Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 | Nro 40 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Riitta Suomi testamenttasi miehensä kanssa osan omaisuudestaan Unicefille. Perikuntakaan ei siitä pahastunut. Kaupunki s. 6 Lasten vuoksi Teija Aallon mielestä lahjan hinta määräytyy saajan läheisyyden mukaan. Krääsää ei hänkään hääparille antaisi. Juhlan aika s. 12 Antamisen vaikeudesta Kuuman Ankanpoikasen gorillapoliisit palasivat Oulusta takaisin Turkuun. Oppia otettiin jopa luontodokumenteista. Viihde s. 20 Tunnetut gorillat Sekavat suojatiemerkinnät hämmentävät sekä autoilijoita että pyöräilijöitä. Asiat s.2–3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 ETNOFEST-FESTIVAALI järjestetään ensi lauantaina 21. toukokuuta Varissuon Pelttarin kentällä. Maksuton tapahtuma tarjoaa tanssittavia musiikkielämyksiä, ravintolapäivän ruokakojuja herkkuineen ja monenlaisia työpajoja koko perheelle. Monikulttuurinen Etnofest järjestetään Varissuolla jo kolmatta kertaa. Etnofest alkaa Guimbalax-kokoonpanon afrikkalaisin ja karibialaisin rytmein. Etnofest värittää Varissuota POLIISI on ottanut kiinni miehen, jota epäillään Aurakatu 2:n kohdalla vappuaattona tehdystä kahdesta puukotuksesta. Naisen seurassa liikkunut mies löi kahta miestä teräaseella useita kertoja. Poliisi julkaisi maanantaina valvontakamerakuvia tapahtumapaikalla liikkuneesta seurueesta. Kuvista tuli runsaasti yleisövihjeitä, joiden perusteella poliisi on ottanut kiinni puukotuksesta epäillyn miehen. Poliisi tutkii asiaa kahtena tapon yrityksenä. Puukotuksista epäilty kiinni Onko Turussa tarpeeksi kaikille avoimia monikulttuuritapahtumia? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. UNESCO on myöntänyt Turun yliopistolle professuurin, jonka tavoitteena on hyödyntää tulevaisuudentutkimuksen työkaluja köyhyyden poistamiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi kehittyvissä maissa. Tehtävään on nimitetty tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius. Turun yliopisto alkaa yhdessä Unescon ja mukana olevien sopimuskumppanien kanssa rakentaa tapaa viedä tulevaisuustyöskentelyä kehittyviin maihin. Jo kahdeksan yliopistoa mu Unescolta professuuri LUKUVUODEN 2016–2017 koulutyö käynnistyy peruskouluissa ja lukioissa yleisimmin 10. tai 11. elokuuta. Lukuvuosi päättyy kaikissa kouluissa lauantaina 3. kesäkuuta 2017. Syyslukukausi käynnistyy useimmissa kouluissa viikolla 32, yleisimmin 10. tai 11. elokuuta. Varhaisin aloittaja on Rovaniemi 9. elokuuta, myöhäisin Turku 18. elokuuta. Ammatilliset oppilaitokset saattavat käynnistää lukukautensa peruskouluja aikaisemmin ja aikuislukiot muita kouluja myöhemmin. Talvilomat pidetään vakiintuneeseen tapaan porrastetusti kolmen viikon jaksolla helmi-maaliskuussa. Etelä-Suomen kouluissa, esimerkiksi Helsingissä ja Turussa, talviloma on viikolla 8 (20.–24.2.). Syyslukukausi alkaa myöhään TEEMU P. PELTOLA PYÖRÄTIEN jatke on liikenneterminä vanha. Siksi on lähes käsittämätöntä, että sitä osoittavat tiemerkinnät eivät ole vieläkään ajan tasalla. Vuosikymmenet ajoradan ylityspaikoissa on ollut pelkästään suojatiemerkintöjä, olivat ne samalla myös pyörätien jatkeita tai eivät. Korkein oikeus (KKO) otti asiaan kantaa jo parikymmentä vuotta sitten ratkaisussaan 1996:125. Taustalla oli muutamaa vuotta aiemmin Lahdessa sattunut liikenneonnettomuus, jossa henkilöauto törmäsi suojatietä ylittäneeseen polkupyöräilijään. Suojatien toisella puolella oli pelkkä jalkakäytävä ja autoilija tuli tilanteeseen väistämisvelvollisuutta osoittavan liikennemerkin takaa. Polkupyöräilijä sai törmäyksessä vakavia vammoja ja hänen pyöränsä romuttui. Kiistaa oli siitä, oliko pyöräilijällä oikeus ylittää pyörätien päässä oleva suojatie pyöräillen. Juttua puitiin lopulta Kouvolan hovioikeudessa, joka hylkäsi autoilijaa vastaan esitetyt rangaistusvaatimukset, mutta katsoi raastuvanoikeuden tavoin pyöräilijän menetelleen varomattomasti. Hovioikeuden mielestä suojatie ei voinut olla myös pyörätien jatke, koska vain sen toisella puolella oli pyörätie. KKO hylkäsi pyöräilijää vastaan ajetut syytteet liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, eikä alempien oikeusasteiden tavoin katsonut autoilijankaan syyllistyneen mihinkään. Ratkaisun perusteluna oli se, että suojatien luonne oli pyöräilijän tulosuunnasta tarkasteltuna epäselvä, jolloin pyöräilijä oli ollut oikeutettu pyöräilemään sen yli. Autoilijan puolustukseksi katsottiin, että kulmatontilla ollut pensasaita esti näkemästä pyöräilijää ennen kuin tämä oli suojatiellä, eikä autoilijalla ollut havaittavien liikennemerkkien perusteella aihetta olettaa, että kyseessä oli muu kuin suojatie. Ennakkoratkaisusta lähtien pyörätiehen yhdistyneet suojatiet on tulkittu myös pyörätien jatkeiksi. Jalkakäytävältä toiselle johdattava suojatie edelleen pelkkä suojatie, jonka yli pyörä on talutettava. Onko se suojatie vai ei? AAMUSET-TYÖRYHMÄ VIIME keskiviikkona Aamusissa julkaistu juttu ”Keskustassa ja yliopiston lähellä eniten pyöräkolareita” poiki toimitukseen useita sapekkaitakin yhteydenottoja. Kaikissa niissä kritisoitiin väitettä, minkä mukaan vain kääntyvien autojen pitää antaa pyörätieltä ajotielle tulevalle pyöräilijälle tietä. Yksi palautetta antanut muistutti, että autoilija väistää silloinkin, kun hänelle on liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus. Totta tietenkin on, että jos autolle on liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus tai se on tulossa pihalta tai parkkipaikalta, sen pitää väistää niin pyöräilijöitä kuin jalankulkijoitakin. Kritiikkiä herätti myös maininta siitä, että pyöräilijän pitää väistää autoilijoita pyörätien jatkeellakin. Näin asia kuitenkin on, ellei autoilijalla ole liikennemerkein osoitettua väistämisvelvollisuutta. Liikenneturvan Jalan ja pyörällä -oppaassa todetaan, että ”pyörätieltä tuleva pyöräilijä saa ajaa tien yli pyörätien jatketta pitkin, mutta hänen on väistettävä sekä oikealta että vasemmalta tulevia autoilijoita”. Ylikonstaapeli Simo Saviojan mukaan valtaosa Turussa tapahtuvista pyöräilijöiden ja autojen onnettomuuksista johtuu siitä, että pyöräilijä luulee olevansa pyörätien jatkeella aina etuajo-oikeutettu. LIIKENNETURVAN toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen korostaa, että polkupyöräilijä väistää aina, ellei autoilijalla ole liikennemerkein merkittyä väistämisvelvollisuutta. Tarvainen muistuttaa myös, ettei polkupyöräilijällä ole pyörätien jatkeella samanlaista lain suomaa turvaa kuin jalankulkijalla, sillä tieliikennelaissa polkupyörää pidetään liikennevälineenä. Polkupyöräilijästä tulee jalankulkija silloin, kun hän taluttaa pyöräänsä. Tilannetta hämmentävät myös osittain epäyhteneväiset tiemerkinnät. Vuonna 2010 voimaan saatetun tieliikenneasetuksen muutoksen mukaan suojatie merkitään poikittaisilla viivoilla ja pyörätien jatke katkoviivoilla. Siirtymäaikaa tiemerkintöjen korjaamiselle annettiin vuoden 2017 loppuun, joten kaikissa kunnissa ne eivät vielä ole ajan tasalla. Tällä haavaa suojatiemerkinnällä varustettu ajoradan ylityspaikka tulkitaan pyörätien jatkeeksi silloin, kun ainakin sen toisessa päässä on pyörätie. Pyörätien ei tarvitse jatkua tien molemmin puolin. Lisäksi on suojateitä, joiden kummallakaan puolella ei ole pyörätietä. Tieliikennelain toinen pykälä määrittelee suojatien vain jalankulkijoiden käyttöön, joten pyöräilijänkin tulee taluttaa pyöränsä sen ylitse. SUOMESSA yleisesti käytössä olevat yhdistetyt jalankulkuja pyörätiet aiheuttavat Liikenneturvan mukaan ongelmia varsinkin risteyksissä. Niissä jalankulkijoille on omat oikeutensa, mutta pyöräilijät muuttuvat niissä ajoneuvoiksi. Liikenneturvan vuonna 2012 tekemässä liikennesääntöjen tuntemusta mittaavassa tutkimuksessa vain 34 prosenttia vastaajista tiesi pyörätien ja ajoradan risteämiskohdan väistämisvelvoitteet oikein. Tiemerkinnät hämmentävät Pyöräilijä ei ole pyörätien jatkeella aina etuoikeutettu Pyöräilijät ylittävät Eerikinkadun ja Kristiinankadun tieliikennelain mukaisesti ajorataa pitkin. Takana näkyvän suojatien saa ylittää vain jalan.
