSYMYKSIÄ ovat kaupunkiseutujen sisäisen liikenteen sujuvoittaminen ja niiden välisen liikenteen kehittäminen. Pääkaupunkiseudun yhteyksiä muun muassa Tampereelle ja Lahteen on jo parannettu. Turku uhkaa jäädä mottiin. – Kyse ei ole pelkästään liikennekäytävästä, vaan paljon laajemmasta asiasta. Tunnin juna ei ole vain yksittäinen kahden kaupungin välinen yhteys, sanoo Aro. Miksi nopea junayhteys on ajankohtainen juuri nyt? Turun ja HelHaaveita vai realismia? Tunnin junaa selvitetään ja sitä lobataan seuraavaan hallitusohjelmaan Turun ja Helsingin välistä tunnin junaa eli nopeaa junayhteyttä lobataan seuraavaan hallitusohjelmaan. Ari-Matti Ruuska singin välinen raide on osa Euroopan unionin TEN-T-liikenneverkkoa. Se on kuuluu Skandinavian ja Välimeren väliseen ydinverkkokäytävään ja on osa Tukholman ja Pietarin välistä yhteyttä. Turun ja Naantalin satamat ovat osa verkkoa, samoin Turun lentokenttä. Turku on sen keskeinen kaupunkisolmu. Ydinverkkojen kehittämiseen on tarjolla rutkasti EU-rahaa. Suomelle rahaa on tarjolla vain Etelä-Suomeen ja lähinnä raideyhteyksiin. EU olisi silti vain osarahoittaja. Tarvitaan kansallisia päätöksiä ennen kuin unionin rahaan päästään kiinni. Rahaa lasketaan kuluvan noin kaksi miljardia euroa. Hallituksen EU-ministerivaliokunta on jo ottanut positiivisen kannan raideyhteyden kehittämiseen. Turku ja Varsinais-Suomi lobbaa yhteyttä seuraavaan hallitusohjelmaan. Uusi hallitus tehnee myös liikennepoliittisen selonteon, joka linjaa investointeja pitkälle tulevaisuuteen. VALTION rahasta taistellaan. Maa on tulvillaan siltarumpuihin kohdistuvia toiveita ja vaatimuksia, eikä kaikkia pystytä toteuttamaan. Mitä nyt tapahtuu? Liikenneja viestintäministeriö on käynnistämässä selvitystä raideyhteydestä. Maakuntakaava on jo vahvistettu. Oikoradalle on siinä linjaus. Selvitystyön jälkeen on päätösten vuoro. LASSE VIRTANEN SUOMEN Kotiseutuliiton Vuoden kaupunginosa -kilpailussa etsitään viihtyisää, perinteitään vaalivaa kaupunginosaa, jossa on monipuolista, uudentyyppistäkin yhteisöllistä toimintaa ja hyvä asua. Kaupunginosien aktiivisuus ja kansalaistoiminta rakentavat osaltaan viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Missä voi tuntea urbaanin kaupunginsykkeen? Mistä löytyy elävää kaupunkikulttuuria? Missä on korkea asukasaktiivisuus? Kuka tahansa voi ehdottaa mitä kaupunginosaa tahansa: omia kulmia, lomakohdetta, naapurikaupunginosaa tai henkistä kotia, kunhan alue on kaupunkimainen. Tarvitaan vain perusteltu vapaamuotoinen ehdotus, jonka voi lähettää Kotiseutuliiton toimistoon tai verkkolomakkeen kautta 30. huhtikuuta mennessä. Haussa paras kaupunginosa
7 Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA FORUM Marinum avaa huhtikuussa näyttelyn suomalaisten risteilymatkustuksesta 1950–1970-luvuilla. Näyttelyä varten ihmisiltä kerätään muistitietoa sekä risteilyyn liittyvää aineistoa. Esimerkiksi valokuvat ja erilaiset matkamuistot ovat tervetulleita sekä matkustajilta että vanhoilta laivatyöntekijöiltä. Tiedonkeruuta varten Forum Marinum järjestää kaikille avoimen muistelutilaisuuden lauantaina 21. helmikuuta kello 14–17. Forum Marinum kerää risteilymuistoja AAMUSET-LEHDESSÄ (7.2.) kysyttiin Puolalanpuistosta otetusta Turun musiikkijuhlien kuvasta. Se oli siis otettu Puolalanpuistosta. Taustalla näkyy Puolalankadun päässä oleva kerrostalo ja entisen Puolalan yhteislyseon rakennusta. KALEVI HEIKOLA HÄVITTÄKÄÄ (U-sairaala) maan tasalle. Olen altistunut homeelle enkä voi asioida mm kuulon huollossa. Vain tuli hävittää homeen. NIMETÖN KYLLÄ sen U-sairaalan joutaa jo purkaa. Korjauskulut on pois muista menoista. Tilalle voi sen jälkeen rakentaa uuden sairaalan. NÄIN TURUS SILEÄKSI vaan koko punkkeri! KARI SALMINEN EIK kaikil teoil ol seuraukset? Joo, mutku ei sais syyllistää, ettei loukkaa ketään. Pitäskö sit vaa ol välinpitämätön? Mut ku se taas on laiminlyöntiä, tekemätjättämist. SEURAUKSET SILKI ON TPS potentiaalisin nuori peluri on Ademin Albion. JUHA LEINO EIKÖHÄN toi keppari touhu ole kepun tilaama paras vaalimainos. NIMETÖN Oletko itse risteillyt vuosikymmeniä sitten? Millaisia muistosi ovat? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Wellamo, veden emäntä. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Eija Puhuri HENRIIKKA FINGERBORG SIGYN-SALISSA ja sen takahuoneissa hyörii laskiaissunnuntaina kymmeniä hyväntuulisia opiskelijoita. Osa on maskeerattavana tai lounastauolla, jotkut harjoittelemassa lavalla ja loput kiinni omissa tehtävissään. Kyseessä on Turun lääketieteenkandidaattiseuran Speksi. Viidettätoista kertaa järjestettävässä produktiossa ovat mukana tulevat lääkärit, hammaslääkärit ja terveyden biotieteiden maisterit. Speksin ohjaaja Jaakko Pullinen kertoo, että yllättävän moni ei tiedä mikä Speksi on. – Speksi on opiskelijoiden teatteria ja perinne on aikoinaan tullut Suomeen Ruotsista. Sana “speksi” on suomalainen väännös sanasta spex, joka puolestaan on lyhenne sanasta spektakel. Me olemme Turun vanhin speksi, olemme Turussa kirkkaasti katsotuin ja tämän vuoden myötä koko Suomen katsotuimpien speksien joukossa. RYHMÄ esiintyy suuremmille yleisömäärille kuin koskaan aiemmin ja samalla kaikkiin osa-alueisiin on pyritty panostamaan aiempaa enemmän. – Tänä vuonna tarina on fiktiivinen, mutta vahvasti sidoksissa todelliseen historiaan sijoittuen toisen maailmansodan jälkeiseen, kommunismin vallan alle jääneeseen Tsekkoslovakiaan. Tarina itsessään on vakavaa draamaa, paikoitellen varsin synkkääkin sellaista, mutta speksimäiseen tapaan mukana on myös paljon huumoria. Kesken kaiken pimeästä katsomosta kuuluu huuto “Omstart!”. Kyseessä ei ole häirikkö, vaan Speksin yksi keskeisimmistä ominaisuuksista on improvisaatio, jota yleisö voi vaatia huutamalla “Omstart!” Tällöin näyttelijät, tanssijat tai bändi esittävät edellisen repliikin tai kappaleen uudestaan, mutta improvisoimalla tuovat siihen jotain täysin uutta. Yleisö voi halutessaan huutaa omstartin jälkeen myös jonkin määreen, esimerkiksi “Omstart, iloisemmin!”. Speksin markkinointivastaavan Santeri Immosen mielestä paras tapa ymmärtää Speksiä on nähdä sellainen. – On hankala kuvailla, mitä 150 hengen talkootöin tehty produktio voi merkitä sitä tekeville. Moni ei tule ajatelleeksi, että produktiossa on näin paljon opiskelijoita mukana, Immonen täsmentää. – Muutamaan kertaan olen myös tutultani kuullut epäilevän kysymyksen ”ovatko nämä kaikki todella amatöörejä ja opiskelijoita?” tai ”ovatko improtut omstartit todella improttuja?”. Vastaan, kyllä ovat! ODOTETUT kenraaliharjoitukset alkavat ja joku näyttelijöistä tokaisee ohimennen kanssanäyttelijöilleen “let`s kick ass!”. Hyvä fiilis tarttuu mukaan koko päiväksi – ja samaa voi odottaa myös Speksiltä itseltään. Omstart! Improvisaatio kuuluu lääkärikandien Speksiin Sara Millner maskeeraa näyttelijä ja tanssija Liisa Haapaa. Henriikka Fingerborg ILKKA LAPPI TAVOITIMME runoilija Mika Kivelän tiistaina kello 9.30. Missäs oot? – Olen kotona mahataudissa. Tauti on kuitenkin jo paranemaan päin. Julkaisit taannoin kymmenen runokokoelmasi Räkäkännirakkautta. Onko uusimmassa kirjassasi uusia teemoja? – Kantavat teemat ovat ennallaan. Vuosien saatossa olen oman tyylini löytänyt. Vähän uusiin runoihin pääsi parisuhdeasioitakin uimaan läpi, mutta nekin ovat oman tyylini läpi kirjoitettu. Olet kirjoittanut paljon rikollisista. Miksi? – En ihaile rappioromantiikkaa. Aiheissani on usein mukana vähän myös kritiikkiä, vaikka usein on oma valinta, lähteekö rikoksen polulle. Joskus on sanottu, että se johtuu siitä, että olen asunut lähiöissä, mutta en usko, että kyse on ainakaan täysin siitä. Lähiöissä asuessa tietenkin näki kaikenlaista. Lisäksi isäni oli poliisi, joten se maailma tuli sitä kautta tutuksi nuorena. Olet aina julkaissut omakustanteena. Pääsetkö kokoelmillasi omillesi? – Kyllä kirjani ovat aina itsensä myyneet. Jo ensimmäisen kirjan kohdalla päätin, että toista en tee, jos en pääse omilleni. Vähän enemmän se tietenkin teettää työtä, mutta tuskin se kovin erilaista olisi kustantamonkaan kanssa runoilla. Alkuaikoina kirjojani kustantamoille lähettelinkin, mutta sitä en ole tehnyt enää pitkään aikaan. Sairastava runoilija
9 Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 AAMUSET www.aamuset.?
