AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 18. lokakuuta 2014 Tack… TERVEMENOA. Aito Media tiedotti, että televisioformaatti Martina ja hengenpelastajat myytiin Ranskaan. Miksei saman tien myyty myös Martinaa ja hengenpelastajia? RAITSIKKA etenee. Nyt on jo suunnitelmat reiteistä ja pysäkeistä. Toteuttamiseen on vielä pitkä matka, mutta on tämä alku kuitenkin. Pääkirjoitus 18.10.2014 Tonttipula painaa TEKISI, jos voisi. Näin ajatellaan TVT Asunnot Oy:ssä, joka on Turun kaupungin omistama vuokra-asuntoyhtiö. Sillä on 11 000 vuokra-asuntoa, 19 000 asukasta ja kaupunginvaltuuston mandaatti kasvattaa asuntokantansa sadan uuden asunnon nettomäärällä vuosittain. Siihen se ei pysty. Syynä on tonttipula. Kerrostalotontteja ei syystä tai toisesta saada valmiiksi. Ensi vuosi on tosin poikkeus. Silloin valmistuu Pansion Portti, jossa on 116 uutta asuntoa. Pitemmällä aikavälillä TVT on silti 300 asuntoa tavoitetta perässä. Eikä uusia kohteita ole edes vireillä. AIKA olisi otollinen uudisrakentamiselle. Korot ovat alhaalla, työvoimaa on yllin kyllin ja urakan saa kilpailutettua edulliseksi. Mutta kun ei ole, mihin rakentaa. Kysymys kuuluu- VATT:N Juhana Vartiainen (kuvassa) osallistuu Anders Borgin raportin laatimiseen (TS 16.10.). Kun kaksi neroa kohtaa, niin raporttihan syntynee nopsaan. Vähän särpitään punkkua, kuunnellaan klassista ja hiplataan torkkupeiton kulmaa. Kyllä se siitä. kin, miksei ole. Taantuma on myös investointilama. Jos joku haluaa investoida, se pitäisi mahdollistaa. TVT Asunnot on asuntomarkkinoiden tasapainottaja Turussa. Omistaja, eli kaupunki, ei edellytä yhtiöltä normaalia tuottoa, mutta toiminta ei ole hyväntekeväisyyttäkään, kuten vuokralaiset hyvin tietävät. Noin 75 miljoonan liikevaihdosta yhtiö tulouttaa kaupungille kolmisen miljoonaa euroa vuodessa eli vajaat viisi prosenttia. 30 miljoonan euron lainasta TVT maksaa kahdeksan prosentin korkoa eli noin 2,2 miljoonaa euroa vuodessa. Työmarkkinat eivät toimi ilman riittävää määrää kohtuullisen hintaisia vuokra-asuntoja. Maksimaalisen tuoton metsästys ei siis sovi yhtiön rooliin, koska se löisi korvalle varsinaista tehtävää. Vuokra-asuntomarkkinoilla on n muitakin pullonkauloja. Yksi niistää on asumistuki, joka on määräytynyt yt asunnon pinta-alan perusteella. UUSI laki on valmisteilla. Se on n muuttamassa tuen vuokraperusteiiseksi. Sen toivotaan vähentävän pienten asuntojen valtavaa kysyntää ja painetta rakentaa pelkästään pieniä asuntoja. Harva haluaa pienempään asuntoon, mutta suurille ei ole nyt kysyntää. Jatkossa voisi muuttaa suurempaan mutta halvempaan asuntoon vaarantamatta asumis-tukea. Sellaisiakin asuntoja on n olemassa. LASSE VIRTANEN N Bisnesleidi Kulturelli MARIA ALA-SULKAVA AINO LAINE on yrittäjä ja FC Barcelonan fani. …nej tack! on muusikko ja yhdistysaktiivi. DEBATTI MIKÄ yllätys. Pääministeri Alexander Stubbilla (kuvassa) oli tarjota kansalle kolmen kohdan ohjelma. Olisi jonkus edes neljän. Stubb alkaa muistuttaa koulumestaria, joka puhuu hitaasti ja selkeästi, jotta me hiukan tyhmemmätkin ymmärtäisimme. ALA-SULKAVA: Laki samaan aikaan velvoittaa lisäämään koulukuraattoreita ja muuta, mutta samaan aikaan täytyy säästää koulumenoista. Tämä on ihan hölmöläisten hommaa, en ymmärrä sitä. LAINE: Säästöpaineita on Turun niskassa riittämiin ja samaan aikaan valtiolta tulee lisää vaatimuksia. Lisäksi kaupun- ki on hoitanut talousasiansa kuralleen. MA-S: Tuntuu, että koulut on jo nyt niistetty äärimmilleen. Mitä koulujen sulkeminen enää ratkaisee? Siitähän tulee vain lisäkustannuksia. AL: Etenkin koulunkäyntiavustajien määrän vähentäminen tuntuu pahalta, kun ajattelee niitä lapsia, jotka eivät normaaliopetuksen tahdissa pärjää. Että suurennetaan vielä vähän näitä turvaverkon reikiä, että teidän on parempi tipahtaa. Järkyttävää, lyhytnäköistä idiotismia. MA-S: Miten paljon säästetään sillä, että kaikkein edullisimpia työntekijöitä vähennetään? AL: Ainahan voidaan kasvattaa sosiaalipuolen menoja. Tämä kaupunki ei ole ihmisten kaupunki, jossa rakenteet ovat olemassa sitä varten, että ihmiset voivat täällä elää. Tämä hieno rakennelma elää itselleen. MA-S: Jos yhtäkkiä koulu lakkautetaan, niin mihin ne oppilaat katoavat? En tajua sitäkään. AL: Juuri kouluihin pitäisi panostaa, jotta kallispalkkaiset virkamiehetkin saisivat joskus eläkkeensä. MA-S: Ei kai se lakkautettavan koulun kiinteistökään mihinkään mene. Mitä sille tehdään? AL: Lisäksi usein lakkautetaan kouluja, joissa on pienempiä erityisryhmiä esimerkiksi maahanmuuttajalapsille. Ne ovat paperilla tietysti tehottomia kouluja, koska on vähemmän oppilaita per luokka. MA-S: Tällä tavalla luodaan enemmän ongelmia kuin ratkaistaan. AL: Olen asunut pitkin poikin ympäri Suomea, mutta Turussa tämä touhu on ihan omaa luokkaansa. NIKKE NOUSUKAS VASTUULLISUUS. Kun tarpeeksi hoetaan sanaa, se menettää merkityksensä. Niin on käymässä sanalle vastuullisuus. Mitä se tarkoittaa? Poliitiikojen lauseissa se ei tarkoita enää yhtään mitään. Keisarilla ei ole vaatteita. SIVISTYSTOIMI säästää Turussa 20 miljoonaa seuraavien kolmen vuoden aikana, eli kouluja lakkautetaan. Milloin tulee raja vastaan? TURUSSAKIN 1990-luvulla kiekkoillut Marko Jantunen tuomittiin ehdolliseen vankeuteen. Nyt heitellään kiviä ja osoitellaan sormella. Kenen on vastuu? Entä mikä on yksilön vastuu? Paljonko hölmöilyjä saa anteeksi yhden asian erikoisosaamisella? 6XRULWHWDDQ XUDNDOOD MD ODVNXWXVW\¸Q¦ 0$$/$86 7$3(77, MD 7$62,7(7?,7? 0DDODXVOLLNH 0DUNR 2NVDQHQ 2\ 3XK
www.aamuset.? Mitä mittää – jokilaivoilt tulos Aamuset
!