3 Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS MAAja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille ehdotuksen metsästysasetuksen muuttamisesta. Merkittävin uudistus on hirvenmetsästyksen alun siirtäminen suurimmassa osassa maata myöhemmäksi lokakuun toiseen lauantaihin. Hirvieläinten vasasuojaa esitetään lyhennettäväksi. Pyyntilupien hakumenettelyjä kevennetään. Valtaosan muutoksista on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Hirvijahdin alku myöhäistyy SUOMEN Hypoteekkiyhdistys ja Suomen AsuntoHypoPankki Oy puhuvat tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessaan historiallisesta rakennusbuumista. Sen veturina on kaupungistuminen. Alkuvuosi on ollut virkeä, kauppamäärät kasvavat ja hinnat toipuvat. Asuntokauppa käy pääkaupunkiseudulla jo lähes normaalilla tasolla. Vire on leviämässä myös muihin kasvukeskuksiin. Katsauksen mukaan ”asuntomarkkinoilla soi nyt ABBA”. Mitä se tarkoittaa? Rakennussuomeksi sanottuna se tarkoittaa, että A-alueiden B-asunnot ja B-alueiden A-asunnot osoittavat piristymisen merkkejä. HELSINGIN, Hämeenlinnan ja Tampereen kasvukäytävän ja Helsingin, Tampere ja Turun kasvukolmion rinnalle nostetaan uusi termi: Ysitien kasvuketju. Akseli Turku–Tampere–Jyväskylä– Kuopio vetää nyt myös. Kasvukeskukset ovat moottoreita, joita yhdistävien kasvukäytävien varrelle syntyy tohinaa. Hypon mukaan asuntoja rakennetaan enemmän, pienempiä ja paremmille sijainneille kuin vuosikymmeniin. Raideinvestoinnit ovat magneetteja, nyt ja jatkossa. Siksi Turun seudulla on edelleen edistettävä suunnitelmaa tunnin junasta Helsinkiin. Raitiotiesuunnitelmia ei pidä kuopata. Hyperloop kuulostaa edelleen utopialta, mutta sitäkin on pidettävä silmällä, sillä sen ideoitsijat eivät ole puuhastelijoita. Paljon on tapahtumassa nopealla aikataululla. Minkälainen tilanne on Turussa? Rakennusvalvonnan tilastot osoittavat kasvua myönnettyjen lupien neliömäärissä ja myönnettyjen asuntolupien kappalemäärissä, samoin aloitettujen asuntojen kappalemäärissä ja aloitettujen rakennustöiden neliömäärissä. VUODEN neljän ensimmäisen kuukauden aikana on myönnetty rakennuslupa lähes 70 000 neliömetrille. Viime vuonna lukema oli vastaavana ajankohtana vajaat 25 000 neliömetriä. Alkuvuonna on aloitettu rakennustöitä noin 66 000 neliömetrin edestä, kun vuosi sitten luku jäi 20 000 neliöön. Rakentaminen vetää niin hyvin, että OP-ryhmä arvioi Suomen talouden kasvavan tänä vuonna hieman aiempia arvioita nopeammin, vaikka vienti takkuaa yhä. LASSE VIRTANEN Historiallinen rakennusbuumi? Timo Jakonen
Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA TURUN ammatti-instituutin koneja metallialan ensimmäisen vuoden opiskelijat järjestävät perjantaina 20. toukokuuta kello 12 alkaen jo kuudennen kerran luokkien väliset mäkiautokisat Hirvensalon MCC Action rinneautokeskuksessa. Testattavana on myös opiskelijavoimin valmistetut RC-autot offroad-radalla. Tapahtumassa esiintyy tämän vuoden AmisTalent-voittaja, beatboxaaja Strychnine. AmisAjot Hirvensalossa KATASTROFIKOKKI on hauska ohjelma, saa välillä nauraa kunnolla. Ei ohjelma voi mitenkään harmittaa vähävaraisia tai saada heidät tuntemaan itsensä muita huonommiksi tms. Nyt kyllä haukut väärää puuta! Entä muut kokkiohjelmat, eivätkö ne häiritse? PIENIPALKKAINEN VARISSUON postinjakelusta. Odotin kelalta tärkeää päätöstä lääkekorvauksista. Se oli palautettu kelaan, koska ”osoite oli tuntematon”. Osoitteeni on kuitenkin ollut sama 16 vuotta. Monien mutkien kautta sain päätöksen, mutta kyllä se kesti ainakin jakelun osalta. SAIRASTELIJA MITEN voi olla totta, että R-kioski ei natsaa sitä mitä asiakas pyytää? Täällä Paraisten Ärrällä saa kyllä varautua kaikkeen, eivät muutkaan ihan natsaa sitä totoa ja onlainia. On aika kummallista, että pystyy pyörittämään toimintaa, josta ei ole tietoa. MONTA KERTAA PETTYNYT SANOTAAN, että vuokralähiöistä löytyy paljon osattomuutta. Varmasti. Lähiöissä kasvaneena ja vuosia asuneena sanoisin kuitenkin, että suurin osattomuus täällä on kasvatuksen ja rajojen puute. Niitä tänne ennen kaikkea tarvittaisiin. LÄHIÖSTÄ SENIORIT työelämässä, miten vanha ihminen voi jaksaa niin vaativaa työtä kuin sairanhoitajalla on, koska nuoremmillakin on työuupumista. Eläkkeelle 63-vuotiaana, jättäkää nuoremmille työt. KALKKIKSET POIS Annatko säännöllisesti rahaa hyväntekeväisyyteen? Mitä siitä saat? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Harvoin sitä saa erosta jälkikäteen kuvan. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Leila Brander TUULA ISTALA EI ole liioittelua sanoa turkulaista Riitta Suomea perus-unicefilaiseksi. Niin pitkään hän on ollut järjestön toiminnassa mukana, myös useissa luottamustehtävissä mutta yhtä lailla lipaskerääjänä kaduilla ja toreilla. Ja on myös kuukausilahjoittaja. 1980-luvulla Riitta sai kipinän Unicefin toimintaan asuinkulmillaan Joensuussa. Motivaatio auttaa siinä missä voi ei ole laantunut. Näkemystä maailman tilaan ja ihmisten hätään ja eriarvoisuuteen avarsivat aikoinaan Biafraa ja Etiopiaa vaivanneet kuivuus ja nälänhätä. Ne uutiskuvat ovat jääneet pysyvästi monen suomalaisen kuvamuistiin. – Unicef valikoitui auttamisen kanavaksi siksi, että sitä kautta suomalaisetkin ovat saaneet apua silloin, kun sitä on sotavuosina ja niiden jälkeen tarvittu. Matkat Nepaliin ovat aukaisseet silmiä entuudestaan, ja saaneet hänet vakuuttumaan, että apu menee perille, vaikka kyynikoita ja epäilijöitä riittää. SUOMEA on nähty ja kuultu julkisuudessa viime aikoina siksi, että hän puolisonsa Reijon kanssa yhteistuumin päätti testamentata osan omaisuudestaan järjestölle, ilman erityisehtoja kohteista. – Eihän sitä voi tietää mitä ja missä tapahtuu, Unicefissa he parhaiten osaavat kohdentaa kulloisenkin avun. Suomi sanoo, että testamentin tekijöinä he eivät ole tavallisia ihmisiä kummempia tai rikkaampia. Hänen mielestään jokainen voi lahjoittaa sitä, mitä on. Jos ei aineellista niin aineetonta apua. Testamenttia ei liioin laadittu otsa rypyssä. Päin vastoin, Suomen pariskunnalla oli hauskoja hetkiä sisältöä pohtiessaan. Sitä, mitä asiakirjaan on kirjattu ei tiedä kukaan edes Unicefissa, eikä se kenellekään tässä vaiheessa kuulu. – Byrokraattista sen laatiminen ei ollut. Unicefin lakimies auttoi siinä missä apua tarvittiin, pariskunta kävi paperit läpi, nimet alla, ja siinä se. Suomen perheen yhteensä viisi aikuista lasta ovat kasvaneet hyvän jakamiseen.Kukin toimii omalla tavallaan. Vastalauseita ei kuulunut. Ulkopuoliset ovat olleet kommenteissaan myönteisiä, jos ovat tunnistaneet Riitta Suomen kaupungilla. Häntä hieman huvittaa, että testamentin tultua julki pankit ovat aktivoituneet ja lähestyneet, mutta ei Unicefia vaan testamentin tekijöitä. – Mikään taho ei ole ollut aloitteellinen saati painostanut, Suomi kertoo. Kukin lahjoittaa sinne, minne parhaaksi