10 A AMUSET URHEILU Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 KÄSIPALLON miesten SM-sarjassa pelataan tulevana sunnuntaina 22. helmikuuta huippuottelu, kun vahvaan kevätvireeseen äitynyt ÅIFK isännöi sarjakärki Dickeniä. Vaisuhkon alkukauden jälkeen ÅIFK on parantanut tasaisesti otteitaan. Joukkue onkin noussut taistelemaan jopa paikasta neljän parhaan joukossa. Ennen Dicken-ottelua Åbolla on takanaan kolmen ottelun voittoputki. Ottelu alkaa Samppalinnan palloiluhallissa kello 16. ÅIFK:n voittoputki testiin URHEILUN vanhimpia kliseitä on sanonta, jonka mukaan maalin tappiosta on pitkä matka maalin voittoon. Tämän ovat tällä kaudella huomanneet muun muassa TPS:n jääkiekkoilijat ja salibandymiehet. TPS-salibandy on hävinnyt peräti kahdeksan peliä maalilla. Tappioiden myötä Palloseura on lipunut sarjan häntäpäähän ja runkosarjan jälkeen kausi jatkuukin karsintasarjassa. Jos nuo ottelut olisivat kääntyneet TPS:lle, olisi nuori joukkue tukevasti matkalla pudotuspeleihin. TPS:n kiekkojoukkue on saanut vielä rankempaa maalin hoitoa. TPS on hävinnyt peräti 18 ottelua tällä kaudella maalin erolla. Näistä 12 varsinaisella peliajalla. Jos tappiot olisivat kääntyneet voitoksi, olisi TPS heittämällä sarjan kärkikahinoissa. Kummassakin leirissä kausi on ollut pettymys. Sen pienen eron takia. ILKKA LAPPI Se pieni ero Kuka turkulaisista moottoriurheilijoista on potentiaalisin menestyjä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI RATAMOOTTORIPYÖRÄILIJÄ Eeki Kuparisella on edessään mielenkiintoinen kilpailukausi. Viime kaudella turkulainen ajoi Espanjassa CEV-Superbike Privat -sarjassa hopealle. Yksityiskuskien hopean lisäksi tehdastallien ja yksityiskuskien yhteistuloksissa hän oli sarjan yhdeksäs. Tänä vuonna sarja pysyy samana, mutta saa EM-arvon. EM-statuksen myötä sarjasta voi odottaa aiempaa kovatasoisempaa. – EM-sarja kiinnostaa kuskeja ja ihmisiä. Jos siinä pärjää, niin auttaa se eteenpäin. Kyllähän EM-titteli varmaan kivalta CV:ssä näyttäisi, Kuparinen pohtii. EM-ARVON lisäksi sarjan toinen konkreettinen muutos on uusi rengassääntö. Alkavalla kaudella kaikki tallit käyttävät Michelinin renkaita, mikä tasoittaa kilpailuja. – Ei voi ainakaan renkaita kukaan syytää, jos ei pärjää. Pyörän säätäminen ja ajotaidot ratkaisevat, Kuparinen miettii. Michelineillä ajamisesta hänellä ei ole aikaisempaa kokemusta, mutta se ei miestä huoleta. – Olen aikaisemmin ajanut Pirellillä ja Dunlopilla ja niillä on ainakin kulkenut hyvin. Ainakaan yleensä minulla ei ole ollut vaikeuksia sopeutua uusiin renkaisiin. Viime vuoden menestys yksityistallien puolella herätti myös kiinnostusta Kuparista kohtaan. Hän onkin jo käynyt neuvotteluita sarjan suurtallien kanssa. Tavoitteena on nousta systemaattisesti kohti superbiken MM-sarjaa. Mielessä siintää myös Moto GP. – Tosin välillä tuntuu, ettei vuosia ole riittävästi, kun 21-vuotias Marc Márquez voitti jo Moto GP:n mestaruuden, tuumii 24-vuotias turkulainen. KISAKAUSI käynnistyy Algarvessa 26. huhtikuuta. Sitä ennen Kuparisen suunnitelmissa on tehdä neljän päivän testireissu Portugaliin maaliskuussa. Muuten hän pitää ajotuntumaa yllä Suomessa ennen kisakauden alkua. – Jääradalla ajan ja lisäksi enduroa. Tärkeintä on pitää ajotuntumaa yllä. Sen ei välttämättä tarvitse tapahtua radalla tai hirveän kovilla vauhdeilla. Pyörän käsittelyn harjoittelu ja tuntuman ylläpitäminen ovat olennaisempia asioita, Kuparinen toteaa. – Onhan se vähän huvittavaa, kun muut kuskit laittavat Facebookiin kuvia Espanjasta tai Portugalista ja itse kykin töissä lumen keskellä, hän nauraa. Superbiken EM-sarjassa nähdään ensi kaudella myös toinen turkulaiskuski, sillä Kuparisen lisäksi sarjaa ajaa 21-vuotias Niko Mäkinen. Kuparinen ja Mäkinen ovat varsin tuttuja toisilleen, sillä Kuparisen äiti on Mäkisen pikkuveljen kummitäti. Kisoissa kaveruus kuitenkin unohtuu. – En kuitenkaan osaa ajatella, että nimenomaan Niko pitäisi voittaa. Täytyy keskittyä siihen, että voittaa kaikki muut radalla olijat, Kuparinen tiivistää. Kohti kovempaa kisaa Eeki Kuparinen aikoo haastaa tehdastallit superbiken EM-sarjassa Eeki Kuparinen ajaa alkavalla kaudella täyden EM-sarjan. Ohjelmaan kuuluu seitsemän kisaviikonloppua ja 11 kisaa. Ilkka Lappi