AAMUSET 6 UUTISET Millaisia reittejä sinä kaipaat Turun pikaraitiotielle? Kaivuu käyntiin Konsulinnassa ABOA Vetus & Ars Nova -museo on aloittanut arkeologiset tutkimukset oman toimistorakennuksensa alla. Rakennus on Nunnankadun ja Hämeenkadun kulmassa, samalla tontilla kuin museokin. Kaivaustutkimus on osa paalutustyön valmistelua. Tutkimuksen kohteena ovat 1600–1800-luvun kerrokset. Syyskuussa aloitetuilta kaivauksilta on löytynyt muun muassa viiden kopeekan kolikko vuodelta 1831. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 18. lokakuuta 2014 Mikael Rydenfelt Rakentamista ovat hyydyttäneet paitsi pula kerrostalotonteista myös taantuma. Raitsikka sai reitit ja pysäkit PIKARAITIOTIEN yksityiskohtaiset suunnitelmakartat Runosmäkeen, Skanssiin ja Varissuolle ovat valmistuneet. Kartoista käy ilmi reittien lisäksi se, missä pysäkit ovat ja miten maa-alueet muokkautuvat. Pysäkkiväli on noin 500–600 metriä ja keskinopeus 20–25 kilometriä tunnissa eli Turun raitsikka olisi selvästi nopeampi kuin esimerkiksi Helsingin ”spåra”. Noin 60 prosenttia reitistä kulkee ”omalla kaistallaan”, 30 prosenttia on yhteistä bussien kanssa ja loput kymmenen prosenttia on kaikelle liikenteelle yhteistä. Kaupunkilaisilta odotetaan palautetta kartoista. Päätöstä raitiotien rakentamisesta ei ole tehty, mutta ilman tarkkoja suunnitelmia ei voida arvioida kustannuksia tai muita vaikutuksia. Lopullinen raportti, johon kootaan vaihtoehdot, vaikutukset ja kustannusarviot, valmistuu ”sydäntalvella”. Valtuuston on tarkoitus saada esitys pikaraitiotiestä vielä ensi kevään aikana. Raisio aloittaa rokotukset MAKSUTTOMAT influenssarokotukset alkavat Raisiossa 5. marraskuuta. Maksuttoman influenssarokotteen saavat Raisiossa 6–35 kuukauden ikäiset lapset, raskaana olevat naiset ja 65 vuotta täyttäneet. Maksuttoman rokotteen saavat myös kaikki sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat ja vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri. Riskiryhmiin kuuluvat työikäiset saavat rokotukset Raision terveysasemalla ajanvarauksella 5., 6. ja 20. marraskuuta kello 9–15.30. 65 vuotta täyttäneet saavat rokotukset Raision terveysasemalla lauantaisin 15., 22. ja 29. marraskuuta kello 9–15. Raskaana olevat, lapset, koululaiset ja opiskelijat saavat rokotuksen varaamalla ajan omalta terveydenhoitajalta. Jos ei ole oikeutettu ilmaiseen rokotukseen, rokotteen voi ostaa myös itse. toikin. Turku on jo linjannut, että tulevaisuudessa kehitetään ja kaavoitetaan kaupunkia aiempaa laajempina kokonaisuuksina. – Tällä tavoitellaan laajenevaa tonttivarantoa niin asumiseen, kauppaan, palveluihin – esimerkiksi yksityistä päivähoito-toimintaa varten – kuin elinkeinotoimintaankin varten. Vain tällä saavutetaan tavoiteltu kaupungin kasvu ja tonttivarannon kasvu. Tonttipula riivaa Rakentamaan ei päästä, koska raakamaasta on pulaa ja maanomistus on sirpaleista LASSE VIRTANEN TURUN kaupungin omistama vuokra-asuntoyhtiö TVT Asunnot Oy haluaisi rakentaa uusia asuntoja ja sillä olisi siihen myös kaupunginvaltuuston valtuutus. TVT:llä on lupa lisätä asuntokantansa nettomäärää sadalla vuodessa. Yhtiö on kuitenkin pahasti jäljessä tavoitteestaan. Kun uusi Pansion Portti, johon tulee 116 uutta asuntoa, on valmis ensi vuonna, tuotanto tyssää taas. – Ei ole muuta. Se tässä ongelma onkin. Pitäisi olla, sanoo TVT:n toimitusjohtaja Teppo Forss. – Jos nyt saadaan tontti, menee kaksi vuotta ennen kuin on valmista. Olen ihmetellyt, miksei tontteja saada. Olen saanut myötätuntoa ja ymmärtämystä, mutta konkretia puuttuu, harmittelee Forss. Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen myöntää, että tonteista on pulaa, ainakin kaupungin omistamista. Kakolanmäki on rakentamatta, mutta tontteja ei omista kaupunki. Kovan rahan tuotantoa hyydyttää puolestaan taantuma. – Turussa on tunnistettu ongelmaksi vaivaava tonttipula erityisesti kerrostalorakentamiseen, mutta myös kauppaa varten ja erityyppiseen elinkeinotoimintaan luovutet- tavista tonteista, sanoo Hintsanen. – Tilanne on tosi huono. Se on ongelma ja sille täytyy tehdä jotain. HINTSASEN mukaan yksi syistä on raakamaan puute. – Vanhana kaupunkina Turussa on hyvin sirpaleinen maanomistus, joka