Lauantai 18. huhtikuuta 2015 | Nro 31 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Pekka Loukiala oli hetken aikaa Suomen kirkkain rocktähti. Musiikki ei tauonnut hohdon hiipuessakaan. Kaupunki s. 8 Varhainen rokkimies Suomalaisessa naislacrossessa on sukupolvenvaihdoksen aika. Uusi sukupolvi valmistautuu MM-kisoihin. Urheilu&liikunta s. 12 Nuoria haaviin Sami Joensuun ja Kari Riihimäen yhteinen bändi syntyi vahingossa ja pakottamatta. Viihde s. 26 Biisien ehdoilla Turussa suhteellisesti eniten yli satavuotiaita. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981 TuULetus TÄSSÄ NUMEROSSA
Lauantai 18. huhtikuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 18. huhtikuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI DEBATTI Pääkirjoitus 18.4.2015 Bodaripäättäjä RITVA ”KIKE ELOMAA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi VALTTERI ROIHA on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija Lavaleijona Lauantai 18. huhtikuuta 2015 EDUSTUKSELLINEN demokratia on kaikkea muuta kuin täydellinen valtiomuoto. Mutta se on toistaiseksi kokeilluista valtiomuodoista parhaana pidetty, sikäli kun laajat kansalaisvapaudet ja -oikeudet tavoiteltavan yhteiskunnan kivijalkoina nähdään. Järjestelmän uskottavuutta ei suinkaan punnita päätöksillä, vaan äänestysaktiivisuudella. Tämä seikka jää vaalien jälkitohinoissa usein arvoansa vähemmälle huomiolle. Tällä vuosituhannella eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus on asettunut 70 prosentin tuntumaan, useammin kuitenkin alle kuin yli. Aktiivisuus on laskenut tasaisesti 1960-luvulta alkaen. Silloin käväistiin jopa 85 prosentissa. Merkille pantavaa on se, että äänioikeutettujen määrä on samalla lisääntynyt, eli äänestämättä jättäviä on vaali vaaleilta enemmän. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa äänestyslappu postitettiin 4 387 701:lle suomalaiselle. Heistä 29,5 prosenttia ei saapunut uurnille. Toisin sanoen, 1 294 372 suomalaista päätti jättää äänestämättä tai ainakin piti vaaleja niin merkityksettöminä, että unohti asian. VOIDAAN hyvällä syyllä kysyä, edustaako istuva parlamentti pätevästi Suomen kansaa, jos pitkälti toista miljoonaa äänioikeutettua ei edes halunnut osallistua sen valitsemiseen? Vastaus: ei edusta. Äänestysaktiivisuus tulisi saada selvään nousuun, etenkin kun edessä on vaikeita vuosia, ellei vuosikymmeniä. Ongelmamme ovat yhteisiä. Parhaiten ne ratkaistaan, kun mahdollisimman moni käy vaikuttamassa siihen, keiden harteille päätöksenteon raskas taakka lasketaan. Sunnuntaina tähän on hyvä mahdollisuus. TEEMU P. PELTOLA Koko kansan asia MITÄ ajatuksia lasten ja nuorten liikkumattomuus herättää? ROIHA: Olen seurannut huolestuneena uusia tutkimustuloksia siitä, kuinka vähän nuoret ja lapset nykyään liikkuvat. Kunnista on tullut tulosvastuullisia. Liikuntapaikoista otetaan rahaa, mutta niitä ei kuitenkaan pystytä rakentamaan siihen tahtiin, että ne tyydyttäisivät käyttäjiä. Samaan aikaan talkootyö on vähentynyt. Valtio on pistänyt kapuloita rattaisiin. ELOMAA: Vapaaehtoistyötä ei saisi pilata verottamalla. Päinvastoin siihen pitäisi innostaa. Olisi kaikkien eduksi, että liikkumattomuuden kimppuun käytäisiin. SIlloin säästettäisiin kakkosluokan diabeteksen hoidossa, jonka kustannukset ovat lähes miljardin. Tämän päivän ihminen tarvitsee sen innostajan tai esimerkin. Liikunta-aihe pidetään heppoisena. Se ei muka ole niin tärkeä. VR: Miksei siihen uskota? Se on käsittämätöntä. Kaikki viisarit näyttävät juuri miljardin luokkaa. RE: Sekin on vain diabeteksen osalta. Sitten ovat vielä kaikki tukija liikuntaelinsairaudet. Meidän on pakko liikkua. Solut eivät uusiudu, kun istumme vain tietokonepäätteiden ja kännyköiden luona. VR: Jokainen harrastus on myös alkanut maksaa. Vastakkainasettelu on, ostatko uuden auton vai harrastaako lapsi jääkiekkoa. Jos sen verran pitäisi laittaa kiinni siihen, että lapsi haluaa harrastaa jääkiekkoa niin on se aika suhteetonta. RE: Tavallisen kansan liikunta on nyt se ydinasia. VR: Siitä ei saisi tulla elitististä, kuten siinä on nyt käymässä. Samaan aikaan peruskoulusta vähennetään liikuntaa. RE: Liikuntaa pitäisi olla kaikilla kouluasteilla ihan korkeakouluun asti. Liikuntaa pitää saada kouluympäristössä koulupäivän aikana. Nyt on tosi kysymyksessä. Suomalaiset sairastuvat sen takia. VR: Hyvin harva prosenteissa yltää liikuntamääräsuosituksiin. Liikuntatuntien pitämisessä voitaisi hyödyntää kolmannen sektorin toimijoita. Esimerkiksi yksi tunti viikossa voisi olla lajiesittelyä, jotta jokainen löytäisi sen lajin jossa on hyvä ja jota haluaisi tehdä. YLEN nettisivuilla järjestettiin äänestys Suomen parhaasta rannikkokaupungista. Tarvinneeko verorahoja mihinkään näin turhaan hassata? Tietäähän tuon kysymättäkin. TURKUUN suunnitellaan yli 120-metristä tornihotellia. Siitä saisi kaupunkiin uuden komean maamerkin, jota kelpaa tamperelaisten kadehtia. AMMATTIKORKEAKOULUN kampushanke etenee ja lähivuosien sisällä kaikki toiminnot keskitetään Kupittaalle yliopistojen läheisyyteen. Tämä vain korostaa Turun asemaa ensiluokkaisena opiskeluja tutkimuskaupunkina. Muualla ollaan hajallaan kuin Jokisen eväät. Tack… …nej tack! JÄÄTELÖAUTO palaa Turkuun. Toivottavasti tunnusmelodioita on tuunattu sitten edellisen kerran. Se entinen plinkutus tuli öisiin painajaisuniinkin. HC TPS teki pari miljoonaa turskaa päättyneestä kaudesta. Runsaalla viiden miljoonan liikevaihdolla kyseessä on oltava jonkin sortin Suomen ennätys. NUKKUVAT äänestäjät. On suurinta typeryyttä jankuttaa, että äänestäminen ei hyödytä tai että mikään ei kuitenkaan muutu. Ei muutukaan, ellei nukkuva äänestäjä muutu.
