Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 | Nro 87 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Olli Laine on 19-vuotiaana TPS:n salibandymiehistön kapteeni. Hän panee itsensä likoon ja käyttää ääntä. Urheilu s. 8 Kapteeni jo syntyessään Sanna Lappinen on pelastava enkeli heille, joilla allergia estää kukkien ihailemisen. Elämä&tyyli s. 10 Ikuisia kukkasia Kalle Lamberg tunnetaan toistaiseksi vain Turussa. Ensi keväänä hänet tunnetaan – pipoineen – koko maassa. Viihde s. 20 Koko kansan pipopääksi Aamuset uudistui: Asiat sivuilla 2–3, mielipiteet sivuilla 26–27. Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 YTHS:N ja Turun yliopiston yhteinen Pylly ylös! -hanke palkittiin viime viikolla Berliinissä ENAS-konferenssissa. Se palkittiin Euroopan korkeakoulujen liikuntatoimijoiden vuoden parhaana käytäntönä ja sai kiitosta helposta ja yksinkertaisesta toteutustavasta, joka tavoittaa henkilökunnan ja opiskelijat. Hankkeessa kerrotaan istumisen haitoista ja tauottamisen tärkeydestä. Pylly ylös! -hanke sai tunnustusta LUOTONHALLINNAN palveluyritys Lindorffin yhteistoimintaneuvottelut toiminnan sopeuttamiseksi ja uudelleen järjestelemiseksi päättyivät maanantaina. Potkut saa 36 työntekijää Lindorffin eri toiminnoista Suomessa. Neuvottelujen alussa arvioitu vähennystarve oli 50 henkilöä. Henkilöstövähennykset toteutetaan pääasiassa irtisanomisin Turussa sijaitsevissa toiminnoissa. Vähennykset eivät kohdistu asiakaspalveluyksikköön, IT-toimintoihin tai Suomessa sijaitseviin konsernitoimintoihin. Lindorffin pääkonttori on Kupittaalla. Lindorff antaa potkut 36:lle Jääkö fölikulaari käyttöön? Vai mikä olisi parempi nimi rinnehissille? LASSE VIRTANEN TURUN käräjäoikeus antoi maanantaina ratkaisunsa kanteesta, joka koski mielenterveysyhdistys ITU ry:n ylimääräisen jäsenkokouksen ja hallituksen laillisuutta. Käräjäoikeus hylkäsi yhdistyksen entisen varapuheenjohtajan Timo Laihisen kanteen siitä, ettei kokousta ollut kutsuttu koolle sääntöjen mukaan ja että sen päätökset olisivat sen takia pätemättömiä. Käräjäoikeus arvioi kiistattomaksi sen, että ITU on lähettänyt kutsut ylimääräiseen kokoukseen sääntöjensä mukaisesti eli vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta. – Käräjäoikeuden antaman tuomion perusteella voidaan todeta, ettei enää ole epäselvyyttä avustuksen saajan hallituksen toimivallan lainmukaisuudesta. RAY:llä ei ole enää perusteltua aihetta epäillä avustuksen käytön oikeellisuutta, sanoo tarkastaja Markus Latvala Rahaautomaattiyhdistyksestä. RAY jatkaa kuluvalle vuodelle myönnettyjen avustusten maksatusta. Avustusta maksetaan yhdistyksen tekemän maksupyynnön perusteella. ITU:n avustusesitys ensi vuodelle on RAY:n hallituksen käsiteltävänä. Laihinen on ilmoittanut valittavansa käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen, mutta valitusoikeuden saaminen ei ole itsestään selvää. RAY:n arvion mukaan sekään ei ole este avustusten maksamiselle. Vireillä on myös oikeusjuttu sähköposteista, jotka Laihinen kokee uhkaaviksi. ITU:n keittiöön, jossa tarjoillaan etupäässä jäsenistölle aterioita, on tehty terveystarkastus. Sen perusteella keittiöön vaadittiin vähäisiä muutoksia, jotka on jo tehty. Edessä