vaikeuttaa kaupungin omaa maanhankintaa. Kaavoitus on siksi perustunut aika paljolti yksityisten kaavoitusanomuksiin yksittäisiä hankkeita varten. Käytössä ollut suunnitteluvarausmenettely sitoi myös vapaita luovutusmahdollisuuksia, vaikka kaupunkikehitykseen myönteisesti lisäresursseja TVT:LLÄ on Hintsasen mielestä ”hyvin perusteltu” tavoite painottaa uudistuotantoaan alueille, joissa vuokra-asuntokantaa on vähän ja toisaalta välttää kaupunginosia, joissa vuokra-asumisella on ylisuuri osuus kokonaisasuntokannasta. – Kaupungin hallussa olevien kerrostalotonttien sijainti menee juuri päinvastoin. Tonttivarantoa on alueilla, joilla TVT ei näe tarpeelliseksi kasvattaa osuuttaan. TVT siis haluaa edistää niitä hyviä pohjoismaisia linjauksia, joilla alueiden eriarvoistumista ja segregaatiota estetään hallintamuotoja ja asuntokantaa monipuolistamalla, arvioi Hintsanen. Päätös uudistuotannon edistämisestä tehtiin vasta viime vuonna, eikä TVT:lle ole ehditty räätälöidä nopealla aikataululla tonttivarantoa. Ensi vuodeksi on luvassa yksittäisiä tontteja, mutta Skanssin tai Ruusukorttelin kaavoittaminen ottaa enemmän aikaa. Aborttien määrä laskusuunnassa LASSE VIRTANEN SUOMESSA tehtiin viime vuonna 10 120 raskaudenkeskeytystä eli 8,7 tuhatta hedelmällisyysikäistä, siis 15–49-vuotiasta, naista kohden. Erityisesti alle 20-vuotiaille tehtyjen aborttien määrä on laskussa. Viime tehtiin 10,5 aborttia tuhatta alle 20-vuotiasta naista kohden, mikä on vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1970, jolloin raskaudenkeskeytystä koskeva lainsäädäntö tuli voimaan. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n tuoreesta raportista. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä tehtiin viime vuonna 8,6 aborttia tuhatta naista kohti eli lähes koko maan keskiarvon verran. Suhteellisesti eniten abortteja tehtiin Lapissa (12,0) ja vähiten Itä-Savossa (6,6). Alle 20-vuotiaille tehtiin eniten abortteja Pohjois-Karjalassa (13,1) ja vähiten Keski-Pohjanmaalla (5,9). Varsinais-Suomessa tehtiin 879 aborttia. Luku on toiseksi pienin vuoden 1998 jälkeen. Vuonna 2008 abortteja tehtiin 859. Lähihistorian tilastollinen huippu on vuodelta 1988, jolloin Varsinais-Suomessa tehtiin 1 067 aborttia. Sosiaaliset olivat perusteena 91,8 prosentissa keskeytyksistä. Muita yleisiä perusteita olivat 40 vuoden ikä, alle 17 vuoden ikä ja vähintään neljän lapsen synnyttäminen. Runsaat 92 prosenttia keskeytyksistä tehtiin ennen 12:tta täyttä raskausviikkoa. Useampi kuin joka kolmas (36,3 %) keskeytyksistä tehtiin naisille, joille oli tehty keskeytys jo aiemmin. Lääketieteellistä keskeytystä käytettiin lähes 95 prosentissa kaikista keskeytyksistä.
AAMUSET 8 KAUPUNKI Tuomiokirkko jälleen suosituin TURUN tuomiokirkko oli Suomen suosituin Tiekirkko kesän 2014 aikana. Kesällä 2014 tuomiokirkossa vieraili vajaa 55 000 kävijää. Toiseksi suosituin oli Pyhän Ristin kirkko Raumalla, jossa kävi runsaat 20 000 ihmistä viime kesän aikana. Turun tuomiokirkon kesäiset kävijämäärät ovat pysyneet viime vuosina melko tasaisina. Suomessa on noin 270 tiekirkkoa, joista noin puolet tilastoi kävijänsä. Kuka on kaikkien aikojen kovin turkulainen sprintteri? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TS-arkisto Lauantai 18. lokakuuta 2014 KADUN TYYLI Oona Karhunen NOSTALGINEN TURKU Pentti Rekola (oik.) juhlisti vappua Turun Sanomien vappujuhlilla vuonna 1977. Seurueessa myös Aulis Potinkara (vas.), Reino Kokkonen ja Kari Sinkkonen. Paula Korhonen, Yliopistonkatu. Skarppia ja klassista –TYKKÄÄN pukeutua aika hienosti ja klassisesti. Haluan olla tyylikäs. Kesällä pidän hippityylistä ja syksyn tullen pukeudun hieman skarpimmin, kertoo Paula Korhonen, 25. Korhonen osta vaatteensa yleensä kirpputorilta. – Päälläni olevat housut olen saanut ystävältä ja muut vaatteet olen ostanut uusina. Esimerkiksi takki on Seppälästä. On harvinaista, että minulla on näin paljon uusia vaatteita päälläni. Korhonen käyttää yleensä balleriinoja ja talvisin nahkakenkiä. – Pidän mustista kengistä, mutta nyt haluaisin löytää vaaleanruskeat kengät. Asusteista en niinkään välitä. Välillä käytän huiveja, mutta yleensä yritän riisua kaikki ylimääräiset asusteet pois. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Mikkolanmäen Mennea TuTon sprintterikaarti piti muuta Suomea pilkkanaan vuosia HEIKKI MÖTTÖNEN TURUN Toverien pikajuoksijakaarti oli 1950-luvun loppuvuosina sekä 1960-luvun alussa Suomessa täysin omaa luokkaansa. Varsinkin Jussi Rintamäki, Pentti Rekola ja Voitto Hellstén dominoivat pikamatkoja miten tahtoivat. TuTon tappava viestinelikko, johon kuului vielä Matti Hill, juoksi 4 x 400 metrin viestissä Pohjoismaisten seurojen ennätysajan 3.13,0, joka kantoi aina 1980-luvun alkuun asti. TuTon pitkän viestin porukka otti kultaa peräti kahdeksan kertaa peräkkäin vuosina 1956–63, mutta ei ihan samalla kokoonpanolla sentään. Pikaviestinkin TuTo vei nimiinsä 1957 ja -59. Suomen viestimaa- joukkueen TuTo-pitoisuus oli näinä vuosina vähintään 50-prosenttinen. Satakuntalaislähtöinen Rekola tuli TuTon paitaan vuonna 1954 ja viihtyi seurassa loppu-uransa. Rekola juoksi yhden elämänsä suurimmista juoksuistaan Raision hiilimurskalla 18.9.1959 kellottamalla 100 metrin juoksun uuden Suomen ennätysajan 10,5. Hän alitti 11 sekuntia satasella kahdeksana vuotena peräkkäin. REKOLAN SE-aikaa sivuttiin 1960-luvulla kymmenen kertaa, mutta vasta Tainionkosken sfinksi Ossi Karttunen pystyi painamaan sekunnin kymmenesosan sen alle Budapestissa 13.6. vuonna 1970. Rekola voitti 100 metrin Suomen mestaruuden vuosina 1956–58 ja -61. Vuoden 1959 Helsingin Kalevan Kisoissa Rekola juoksi 200 ja 400 metriä ja voitti ne molemmat. Himmeämpiäkin mitaleita tuli vuosien varrella tietysti vino pino. Vuoden 1959 Kalevan kisoissa tutolaiset kaappasivat kolmoisvoiton 400 metrillä Rekolan johdolla. Seuraavan kerran seurakohtainen kolmoisvoitto syntyi vasta 38 vuoden jälkeen, kun TuUL:n 200 metrin kolmikko kipusi palkintopallille vuonna 1997. Rekola edusti Suomea 29:ssä eri yleisurheilumaaottelussa ja pinkoi kaikkiaan 101 eri juoksua. Saldo on sattumalta, tai sitten ei, ihan sama kuin Voitto Hellsténillä. Hän edusti Suomea myös Melbournen ja Roo- man olympialaisissa sekä Tukholman ja Belgradin EM-kisoissa. Tukholmassa Rekola porhalsi 400 metrin juoksussa välieriin asti. HUIPPU-URANSA Rekola lopetti vuonna 1963, mutta hänen Harripoikansa voitti 1980-luvulla kolme mitalia miesten SM-viesteissä ja SMpronssia pituushypyssä vuonna 1983. Itäharjun Mikkolanmäellä sekä Kaarinassa asunut Rekola teki työuransa ensin palomiehenä ja myöhemmin yrittäjänä. Hänestä tuli eläkkeelle siirtymisen jälkeen myös osavuosiespanjalainen. Yksi Turun kaikkien aikojen nopeimmista miehistä kuoli 13.9.2012 kotikaupungissaan 78 vuoden iässä. TÄYSOSUMA Jäänteitä puolustuksesta OONA KARHUNEN Sulo Virtanen rrostalomökkeily. si vuoden trendejä on ke En Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. RUISSALOSSA on kuusi sotahistoriallista, muinaismuistolain nojalla suojeltua kohdetta. Vanhin pattereista on venäläinen, Suomen sodan aikainen patteri. Loput viisi patteria ovat Krimin sodan aikaisia kenttälinnoitettuja tykkipattereita. Ne oli sijoitettu rantaviivalle niin, että niistä pystyttiin ampumaan Turkuun johtaville meriväylille. Kalkkiniemen patteri on kenties Ruissalon pattereista tunnetuin. Tykkiasemista on ammuttu Krimin sodassa niin kutsutun Ruissalon kahakan aikana. Auringonsuomus-huvilan tontilla olevien maa- ja kivivallien paikalla ei liene ollut vallien taakse sijoitettu- ja tykkejä, vaan todennäköisimmin asemia, joista pystyttiin jalkaväen aseilla ampumaan länteen Pansion suuntaan. Myös pohjoisrannan kaksiosainen patteri oli linnoitettu Ruissalon niin, että maavallien takaa voitiin tykeillä MEIDÄN MAILLA ampua merialueelle länteen. Päivänhovin huvilan pihapiirin kaksiosainen patteri rakennettiin kivistä ja maasta. Patterilla osallistuttiin Englannin laivaston tiedusteluhyökkäyksen torjumiseen Krimin sodassa. Jäänteet ovat tuhoutuneet lähes tyystin. Ulapan huvilan lähellä sijaitseva, maavalleilla varustettu patteri on osallistunut Ruissalon kahakan torjuntataisteluun venäläisten johtopaikkana sekä kenttälinnoitettuna tykkien tuliasemana. Jäänteet ovat säilyneet melko hyvin syrjäisen sijaintinsa ja pensaskasvuston ansiosta. Juttusarjassa esiteltiin yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja päättyy tähän.