katsoo. JULKISUUDELTA hän toivoo, että se innostaisi muitakin auttamaan, mutta suree samalla, kuinka kovat asenteet tuntuvat näinä aikoina jyräävän. – Olisi iso apu, jos nykyistä useampi tarttuisi keräyslippaaseen. Siinähän ei ole kyse kerjäämisestä, kuten moni tuntuu ajattelevan, vaan auttamisesta. – Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään ja on huomattu, että köyhät ovat niitä, jotka antavat vähästäkin. Onhan Suomessakin eriarvoisuutta, mutta meillä on ainakin puhdasta vettä, käymälät, neuvolat ja jokaisella on oma nimi ja oikeus käydä koulua, Suomi sanoo. Elämänmittainen auttaja Riitta Suomi testamenttasi osan omaisuudestaan Unicefille Riitta Suomi toivoo, että ihmiset rohkaistuvat auttamaan, kukin siten kuin voi. Tuula Istala ILKKA LAPPI TAVOITIMME Forum Marinumin säätiön toimitusjohtaja Tapio Maijalan tiistaina kello 12.10. Missäs oot? – Sain juuri lounastettua ja olen palaamassa töiden pariin. Viime viikonloppuna avautui uusi näyttelynne Töissä merellä. Millainen projekti uuden näyttelyn taustalla on? – Työhän alkoi sen parissa alkoi jo kesällä 2013, kun alettiin kerätä ihmisten mereen liittyviä tarinoita. Vanhan näyttelyn purku, tilojen siivous ja uuden näyttelyn rakentamiseen meni lopulta runsas neljä kuukautta, vaikka taustalla on pitkä työ. Neljä kuukautta on verrattain lyhyt aika näyttelyn pystyttämiseen? – Kyllä. Useinhan näyttelyiden pystyttämiseen käytetään vuosi tai ylikin, kun halutaan tehdä kaikessa rauhassa. Me halusimme minimoida ajan, jonka museotila joutuu olemaan kiinni. Pitkää päivää painettiin, kun näyttelyä rakennettiin. Miten näyttely on ensimmäisten päivien aikana otettu vastaan? – Viikonloppuna meillä oli varsin hyvin väkeä. Näyttelyn alkutaival on ollut ihan odotusten mukainen. Odotimme, että näyttelymme kiinnostaa ihmisiä ja niin näyttää käyneen. Miltä Forum Marinumin kesä muuten näyttää? – Odotan hyvää kesää. Turun kesässä ylipäätään on eniten tapahtumia sitten kulttuuripääkaupunkivuoden. Paljon tapahtumia on myös meidän ympäristössämme, mikä näkyy varmasti myös meidän kävijämäärissämme. Lounastanut merikarhu MISSÄS OOT?
7 Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 TAEKWONDON EM-kisat käydään 19.–22. toukokuuta Sveitsin Montreuxissa. Suomesta mukana on seitsemän ottelijaa. Budokwai Taekwondo Turun ottelijoista mukana ovat Tanja Pasanen ja Roosa Närhi. Nykyään Izenzei Helsinkiä edustava Suvi Mikkonen kisaa EM-kisoissa valmistautuessaan Rion olympialaisiin. Kaksi vuotta sitten EM-kisoissa Närhi sijoittui viidenneksi. Taekwondon EM-mitalit jaossa Sveitsissä 1980-LUVULLA Suomen kovimpiin urheilijoihin kuuluneelle Tuija Helanderilla (kuvassa) oli jo aktiiviurallaan lämmin suhde Paavo Nurmen kisoihin. Pitkään Turussa asunut Helander kisasi Paavo Nurmen kisoissa useaan kertaan. 12 henkilökohtaista Suomen mestaruutta urallaan voittanut Helander myös hioi kuntoaan usein Urheilupuistossa. – Paljon harjoittelin Kaarinassa, mutta jos halusin saada vähän lisälatausta harjoituksiin, menin Urheilupuistoon. Kentällä harjoittelun lisäksi juoksin Karikon lenkillä mäkivetoja, edelleen naisten 400 metrin Suomen ennätystä nimissään pitävä Helander muistelee. Paavo Nurmen kisoissa Helander juoksi leipälajinsa lisäksi 400 metrin sileää ja myös sadan metrin aitoja. – Aktiiviurallani Paavo Nurmen kisat kuuluivat kesääni kuin voisilmä puuroon. Kisa oli kansallisesti aina huipputasoa. Viime vuosinakin Helander on ollut tuttu näky Urheilupuiston lehtereillä. – Kahden viime vuoden aikana kisat ovat olleet todella onnistunut tapahtuma. Miljöö on upea ja stadion on myös esteettisesti kaunis. Katsomo on sopivan tiivis, mikä tuo fiilistä sekä radalle että katsomoon. Kun stadion on täynnä, se on monella tapaa elämys, Helander kehuu. ILKKA LAPPI Voisilmä puurossa Uusia pelaajia, uutta valmennusta? Millä Interin kurssi kääntyy? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PAAVON JÄLJILLÄ ILKKA LAPPI TURKU Muay Thain Daniel Forsberg lähtee tällä viikolla Ruotsin Jönköpingissä alkaviin thainyrkkeilyn amatöörien MM-kisoihin tavoitteenaan menestyä. – Se on tarkoitus, että siellä pärjätään, toteaa Forsberg ykskantaan. Äänestä kuultaa itseluottamus, mutta myös rauhallisuus. Forsberg otteli amatöörien MMkisoissa edellisen kerran 2014. Tällä kertaa Forsberg lähtee matkaan kaikella tavoin valmiimpana ottelijana. Viime vuoden puolella turkulainen ehti otella jo ammattilaiskehissäkin voittoisasti. – Paljon on niistä ajoista opittu. Uusia juttuja on opittu ja kaikki perusjututkin ovat menneet huomattavasti eteenpäin parissa vuodessa, Forsberg analysoi. Thainyrkkeilyssä ammattilaisotteluissakin meritoituneet ottelijat voivat otella amatöörien maailmanmestaruudesta. Ottelijoiden taso on siis raudanluja amatööristatuksesta huolimatta. Merkittävin ero ammattilaisotteluihin verrattuna on otteluiden kesto. Ammattilaisena otellaan viisi kolmen minuutin erää. Amatööriotteluissa on kolme erää. – Amatööriotteluiden tyyli on erilainen. Ottelut ovat nopeatempoisempia ja otteluissa tähdätään koko ajan kovaan painostamiseen. Ammattilaisotteleminen on enemmän ehkä minun juttuni, mutta on se amatööriotteleminenkin sujunut, Forsberg miettii. YLEENSÄ Forsberg on nähty kehässä 81-kiloisten sarjassa. Jönköpingissä hän kuitenkin ottelee 86-kiloisten Ovia auki voitolla Daniel Forsberg hakee menestystä thainyrkkeilyn MM-kisoista Daniel Forsberg on hionut kisakuntoaan viime viikot kotisalilla muun muassa Jussi Pirttikankaan ja Juho Valamaan kanssa. Fyysisesti olen todellakin valmis ja myös henkisesti, Forsberg vakuuttaa thainyrkkeilyn amatöörien MM-kisojen alla. Ilkka Lappi sarjassa, sillä Forsbergin hyvä ystävä Turku Thaiboxing Clubia edustava Jussi Santalahti ottelee Jönköpingissä 81-kiloisissa. – Olen varmasti pienin 86-kiloisissa. Painoa saisi olla enemmän ja pituuttakin saisi olla enemmän. Varsinkaan pituudelle ei nyt oikein voi mitään. Tulen pärjäämään, vaikka olenkin pienin sarjassani, Forsberg vakuuttaa. Maailmanmestaruus kuulostaisi luonnollisesti komealta titteliltä. Maailmanmestaruudesta olisi Forsbergille myös hyötyä uralla. Viime vuosina hänellä on ollut hieman se ongelma, että mies tunnetaan kovana ottelijana, jolla ei kuitenkaan ole nimeä. Tällöin otteluiden saanti on hankalahkoa. – Jos maailmanmestaruuden voittaisi, avaisi se ovia myös ammattilaispiireissä. Amatöörien mestaruutta arvostetaan suuresti, kun mestaruudesta ottelevat myös kovat ammattilaisottelijat. Promoottoritkin huomaisivat voittajan, Forsberg miettii. ILMAISEKSI Ruotsista ei irtoa mitään. Kovia ottelijoita tulee jokaisesta ilmansuunnasta. – Yhdysvalloista ja Kanadasta tulee kovia ottelijoita, samoin Turkista. Uskon, että kovimmat vastustajat tulevat idästä. Ainakin viime vuosina kovimmat ottelijat ovat tulleet Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta, Forsberg ennakoi.
