Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 | Nro 22 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Oletko pelannut pöytäpeliä, jossa jalkapallolle annetaan vauhtia tangoilla? Samaa peliä voi pelata nyt ihmisillä. Urheilu s. 10 Mitä ihmettä on tankofutis? Varhainen kevät tuntuu siitepölyallergisten nenissä ja silmissä. Etenkin koivu pärskyttää pahemman kerran. Elämä&tyyli s. 12 Kutinaa ja pärskettä Tuhdissa erikoisnumerossa asiaa avotakkojen uusimisesta, älylukoista ja ananaslampuista. Ja paljon muustakin. Koti&rakentaminen s. 15–31 Katse kotiin, päin! Vaalisarjan avauksessa ruoditaan vaalipiirimme ominaispiirteitä. Kaupunki s.8 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981 Toiminnanjohtaja Juuso Kallion mielestä osakkaiden tulisi kiinnostua nykyistä enemmän taloyhtiönsä päätöksistä. Sivu 18 Huomiota päätöksiin Vanhan avotakan energiatehokkuus paranee huomattavasti takkasydäme n uusimisella. Sivu 22 Avotakkojen uusi arvostus Kevään sisustushitti on ananas. Sitä on lampunjaloissa ja kynttilänjalossa – miksei tietysti hedelmäkorissakin. Sivu 31 On aika ananaksen Koti& rakentaminen Aamuset Sivut 15–31
Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET 2
3 Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 18.3.2015 Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 KUPITTAALLE on puuhattu ammattikorkeakoulun kampusaluetta jo pitkään. Suunnitelmat ovat olleet suurisuuntaisia. Moni muu asia on ollut kytköksissä kampukseen. Ammattikorkeakoululla on tiloja ympäri Turkua. Jos toiminta keskitetään Kupittaalle, tiloja vapautuu muille. Ne tarvitsevat remonttia ennen uusiokäyttöä. Suunnitelmista on vaiettu niin pitkään, että koko hanketta on pidetty jo kuolleena. Kuten tunnettua, valmistelu vaatii aikaa Turussa. Kampus on tulossa tiivistetyssä muodossa ensin kasvatusja opetuslautakunnan, sitten kaupunginhallitukseen ja valtuuston päätettäväksi. Prosessi on pitkä. Ensin päätetään kampuksesta, sitten sitä rakennetaan, jos rakennetaan. Vasta sen jälkeen ammattikorkeakoululta voi vapautua tiloja muuta käyttöä varten. SUUNNITELMAT ovat muuttuneet matkan varrella. Lukioita ei enää aiota keskittää Sepänkadulle. Siksi kaupunki on ryhtymässä takuumieheksi TSYK:n lukion remonttiin ja vuokraamassa talon lukiota varten 20 vuodeksi. Sepänkatua saatetaan tosin tarvita väistötiloiksi kouluremonttien ajaksi. Jos kampus toteutuu, AMK:n toiminta siirtyisi Kupittaalle syyskaudeksi 2018. AMK:n tiloja voitaisiin ottaa muuhun käyttöön vuoden 2018 ja vuoden 2019 alussa, remonttien jälkeen. AMK:n kampusta täydentää joka tapauksessa uusi Medisiina D, jossa on myös sekä yliopiston että sairaanhoitopiirin koulutustoimintaa. Mitä vapautuviin tiloihin suunnitellaan? Sepänkatu 1 ja 2 ovat menossa uuteen tarkoitukseen. Kaavamuutosten jälkeen ne on tarkoitus myydä asuinkäyttöön. RUISKADULLA jatkuisi koulutustoiminta, mutta siellä voisi olla myös muuta kuin kaupungin omaa koulutusta. Ainakin ammatti-instituutti voisi kuitenkin saada tilaa Ruiskadulta. Lukioita ei Ruiskadulle haluta siirtää, koska linjausten mukaan lukiot irrotetaan peruskouluista, niiden yksikkökoko kaksinkertaistetaan ja uudet yksiköt sijoitetaan keskustaan lähelle toisiaan. Suunnitelmat näyttävät nyt tältä, mutta ne ehtivät muuttua vielä moneen kertaan. Vain muutos on pysyvää. LASSE VIRTANEN Kutistuu, mutta ei kuole MILLÄ keinoilla Suomi saadaan nousuun? VIROLAINEN: Meidän on turha käydä huutokauppaa siitä, mikä on julkisen sektorin oikea koko. Tärkeintä on, että kaikki ihmiset, jotka ovat työkykyisiä ja työhaluisia, pystyisivät tekemään työtä. KOIVUSALO: Ei julkinen sektori ole vain iso ja paha. Kyllä sekin luo yrityksille edellytyksiä esimerkiksi sillä, että meillä on koulutettuja, terveitä ihmisiä. A-MV: Minulle on valtavan tärkeää, että meillä on aidosti mahdollisuuksien tasa-arvo. Että lapset ja nuoret saavat hyvän koulutuksen huolimatta heidän perhetaustastaan. M-EK: Tämä on hyvä kuulla. A-MV: En missään nimessä ole leikkaamassa koulutuksesta. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen pitäisi keskittyä. M-EK: Yritysten pitää ottaa itse vastuuta. Eikä niin, että valtio syytää miljardeja. A-MV: T&k ei ole pelkästään yritysten tehtävä, vaan myös yliopistossa tehtävää perustutkimusta. M-EK: Ehdottomasti, mutta yrityspuolelle on annettu aika paljon helpotuksia yhteisöveron alennuksena. Miksi yritykset eivät käytä lisärahaa tuotekehitykseen? A-MV: Se auttaa nimenomaan isoja yrityksiä. Yksinyrittäjälle ei ole paljon iloa alennuksesta. M-EK: Ei todellakaan. Mutta olemme isojen vientiyritysten, pörssiyritysten varassa. Niitä alennus on hyödyttänyt. A-MV: Silloin tulemme hintakilpailukykyyn. Isot firmat ovat vieneet tuotantoa sinne, missä niiden markkinat ovat. Työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. M-EK: Yritystuet pitäisi kohdistaa pk-sektorille vientisuuntautuneisiin yrityksiin. A-MV: Tarvitsevatko ne tukia vai toimintaympäristöä, jossa voivat toimia? M-EK: Ne tarvitsevat rahoitusta, koska pankit eivät anna rahaa. A-MV: Jos on hyvä bisnesidea, niin kyllä silloin rahaa pitäisi saada. M-EK: Yritys työllistää vain silloin, kun sillä on töitä. Ei siihen auta muu. A-MV: Jos koeaika pidennettäisiin neljästä kuukaudesta kuuteen, työllistämisen kynnys laskisi. M-EK: Neljä kuukautta on jo aika pitkä. Määräaikaiset työsopimukset ovat ihan mahdollisia tässä maassa. A-MV: Koen niin, että yrittäjä ja työntekijä pystyvät sopimaan työpaikalla paikallisesti. Työelämän joustot olisivat erittäin tervetulleita. M-EK: Nyt jo pystytään sopimaan paikallisesti. Tes on vain minimi. MELKEIN turkulainen Darude on julkaissut uuden sinkun. Radio Airiston Aaltojen mukaan Sandström on uudistettu, ruotsinkielinen versio artistin 90-luvun lopun megahitistä. Tahtilaji on nostopolvihumppa. MOBIILIPALVELUT ovat valtaamassa pysäköintialaa. Homma hoituu myös ihan perinteisellä kännykällä, älyluuria ei tarvita. Lähitulevaisuudessa ei tarvita kapulaakaan, kun tiedot luetaan rekisterikilvestä ja maksu alkaa raksuttaa automaattisesti. Tämä on sitä järkevää teknistä kehitystä. PYÖVELIT olivat ennen vanhaan yhteiskunnan vieroksumia hylkiöitä, joilla oli kuitenkin vakaa duuni ja hyvä liksa. Samaa voi nykyään sanoa liikkeenjohdon tehostamiskonsulteista. Työväeltä kaula katki ja pankin kautta karkuun. Tack… …nej tack! PUOLI miljardia euroa vuodessa toimintarahaa saava Yleisradio etsii nyt rohkeita sinkkuja osallistujiksi uuteen treffiohjelmaansa. Siis uuteen treffiohjelmaansa. Nyt herätys siellä Pasilassa! Ne on kansan rahoja. IKEASSA on uusimpana villityksenä aikuisten piiloleikit. Leikkitällejä ja tavarataloja sovitaan Facebookissa. Sitten vielä väitetään, että ihmisillä on nykyään liian vähän vapaa-aikaa. TAPAKOULUTTAJA Kaarina Suonperän (kuvassa) mielestä naisen ei ole sopivaa mennä ensimmäisenä hissiin, koska se on tekninen laite, jota miehen tulee operoida. Ei tähän voi muuta sanoa, kuin että voi aikoja, voi tapakouluttajia. s is uti ä n N Koivusalo MARI-ELINA KOIVUSALO on eduskuntaryhmän ryhmäavustaja ja demarien ehdokas Turusta. ANNE-MARI VIROLAINEN on kansanedustaja ja kokoomuksen ehdokas Liedosta. Virolainen DEBATTI