on kuitenkin myös isompi ilmanvaihtoremontti, jonka tekemiseen ITU joutuu hallituksen sihteeri Eeva Siivosen arvion mukaan pyytämään avustusta RAY:ltä. Siivosen mukaan remontti ei liity hygieniaan vaan työsuojeluun. – Harmi ja mielipaha on ohi, kommentoi Siivonen. – Uskon, että Laihinen valittaa päätöksestä. Hänen intressinsä on edelleen täysin hämärän peitossa, se minkä takia hän haluaa yhdistystä vahingoittaa. LAIHISEN mukaan häntä vastaan aloitettiin ajojahti, kun hän vaati erityistarkastusta yhdistyksen tileihin, mutta Siivosen mukaan tilit on tarkastettu ja ne ovat kunnossa. Laihinen on myös perustamassa toista kilpailevaa mielenterveysyhdistystä ja aikoo hakea sille RAY:n avustuksia vuodelle 2017. – RAY on tietoinen uuden yhdistyksen perustamisesta. Uusikin yhdistys voi luonnollisesti hakea myös RAY-avustuksia, mutta niiden saamiseen en voi ottaa kantaa, sanoo Latvala. ITU pääsee pannasta Yhdistyksen hallitus laillinen, RAY aloittaa avustusten maksatuksen LASSE VIRTANEN KAUPUNGINVALTUUSTO hyväksyi maanantaina Turun kaupungille budjetin ensi vuodeksi varsin vähäisin muutoksin. Turku-sopimukseen kuuluvat poliittiset ryhmät sopivat 2,6 miljoonan euron lisäyksistä. Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten muutosesitykset torpattiin äänestyksissä. Perusopetuksen ryhmäkokojen kasvun ehkäisyyn varataan kaksi miljoonaa euroa, josta 500 000 euroa saadaan säästyvistä vuokramenoista. Maahanmuuttoon kohdistuviin erityistoimiin varataan 500 000 euroa. Erityistoimiin työttömyyden hoitamiseksi kohdennetaan 500 000 euroa, mutta valtiolle maksettavan korvauksen arvioidaan vähenevän yhtä suurella summalla. Kirjastotoiminnan palvelutason turvaamiseen ohjataan 100 000 euroa lisää. Tekstikirjauksista merkittävimmät ovat maahanmuuttajakoordinaattorin tehtävän muuttaminen osapäiväisestä kokopäiväiseksi, terveydenhoidon takaaminen alle 18-vuotiaille sekä raskaana oleville naisille ja päätös, että Turussa noudatetaan toistaiseksi nykyistä varhaiskasvatuslakia. Mikäli eduskunta poistaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden tai kasvattaa ryhmäkokoa, kaupunginhallitus päättää, minkälaista mallia Turussa jatkossa noudatetaan. Perussuomalaisten kritiikin kärki kohdistui maahanmuuton kustannuksiin ja ryhmä esitti leikkauksia niihin. Ryhmä vaati budjettikirjaan myös tekstimuutosta, jonka mukaan Turun olisi ryhdyttävä suitsimaan siirtolaistulvaa, koska ”nykyisellään ei voida rajoilla kontrolloida tulijoiden joukosta tuomittuja seksuaalitai väkivaltarikollisia tai terroristeja”. Muut eivät tätä sulattaneet. – Todella ikävää, että perussuomalaisten ryhmä alentui sellaiseen propagandaan, joka ei ole edes mahdollista. Turku ei voi asentaa muureja ympärilleen. Ei edes ole sellaista momenttia, josta voitaisiin vähentää kaksi miljoonaa euroa, sillä valtio vastaa kustannuksista, arvioi Maija Perho (kok.). Vasemmistoliitto kritiikin kärki kohdistui perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen ryhmäkokoihin ja sosiaalija terveyspalvelujen rahoitukseen. Ryhmä vaati niihin lisää rahaa. – Sosiaalija terveysala on kymmenen miljoonaa euroa alibudjetoitu. Tietoinen alibudjetointi ei ole hyväksyttävää eikä laillistakaan, sanoi Jukka