Lauantai 18. kesäkuuta 2016 | Nro 49 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Marko Yrjövuori huolehti yli vuosikymmenen Kobe Bryantin fysiikkavalmennuksesta ennen paluutaan Suomeen. Urheilu s. 8 Koben kaveri Timo Bly piti Ruissalossa pikkuruista kahvilaa pari vuosikymmentä. Sairaus vei voimat, mutta sisua ei. Kummalki pual s. 10 Skottiveren voimalla Alkaa olla viimeiset hetket öljytä terassi kesäteraan. Annamme vinkit, kuinka se parhaiten onnistuu. Huushollissa s. 12 Terassi iskuun Etunimien suosiossa on merkittäviä maakuntakohtaisia eroja. Asiat s. 2–3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 18. kesäkuuta 2016 VÄHÄISIÄ määriä sinilevää on tällä viikolla havaittu Seilin Intensiiviasemalla Nauvossa. Havainnot ovat kuitenkin yksittäisiä ja Seilin lisäksi muilla vakioseurantapaikoilla sinilevää ei ole esiintynyt. Levätilanne on sisävesillä pitkän ajan keskiarvoon nähden tavanomainen. Lämpimien säiden myötä pintavesi on hieman lämmennyt. Levätilanteessa ei tapahtune suuria muutoksia loppuviikon aikana. Sinilevää havaittu Saaristomerellä KESKO ilmoitti torstaina, että K-ruokakaupat palvelevat juhannuksena laajasti läpi koko maan. Juhannusviikolla tuoretuotteiden toimituspäiviä on lisätty yhdellä, eli tuotteita toimitetaan kauppoihin myös perjantaina eli juhannusaattona. Alkuvuoden kokemukset aukioloaikojen laajentamisesta ovat olleet Keskolle positiivisia. VARSINAIS-SUOMEN SUOSITUIMMAT ETUNIMET 2010-LUVULLA Tytöt • Emma • Sofia • Aino • Ella • Venla Pojat • Elias • Onni • Oliver • Leo • Niilo K-kaupat auki juhannuksena Onko sinulla harvinainen etunimi? Mistä se juontaa juurensa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TEEMU P. PELTOLA LOUNAIS-SUOMEN Taxidata Oy ryhtyy kuljettamaan tavaroita uudella tavalla suomalaisen eSend -mobiilipalvelun kautta kesäkuun viimeisellä viikolla. eSend on yksityisten kuluttajien ja yritysten tavaroiden kuljetusten tilaamiseen ja maksamiseen tarkoitettu palvelu. Syöttämällä lähetyksen tiedot eSend etsii niiden perusteella sopivimman kuljetusvaihtoehdon. Kuljetus maksetaan pankkitai luottokortilla ja sovelluksen avulla on helppo seurata kuljetuksen etenemistä. Taksi noutaa lähetyksen sovittuna aikana ja hoitaa sen perille. – Mietimme, miten tarjota lisäarvoa yrityksille ja kuluttajille verkkokaupan logistiikkaan sekä päivittäisiin pakettitoimituksiin. Meillä on hyvä ja kattava 450 auton verkosto ympäri Turun seutua ja LounaisSuomea. Pystymme huolehtimaan kuljetuksista vuorokauden ympäri. On luonnollista, että verkkoa hyödynnetään myös tavarakuljetuksissa, kertoo Lounais-Suomen Taxidata Oy:n toimitusjohtaja Tapani Ekuri. – Taksit tuovat eSend-palveluun valtakunnallisen kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina palvelevan verkoston tavaroiden kuljetusta helpottamaan. Taksilla tavaran voi tilata heti haluamaansa osoitteeseen ilman esimerkiksi viikonlopun yli odottelua. Tuotteet saapuvat kotiin aina saman päivän aikana, jopa alle tunnissa, lupaavat eSendpalvelun toimitusjohtaja Hannu Peltomäki ja Taksiliiton Yrityspalvelu Oy:n osastopäällikkö Jouni Mutanen. Taksit kuljettavat tavaraa appsin painalluksella KARI LAINE LAPSILLE annettavissa etunimissä on yhä maakunnallisia eroja. Kun Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla suosituimpia tytönnimiä ovat 2010-luvulla olleet muun muassa Sofia, Aino ja Emma niin Lapissa, Kainuussa ja Pohjanmaalla myös Aada, Iida ja Venla ovat etunimien top-viitosessa. Poikien suosituimpia etunimiä ovat viime vuosina olleet etelässä Onni, Elias ja Leo. Pohjoisemmissa maakunnissa Veeti, Eetu ja Leevi ovat suosituimpien joukossa. Helsingin yliopiston Almanakkatoimiston johtajan Minna SaarelmaPaukkalan mukaan maakunnalliset erot ovat sähköisen median aikakaudella pienentyneet, mutta tiettyjä erityispiirteitä nimivalinnoissa yhä on. Nykyajalle on Saarelma-Paukkalan mielestä tyypillistä se, että etunimien kierto nopeutuu koko ajan. Esimerkiksi 1990-luvun kymmenestä suosituimmasta nimestä ovat jäljellä enää Emma ja Aleksi. Tänään myös julkisuuden henkilöt ja muoti-ilmiöt vaikuttavat lapsille annettaviin nimiin. Nimitutkijan mukaan suomalainen naisgolffari Minea Blomqvist ja suosikkilaulaja Robin ovat innoittaneet monia nimenantajia. Viime vuosina uusiksi suomalaislasten suosikkinimiksi ovat tyttöjen puolelta nousseet Erin ja Vanessa, Luca ja Noel taas ovat pojannimistä kovimmassa nousussa. Nimikierto johtuu Saarelma-Paukkalan arvion mukaan siitä, että monille oman sukupolven nimet tuntuvat kuluneilta ja uusia nimiä etsitään parin kolmenkin sukupolven takaa. Myös kansainvälistyminen näkyy etunimissä. Esimerkiksi Helsingissä Daniel on jo neljänneksi suosituin pojannimi. Varsinais-Suomessa taas Oliver on kolmanneksi yleisin. SUOMEN nimihistoriassa VarsinaisSuomi ja Turun alue on ollut keskeinen tekijä 1900-luvun alkuun asti. Lähes kaikki Suomen vanhemmat kansainväliset etunimet ovat lähtöisin Turun seudulta. Tänne ne ovat yleensä saapuneet merimiesten ja kauppiaiden välityksellä. Eniten vierasperäisiä nimiä on tullut Ruotsista ja Saksasta. Ruotsalaisnimistä esim. Erik on Suomessa muuttunut Erkiksi ja Sigrid Siiriksi. Saksalaisnimistä Wilhelm on Suomessa muuttunut Villeksi ja Wihelmiinasta on tullut Minna Sofia ja Onni yhä suosiossa Varsinais-Suomessa Lasten etunimien suosiossa on maakunnallisia eroja ”Etunimien kierto nopeutuu koko ajan.” TURKULAINEN taiteilija Jukka Hakanen maalaa purkutuomion jo saaneen Kastun koulun ulkoseinään ensi viikon aikana taideteoksen. Suurten seinämaalausten tekemiseen erikoistunut Hakanen valitsi työnsä pohjaksi purettavan rakennuksen koska se antaa vapauden kokeilla uusia asioita ja tekniikoita. Hakanen maalaa teosta 21.