5 Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 Joko olet veivannut kesärenkaat alle? Vai onko se hätiköintiä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VARSINAIS-SUOMEN pelastuslaitos järjestää Luolalan paloaseman vihkiäisjuhlat kutsuvierastilaisuutena tiistaina 24. maaliskuuta. Kutsuvieraita on tulossa lähes sata. Musiikkiesityksistä vastaa Raision VPK:n soittokunta. Juhlissa puheita pitävät muun muassa Naantalin kaupunginjohtaja evp. Martti Sipponen, aluepelastuslautakunnan puheenjohtaja Pia Lindell sekä pelastusjohtaja Jari Sainio. Luolalan paloasemalla vihkiäiset PYSÄKÖINNIN maksaminen mobiililaitteella kasvatti suosiotaan viime vuonna etenkin Turussa. EasyParkpalvelun käyttäjät pysäköivät autonsa viime vuonna Turussa yli 130 000 kertaa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 86 prosenttia, eli enemmän kuin missään muualla. Koko maassa EasyParkin palvelulla pysäköitiin 2,3 miljoonaa kertaa. Se on miljoona kertaa ja 74 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Suomessa EasyParkilla voi parkkeerata jo 25 paikkakunnalla. Kasvu ei tule pelkästään älypuhelimien kautta tapahtuvasta pysäköinnistä. Pysäköinnin voi käynnistää ja lopettaa millä tahansa puhelimella soittamalla automaattiseen palveluun. EasyParkin mukaan pysäköinti muuttuu lähivuosina täydellisesti. Muutos ei koske pelkästään maksamista. Jo lähitulevaisuudessa teknologia tunnistaa maksulliselle paikalle pysähtyneen auton, ja aloittaa parkkimaksun veloituksen automaattisesti. Kun auto lähtee liikkeelle, veloitus myös päättyy automaattisesti. Mobiiliparkkeeraus kasvaa Turussa LASSE VIRTANEN PÄIVÄHOIDOSSA olevien lasten määrä on kääntynyt vaihteeksi hienoiseen laskuun Turussa. Suunta on ollut pitkään kasvava, mutta kahden ensimmäisen kuukauden päivähoitomaksujen kertymä on ollut hieman pienempi kuin viime vuonna. Maksuja arvioidaan silti kertyvän noin 70 000 euroa budjetoitua enemmän, vaikka alkuvuoden kertymä on yleensä loppuvuotta suurempi. Henkilöstökulut ovat arvion mukaan 1,3 miljoonalla eurolla. Turussa oli helmikuussa noin 7 700 lasta päivähoidossa eli päiväkodissa, perhepäivähoidossa sekä palvelusetelin, maksusitoumuksen tai yksityisen hoidon tuen piirissä. Vuosi sitten luku oli lähes sama, mutta vuonna 2013 runsaat 200 lasta pienempi. Nousu on ollut tasaista, sillä vuonna 2008 lapsia oli päivähoidossa alle 6 900. Kaupungin oman tuotannon päivähoidossa oli helmikuussa 5 729 lasta, joista 5 445 päivähoidossa ja 1 318 esiopetuksessa. Perhepäivähoidossa oli 284 lasta ja avoimissa puistoissa ja kerhoissa 532 lasta. Palvelusetelillä hankitussa päivähoidossa oli 1 429 lasta. Kotihoidon tuen piirissä oli 2 144 lasta ja yksityisen hoidon tukea sai 524 lasta. Päivähoitolasten määrä tasaantunut Turussa UUTISANALYYSI VARSINAIS-SUOMEN vaalipiirissä on ehdolla kevään eduskuntavaaleissa 166 kandidaattia. Jaossa on ennätysmäärä ääniä, sillä kaksi kansanedustajaa luopuu vapaaehtoisesti paikastaan Arkadianmäellä ja listoilta puuttuu monia suuria äänimääriä viime vaaleissa keränneitä ehdokkaita. Heli Paasio (sd.) oli vaalipiirin äänikuningatar peräti 13 958 äänellä. Jyrki Yrttiaho – joka valittiin vasemmistoliittolaisena, mutta joka on istunut Vasenryhmän eduskuntaryhmässä saatuaan puolueensa ryhmästä potkut – sai 4 634 ääntä. Listoilta puuttuvat myös muiden muassa 4 174 ääntä saanut Timo Kaunisto (kesk.), joka on nyt ehdolla Hämeen vaalipiirissä, Mauri Salo (kesk., 4 173), Kaija Hartiala (kok., 3 167), Erkki Koskinen (ps. 3 866), Seppo Lehtinen (sd., 2 775), Matti Rantanen (kok., 2 472), Vesa Mäki (kok., 2 366) ja Jouni Lehikoinen (kesk., 2 378). Uutta kotia etsii siis varovaisesti arvioidenkin ainakin 50 000 ääntä. Vaihtuvuutta ehdokaslistoilla on aina, mutta kodittomia äänestäjiä on nyt verraten paljon. OTTAJIA äänille on paljon ja rahaakin käytetään, vaikka todennäköisesti vähemmän kuin viime vaaleissa, joihin Ilkka Kanerva (kok.) upotti peräti 71 000 euroa. Yle Turun vaalikoneeseensa perustaman arvion mukaan yli 50 000 euron budjetilla kampanjoivat vain Olavi Ala-Nissilä (kesk.) ja kokoomuksen Pertti Hemmilä (kok.). Ennakkoarvio ei aina pidä kutiaan kampanjamaniassa, vaan budjetit saattavat kasvaa. Ennätysmäärä ääniä jaossa Kymmenettuhannet äänestäjät etsivät uutta ehdokasta eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomessa eduskuntavaalien kampanjointi on jo täydessä käynnissä. Petteri Orpo (vas.) ja Li Andersson (oik.) kohtasivat opiskelijoiden järjestämässä vaalitilaisuudessa. Riitta Salmi Ylen mukaan enemmistö ehdokkaista pyrkii kansanedustajaksi alle 10 000 euron budjetilla ja kolmannes pärjää alle viidellä tonnilla. Noin joka kuudes ehdokas yrittää tulla valituksi ilman ulkopuolista rahoitusta. Varsinais-Suomessa ehdokkaita asettaa 16 ryhmää, kaksi vähemmän kuin viime vaaleissa. Poissa ovat Sinivalkoinen rintama ja Suomen senioripuolue. Ehdokkaita on 25 vähemmän kuin viime vaaleissa. Vaaliliittoja on kaksi. Kokoomus on vaaliliitossa RKP:n kanssa. Se tarkoittaa, että 19 ehdokkaan listalla on kaksi ruotsalaista ja 17 kokoomuslaista. Stefan Wallinin (r.) kansanedustajapaikka on maan varmimpia, sillä hänen vertauslukunsa nousee väistämättä korkeaksi. LIITOSSA ovat myös Suomen kommunistinen puolue (SKP) ja Kommunistinen työväenpuolue (KTP). Vasemmistoliitolla, SDP:llä, keskustalla, kristillisdemokraateilla, perussuomalaisilla ja vihreillä on täydet listat. Ehdokkaita asettavat myös Suomen työväenpuolue (STP), Piraattipuolue ja Muutos 2011. Miehiä ehdokkaista on 98, naisia 68. Keski-ikä on 44 vuotta. Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 19. huhtikuuta, mutta ennakkoäänestys alkaa kotimaassa jo 8. huhtikuuta ja päättyy 14. huhtikuuta. Vaalitulos vahvistetaan 22. huhtikuuta. LASSE VIRTANEN SUOMEN Maaseutumatkailuyrittäjät ry on valinnut Vuoden kellokkaaksi Taattisten tilan Merimaskusta. Taattinen on vanha ratsutila, jonka värikäs historia tunnetaan 1500-luvulta saakka. Maaseutumatkailuyritys tarjoaa majoitusja ruokailupalveluita sekä puitteet järjestää tilaisuuksia ja kokouksia. 150 hehtaarin maatila kotieläimineen on erikoistunut yritysten ja isojen ryhmien tilaisuuksiin. Vanhat majoitusrakennukset on restauroitu aikansa tyylin mukaisesti. Perustelujen mukaan Karin ja Markku Aaltonen ovat osallistuneet aktiivisesti Suomen maaseutumatkailuyrittäjät ry:n toimintaan jo vuosien ajan. Yrittäjäpariskunta omaa laajan yhteistyöverkoston alueellisesti sekä valtakunnan tasolla. Taattisten tila sai palkinnon
7 Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA PITKÄN uran jazzmuusikkona luonut Juhani ”Junnu” Aaltonen esiintyy Flame Jazz -konsertissa perjantaina 20. maaliskuuta kello 21 Monkissa. Säveltaiteen Valtionpalkinnolla huomioitu 80-vuotias taiteilija on liikuttanut jazzyleisöjä jo vuosikymmenten ajan. Aaltonen oli 1970-luvulla yksi UMO Jazz Orchestran sekä Tasavallan Presidentti -yhtyeen perustajajänistä. Junnu Aaltonen jammailee Monkissa LASSE Virtasen jutusta: suomenkielisten seurakuntien määrää voi kyllä vähentää, mutta ruotsinkielisten seurakuntien määrää ei. RAUNO GRANFORS VASTAUS kysymykseenne: keräilen valurautaisia paistinpannuja. Niissä on valmistajan nimi ja muuta mielenkiintoista. Olin perinyt äidiltäni pari, yhden olen ostanut ja yhden poiminut roskalavalta. Keräilen myös puisia vaatehenkareita, tukevia vanhempaa mallia olevia, joissa on esimerkiksi vaatefirman nimi. Tiedän toisenkin rouvan, joka kerää niitä. MAULIKKI KIITOS T-sairaalan osasto TD4/TB4 viikolla 11, kun otitte kantaa myös psyykepotilaan hätähuutoon/omaisen uupumiseen. Hankitte potilaalle psykiatrin arvion ja jatkohoitopaikan. Alunperin piti vain hoitaa jalan murtuma. UUPUNUT AVOVAIMO JOS ei ole rahaa, ei voi rakentaa. Maailmassa on varmasti tärkeämpääkin. Ja kiireestä puhuminen on hieman omituista. Olin yli 50 vuotta sitten koripallomiehenä (epävirallisessa) toimikunnassa, joka pohti ja ajoi palloiluhallia Turkuun. Saatiin Samppalinna noin 10 vuoden perästä. Oltiin kovin tyytyväisiä. Eli kiirettä pitää? HEIKKI MÄKI, EX-KORIPALLOILIJA Äänestätkö vaaleissa ihmistä vai puoluetta? Vai oletko nukkuvia? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Ajatonta muotia. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. VAALIT 2015 ILKKA LAPPI TAVOITIMME FC TPS:n urheilutoimenjohtajan Juha Reinin tiistaina kello 10.00. Missäs oot? – Eerikkilän urheiluopistolla seuraamassa 2000-syntyneiden turnausta. Täällä on satakunta junioria paikalla. Kuinka komeat tuuletukset irtosivat, kun Suomen cupin viidennen kierroksen vastus selvisi? – En kauheasti tuulettele arvontoja. Tuuletan, kun pelit voitetaan. Mutta on hienoa, että saatiin tällekin vuodelle Turun derby. Se oli myös hienoa, että saimme sen kotiotteluksi. Saamme varmasti tehtyä Yläkentälle intiimin ja hienon tapahtuman. Kiititkö jotenkin onnettarena toiminutta Jari Litmasta arvonnasta? – Litti itse asiassa istuu tässä vieressä. Käsipäivää sanottiin ja samalla kiitin. Onko derbyn merkitys nyt isompi, kun sarjakauden aikana ette kohtaa Interiä? – Ainakin kannattajille tuntuu olevan. Sosiaalisessa mediassa alettiin heti keskustella asiasta. Se on hyvä kanava nostattaa asioita. Meillä on paljon asiantuntevia seuraajia sosiaalisessa mediassa. Uskon, että tällaiset kovat pelit nostavat koko Suomen cupin arvostusta. Cup on kuitenkin lyhin tie Euroopan kentille. Maailmalla cupit ovat arvostettuja. Miten Suomessa cupin arvostusta saataisiin nostettua? – Se vaatii kovaa duunia. Oli kyse sitten liigasta, cupista, maajoukkueesta tai mistä vaan niin oikotietä ei ole. Kun suomalainen jalkapallo tuotteena on parempi, arvostus seuraa perässä. Cupin suola on alasarjaseurojen yllätykset. Niitä tarinoita pitäisi saada myös nostettua esiin. Onnetarta kiittänyt LASSE VIRTANEN SUOMI käy eduskuntavaaleihin. Maa on jaettu 13 vaalipiiriin. Minkälainen vaalipiiri Varsinais-Suomi on? Poikkeaako se muusta maasta? Varsinais-Suomessa on 387 921 äänioikeutettua, joista naisia on selvä enemmistö, 203 372, ja miehiä 184 549. Ulkosuomalaisia kokonaismäärästä on 17 548. Äänioikeutetuista runsaat 40 prosenttia on turkulaisia, tarkalleen 156 302. Varsinais-Suomi on vaalipiireistä vasta viidenneksi suurin. Suurempia ovat paitsi Uusimaa ja Helsinki, myös Pirkanmaa ja Kaakkois-Suomi, joka on Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirien yhdistelmä. Varsinais-Suomesta valitaan 17 kansanedustajaa. Vaalipiirillä on ominaislaatunsa. Turussa on suurista kaupungeista suhteellisesti eniten vanhusväestöä. Turku on myös Suomen sinkkupääkaupunki. Puolessa kotitalouksista on vain yksi asukas. Ruotsinkielisiä on suhteessa enemmän kuin muualla maassa keskimäärin, samoin muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia. Kirkkoon kuuluminen ei ole enää suurilla kaupunkiseuduilla samanlainen normi kuin maaseutuvaltaisilla alueilla. Sama koskee erityisesti Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymää, josta erosi viime vuonna 3 000 seurakuntalaista. Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli jo yli 1,2 miljoonaa uskontokuntiin kuulumatonta. VÄESTÖLLINEN huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä sataa työikäistä kohden on Varsinais-Suomessa maan keskiarvotasoa. Luku oli vuonna 2013 56,6, kun keskiarvo oli 55,8. Itsenäisyyden aikana huoltosuhde on ollut korkeimmillaan vuonna 1917 (67,6) ja alhaisimmillaan vuonna 1984 (46,7). Kun mittarina on bruttokansantuote asukasta kohden ja koko maan lukemaksi määritellään sata, jää Varsinais-Suomi keskiarvon alapuolelle luvulla 91 (vuoden 2011 tilasto). Taloudellisesti edellä olivat Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella myös Ahvenanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Karjala ja Satakunta. Varsinais-Suomessa kokoomus on ollut johtava puolue viime vaaleissa, mutta niin ei ole ollut aina. Turussa liberaalit, millä nimellä vaaleissa olivatkaan, olivat 1960-luvulle asti vahvempia kuin kokoomus ja vaalipiirissäkin lähes yhtä vahvoja. Kokoomuksen nousu alkoi 1970-luvulla, kun LKP katosi poliittiselta kartalta. Kokoomus sai vuonna 1979 ensi kertaa viisi kansanedustajaa Varsinais-Suomesta – joka aiemmin tunnettiin Turun eteläisen vaalipiirin nimellä – eikä ole pystynyt enää kasvattamaan määrää sen jälkeen. Vihreät ovat ottaneet osansa liberaalien jäämistöstä, mutta ovat yltäneet kahteen paikkaan vain kerran, vuonna 2007. KESKUSTA on ollut Varsinais-Suomessa suhteessa pienempi kuin muulla maassa, vaikka maakunta on maan vilja-aittoja ja kotieläintuotannon keskuksia. Keskustan kannatuspiikki osuu vuoden 1991 vaaleihin, jotka toivat puolueelle neljä paikkaa. Laitavasemmiston kannatus on myös ollut teollisuuden ja telakoiden Turussa vankkaa viime vuosiin asti. Sosiaalidemokraattien suuruuden kautta oli sotien välinen aika, jolloin äärivasemmiston puolueet olivat kiellettyjä. SDP käytti koko vasemmiston ääntä. Sotien jälkeen SKDL oli vasemmiston ottelussa niskan päällä aina vuoden 1966 vaaleihin asti. Sen jälkeen vaaka kääntyi demareille, vaikka vasemmisto on menettänyt kokonaisuutena asemaansa. Mikä mikä vaalipiiri? Varsinais-Suomessa suhteellisesti enemmän vanhuksia, sinkkuja, ruotsinkielisiä ja muunkielisiä kuin muualla maassa keskimäärin Kadunvarsimainonta oli voimissaan vuoden 1995 eduskuntavaaleissa. Sakari Sahlstein Eija Lindroos
9 Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 RINGETEN SM-sarjan pronssiottelussa kohtaavat RNK ja Blue Rings. Pronssiottelu pelataan Raisiossa ensi lauantaina 21. maaliskuuta. Ottelu alkaa kello 13. Runkosarjan nimiinsä vienyt RNK lähti ennakkosuosikkina pudotuspeleihin. Välierissä Nokian Urheilijat osoittautui kuitenkin liian kovaksi vastukseksi edeten finaaliin otteluvoitoin 3–1. RNK:n historian toinen ringettemestaruus jäi haaveeksi. RNK hakee balsamia haavoille TURUN Riennon koripallonaisten kausi jatkui loppuun asti mollivoittoisesti. Pitkään oli selvää, että Riento jää sarjan jumboksi ja hakee vauhtia alemmalta sarjaportaalta. 23 ottelun tappioputki ei jättänyt jossiteltavaa. Tappioiden takana on monta pientä tekijää. Joukkue kasattiin pikavauhtia, loukkaantumisia oli paljon, eikä peli missään vaiheessa asettunut uomiinsa. Syistä huolimatta Riento alisuoritti. Riennolla onkin iso kysymys ratkaistavanaan. Miten toimintaa viedään jatkossa eteenpäin? Haluaako Riento nousta uskottavaksi organisaatioksi? Onko sillä resursseja nousta kilvoittelemaan joukkuemenestyksestä? Vai onko Riennon tie yksilöiden tie? Riennossa oli tälläkin kaudella lupaavia yksilöitä. Yksilöiden auttaminen urallaan eteenpäin on sekin hyvä päämäärä, mutta sekin tarvitsee tehdä johdonmukaisesti. ILKKA LAPPI Mihin menet, Riento? Kumpi vie Suomen cupin futisderbyn? Kuka nousee ottelun ratkaisijaksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI PERINTEINEN pöytäjalkapallo eli kicker on kaikille tuttu, mutta pöytäjalkapallon ”isoveli” tankofutis on ainakin vielä toistaiseksi tuntemattomampi laji. Tankofutiksessa ihmiset toimivat pelaajina. Heidät kiinnitetään valjailla tankoihin. Turkulainen Teemu Saarinen toi lajin pari vuotta sitten Suomeen. – Olemme yritykseni kautta tehneet esimerkiksi virkistyspäiviä. Etsimme sellaista aktiviteettia, jossa on konkreettista tiimityötä ja millä voi liikuttaa suuriakin massoja samaan aikaan, Saarinen kertoo. Isoissa jalkapallomaissa kuten Englannissa ja Espanjassa laji on noussut melko suosituksi. Esimerkiksi Englannissa tankofutiksessa pelataan jo säännöllisesti turnauksia. – Tankofutis on matalan kynnyksen laji. Jokainen pystyy osallistumaan siihen. Ei tarvitse osata pelata jalkapalloa tai olla erityisen liikunnallinen, vaikka saattaa jalkapallotaustasta hyötyä olla. Sukupuolella tai iällä ei ole väliä. Kuvaavaa on kuitenkin, että eräässä järjestämässämme tapahtumassa sairaanhoitajat voittivat alasarjoissa pelanneet betonityöläiset, Saarinen toteaa. TÄNÄ keväänä järjestetään tankofutiksen ensimmäiset SM-kisat. Karsinnat järjestetään maalis-toukokuun aikana neljällä paikkakunnalla. Lohjalla, Ikaalisissa, Turussa ja Helsingissä käytävien karsintojen kautta jokaisen paikkakunnan viisi parasta selviävät finaalitapahtumaan, joka järjestetään elokuun lopulla Helsingissä. – Tähän asti olemme järjestäneet vain suljettuja pelejä, mutta tasaisesti meiltä on kyselty, että missä lajia pääsisi pelaamaan itse kokoamallaan joukkueella. SM-kiertue vastaa tähän kysyntään, Saarinen taustoittaa. Karsinnat ovat kaikille joukkueille avoimet. Joukkueessa voi olla viidestä kahdeksaan pelaajaa. Kerrallaan tankofutiksessa kentällä on viisi pelaajaa. – Tavoitteena on saada jokaiselle karsintapaikkakunnalle 20 joukkuetta. Enemmänkin mukaan otetaan, jos joukkueita tulee. Jokaisella paikkakunnalla käytämme kahta kenttää, joten pelit saadaan rullaamaan sujuvasti, kertoo SM-kisojen kilpailupäällikkönä toimiva Saarinen. SUUNNITELMISSA on myös tehdä SM-kisoista vuosittainen tapahtuma ja lisätä näin lajin tunnettuutta. Saariselta löytyy uskoa, että tankofutis voi lyödä läpi niin työporukoiden ajanvietteenä kuin vakavamminkin otettavana kilpaurheiluna. – Lajissa pääsee helposti alkuun. On ollut jännä myös huomata, että laji vie nopeasti mukanaan. Kilpailuvietti on herännyt nopeasti, kun pelaajat ovat kentälle päässeet, Saarinen sanoo. Tankofutiksen Turun karsinta 25. huhtikuuta Caribiassa. Ilmoittautumiset osoitteessa www.tankofutis.fi. Valjaisiin pelinappulaksi Tankofutiksessa kisataan SM-kisat ensimmäistä kertaa Tankofutiskenttä nousee nopeasti monenlaiseen miljööseen. Pelialustaksi sopii muun muassa nurmikko, hiekka, asfaltti ja parketti. Teemu Saarinen