5 Lauantai 18. huhtikuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 18. huhtikuuta 2015 Näitkö, kuulitko, epäiletkö? Anna meille uutisvinkki. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. SUOMEN Jätskiauto Oy laajentaa toimintaansa Varsinais-Suomeen ensi viikosta alkaen. Täysin suomalaisomisteisen ketjun toiminta perustuu paikalliseen franchisingyrittäjyyteen. Valikoimista löytyy monenlaisia vaihtoehtoja: veneitä, tuutteja, puikkoja, mehujäitä, perhepakkauksia ja niin edelleen. Tuotevalikoimassa on myös laktoosittomia tuotteita. Ketjun työllistävä vaikutus on noin sata henkilöä. Jäätelöauto palaa Varsinais-Suomeen VARSINAIS-SUOMEN sairaanhoitopiirissä ollaan käynnistämässä asiakasraatitoimintaa. Tavoitteena on saada palvelun käyttäjät mukaan toiminnan kehittämiseen asiakaslähtöiseksi. Asiakasraadilta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää myös johdon ja toimintayksiköiden päätöksenteon tukena. – Asiakasraati voi ottaa kantaa konkreettisiin, käytännön arkisiin asioihin kuten esimerkiksi sairaalan opastuksiin ja potilaille kohdistuviin ohjeisiin, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kehittämispalveluissa työskentelevä Mari ViljanenPeuraniemi. Raatilaisten halutaan edustavan mahdollisimman kattavasti koko maakunnan väestöä. Jäseniksi toivotaan kaikenikäisiä ja kaikenlaisia ihmisiä; koulutustaustasta tai työkokemuksesta riippumatta. Hakemukset asiakasraatiin osoitteella mervi.stromberg@tyks.fi tai VSSHP, Kehittämispalvelut-yksikkö, ”Asiakasraati” PL 52, 20521 Turku. Sairaanhoitopiirille asiakasraati TEEMU P. PELTOLA AMMATTIKORKEAKOULUN ympärillä pitkään velloneet muuttopuheet ovat askeleen lähempänä toteutumista. Turun kaupunki ilmoitti torstaina, että Turun AMK Oy muuttaa Sepänkadun ja Ruiskadun toimintonsa (sosiaalija terveysala sekä tekniikka) Kupittaalle vaiheittain vuosina 2018–19. Uudet tilat hankitaan osittain uudisrakentamalla ja osittain vuokraamalla alueella jo olemassa olevaa tilaa. Ammattikorkeakoulun toiminnot sijoittuvat alueen elinkeinoja innovaatiopalvelutoimintojen lähelle. Tämä mahdollistaa modernien oppimisympäristöjen ja uudenlaisen yhteistyön alueen muiden korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Ammattikorkeakoulu on uusissa tiloissa pääsääntöisesti vuokralla ja järjestelyn myötä sen vuokrat laskevat hieman. Lisäsäästöä syntyy erilaisten tukitoimintojen yhdistämisestä. Järjestelyyn liittyviin tilaja kalustehankintoihin käytetään AMK:n investointirahastoa sekä kassavaroja. Järjestelyssä vapautuvien AMK:n nykyiset tilat Sepänkatu 1 ja 2 kehitetään ja myydään. Ruiskatu 8, jossa toimii nykyään AMK ja Ammattiinstituutti on tarkoitus pitää jatkossa kaupungin käytössä ja sinne sijoitetaan lisäksi muuta opetustoimintaa. Sepänkadun kohteista saatavat myyntituotot käytetään Ruiskadun muutostöihin. Turun kaupunki haluaa kehittää koko Kupittaan aluetta vetovoimaisemmaksi elinkeinoelämän, osaamisen ja innovaatioiden keskittymäksi. Kupittaan kampus on jatkumoa jo muutamia vuosia käynnissä olleelle ammattikorkeakoulun toimintojen keskittämiselle. Ammattikorkeakoulu muuttamassa Kupittaalle TEEMU P. PELTOLA TURUN on monesti toitotettu olevan ”vanhusten kaupunki” ja Tilastokeskuksen luvut vahvistavatkin asian. Viime vuoden lopussa 5,5 prosenttia turkulaisista oli vähintään 80-vuotiaita. Kuuden suurimman kaupungin joukossa Turku on omassa sarjassaan, sillä Tampereella samaan ikäryhmään kuului 4,8 prosenttia ja Helsingissä 4,1 prosenttia asukkaista. Espoossa ja Vantaalla näin iäkkäitä oli suhteessa puolet vähemmän kuin Turussa, vain 2,7 prosenttia kummassakin. Turku pitää suurten kaupunkien ykköspaikkaa myös yli 90-vuotiaissa. Viime vuonna prosentti turkulaisista oli 90 vuotta täyttäneitä. Kun tarkastellaan sata vuotta täyttäneiden määrää, paljastavat tilastot varsin mielenkiintoisen asian. Turussa on suhteessa enemmän kolmella numerolla ikänsä kirjoittavia ihmisiä kuin muissa suurissa kaupungeissa. Viime vuoden lopulla Turussa asui 37 vähintään satavuotiasta. Enemmän heitä asui ainoastaan Helsingissä (102), jossa väkiluku on reippaasti yli kolminkertainen Turkuun verrattuna. Suhteessa satavuotiaita oli siis Helsingissä vähemmän. Satavuotiaiden pääkaupunki Turussa suurista kaupungeista suhteellisesti eniten yli satavuotiaita asukkaita Turussa asuu määrällisesti Suomen toiseksi eniten sata vuotta täyttäneitä. Heitä oli viime vuoden lopulla 37. Mikael Rydenfelt Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa Espoossa satavuotiaita eleli vain 18 ja väestörakenteeltaan Turkua paremmin muistuttavalla Tampereella 28. Tampereella on tosin jo 40 000 asukasta enemmän kuin Turussa. KUN satavuotiaiden määrän suhteuttaa kaupunkien väkilukuun, saadaan Turun luvuksi 4 968. Näin monen kaupunkilaisen joukosta yksi on siis sata vuotta täyttänyt. Toisena on Helsinki (6 085) ja kolmantena Tampere (7 964). ”Nuorekkain” on Vantaa, jossa 23 423 asukkaasta yksi on sata vuotta täyttänyt. Kun koko maan kunnat laitetaan jonoon, ei Turku tietenkään yllä tilastokärkeen. Pienissä kunnissa syntyy prosentuaalisia heittelyjä paljon herkemmin. Eniten vanhuksia