–23. kesäkuuta. Hakanen on kolmen viime vuoden aikana erikoistunut suurten seinämaalausten tekemiseen. Hän on tehnyt maalauksia eri puolilla Suomea ja ulkomailla. Purettavan rakennuksen maalaaminen antaa taiteilijalle tilaa kokeilla uutta. Kastun kouluun seinätaideteos ILMASTONMUUTOS sekä tautija tuholaisvaara asettavat täysin uudenlaisia haasteita Turun kaupunkipuustolle tulevaisuudessa. Tuoreen kaupunkipuulinjauksen päätavoitteena onkin ennakoiva riskienhallinta, jolla taataan puiden säilyminen jatkossa kaupunkikuvassa. Kaupunkipuulinjauksessa puita on tarkasteltu kulttuurihistorian, kaupunkikuvan, monimuotoisuuden, puulajiston, rakentamisen ja ylläpidon sekä omaisuuden rahallisen arvon ja hyötyjen näkökulmista. Linjaus koskee Turun kaupungin omistuksessa olevien rakennettujen viheralueiden katuja puistopuita, joita on noin 34 000 kappaletta. Linjaus ei koske metsiä. Turku pitää huolen puistaan Taksin voi jatkossa tilata tavarakuskiksi älypuhelimella. Jori Liimatainen
3 Lauantai 18. kesäkuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS SUOMEN Punaisen Ristin Caritasensivastetoiminta aloittaa juhannuksesta elokuun alkuun jatkuvan keskeytyksettömän ensivastepäivystyksen tiistaina 21.6.2016. Päivystys toteutetaan yhteistyössä Turun meripelastusyhdistyksen kanssa heidän ABSO veneellä Airistolla ja Nauvon ympäristössä Saaristomerellä. Aluksella on välitön lähtövalmius ympäri vuorokauden seitsemän viikon ajan. Caritas auttaa merihädässä MONELLA kesti varmasti hetken selvitellä ajatuksiaan, kun Posti ilmoitti kesän korvilla tarjoavansa jatkossa myös ruohonleikkuuta. Miten se on mahdollista, eihän sellaiseen ole totuttu? Perinteisen kirjepostin määrä on digitalisoituneessa maailmassa romahtanut, ja vaikka tavaroiden kuljetus on nettikaupan yleistymisen myötä lisääntynyt, ei Postilla ole monopolia tavarankuljetuksessa. Tulosvastuullisessa liikelaitoksessa on ollut pakko keksiä uusia tulonlähteitä. Idea ruohonleikkuusta oli raikas ja uusi. Posti tiedotti alkuviikosta, että palvelulla on ollut mukavasti kysyntääkin. Muitakin aluevaltauksia Postissa suunnitellaan. Monen perinteisen toimialan on täytynyt miettiä liikeideaansa uusiksi. Vaikka vanha bisnes vielä elättäisi, voivat näkymät muuttua nopeasti. Palvelutuotanto vapautuu ja suljetut toimialat luopuvat monopoleistaan yksi toisensa jälkeen. Tulemme näkemään taksi-, apteekkija raideliikennealankin yksityistymisen. Emme jää tässä asiassa Euroopan kummajaiseksi. UBER-PALVELUN vakiintuminen perinteisen taksiliikenteen rinnalle näyttää olevan enää ajan kysymys. Mutta taksit eivät ole jääneet tuleen makaamaan. Lounais-Suomen Taxidata Oy tiedotti torstaina, että sen taksit ryhtyvät kesäkuun lopusta alkaen kuljettamaan myös pelkkiä tavaroita. Kyyti tilataan ja maksetaan etukäteen älypuhellinsovelluksella. Idea on järkevä. Autoja on Turunkin seudulla satoja ja hiljaisia tunteja päivissä riittää. Miksipä ei kuljettaa silloin vaikkapa pari työkalupakkia Ranelta Pertsalle? Toimialat joutuvat selviytymistaistelussaan astumaan toistensa tonteille. Se on pelkästään hyvä asia. Paras palvelu voittaa lopulta. Ja tietysti asiakas. TEEMU P. PELTOLA Paras palvelu voittakoon Onnia ja Sofiaa juhlitaan ristiäisissä tai nimiäisissä varsin usein. Jane Iltanen
Lauantai 18. kesäkuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 18. kesäkuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 18. kesäkuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA MERIKESKUS Forum Marinumin päänäyttelyn uusimisen myötä uudistuu myös museon yleisölle suunnattu tarjonta. Uutuutena aloitetaan noin 15 minuutin mittaiset johdatukset näyttelyihin, joista ensimmäiset järjestetään lauantaina 18. kesäkuuta. Johdatuksia järjestetään elokuun loppuun asti päivittäin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Johdatukset sisältyvät näyttelylipun hintaan. Johdatusta Forum Marinumissa –NÄIN raskaana ollessa tyylini on erittäin ilmava, varsinkin kuumana kesäpäivänä. Aiemmin käytin kynähameita ja piukkoja vaatteita. Nyt käytän paljon maksimekkoja. Ne ovat erittäin mukavia päällä, kertoo Mari Savolainen, 34. Savolainen ostaa vaatteita Stockmannilta, Zarasta, H&M:stä ja netistä sekä ulkomailta. – Kenkäni ovat Stockmannilta, ja