11 Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 AAMUSET
14 A AMUSET ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 KURALAN Kylämäen kokeiluverstaalla järjestetään mollamaijakurssi 10. maaliskuuta – 14. huhtikuuta. Kurssi kokoontuu tiistaisin kello 16.30– 8.30. Kurssin aikana valmistetaan oma mollamaija persoonallisella vaateparrella perinteisten 1950-luvun kaavojen ja ohjeiden mukaan. Kurssi soveltuu nuorille ja aikuisille. 30 euron kurssimaksu sisältää materiaalit. Ilmoittautuminen osoitteessa www.turunmuseokeskus.fi. Mollamaija 1950-luvun tapaan JOHANNA Vireahon, Kirsti Oksasen ja Sari Tammikarin teos Onnellisen puutarhurin kesäkukat (WSOY 2014) on selkeä ja perusteellinen opas kesäkukkien maailmaan. Kirjasta löytyy neuvoja kesäkukkien valintaan, kasvatukseen, lisäämiseen, sommitteluun ja hoitoon. Erilaisten puutarhatyylien esittelylle on varattu oma lukunsa. Teosta on maustettu ripottelemalla sivuille hortologi Jenny Elfvingin ajatuksia 1920-luvulta. Onnellisen puutarhurin kesäkukat peittoaa monet kesäkukkakirjat monipuolisuudellaan. Perusasioiden lisäksi kirjassa kerrotaan esimerkiksi kevään ja syksyn istutuksiin sopivista kylmänkestävistä kasveista, kasvien talvetuksesta sekä sipulikukkien hyötämisestä. Lajiesittelyjä piristää muun muassa syötäville kasveille varattu osio. Syötävän kauniit kukat Suunnitteletko jo ensi kesän istutuksia? Mitä on luvassa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA TURUN Kriisikeskuksessa kokoontuu kevään aikana 16–20-vuotiaille suunnattu Löydä oma tarinasi -vertaistukiryhmä. Ryhmä voi tarjota tukea nuorille, jotka kokevat itsensä yksinäisiksi, ahdistuneiksi tai masentuneiksi. Löydä oma tarinasi on Suomen Mielenterveysseuran rekisteröimä ryhmämalli. Ryhmiä järjestetään ympäri Suomea yhteistyössä paikallisten kriisikeskusten kanssa. Ryhmän ohjaajat, psykologian maisteri Elisa Ylikoski ja psykologiharjoittelija Hanna Rintala, kannustavat hakemaan ryhmään rohkeasti. Nuori voi hakea ryhmään aikuisen välityksellä tai omasta aloitteestaan. – Hakemisen perusteeksi riittää ajatus siitä, että ryhmästä voisi olla apua. Me haastattelemme hakijat ja arvioimme, sopiiko ryhmä nuoren elämäntilanteeseen. YLIKOSKELLA on kokemusta vastaavien ryhmien ohjaamisesta viime vuodelta. Hän kokee, että ryhmistä on ollut nuorille apua. – Nuoruus on kuormittava elämänvaihe. Ryhmä tarjoaa nuorille mahdollisuuden keskusteluun samanikäisten kanssa. Koulukavereillekaan ei ole aina helppo puhua kaikista asioista. Ryhmässä nuori voi kokea, ettei ole yksin asioiden kanssa. Nuoret ovat kokeneet, että ryhmä on auttanut heitä ymmärtämään paremmin itseään ja muita. He ovat saaneet lisää toivoa tulevaisuutensa suhteen ja usko omaan pärjäämiseen on vahvistunut. Ryhmä kokoontuu kaksitoista kertaa. Keskustelu on pääroolissa, mutta tapaamisissa voidaan myös esimerkiksi piirtää tai kirjoittaa. – Jokaisella tapaamiskerralla on teema, jonka valinnassa on otettu huomioon ryhmäläisten toiveet ja tarpeet. Aiheena voi olla esimerkiksi minäkuva ja itsetuntemus, mielenterveys, stressi tai omat selviytymiskeinot ja voimavarat, Ylikoski kertoo. RYHMÄSSÄ nuoret saavat jakaa omia kokemuksiaan, mutta ketään ei pakoteta puhumaan. – Jokainen saa olla omalla tavallaan. Ryhmässä pysähdytään kuuntelemaan nuorta ja kohtaamaan hänet. On ihana juttu tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on, Rintala sanoo. Vertaistukiryhmään otetaan kuudesta kymmeneen osallistujaa. Osallistuminen on maksutonta. Ryhmä kokoontuu tiistaisin, ensimmäisen kerran 10. maaliskuuta. Ilmoittautumisia toivotaan 6. maaliskuuta mennessä. Ryhmään voi ilmoittautua sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa www.mielenterveysseura.fi. Ohjaajat tavoittaa myös puhelimitse numerosta 0400 186 916. Toivoa ja tukea Nuorten vertaistukiryhmässä etsitään voimavaroja Turun Kriisikeskus auttaa yksinäisiä, masentuneita tai ahdistuneita nuoria. Mikael Rydenfelt