9 Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 BOUTIQUE Minne ja Nikkotakko ovat avanneet yhteisen showroomin Turkuun Kaskenkadulle. Boutique Minnen valikoimista löytyy hääja juhlapukuja sekä yksittäiskappaleita suunnittelijoilta. Ateljeeompelimossa pukuja tehdään mittatilauksena. Vuonna 2012 perustetun Nikkotakon uniikkikorut suunnittelee ja valmistaa käsityönä Katri Juva. Showroomissa voi teettää oman korun tilaustyönä tai tutustua valikoimaan. Koruja ja pukuja SEXPO on julkaissut verkkosivuston, jossa on nuorille suunnattuja sarjakuvia seksin ja ihmissuhteiden kirjosta. Sexpon ja sarjakuvapiirtäjä Maria Björklundin yhteistyössä syntyneet sarjakuvat käsittelevät halujen, kehojen ja ihmissuhteiden moninaisuutta. Verkkosivusto tarjoaa tietoa seksuaalisuudesta sekä nuorille että kasvattajille. Sarjakuvien aiheet ovat syntyneet vastauksena nuorten usein esittämiin kysymyksiin. www.sexpo.fi/sarjis KUUKAUDEN NAINEN Seksistä kiertelemättä Teetkö itse ihonhoitotuotteita? Kerro parhaat vinkkisi. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VIISI KYSSÄRIÄ Mikä toukokuussa on parasta? – Aurinko ja luonnon herääminen. Kuka tuntee sinut parhaiten? – Äiti. Mikä saa sinut hymyilemään? – Ihmiset ja omat kissani. Pidän siitä, että lähelläni on ihmisiä. Mikä on mielipuuhaasi? – Tutustuminen uusiin asioihin ja ihmisiin. Oppiminen. Millainen on kesäinen lempiasusi? – Pukeudun kesät talvet mustaan. Hame ja t-paita sopivat kesäasuksi. MERJA KAJALA TUUREPORINKADULLA linja-autoaseman vieressä on Black Clothing Hiiden -niminen ompelimo ja myymälä. Milona Suominen perusti yrityksensä yhdeksän vuotta sitten valmistuttuaan vaatetusalan ja muinaistekniikka-alan artesaaniksi. – Olen erikoistunut historiallisiin vaatteisiin sekä rockja goottivaatteisiin. Yrityksen nimessä yhdistyvät kaikki nämä asiat. Itse kutsun ompelimoani Hiiden luolaksi. Teen kaikenlaisia tilaustöitä, mitä ihmiset vain keksivät tilata. Minulta on tilattu esimerkiksi keskiaikaisia hääpukuja. Suominen on toiminut Turun Keskiaikaisten markkinoiden puvustusvastaavana vuodesta 2011 lähtien. Ennen kuin markkinat alkavat kesäkuun 30. päivä, puvustamolla riittää työtä ja tohinaa. – Puvustusvastaavan työ on kiireistä mutta kivaa. Puvustamme näyttelijöiden lisäksi kaikki työntekijät, yhteensä noin sata ihmistä. Päivät venyvät usein pitkiksi, mutta yrittäjänä töitä tehdään silloin kun niitä on. PUVUSTUSVASTAAVALTA vaaditaan Suomisen mukaan erityisesti kokonaisuuden hallintaa. Tänä kesänä markkinoilla eletään vuotta 1509. Valitun vuoden lisäksi puvustus seuraa markkinoiden käsikirjoitusta. – Budjetti on rajallinen, joten täytyy miettiä tarkkaan, mikä on tärkeää. Käytämme pitkälti vanhoja varastoja. Uudet asut tehdään yleensä näkyvimmille rooleille ja erikoishahmoille. Tänä vuonna markkinoilla nähdään esimerkiksi merenneito. Suomisen kädenjälkeä nähdään Vanhalla Suurtorilla myös talvella, sillä hän toimii Suurtorin joulumarkkinoiden näytelmän puvustajana. Historiallisten vaatteiden tekijän täytyy Suomisen mukaan olla ajan tasalla. Muoti ja vaatteiden leikkaukset ovat vaihdelleet eri aikakausina. – Tutkimustyö on tärkeä osa vanhojen vaatteiden valmistusta. Täytyy jaksaa seurata kirjallisuutta ja uutta tietoa. Aina tulee uusia löytöjä, jotka kumoavat vanhoja käsityksiä. Kun halutaan valmistaa tietyn aikakauden asu, täytyy tietää mitä kohtaa vartalosta korostettiin ja mitä litistettiin juuri silloin. VAPAA-AJALLAAN Suominen viihtyy kotonaan, jonka hän jakaa kahden kissansa kanssa. Ainoaksi varsinaiseksi harrastuksekseen hän mainitsee sukututkimuksen. – Sukututkimusta voi tehdä milloin vain, koska tietoja etsitään netistä. Joissain sukuhaaroissa olen päässyt keskiajalle asti. Sukututkimus on muovannut sitä, miten näen itseni. Samalla olen oppinut Suomen historiaa uudella tavalla. Tiedän, mitä esi-isäni ovat joutuneet kokemaan. Voin todella sanoa tietäväni, mistä olen kotoisin. Uutta ja vanhaa Milona Suominen tuntee keskiajan muodin Milona Suominen perusti oman ompelimonsa yhdeksän vuotta sitten. Merja Kajala NOORA Al-Ani ja Tiia Javanainen ovat yhdessä tehneet hemmotteluun keskittyvän kirjan. Onnen huokauksia – herkkuja mielelle ja keholle (Otava) on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen keskittyy makunautintoihin ja toinen kauneudenhoitoon. Värikkään ja iloisen kirjan reseptit on laadittu rennolla otteella. Sekä herkutteluun tarkoitetut reseptit että kauneudenhoitotuotteet valmistuvat mutkattomasti pääosin helpoista raaka-aineista. Kirjan ohjeilla voi valmistaa muun muassa lisukkeita, juomia ja jälkiruokia sekä kasvonaamioita, kuorintoja ja jalkakylpyjä. Herkuttelua ja hemmottelua
11 Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 AAMUSET Elämä&tyyli
Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 AAMUSET 12 Juhlan aika OONA KARHUNEN KESÄN juhlakausi lähestyy. Otimme selvää, minkä arvoisina turkulaiset pitävät hää-, valmistujaisja rippilahjoja. – Lahjan hinta on tilanteesta riippuvainen. Häälahjassa on valtava ero sillä, minkä ikäiset ihmiset menevät naimisiin. Kotia perustavien nuorten lahjaan saattaisi satsata vähän enemmän, Mari Leskinen, 51, pohtii. Leskinen voisi ostaa esimerkiksi jotain lahjalistalta. Hän ei pidä pahana rahankaan antamista. – Lahjalista on järkevä, jos tarvitsee jotain. Jos kuitenkin halutaan vain pelkkää designia, lahjan antamisen ilosta lähtee osa pois. Nuorille voi antaa rahaa, koska heillä tienaaminen on vielä heikoilla. Jos hyvin toimeentuleva ihminen menee naimisiin, rahan antaminen voi olla vähän hölmöä. Myös Markus Rauhanummella, 18, lahjan hintaan vaikuttaa sen saaja. – Vieraamman henkilön lahjaan voisin omalla budjetillani käyttää ehkä noin 20 euroa. Jos kyseessä on tuttu, hinta voisi olla ehkä vähän isompi. Täysi-ikäiselle hyvä lahja on Rauhanummen mielestä esimerkiksi kuohuviinipullo. – Se on helppo ja varma eikä kovin kallis. Raha on myös hyvä, koska lahjan saaja voi tehdä rahalla mitä haluaa. Mieluummin otan rahaa kuin huonon lahjan. HETA Okkosen, 23, ja Antti Katan, 31, mielestä lahjan hinta on kiinni lahjan antajan budjetista. – Jos vanhempi sukulainen ostaa lapsenlapselleen häälahjaa, ymmärtää jos käyttää enemmän rahaa. Itse menee opiskelijabudjetilla aika pienillä summilla, mutta kavereiden kanssa ostamalla lahjasta saa helposti isomman, Okkonen sanoo. Myös henkilökohtainen lahja on vaihtoehto. – Valokuva-albumi itse askarreltuna voi olla tosi edullinen mutta henkilökohtainen. Italiassa annetaan kavereille tonnin häälahjoja. Itsellä kun ei ole rahaa, yrittää löytää henkilökohtaisen idean, Okkonen sanoo. Rippilahjaksi Okkonen voisi antaa tekstiilejä ja astioita. Kata ei ole samaa mieltä. – Haluaisin painottaa, että 15-vuotiaille pojille pitäisi aina antaa rahaa. 15-vuotiaana poikana oli ihan todella kiva saada lakanoita lahjaksi, Kata sanoo sarkastisesti. Teija Aallolla, 28, lahjan hinta määräytyy saajan läheisyyden sekä antajien määrän mukaan. – Hyvä hinta voisi olla 2050 euroa. Hääparilla on usein lahjalista, niin sieltäkin voi valita jotain. Lista helpottaa, mutta jos yhden lahjan arvo on 200 euroa, se menee överiksi. Aallon mielestä rahan antaminen on hyvä etenkin silloin, jos ei tiedä mitä toinen tarvitsee. – Juhlakalu osaa itse paremmin hahmottaa, mitä tarvitsee, ja hääparillakin voi olla matkatili, jonne he haluavat rahaa. Kaikki krääsä on aina vähän kyseenalaista. Rahaa ja kuoharia Lahjan hinta määräytyy läheisyyden ja antajan budjetin mukaan Heta Okkonen ja Antti Kata. Oona Karhunen Teija Aalto. Markus Rauhanummi.