suhteessa kuntalaisten määrään asuu Sottungan kunnassa Ahvenanmaalla. Piskuisen saarikunnan asukkaista peräti 13,9 prosenttia on 80 vuotta täyttäneitä ja 6,9 prosenttia 90 vuotta täyttäneitä. Vähiten ikäihmisiä asuu Oulun eteläpuolella Limingalla, jossa asukkaista 2,2 prosenttia on täyttänyt 80 vuotta ja 0,3 prosenttia 90 vuotta. Viereisen Kempeleen luvut olivat lähes identtiset. PELITEOLLISUUDEN merkitys on kasvanut nopeasti sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Myös Turussa peliyhtiöiden ja niissä työskentelevien määrä kasvaa. – Vuoden 2013 alussa turkulaisia peliyrityksiä oli kymmenen, viime vuoden lopulla jo 27. Vastaavana ajanjaksona pelien parissa työskentelevien määrä peräti kolminkertaistui 40:stä 130:een, kertoo Turku Science Park Oy:ssä tänä keväänä päättyvää Pelinrakentaja-hanketta vetänyt Patrik Uhinki. Pelinrakentaja-hankkeessa on luotu Turkuun aktiivista pelialan keskittymää, jota kansallisilla ja kansainvälisillä areenoilla on parin vuoden ajan markkinoitu GameTurku-nimellä. – Olemme kansainvälisissä alan tapahtumissa esitelleet turkulaista alan osaamista, mutta myös kertoneet paikallisesti nuorille alan koulutusmahdollisuuksista Turussa. Peliyritysten määrä kolminkertaistui
7 Lauantai 18. huhtikuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 18. huhtikuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA TUOMIOKIRKON nuorisokuoro TCYC lähtee toukokuussa kisamatkalle Vietnamin kansainväliseen kuorokilpailuun Hoi Aniin. Kisamatkalla kuoro pääsee laulamaan kuorokilpailun lisäksi ystävyyskonsertissa sekä Vietnamin televisiossa lähetettävässä kilpailun avajaiskonsertissa. TCYC lähtee viemään kansainväliseen kilpailuun paitsi suomalaista kuorosointia ja –osaamista myös suomalaisuuden henkeä. Tuomiokirkon kuoro Vietnamiin –TYYLINI on aika perinteisen naisellinen. Maustan sitä erilaisilla elementeillä. Joskus käytän niin sanottuja vaihtoehtotyylisiä juttuja kuten korsetteja ja goottikengän tyyppisiä, kertoo Maiju Jalkanen ,23. Jalkanen kertoo ostavansa vaatteita milloin mistäkin. – En ole juuttunut mihinkään paikkaan. Aika paljon ostan vaatteita kyllä kirppiksiltä. Tykkään kuitenkin myös esimerkiksi Cyber Shopista ja Guessista. Kengät ja hanskat ovatkin Guessin. Takki on Gina Tricotista ja huivi kirppikseltä. Jalkanen käyttää korkkareita, maihareita ja tennareita. Vaateostokset ovat enimmäkseen heräteostoksia. – Viimeisin heräteostokseni on eBaystä ostettu paita. Siinä on Frida Kahlo, joka polttaa tupakkaa. Perinteistä maustettuna Näitkö Pekka Loukialan livenä? Millainen esiintyjä hän oli? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Mikäs täällä Intiassa on rahaa pestessä. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI Tarmo Kallio OONA KARHUNEN ELÄINMUSEOT puhuttavat 5-vuotiaita Joel Heikkilää ja Teo Erkkilää. TEO: Mä oon käyny eläinnäyttelys. JOEL: Mä kävin Ranskas semmoses valtavas talos. Se oli täynnä kaikkii merieläimii. Mä näin hain joka oli kuollu sinne pohjaan sit mä näin siel hain poikasii ja mustekalan poikasii ja viel merihevosii ja merikäärmeen. Sit siel oli mustekalapatsas, joka oli isi tai äiti. T: Eks siin lukenu? J: No me tunnettii se vaa lonkeroista. T: Tai se voi olla kans jättiläiskalmari. J: Nii mut se oli vaa piikikäs ja sil oli imukupit. T: Kyl jättiläiskalmarilki on imukupit. J: No nii kyl mä sen tiiän. Ku Australias on näytetty. T: Mä tiiän ku mä oon kattonu tv:stä. J: Siel merieläinten näyttelys oli sairaasti kaloi ja eläimii joit mä en muista. Ne on kivoi ku ne ui ja sit ne saa tarpeeks uida ja uiminen on kivaa. T: Siel näyttelys oli kans istuva leijona. Sit yhelt norsult oli poistettu sarvet. J: Mun lempparei oli hait ja mustekalat. Ne mustekalat suihkutti välil mustetta ja hait ui tosi nopeesti. Ne oli vähän pelottavii. Varsinki merikäärmeet oli pelottavii. T: Must se istuva leijona oli pelottava. Mut se ei ollu elävä. J: Mä näin hummerin ja erakkoravun. Mut ne ei ollu vedes vaan kuival maalla. Siin säiliös ei ollu yhtään vettä mut ne oli kuitenki lasin takana. T: Mä näin kans liito-oravan. Sil oli semmoset isot kainalosiivet. J: Mä oon nähny semmosen kans jossain museos. Siel oli kaikkii eläimii jotka oli kuollu. Se näytti ihan hienolta. Vaik se oli kuollu ni se oli ilmassa. Se varmaan roikku narussa. Kalmareita ja kainalosiipiä oli kans istuva lei orl ui e semmo J: M mose s n HEIKKI MÖTTÖNEN LAULAJA Pekka Loukiala ponnahti pinnalle Turun Ponnahdus pinnalle -kisoissa vuonna 1959. Pieksämäeltä veljensä Jukan kanssa Turkuun muuttanut nuorukainen vetäisi kisassa What you’ve done to me -biisin ja nappasi kakkostilan Tamara Lundin vanavedessä. Seuraavana vuonna Loukiala säväytti Ruotsissa Turun ja sen ystävyyskaupungin Göteborgin kulttuurikisassa, vaikka ei voittanut sitäkään kisaa. Ruotsalaiset näkivät turkulaisessa taiturissa jopa itseään Elvistä. Siitä saikin alkunsa maine Suomen Elviksenä. Loukiala siirtyi sen jälkeen tarunhohtoisen turkulaismanagerin, Helge Siimeksen, siipien suojiin. Siimes oli tullut tunnetuksi jo 50-luvun puolella Miss Universum Armi Kuuselan Suomi-kiertueen järjestämisestä. Loukiala liittyi