ILMOITUS LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA Maalaus ja Saneeraus ERANDER www.markiisijapeite.? www.mmkuntotalo.com MERKKI HANSKI Matot ja mattohuolto LÄNSIKESKUS HUMALISTONKATU LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY virtaa riittää motonet korjaamo Puh. 23 24 040, GSM 0400 862 749, Yliopistonkatu 32, 20100 Turku TURUN SEUDUN VUOKRAVÄLITYS OY www.tsvv.fi p. 02 2505 861 www.erander.? Myllyn Apteekki ......................................... 138 Aurator ................................................... 116 Turun Tietopalvelu ..................................... 115 Olavin Krouvi ............................................ 110 Kotipizza-Humalistonkatu ............................ 109 Mainosnerg ............................................. 106 Akkupojat ............................................... 106 Motonet korjaamo .................................... 102 Radio Auran Aallot .................................... 101 Metaplan ................................................... 99 Green Carpet ............................................. 97 Linnan Apteekki .......................................... 93 Turun Seudun Vuokravälitys .......................... 93 Lasitusliike Roininen .................................... 90 Saneeraus ja maalaus Erander ................. 87 Turun Markiisi ja Peite ................................. 85 Turun Vuokra-Asunnot ................................. 83 Lehtipalvelu Pirjo Rantala ............................. 82 Merkkihanski .............................................. 80 Aamuset ................................................... 79 Lätkäliigan tilanne TPS–Ässät-ottelun jälkeen Tällä sivulla seurataan TPS:n kotiotteluiden yrityskisan tulosveikkausta SM-liigakaudella 2014-15. Veikkaus perustuu TPS:n kotiottelutuloksen veikkaamiseen. Pistepörssissä näkyy 20 parasta yritystä, jotka ovat osuneet tulosveikkauksessaan oikein tai mahdollisimman lähelle. Voit seurata Lätkäliigan pistepörssiä nettisivuillamme osoitteessa www.aamuset.fi. Mitä yrityksenne tekee? Olemme yksi Suomen vanhimmista paikallisradioista. Täytämme ensi syksynä 30 vuotta, kertoo tuottaja Ville Klami. Mitkä ovat vahvuuksianne? Ripeys, paikallisuus ja vahvat perinteet. Auran Aallot on koko Turun talousalueella tunnettu tekijä, jota kuunnellaan paljon muun muassa työpaikoilla. Lisäksi TPS:n otteluselostukset ovat vahva brändimme. Auran Aallot on selostanut TPS:n otteluita kanavan alkuajoista lähtien. Millaiset ovat alan näkymät? Kilpailu kuulijoista on kovaa, mutta paikallisella sisällöllä ja ammattitaidolla tehdyillä jutuilla kilpailussa pärjää. Mikä on rakkain TPS-muistosi? Kevään 2010 Suomen mestaruus, kun olin itse Palloseuralla töissä. Mestaruuden arvoa lisäsi se, kuinka yllättäen menestys lopulta tuli. Mitä odotat TPS:lta loppukauden osalta? Toivon, että seurassa tehdyt muutokset tuottavat tulosta. Toivon myös, että ensi kauden valmennus saa työrauhan. Sitä kautta uskon, että suunta kääntyy ensi kaudeksi jälleen kohti parempaa. Mitä yrityksenne tekee? Olemme kolmannessa polvessa toimiva perheyritys. Hoidamme yritystä Kai-veljeni (kuvassa oikealla) kanssa. Yrityksemme valmistaa venekuomuja ja peitteitä. Suunnittelemme, valmistamme ja asennamme myös markiisit, kaihtimet ja aurinkovarjot, kertoo Kalle Uro. Mitkä ovat vahvuutenne? Pitkä kokemus alalta, huolellinen työnjälki ja kohtuulliset hinnat. Millaiset ovat alan näkymät? Viime vuodet ovat olleet aika tiukkoja, mutta nyt on sellaiset näkymät, että hiukan parempia aikoja kohti oltaisiin menossa. Mitkä ovat rakkaimmat TPS-muistosi? 1990-luvun mestaruuksia tietenkin muistelee lämmöllä. Rakkaita ovat myös muistot Kupittaan ajoilta, kun pikkupoikana pääsi harvakseltaan pelejä katsomaan. Mitä odotat TPS:lta loppukauden aikana? Odotan totta kai, että loppukauden aikana otettaisiin voittoja ja vähitellen saataisiin taas menestystäkin. Uskon ja toivon, että ensi kaudella TPS nousee jälleen ainakin sarjan keskikastiin vaikeiden vuosien jälkeen. Auran Aallot Turun Markiisi ja Peite Mitä Ole himm Täyt vuot Kl A n va n aikana oittoja ja aataisiin tystäja ä
Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 AAMUSET 16 Työpaikat
17 Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 AAMUSET