Kärkkäinen (vas.). Budjettikeskustelussa väiteltiin maahanmuutosta Ville Tavion johtama perussuomalaisten ryhmä vaati leikkauksia maahanmuuton kustannuksiin, mutta tuli tyrmätyksi budjettikokouksessa. Jonny Holmén KAUPUNGINVALTUUTETTU Olavi Mäenpää (sv.) ilmoitti maanantaina jäävänsä toistaiseksi sivuun valtuuston työskentelystä 17. marraskuuta lähtien. Hän jättäytyi pois myös vesiliikelaitoksen johtokunnan varajäsenen tehtävästä. Liikuntalautakunnasta Mäenpää jää sivuun 18. marraskuuta lähtien. Syynä vetäytymiseen on syyte, jota käsitellään turun käräjäoikeudessa ensi helmikuussa. Mäenpää oli kuntavaaleissa vuonna 2012 asiamiehenä valitsijayhdistyksessä, jonka kannattajanimissä epäillään olevan väärennöksiä. Mäenpää sivuun valtuustotyöstä EUROOPAN meripäivä -konferenssi järjestetään Logomossa 18.–19. toukokuuta. Pääteemana on kestävä merellinen kasvu. Turkuun odotetaan noin tuhatta meriasioiden parissa toimivaa asiantuntijaa ja päättäjää eri puolilta Eurooppaa. Meripäivän (European Maritime Day, EMD) tavoitteena on korostaa meriympäristön ja merellisen taloudellisen toiminnan suurta merkitystä kansainvälisesti. Turku Euroopan meripäivän isäntä Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä.
3 Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 AAMUSET TURUN kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarvion, joka sisältää funikulaarin rakentamisen osana Kakolanmäen joukkoliikenneratkaisua. Funikulaarin arvioitu kustannus on 2,5 miljoonaa euroa, josta Turun osuus on kaksi miljoonaa euroa ja Senaattikiinteistöjen 0,5 miljoonaa euroa. Työnimeksi on valittu Fölikulaari. Kyytiin mahtuu kerralla 20 matkustajaa ja matka kestää noin minuutin. Matkustamiseen käytetään Fölin lippuja. Rinnehissi toimii automaattisesti ilman kuljettajaa. Fölikulaari käyttöön vuonna 2017 PÄÄKIRJOITUS KAUPUNGINVALTUUSTO hyväksyi maanantaina Turun kaupungin ensi vuoden talousarvion. Kaupunginjohtaja Aleksi Randellin budjettiesitys piti hyvin kutinsa. Turku-sopimukseen kuuluvat poliittiset ryhmät saivat läpi muutosesityksiä 2,6 miljoonan euron edestä. Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten esitykset torpattiin tylysti. Muutosesityksiä tehtiin 44 ja 25:stä äänestettiin. Lopputulos oli selvä etukäteen joka kerralla. Onko budjettivaltuusto siis turhaa teatteria? Ei, sillä päätökset todella tehdään valtuustosalissa, vaikka niiden sisällöstä päätetään jo aiemmin ryhmien välisissä neuvotteluissa. Budjettivaltuustossa profiloidutaan, tuodaan julki omat tavoitteet ja yritetään perustella niitä. Foorumi tarvitaan. TURKU-SOPIMUSTA on pidetty hauraana paperina. Hallitus vaihtui ja ilmassa on väreillyt odotus, että oppositiopuolueet ottaisivat vallan Turussa. Niin ei ole käynyt. Vasemmistoliitto ei ole löytänyt yhteistä säveltä vihreiden ja demarien kanssa. Turku-sopimus pitää sitkeästi pintansa, mutta oppositiorintaman uhka on tehnyt kokoomuksesta hövelimmän. Kaupunginjohtajan esitykseen lisättiin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan menoja, jotka on katettava lisälainalla. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A. Manni (kok.) sai valtuustossa vuolaasti kiitosta etenkin omiltaan mutta myös sopimuskumppaneiltaan. Mannin tapa johtaa miellyttää. Etenkin vihreät kehuivat päätöksenteon nopeutta ja notkeutta. MANNI on kokenut kuntapoliitikko. Hän tietää muiden ryhmien ja omiensa kipupisteet ja osaa luovia tavoitteiden ja valtapolitiikan hetteikössä. Linnarauha ostettiin rahalla, mutta myös yhteistyökyvyllä. Moni ryhmä on identiteettikriisissä. Vasemmistoliiton rooli on entinen, samoin kokoomuksen, mutta muilla on hakemista. Pahiten hukassa on perussuomalaisten ryhmä, joka yritti irtiottoa turvapaikanhakijoiden selässä. Ongelmana on se, että perussuomalaiset ovat hallituksessa. Jos maahanmuuttoon haluaa vaikuttaa, se pitäisi tehdä hallituksessa, ei valtuustossa. LASSE VIRTANEN Turku-sopimus pitää pintansa VIIKON UUTISKUVA Turun Ekotori muutti viime viikolla Kirkkotieltä Itäharjulle entisiin TS:n automuseon tiloihin. Muuttolaatikoita täyttämässä Maida Memic (vas.), Marika Torikka ja Pekka Ojanperä. Ari-Matti Ruuska
Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA LIEDON kirkossa järjestetään Ole lahja maailmalle -hyväntekeväisyyskonsertti lapsen oikeuksien päivänä 20. marraskuuta kello 19 alkaen. Konsertissa kuullaan lauluja Eino Leinon runoista, gospelia, operettia, Finlandia-hymni ja lauluja lapsille. Esiintyjäkaartissa ovat muun muassa Liedon puhallinorkesteri johtajanaan Markus Länne, laulajanäyttelijä Pauliina Saarinen ja teatterinjohtaja Dick Holmström. Konsertti lasten oikeuksille J-P Jalon arvostelijalle. Oletko tietoinen, että J-P Jalo on ammattiselostaja. Vieläpä parhaasta päästä. Tuntee molemmat lajit (jalkapallo ja jääkiekko) paremmin kuin muut ns. sanataiturit. Ei kannata yrittää kirjoittaa, jollei osaa. SUSU SUOSIKKIDEKKARINI on Kymmenen pientä neekeripoikaa, nykyään Eikä yksikään pelastunut. Hieman tylsän alun jälkeen pitää otteessaan loppuun asti! SARI MINULLA on tallessa isoisäni Elias Sepposen (1872–1931) piikkausvasara. Oma tekemänsä, koska oli seppä ja kivityömies. Piikkausvasaransa kanssa hän osallistui noin vuonna 1914 Mikaelinkirkon rappujen piikkamiseen. Kivet hakattiin Urheilupuiston laidalla, firman nimi oli luultavasti Alku. Vasarasta on alkuperäinen varsi kulunut pois, joten olen tehnyt siihen itse varren, joka ei valitettavasti näytä alkuperäiseltä, mutta on ollut helpompi säilyttää vasaraa tallessa. AHTI KOIVISTO MIHENKÄ myö sit männää ku rahat ja ruoka loppuvat? Ei taitas laupiaat samarialaisetkaan ennee auttoo ja onko niitäkää? Ja sapuskoo kuskataa tunkiolle, että ihan hirvittää nälkäisiä ja muitakii! Voe voe meit kaikkii parkoi, hoh hoh hoijaa. KINNUNEN Tunnetko autoilijan, jonka talvi pääsee joka vuosi yllättämään? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Papukaijako tänne muni? TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. PATSAIDEN JÄLKEEN OONA KARHUNEN KIINTEISTÖLIIKELAITOKSEN johtokunnan puheenjohtaja Vuokko Puljujärvi-Seila ei ole käynyt uuden patsaspuiston rakennustyömaalla tai työpajoissa, mutta hän on kuitenkin seurannut projektia aina hankintapäätöksestä toteutukseen. Puljujärvi-Seila piti aiempaa patsaspuistoa merkittävänä ja usean sukupolven puistona, joka kuului kaupunkimaisemaan. Päätöksiä tehdessä lasten turvallisuus piti kuitenkin laittaa etusijalle. – Patsaat olivat elinkaaren päässä