mekko on H&M:stä. Aurinkolasit ovat Impulsen mallistoa. Värimaailmasta löytyy harmaata ja valkoista mutta kesäisin myös värikkäämpää tyyliä. – Kesällä käytän vähän kirjavampia vaatteita ja kaikkia sävyjä. Kiinnitän vaatteiden laatuun jonkin verran huomiota, koska niiden pitää olla mukavia päällä. Nuorten vaateliikkeistä ei ehkä tosin voi ihan mitään kovaa laatua vaatia. Ilmavan mukavaa Mikä on Turun keskustassa paras paikka paeta hellettä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Niin ne kaikki vain pienenevät, perävaunutkin. TÄYTTÄ ASIAA OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Erkka Airola Mari Savolainen, Aurakatu. Oona Karhunen ILKKA LAPPI 5-VUOTIAS Mio Kesäläinen ja 3-vuotias Eino Kesäläinen kertovat lempisaduistaan. MIO: Mun lempi-iltasatu on Herra Virtanen ja myöskin Vauva etsii äitiä. Ja on niitä muitakin kivoja satuja. EINO: Minusta kaikkein kivoin piirretty on Franklin ja ystävät. M: Lisäksi tykkään Veera ja maatilan eläimet -kirjasta. Siinä on kivoja eläimiä. Ja sitten tykkään meidän joulupukkikirjoista. Niitä on kaksi erilaista. E: Muumi-kirjat on kanssa kivoja. Minä tykkään siitä. Ne on hyviä iltasatuja. Me voitais lukea taas niitä. M: Mun mielestä iltasatukirjoissa on parasta se, että niitä tarinoita on kiva kuunnella. E: Haluan täsmentää, että minun suosikkini on Franklin ja ystävät. Siinä on kivoja eläimiä. Franklinin lisäksi esimerkiksi nalle, kettu ja majava. Kaikkein parhaat iltasadut HEIKKI MÖTTÖNEN KESKUSTAN arvotonttien rakennusarkkitehtuuri muuttui 1880-luvulta lähtien koristeellisempaan suuntaan. Saman vuosisadan alun empire-tyyli koettiin vuosikymmenen loppupuolella liian yksinkertaisena ja tylsänä. Turkuun haluttiiin rakentaa silloin täysin uusia rakennuksia, joiden julkisivuissa oli enemmän yksityiskohtia ja koristelua. Malli ja trendi tuli tietysti suuresta maailmasta. Nämä renessanssipalatsien jäljitelmät ovat kieltämättä niin upeita, että niissä lepää edelleen myös 2000-luvun silmä. Ja mikä parasta, lähes kaikki nämä arkkitehtuuriset luomukset ovat säilyneet meidän päiviimme asti. Suurimmat tuon aikakauden menetykset ovat kauppatorin Wiklundin puoleisella laidalla sijainnut Lindblomin talo sekä jokirannassa nykyisen Boren talon paikalla sijainnut Hotel du Nordin talo. Aurakadun ja Linnankadun kulmassa sijaitseva nelikerroksinen Verdandin talo taitaa olla tuon aikakauden jäljelle jääneistä tuotteista kaikkein komein. Verdandin talo valmistui vuonna 1898 ja se oli alun perin pääasiassa asuinrakennus. Talon piirsi arkkitehti Frithiof Strandell, jonka kynän kautta Turkuun on noussut myös muita renessanssijäljittelyn, sekä hieman myöhemmän jugend-ajan, kirkkaimpia helmiä. VUONNA 1907 Verdandin taloa vastapäätä nousi myös Strandellin suunnittelema Turun Osakepankin talo, joka alkaa olla jo puhtaampaa jugendia. 1900-luvun alun merkittävin Turun kaupunkikuvan muovaaja suunnitteli myös kaupungin kolme ehkä maineikkainta asuinrakennusta. Kaskenmäen Hjorten valmistui vuonna 1904 ja hieman sen alapuolella oleva Pantern vuonna 1910. Puolalanmäen taiteilijoiden talona tunnettu Albatross valmistui puolestaan vuonna 1911. Kaikki nämä rakennukset ovat olleet jo vuosikymmeniä kaupungin halutuimpia asuinympäristöjä. Strandellin ansiolista on muutenkin huimaa luettavaa ja hänen piirtämiään rakennuksia löytyy ympäri kaupungin. Hotelli Hamburger Börsin kauppiaskadun puoleinen vanha alkuperäinen osa korotettiin Strandellin suunnitelmien mukaan vuosina 1903–04 ajan hengen mukaan jugend-asuun. Börsin Eerikinkadun puoleinen osa valmistui vuonna 1909, mutta sen tarina päättyi kokonaan skandaalimaiseen purkutuomioon vuonna 1976. Strandellin kädenjälki näkyy myös muun muassa torikulman Priman talossa, tavalliselta kaduntallaajalta piiloon jäävässä Betel-kirkossa sekä vuonna 1908 valmistuneessa Ukkokodissa. Kivipalatsien kultaiset vuodet Turun keskusta täyttyi toinen toistaan komeammista rakennuksista Verdandin liiketalo 1920-luvulla. Julkisivu on säästynyt pitkälti samana. G. Welin
7 Lauantai 18. kesäkuuta 2016 AAMUSET Kesätanssit
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 18. kesäkuuta 2016 RAISION Loimu on tehnyt 2+1-mallia olevat sopimukset nuorten maajoukkuene liberon Ville Sihvosen ja viime kaudella Mestaruusliigassa debytoineen Tomi Saarisen kanssa. 