18 A AMUSET VIIHDE Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 JO perinteeksi muodostunut Turun Höpönassu -sketsihahmokilpailu järjestetään tänä keväänä kolmatta kertaa. Bar Kukassa käytävään kisaan otetaan 12 sketsihahmoa. Ensimmäinen alkuerä kisataan 25. helmikuuta. Muut alkuerät ovat 11. ja 25. maaliskuuta. Alkuja välierien jälkeen kolmas Turun Höpönassu kruunataan finaalissa 29. huhtikuuta. Maineen ja kunnian lisäksi Turun hauskin sketsihahmo kuittaa itselleen 500 euroa. Höpönassut hauskuttavat taas MATTI Johannes Koivun uusin levy Kauneimmat meistä on ristiriitainen levy. Toisaalta se on ”kaupallisin” Koivun levyistä, toisin sanoen viimeistellyin ja radioystävällisin. Arkiseen elämään ja varovaiseen nostalgiaan taipuvat kappaleet tuovat useampaan kertaan mieleen Juha Tapion. Esimerkiksi Emme muistele maanantaita on yksi tällaisista hetkistä. Koivun biisit ovat täynnä potentiaalia, mutta niitä on hiottu ehkä liiaksikin. Särmien hiominen pari pykälää karheammalla hiekkapaperilla olisi voinut tehdä Koivun tarinoille oikeutta. Sisäsiisti lopputulos on hieman yllätyskin, sillä tuottaja Tommi Vikstenin kädenjälki on yleensä ollut hiukan rosoisempi. Kenelle: Keskitien kotimaisen kuuntelijalle. Arvio: Useampi radiohitti irronnee, mutta jääkö soimaan pidemmäksi aikaa ihmisten mieliin. ILKKA LAPPI Hienoksi hiottu Oscar-gaala lähestyy. Kuka pokkaa pystit? Mikä on paras elokuva? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ”Meniskös naimissi vai onkel?” Aamuset ILKKA LAPPI FESTIVAALIEN ja konserttien kisa yleisöstä on kiristynyt vuosi vuodelta. Se on heijastunut monin tavoin myös perinteisten massafestivaalien elintilaan. Fullsteamin ja saksalaisen FKP Scorpion yhdistymisen myötä Seinäjoen Provinssiin saatiin tänä vuonna varsin nimekäs esiintyjäkaarti. FKP Scorpio järjestää ympäri Eurooppaa monta festivaalia, mikä antaa sille enemmän valtteja, kun neuvotellaan isoista kansainvälisistä artisteista. Ensi kesänä 46. kertaa järjestettävä Ruisrock on ollut ja aikoo jatkossakin säilyttää itsenäisyytensä, vaikka bändejä olisi ehkä helpompi houkutella osana isompaa kokonaisuutta. – Päätösvallan Ruisrockin suhteen pitää pysyä Suomessa. Ketjuuntumisesta olisi etua, mutta myös haittaa. Ketjuuntuminen voisi johtaa siihen, että festivaalin sisältö saneltaisiin täysin jostain muualta, pohtii Ruisrockin promoottori Mikko Niemelä. VAIKKA Ruisrock haluaakin pitää langat käsissään, ei se tarkoita tyystin korvien sulkemista ympäristöltä. Niemelä kertoo, että muun muassa Roskilden suuntaan hän on lähes päivittäin sähköpostiyhteydessä. Toisinaan myös ”kilpailijafestivaalien” kanssa tehdään yhteistyötä. – Aikaisempina vuosina muiden kotimaisten festivaalien kanssa on tehty yhteistyötä esimerkiksi, kun Studio Killers ja The Sounds on soittanut useammalla festivaalilla samana kesänä. Toistaiseksi Ruisrock on julkistanut noin puolet ensi kesän ohjelmistostaan. Tämän vuoden kiinnitykset ovat herättäneet sosiaalisessa mediassa jälleen kerran voimakkaita reaktioita puolesta ja vastaan. Niemelä pitää mielipiteiden jakautumista hyvänä asiana. – Festivaalit herättävät rajuja tunteita ja hyvä niin. Seuraan mielenkiinnolla meistä käytävää keskustelua. On hyväkin, että keskustelua piisaa. Se kertoo mielenkiinnosta ja odotuksista, joita meihin kohdistuu. 1990-LUVULLA Ruisrock haali ohjelmistoonsa todella nimekkäitä artisteja. Ruissalossa kävivät muun muassa David Bowie, Neil Young ja Bob Dylan. Nykyään Ruisrockissa vannotaan yksittäisten meganimien sijaan monipuolisuuteen. – Muutamassa vuodessa isojen nimien keikkapalkkiot ovat moninkertaistuneet. Meidän isona linjana on se, että mieluummin haetaan monta kiinnostavaa keskisuurta nimeä kuin laitetaan hirveä määrä rahaa yhteen todella isoon nimeen. Yhden kortin varassa oleminen on nykyaikana todella riskialtista. – Kaikelle on tilauksensa. Näen, että monipuolisuus on yksi Ruisrockin voimavara. Ruisrock on kuitenkin paljon muutakin kuin vain musiikki ja bändit. Odotuksiin pitää kuitenkin pystyä vastaamaan joka vuosi. Ei meille tulisi ketään, jos kaikki bändit olisivat ihan tuntemattomia, Niemelä toteaa. Langat säilyvät Turussa Itsenäisenä pysyvä Ruisrock luottaa monipuolisuuteen Ruisrockin valtti on monipuolisuus. Se on vetänyt viime vuosina festivaalikansaa laidasta laitaan. Ilkka Lappi