11 Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET
12 A AMUSET ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 RAISION MLL:n kylämummi Leila Pasanen pitää lapsille satutunteja keskiviikkoisin Raision kaupunginkirjastossa. Satutunnit jatkuvat kevään ajan keskiviikkoisin kello 10. MLL:n kylämummit ja -vaarit ovat vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita aikuisia, jotka haluavat olla läsnä lasten arjessa ja antaa aikaansa. He eivät ole yksittäisten lasten varamummeja tai -vaareja, vaan toimivat esimerkiksi päiväkodeissa tai MLL:n perhekahviloissa. Mummin satuja TURUN messukeskuksessa järjestetään jälleen Piha & Puutarha -messut perjantaista sunnuntaihin 10.–12. huhtikuuta. Messujen yleiskoristelun teemana on tänä vuonna kevät ja sen mukanaan tuoma värimaailma. Messuilla kuullaan muun muassa taimien esikasvatuksesta ja kylvöstä, luonnonmukaisesta pihasuunnittelusta ja sipulikasvien valinnasta kasvupaikoille. Myös vanhat koristekasvit ja yrttipuutarhat ovat esillä ohjelmassa. Työnäytösalueella asennettaan muun muassa pihakiviä ja tehdään trendikäs kesäkukkaistutus. Ohjelmalavalla puhuvat muun muassa arboristi-puutarhuri Minna Toivanen, Sonja Lumme sekä maisema-arkkitehti, puutarhakirjailija Saila Routio. Turun Messukeskus toteuttaa Piha & Puutarha -messut yhteistyössä Lounais-Suomen Puutarhayhdistyksen, Ammattiopisto Livian, Kauppapuutarhaliiton sekä Suomen Kukkakauppiasliiton kanssa. Kevätfiilistä messuillen Oletko huomannut kevään merkkejä? Mitä on tarttunut silmään? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA SIITEPÖLYALLERGIA kiusaa monia suomalaisia. Allergiatietokeskuksen asiantuntijalääkäri Timo Vanto kertoo, että eniten ongelmia aiheuttaa koivu. – Melkein joka viides suomalainen kärsii koivuallergiasta, ja kymmenen prosenttia saa oireita joka vuosi. Koivun siitepölykaudesta ennustetaan tänä vuonna lievää. Koivun jälkeen eniten oireita aiheuttavat heinät ja pujo. Siitepölyallerg ia puhkeaa useimmiten 3–4 vuoden iässä, mutta se voi alkaa aikuisiälläkin. Tavallisimpia oireita ovat nenän vuotaminen, aivastelu sekä silmien punoitus ja kutina. Osa kärsii myös yskästä ja hengitysvaikeuksista. Allergiaoireiden erottaminen flunssasta tai astmasta on usein hankalaa. – Huhti-toukokuussa on virusinfektiohuippu, ja samaan aikaan ilmassa on paljon katupölyä. On vaikea tietää, johtuuko esimerkiksi yskä allergiasta, katupölystä vai flunssasta, Vanto sanoo. PUOLET koivulle herkistyneistä siitepölyallergikoista saa oireita myös ruoka-aineista, kuten hasselpähkinästä, kiivistä, omenasta tai porkkanasta. Jos nämä ruuat kutittavat suussa siitepölyaikaan, on syytä epäillä allergiaa. Allergioita voidaan selvittää testein. Siitepölyallergiaa hoidetaan antihistamiinilla, nenäsuihkeella ja silmätipoilla. Vanto suosittelee myös nenäkannua, joka huuhtelee nenäkäytäviä ja irrottaa limaa. Osalla siitepölyallergikoista oireet ovat hyvin lieviä, eikä hoitoa tarvita. Antihistamiini lievittää allergian oireita tehokkaasti. Vanto kertoo, että uusilla allergialääkkeillä on hyvin vähän haittavaikutuksia, eivätkä ne tutkimusten mukaan aiheuta mainittavaa väsymystä. Potilaan lääkkeisiin liittämä väsymys voi olla allergian oire. Jos oireet ovat vaikeita, Vanto neuvoo aloittamaan lääkityksen pari viikkoa ennen siitepölykauden alkamista. – Muussa tapauksessa lääkitys kannattaa aloittaa vasta oireiden ilmaannuttua. Näin vältetään turhaa lääkitsemistä. Antihistamiini vaikuttaa nopeasti, jo tunnin päästä lääkkeen ottamisesta. Oireet eivät ole välttämättä joka vuosi yhtä voimakkaita. JOS lääkkeistä ei ole riittävästi apua, Vanto suosittelee siedätyshoitoja. Ne vaativat potilaalta sitoutumista. Esimerkiksi syksyllä aloitettava pistoshoito kestää kolme vuotta ja siihen liittyy useita hoitokäyntejä. – Uutena vaihtoehtona koivuallergian hoitoon on tullut siedätyshoito, jossa allergeenia suihkutetaan kielen alle. Hoito aloitetaan vuodenvaihteessa ja sitä jatketaan päivittäin viiden kuukauden ajan kolmena vuotena. Hoito voidaan toteuttaa pääosin kotona. Siitepöly kiusaa Miltei viidennes suomalaisista saa oireita koivusta Kevät on monille siitepölyallergikoille pahinta pärskytysaikaa. Thinkstock
13 Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET Elämä&tyyli
Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET 14
Toiminnanjohtaja Juuso Kallion mielestä osakkaiden tulisi kiinnostua nykyistä enemmän taloyhtiönsä päätöksistä. Sivu 18 Huomiota päätöksiin Vanhan avotakan energiatehokkuus paranee huomattavasti takkasydämen uusimisella. Sivu 22 Avotakkojen uusi arvostus Kevään sisustushitti on ananas. Sitä on lampunjaloissa ja kynttilänjalossa – miksei tietysti hedelmäkorissakin. Sivu 31 On aika ananaksen Koti& Koti& rakentaminen rakentaminen Aamuset Aamuset Sivut 15–31
16 A AMUSET Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 Millainen on unelmaasuntosi? Mitä kaikkea siellä olisi? ASUMISOIKEUSASUNTOJEN rakentaminen on Suomessa voimakkaassa kasvussa. Eniten uusia asuntoja rakennetaan pääkaupunkiseudulle. Turkuun niitä valmistuu tänä vuonna 33. – Asumisoikeusasuminen on joustava, kohtuuhintainen ja monimuotoinen asumismuoto, perustelee Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen. Asumisoikeusasuminen kasvussa KEVÄT on yhtiökokousten aikaa taloyhtiöissä. Asialistalle kannattaa lisätä taloyhtiön energia-asiat ja niiden parantaminen. Hyvän taloyhtiön tunnusmerkki on se, että energiatehokkuus on kunnossa ja sisätiloissa on miellyttävää oleskella. – Kun uudisrakentaminen lähivuosina on lähes nollaenergiarakentamista, ero vanhojen ja uusien rakennusten välillä kasvaa entisestään. Taloteknisillä korjauksilla kuilua voidaan pienentää. Miksi maksaa vuodesta toiseen korkeita lämmityslaskuja, kun on mahdollista päästä halvemmallakin, toimialapäällikkö Arvo Ylönen LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:stä kysyy. Kun talotekniset järjestelmät toimivat oikein, lämmityskustannukset pysyvät aisoissa ja sisäilma on laadullisesti hyvää. – Jos lämmitysja ilmanvaihtojärjestelmiä ei ole perussäädetty vuosikausiin, se kannattaa tehdä mitä pikimmiten. Jos lämmityskustannuksia halutaan pienentää reilummin, vaihtoehtoina ovat maaja aurinkolämpöratkaisut sekä lämmön talteenotto ilmanvaihtokorjauksissa. Talotekniikasta pidettävä huolta Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KOTI & RAKENTAMINEN TEEMU P. PELTOLA AIKAISEN kevään tulemisella on ihmisiin monenlaisia vaikutuksia. Viherpeukalon vikaa omaaville se tietää sitä, että katse alkaa harhailla puutarhan puolella. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy teki viime syksynä internetin avulla Kotipuutarhatutkimuksen, jossa kysyttiin 50 000 vastaajalta näiden kiinnostusta puutarhatöihin. Tutkimuksen perusteella 44 prosenttia yli 18-vuotiaista suomalaisista on kiinnostunut puutarhatöistä (40 % vuonna 2013). Eniten kiinnostus on kohonnut kaupungeissa ja taajamissa asuvien miesten, nuorten aikuisten (25–34 vuotta) ja 50–64-vuotiaiden keskuudessa. Jopa 68 prosenttia alle 25-vuotiaista uskoo kiinnostuvansa kasvien viljelystä ja kasvattamisesta tulevaisuudessa. Puutarhaharrastuksen kokee itselleen tärkeäksi lähes kolmannes täysi-ikäisistä suomalaisista (32 %) ja 37 prosenttia niistä, joilla on käytössään piha tai parveke. Tärkeimpänä harrastustaan pitävät palstaviljelijät, omakotitalossa asuvat ja 50–64-vuotiaat. Ehdottomasti nykyistä viihtyisämpää pihaa kertoo kaipaavansa 23 prosenttia (17 % vuonna 2013). Selvästi on lisääntymässä myös palsta-, yhteisöja kaupunkiviljely. Nyt siitä on kiinnostunut joka viides (21 %) yli 18-vuotias suomalainen (15 % vuonna 2013). Innokkaimpia ovat alle 35-vuotiaat sekä kaupungeissa ja kerrostaloissa asuvat. YHÄ useampi pitää viljeltyjen tuotteiden puhtautta motiivina harrastukselleen. Tärkeiksi koetaan myös puutarhanhoidon rauhoittava ja rentouttava vaikutus sekä kuntoilu, joka on noussut esiin aiempaa selvemmin erityisesti palstaviljelijöiden, yli 50-vuotiaiden ja omakotitalossa asuvien keskuudessa. Yli puolet (53 %) ihmisistä arvostaa puutarhanhoidossa luonnonmukaisuutta ja luomuviljelyä. Aiempaa useampi on kiinnostunut kokeilemaan uusia kasveja. Näihin kuuluvat varsinkin palstaviljelijät ja nuoret aikuiset. Kyselyyn vastanneista 61 prosentilla on hoidettua pihaa tai puutarhaa. Kasvimaa on 28 prosentilla ja 23 prosenttia vastaajista viljelee kasveja parvekkeella. Mökillä viljelyä harrastaa 15 prosenttia, ja mökkiviljely on erityisen suosittua miesten keskuudessa. Muualla naisia on puutarhaharrastuksen parissa enemmän. Nuorille aikuisille sen sijaan on tyypillistä kokeilla viljelyä parvekkeella tai ikkunalaudalla. Aurinko herättää viherpeukalot Kotipuutarhurien määrä kasvanut viime vuosina Omenapuiden leikkaaminen on kotipuutarhurin kevään ensimmäisiä puuhia. Timo-Pekka Aaltonen
17 Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET 18 Koti&rakentaminen OONA KARHUNEN KIRISTYVÄT energiatehokkuusvaatimukset luovat kiinteistöalalle lisää kustannuksia. Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtajan Juuso Kallion mielestä on silti hyvä, jos esimerkiksi julkisivuremontin yhteydessä eristeitä lisäämällä aidosti säästetään energiakustannuksissa. – Lämmitys vaatii yhtiövastikkeista noin neljänneksen, joten siihen on oleellista puuttua. Myös kokonaisuutena kiinteistöalalla on paljon töitä. Haasteena on se, mistä rahat saadaan. Asuminen haukkaa koko ajan suuremman osan tuloista. Asumisen hinnat ovat nousseet enemmän kuin muu kustannustaso, Kallio sanoo. Hintojen nousun vierellä Oleellisia säästökohteita Kiinteistöalalla panostetaan energiatehokkuuteen ja ennakoimiseen Kiinteistöalan ammattilainen Juuso Kallio toivoo, että asunto-osakeyhtiöissä asuvat huolehtivat omaisuudestaan ja tutustuvat paremmin taloyhtiönsä kunnossapitosuunnitelmiin. Oona Karhunen kulkee etuuksien väheneminen. Ympäristöministeriön hankeryhmä haluaisi esimerkiksi poistaa asuntolainan korkovähennysoikeuden vuoteen 2019 mennessä. Kallio ei innostu ideasta. – Työvoiman liikkuvuus varmasti olisi parempaa vuokralla asuttaessa, mutta jo nyt muutetaan työn perässä. On taantuvia ja tyhjeneviä paikkoja, joihin teollisuus ei ehkä koskaan tule takaisin. Kukaan ei ostaisi osakkeita alueilta, mutta tyhjiksi vuokra-asunnotkin jäisivät. AUTIOITUVIEN alueiden kiinteistöt huolestuttavatkin Kalliota. Kiinteistöt voivat helposti rapautua, jos asiaan ei ole osattu varautua. Kallion mukaan hyvässä kiinteistönpidossa kuuluu jo rakentamisesta lähtien tunnistaa, missä vaiheessa talon elinkaarta korjauksia pitää tehdä. – Jos talossa on lykätty kaikkea, korjaukset rysähtävät kerralla. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta talolle olisi hyvä jo alusta alkaen kerätä pientä korjausrahaa. Silloin vastikemaksut jakautuisivat rakennuksen elinkaaren aikana osakkaina olevien kesken tasaisemmin, sanoo Kallio. Kalliota mietityttää myös päättäjien toiminta. Hän uskoo, että on helpompaa kiristää esimerkiksi kiinteistöjen kuin palkkojen verotusta. – Jos korotus tulee asumisen hintaan tai energiamaksuihin, sitä ei välttämättä huomaa. Siihen on myös vähän mahdollisuuksia vaikuttaa. Leikkauksia on tehtävä, sillä verojen nostot supistavat kulutusta. Korjauksiin on vähemmän rahaa, mutta niitä on pakko tehdä. Iso osa ihmisten omaisuudesta on kuitenkin kiinni asunto-osakkeissa. YHTIÖKOKOUSASIAT ovat nyt pinnalla. Suurin osa taloyhtiöiden tilikausista on kalenterivuosia ja tilinpäätökset valmistuvat keväällä. Ne pitävät paitsi isännöitsijät ja hallituksen jäsenet myös asukkaat kiireisinä. – Asunto-osakeyhtiöissä asuvien kannattaa mennä kokouksiin ja perehtyä siihen, miten talon kunnossapitoa ja elinkaarta suunnitellaan. Osallistujien pitää edellyttää hallitukselta valmistautumista yhtiön suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon. Se on omasta omaisuudesta huolehtimista, Kallio muistuttaa. ”Korjauksiin on vähemmän rahaa, mutta niitä on pakko tehdä.”
19 Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET 20
21 Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET 22 Koti&rakentaminen ESA TÖYKKÄLÄ ERITYISESTI 1960ja 70-luvuilla moneen uuteen rakennukseen haluttiin avotakka, vaikka öljylämmitys valtasikin jo alaa. Avotakka saattaa näyttää kodissa hyvältä, mutta hyväksi lämmönlähteeksi siitä ei ole. – Monesti avotakka saattaa hyvinkin olla sen näköinen, että siitä ei haluttaisi luopua. Se on osa sisustusta ja tehty aikanaan pieteetillä. Se saattaa olla vaikka isoisän muuraama. Takkasydäntä uudistamalla sen voi saada uudelleen käyttöön, kertoo Takkauunit Piilolan uuniasiantuntija Risto Piilola. Avotakan uusiminen takkasydämellä ei ole erityisen suuri urakka. Takkasydän voi olla vakiomalli tai tehty mittojen mukaan, ja se liitetään savukanavaan. Olemassa oleva muuraus jää usein sellaiseksi, eikä itse takkasydämen asentaminen vaadi lupaa. Ulkopuolelle näkyvin muutos on lähinnä lasiluukku takkapesässä, joka ennen oli avonainen. PIILOLA on työskennellyt takkojen parissa noin parikymmentä vuotta. Hänen mukaansa avotakkojen uusiminen herättää asiakkaissa kysymyksiä miltei viikottain, varsinkin lämmityskaudella. – Kyllä siinä on tapahtunut selkeä muutos. Koko 2000-luvulla ihmiset ovat entistä enemmän alkaneet puhua fossiilisista polttoaineista, ilmastonmuutoksesta ja uusiutuvista energiamuodoista. Se on herätellyt ihmisiä laajentamaan käyttämättömiä avotakkoja lämmityskäyttöön sopiviksi. Avotakka on kodissa lähinnä viihtyvyystekijä eikä lämmitysväline. Avotakan lämpö karkaa pääosin piipusta pihalle ja saattaa myös haukata osan kodin muusta lämmityksestä. Takkasydämellä palamisesta saadaan hallittua ja tehokasta. Päästötkin laskevat huomattavasti. – Jos lähdetään ihan perusteista, niin yhden kuivan puukilon polttaminen avotakassa vie lämmintä huoneilmaa piipusta pihalle noin sata kuutiota. Kun avotakkaan laitetaan takkasydän, ilmavirtaus putoaa noin yhdeksään kuutioon. Tämä on jo huomattava säästö, Piilola sanoo. KUN takkasydän lämpeää, se saa myös huoneilman kiertämään luontaisesti. Piilolan mukaan hyötysuhde kasvaa kaikkiaan noin 80 prosenttiin huonelämmön osalta, kun puuta poltetaan takkasydämessä avotakan sijaan. Ennen takka-asiantuntijan puheille menemistä asiakkaan täytyy tietää takan muoto ja mitat. Mittanauhan tarkkuudella otetut tiedot ovat aina eduksi, mutta jo kuvat takasta auttavat arvioinnissa. – Tietysti on mahdollisuus katsoa takkoja pelkästään netistä ja tehdä valinta siltä pohjalta, mutta ainakin omasta mielestäni silloin on hyvin vaikeaa päätyä oikeaan ratkaisuun. Asiantuntijan juttusilla löytyy varmimmin sopiva ratkaisu, Piilola sanoo. Uuden sydämen tarpeessa Avotakan uusiminen voi säästää lompakkoa ja luontoa Jotkut säästävät vanhan avotakan remontin yhteydessä. Marttiina Sairanen