17-vuotias Sihvonen saapuu Raisioon Kuortaneelta. Saarinen Loimun oma kasvatti. Loimulla on nyt sopimukset kahdeksan pelaajan kanssa. Vahvistuksia haetaan edelleen sekä Suomesta että ulkomailta ennen kaikkea hakkurin ja keskitorjujan paikoille. Loimulle nuori passari ja libero PALLOILUHALLIN valmistumista odotellessa TPS:n salibandymiehistö pelaa ensi kaudella kahdessa hallissa. Muutaman pelin alkukaudesta TPS on ”evakossa” Kupittaan Urheiluhallissa, mutta valtaosa kaudesta pelataan Kupittaan jäähallissa. Viime kaudella Kupittaalle kotiutuneen TPS:n pelaaminen moneen kertaan parjatussa monitoimihallissa on positiivinen asia. Tuton hallina profiloitunut areena osoitti viime kaudella toimivuutensa ainakin salibandyn tarpeiden suhteen. Varsinkin kun pudotuspeleissä oli väkeä hyvin, halli oli varsin tiiviin tuntuinen, mikä oli osaltaan synnyttämässä kunnon pudotuspelifiilistä. Ongelmiakin on, mutta ne ovat lajista riippumatta olemassa. Tosin optimisti voi ajatella hallin olleen olemassa jo niin kauan, että ihmisetkin olisivat jo tottuneet siihen, että kioskija vessajonot menevät vähän sekaisin, jos väkeä on enemmän. Toisekseen, kun TPS:n miesten kodiksi vakiintuu Kupittaan alue, yleisön totuttaminen uuteen palloiluhalliaikaan on hieman helpompaa, kun muutto viimein 2017 koittaa. Kupittaa on hyvä koti salibandylle. Toivottavasti uusi halli puolentoista vuoden kuluttua on taas yksi askel eteenpäin. ILKKA LAPPI Kunnon kotiluola Mitä mieltä olet Cristiano Ronaldon käytöksestä Islanti-pelin jälkeen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI PARIKYMMENTÄ vuotta suuressa maailmassa seikkaillut fysiikkavalmentaja Marko Yrjövuori palasi tänä keväänä Suomeen. Los Angelesissa pitkään vaikuttanut valmentaja uskoo, että vaikka suomalainen fysiikkavalmennus on maailmalla arvostettua, kehittämisenkin varaa löytyy. – Fysiikkavalmennus Suomessa on vähän vanhakantaista. Liikaa uskotaan painonnostoon, vaikka ensin pitäisi kehittää urheilijan muitakin ominaisuuksia. Varsinkin nuoren urheilijan kroppa ei välttämättä ole siihen valmis, Yrjövuori toteaa. – Lajien välistä yhteistyötä voisi fysiikkapuolellakin lisätä. Pohjois-Amerikassa esimerkiksi, jos koripalloilija tarvitsee juoksuominaisuuksia, hän menee NFL-joukkueelta kysymään apua, eikä se ole kenellekään ongelma. Suomessa ollaan turhan paljon vain oman lajin parissa, hän jatkaa. YRJÖVUORELLA on kompetenssia puhua fysiikkavalmennuksesta. Parikymmentä vuotta Los Angelesissa asunut mies on vastannut muun muassa Los Angeles Kingsin ja Los Angeles Lakersin fysiikkavalmennuksesta. Viimeisen 12 vuotta Yrjövuori toimi Kobe Bryantin henkilökohtaisena fysiikkavalmentajana. – Koben kanssa työskentely oli varsin kokonaisvaltaista. Siinä oltiin välillä melkein psykologina, kun aamukolmelta puhuttiin asioista. Hän oli myös erittäin kokonaisvaltainen ammattilainen. Hän halusi aina tietää, miten mikäkin tekemämme asia vie häntä eteenpäin koripalloilijana. Tänä keväänä NBA-uransa päättäneen koripallolegendan ja Lakersin organisaation kanssa työskentely oli monella tapaa opettavaista myös suomalaiselle. Aurinkoiset vuodet Kaliforniassa jättivät jälkensä myös Yrjövuoreen. – Takaisin tuli varmasti positiivisempi Marko. Myös ammatillisesti opin valtavasti. Elin ihan samalla aikataululla kuin ammattilaiset. Siinä oppi konkreettisesti esimerkiksi ravinnon ja unen merkityksen. Totta kai myös kollegat olivat aivan huippuluokan ammattilaisia. Heiltä oppi varmasti enemmän kuin mistään koulusta ikinä, Yrjövuori sanoo. YLI kymmenen vuoden ajan Yrjövuori on myös työstänyt omaa biomekaniikkaan perustuvaa harjoitusohjelmaansa, jota koripalloilijoiden lisäksi ovat hyödyntäneet muun muassa rantalentopallon supertähti Misty May-Treanor ja WBO-liiton maailmanmestarinyrkkeilijä Vasyl Lomachenko. – Yksinkertaistettuna ohjelma keskittyy urheilijan liikkeenhallintaan. Tarkoituksena on kehon heikkouksien vahvistaminen, liikkuvuuden lisääminen ja lajille tyypillisten liikkeiden harjoittelu. Työskentely on hyvin tiivistä yhteistyötä urheilijan kanssa, eikä siinä ole yleispätevää ohjetta, muun muassa Susijengin kanssa yhteistyötä tekevä Yrjövuori toteaa. Pois lajipoteroista Fysiikkavalmentaja Marko Yrjövuori toivoo Suomeen lisää yhteistyötä Kobe Bryantin eläköitymisen myötä Marko Yrjövuoren tuli aika jättää Los Angeles Lakersin fysiikkavalmentajan pesti nuoremmille. Tärkein syy Suomeen palaamiselle oli kuitenkin perheen pienet lapset. Ilkka Lappi
9 Lauantai 18. kesäkuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 18. kesäkuuta 2016 AAMUSET 10 Kummalki pual TUULA ISTALA KESÄMYRSKY Salomonin tuulien laannuttua Ruissalon pittoreskilla Pikku-Pukinpromenadilla liikkuu taukoamatta ulkoilijoita. Sunnuntai on aurinkoinen ja täydessä kukassa olevat juhannusruusut tuoksuvat, vaikka juhannukseen on vielä aikaa. Tiellä kulkevat hidastavat, useimmat myös pysähtyvät, kurkistamaan mitä kuuluu rannan tuntumaan uimahuoneeseen rakennetulle Ekhem´s Cafelle. Ulkoilijoille tutuksi tulleen pikkukahvilan ympärillä on tyhjää siinä, missä on totuttu näkemään kahvia, jäätelöä ja virvokkeita myyvän tutun Timo Blyn hahmo ja muutama pöytä ja tuoli viimeisten 20 vuoden ajan. Nyt ovat asiat toisin. Ekhemin koko kiinteistön vuokraoikeus tontteineen ja rakennuksineen on uudella henkilöllä, eikä kahvilaa ole enää avattu. Vuokra-oikeuden hankki Blyltä viime kesänä Ann-Maj Eriksson. Hän kertoo, ettei voi kahvilan rakenteiden nykykunnon, sähköturvallisuuden ja muidenkaan säädösten puitteissa avata tai vuokrata toimintaa kenellekään ennen kunnostuksia. Kyselyitä on toki ollut. ENTISEN kahvila-alueen erottavat promenadista