19 Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 AAMUSET Viihde
20 A AMUSET JETSET Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 TIMO SALMESMAA FBSK Ranska kutsuu. Baarimestarit ympäri maata kokoontuivat yökerho Vegasiin taistelemaan edustuksesta Calvados Nouvelle Vogue International Trophieen. Viidestä ranskalais? lmistä inspiraationsa ammentaneiden kilpailijoiden tuli viidessä minuutissa loihtia makuja tekniikkaraatia hivelevä drinkki. Voittajaksi laakeroitiin E. Ekblomin Markus Sillanpää, opiskelijoiden sarjan kultamitalistiksi kohosi Jenni Poretie. JetSet onnittelee! Dr. Feelgood Logomon klubitila täyttyy lauantaina kursailemattomasta rhythm’n’bluesista & pubrockista. Pääesiintyjänä takoo 1970-luvulla maailmanmaineeseen noussut Dr. Feelgood. Nykykokoonpano on soittanut pitkään yhdessä, alkuvoimainen solisti Robert Kanekin jo yli 15 vuoden rupeaman. Illan starttaa The Original Hardway ja huipentaa Hurriganes-tribuutin suoltava Indian. Timo Salmesmaa Hallittua symmetriaa. Ammattilaisten ohella ravintola-alan opiskelijat näyttivät taitonsa Calvados-mittelössä. Uudet tähdet tuikkivat kohta maailmalla ravintolakoulu Perhon Tuomas Lingrénin tyylinäyte. Timo Salmesmaa Juhlavasti. Jehovan todistajien entinen Valtakunnansali Ispoisissa muuntui juhlaja kokoustilaksi. Juhlava korkkasi toiminnan virallisesti ystävänpäivänä. Bilebändi Jukepoika latasi viiden vuosikymmenen hitit monine toiveineen. Isäntäpari, kesällä avioituvat Peter Eriksson ja Patricia Liias, viihtyivät vieraidensa joukossa ja paikallaolijat saivat myös nauttia maestron dj-taidoista. Aftereille juhlakansa suuntasi Showroomiin. Timo Salmesmaa Valentine’s taste. Juhlavan avajaisissa maisteltiin hempeitä teemaherkkuja. Sydänkakun avannut Mari Tarkiainen bailasi ystäviensä seurassa pitkälle iltaan. Hän piti onnistuneimpana tilojen vaaleaa ilmettä ja monikäyttöisyyttä. Dolgachov Ryhmäliikuntaa, mm. TRX, C-Workout, Les Mills ja joogaa, suitsuttava NRJ Workout Turku levittäytyy ensi viikolla Caribiaan. Treenejä täydentävät luennot kehon ja mielen terveydestä. Tunnusomaista tapahtumalle on treenaaminen live-artistin puskemana. Liikkujia villitsee räppäri Jontte Valosaari. Aasinsillan teemaan tuo miehen oma habitus. Palomiehenäkin työskennellyt maestro on naimisissa Bikini Fitness -malli Mari Kasvin kanssa. Feedough Laserleikkaukset ja gladiaattorisandaalit, farkku ja pellava yhdistettynä 70’s trendeihin. Eroottista väreilyä Fifty Shades of Grey -tyyliin. Ensipuraisu kevätmuotiin aistitaan perjantaina Marilynissä. Catwalkilla naisten ja miesten uusimmat trendit sekä Mr. Turku ’15 -? naali. Suomen Temptation Islandissa seikkaileva Ville Tappola luovuttaa kruununsa seuraajalleen. Kiihkeätunnelmaisen illan juontaa TV:stä tuttu Tony Hällfors.
21 Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 AAMUSET 22
23 A AMUSET MIELIPIDE Keskiviikko 18. helmikuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? VAATEKAAPPI pullottaa, mutta ei mitään päälle pantavaa! Tuttu ajatus monelle. Vaatteiden hinnat ovat monesti edullisia ja muoti vaihtuessaan hyvinkin nopeasti kannustaa uusien tuotteiden hankintaan. Tämän trendin toisella puolella näkyy kertakäyttökulttuurin huono laatu. Vaatteet eivät kestä pesukertoja kankaan nukkaantuessa ja venyessä pois mallistaan. Ekologisuus, eettisyys, ympäristövaikutukset sekä valmistustehtaan olosuhteet eivät ensimmäisenä pujahda mieleen. Aiemmin, kun muoti ei ollut määrittävänä tekijänä vaatteiden kiertokulussa, ei juurikaan syntynyt jätettä, sillä vaatteet pidettiin melkoisen tarkasti loppuun päällä vanhaa korjaten. Lopulta käytöstä poistetut vaatteet käytettiin vielä vaatteiden korjaukseen, matonkuteeksi tai siivousräteiksi. Nopean kuluttamisen trendissä on vanhasta lopulta päästävä eroon. Käytöstä poistettu vaate joko poltetaan jätteenpolttolaitoksella tai viedään kaatopaikalle, osan päätyessä uusiokäyttöön. Kaatopaikka toimii valitettavan usein loppusijoituspaikkana jopa ihan uusille vaatteille. Käytetty moneen kertaan pesty vaate on turvallinen tekstiili. Kaikki teollisuuden