13 Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 AAMUSET Juhlan aika
Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 AAMUSET 14
15 Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 AAMUSET
16 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 RUISROCK tarjoaa tänä vuonna laajan ruokakattauksen. Valikoimaa on rennoista ruokakärryistä istuvaan à la carte -ravintolaan saakka. Street food on vahvasti edustettuna, samoin lähija luomuruoka. Burgertrendi jatkuu vahvana ja hampurilaisten ystäville riittää valinnanvaraa nyhtökauraburgereista sliderhampurilaisiin. Pääkaupunkiseudulta mukaan tulee Treffipub sekä Sandro. Myös Street Gastro saapuu jälleen suosituilla leivillään Ruisrockiin. Lihan ystäviä hemmottelee Lihajalostamo K. Müller, joka tarjoaa käsintehtyjä makkaratuotteita 130-vuotiailla resepteillä ilman gluteenia, glutamaattia ja laktoosia. Turun aasialaisravintoloista mukana on Roti Street Food sekä VG Wok. Jälkiruokaa tarjoilevat 3 Kaverin jäätelökoju sekä Jymy. Herkkusuita ilahduttavat myös churrot ja krepit. Ruisrockia herkkusuille Mikä on kesän kahvipöydän kuningatar? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VIELÄ EHTII RIESLINGILLE KEVÄT toi kaupunkiin Riesling & Spätburgunder -viikot, joita vietetään nyt kuudetta kertaa eri puolilla Suomen ravintoloita. Tänä aikana ravintolat tarjoavat mahdollisuuden maistella erilaisia saksalaisia rieslingejä ja pinot noireja esimerkiksi tastingin muodossa tai aterian yhteydessä. Teemaviikkojen aikana esimerkiksi saksalaisia viinitilallisia vierailee eri ravintoloissa pitämässä tastingeja. Viikot päättyvät 22. toukokuuta. HENRIIKKA FINGERBORG SAKSA on maailman pohjoisimpia viinialueita. Viinitarhat ovat yleensä istutetut vuorten rinteille tuulelta suojaavien metsien alapuolelle ja lähelle auringonvaloa heijastavaa jokea, kuten Reinia ja sen sivujokia. Viileän ilmaston viineissä on yleensä vähemmän alkoholia ja enemmän hedelmäistä aromia. Pitkän kasvukauden ansioista rypäleet saavat paljon aurinkoa ja valoisa kasvukausi lievittää myös ilmaston aiheuttamia rasituksia. Rypäleet kypsyvät hitaasti ja säilyttävät hedelmäisen happoisuutensa. Samalla niihin kehittyy luontaisia sokereita sokereita ja ne imevät mineraaleja maaperästä. Näin saksalaiset viinit saavat raikkautensa sekä makuja tuoksuvivahteensa. Viinitien esittelijä Antti Paasonen sekä Mamin viinimestari Marjo Heinonen kertovat, että saksalaiset viinityypit ovat yleensä harmonisen kuivia, sekä rehevän kypsiä ja hedelmäisiä. Riesling tunnetaan eleganssistaan, hapokkuudestaan, kompleksisuudestaan ja säilyvyydestään, kun taas spätburgunder on täyteläisen sametinpehmeä viini, jonka aromi on aavistuksen makea ja hedelmäinen. Mamin tastingissa maisteltiin Weingut F. Beckerin tilan viinejä. – Tilan sijaitsee Pfalzissa aivan Ranskan rajan tuntumassa ja osa tarhoista sijaitsee Alsacen puolella Ranskassa. 18 hehtaarin tarhoilla kasvaa rieslingiä, pinot noiria, sylvaneria, chardonnayta, gewürztramineria ja monta muuta lajia. Tarhalla käytetään osaksi orgaanisia metodeja. Ennen kaikkea Friedrich Becker on tunnettu pinot noir -viineistään, jotka tiedetään aluella spätburgundereina, Paasonen kertoo. TASTINGIN ensimmäinen riesling Wildwein (2014) nousi heti suosikikseni. Jopa suolaiseksikin luonnehditun viinin suutuntuma on raikas, mehukas ja miellyttävä. Tuoksussa on sitrushedelmää ja omenaa, ja sopiva hapokkuus tekee viinistä oivan ruokaviinin etenkin kalan, äyriäisten sekä hieman mausteisien ruokien kaveriksi. Viinitien oma riesling Raja (2012) on käsityötä alusta loppuun. Viinissä on jäännössokeria 20 grammaa, mutta sopiva hapokkuus tekee viinistä miellyttävän. Sitruksinen, elegantti ja miellyttävän mineraalinen taipuu monipuoliseksi ruokaviiniksi. Sonnenberg Riesling Grand Cru (2009) on kuiva, mutta runsasmakuinen riesling. Tuoksu on sitruksinen ja hedelmäinen, maussa löytyy kivaa hapokkuutta ja mineraalisuusuutta. Tastingin ainoa punaviini spätburgunder “B” (2012) on kypsytetty tammitynnyreissä. Intensiivinen ja maskuliinisesta tuoksu löytää kirsikkaa, punaista marjaa ja mustan teen aromeita. Aromimaailmassa toistuvat tuoksun aromit. Viini olisi omiaan risoton kaverina. Viimeiseksi maisteltu Friedrich Becker Pinot Noir Eiswein (2008) saa unohtamaan jälkiruokakahvin ja konjakin. Makea, mutta raikas valkoviini Eiswein saa makunsa ennen keräämistä jäätyneistä rypäleistä. Jälkiruokaviinissä maistuu raparperi, viinimarjanlehti ja tuoksu on kuin kevätesikko. Tämä aikuisten jälkiruoka huutaa vahvoja juustoja sekä hilloa ja saa maistajansa ihastumaan Eisweinin makeaan maailmaan. Sitruksen ja kevätesikon tuoksua Saksalaiset viinit sopivat ruokapöytään ja keväästä nautiskeluun Ruokatoimittajan suosikiksi noussut Wildwein kulki koko äyriäisvoittoisen listan mukana loistavasti. Paahdettua kampasimpukkaa ja tryffelimarinoitua parsaa alkuruuaksi, pääruuaksi simpukoita ranskalaisten ja majoneesin kera. Jälkiruuaksi mansikkasorbettia, sitruunakreemiä ja marenkia joka jätti raikkaan jälkimaun saksalaiselle illalle. Henriikka Fingerborg MINI-BANOFFEET (4 kpl) 2dl kermaa 2 banaania 10 digestivekeksiä 2dl kondensoitua maitoa 1rkl kaakojauhetta Vatkaa kerma kulhossa. Kuori ja viipaloi banaanit. Murusta keksit. Lado juomalaseihin kerroksittain digestiveä, banaaia ja kondensoitua maitoa ja kermavaahtoa. Anna maustua hetken jääkaapissa ja koristele kaakaojauheella ja tarjoile. Nopea ja uuniton mökkiherkku ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITON järjestämän Vuoden suomalainen elintarvike 2016 -kilpailun voittaja on Viipurilaisen Kotileipomon Puhtikaura-kaurapuuteri. Voittaja ratkesi huhtikuussa pidetyllä yleisöäänestyksellä. Runsaasti beetaglukaania sisältävä Puhtikaura on täysjyväkaurasta valmistettu jauhe, joka sitoo nestettä erityisellä tavalla. Puhtikaura sekoitetaan nesteen tai smoothien joukkoon. Kaurapuuteri vuoden elintarvike