Siimeksen rock-show-ryhmään, joka starttasi vuoden 1960 vappuna Turusta. Mukana olivat Loukialan veljekset, Rapi Tuominen, Tommy Mansfield, muita vaihtuvia esiintyjiä sekä liuta tanssijoita. Ryhmä sahasi koko seuraavan kesän ympäri Turun seutua. SYKSYKSI Siimes ideoi Alhambra rock-shown, jota esitettiin Humalistonkadun Kaleva-elokuvateatterissa. Rock-showt olivat sen sortin menestyksiä, että Loukialan veljekset lähtivät tammikuussa Helsinkiin Rockin SM-kisoihin. Pekka Loukiala vakuutti ja vei koko kisan helsinkiläisen Timo Jämsenin sekä pettyneen helsinkiläisyleisön edessä. Keväällä 1961 vauhti kiihtyi ja Loukiala julkaisi ensimmäisen singlensä. Lätyn toiselta puolelta löytyi Repe Helismaan käännöskappale Kannat kattoon ja toiselta puolelta Little Richardin Tutti Frutti. Siimes organisoi vuonna 1961 vielä uuden kesäkiertueen, joka lähti liikkeelle taas Turusta. Pekka Loukiala julkaisi samoihin aikoihin toisen singlensä, mutta rock´n´roll -kausi läheni samalla vääjäämättä loppuaan. Vuonna 1962 Loukiala esiintyi vielä veljensä ja sekä muun rokkarikatraan kanssa Armand Lohikosken ohjaamassa elokuvassa Taape tähtenä. Elokuva kertoi Tabe Slioorin seurapiirielämästä. 1960-luvun lopulla Loukiala opiskeli Forssassa ja musiikki jäi taka-alalle. Paluu tapahtui, kun Elvis Presley menehtyi elokuussa 1977. Hän levytti täyden tusinan mestarin kappaleita. Seuraavana vuonna Loukiala teki King Creole -levyn, joka osui keskellä uutta 1950-luvun buumia. VIELÄ vuonna 2000 hän julkaisi Love Me Tender -albumin, joka koostui hänen vanhemmasta tuotannostaan. Suomen epävirallinen Elvis menehtyi Helsingissä 23. maaliskuuta 2010 vain muutamaa päivää ennen 64-vuotisjuhliaan. Elvistelyn mestari Pekka Loukiala oli suomalaisen rock´n´rollin pioneereja Rokkikuningas Pekka Loukiala oli 1960-luvun alkupuolella kuuma nimi koko maassa. Musiikki elätti huippuvuosien jälkeenkin. Kuvassa Loukiala tanssittaa kansaa Pyrkivän talolla huhtikuussa 1977. Tuula Heinilä NOSTALGINEN TURKU Maiju Jalkanen, Hansakortteli. Oona Karhunen
9 Lauantai 18. huhtikuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 18. huhtikuuta 2015 AAMUSET 10 Urheilu&liikunta ILKKA LAPPI VUOSIKAUDET TPS:n jalkapallomiehistö saattoi luottaa siihen, että Jukka Lehtovaara seisoi joukkueen viimeisenä lukkona maalilla. Toukokuun alussa alkavaan kauteen TPS:n maalivahtiosasto on valmistautunut tasaisemmassa kilpailuasetelmassa kuin vuosiin. Maalivahtivalmentaja Jani Tuomala näkee Oskari Forsmanin, Arnold Uschanoffin ja Jere Aallon peliaikataistelussa paljon hyvää. – Valmentajalle tämä on ideaali tilanne, kun koko kolmikko haluaa kehittyä todella kovasti. Jerellä ja Arskalla (Uschanoff) on ollut kolhuja. Jos yllätyksiä ei kauden alla enää tule, Oskari lähtee ykkösenä kauteen. Tuomala sanoo. Alkavalla kaudella TPS pelaa kotiottelunsa urheilupuiston Yläkentällä. Kupittaata pienempi kenttä vaikuttaa myös maalivahdin pelaamiseen. – Kun laidoilla ei ole niin paljon tilaa, maalivahdin eteen tulee helpommin hässäkkää. Myös avauspelaaminen on hiukan erilaista pienemmällä kentällä. Nämä asiat koitetaan harjoittelussa huomioida, Tuomala toteaa. MAALISKUUSSA TPS ja salolainen SalPa tekivät virallisen yhteistyösopimuksen. Entistä tiiviimpi pelaajavaihto on keskeisessä roolissa varsinkin nuorten maalivahtien kehityksessä. – Yhteistyösopimus oli elintärkeä. Kaikkien meidän maalivahtien on elintärkeää saada tasaisesti pelejä. Yhteistyön ansiosta meillä on hyvä tilanne, koska Jere voi pelata vielä tällä kaudella A-nuorissa. Kaikki maalivahtimme saavat varmasti pelejä, Tuomala sanoo. JO kauan ennen Jukka Lehtovaaraa TPS:n kautta on ponnistanut kovan luokan maalivahteja myös jalkapallon puolella. Muun muassa DanOla Eckerman, Peter Enckelman ja Jouni Gröndahl ovat aikanaan kantaneet maineikkaasti Palloseuran maalivahdin paitaa. Nykyinenkin tilanne on hyvä. Sekä 1995 syntynyt Uschanoff että 1996 syntynyt Jere Aalto omaavat potentiaalia kansainvälisille kentille asti. Myös heidän jälkeensä jatkuvuutta Palloseuran maalivahtiosastolla on. – Määrällisesti junioreissa ei ole kauheasti maalivahteja, mutta laadullisesti meillä on hyvä tilanne. Muutaman vuoden sisällä nuorista varmasti nousee edustuksen porteille torjujia. Läpimurto edustuksen maalin suulle on sitten monen asian summa, pohtii myös TPS:n nuorten maalivahtivalmennuksesta vastaava Tuomala. Mikä sitten on syynä siihen. että Turussa maalivahteja tuntuu riittävän? – Maalivahtivalmennusta on esimerkiksi TPS:ssa jo pikkujunioreista lähtien. B-nuorista lähtien maalivahtivalmennusta on useamman kerran viikossa. Kai sillä vesijohtovedelläkin jokin vaikutus on, kun moneen lajiin riittää hyviä maalivahteja, Tuomala arvelee. Tasainen molaritrio Kilpailutilanne on ideaali myös maalivahtivalmentajalle Arnold Uschanoff esitti lupaavia otteita viime kaudella liigassa. Maalivahtivalmentaja Jani Tuomalan mukaan sarjataso ei ole maalivahdin kehittymisen kannalta ratkaisevinta. Mikael Rydenfelt
11 Lauantai 18. huhtikuuta 2015 AAMUSET Urheilu&liikunta