AAMUSET 10 URHEILU Kauppi lähestyy pelikuntoa FC Interin keskikenttämies Kalle Kauppi on toipumassa vähitellen miestä vaivanneesta nilkkavammasta. Kauppi on jo palannut Interin harjoitusvahvuuteen, mutta todennäköisesti häntä ei kuitenkaan näh- dä loppukauden aikana tositoimissa. Kaupilla oli ongelmia jo viime kaudella erilaisten kolhujen kanssa. Myös suuri osa kuluvasta kaudesta on kulunut sairastuvalla, eikä pitkään odotettu läpimurto ole tapahtunut. Paranisiko vaihtamalla? Onko Mixun joulukuusi pystyyn kuollut? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 18. lokakuuta 2014 ÅBORAAKKELI Väärät lääkkeet JÄÄKIEKON yleisökadosta on puhuttu paljon. Yhdeksi lääkkeeksi SM-liigan hallituksen puheenjohtaja Vesa Puttonen väläytti mahdollisuutta lisätä niin sanottujen säälipleijarijoukkueiden määrää ensi kaudeksi. Asiaa pohditaan parhaillaan toimitusjohtaja Kimmo Ranniston johdolla. Valoja päälle nyt. Se ei tuo kansaa katsomoihin, että yhä useampaa joukkuetta roikutetaan löysässä hirressä pidempään. Säälipleijareissa pelaavat joukkueet ovat hyvin harvoin sellaisia, joilla on todellisia mahdollisuuksia tapella menestyksestä. Mahdollisuus päästä pelaamaan muutama ylimääräinen käytännössä merkityksetön peli ei motivoi pelaajia eikä katsojia. Jos playoffs-joukkueiden määrään haluttaisiin koskea, oikea tapa olisi luopua tyystin säälipleijareista ja palata kahdeksan joukkueen pudotuspeleihin. ILKKA LAPPI Viidessä vuodessa liigaan? Damion Dantzler luotsaa Ura Basketia kohti menestystä Jori Liimatainen kanssa ja kehittää heitä eteenpäin. Olen luonteeltani opettaja ja haluan opettaa nuoria pelaajia parhaani mukaan, Dantzler toteaa. ILKKA LAPPI KORIPALLON 1. divisioona B:ssä tällä kaudella pelaavan Ura Basketin tulevaisuus näyttää valoisalta. Kaarinalaisilla on kasassa nuori joukkue. Suurin osa pelaajista on omia kasvatteja. Joukkueen keski-ikä on vain 20 vuotta, eikä joukkueessa ole yhtään 1980-luvulla syntynyttä. Myös junioreissa potentiaalia löytyy. Ura pelaa jo neljättä kautta putkeen SM-sarjaa sekä A- että B-junioreissa. Viime keväänä Uran A-juniorit etenivät SM-finaaleihin asti. Ei siis ihme, että Uran päävalmentaja Damion Dantzler uskoo kaarinalaiseen koripalloon. – Kaarinassa voidaan pelata Korisliigaa 3–5 vuoden kuluttua. Se on täysin mahdollista, mutta vaatii tietenkin paljon töitä. Tärkeintä on, että koko organisaatio on sitoutunut asiaan, Greg Gibsonin apuvalmentajana Loimaalla Suomen kärjen kanssa työskennellyt Dantzler sanoo. URASSA on jo usean vuoden tehty laadukasta juniorityötä, mutta kun Santeri Latvala ja muu Ura Basketin joukkue harjoittelivat Damion Dantzlerin johdolla ahkerasti kesähelteiltä lähtien. Rääkki on palkittu alkukaudella hyvinä otteina kentällä. alueelta puuttuu oma pääsarjajoukkue, muut seurat ovat päässeet nauttimaan kaarinalaisen juniorityön hedelmistä. Kotimaisista huippupelaajista muun muassa Matti Nuutinen on Ura-kasvatti. – Turun seudun joukkueen saaminen Korisliigaan olisi senkin takia tärkeää, että lahjakkaat pelaajat saataisiin pidettyä täällä. Jos Kaarinassa tai muualla tällä alueella olisi Korisliiga-joukkue, toisi se myös omia kasvatteja takaisin, Dantzler uskoo. Toistaiseksi Korisliiga on vielä kaukana. Ensimmäistä kauttaan Uran päävalmentajana toimivalle Dantzlerille juuri nyt tärkeintä on viedäkin yksilöitä eteenpäin. Joukkueen kokeneemmallakin kaartilla, kuten 23-vuotiaalla Santeri Latvalalla, on vielä parantamisen varaa. – Totta kai valmentajana haluan voittaa, mutta yhtä tärkeää tässä vaiheessa on tehdä töitä yksilöiden MIES ei pidä päävalmentajaksi siirtymistä suurena muutoksena vanhaan. Jo viime vuonna Dantzler kantoi isoa vastuuta apuvalmentajana ja A-junioreiden apuvalmentajana. Amerikkalainen nauttii uuden pestin haasteista. – Käytännössä uusi titteli ei työtä kauheasti muuta. Paineita on tietenkin hieman enemmän, koska päävalmentajana minulla on viimeinen sana. Tosin olen aina viihtynyt paineiden keskellä. Paineet motivoivat minua. Louisvillen yliopiston kasvatti on valmentanut vasta muutaman vuoden, mutta menestystä on tullut joka vuosi. – Olin jo peliurallani kiinnostunut valmentamisesta. Oli luontevaa siirtyä valmentajaksi, kun oma urani loppui. Samalla kun kehitän pelaajiani, pystyn myös kehittymään valmentajana, Dantzler toteaa.