17 Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 AAMUSET 18 Pelit&vehkeet ILKKA LAPPI 1990-LUVUN alkupuolella varhaisteinille Mortal Kombat ja Doom olivat pelien eliittiä. Vuonna 1992 julkaistiin ensimmäinen Mortal Kombat ja vuotta myöhemmin ensimmäinen Doom. Siinä ei paljon pelien K-merkinnät painaneet kun verikekkereitä vietettiin pelien parissa. Doomista ja vuonna 1994 ilmestyneestä Doom 2:sta tulikin FPS:ien mittatikku vuosikausiksi. Kummankin pelisarjan historia on monivaiheinen. 1990-luvun puolivälin huippuvuosien jälkeen molemmat pelisarjat ovat kompuroineet, mutta säilyneet hengissä. Molemmista pelisarjoista on myös tehty elokuva, joilla on lähinnä kulttiarvoa. Muutama vuosi sitten Mortal Kombat teki onnistuneen paluun ollen toimiva yhdistelmä perinteitä ja uutta. Nyt on Doomin vuoro yrittää samaa. UUDEN Doomin lähtötilanne on yksinkertainen. Pelihahmo herää hirviöiden vankina Marsissa. Hän pakenee kuoleman kidasta ja lähtee selvittämään mitä on tapahtunut. Yksinpeliin on hieman tekaistu juontakin ja vähitellen matkan varrella selviää, mitä on tapahtunut. Juoni on kuitenkin sivuosassa, kuten pelisarjan perinteisiin kuuluu. Doom seisoo edelleen tukevasti tutuilla jalansijoilla, jotka ovat kantaneet jo neljännesvuosisadan. Hirviöitä ja muita helvetin kauhuja tulee vastaan oikealta ja vasemmalta ja ne pitää hoidella runsaaseen asevalikoimaan tukeutuen. Aseiden lisäksi hirviöitä laitetaan pinoon myös paljain käsin, mikä on erityisen raakaa touhua. Legendan ylösnousemus on yllättävänkin kaunis peli, joskin varsin groteskilla tavalla. Doomin maailma on karu ja kaamea, eivätkä vastaantulevat hirviötkään klassisia kauneusihanteita täytä. Verta ja väkivaltaa on yllin kyllin. Pelaajan kannalta grafiikkaa olennaisempaa on pelin tempo. Doom on nopea peli. Ruudunpäivitys toimii jouhevasti ja hirviöt tulevat iholle turhia kursailematta ja erilaisissa sokkeloissa ravatessa peli aiheuttaa, varsinkin vähän kovemmalla vaikeustasolla, pientä pakokauhua. PARIKYMMENTÄ vuotta sitten Doom oli lajityyppinsä valio. Kun myös räiskintäpelit ovat menneet, koko ajan avoimempaan suuntaan, etukäteen arvelutti, miten suoraviivaiseen kenttäsuunnitteluun tukeutuva Doom pystyisi olemaan muutakin kuin nostalgiatrippi. Doom kuitenkin onnistuu. Se ei yritä olla mitään ihmeellistä vaan luottaa pelisarjasta klassikon tehneisiin elementteihin päivittäen ne erinomaisesti tähän päivään. Pelin nopeus ja verikekkereiden intensiteetti riittävät koukuttamaan pelaajan myös vuonna 2016. Doom seuraa Mortal Kombatin jalanjälkiä myös 2010-luvulla. Verta pakkiin kuin vanhoina aikoina Tuhkasta nouseva Doom luottaa tuttuihin elementteihin Kiihkeiden taistelusessioiden rinnalla Doomissa on ripaus myös jaksoja, joissa hiiviskellään varjoissa. Ilkka Lappi
19 Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 AAMUSET
20 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 RÄÄVÄSUINEN brittikoomikko Jimmy Carr tuo stand up -kiertueensa Funny Business Turkuun kesäkuussa, kun mies esiintyy Logomossa 3. kesäkuuta. Carr on yksi tämän hetken tunnetuimmista koomikoista. Katkeamattoman keikkatahtinsa lisäksi ”komiikan ahkerin työmyyrä” tunnetaan mustasta ja räävittömästä huumoristaan. Mikään ei ole Carrille pyhää ja mies onkin uransa aikana useaan kertaan pahoittanut tosikkojen mielen. Tosikkoja ravisteleva rääväsuu HARVAKSELTAAN tv-ohjelman sivutuotteena syntyneet levyt ovat erityisen kelvollinen. Elastinen feat. on yksi poikkeus sääntöön. Jo televisio-ohjelman idea on hyvä. Siinä Elastinen tekee Suomen eturivin artistien kanssa yhteistyössä biisin. Levylle on laitettu ohjelmasarjassa tehdyt kymmenen biisiä sekä yksi ylimääräinen biisi, jolla ei vierailijaa ole. Ohjelmassa Elastisen kanssa biisejä ovat tehneet Suomen ykköskorin artistit muun muassa Vesala, Robin ja Anssi Kela. Biisit ovat lähes järjestäen laadukkaita, eikä varsinaisia läpilaskuja ole mukaan mahtunut. Sellaiseksi ei voi oikein laskea edes Sami Hedbergin kanssa tehtyä Täytyy jaksaa -vetoa, vaikka Hedbergin ei ehkä kuitenkaan kannata kovin suuria uusimmasta aluevaltauksestaan odottaa. Sekä ohjelman että tässä tapauksessa myös musiikin onnistuminen on kiinni pitkälti vierasvalinnoista. Vieraaksi ovat valikoituneet muusikot, jotka suhtautuvat yhteistyöprojektiin Elastisen kanssa pieteetillä. Jokaisessa biisissä kuuluu myös isosti vierailijan vaikutus. Esimerkiksi Anna Puun kanssa tehty Kesä ’99 on mainio popralli, mikä ei toki ole ihme, sillä biisiä ovat olleet tekemässä myös Knipi ja Lasse Kurki, joiden kyky tehdä tarttuvia poppeja on liki erehtymätön. Kenelle: Tv-sarjaa seuranneille Elastisen faneille. Arvio: Musiikillisesti relevantti julkaisu, ei pelkkä tv-ohjelman kylkiäinen. ILKKA LAPPI Vierailijoiden varassa Trainspotting saa jatkoa. Mille leff aklassikolle sinä kaipaisit jatkoa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI TURKULAISEN nukketeatteriryhmä Kuuman Ankanpoikasen gorillahahmot ovat tuttuja turkulaisille. Jo kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 gorillapoliisit piristivät olemuksellaan piristivät olemuksellaan Turun katukuvaa. Sittemmin gorillat ovat näyttäytyneet erilaisissa yleisötapahtumissa muun muassa Ruisrockissa. Viime vuosina gorillapoliisit ovat myös laajentaneet reviiriään ulkomaille asti. Ne ovat vierailleet Tallinnassa ja Ostravassa asti. – Jostain syystä gorillat ovat jääneet elämään. Meillä on ollut muitakin eläimellisiä katuimprovisaatiohahmoja, mutta gorillat ovat pitkäikäisimpiä ja varmaan myös tunnetuimpia. Näyttää siltä, etteivät ne mihinkään ole katoamassakaan, toteaa Kuuman Ankanpoikasen Antti-Juhani Manninen. Viime aikoina gorillat ovat viihtyneet Turkua pohjoisemmilla leveyspiireillä. Kuuman Ankanpoikasen ja Oulun kaupunginteatterin yhteistuotantona syntynyt pitkä teatteriesitys Gorilla gorilla sai ensi-iltansa viime tammikuussa lasten ja nuorten teatteripäivillä. Huhtikuussa gorillapoliisit esiintyivät Oulun kaupunginteatterin näyttämöllä. – Ja sekin oli todella paljon isompi kuin tämä, nauraa Manninen Seikkailupuiston Timantti-teatterin katsomossa. OULUSSA yleisö otti gorillat lämpimästi vastaan. Myös esiintyjät viihtyivät hyvin Oulussa. Turun tunnetuimmat gorillat Kuuman Ankanpoikasen gorillapoliisit palasivat Oulusta kotikonnuille Kuuman Ankanpoikasen työryhmä perehtyi gorillojen käyttäytymiseen muun muassa luontodokumentteja katsomalla. Ilkka Lappi – Siellä oli paljon positiivisia asioita, joihin emme oikein ole tottuneet. Esimerkiksi pukuhuolto. Puvut oli melkein pesty ennen kuin ehdimme niistä uloskaan esitysten jälkeen. Lisäksi saimme valita, mille näyttämölle Oulussa esityksen teemme, Manninen kertoo. Tällä viikolla gorillat ovat viimein palanneet kotiin, kun Gorilla gorilla -esitystä esitetään sunnuntaihin asti Timantissa. – Aika paljon oli rekvisiitassa karsimista, kun tila on niin paljon pienempi kuin Oulussa. Kyllä tännekin paljon on kuitenkin mahtunut, myöntää Manninen runsaan viidakkomaiseman keskellä. Esityksen aikana luvassa on muun muassa kiihkeitä takaa-ajoja leluautoilla ja pesänrakennusta hieman kiireettömämmässä ilmapiirissä. Gorilloille tyypillinen verkkaisuus ja esimerkiksi liikkumisen realistisuus ovat tärkeitä. GORILLA gorilla on koko lavalla nähtävän viisihenkisen näyttelijäjoukon käsikirjoittama. Esitys rakentuu episodeista, joista osa on tiukemmin käsikirjoitettua. Osa esityksestä puolestaan nojaa vahvemmin improvisaatioon. – Osassa esitystä on vain löyhä kehys, jonka raameissa improvisaatio tapahtuu. Esityksen teemoja ovat muun muassa sääntöjen noudattaminen, ihmisen ja luonnon suhde ja miten ihminen on ottanut maapallon muut asukit huomioon, Manninen kertoo. H t t n e l f t k i ikk KIERRÄTYSKESKUS