Lauantai 18. huhtikuuta 2015 AAMUSET 12 Urheilu&liikunta ILKKA LAPPI SUOMALAINEN lacrosse on, varsinkin naisten puolella, vedenjakajalla. 2000-luvun alussa Suomeen rantautuneen lajin ensimmäinen sukupolvi alkaa väistyä pelikentiltä ja uutta verta lajin pariin kaivataan. – Sama tilanne on oikeastaan ympäri Suomea. Uusien aloittajien lisäksi on tärkeää, etteivät vanhat laji-ihmiset katoa. Kun oma ura loppuu, on tärkeää, että vanhat pelaajat jäävät lajin pariin tekemään hommia seuroissa, toteaa Päivi Huhtanen. Viime vuosina moni joukkue on joutunut taistelemaan myös sääntöjen vuoksi. Kerrallaan kentällä olevien määrä on ollut niin suuri, ettei pelaajia ole tahtonut riittää. Alkavalla kaudella naiset palaavat parin vuoden takaiseen systeemiin, yhdeksään kenttäpelaajaan ja maalivahtiin. – Parin pelaajan merkitys pienessä lajissa on todella iso. Pienempi pelaajamäärä on hyvä päätös. Joukkueita tulee nyt jälleen lisää. Suurempi pelaajamäärä saattaa vaikuttaa myös kynnykseen tulla lajin pariin, jos on se vaaraa, että joutuu saman tien SM-sarjan peliin koko ajaksi seisomaan, Huhtanen arvelee. OMAN aktiiviuransa jälkeen useasti Suomen parhaana naispelaajana palkittu Huhtanen valmentaa nykyään Suomen alle 19-vuotiaiden tyttöjen maajoukkuetta. Heinäkuun lopulla alle 19-vuotiaat matkustavat ensimmäistä kertaa MM-kisoihin Edinburghiin. – Edinburghin projekti on myös osaltaan sitä, että saadaan työnjatkajia kotimaiseen lacrosseen, Huhtanen toteaa. Kisoihin valmistautumista helpottaa se, että puolet joukkueesta on turkulaisia. Turun ulkopuolisten kanssa päävalmentaja pitää yhteyttä netin välityksellä. Lisäksi maajoukkue leireilee yhdessä muutamaan otteeseen ennen kisoja. – Meillä oli tammikuussa leiri. Toukokuussa on tulossa seuraava ja heinäkuussa vielä ennen kuin lähdetään matkaan. On hyvä, että niin moni on Turusta, sillä selvästi nuoret pelaajat kaipaavat hiukan paimentamista. Lisäksi taktisen puolen opettelussa siitä on iso hyöty. KISOJEN suursuosikit tulevat Euroopan ulkopuolelta. USA, Kanada, alkuperäiskansojen Irokeesi-joukkue sekä Australia ovat omassa kastissaan. Myös Englanti, Skotlanti ja Wales ovat ennakkoon kovia joukkueita. – Varsinkin tyttöjen ja naisten puolella helposti voi erottaa kolme kastia. Pohjois-Amerikassa lacrossea on pelattu ikuisuus ja Brittein saarillakin pitkään. Heittopussiksi Suomi ei 15 maan joukkoon aio lähteä. – Ensimmäisessä pelissä vastaan tulee Kolumbia. Jos heillä ei ole kahden passin pelaajia mukana, uskon, että heidät voimme voittaa. On myös mielenkiintoista päästä haastamaan Saksaa, Huhtanen tuumii. Uuden ajan esiinmarssi Suomalainen lacrosse kaipaa sukupolvenvaihdosta Ida Peräkylä (kesk.) ja Tiia Suomilammi (oik.) kuuluvat Edinburghiin lähtevään Suomen alle 19-vuotiaiden joukkueeseen. Muut turkulaiset kisoihin lähtijät ovat Ida Roivas, Anni Sahlberg, Essi Rouhiainen, Matilda Martin ja Elin Selen. Jane Iltanen
21 Lauantai 18. huhtikuuta 2015 AAMUSET Urheilu&liikunta
Lauantai 18. huhtikuuta 2015 AAMUSET 22 Urheilu&liikunta ILKKA LAPPI KEILAILUA on perinteisesti pidetty vanhojen tai vähintään keski-ikäisten miesten lajina. Turun seudulla on myös monta lahjakasta nuorta keilaajaa. Yksi heistä on huhtikuun alussa juniorityttöjen joukkuekisassa EMhopeaa voittanut Teea Mäkelä. Viime vuosina nuorten keilaajien määrä on ollut tasaisessa kasvussa Turun seudulla. – Viime vuosina nuoria on saatu hyvin lajin pariin. Monet seurat ovat tehneet pitkäjänteistä työtä nuorten aktivoimiseksi esimerkiksi aikuisia edullisimmilla harrastusmaksuilla, kertoo Turun keilailuliiton toiminnanjohtaja Kai Hildén, joka toimii myös Mäkelän henkilökohtaisena valmentajana. Viime joulukuussa uudessa työssään aloittanut Hildén näkee lajilla kasvupotentiaalia juuri nuorten keskuudessa. – Keilailulla on tällä hetkellä se hyvä tilanne, että sitä käydään kokeilemassa paljon. Erilaiset koululaisryhmät käyvät keilaamassa ja kaveriporukat myös käyvät hallilla. Lajin haaste maanlaajuisestikin on saada kokeilijat jäämään lajin pariin, Hildén tuumii. – Se on kuitenkin mahdollista kovalla työllä. Keilailun aloittamisen kynnys on matala, koska laji on suhteellisen halpa. Monen tonnin sijaan puhutaan kympeistä, jotta lajissa pääsee alkuun. SUOMELLA on keilailussa pitkät ja menestyksekkäät perinteet. Suomesta on tullut lukuisia maailmanmestareita niin yksilökuin joukkuepuolellakin. Vuosien varrella muun muassa Mika Koivuniemi ja Mika Luoto ovat nousseet MM-kisoissa korkeimmalle korokkeelle. Hildén näkee, että kotimaan kova taso on hyvä asia myös junioreiden kannalta. – Kansainvälistä menestystä ajatellen on hyvä, että Suomen kärki on kansainvälisessäkin vertailussa kova. Jos Suomessa menestyy, kynnys kansainväliseen menestykseen laskee. KÄÄNTÖPUOLENA on vaikeus nousta kotimaan huipulle. Esimerkiksi SM-liigassa ei tällä hetkellä keilaa yhtään turkulaisjoukkuetta. Miehissä TPS on tällä hetkellä parhaana turkulaisjoukkueena valtakunnallisesti toiseksi korkeimmalla M1-tasolla. Myöskään naisten SM-liigassa turkulaisia ei tällä hetkellä ole. – Potentiaalia Turun seudun seuroilla on. Uskon, että lähivuosina Turustakin saadaan joukkue SM-liigaan, Hildén sanoo. Turun seudun seurojen kesken tehdään tällä hetkellä paljon yhteistyötä, mikä myös vie nuoria keilaajia eteenpäin. Turun ja ympäryskuntien seurat pelaavat jopa yhteistä Junnu Touria, mikä on hyvä ponnahduslauta nuorelle keilaajalle. – Joukkueen saaminen SMliigaan olisi hyvä asia koko seudun keilaukselle, myös junioreille. Mitä kovempiin peleihin lupaavat nuoret keilaajat pääsisivät, sitä enemmän henkinen puoli kokemuksen kautta kehittyy. Henkinen puoli ja paineidensietokyky ovat kuitenkin todella tärkeitä asioita tässä lajissa, Hildén muistuttaa. Kokeilijat lajin pariin Turusta nousee nuoria keilaajia seurayhteistyöllä Teea Mäkelä on yksi Turun seudun lupaavista keilaajista. Hänellä on palkintokaapissa jo parikisan EM-pronssi ja nelimiehiskisan EM-hopeaa. Jari Laurikko