IHMISRUUMIIN sisällä tapahtuvista kuoleman jälkeisistä reaktioista on vain vähän tutkimustietoa. On ajateltu, että kuoleman jälkeen tietyt bakteerit tuhoaisivat maksaa ja toiset taas aivoja. Näin ei kuitenkaan ole, sillä kuolleen suolistolle tyypilliset bakteerit ovat levinneet kaikkialle elimistöön. Tätä tietoa voidaan käyttää kuolinajan määrittämisessä sekä tuntemattomien vainajien tunnistamisessa. Oletko kokenut ruumiista irtautumisen? Mitä tapahtui? AAMUSET Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. 11 KOTIKÄYNTI Lauantai 18. lokakuuta 2014 Makuihin totutaan kohdussa Valkosipuli maistuu myös sitä popsivan äidin vauvalle SIKIÖLLE kehittyy kyky maistaa 16 raskausviikon aikoihin. Vähän myöhemmin lapsivesi pääsee kosketuksiin myös hajureseptoreiden kanssa. Jo pidempään on tiedetty, että äidin syömät voimakkaat mausteet tuoksuvat lapsivedessä ja vastasyntyneen lapsen iholla. Kuluneen parin vuosikymmenen aikana tehdyt tutkimukset osoittavat, että sekä ihmis- että eläinlapset eivät vierasta voimakkaitakaan makuja, jos ne ovat altistuneet niille kohdussa. Philadelphian yliopistossa jo 1990-luvulla tehdyssä tutkimuksessa naiset söivät valkosipulikapseleita raskauden loppuvaiheessa muutaman viikon ajan. Verrokeille annettiin samanlaisia kapseleita ilman valkosipulin makua. Joukko henkilöitä haisteli synnyttäneiden naisten lapsivesinäytteitä ja pystyi tunnistamaan täysin oikein valkosipulia syöneiden naisten näytteet. Seuraavassa vaiheessa vauvojen reaktiot videoitiin heidän saatuaan valkosipulilla terästettyä äidinmaitoa. Valkosipuliin kohdussa tottuneet vauvat imivät maitoa halukkaasti, mutta tottumattomille se ei kelvannut lainkaan. ja osoitettu vauvojen tottuvan esimerkiksi porkkanan ja vaniljan makuun. Huolestuttava havainto oli paljon alkoholia kuluttavien äitien vauvojen erityinen mieltymys alkoholinhajuisiin tutteihin. Hiirikokeissa on saatu täysin ihmishavaintoja vastaavia tuloksia. Kun kantaville hiiriemoille syötettiin kirsikan- tai mintunmakuista rehua, osoittivat niiden poikaset erityistä mieltymystä näihin makuihin vielä kolmen viikon ikäisinä. Toisessa tutkimuksessa kantaville hiirille syötettiin monia epäterveellisinä pidettyjä ruokia aina pähkinävoista makeisiin kekseihin ja muroihin. Verrokkiemot saivat tyytyä yksitoikkoiseen rehuun. Herkkuja syöneiden emojen poikaset olivat lähes ”koukussa” epäterveelliseen ruokaan emosta vierotuksen jälkeen. Verrokeissa ei tätä ilmiötä havaittu. Hiirten aivojen toiminnallisella kuvantamisella saadut tulokset ovat yhteneväisiä makututkimusten tulosten kanssa. Emonsa kohdussa jollekin maulle altistetuissa hiirissä kyseinen maku aktivoi hyvänolontunteeseen ja palkitsevuuteen liittyviä hermoratoja ja aivorakenteita vielä viikkoja syntymän jälkeen. MYÖHEMMIN tutkimuksia on jatkettu KEHITTYVÄ lapsi tottuu helposti erilai- Haisevat treenitekstiilit Matti Arvolammi Vauvan makuaisti kehittyy kohdussa. siin makuihin sikiökauden lopusta runsaan kolmen kuukauden ikään. Sen jälkeen esimerkiksi kitkerät tai happamat ruuat eivät oikein maita. Sikiö ei kohdussa ole lainkaan niin suojassa kuin on ajateltu. Äidin makutottumukset vaikuttavat syntyvän lapsen mieltymyksiin, olivatpa ne sitten hyviä tai huonoja. Lähde: Science 2014 MATTI VILJANEN LKT, PROFESSORI EMER. KEINOKUITUINEN urheilutekstiili pitää hikisen liikkujan kuivana. Hiki haisee ja jättää hajujälkensä urheilutekstiiliin, vaikka mainosten mukaan se niistä läpi livahtaakin. Belgialaisessa treenipaitojen haistelututkimuksessa puuvillasta tehty asu haisi yllättäen vähemmän kuin polyesteristä tehty vaate. Iholta siirtyneistä bakteereista polyesterissä lisääntyi erityisesti valikoima mikrokokkibakteereita, jotka tunnetusti osallistuvat hien hajustamiseen. Yksi selitys voi olla vesi. Puuvilla imee kosteutta kun taas keinokuiduissa kosteus piilee kuitujen välitiloissa. Ja niissä oleva vesi on bakteereille paremmin tarjolla. Eli lähimmäisten mieliksi treenikamat heti pesuun, varsinkin jos ne ovat keinokuitua.