23 Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET 24 Koti&rakentaminen Juuret kasvamaan Lisää huonekasveja edullisesti ja helposti pistokkaista Keväällä leikattu kiinanruusun pistokas juurtuu hyvin vesilasissa tai suoraan multaan istutettuna. MERJA KAJALA NYT on sopiva aika lisätä huonekasveja. Keväällä kasvukausi on alussa ja valoa riittää talven jälkeen. Kasvien lisäämiseen on monta eri tapaa, joiden käyttökelpoisuus vaihtelee kasvilajin mukaan. Eräät huonekasvit, kuten rönsylilja ja aaroninparta, tekevät pieniä lehdellisiä versoja. Versot on helppo leikata irti emokasvista ja istuttaa omaan ruukkuunsa. Muita kasveja voi kasvilajista riippuen lisätä kylvämällä, jakamalla tai pistokkaita juurruttamalla. Pistokaslisäys on helppo ja suosittu tapa lisätä kasveja. Esimerkiksi kiinanruusujen, pelargonien, kohtalonköynnösten ja juorujen lisäys onnistuu hyvin latvatai versopistokkaista. Valitse emokasvista latvaverso tai sivuhaaran latva, jossa ei ole kukkia tai nuppuja. Jos valinnanvaraa ei ole, poista nuput ja kukat pistokkaasta. PISTOKAS tarvitsee kaiken energiansa juurten kasvatukseen. Leikkaa verso emokasvista lehden yläpuolelta, jotta emokasviin ei jää tappia. Pistokasta lyhennetään katkaisemalla verso siististi terävällä veitsellä juuri lehden alapuolelta. Uudet juuret kehittyvät tähän lehtihankaan. 2–10 senttiä on useimmiten sopiva pituus pistokkaalle. Irrota alimmat lehdet siten, että pistokkaaseen jää kahdesta kolmeen lehteä. Pistokkaat voi juurruttaa vesilasissa tai mullassa. Myös turvenapit soveltuvat tähän tarkoitukseen. Istuta pistokas kosteaan kylvötai kaktusmultaan. Sopiva kosteus on tärkeää juurtumisen kannalta, mutta liika märkyys mädättää pistokkaat. Pistokkaat pitävät ilmankosteudesta, jota voi edistää huputtamalla ne rei’itetyllä muovipussilla. Homeen välttämiseksi pussi on syytä poistaa päivittäin ja antaa pistokkaan tuulettua hetken verran. Pistokas asetetaan valoisaan paikkaan, suojaan suoralta auringonvalolta. Kun pistokas alkaa kasvattaa uusia lehtiä, se on juurtunut. Vedessä juurrutettu pistokas istutetaan multaan, kun se on kasvattanut kunnon juuret. MUUN muassa paavalinkukkia lisätään lehtipistokkaista. Lehti irrotetaan kasvista terävällä veitsellä. Pistokkaassa tulee olla mukana pari kolme senttiä lehtiruotia. Pistokkaan voi juurruttaa vedessä tai mullassa. Multaan istutettaessa lehtiruoti jää kokonaan mullan alle. Joidenkin kasvien, kuten soilikkien, lisäys onnistuu myös lehdenpalasta. Juorun pistokkaat lähtevät kasvamaan helposti kaikkina vuodenaikoina. Vaivattominta on istuttaa pistokkaat suoraan kosteaan multaan. Laita samaan ruukkuun useampi pistokas, jotta saat tuuheamman kasvin. Nämä pistokkaat ovat kasvaneet jo joitain viikkoja. A va aika lisätä Keväällä kasvua ja valoa riittää n. Kasvien lisäämonta eri tapaa, kelpoisuus vaihn mukaan. nekasvit, kuten aaroninparta, ä lehdellisiä t on helpti emostuttaa uunsa. a voi pPistokkaat voi juurruttaa alkaa kasvattaa uusia lehtiä, se Juorun pistokkaat lähtevät kasvamaan helposti kaikkina vuodenaikoina. Vaivattominta on istuttaa pistokkaat suoraan kosteaan multaan. Laita samaan ruukkuun useampi pistokas, jotta saat tuuheamman kasvin. Nämä pistokkaat ovat kasvaneet jo joitain viikkoja. Merja K ajala Merja Kajala
25 Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET 26 Koti&rakentaminen HENRIIKKA FINGERBORG PIAN ei mekaanisia avaimia enää tarvita. Älykäs sähkölukko on suunniteltu helpottamaan lukkojen käyttöä ja oven avaamista. Avaimina toimivat käyttäjän puhelin tai erillinen tunnistin. Kulkuoikeuksia voidaan hallinnoida älypuhelimen sovelluksella. Puhelinsovellus kertoo myös, kuka on kulkenut ovesta – ja milloin. Älylukkoja valmistavan Rollock Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kankkunen ennustaa, että älylukko yleistyy kymmenen vuoden sisällä. – Ensin mekaaninen avain jää vara-avaimeksi, ja lopulta se jää kokonaan pois. Älykästä sähkölukkoa pidetään isoimpana innovaationa rakennusalalla pitkään aikaan ja se sai lisää pontta, kun SRV:n toimitusjohtaja Jukka Hienonen jätti tehtävänsä ja siirtyi Rollockin hallituksen puheenjohtajaksi ja yksityissijoittajaksi. Rollock keräsi yhteensä 1,3 miljoonan euron rahoituksen yksityissijoittajilta ja Panostaja Oy:ltä. Älylukko tunnistaa henkilön jolla on kulkuoikeus, sillä lukkoon on integroitu Bluetooth. Puhelimen applikaatiolla voidaan lisätä ja poistaa avaimia ja lukkoja. Avaimia voi poistaa tai lisätä sovelluskaupasta. Nämä ominaisuudet ominaisuudet tekevät älylukosta turvallisemman kun tavallinen avain. – Tavallisen avaimenhan voi kopioida tuosta vain, kun taas digiavaimia voidaan määrittää kertakäyttöisiksi, aikaan sidotuiksi tai niitä voidaan lisätä ja poistaa nopeasti. Digitaalinen avain on paljon vaikeampi kopioida, Kankkunen täsmentää. LUKON mekaniikka on erilainen kun perinteinen ovien sulkumekanismi. Rollock on kehittänyt ja patentoinut lukkorungon, jossa on kääntyvä telki. Sellaista käytetään normaalisti autoissa – talonovissa käytetään yleensä liukuvaa vinotelkeä. Kääntyvän teljen ansiosta oven avaaminen on äänetöntä ja kitkatonta. Ovi on kevyt ja Kankkusen mukaan helppokäyttöisempi esimerkiksi vanhuksille ja lapsille. – Älylukon kanssa vanhuksen ei tarvitse yrittää nähdä pientä avaimenreikää. Vanha lukko ja avain on vanhanaikainen ratkaisu – jäänne joka on jäänyt kehityksestä jälkeen. Voi myös miettiä, ettei esimerkiksi uusissa autoissakaan ole mekaanista avainta. Miksi taloissa pitäisi olla, Kankkunen kysyy. Älylukko tulee Mekaaninen avain kuolee kymmenessä vuodessa Älylukkoon voi ohjelmoida esimerkiksi vain määräajan voimassa olevan avaimen. Rollock Oy ”Avaimia voi poistaa tai lisätä sovelluskaupasta.”
27 Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET 28 Koti&rakentaminen ILKKA LAPPI ENERGIATEHOKASTA kotia etsiessä passiivitalo on hyvä vaihtoehto. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tekemässä vertailussa Naantalin Soinisten passiivitalon ostoenergian tarvetta verrattiin kahteen muuhun kohteeseen, jotka eivät ole passiivitaloja. Vuoden 2014 aikana Soinisissa kului ostoenergiaa alle 90 kilowattituntia neliötä kohden vuodessa. Vason verrokkikohteissa kulutus oli yli kaksi kertaa suurempi. Suomen oloissa passiivitalon lämmitykseen tarvitaan lähinnä vain talviaikaan ostoenergiaa. Maaliskuusta lokakuuhun lämpöenergia saadaan aurinkoenergiaa ja talon käytöstä aiheutuvaa lämpöä hyödyntämällä. – Kahden tai kolmen hengen ruokakunta saa tuona aikana myös tarvitsemansa lämpimän veden aurinkoenergialla. Soinisen passiivitaloissa pystyy seuraamaan energiankulutusta reaaliajassa. Todennäköisesti reaaliaikainen seuranta kannustaa säästämään entisestään, toteaa Vason toimitusjohtaja Pekka Peltomäki. PASSIIVITALOT ovat viime vuosina saaneet jalansijaa myös Suomen markkinoilla, vaikka aivan samanlaiseen energiatehokkuuteen kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa ei päästäkään. Keväällä 2013 Soinisiin valmistunut passiivirivitaloalue oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. – Se oli joillekin yllätys, että kylmien talvikuukausien aikana tarvitaan kuitenkin ostoenergiaa. Koko vuoden tasolla passiivitalossa asuva kuitenkin säästää sähkössä. Passiivitaloasujien kannalta joka vuosi toivoPitkää kesää toivoen Passiivitalossa asuva säästää sähkölaskuissa Pekka Peltomäki on tyytyväinen Soinisen alueen ostoenergian kulutukseen. Passiivitalon asukkaiden vesi lämpiää jo maaliskuussa aurinkokennojen avulla. Ilkka Lappi taan lyhyttä ja leutoa talvea ja pitkää kesää, Peltomäki sanoo. Aurinkokennojen lisäksi passiivitalon energiatehokkuus perustuu lämpöä eristäviin paksuihin seiniin, joissa on eristettä tavallista enemmän. Paksujen ja tiiviiden seinärakenteiden vuoksi on myös pelätty, että passiivitalot olisivat alttiita homevaurioille, koska kosteus jää paksuihin seiniin. – Soinisissa on tehty seurantaa kiinteistön rakenteiden toimivuudesta, emmekä ole löytäneet mitään merkkejä kosteuden jäämisestä rakenteisiin. Kaikki on toiminut Soinisissa niin kuin on suunniteltukin. Kun ammattilaiset suunnittelevat huolellisesti ja ammattilaiset toteuttavat huolellisesti, niin homeriskiä ei passiivitaloissa synny, Peltomäki sanoo. ASUKAS ei passiivitalossa ole suurta eroa perinteisempään taloon verrattuna huomannut. Katolla olevia aurinkokennoja lukuun ottamatta Soinisen passiivitalot näyttävät ihan tavallisilta. – Olen viihtynyt hyvin. Ei sitä muuten oikein huomaakaan passiivitalossa asuvansa, mutta sähkölaskuja tulee postilaatikkoon aiempaa vähemmän. Hyvin on lämpöä ja vettä riittänyt meidän kahden ihmisen tarpeisiin, kehuu Soinisissa asuva Raimo Kurki.