23 Lauantai 18. huhtikuuta 2015 AAMUSET Urheilu&liikunta
24 A AMUSET TYÖ & TALOUS Lauantai 18. huhtikuuta 2015 K-MARKET Jäkarlän kauppiasyrittäjä Marko Visti ja Intersport Turku Länsikeskuksen kauppiasyrittäjäpari Jan ja Marjukka Lindroos on valittu vuoden kasvattajakauppiaiksi. Huomionosoitukset jaettiin K-kauppiasliiton vuosikokouksessa Helsingissä huhtikuussa. Kasvattajakauppiaan kunniamaininta on tunnustus ansiokkaasta työstä henkilökunnan kouluttamisessa ja uusien kauppiaiden kasvatustyössä. Vuoden kasvattajakauppiaat Turusta SUOMALAINEN mekaniikan ja elektromekaniikan sopimusvalmistaja Stera Technologies Oy avaa Turun-toimipisteessään jo seitsemännen autoteollisuuden komponentteja valmistavan robottiasemansa. Käyttöönottoa saapuvat juhlistamaan Steran oman väen lisäksi aseman toimittajan ABB:n ja Valmet Automotiven edustajat. – Automatisointi lisää kilpailukykyä ja parantaa tuotannon joustavuutta, kertoo Stera Technologies Oy:n toimitusjohtaja Heikki Ajanko. – Robottiasemat toimivat kolmessa vuorossa, sillä automatisoidun tuotannon investoinnit ovat olleet poikkeuksellisen suuret. Kaikkien robottiasemien toimitus on sujunut sovitussa aikataulussa. Tuotantokapasiteetin kasvaessa Stera tulee tänäkin vuonna palkkaamaan kymmeniä uusia työntekijöitä. Steran robottiasemista viisi on pistehitsausrobotteja ja kaksi toimii jauhekaarihitsauksella. Aiemmin Hihra Oy:n nimellä tunnettu Steran Turun-tehdas on toimittanut ohutlevykomponentteja autoteollisuudelle jo vuodesta 1976 lähtien. Autoteollisuuden asiakkaita ovat olleet General Motors, Saab Automobile, Scania ja Magna Steyr. Robottiasema tuo töitä Turkuun Elävöittääkö pop-up-hanke Turun keskustaa? Syntyykö uusia liikkeitä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESA TÖYKKÄLÄ TURUN nuorkauppakamari kertoi helmikuun alussa käynnistävänsä projektin, jonka tarkoituksena on antaa keskustan tyhjillään olevia liiketiloja yrittäjien käyttöön maksutta. Pop-up Turku -niminen hanke alkoi heti kiinnostaa niin liiketilojen omistajia, yrittäjiä kuin yhteistyökumppaneitakin. – Yrittäjistä parisensataa on ottanut yhteyttä, että milloin voidaan tulla paikalle. Olen itsekin yllättynyt siitä, miten paljon erilaisia kontakteja ollaan saatu. Ihmiset ovat oikeasti valmiita tulemaan Tampereelta ja Helsingistä asti tänne, kertoo hankkeessa mukana oleva Joonas Suominen. Pop-up Turku -projektissa halukkaat yrittäjät voivat varata Turun keskustasta toimitiloja enintään seitsemäksi päiväksi. Tällä hetkellä liiketiloja on vapautumassa Pop-up Turkua varten ainakin Forumista, Hansasta, Yliopistonkadulta ja myös Käsityöläiskadulta. Kaikkiaan hanke on onnistunut saamaan mukaan parisenkymmentä liiketilaa, joskaan aivan kaikkia paikkoja ei ole vielä pystytty julkaisemaan projektin nettisivuilla. – Kaikki tilat eivät ole vielä heti alussa hankkeen käytössä, ja ne saattavat vaihdella koko ajan. Ensimmäiset yritykset avaavat ovensa toukokuun neljäntenä päivänä, Suominen kertoo. KIINNOSTUNEET yrittäjät voivat hakea Turun keskustan tiloja käyttöönsä Pop-up Turun nettisivuilta. Projektin työntekijät käsittelevät hakemukset yhdessä liiketilojen omistajien kanssa. Hankkeen tavoitteena on saada mahdollisimman kattava otanta erilaisia yrityksiä piristämään Turun keskustaa kesällä. – Ja kyllähän me haluaisimme, että osa näistä realisoituisi vuokrasuhteiksi. Jos joku haluaa jatkaa toimintaansa ja tehdä vuokrasopimuksen, niin sitten etsitään muille yrittäjille korvaava tila. Eihän tässä ole tarkoitus jarruttaa markkinoita, vaan edistää niitä. Tämä on kysymys, joka on monesti tullut eteen, Suominen sanoo. HANKKEESEEN osallistuvat yritykset markkinoivat tietysti itse itseään, mutta Pop-up Turku auttaa jonkin verran myös viestinnässä. Projektiin osallistuvista yrityksistä kirjoitetaan Pop-up Turun nettisivuille yrittäjätarinat. Mukana olevat yritykset tunnistaa liikkeisiin liimattavista Pop-up Turku -tarroista. Lisäksi vierailevista yrityksistä saa lisää tietoa sosiaalisen median kautta. Suominen uskoo, että kun hanke on ohi, siihen on osallistunut ainakin 60 yritystä. – Pop-up on ilmiönä aika vanha, mutta tämä on uutta. Me emme halua tuottaa sisältöä, vaan haluamme luoda mahdollisuuksia muille. www.popupturku.com Kuhinaa keskustaan Pop-up Turku -hanke on kiinnostanut jo lähes kahtasataa yrittäjää – On ollut aika helppoa löytää yhteistyökumppaneita, kun he ovat soittaneet meille päin, Joonas Suominen kertoo. Esa Töykkälä