12 AAMUSET YLLÄTYSHERKKU VIIHDE Kenen näyttelyn haluaisit nähdä Turun taidemuseossa? Entä jos uni jatkuukin? KATRI Ikävalkon taidenäyttely pohtii nukkumisen ja nukahtamisen pelkoa. Entä jos silmät ummistettuaan ei enää herääkään? Näyttelyn kuva-aineisto syntyy myllerretyistä lakanapinnoista ja niihin liittyvästä symboliikasta. Vuodevaatteet ovat samanaikaisesti sekä levon että pelon tyyssija, johon ihminen kääriytyy joka yö. Näyttely on avoinna Galleria Joellassa 15.10.– 3.11. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Erró / Reykjavikin taidemuseo Lauantai 18. lokakuuta 2014 NELLYN VALINTA Keskitason sähellystä KIRJASSA Heinähattu, Vilttitossu jja iso Elsa (Tammi) Vilttitossu ei halua käydä koulua, koska sitä kiusataan. Hän huijaa Vilttitossunkin mukaan Alibullenin tätien luo mukamas hyppytunnille. Vilttitossu päättää ruveta tekemään töitä ja laittaa puhelintolppaan lapun, jossa lupaa ulkoiluttaa koiria joka päivä kello 12. Sitten tulee semmoinen iso Elsa-koira, joka on ihan lehmän kokoinen. Siitä tuleekin sitten aikamoinen sotku. Hauskin kohta on se, kun Sorkkarauta-Salonen murtautuu yhden naisen taloon ja Heinähattu ja Vilttitossu ja Elsa lähtevät apuun. Kirjassa samat tapahtumat toistuvat monta kertaa. Lisäksi ne asiat tapahtuu aika hitaasti, mut on se ihan kiva kirja. Kenelle: Pienemmille, mutta ei ihan vauvoille, jotka eivät ymmärrä varastamiskohtaa. Arvio: Keskiverto, ei siis kauhean jännä. NELLY-ALICE, 7 VUOTTA Hirviöitä ja astronautteja Islantilaistaiteilija Errón näyttely värittää Turun taidemuseon ESA TÖYKKÄLÄ ISLANTILAISEN Errón (oikealta nimeltään Guðmundur Guðmundsson) taiteilijauran katsotaan lähteneen käyntiin vuonna 1958, jolloin hän muutti Pariisiin. Erityisesti populaarikulttuurista vaikutteita ammentava Erró kohtasi uransa alkuvaiheessa ongelmia. – Kun saavuin Pariisiin, kaikki oli mustaa ja valkoista. Värejä ei ollut. Oli hyvin vaikeaa löytää materiaalia, Erró kertoo. Errón näyttelyssä Turun taidemuseossa korostuvat muun muassa kiinalaiset maalaukset, nuket, pohjoisafrikkalaiset naiset, hirviöt ja astronautit. Reykjavikin taidemuseon kokoelmasta kuratoidussa näyttelyssä on esillä 72 teosta, jotka ovat maalauksia ja kollaaseja. Syksyn aikana taidemuseossa järjestetään kolme erikoisopastusta näyttelyyn liittyen. Näyttelyn pressitilaisuudessa 82-vuotias Erró esittelee töitään medialle lennokkaasti. Välillä kuraattori esittää hänelle kysymyksiä, ja taiteilijan vastaus harhailee muille teille jo kättelyssä - vaan väliäkö sillä, koska Erró kertaa räikeän uransa vaiheita eloisasti. ERRÓN Turun taidemuseossa näytillä oleva yhteiskuntaa ja historiaa kommentoiva taide on hyvin kirjavaa. Yhdessä huoneessa teokset ovat valtavia sarjakuvia, seuraavassa taas kiinalaisia työväen propagandajulisteita, joihin Erró on sisällyttänyt oman erikoisen jälkensä. Miksi esimerkiksi eräässä teoksessa kommunistit marssivat New Jerseyn maisemissa? – Koska se on hieno tausta, Erró sanoo, nauraa ja siirtyy näyttelyn seuraavaan huoneeseen. Erró korostaa kuvien tärkeyttä hänen elämässään. Aiemmin hän saattoi urallaan kierrellä kirjakaupoissa ja etsiä inspiraatiota muun muassa lehtien ja postikorttien kansista. Erró on myös julkisesti kertonut olevansa huolissaan siitä, kuinka kuvat voivat menettää merkityksensä. Daniel et lions. Maalaus, 1978. – Nykyään kuvia on niin paljon kaikkialla. Kuvat menevät, tulevat ja unohtuvat nopeasti. Siksi välillä on hyvä keskittyä poliittisiin aiheisiin kunnolla. NÄYTTELYSSÄ nähtävä, amerikkalaisia astronautteja kuvaava Les Cosmonauts -sarja syntyi Errón eräänlaisesta yhteistyöstä NASA:n kanssa. Texasin Houstonissa hänelle kerrottiin, että vierailu olisi mahdoton ajatus, mutta suhteiden kautta Erró pääsi tekemään tuttavuutta astronauttien kanssa viikoksi. – He olivat todella mukavia ja rentoja. Olin erittäin onnekas, että sain tehdä yhteistyötä heidän kanssaan, koska monet taiteilijat eivät ole päässeet kokemaan sellaista. Errón näyttely Turun taidemuseossa 12. tammikuuta asti. %!39 #!2%
0!)4!
KRS )SOILLA MAKUUHUONEILLA VARUSTETTU SIISTI KOLMIO -H Ñ %NSIES 3U
.AANTALI KESKUSTA H K MÁ 4UULENSUUNKATU !
KRS %RIN
OMAINEN SIJAINTI +EITT? JA KPH REMONTOITU -H Ñ VH Ñ %S
2IVITALOISSA ,IETO )LMARINEN H K S MÁ .AAVANKAARI %RITTÛIN KAUNIS JA MODERNI KOTI RAUHALLISELLA ALUEELLA -H Ñ %S KLO
4URKU 2AUNISTULA H K S MÁ 2AUNISTULANTIE "
KRS 5UDEN VEROINEN SAUNAL
LINEN KAKSIO )SO /MAKOTITALOJA PARVEKE 0IIKKI?
H K S N MÁ -H Ñ 6H Ñ %S KLO
2ETTIGINTIE
3IISTI TALO 2AUHALLINEN ALUE 6IERASMAJA 4URKU *ÛKÛRLÛ H K MÁ )SO AUTOTALLI 4ONTTI *ÛKÛRLÛN 0UISTO
MÁ KATU !