matalat paalut ja niiden väliin istutetut ruusupensaiden taimet. Timo Blyllä oli toiveissa jatkaa, mutta kirjallista tai suullista sopimusta ei Erikssonin mukaan Blyn kanssa ole. Turun kaupungin kiinteistöliikelaitokselta kerrotaan, että kaikkineen lähes 7 000 neliön kiinteistön vuokraoikeus siirtyi Erikssonille viime kesänä. Rannassa oli sunnuntaina vielä yksi pöytä ja tuoli, mutta kahvilan luukut pysyvät kiinni. Lierihatustaan tunnettu Bly otti vielä piknikille mukaan termoskahvia ja mukit vanhoja aikoja muistellakseen. Hän morjestaa ohikulkijat ja juttelee tutuiksi tulleiden vakioasiakkaiden kanssa. Bly vakuuttaa, etteivät hänen 1600-luvulla Suomeen rantautuneet skottijuurensa ja -veri virtaa yhtään vähempää sakeana kuin ennenkään. Bly piti kahvilaa sitkeästi vaikeista sairauksista ja leikkauksista huolimatta. Voimat ovat sen verran aina palautuneet ja mies toipunut, että hän pääsee edelleen liikkumaan keppien kanssa ja sisun avittamana. Kaikkein vahvimmin hän kertoo jaksavansa luojan antamien voimien ja uskon lujittamana. Kahvilanpito ei ole ollut bisnestä vaan elämäntapa miehelle, jonka sairaudet veivät ennenaikaisesti eläkkeelle opettajan työstä. Pikkukahvila tuli tiensä päähän Timo Blyn skottiveri kiertää yhä sitkeänä Timo Bly piti ehkä Turun pienintä kahvilaa kaksi vuosikymmentä. Tuula Istala ”Kahvilanpito ei ole ollut bisnestä.” RUISSALO
11 Lauantai 18. kesäkuuta 2016 AAMUSET
12 A A M U S E T HUUSHOLLISSA Lauantai 18. kesäkuuta 2016 Huollatko kodin tai mökin ulkopuupintoja vuosittain? STRESSIMITTARI kärähtää punaiselle melkein kahdella kolmesta suomalaisesta, kun edessä on muutto. Eniten stressaantuneita muutosta ovat 35–54-vuotiaat ja naiset. Tavaran paljous, vanhan ja uuden kodin siivoaminen sekä pakkaaminen ovat yleisimpiä muuttostressin syitä. Sen sijaan harva tietää, että kotivakuutus kattaa usein myös muuton vautriot. Tiedot selviävät Ifin teettämästä kyselytutkimuksesta. Muutto stressaa useimpia INTO Kustannus julkaisee uudistetun opaskirjan Aurinkoenergia Suomessa, jonka avulla varaudutaan aurinkoenergiamarkkinoiden merkittävään kasvuun maassamme. Kirja antaa perustiedot aurinkoenergiasta ja inspiraatiota kaikille niille, jotka haluavat hyödyntää aurinkoenergiaa omassa toiminnassaan. Kirja sisältää perustiedot auringosta, tietoa ilmastotietoisesta kaavoituksesta ja rakentamisesta, aurinkolämmön passiivisesta hyödyntämisestä, aurinkotekniikan integroinnista rakennuksiin, aurinkolämmöstä ja -sähköstä sekä aurinkoenergiasta ja energiataloudesta. Aurinkoenergian aikaa kohti Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG JUHANNUKSEN lähestyessä on monella mielessä terassin ja terassin huonekalujen kunnostaminen talven jäljiltä. Öljykäsiteltyjen pintojen kunto kannattaa tarkistaa vuosittain ja pinnat kaipaavat huoltokäsittelyä, kun pinta on kuivan ja haalistuneen näköinen. Avoimet terassipinnat voivat vaatia huoltokäsittelyä käytetystä tuotteesta riippuen yhdestä neljään vuoden välein. Terassi ja kalut on helppo ja nopea käsitellä vesiohenteisella puuöljyllä, joka ehkäisee puun halkeilua ja antaa puulle vettä ja likaa hylkivän, kuultavan kauniin pinnan. Sävytetty puuöljy kestää säärasitusta paremmin kuin sävyttämätön. K-Raudan sisustusmyyjä Sini Raevaara vinkkaa tämän hetken trendiväreistä terassilla, sekä kertoo kuinka öljykäsittely kannattaa tehdä. – Värillinen puuöljy on kestävämpi vaihtoehto, kuin väritön. Tällä hetkellä terasseita öljytään eniten mustalla ja harmaalla. Musta onkin väreistä usein kestävin, se säilyttää parhaiten värinsä. Lopulliseen väriin vaikuttaa kuitenkin puulaji ja puun kunto. Usein ihmiset ihmettelevätkin kun sävy ei näytäkään täysin samalta kuin mallikappaleessa, Raevaara kertoo. KELONHARMAA puuöljy antaa pinnalle vanhan patinoituneen sävyn, kun taas musta puuöljy luo arvokkaan ja modernin ilmeen. Puuöljy käy moniin puupintoihin. Merkistä riippuen ne soveltuvat yleensä kestopuulle, kovapuulle sekä lämpökäsitellylle ja käsittelemättömälle. Myös aikaisemmin öljykäsitelty ja teollisesti öljytty puu ottaa hyvin vastaan puuöljyä. Samalla öljyllä voi käsitellä kaikki pinnat. Esimerkiksi kalusteet, laiturit, terassit, aidat ja puuritilät voi käsitellä samalla puuöljyllä. Maalattua pintaa ei kuitenkaan voi käsitellä puuöljyllä ja myöskään uutta terassipintaa ei käsitellä heti. – Uuteen painekyllästettyyn terassipintaan voi laittaa öljykäsittelyn vasta puolen vuoden päästä, sillä puu on liian tuoretta, Raevaara muistuttaa. ONNISTUNEEN öljypinnan saa hyvillä valmisteluilla. Pinta pestään terassipesulla tai homepesulla siinä tapauksessa, jos homepilkkuja on näkyvissä. Pinta täytyy olla täysin kuiva, kun aloittaa maalaamisen. Puuöljy levitetään terassiöljylastalla, siveltimellä tai sienellä tiukkaan siten, että kaikki öljy imeytyy puuhun. Raevaara sanoo, että on tärkeää muistaa maalata lankku kerrallaan, jotta tuloksesta tulee tasainen. Pilvinen sää olisi paras maalaukselle. – Kannattaa maalata lankku kerrallaan