25 Lauantai 18. huhtikuuta 2015 AAMUSET
26 A AMUSET VIIHDE Lauantai 18. huhtikuuta 2015 KOTIMAAN vaihtoehtorockin lippua ylväästi liki 35 vuoden ajan heiluttanut 22-Pistepirkko saapuu Klubille 23. huhtikuuta. Pistepirkot nousevat lavalle kello 22. Myöskään kello 21 lämmittelijää ei kannata missata. Pelkkä Pirttinen on turkulaisduo, jonka alkuvoimaisen rouheassa ja kulmikkaassa musiikissa yhdistyy blues ja garagerock poikkeuksellisen kiinnostavasti. Duon tekemisissä on yhtymäkohtia esimerkiksi Tom Waitsiin. Täysipainoinen vaihtoehtotorstai SUOMALAISEN skan harvalukuiseen kärkeen jo vuosia kuulunut The Valkyrians palaa neljän vuoden levytystauolta Rock My Soul -levyllä. Levy on uusi alku ska-poppoolle. Lisäksi bändi tyylipaletti laajenee skasta ja reggaesta souliin funkiin ja rockiin. Uudella levyllä bändin soundi on aavistuksen aiempaa terävämpi ja särmikkäämpi. Tuottajana genresoppaa onkin hämmentänyt muun muassa Damn Seagullsista tuttu Lauri Eloranta, jonka läsnäolo lienee suurin yksittäinen syy uuteen soundiin. Bändi ei kuitenkaan ole hylännyt juuriaan vaan kaiken pohjalla on edelleen rocksteadyn ja skan rentous. Kun pienestä uutuuden järkytyksestä pääsee yli, levyn biisit alkavat potkia yllättävänkin vahvasti. Kenelle: Kevätpäivään musiikin kesäkeittoa litkivälle. Arvio: Ei ravisuta sielua, mutta avaa mielenkiintoisia ovia. ILKKA LAPPI Uusin eväin Mikä on tämän kevään odotetuin levy? Miksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI SAMI Joensuu ja Kari Riihimäki ovat monissa liemissä keitettyjä muusikoita. Joensuu Riihimäki -bändin muodostava kaksikko löysi toisensa pari vuotta sitten. – Olen aina katsonut Karia vähän ylöspäin. Kerran sitten rohkaisin mieleni ja menin kysymään, että tuletko soittamaan levylleni kitaraa, Joensuu muistelee. Aluksi töitä paiskittiin Joensuun suomenkielisen materiaalin parissa. Vähitellen fokus kuitenkin kääntyi juurevaan englanninkieliseen materiaaliin, jota Joensuu myös kirjoitti. – Jostain niitä biisejä vaan alkoi pulputa. Olin heti ihan fiiliksissä, sillä englanninkieliset biisit olivat tosi hyviä. Kaikki tapahtui hyvin luonnolliseesti ja suunnittelematta, Riihimäki kertoo. HELPPOUS ja luonnollisuus toistuu kaksikon puheessa useaan otteeseen. Kaksikon tällä viikolla julkaistusta debyyttilevystä Greetings from the Edge of the World huokuva maanläheinen Amerikan soundi syntyi puristamatta. – Yhtään ei tarvinnut lähteä säätämään soundijuttuja tai vastaavia. Kummallekin oli selvää, miten edetään. Laulujen ehdoilla mentiin alusta asti. Ympärille laitettavat asiat ovat vain värittämistä, Joensuu toteaa. – Rivien välissä on paljon tavaraa. Sävykkyys on meille molemmille hyvin tärkeä asia musiikissa, Riihimäki jatkaa. Vähäeleinen ja juureva Amerikkaan kumartava musiikki ei ole viime aikoina Suomessa hittilistoilla paistatellut. Potentiaalia Joensuu Riihimäen musiikissa eittämättä on isojenkin massojen musiikiksi. Siitä osoituksena bändi palkittiin viime joulukuussa Turku Music Awardsissa yleisöäänestyksen voittajana, vaikka bändi ei ollut tehnyt ainuttakaan keikkaa kotikaupungissaan. – Suomessa tällaista bluespohjaista kamaa on viime aikoina pidetty marginaalimusana, mitä se ei suinkaan aina ole ollut. En haluaisi lokeroida meitä marginaaliin. Kyllä meidän juttua voi kuunnella myös hittimusiikkina. Onhan maailmallakin esimerkiksi Fleet Foxes, Band of Horses ja Midlake isoja bändejä, vaikka heidän musiikkinsa onkin vähäeleistä, Riihimäki analysoi. AINAKIN Virossa Joensuu Riihimäen musiikki on otettu hyvin vastaan. Virossa on ehditty keikkailla jo kolme kertaa. Myös pienimuotoinen levynjulkaisukiertue haluttiin Turun ja Helsingin lisäksi ulottaa Viroon. – Virossa tällä hetkellä rokkikulttuuri tuntuu olevan erilainen. Siellä tuntematonta bändiä kuunnellaan. Se on ollut hienoa huomata, että tuntemattomankin bändin musiikkia kunnioitetaan. Virossa ei odoteta, että bändi soittaa vaan ne omat suosikkibiisit, Joensuu ja Riihimäki pohtivat. Joensuu Riihimäki 24. huhtikuuta Pikku-Torressa. Kaikki lähtee biisistä Joensuu Riihimäki syntyi sattumalta ja luonnollisesti Sami Joensuu ja Kari Riihimäki ovat moneen ehtineitä muusikoita. Joensuu Riihimäen myötä kaksikko tekee tiivistä yhteistyötä. Ilkka Lappi
27 Lauantai 18. huhtikuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 18. huhtikuuta 2015 AAMUSET 28
2 Lauantai 18. 4. 2015