ja ne oli purettava ennen kuin mitään vakavaa sattui. Olin alusta asti uuden hankkeen kannalla, joka saatiin mukavasti liikkeelle. Pidin tärkeänä, että lapset ja koululaiset saavat osallistua ja vaikuttaa tulevaan patsaspuistoon. Puljujärvi-Seilan mielestä uusi patsaspuisto tuo lisämahdollisuuksia koko perheen kaupunkipuistolle. – Näen Kupittaanpuiston kaupungin vihreänä olohuoneena, jossa on monipuolisesti vaihtoehtoja eriikäisille lapsille. Siellä on mahdollisuus liikkua ja viihtyä. Toivon että puistosta tulee yhtä merkityksellinen kuin edellisistä ja että luovuus heijastuu käyttäjiin, sekä pieniin että isoihin. Puljujärvi-Seila kertoo, että hänen on itsekin vaikea valita, mikä puiston osista on paras. – Patsaassa on monenlaista elementtiä: tähyily, ryömiminen ja vauhti. Jos on kuitenkin valittava yksi, niin sitten se on vauhdin hurma, liukumäki. Juttusarjassa seurataan 2000-luvun patsaspuistohankkeen etenemistä. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Tutustu ja suunnittele: facebook.com/patsaspuistoturku. Kaupungin vihreä olohuone Hilkka Rantala OONA KARHUNEN KAKSI turkulaisopiskelijaa havittelee paikkoja valtakunnallisen vaikuttamisen tasolla. Turun ammattikorkeakoulussa kestävää kehitystä opiskeleva Sonja Raitamäki on ehdolla Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK:in puheenjohtajaksi ja Turun yliopistossa oikeustiedettä ja valtio-oppia opiskeleva Mikko Mononen Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:in puheenjohtajaksi. Raitamäki on aiemmin toiminut koulutusalayhdistyksen puheenjohtajana. Hän on ollut mukana myös muun muassa Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO:n edustajistossa sekä hallituksessa. Tänä vuonna hän on toiminut hallituksen puheenjohtajana. – Koen, että vasta tämän vuoden aikana olen kerännyt riittävästi kokemusta lähteäkseni valtakunnalliselle tasolle puheenjohtajan tehtäviin. Ensi vuosi on otollinen aika päästä todella vaikuttamaan. Niin monet opiskelijapolitiikan osa-alueet ovat paineen alla, Raitamäki miettii. MONONEN on ollut mukana opiskelijatoiminnassa opintojensa alusta lähtien. Turun yliopiston ylioppilaskunta TYY:ssä hän on toiminut viimeiset kaksi vuotta, joista kuluneen vuoden puheenjohtajana. – Nyt tahdon siirtyä edistämään samoja asioita valtakunnallisella tasolla ja viedä mukanani SYL:iin oppimani tiedot ja taidot sekä rakentamani verkostot, Mononen kertoo. Raitamäkeä huolettavat erityisesti opiskelijoiden toimeentulo ja korkeakoulutuksen leikkaukset. – Enää ei auta ”ei” ja tulipalojen sammuttelu, vaan nyt pitää olla mukana luomassa uusia ratkaisuja. Haluan olla mukana kehittelemässä näitä ratkaisuja ja varmistaa, että ne palvelevat opiskelijaa parhaalla mahdollisella tavalla. Mononen haluaa vaikuttaa muun muassa siihen, että opiskelijoihin uskotaan ja panostetaan Suomessa nykyistä enemmän. – Opiskelijoiden hyvinvointi ja laadukas koulutus ovat minulle hyvin henkilökohtaisia asioita. Tulen perheestä, jossa koulutusta arvostetaan. Vanhempani ovat aina kannustaneet minua ja veljiäni kouluttautumaan niin pitkälle kuin omat rahkeemme riittävät, Mononen kertoo. TURUN yliopistosta on valittu SYL:n hallituksen puheenjohtaja vain kaksi kertaa aiemmin. Turun