jotta työrajaa ei jää. Pilvisellä säällä on paras maalata, sillä auringonpaisteessa öljy kuivuu liian nopeasti. Yleensä pinta on pölykuiva muutaman tunnin päästä ja täysin kuiva vuorokaudessa. Merkistä riippuen pinta saavuttaa lopullisen kestävyytensä noin viikon kuluessa. Terassi kesäkuntoon Öljykäsitellyt pinnat kannattaa tarkistaa vuosittain Sini Raevaara kertoo, että musta ja harmaa terassiöljy ovat tämän hetken suosituimpia värejä. Henriikka Fingerborg KIINTEISTÖLIITTO Varsinais-Suomi tarjoaa elokuusta alkaen myös energiaja korjausneuvontaa. Energiatekniikan DI Matts Almgrén on nimitetty elokuusta alkaen yhdistyksen neuvontainsinööriksi. Almgrén on aikaisemmin työskennellyt Turun Kaupungin rakennusvalvonnassa energianeuvojana energianeuvontaprojektin ajan. – Taloyhtiöt päättävät vuosittain yli 2,3 miljardin euron korjauksista ja 6 miljardin vastikkeista. Erityisesti energiatehokkuutta parantavat korjaukset ja uusien teknisten ratkaisujen vertailu ovat taloyhtiöille haastavia asioita. Jäsentyytyväisyyskyselyssämme tekninen neuvonta on nostettu yhdeksi asiaksi, jota kaivataan lisää, toteaa toiminnanjohtaja Juuso Kallio. Taloyhtiöille lisää neuvontaa
13 Lauantai 18. kesäkuuta 2016 AAMUSET Asunnot
Lauantai 18. kesäkuuta 2016 AAMUSET 14 Asunnot
15 Lauantai 18. kesäkuuta 2016 AAMUSET
16 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 18. kesäkuuta 2016 KESKIAIKAISTEN markkinoiden riehakas iltatapahtuma, TeiniFolk, esittelee uutta ja vanhaa kansanmusiikkia lauantaina 2. heinäkuuta kello 21–02. Keskiaikaisten markkinoiden 20-vuotisjuhlan kunniaksi TeiniFolk järjestetään tänä vuonna peräti kahdella lavalla Brinkkalan pihalla ja Ravintola Teinin pihalla. Esiintyjinä ovat muun muassa Heikki Hakkarainen, Faarao Pirttikangas ja Sister Capricorn. Keskiaikamarkkinat folkkaavat LOKAKUUSSA 75 vuotta täyttävä Paul Simon liittyy Stranger to Stranger -levyllään vahvoja levyjä viime aikoina tehneiden veteraanien kerhoon. Oikeastaan koko uransa ajan Simon on ammentanut musiikkiinsa poikkeavista suunnista. Uusimmalla levyllään Simon ammentaa samantyyppisiä eteläamerikkalaisia ja afrikkalaisia vaikutteita musiikkiinsa kuin suurimmalla kaupallisella menestyksellään Graceland. Tosin menestyskaavan apinoimiseen ei ole ryhdytty. Stranger to Stranger on samaan aikaan tuoretta musiikkia ja nyökkäys menneeseen. Paul Simonissa on aina ollut se erinomainen piirre, että hän on aina kuulostanut itseltään. Tälläkin kertaa tekijän tunnistaa heti. Kukaan muu tuskin voisi tehdä tällaista levyä. Myös miehen ääni on pysynyt mainiossa kunnossa, vaikka ikävuosia onkin kertynyt. Uuden levyn kappaleissa on runsaasti kerroksia, joista ottaa kiinni. Tuskin mikään yksittäinen biisi Simonin pitkän uran suurten virstanpylväiden rinnalle nousee, mutta kokonaisuutena Stranger To Stranger on mainio. Kenelle: Musiikilliselle löytöretkeilijälle. Arvio: Rento, helppo ja välitön, juuri kuten Paul Simon osaa. ILKKA LAPPI Väkevä näyttö Mikä on parasta kesämusiikkia? Missä sitä kuunnellaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI JÄÄTELÖ, jokiranta, aurinko.... Kaikki tärkeitä täydellisen kesän rakennuspalikoita, mutta yksikään kesä ei olisi täydellinen kunnon kesähittiä. Kesähitti palauttaa mieleen tietyn kesän tapahtumat vielä vuosikymmenienkin jälkeen. Usein kesähitit ovat musiikillisesti enemmän tai vähemmän huonoja renkutuksia, jotka jäävät korvamatoina pyörimään rasittavuuteen asti päässä. Mikseivät kesähitit voisi olla myös musiikillisesti hyviä biisejä? Esittelemme neljä tuoretta turkulaisten tekijöiden julkaisemaa singleä, jotka toimivat kesän lisäksi vielä ensi syksynäkin. Summertime Low POP-VIRTUOOSI Jori Sjöroosin uusi projekti ROOXX on valloittanut monet sydämet lyhyessä ajassa. Täyspitkää levyä saadaan odotella vielä jonkin aikaa, mutta jo julkaistut singlet antavat odottaa tältä(kin) Sjöroosin bändiltä paljon. Summertime Low on sanoitustensakin puolesta kesäinen biisi. Kesäistä fiilistä biisiin tuo myös säkeistöjen karibialainen fiba. Parhaimmillaan ehdottomasti illan hämärtyessä. Lähiölaulu TULEVAN kesän ja syksyn mielenkiintoisimpia ”kaksintaisteluja” on PMMP:n Paula Vesalan ja Mira Luodin soololevyjen vertailu. Kummaltakin on tulossa levy ja esimakua on saatu singleistä. Toistaiseksi Luoti vie. Tuorein single Lähiölaulu ei ole erityisen kesäinen biisi, mutta laulun tarina on iso. Se kertoo paljon, mutta lopulta olennaisin biisissä jätetään sanomatta. On lopulta kuulijan mielenlaadusta kiinni, millaiseksi sävyltään mieltää laulun kertojan tarinan ja millaiseksi päänsä sisällä kertojan taustan kuvittelee. Hienoimmat laulut ovat juuri sellaisia, jotka sanovat niukasti vain sen mitä tarvitsee. Kertakaikkisen hieno biisi, joka vain kasvaa, mitä useammin sen kuuntelee. Kaksi kenkää JÄTKÄJÄTKILTÄ on myös lupa odottaa uutta levyä kunhan vuosi etenee. Bändin single Kaksi kenkää on totta kai myös soundeiltaan kesäinen laulu, mutta myös biisin ystävyyttä ylistävä teksti on omiaan kesään. Ja tokihan myös bändin turkulaisedustaja Puppa J pääsee ääneen biisissä. Black Books ENNENKIN on Jori Hulkkonen tunnelmoinut kesäisissä tunnelmissa. Varsinkin Hulkkosen ja Juho Paalosmaan Sin Cos Tan-bändin Blown Away -levy on silkkaa aurinkoa ja rantabulevardia. Osaa Hulkkonen näköjään myös omillaan virittää ajatuksensa kesäisiin tunnelmiin. Black Books hyödyntää taitavasti pieniä elementtejä, jotka kuljettavat ajatukset helteisiin paikkoihin sateisempanakin päivänä. Toimii taatusti Aurajokirannassa säästä riippumatta. Paikalliset kesähittiehdokkaat Kunnon kesäbiisi on tänä vuonna turkulaista tekoa