31 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 18. huhtikuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? NUOREMPANA, kun se ei vielä ollut in, kävin jonkin verran nettitreffeillä. Yleensä huonolla menestyksellä. Vasta paljon myöhemmin tajusin, että kysyin vääriä kysymyksiä. Vaalien aikaan monessa kahvipöydässä sanansäilä viuhuu, kun pohditaan oikeaa ehdokasta. Yleensä poliittinen vääntö keskittyy nyansseihin. Harvassa parisuhteessa kun toinen on äärioikealta ja toinen äärivasemmalta. Sitä paitsi kiista oikeiston ja vasemmiston välillä on aika pientä, mitä tulee parisuhteen perustavanlaatuisiin kiistakapuloihin. Politiikka on toki tärkeää, mutta poliittisesti arat kysymykset ovat toimivassa parisuhteessa täysin merkityksettömiä. TAVALLISEN ihmisen arjesta löytyy päivittäin paljon isompia vastakkainasettelun paikkoja kuin poliittiset väännöt. Parisuhteen toimivuutta ja joustokykyä ei mitatakaan samanmielisen äänestämisen kautta vaan arkisten vastakkainasettelujen kautta. Kummin päin se vessapaperirulla meneekään telineeseen, onko kissavai koiraihminen, yksityisautoilu vai julkinen liikenne, onko korkeakulttuuria Dostojevski vai Hedberg, onko kesävai talvi-ihminen. Tällaiset kysymykset ovat tärkeitä toimivaa ja kestävää parisuhdetta etsittäessä. Kunhan vaalit saadaan käytyä ja pääministerin viitta Juha Sipilän harteille, alkaa Sipilän parisuhdepeli, jota myös hallitusneuvotteluiksi kutsutaan. Suomi tarvitsee onnellisen ja toimivan hallituksen. Edellisen hallituksen liitto oli alusta asti riitaisa ja eroaltis. Moisen uusinta ei olisi kenenkään etu. Toivottavasti Sipilällä on hihassaan oikeat kysymykset, jotta Suomeen saadaan onnellinen ja joustava hallitussuhde. ILKKA LAPPI Poliittiset treffit ENNEN vaaleja on hyvä miettiä, miten äänestämäsi henkilö pitää yhteyttä äänestäjiinsä, muutenkin kuin kuukautta ennen vaaleja. On monia tapoja pitää yhteyttä kansalaisiin. Lähes kaikilla kansanedustajilla näyttää olevan blogi-kotisivu. Useat kirjoittavat lehtiin ja sosiaaliseen mediaan. Onko edustajasi tehnyt laki-, toimenpide-, toivomus-, keskustelu-, talousarvio-, lisätalousarvio-, raha-asia-aloitteita ja muutosehdotuksia talousarvioon? Kuinka hän on esiintynyt kyselytunneilla? Kansanedustajilla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskustelussa olevista asioista sekä niiden käsittelystä. PARLAMENTAARIKON palkkio Suomessa on yli 6 000 euroa kuukaudessa plus kulukorvaus, mikä isommillaan on liki 2 000 euroa. Kansanedustajilla on oikeus maksutta käyttää edustajan tehtäviin liittyvillä matkoilla junaa, kotimaan reittilentoja ja busseja. Lisäksi edustajalla on pääkaupunkiseudulla taksinkäyttöoikeus. Valitessasi vaikutat, mitä palveluja, tukia ja avustuksia leikataan ja miten paljon. Kannattaa ottaa selvää, miten ehdokas aikoo toimia. Entä verotus, lasketaanko vai nostetaanko. Miten työllisyyttä hoidetaan? Kuinka kehitetään liikenneverkostoa? Miten on järjestetty perusterveydenhuolto. Miten ajanvarausjärjestelmä pelaa, joudutko jonottamaan terveyskeskuksessa edelleen kohtuuttomasti? Entä miten on yksityiset ja julkiset palvelut? Miten ratkaistaan Nato-kysymys? Millaiset ovat luokkakoot esimerkiksi peruskoulussa? Kuinka on toisen asteen koulutus? Onko kouluissa riittävästi opettajia, koulunkäyntiavustajia, erityisopettajia, kuraattoreita, terveydenhoitajia, psykologeja? OLETKO selvillä ja tiedätkö, miten ehdokkaasi osaa priorisoida erilaisia esityksiä ja vaatimuksia eli mitä asioita laittaa etusijalle, ja mitä toiselle sijalle, kolmannelle? Mitkä asiat ovat oleellisia ja keskeisiä yhteiskunnassa hänelle? Joskus on äänestäjän on hyvä miettiä sitäkin, onko samat asiat Suomessa edelleen yhtä rempallaan kuin neljä vuotta sitten. Olisiko ryhdyttävä liikkuvaksi äänestäjäksi, kun mikään ei muutu tai sitten voi harkita tosiasiassa jo aivan uusia kasvoja eduskuntaan. Jotain uutta, mielenkiintoista kuitenkin tapahtuu ja on tiedossa, kun tilastojen mukaan yleensä noin kolmasosa edustajista vaihtuu joka vaaleissa. LEO HÄRMÄ Millaisen ehdokkaan sinä valitset? VAALIEN alla on talouteen ja hyvinvointivaltion kuluihin liittyvä puhe yleistynyt: lähes kaikkea mitataan rahassa. Perussuomalaiset ovat tälle logiikalle rakentaen esittäneet laskelmiaan maahanmuuton kustannuksista. He ovat vaatineet maahanmuuttajien valikointia kansallisuuden perusteella. Puolueen puheenvuoroissa oletetaan, että suomensomalit ja -irakilaiset ovat lähtökohtaisesti ryhmiä, jotka eivät tulevaisuudessakaan tule työllistymään ja että tämän ”ominaisuuden” vuoksi näiden ryhmien muuttoa Suomeen tulisi rajoittaa. Tämä ajatus on rasistinen: oletetut negatiiviset piirteet liitetään tiettyihin ihmisryhmiin ja nämä ryhmät asetetaan alempiarvoiseen asemaan. Rasistinen puhe voi vedota moniin seikkoihin: biologisiin tai kuten tässä tapauksessa kulttuurisiin ja taloudellisiin eroihin. Yhteistä on se, että ihmisryhmien eriarvoinen kohtelu luonnollistetaan ja negatiiviset piirteet oletetaan muuttumattomiksi. Monien maahanmuuttajaryhmien, mukaan lukien suomensomalien ja -irakilaisten, valtaväestöä suurempi työttömyys on ongelma – halustaan huolimatta moni ei löydä pysyvää työpaikkaa vaan joutuu kurssi-, työttömyysja harjoittelukierteeseen. Työelämään pääsyyn vaikuttavat myös työnantajien asenteet. Tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät maahanmuuttajataustaiset työnhakijat pääse yhtä hyvin työhaastatteluihin tai tule valituksi työpaikkoihin. Kaupunkimme asukkaista kuitenkin jo isolla osalla on maahanmuuttajatausta ja yhä useampi heistä on Suomessa syntynyt ja kasvanut. Heille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin. Eriarvoisuuksien purkaminen ja rasismiin puuttuminen ovat tämän päivän keskeisiä yhteiskunnallisia kysymyksiä. SUVI KESKINEN TUTKIJA, TURUN YLIOPISTO Eriarvoisuus on iso ongelma