KRS (P Ñ %SITTELY 3U ,ÛPITALON ASUNTO
PÛÛTYHUONEISTO
REMONTTIKOHDE ,OMA
ASUNTOJA -H Ñ 6H Ñ 0ARAINEN 1VIDJA H K S MÁ ,INDKULLANTIE
4URKU +OHMO H K MÁ 4ILAVA M?KKI
UUSI +OHMONTIE "
HIRSISAUNA
VENE
KRS 2EMONTOI MATKA M UNELMIESI ASUNTO (P Ñ %S SAUNALLISESTA KAK
SIOSTA -H Ñ ,ISÛTIEDOT NETISSÛ WWW ESKV INFO ZZZ DVXQWRWXUNX IL
,$ , , %% &' + / 7& , (!& & . # &&7/ #7&&(/4 447 '; $7
,$ , " , ) MÁ 6ALKOJANTIE 4ILAVA YKSI? O M A L L A TERASSILLA - H Ñ 3OVI ES % %'%! %.1
AAMUSET Ari-Matti Ruuska Oikea osoite YK:N lokakuinen teemapäivä, kansainvälinen tyttöjen päivä, muistuttaa kaikkia, että yhä nykyäänkin tytöt kärsivät ympäri maailmaa syrjintää sukupuolensa ja ikänsä vuoksi. Siksi ei parempaan kohtaan olisi voinut osua Malala Yousafzain sekä Kailash Satyarthin palkitseminen Nobelin rauhanpalkinnolla. Jokainen tyttö ansaitsee turvallisen ja onnellisen lapsuuden leikkeineen. Jokainen tyttö ansaitsee mahdollisuuden käydä koulua, oppia lukemaan ja päättää itse omasta elämästään lasten perusoikeuksien mukaisesti. Jokaisella tytöllä on myös oikeus kasvurauhaan. Nämä ovat lapsen perusoikeuksia sukupuoleen katsomatta. Valitettavasti erityisesti tytöillä nämä oikeudet toteutuvat heikosti. Internetin avaaman maailman kautta on tietoisuus muun maailman asioista lisääntynyt valtavasti. Olemmekin kasvaneen tietomäärän myötä ymmärtäneet, että kaikkialla eivät asiat ole niin kuin meillä täällä Suomessa. YK:n teemapäivä tuo omalta osaltaan näkyväksi tyttöjen kohtalon eri puolilla maailmaa. Köyhimmissä maissa tytöillä on poikia suurempi riski aliravitsemukseen, nälkään ja sairauksiin. Tytöillä on edelleen vähemmän mahdollisuuksia laadukkaaseen koulutukseen ja työuraan. Tarvitsemme Malalan ja Kailasihin kaltaisia ihmisiä tekemään työtä lasten oikeuksien puolesta. Monessa maassa tyttö ei saa edes syntyä ja jos syntyykin, kohtalona on usein avioliitto lapsena, jolloin heidän koulutuksensa jää kesken. Joka vuosi 14 miljoonaa alaikäistä päätyy avioliittoon keski-ikäisen miehen kanssa. Jokainen avioliitto on täysin turha ja estettävissä. On olemassa monia projekteja erilaisissa avustusjärjestöissä, joiden kautta on mahdollista auttaa maailman tyttöjä. Tytöistä kasvaa naisia, joiden oma tieto naisten oikeuksista on paljolti riippuvainen ulkopuolisesta avusta ja tuesta. Naisten osallistuminen päätöksentekoon yhteisöissään sekä toimeentulomahdollisuuksien parantaminen ovat tärkeitä kehityskohteita. Koulutuksella voidaan ehkäistä myös tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa. Tyttöjen aseman parantaminen vähentää köyhyyttä tänäkin päivänä aivan niinkuin aiempinakin vuosisatoina. Me länsimaat olemme tässä vastuunkantajina ja jakamassa sitä hyvää, mitä meillä on jo saavutettu. Malalan sanoin: ”Yksi lapsi, yksi opettaja, yksi kirja ja yksi kynä voivat muuttaa maailmaa”. SATU KOSKINEN LUOKANOPETTAJA (KOK.) 19 MIELIPIDE Lauantai 18. lokakuuta 2014 KOLUMNI Ei pisaraakaan enää KANSA VASTAA Jääkiekko ei kiinnosta yleisöä entiseen tapaan. Missä vika? (Kysymys Aamusten Facebook-sivulla 13.10.) koon. Ja kohta ei kukaan edes putoa eikä nousekaan. Näin laji tappaa itse itsensä. JOHTUISKOHAN siitä, et jääkiekkoa ei tuu enää telkusta, paitsi jostain maksukanavilta? Mulla ainakin lopahti kiinnostus koko lajiin, kuten myös formuloihin. SUURI yleisö todella jäi paitsioon, kun ilmaiset joka sunnuntaiset jääkiekkomatsit lopetettiin. Muistan itsekkin, kuinka piti isää joka sunnuntai hoputtaa, että ehdittiin treeneistä kotiin katsomaan oranssitakkisia miehiä. Itse olen Liigan kasvattamista vastaan. Aina kun otetaan yksi joukkue lisää pelaamaan, taso laskee. MARKO KUMPULA LÄTKÄSTÄ on tehty sarja, jossa ensin pelataan tolkuttomasti merkityksettömiä otteluita ja lopuksi lähes kaikki pääsee jat- Aamuset HANNU TUOMINEN EETU TUOMINEN PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? ALKOHOLIN ulkomainonta kielletään ensi vuoden alussa, jolloin Karjalan vaakunasta tulee lainvastainen. Eihän kukaan yhdistä kahta toisiaan vastaan noussutta miekkakättä sodassa menetettyyn alueeseen, vaan olueeseen. Myös Lapin kullasta on laitonta puhua. Karhu-uutisointi on sekin kielletty; on kirjoitettava otsosta, mesikämmenestä tai metsänomenasta. Varmaan tulee kanaloihinkin uroskanat. Montako metriä sitä ehtii tallata katua Guinness-fleecessä, ennen kuin poliisi tulee raudoittamaan? Ei ole vähään aikaan tullut vastaan yhtä turhanpäiväistä lakimuutosta, kuin alkoholimainonnan rajoittaminen. Se tuskin vähentää alkoholin käyttöä pisaraakaan, vaan vaikuttaa lähinnä siihen, millä tavoin alkoholiin käytetyt rahat jakautuvat eri juomien kesken. Jos ihminen päättää ostaa perjantaipunkun, hän ostaa perjantaipunkun. Mutta minkä sorttista, siinä neuvoo jatkossa vain pitkäripaisen myyjä. Vai neuvooko? Eihän tupakin myyjäkään saa kommunikoida asiakkaan kanssa kuin numeroin. Ostaminen on silkkaa bingoa, kun täytyy ulkomuistista arvailla eri tupakkamerkkejä niin kauan, että osuu kohdalle. Onko Alkossakin pian asiakaspalvelijana yhden ilmeen eeva, jolta ryhdytään arvuuttelemaan rypälelajikkeita ja jäännössokerin määrää? Vastaukset nyökkäyksinä tai ravistuksina. PELKÄÄN pahoin, että virkamiehet tulkitsevat lakeja kuin piru Raamattua ihan tarkoituksella. Tavoitteena on valvontabyrokratian – ja sitä kautta virkatyön määrän – tahallinen paisuttaminen. Kun viranomainen aikanaan joutuu säästöhöylän alle, on sillä heti esittää valtava määrä ”tärkeää” työtä, jota ilman kansakunta suistuu kaaokseen. Naurattaisi, ellei itkettäisi. TEEMU P. PELTOLA INTERNET www.aamuset.?