17 Lauantai 18. kesäkuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 18. kesäkuuta 2016 AAMUSET 18 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! ÅBO Akademin professori Alf Rehn twiittasi männä viikolla, että professorit vastustavat vankasti kuuden tunnin työpäivää. ”Ei kai ihmisten työaikaa voida noin vain tuplata!?!”, perusteli Alf. Ei todellakaan voida! METEOROLOGIEN mukaan juhannuksena voi olla yhtä hyvin hellettä tai kaatosade. Aika hyvä ennustus. Ei tuon ulkopuolelle jääkään enää kuin tornado tai tulivuoren purkaus. FUTISNIILOT raivostuivat keskiviikkona, kun EM-peliä olikin kommentoimassa nainen. Nainen! Mitä se nyt voi jalkapallosta tietää? Ei ole ennenkään ollut! On se vaan kauhiaa, kun kehitys kehittyy. KOTIMAINEN astiavalmistaja lähestyi toimitustamme viime torstaina tiedotteella, jossa vinkattiin kääntämään katse jo jouluvalmisteluihin. Astiat kannattaa ostaa hyvissä ajoin. Jo ennen juhannusta. Ettei lopu kesken. RANGAISTAANKO ihmisiä liikaa? LIUKKONEN: Yhteiskunnassamme on sekä lyötyjä että lyöjiä, mutta pitäisi keskustella siitä, pitääkö yhteiskunnan vielä sekä lyödä lyötyjä että lyöjiä. Voitaisiinko oikeustajussa siirtyä ajattelemaan niin, että rankaiseminenkin tuottaa uusia uhreja? SAVOLAINEN: On myös opetettavia ja oppivia, rankaisijoita ja rangaistavia. Täällä on aina osapuolet. Iso äly, josta ei kovinkaan paljon puhuta, on joukkoäly. Se, millä linnut ja kalaparvet elävät. Kun yhtäkkiä kaikki tajuavat kylkiviivallaan, että käännytään, kaikki kääntyvät yhtä aikaa. Se olisi tärkeää. KL: Ihmisinä meidän pitää pystyä parempaan. Meidän pitää pystyä kohtaamaan pahantekijä niin, että hän on tehnyt virheen. Vallanhalu ei kuitenkaan ole oikea motiivi rankaisuun. MS: Tämä aika on näissä teoissa, motiiveissa ja rangaistuksissa hyvin merkittävä. Tapahtumat ovat niin isoja. Mietitään vaikka kirkkojen polttoa, ja verrataan sitä Belgian tai Pariisin tapahtumiin ja Lähi-idän sotiin. Mikä on oikea tapa rangaista? KL: Pitäisi olla vähemmän kriminaalipolitiikkaa ja enemmän sosiaalipolitiikkaa, jolloin pystyisimme paremmin ennaltaehkäisyyn. Kriminalisoinnilla on pelotevaikutus, mutta en usko, että pelko ja vallankäyttö johtavat niin hyvään itämiseen kuin ihmisten kohteleminen toivon kautta. MS: Ymmärrän, että meidän pitäisi tehdä pitkässä juoksussa enemmän työtä syrjäytyneiden eteen, jotta he ymmärtäisivät yhteiskunnan toimintatavat. KL: Miten pystyisimme purkamaan valtarakenteita, joissa ihminen kokee osattomuutta ja ehkä epätoivoa? Meidän pitää luoda rakenteita, jotka eivät perustu vallankäyttöön. MS: Puhut vallankäytön väärinkäytöstä, mutta joudun vertaamaan sitä siihen, että rajan yli tulee ihmisiä. Meidän pitäisi tehdä nopeasti päätöksiä niiden suhteen, jotka ovat mahdollisia kriminaaleja tai henkisesti kärsineitä ja suojaa tarvitsevia. Tehdä nopeat analyysit ja sitten siirtää esim kriminaalit maasta. KL: Uskon että ihminen on syntyjään hyvä, mutta jos hän kokee itse pahaa, hänestä voi tulla paha. Pahan kierre pitää katkaista. MAUNO SAVOLAINEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. KENNETH LIUKKONEN on kääntäjä ja järjestöaktiivi. Seniori VS Studentti MUUTTOLIIKE erityisesti pääkaupunkiseudulle ja myös moniin maakuntakeskuksiin on aivan liian voimakasta. Tämä näkyy muun muassa ongelmina asuntojen saatavuudessa ja asuntojen aivan liian korkeissa hinnoissa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Väestöä luovuttavilla alueilla tilanne on täysin päinvastainen. Kuntatalous joutuu väen pakkautuessa vaikeuksiin, kuten tiedot esimerkiksi Vantaalta kertovat. Otsikot täyttyvät maakuntahallinnon ja sosiaalija terveyspalveluiden uudistamista koskevista uutisista. Nämä ovat tärkeimpiä Suomen taloutta ja kansalaisten yhtäläistä kohtelua turvaavia muutoksia. Tärkeitä uudistuksia toteutettaessa pitää huomioida, että maakunta ei ole sama asia kuin maakuntakeskus. Maakunta koostuu ja tulee koostumaan jatkossakin seutukunnista ja seutukaupungeista. Maakuntauudistusta tehtäessä pitää huomioida myös aidosti seutukunnat. Suomessa on tällä hetkellä 70 seutukuntaa ja noin 50 seutukaupunkia. Nämä seutukunnat ovat usean keskuksen muodostamia yhteistyöja työssäkäyntialueita. Seutukaupungit ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia tai keskuspareja, mutta eivät kuitenkaan ole maakuntien keskuksia. Tulevaisuuden