21 Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 AAMUSET Viihde
Timo Salmesmaa 22 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 TIMO SALMESMAA Ripaus Sandraa, Madonnaa, Nina Hageniakin... Skål Turku Internationalin KesäKåren Revisited kutsui nostalgiabailaajat Kårenille. Mika Artesolan soundimaailma sai kansan vatkaamaan kuin kuumina kasarikesinä. Illassa esiteltiin Kårenilla rakastuneet ja palkittiin aistikkaimmat. Taru Lehtonen laakeroitiin naisten sarjan voittajana, onnittelemassa Skål Turun Ulla Lähtevänoja ja Anitta Bergbom. Timo Salmesmaa Kesän ensimmäinen helteet käänsivät katseet vesille. Tårgetin ravintoloitsija Tero Sintonen toi Låna-veneet Aurajokeen. Tuomiokirkkosillan pieleen rakentunut terassi vuokraa piknikpaatteja ja varustaa ne haluttaessa herkkukorein. Riika Vahtera ja Karita Haapanen nauttivat akkukäyttöisen Sintonicin hiljaisesta kyydistä, kapteenina Marko Raikasniemi. Marco Hakala Harvoin isäntäväki innostuu itse viihdyttämään juhlakansaa. Näin kävi Pop Innin uusavajaisissa Tessa Lehmuslehdon ja Jani Kinnusen virittäessä trubaduuri Pasi Kaukosen säestämänä. Naisille kampaamon palveluja, ripsienpidennyksiä ja rakennekynsiä tarjoava Pop In hemmottelee miehiä parturija partatyöstöillä. Cool Kids Listen To House rantautuu ensi viikon perjantaina Börs Night Clubiin, tähtivierailijanaan australialais-syntyinen Juliet Fox. Ibizan klubeilla soittanut Juliet on tehnyt yhteistyötä mm. Green Velvetin ja Sonny Foderan kanssa. Housea ja teknoa suoltavan illan oman kylän levyseppinä takovat Chantola, Aleixo R, Jay Fish ja Apak. Kay Sukumar Poika kotiin! Marilyn palkitsi ansioituneet aktiivit jo perinteeksi muodostuneilla OpiskelijaOskareilla. Tänä iltana Lyn polkkauttaa potentiaalisia medisiinareita. Lääketieteen Kandiseuran, Hammaslääketieteen Kandiseuran sekä In Vitro Aboensiksen Pääsykoebileet tempaa villiin juhlahumutteluun koitoksesta selviytyneille. Jani Mäkilä
23 Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 AAMUSET Jetset Lapsen oikeuksiin ja koulutukseen liittyvät asiat ovat lähelläni. Unicefin hyväntahdonlähettiläänä vuodesta 1993 toiminut Jorma Uotinen ja Helena Lindgrén tähdittävät Turun Ruotsalaisessa Teatterissa perjantaina järjestettävää MLL:n hyväntekeväisyysgaalaa. Sulosäveliä tarjoavat Waltteri Torikka ja Angelika Klas. Puhujiksi saapuvat arkkipiispa Kari Mäkinen ja presidentti Tarja Halonen. Marco Hakala Varma kesän merkki on lomakeskusten avautuminen. Sieravuoren kesän korkkaa viikonloppuna Modern Talking Reloaded. Kovan vastuksen kasarikuninkaille Dieter Bohlenille ja Thomas Andersille antaa kotimaisen iskelmän kruununjalokivi Neljänsuora. Muina alkukesän artisteina viihdyttävät JVG, Mira Luoti ja Jari Sillanpää. Modern Talking Naiseutta. Streetbar 95 väreilee lauantaina mimmienergiaa. Naisfiguurit hahmottuvat baarissa, ovikerberoksina ja esiintymislavalla. Iltapäivän meikkija tuote-esittelyitä seuraa Streetin musiikillinen anti, rockia ja indie-folkia. Lauteille nousee illan aikana peräti kolme bändiä Mummin Kullat, Viper Arms ja Play Girls Magazine. Ari-Matti Ruuska Viekää minut baariin. Eräs pitkäikäisimpiä kotimaisia kokoonpanoja, Freud, Marx, Engels & Jung, suuntaa vankkurinsa viikonloppuna Turkuun. Country-helmiä valeleva kulttibändi keikkailee lauantaina Bar Koivussa. Toivokaa Dannyshowta! Dex Viihde
Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 AAMUSET 24
25 Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 AAMUSET Työpaikat
Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 AAMUSET 26 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! ONKOHAN aika ajanut jo ohi termin miehittämätön ohi? Pitäisikö sen rinnalla puhua naisittamattomasta? Tai puolueettomasti henkilöittämättömästä? PUOLUSTUSVOIMIEN lippujuhlanpäivän paraati marssitaan tänä vuonna Turussa. Monen mielestä sotilasparaatit ovat jäänteitä menneestä, ja niin ne ovatkin. Hyviä jäänteitä. Kaikki katsomaan! NYT ryhtiliike. Interin peli takkuilee Veikkausliigassa ja TPS:n kausi on alkanut yskähdelleen Ykkösessä. Onneksi junnuihin voi aina luottaa. TPS:lla ja Interillä on A-pojissa kaksoisjohto. TASAN eivät käy onnen lahjat. WWF:n Norppaliven urosnorpan nimi on jatkossa Pullervo. Merimetsoille ei taideta etsiä nimiä yleisöäänestyksillä. Niitä tähdätään muilla vehkeillä kuin kameroilla. ONKO byrokratiaa liikaa? ROIHA: Ennen eduskuntavaaleja kaikki puolueet suorastaan huusivat, että nyt puretaan byrokratia ja helpotetaan työhönottoa. Maskun Palloseurassa olemme yrittäneet saada kesätyöntekijöitä. Kunta on lähtenyt mukaan antamalla tukea kesätyöntekijöiden palkkaukseen 150 euroa per työntekijä.Tietyt asiat kuitenkin tekevät sen, että on kova homma ottaa ihmisiä töihin. En näe, että tilannetta olisi yhtään helpotettu. ELOMAA: Suomi on luvattujen kieltojen maa. Kun kaikessa on älytöntä byrokratiaa ja liikaa varovaisuutta, asiat eivät mene yhtään eteenpäin. Ajan myötä kaikkeen on tullut hirveät pinot papereita, ja enää sitä ei niin vain puretakaan. Vastaan tulee perustuslaki. VR: Kukas sitä sääteleekään? RE: Eduskunta tietenkin. Sen vuoksi täytyykin ryhdistäytyä. VR: Ennen kaikkea viittaan nyt siihen, että ennen vaaleja luvattiin vaikka minkälaisia parannuksia tähän asiaan. Nyt totuus on se, että nykyinen eduskunta on jo istunut jonkin aikaa. Tuntuu että byrokratiaa on vain tiukennettu ja lisätty, ja on ilmestynyt uusia pykäliä pykälien perään. RE: Täytyy myöntää, että siinä ei ole missään nimessä onnistuttu täydellisesti. Aina esimerkiksi asetetaan selvitystyöryhmä, jolloin prosessi kestää. Jos sitä ei aseteta, puhutaan siitä, kuinka päätöksiä tehdään liian nopeasti. Jos joku on vastaan, asia menee valitusprosessiin, ja sekin kestää. Tämä on tällaista kankeaa. VR: Eihän siihen voi vain todeta, että tämä on tällaista. Kyllä kai asioille on pakko pystyä jotain tekemään. Jos kaikki toteavat, että asiat ovat huonosti, niin miksei niitä sitten muuteta? RE: On siellä onnistuttukin aika monessa asiassa, mutta kesätyöasioissa olisi kyllä tehtävää. VR: Mekin saimme aikamoisen läjän kesätyöhakemuksia. Se kertoo siitä, että nuorilla olisi kova tarve saada ede jonkinlainen merkintä ansioluetteloonsa. RE: Turvapaikanhakijoita ei voi laittaa tekemään edes perustyötä ylläpitoa vastaan, koska se on perustuslain vastaista. Kesätyöntekijääkään ei voi laittaa tekemään työtä edes palkalla, kun siihen vaaditaan järkyttävästi papereita. Se on vähän samantyyppistä. Tässä maassa on tehtävää. RITVA ”KIKE” ELOMAA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. VALTTERI ROIHA