ammattikorkeakoulusta puheenjohtajaa ei ole valittu SAMOK:n hallitukseen vielä kertaakaan. Hakijoista kumpikin kokee vahvuuksikseen muiden ihmisten kanssa toimimisen. – Olen hyvä tunnistamaan ihmisten henkilökohtaisia vahvuuksia ja suuntaamaan heidän osaamistaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Johdan omalla esimerkilläni ja luon ympärilleni innostunutta ilmapiiriä, Mononen sanoo. – Luottamustoimijoiden johtamisessa tarvitaan tunneosaamista, jotta sydämen palolla työskentelevät ihmiset saadaan jaksamaan ja pysymään motivoituneina koko vuoden, ja jatkamaan aktiivista tekemistä myös hallitusvuoden jälkeen, Raitamäki sanoo. Suurempiin saappaisiin Opiskelija-aktiivit: “Enää ei auta tulipalojen sammuttelu” Sonja Raitamäki on ehdolla SAMOK:n halllituksen puheenjohtajaksi ja Mikko Mononen SYL:n hallituksen puheenjohtajaksi. Kumpikin kokee olevansa hyvä johtaja ja sopivansa siksi puheenjohtajan pestiin. Oona Karhunen
7 Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 AAMUSET Paikalliset uutiset joka päivä www.aamuset.? Aamuset
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 TURKU Muay Thain Daniel Forsberg voitti viime viikonloppuna Oulussa thainyrkkeilyn Pohjoismaiden mestaruuden 81-kiloisten sarjassa. Loppuottelussa kaatui norjalainen Joakim Siljuberg kaikin tuomariäänin. Mestaruus oli kaikkiaan Forsbergin uran kahdeksas titteli. PM-kisat toimivat turkulaiselle osana valmistautumista joulukuun alussa Tšekissä käytävään otteluun, jossa vastaan asettuu nelinkertainen maailmanmestari Jiri Zak. Forsberg iski thainyrkkeilyn PM-kultaa VIIME viikonloppuna päättyneen superbiken EM-sarjassa yksityiskuskien mestariksi kruunattiin Eeki Kuparinen (kuvassa). Mestaruus irtosi lopulta seitsemän pisteen erolla ennen ranskalaista Pierre Texieriä. Eroa kolmanneksi sijoittuneeseen Axel Mauriniin kertyi jo reippaammin, 25 pistettä. Mestaruuden takasi lopulta tasaisuus, sillä turkulainen napsi pisteitä kaikista kauden kisoista. Kukaan muu yksityistallien kuskeista ei kyennyt samaan. Täksi kaudeksi Espanjassa ajettu superbike-sarja sai myös EMarvon. Siinä mielessä mestaruus tuli hyvään aikaan. Kun voi esitellä itsensä Euroopan mestarina, muutama uran jatkon kannalta tärkeä ovi saattaa hyvinkin aueta. Yksityiskuskien EM-tittelin jälkeen yksi potentiaalinen suunta on hakea paikkaa tehdastallista. Ajotaitonsa Kuparinen ehti päättyneen kauden aikana todistaa moneen otteeseen. Todennäköisesti Kuparisen nimi onkin piirtynyt usean tallipäällikön papereihin isoilla kirjaimilla. Mestarina uran jatkoakin on helpompi suunnitella. ILKKA LAPPI Merkittävä mestaruus Kuka on turkulaisen palloilun kaikkien aikojen kapteeni? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI VIIME keväänä Olli Laine kipparoi Suomen alle 19-vuotiaiden poikien salibandymaajoukkueen maailmanmestaruuteen. Täksi kaudeksi hän sai TPS:n edustusjoukkueen C:n rintaansa. Aikuisten joukkueen kapteenius on ollut 19-vuotiaalle Laineelle haaste, vaikka kokemusta ikäkausimaajoukkueiden kipparoinnista on usean vuoden ajalta. – Seurajoukkueen kapteenius on aika erilaista kuin maajoukkueissa on ollut. Kapteenin rooliin on ollut vähän totuttelemista, kun kopissa on kuitenkin kokeneita