29 Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET 30 Koti&rakentaminen
31 A AMUSET Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 PAKINA ON talvi. Alaston mies juoksee yöllä Helsingin kaduilla. Takapuolensa ja etumuksensa peitteeksi hän on tempaissut sanomalehtiä roskiksesta. Mies juoksee vuokravarastolle, avaa oven ja etsii tavaroiden seasta villakangastakin. Hän pukee sen päälleen ja lähtee kotimatkalle tallaamaan talvisia katuja ainoastaan takki päällään. Mies on Petri Luukkainen ja kohtaus on hänen ohjaamastaan Tavarataivas-dokumenttielokuvasta. Luukkainen altisti itsensä ihmiskokeelle vuodeksi: hän vei aivan kaikki tavaransa hammasharjoja ja sukkia myöten varastolle, josta hän sai käydä noutamassa vain yhden tavaran takaisin päivässä. Talvitakki valikoitui ensimmäiseksi. Kohtaus on erikoinen, hauskakin, mutta yllätyksekseni huomasin tuntevani Luukkaista kohtaan myös omituista kateutta. Hitto vie, tämä mies pääsee aloittamaan aivan kaiken nollasta. Haluan tavaroilleni – ja itselleni – saman kohtelun! MONELLA meistä on nurkissa liikaa tavaraa. Siis aivan liikaa. Helsingin Sanomissa hiljattain julkaistun artikkelin mukaan suomalaiskodissa on keskimäärin noin 10 000 tavaraa. Määrään toki lasketaan mukaan aivan kaikki lusikoita ja kirjoja myöten, mutta luku kuulostaa silti miltei käsittämättömältä. Olen itse jo muutaman vuoden ajan pyrkinyt kotini sisustuksessa siihen, että sisustaa tarvitsisi oikeastaan mahdollisimman vähän. Tarkoitan tällä siis sitä, että sisustamisen ei pitäisi mielestäni vaatia uusien tavaroiden hankkimista. Tarvitsetko ihan oikeasti sitä uutta lipastoa, vai voisiko kenties olla niin, että tarvitset lipastoa, koska tavaraa on jo liikaa? Nykyään tämänkaltaisissa asumista ja elämäntyyliä ruotivissa kirjoituksissa kuuluu tietysti muistuttaa siitä, miten ihmiset pakenevat sähköposti-ilmoitusten ja työpuheluiden täyttämää hektistä elämäänsä metsään, joogaan, ties minne. Ehkä näin onkin. Mutta voisiko syy piillä myös siinä, että kotona on hankala hengähtää, koska tavaramäärä on kasvanut ahdistavaksi asti? YKSI matkustamisen iloista on ehdottomasti siinä, että mukana on vain vähän tavaraa. Mieti nyt esimerkiksi hotellihuonetta: siihen sisältyy käytännössä sänky, ehkä pari taulua seinällä. Loppu on avaraa tilaa. Uskon enemmän tai vähemmän puhuvani kaikkien puolesta, jos totean, että meistä jokaisella on kotonaan liikaa tavaraa. Jos et koe kuuluvasi tähän ryhmään, onnittelen sinua kateellisena. Jos taas tavaranraivausprojektisi on vielä kesken, haluaisin muistuttaa, että ideana ei ole ostaa läjäpäin uusia vaatteita heti kun edellinen kasa on vipattu kirpputorille. ESA TÖYKKÄLÄ Tolkkua tavarakasaan Jos et koe kuuluvassi tä onnittelen sinua ka taas tavaranraiv vau vielä ä ke m mu ide taa va aat e edel vipat KOTI & RAKENTAMINEN HENRIIKKA FINGERBORG KEVÄÄN sisustuksen hittihedelmä, ananas, tuli Eurooppaan kun Kolumbus toisella matkallaan vuonna 1494 löysi ananaksen Guadeloupen saarelta. Hän nimesi sen “mäntyomenaksi”, koska hedelmä muistutti käpyä. Tänä keväänä vitamiinipommi inspiroi kynttilöitä, tekstiilejä, koriste-esineitä ja lampunjalkoja. Etenkin kultaisen värinen hedelmä on sisustajien mieleen, mutta muutkin sävyt ovat omiaan piristämään kotia. On ananaksen aika Tropiikin käpy löysi tiensä keittiöstä olohuoneisiin sisustuksen mä, ananas, ppaan kun s toisella n vuonna i ananakdeloupen Hän nimäntyokoska muistuteväänä ommi ynttilöitä, koriste-esineitä ja koja. Etenkin kultain hedelmä on sisuseen, mutta muutkin omiaan piristämään Elloksen valaisimen saa varjostimella tai ilman. Ellos Rohkeimmat kuivaavat kätensä pirteän värisiin ananaspyyhkeisiin. Kultainen lampunjalka on hauska ja erikoinen yksityiskohta sisustuksessa. Zara Home Koristeananas sopii asetelmaan tai hyllylle. Ellos t H&M Home H&M Home Purkissa voi säilyttää vaikkapa avaimia.
Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET 32 Työpaikat
33 Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET
34 A AMUSET VIIHDE Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 PERINTEINEN Turku Bandstand on edennyt jälleen kerran finaalivaiheeseen. Järjestyksessään 19:nnen Bandstandin voittaja selviää tulevana lauantaina 21. maaliskuuta Klubilla. Soitto alkaa jo kello 20.30. Voitosta kisaa perinteiseen tapaan kuusi bändiä. Mukana ovat turkulaiset The Intact, Leaflet, Akuuttisäätö, Solvent Waves ja Less Income. Kuudes finaaliin tiensä raivannut bändi on Paimiosta ponnistava Peitenimi. Kenelle Turku Bandstandin voitto? MUUTAMA vuosi sitten brittien tietoisuuteen The X Factorin kautta noussut Rebecca Ferguson on kiistatta hyvä laulaja, jonka soulahtavassa äänessä on väriä ja syvyyttä. 28-vuotiaan Fergusonin neljäs levy Lady Sings the Blues tekee kunniaa yhdelle Fergusonin ihailemista artisteista, Billie Holidaylle. Ferguson tulkitsee Holidayn klassikkoja intohimolla, mutta varsin alkuperäisuskollisesti. Fergusonin ääni on komeaa kuultavaa, mutta silti levy herättää kysymyksen, miksi koskea Lady Dayn tuotantoon. Alkuperäistä kun ei voi ylittää. Toisaalta, jos Fergusonin levy johdattelee uuden kuuntelijasukupolven Holidayn luokse, on levy oikeuttanut olemassaolonsa ensiluokkaisesti. Kenelle: Nuorille, joille Holidayn musiikki on vielä tuntematonta maastoa. Arvio: Taatusti tekijälleen tärkeä levy, mutta yleisölle alkuperäisiä kalpeampia versioita. ILKKA LAPPI Lady Dayn peesissä Kenen turkulaisrunoilijan sanat toimisivat parhaiten sävellettyinä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI KUN Sir Elwoodin hiljaisten värien kitaristi Jussi Virtanen esitteli laulaja Juha Lehdelle Ilpo Tiihosen runoihin tekemiään sävellyksiä, ei tilanteessa ollut mitään uutta. – Jussi on säveltänyt musiikkia runoihin todella kauan, muun muassa Bo Carpelanin. Ne eivät kuitenkaan ole olleet minun juttuni. Ne ovat olleet popparipojalle liian taiteellisia, nauraa Lehti. Tiihosen runot pääsivät kuitenkin Lehden ihon alle. Niinpä syntyi sivuprojekti Sir Elwoodin Vieraskirja, jossa Tiihosen tekstit kohtasivat Sir Elwoodin hiljaisten värien musiikin. Vieraskirjan levy Sinä iltana sataa ilmestyi tammikuussa saaden tuoreeltaan varsin hyvän vastaanoton. – Vastaanotto potkaisi vyön alle, koska ei meillä ollut odotuksia. Eihän runolevyjä edes kukaan tee nykyään. Ne ovat 1960-70-lukujen juttuja. Sitä paitsi meidän runoilijamme on vielä hengissäkin. TEKSTIT ovat olleet Lehden lauluissa aina isossa roolissa. Toisen tekemään tekstiin tarttuminen ei ollut laulajalle ongelmatonta. Lehti ei tarkoituksella halunnut tavata Tiihosta ennen kuin oli nauhoittanut laulut. – Omat tekstini ovat syvällä minussa ja tiedän tarkalleen, miksi ne on kirjoitettu. Tiihosen tekstien kanssa meni pitkään ennen kuin löysin niihin omakohtaisen suhteen. Ajan kanssa se kuitenkin tuli. Ensimmäinen teksti, mikä iski syvälle oli Kultainen piikki. Levylle päätyi lopulta 12 biisiä. – Meiltä on jälkeenpäin kyselty, miksi juuri ne laulut levylle tulivat. Tiihos-fanit ovat olleet sitä mieltä, että parempiakin runoja olisi ollut tarjolla. Kaikkiin teksteihin emme vain saaneet sopivaa otetta. Nauhoitusten jälkeen on harmittanut, että kaikkia biisejä ei saatu levyllä toimimaan. Meillä on keikkasetissä viisi runoa, jotka saatiin toimimaan vasta levyn ilmestyttyä, Lehti kertoo. KEVÄTKIERTUEEN jälkeen Lehden ja Virtasen Vieraskirja sulkeutuu ainakin toistaiseksi. Lehti ei kuitenkaan tyrmää ajatusta, että samalla konseptilla paneuduttaisiin joskus jonkun toisen runoilijan teksteihin. – Jussi on säveltänyt musiikkia hirveän monen runoilijan teksteihin. Jos sieltä meitä molempia miellyttäviä tekstejä ja sävellyksiä löytyisi, niin ehkä sitten. Mitään jatkosuunnitelmia ei kuitenkaan ole tehty. Kun Vieraskirjan kevätkiertue on ohi, palaa Sir Elwoodin hiljaiset värit treenikämpälle. Bändin hiihtolomaksi nimeämä tauko saattaa siis olla lopuillaan. – Puolen vuoden välein olemme kokoontuneet soittamaan yhdessä. Viime syksynäkin soiteltiin ja hauskaakin meillä oli. Ehkä parin vuoden sisällä voisi kuvitella, että olemme jälleen valmiit julkaisemaan uuttakin materiaalia, Lehti pyörittelee. Sir Elwoodin Vieraskirja Dominossa 20. maaliskuuta. Runoja ihon alle Ilpo Tiihosen lyriikka otti aikansa Juha Lehdeltä Juha Lehden (vas.) ja Jussi Virtasen muodostaman Sir Elwoodin Vieraskirjan keikoilla kuullaan vain Ilpo Tiihosen runoihin sävellettyä musiikkia. Yritimme myös sovittaa settiin mukaan joitain Sir Elwoodin biisejä, mutta ne eivät vain toimineet, Lehti sanoo. Marek Sabogal
35 Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET
36 A AMUSET JETSET Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 TIMO SALMESMAA Mirette Leppä Toista kertaa järjestetty Battle of Bars -pokeriturnaus houkutti pelaajia 13 eri ravintolasta. Voittajaksi laakeroitiin B4R -joukkue: Apollon Juha Kuuttila, ms. Katarinan Virve Seppä, Bar4:n Tom Kivinen ja Forten Jali Kuronen. JetSet onnittelee! Mirva-Mari Määttä Pehmeän pastellisia jäätelön sävyjä, pohjepituisia lahkeita ja kiilakorko-kenkiä. Sibbesin muoti-ilta tutustutti asiakkaat kevättrendeihin. Näytöksen mallina säteili mm. Lola Wallinkoski. Yrittäjä Sirpa Tähtinen, Irene Gunell ja Mirva-Mari Määttä suitsuttivat kevätauringon inspiroivaa vaikutusta. Andriy Sharapa Maailmanluokan karnevaalitapahtumiin lukeutuva St. Patrick’s Day rantautui Turkuun. Hunter’s Inn starttasi irlantilaishulinat jo viikonloppuna ja perjantaina menninkäisiä viihdyttää Dynamic Duo. Anthony Johnsonin viulutaiturointi inspiroi Waterloossa. Nightclub Marilyn ja Vegas virittävät neliapilamaratonin keskiviikosta lauantaihin. Keijut ovat värjänneet maltaan vihreäksi, ESN vaihtarit tuovat originaaliväriä ja PianoWarissa soi ylimaallinen You Raise Me Up. Andrei Images Termisen kevään soundeja. Festarijyrä JVG heittää klubikeikan lauantaina Venuksessa. Jaren ja VilleGallen tammikuussa julkaistu Mauton jasso -single ylitti kultarajan. Biisi on mukana myös Luokkakokous-elokuvassa. Muina viikon artisteina keikkailevat mm. torstaina Port Arthurin RCM Takeoverissa esiintyvä Airisto-Ites ja perjantaina Klubilla tykittävä Stamina. Timo Salmesmaa Jonny Holmèn Kohti ? naalia. Axl Smithin isännöimät Voice of Finlandin live-lähetykset käynnistyvät perjantaina. Kolmen mittelön ja semi? naalin kautta edetään kevään suureen ? naaliin. Afterpartyt poreilevat tuttuun tapaan valtakunnan julkkisten seurassa Apollossa. Illan koitoksessa kisailleet laulajat tulkitsevat omia suosikeitaan Jerichon komppaamana. Räjähtävää energiaa tarjonnut Epic Rollercoaster kiihdytti Apollon 6-vuotisjuhlissa. Dj.-ikoni Make Lintulan ja kehitysjohtaja Topi Hietalan seurassa ? ilistellyt rp. Sami Suominen hehkutti jo toukokuista Fight Promotion Showdown -ottelutapahtumaa. Luvassa kansainvälisiä thainyrkkeilyja vapaaottelu-koitoksia.