haasteena on, että myös nämä seutukunnat kehittyvät eri suuntiin. Näin ollen poliittisissa päätöksissä on kyse päivittäisistä tarpeista, kuten liikenneratkaisuista ja elinkeinoelämän kehittämisestä sekä ennen kaikkea peruspalveluiden säilyttämisestä. Tilastokeskuksen väestöennuste kertoo, että vuonna 2040 Helsingin väestömäärä on kasvanut jopa viidenneksellä vuoden 2014 väkilukuun verrattuna. Voimakas väestönkasvu esimerkiksi Vantaalla on tuomassa isoja vaikeuksia kuntatalouteen. Samanaikaisesti monissa seutukunnissa menetetään väkeä. Viime aikoina on puhuttu paljon myös seutujen epätasa-arvoisuudesta. Jatkossa tuleekin huolehtia siitä, etteivät lakkauttavat ja supistavat päätökset kohdistu aina samoille alueille. Varsinais-Suomessa on viisi selkeää seutukuntaa. Kehittämistyö seutukaupungeissa on vahvaa ja myös tuloksia on nähtävissä. Tätä kehitystä pitää vahvistaa niin Vakka-Suomen, Loimaan, Salon kuin Turunmaan seuduilla. Vahva yhteistyö Turun seudun kannalta on koko maan etu. Kuntien ja seutujen pitää myös itse panostaa vahvasti elinvoima-asioihin. Siihen maakuntahallintouudistus oikein toteutettuna voi tuoda tilaa ja mahdollisuuksia. OLAVI ALA-NISSILÄ (KESK.), KANSANEDUSTAJA Seudullisuus on osa maakunnallisuutta
19 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 18. kesäkuuta 2016 KOLUMNI UTELIAIDEN katseilta piilotettu muinaisaarre. Näin voisi kuvailla pientä metsäsaareketta, joka uinuu vehreässä Aurajoen maisemassa. Joenvartta ja pellon poikki kulkeva polku on villisti heinittynyt ja mieleen nousee epäilys eksymisestä. Edes mobiilisovelluksena ladattava kulttuurikuntoilun ääniopastus ei mainitse paikan sijaintia. Sattumalta tänne ei päädytä ja siihen on syynsä. Ravattulan Ristimäen puiden suojaama kumpare on ehkä maamme merkittävin arkeologinen löytö tällä vuosituhannella. Suomen tiettävästi vanhimman, 1100-luvulle ajoittuvan kirkkorakennuksen jäännöksien löytyminen vuonna 2013 oli iso mediatapaus. Kaikki se hässäkkä on kuin kadonnut muisto hiljaisuutta huokuvassa lehdossa. Menneistä kaivauksista muistuttavat vain maahan unohtuneet työvälineet ja huomioliivi. Paikan historiasta kertovalla ilmoitustaululla roikkuu surullisen näköinen pieni lipas, jossa pyydetään mitä nöyrimmin lahjoituksia ulkopuolisesta rahoituksesta riippuvaisten kaivauksien jatkamiseen. TURUN yliopiston arkeologisen oppiaineen kaivaukset ovat rahapulan vuoksi edenneet hitaasti. Hämmästyttävää ettei kulttuurihistoriallisesti näin merkittävän muinaiskohteen tutkimukseen löydy varoja. Suorastaan häpeällistä kaupungissa, jonka identiteetti rakentuu pitkälti historiallisen statuksensa varaan. Uhkakuvista huolimatta tämän vuoden kaivaukset toteutetaan elokuussa ja paikalla järjestetään myös yleisökaivauksia, joihin voi osallistua tukemalla tutkimuksia pienellä osallistumismaksulla. Hieman erilaista ohjelmaa vaikkapa lomapäivän viettoon. Suosittelen, eihän sitä tiedä vaikka päätyisi iltauutisiin kalauttaessaan kaivauslastansa kirkon kadonneeseen kellotapuliin. HANNELE SIVONEN Historiaa hintalapun varjossa Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T TURKU on merenrantakaupunki, mutta meri ei keskusta-alueelle näy. Siksi Kakolanmäelle suunnitteilla oleva näkötorni tulisi rakentaa. Se nousisi arvokkaalle ja historialliselle paikalle upeaksi nähtävyydeksi. Kakolanmäen huipulta, tornista avautuisi joka suuntaan esteetön ja mahtava näköala, eritoten Airisto saaristoineen on ainutlaatuista nähtävää. Kakolan massiivinen, graniittinen vankilarakennus säilyttäisi arvonsa ja asemansa, vaikka mäelle rakennettaisiin jyhkeä ja uljas näkötorni. Samalla se lisäisi alueen arvoa ja kiinnostavuutta. Vanhaa ja uutta voidaan yhdistää. Kirjastosiltaa kritisoitiin maisemaan sopimattomana, mutta tänään ollaan pitkälti sitä mieltä, että kaunis silta sopii siihen joen mutkaan, kuin olisi aina siinä ollut. Silta on saanut tunnustusta ja palkintojakin. Kun rinteeseen valmistuu rinnehissi, saadaan mäelle esteetön pääsy kaupunkilaisille kuin matkailijoillekin, nauttimaan mahtavista näköaloista ja pyörivän ravintolan ja kahvilan antimista. Kakolan näkötornista saadaan kaupunkikuvaan hieno, uusi maamerkki. Tummenevassa illassa ”merikotkan näkötornin” valaistu siluetti loistaisi kauas. OILI PELTOLA KAUPUNKISUUNNITTELUJA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN VARAJÄSEN (SD) Kakolanmäki kaipaa näkötornia KÄVELIN vaimoni kanssa kesäkuisen perjantain aamupäivänä Turun keskustassa. Ylittäessämme toriostosten jälkeen Aurakatua ajattelin antaa oikealta tulevalle pyöräilijälle mahdollisuuden ajaa pysähtymättä kohti Aurajokea. Kiitoksen sijaan tältä mieshenkilöltä tuli lähes kirouksen tapainen huomautus: “Menkää nyt, kun olette suojatiellä. Ei siinä keskellä katua saa seisoa”. Niin että tätäkö on turkulainen kohteliaisuus? Tuli siinä mieleen myös, että sivistys lähti aikoinaan Turusta. Tuleekohan se joskus takaisin? ERKKI PAANANEN KAARINA Turkulainen kohteliaisuus huipussaan