äijiä, jotka ovat pelanneet salibandya jo kauan ennen kuin meikäläinen on edes syntynyt, Laine sanoo. TPS:n tämän kauden joukkueessa on vain kourallinen Lainetta nuorempia pelaajia. Vanhempia pelaajia ovat muun muassa Toni Läntinen, Jaakko Hautamäki ja Mikko Stenfors. – Kokeneemmat pelaavat pystyvät tuomaan erilaisia näkökulmia kokemuksen kautta. Esimerkiksi Läntinen on minulle iso esikuva. Hänen roolinsa joukkueen johtajana on suuri, vaikka hän ei kapteenistoon kuulukaan, sanoo pelaajalähtöiseksi kapteeniksi itsensä määrittelevä Laine. – Koitan tehdä kaikkeni, että pelaajilla on hyvä olla joukkueessa. Olen varmaan sellainen kapteeni, joka käyttää ääntään, mutta myös laittaa itsensä kentällä likoon, hän jatkaa. YKSI esimerkki kapteeniuteen SB Naantalin kasvatille on pari vuotta vanhempi isoveli Ville, joka pelaa hyökkääjänä TPS:ssa. Ensimmäinen malli kapteenina toimimiseen tuli juuri veljeltä. – Villellä on varmasti paljon vaikuKippariksi syntynyt Olli Laine kohtasi uudet haasteet seurajoukkueen kapteenina Olli Laine (vas.) on tyytyväinen TPS:n alkukauden otteisiin Salibandyliigassa. ”On hienoa nähdä, että tehty työ alkaa kantaa hedelmää ja turkulainen salibandy on matkalla hankalampien vuosien jälkeen ylöspäin”. Lennart Holmberg tusta siihenkin. Aikanaan pelasimme samassa juniorijoukkueessa ja hän oli joukkueen kapteeni. Varmaan silloin tuli katsottua mallia omaan tekemiseen paljon enemmänkin kuin nykyään. Kolmatta kauttaan Salibandyliigassa pelaava nuorempi Laine teki keväällä TPS:n kanssa kahden vuoden jatkosopimuksen. Nuorten maailmanmestarille olisi ollut ottajia muuallakin, mutta muun muassa jouluksi valmistuvat lukio-opinnot pitivät Laineen Turussa. – Oikeastaan koko elämäni on täällä ja ensi vuoden alkuun puskee vielä armeija. Kahden vuoden sopimus oli erinomainen juttu. Kun sain yhdistettyä opiskelut, salibandyn ja muun elämän, ei tarvinnut oikeastaan edes miettiä ratkaisua. Armeijan jälkeen täytyy sitten katsoa uudelleen, mikä tilanne TPS:ssa on ja mikä omalla urallani on tilanne, Laine suunnittelee. MIEHEN mielessä siintää halu katsoa, mihin asti rahkeet salibandyssa riittävät. Salibandyammattilaisuus vaatisi kuitenkin ulkomailla, käytännössä Ruotsissa tai Sveitsissä, pelaamista. – Jossain vaiheessa olisi hienoa käydä kokeilemassa ulkomailla pelaamista. Ulkomailla asuminen olisi elämänkokemuksenkin kannalta mielenkiintoista, mutta vielä ei ole sen aika, Laine toteaa.
9 Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 MANNERHEIMIN lastensuojeluliitto avaa Forum kortteliin Leikkilän, joka on tarkoitettu 3–10-vuotiaille lapsille. Leikkilän valvottu leikkitoiminta alkaa lauantaina 21. marraskuuta MLL:n koulutetut lastenhoitajat huolehtivat lasten turvallisesta ja viihtyisästä hoidosta Leikkilässä, samalla kun isä tai äiti voi käydä asioilla Turun keskustassa. Maksimihoitoaika on kaksi tuntia kerrallaan. Forumissa leikitetään lapsia KAUNEIMMAT joululaulut alkavat kaikua kirkoissa ja ehkä kapakoissakin jälleen ensimmäisestä adventista alkaen.Tänä vuonna kampanjan teemana on rauha ja sovinto. Kauneimmat Joululaulut -vihkon sivuilta löytyvät tuttuun tapaan ne kaikkein rakkaimmat ja perinteisimmät joululaulut. Kauneimpien Joululaulujen