on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. Bodaripäättäjä VS Lavaleijona UBER-TAKSI, Airbnb, Tori.fi, Huuto. net, kimppakyyti.fi tai Ravintolapäivä ovat kaikki jakamistalouden ilmiöitä. Jakamistalous liittyy sekä työelämän että digitalisaation suureen murrokseen. Jakamistalous on yksityisten hyödykkeiden vaihtoa tai yhteiskäyttöä ja sen mahdollistamista digitaalisen teknologian, erilaisten alustojen avulla. Jakamisen kohteena voivat olla tavaran tai palveluiden myynti, vaihto, vuokraus, käyttöoikeus tai lahjoitus. Jakamistalous voi levitä lähes mille tahansa toimialalle ja samalla se väistämättä järkyttää valtioiden, kuntien ja yritysten toimintaa. Ne joutuvatkin pohtimaan miten muuttaa toimintaansa sen myötä. Haasteita aiheutuu monessa suhteessa. Yksilön näkökulmasta ongelmallisin on sosiaaliturva. Miten ratkaista tilanne, jossa tulot koostuvat pienistä summista sieltä täältä ilman työsuhdetta. Miten yhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot sopivat tähän? Jakamistaloudella itsensä elättävälle ei kerry työttömyysturvaa eikä eläketurvaa. Tarvitaan uudenlaisia turvaverkkoja. Pitäisikö vaikkapa eläkekertymä irrottaa työsuhteesta tai olisiko kansalaispalkka yksi ratkaisu? Jakamistaloudessa eniten ongelmia aiheutuu verotuksen, etenkin verokertymän suhteen. Pienten silpputulojen ilmoittaminen on työlästä, jolloin syntyy harmaata taloutta. Toisaalta verkkopalveluja nettialustoilla tarjoavat yritykset, jotka saattavat kääriä isojakin voittoja, maksavat veronsa muualla, jos maksavat ollenkaan. Digitaalinen alusta on kevyt rakenne ja on omiaan lisäämään ylikansallisten yhtiöiden veronkiertoa. Samalla se voi tuhota verotuksellisesti kotimaisia perinteisiä elinkeinoja, jotka veroja maksavat. Kansallinen tulorekisteri voisi olla silpputulojen ilmoittamiselle helppo tapa. Voitaisiinko alustoja verottaa vaikkapa digiverolla? Jakamistalous tulee muuttamaan yhteiskuntaamme dramaattisella tavalla, halusimme tai emme. Yhteiskunnan täytyy pysyä mukana tässä kehityksessä. Jakamistalous tarvitsee pelisäännöt, jotka sopivat yhteen hyvinvointiyhteiskunnan kanssa. Sitä ei pidä jättää kansainvälisten suuryritysten rahantekokoneeksi, vaan tukea pitää etenkin ruohonjuuritasolla tapahtuvaa, positiivisia vaikutuksia yhteiskunnassa aikaansaavaa toimintaa. Jakamistalous voi parhaimmillaan tehdä mahdolliseksi sellaisen tulevaisuuden, jossa markkinaehtoisten hyödykkeiden tuotanto, yhteiskunnallinen valta ja sosiaaliset rakenteet jakautuvat laaja-alaisemmin ja tasa-arvoisemmin. Ollaan kerrankin etulinjassa ja mahdollistetaan jakamistalous sellaisella tavalla joka tuo Suomeen lisää työtä. EEVA-JOHANNA ELORANTA (SD.) KANSANEDUSTAJA Jakamistalous muuttaa yhteiskuntaa
27 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 18. toukokuuta 2016 KOLUMNI AUTOLLA huristelu, kaasun pohjaan painaminen ja muiden autoilijoiden ohittaminen. Yle julkaisi viime viikolla videon, jolla nämä kolme asiaa ovat traktorimatkalla vähän turhankin sidoksissa toisiinsa. Videolta näkyy, että ohituksia tehtiin tylysti keltaisesta viivasta piittaamatta. Pahimmillaan ohituksia tehtiin jopa risteyksessä, kun vasemmalle kääntyvä traktori oli jo ryhmittäytynyt keskiviivan tuntumaan. Ongelma ei kuitenkaan koske vain traktoreita, vaan samaa tapahtuu jatkuvasti myös henkilöautojen keskinäisissä kohtaamisissa. Ajetaan 80:n nopeusrajoitusalueella 120:tä, sen jälkeen kärkytään edellä olevan auton takapuskurissa ja lopulta painetaan ohi kuin viimeistä päivää. Väliä ei ole sillä, onko tiehen maalattu valkoista tai keltaista. Väliä ei ole sillä, että edessä on jyrkkä mutka, ja näkyvyys on olematon. Väliä ei ole myöskään sillä, että vastaantulevalla kaistalla näkyy auto. ONKO liikenteessä enää millään väliä? Onko ongelma ollut olemassa aina? Muita ihmisiä ei kunnioiteta. Oman itsekkyyden ja välinpitämättömyyden vuoksi muut laitetaan pelkäämään. Muut joutuvat olemaan varuillaan, tarkkailemaan ympäristöään entistä huolellisemmin ja jarruttamaan, kun kaistalla tuleekin yhtäkkiä vastaan ohituksensa kanssa hieman myöhässä oleva auto. Mutta kun “minä, minä ja minä”. Ainiin, ja “minä”. Muulla ei tunnu olevan väliä. Jos ohituksessa sattuu tapaturma, vakuutus korvaa varmasti auton. Omavastuu on pieni, ja kauppa on täynnä uuden uutukaisia autoja. Eri asia onkin se, kuka korvaa loput vahingot. Millä korvaamme oman tai toisen elämän, jonka samalla ohituksella ohitamme? OONA KARHUNEN Elämän ohitus Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T MUUTIMME takaisin Turkuun 30 vuoden jälkeen. Ihmettelin, että onko Topinojan kaatopaikka laajentunut kaupunkiin asti. Ainakin täällä Tervatorin alueella ympäristö on kuin pommin jäljiltä. Huumeruiskuja ja muuta moskaa. Jos ei osata yksinkertaisinta asiaa eli omien roskien roskalaatikkoon laittoa, niin puhutaan jostakin muusta kuin sivistyksestä. On myös tapana ostaa hampurilaiset ja jättää jätökset siihen missä ollaan. Kuka nauttii tällaisesta käyttäytymisestä? Varmasti tämä suoraa huutoa kiljuva porukka joka herää iltapäivällä ja riehuu ympäristöstään välittämättä seuraavaan aamuun. Olisi jo kaikkien aika laskeutua puusta ja huomata, että täällä on jo niitä, jotka sen laskeutumisen ovat jo suorittaneet. Yleensä haukutaan koiranomistajat pökäleiden jättämisestä jälkeensä, mutta ihmisten jätökset ovat kuin normaalia elämää ja siten hyväksyttäviä. Olenkin päättänyt olla korjaamatta koiramme jätöksiä, jos nyt ei ihan jalkakäytävälle punnerra. Aina kun puhutaan Turusta eurooppalaisena terassikaupunkina, alkaa kummasti naurattamaan. Menkää roskaajat katsomaan, miten esimerkiksi Saksassa käyttäydytään. Ero on kuin yöllä ja päivällä. JUSSI KUJANPÄÄ Miten niin siisti Turku? PERUSSUOMALAISTEN Varsinais-Suomen piiri ei kannata liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) liikennekaareen sisältyvää esitystä liikenneverkon yhtiöittämisestä. Suomalaisilla pitää olla nykyisen kaltainen oikeus tiestön käyttämiseen myös jatkossakin. Nykyisin autoilun kautta kerättävistä maksuista ainoastaan murto-osa kohdentuu liikenneverkon rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Sopiikin hyvin pohtia Bernerin ajatusta tiestön rahoituksesta ja miettiä, miten kompensoidaan nykyisin kerättävien autoilun maksujen poistuminen valtion kassasta ilman merkittäviä leikkauksia yhteiskunnan toimintoihin. Perussuomalaiset näkevät liikenneverkon yhtiöittämisen varsin lyhytnäköisenä politiikkana, jossa tarkoitus on saada lyhyellä tähtäimellä valtion kassaan merkittävä potti ja joka kuitenkin pitkässä juoksussa maksetaan moninkertaisesti suomalaisen veronmaksajan selkänahasta ulkomaisen sijoittajan taskuun. PERUSSUOMALAISTEN VARSINAIS-SUOMEN PIIRI RY Ei enää Carunoita kansan kukkarolle