jäämät on pesty kankaista pois ja materiaali on pehmennyt mukavaksi iholle. Lastenvaatteissa kierrätys on onneksi trendikästä ja samalla tulee hankkineeksi aidosti turvallisia tekstiilejä lapsen iholle. Kierrätetty vaate on ekologinen valinta. Vaatetta olisi järkevää käyttää mahdollisimman paljon ja oman käytön päättyessä kierrättää eteenpäin. Ehjä ja puhdas vaate löytää uuden käyttäjän. Meillä onkin tämä vuosi aikaa järjestää vaatteiden kierrätysasiat kuntoon, sillä kaatopaikalle ei tekstiilijätettä saa päätyä enää vuoden 2016 alusta alkaen. Jatkossa kangasjäte olisi tarpeen saada talteen erikseen lajiteltuna. Sille voitaisiin kehittää uusiokäyttökohteita kuten lasille, metalliromulle ja jätepaperille. Me kuluttajat olemme tässä avainasemassa. Ostammeko uutta tarpeeseen vai hetken mielijohteesta? Kierrätämmekö tekstiilimme asianmukaisesti ja ympäristöä säästäen? Voisimmeko tehdä aikuisten vaatteiden kierrätyksestä trendin lastenvaatteiden tapaan? Tehdään hyviä valintoja. SATU KOSKINEN VARSINAIS-SUOMEN KOKOOMUSNAISTEN PUHEENJOHTAJA Vaatekaappi pullottaa EU-TUOMIOISTUIN on Sähköliiton kanssa samaa mieltä siitä, että suomalaiset työehtosopimukset sitovat myös Suomessa työtä teettäviä ulkomaalaisia työnantajia. Ennakkoratkaisu tarkoittaa sitä, että lähes 200 puolalaisen sähköasentajan palkkasaatavat, yli 6,5 miljoonaa euroa, lankeavat maksuun korkoineen puolalaiselle Elektrobudowa-yhtiölle. Kiista palkoista on syntynyt Olkiluoto 3:n ydinvoimalatyömaalla, jossa on koko sen surullisenkuuluisan rakennusurakan aikana työskennellyt satoja puolalaisia työmiehiä. Ratkaisu on merkittävä, sillä se antaa ammattiliitolle kanneoikeuden. Jatkossa väärin kohdellut työntekijät voivat siirtää riidanalaiset asiansa ammattiliittojen hoidettavaksi. Samalla päätös määrittää lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin vähimmäispalkasta. Sähköalojen ammattiliitto ja SAK pitävät annettua ennakkoratkaisua tärkeänä koko suomalaisen työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmän ja pelisääntöjen kannalta. Päätöksen mukaan toisesta EU:n jäsenvaltiosta Suomeen tulevalla yrityksellä on velvollisuus noudattaa Suomessa yleissitovaksi vahvistetun työehtosopimuksen palkkataulukkoja. Päätös selkeyttää kotimaisia työmarkkinoita ja auttaa myös suomalaisyrityksiä urakkatarjouskilpailuissa. JANNE LAULUMAA PÄÄLUOTTAMUSMIES TELESTE OYJ Työehtosopimukset pätevät siirtotyöläisiin YSTÄVÄNPÄIVÄVIIKONLOPPUNA elokuvateattereihin ympäri maailmaa saapui teos, joka on jo ennen ensi-iltaansa kavahduttanut, kiehtonut ja suututtanut. Fifty Shades of Grey on eroottiseen romaaniin perustuva, sadomasokistista seksiä kuvaava elokuva, joka yrittää muistaa käyttää adjektiivia “kiihkeä” markkinointiteksteissään mahdollisimman usein. Fifty Shades of Grey on ilmiö, jota mennään katsomaan ääriään myöten täynnä oleviin elokuvateattereihin välittämättä siitä, että kriitikot ovat lytänneet elokuvan lähinnä tylsäksi. Kenties moni tietää jo teatterin ovella menevänsä katsomaan huonoa elokuvaa, mutta haluaa kuitenkin nähdä sen, sillä onhan kyseessä The Elokuva, joka on nyt kaikkien huulilla. Vaikka pidän Fifty Shades of Greyta kuulemani perusteella jopa vastenmielisenä (pääosaa esittävä nainen alistuu seksiin osin tahtomattaan), en voi olla näkemättä tässä kaikessa jotain ilahduttavaa. Milloin viimeksi teattereissa on näytetty jotain näin valtavaksi ilmiöksi paisunutta elokuvaa, etenkin aikuiselle yleisölle? TÄHÄN mennessä elokuva on haalinut kasaan vajaat 250 miljoonaa dollaria. Elokuvan budjetti oli 40 miljoonaa dollaria. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että elokuva saa saman kohtalon kuin kirjasarja: trilogia on tulossa. Yhtä seikkaa ei sovi unohtaa, piti ilmiöstä tai ei: Fifty Shades of Grey on naisten tekemä, ennätyksiä rikkova Hollywood-elokuva. Sam Taylor-Johnson on ohjannut elokuvan ja Kelly Marcel käsikirjoittanut sen E.L. Jamesin kirjan pohjalta. Tällainen on erittäin harvinaista, ellei jopa historiallista. Hollywoodin sukupuolitasa-arvo on puhuttanut viime aikoina erityisen paljon, joten toivottavasti Fifty Shades of Grey lisää kierroksia keskusteluun. ESA TÖYKKÄLÄ Harmaan suosio