37 Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET Jetset KAIKKI TURUN YÖELÄMÄSTÄ KAIKKI TURUN YÖELÄMÄSTÄ _ _ _ KILPAILUJA BLOGEJA KUVIA TAPAHTUMIA
Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 AAMUSET 38
39 A AMUSET MIELIPIDE Keskiviikko 18. maaliskuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? SOSIAALIja terveydenhuollon rakenneuudistus (sote) siirtyi seuraavalle eduskunnalle, kun perustuslakivaliokunta hylkäsi toistamiseen järjestämislakiesityksen. Ratkaisu ei ollut yllätys. Jo viime vuonna valtiosääntöoppineet esittivät näkemyksiä esitykseen sisältyvistä perustuslaillisista ongelmista. Hallitus kantaa päävastuun sote-lain epäonnistumisesta. Sote-uudistus on poikkeuksellisen laaja ja monitahoinen hanke, joka olisi ollut kuitenkin mahdollista saada valmiiksi ennen vaalikauden loppua. Laki olisi alun perin pitänyt valmistella vahvemmin asiantuntijoita kuullen. Nyt lain valmistelua ohjattiin poliittisesti poikkeuksellisen voimakkaasti. lkuperäinen suunnitelma oli tukea kuntauudistusta ja kuntaliitoksia. Sen jälkeen Petteri Orpon poliittisen työryhmän ohjaama suurkuntiin pohjaava malli osoittautui lähes vuoden ponnistelujen jälkeen mahdottomaksi toteuttaa. Lopulta puolueiden puheenjohtajien viime vuoden keväällä raamittama viiden sote-alueen ja 19 tuottajakuntayhtymän malli vietiin lakiehdotuksena eduskunnalle. Parlamentaarisessa valmistelussa syntyi vielä viime metreillä sosiaalija terveysvaliokunnan hätäisesti valmistelema yksitasoinen 19:ään järjestäjätuottajakuntayhtymään perustuva malli. Toivoa sopii, että lakiesityksen valmistelu siirtyy jatkossa asiantuntijoille. Vasta asiantuntijatyön jälkeen poliittinen päättäjätaso arvioi esityksen, muokkaa sitä tarvittavilta osin ja vie asian päätökseen. Sote-ratkaisu on tulevan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Uudistus on tarpeellinen erityisesti kansalaisten yhdenvertaisen hoitoon pääsyn kannalta. Olisi myös tärkeä, että sote-järjestelmä rakentuisi sosiaalija terveyspoliittisin päätöksin eikä markkinavoimien ohjaamana. Jos sote-uudistus viipyy, kasvaa riski, että ihmiset joutuvat hakeutumaan entistä enemmän yksityisiin hoitoihin omalla kustannuksella. Jos seuraava hallitus tavoittelee myös järjestelmän rahoituksen uudistamista, sote-lain valmistelu vaikeutuu ja pitkittyy koko ensi vaalikauden mittaiseksi kärjistäen nykyjärjestelmän vinoutumia edelleen. Pelkkä hallintorakenteiden pyörittely ei auta tällä hetkellä hoitoa tarvitsevia. Parasta olisi jatkaa nyt kesken jäänyt soteuudistus lähikuukausien aikana valmiiksi. JUKKA KÄRKKÄINEN, SAIRAANHOITOPIIRIN HALLITUKSEN VARAPJ. Sote epäonnistui politikoinnin vuoksi TURUN Sanomat uutisoi (5.3.) kahden vanhustenhoitopaikan, Kulkurinvalssin ja Vuokkokodin, rakentamisesta lähes 30 miljoonan euron hintaan. Kulkurinvalssi korjataan niin sanottuun Hilan kiinteistöön. Vuokkokoti on uudisrakennus, joka rakennetaan Murkionkadulle. Yksi olennainen syy, miksi nämä kohteet rakennetaan on se, että korvaavia tiloja on saatava. Vanhat tilat eivät täytä nykyisiä vaatimuksia. Tilahankesuunnitelman mukaisesti käytöstä poistuu kahdessa eri vaiheessa molemmissa 120 paikkaa, eli tuo sama määrä, mikä uutisessa kerrottiin uusien paikkojen määrän olevan. Hyvinvointialan on tarkoitus luopua Sävelkodista, Kutomokodista, Kurjenpesästä, Mansikkapaikasta sekä Pohjantähdestä. Sävelkoti voidaan muuttaa normaaliasumisen käyttöön. Katariinanpuisto ja Höveli soveltuvat sellaisenaan kehitysvammaisten asumiseen. Toisen vaiheen suunnittelussa Niittykodista ei ole tarkoitus luopua, mutta sekin tulee kymmenen vuoden kuluessa vaatimaan peruskorjauksen. Näissä kaikissa tapauksia hyvin huonokuntoisiakin vanhuksia joudutaan siirtämään uuteen paikkaan. Uusia hoitopaikkoja ei siis synny määrällisesti lisää, vaikka tiedämme kaupungissamme vanhusten määrän suuren lisääntymisen tulevina vuosina. Tämä täysin oleellinen tieto oli tuosta uutisoinnista jätetty pois. Tavallinen turkulainen saattoi saada sellaisen kuvan, että saamme runsaasti uusia vanhusten hoitopaikkoja. Vuosien kuluessa kaupungissamme ei ole osattu tai haluttu ennakoida hoitopaikkojen määrän ja laadun tarvetta oikein. PIRJO LAMPI KAUPUNGINVALTUUTETTU (PS.) Kulkurin valssi ja Vuokkokoti MIHIN pisteeseen asti fiktion tulee olla realistista? Tätä olen miettinyt viimeksi katsoessani House of Cardsin kolmatta ja uusinta kautta. Se on televisiosarja, jossa kylmäveriset ihmiset tekevät ilkeitä ja jopa sanalla sanoen murhaavia asioita omien etujensa ajamiseksi. Niin, ja hahmot nyt vain sattuvat elämään keskellä yhdysvaltalaista politiikkaa. Washington Post huomautti ansiokkaasti maaliskuisessa kirjoituksessaan, että House of Cards saattaa hyvinkin olla kaikkien aikojen surkein sarja, mitä varsinaiseen politiikkaan tulee. Niin kansalliset kuin globaalitkin poliittiset käänteet ovat täynnä kummallisia syitä ja seurauksia sekä epäloogisuuksia. House of Cardsin eduksi on kuitenkin myönnettävä, että se onnistuu ajankohtaisuudessaan. Sarja on käsitellyt muun muassa opettajien lakkoilua, NSA:n vakoiluskandaaleja ja nyt viimeisimpänä Yhdysvaltojen ja Venäjän kiristyneitä välejä. Teemat ovat tulleet esille sarjassa suurin piirtein samaan aikaan kun niitä on käsitelty mediassa oikeastikin. On tärkeää ymmärtää, että House of Cards ei todellakaan ole sarja politiikasta. Se on hyvin kirjoitettu tarina häijyistä ihmisistä, jotka ilkeydessään kilpailevat muiden kanssa. Se vain sattuu sijoittumaan politiikan maailmaan, koska keskeisenä teemana on valta. ON toki hienoa, jos tyrannimainen päähahmo Frank Underwood innostaa ihmisiä yhdysvaltalaisen politiikan pariin, mutta itse televisiosarja on viihdettä, ei oppitunti. Olen enimmäkseen onnistunut sulkemaan silmäni ja korvani House of Cardsin kummallisuuksilta ja nauttimaan menosta. Televisiosarjojen äärellä usein olennaista onkin pohtia, miksi tämä hahmo tekee asiat juuri niin kuin hän ne tekee. Onko juuri se realistista fiktiota? ESA TÖYKKÄLÄ Faktaa vai fiktiota?