verkkosivuilla voi käydä äänestämässä omaa joululaulusuosikkiaan ja vaikuttaa seuraavan vuoden vihkon valikoimaan. Äänestäneiden kesken arvotaan potkukelkka. Viime vuoden äänestyksessä voittivat tutut suosikit Sydämeeni joulun teen ja Varpunen jouluaamuna. Verkkosivuilta löytyy myös laulujen taustatiedot sekä kartta, josta lauluintoiset voivat löytää itseään lähinnä olevan laulupaikan. www.kauneimmatjoululaulut.fi Joululaulut rauhan puolesta Kuinka selviydyt pimeästä ajasta? Miten pysyt pirteänä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG PARAISLAINEN kuvaja kukkataiteilija Sanna Lappinen istuu vaaleansävyisen kukkameren keskellä. Hääkimput, orkideat ja ruusut ovat syntyneet käsityönä paperista, vaikka niitä voisi hyvin luulla aidoiksi eläviksi kukiksi. Kukkataiteilijaksi Lappinen ryhtyi, kun hän halusi yhdistää kaksi intohimoaan – kukat ja taiteen. Hän marssi sisään kukkakauppaan ja pyysi saada opetella sidontaa. Kun kukkainspiraatio tulee, syntyy kimppu jopa päivässä. Lappinen kertoo, että paperikukat ovat hyviä vaihtoehtokukkia kenelle tahansa. Etenkin jos on allergiaa, ei pidä perinteisistä silkkikukista tai ei jaksa pitää kasveista huolta. Mutta ennen kaikkea paperikukat ovat taideteoksia. – Hääkimppuja tilataan eniten. Morsiamet tekevät tilaukset jopa vuotta aiemmin, ja tammikuussa alan yleensä valmistelemaan niitä. Toinen erittäin suosittu kukka on orkidea, taiteilija esittelee ruukussa olevaa korkeaa kukkaa. LAPPISELLA on kanta-asiakas joka on tilannut kukkia melkein jokaiseen talonsa huoneeseen ja nyt hän tekee asiakkaalle orkideaa kylpyhuoneeseen. – Teen usein suosittuja kukkia, kuten orkidea, etukäteen varastoon niin ne ei tarvitse kun kiinnittää paikoilleen. Siinä säästyy aikaa. Tällä hetkellä on parikin työtä alla ja niissä menee päivästä kahteen päivään, riippuen työn laajuudesta. Ensimmäinen työvaihe on kukkien leikkaaminen paperista. Sen jälkeen ne ommellaan kasaan ja maalataan. – Jokainen kimppu on taideteos. Maalaamisen jälkeen kiillotan tarvittaessa kukkien lehtiä yksittäisiä lehtiä maalaan ihan pensselillä. Esimerkiksi freesiassa on vihreää ja valkoista, joten ne täytyy maalata. Työ on sellaista projektimaista, Lappinen selventää. TAITEILIJA pitää itse eniten vaaleista kukista, mutta joskus asiakkaat haluavat rajunkin värisiä kimppuja. Silloin on unohdettava taiteilijan vapaudet ja toteutettava se mitä asiakas haluaa. – Jotkut haluavat vaikka mustaa ja pinkkiä tai liilaa. Silloin minä olen asiakkaan unelman toteuttaja, vaikka en itse välttämättä tekisikään sen värisiä. On oikeastaan ihan hauska tehdä erilaisia kimppuja, muutenhan olisi ihan tylsää. Inspiraatiota teoksiinsa Lappinen saa häälehdistä tai internetistä. Hän seuraa paljon Facebookin hääsivustoja ja ammentaa sieltä kukkatrendejä. – Viime vuonna tilattiin paljon fuksiaa, ja tänä vuonna vihreä ja valkoinen ovat suosittuja värejä. Uusina väreinä on tulleet harmaan sävyt. Tällä alalla on oltava aina askel edellä ja tehtävä uutta kukkaa jatkuvasti, sillä tavoin pysyy muodissa mukana. Sano se paperikukkasin Paperista tehty kukkakimppu on erilainen vaihtoehto perinteisille kukille Paraisilla asuva Sanna Lappinen on yhdisti kaksi intohimoaan kukat ja taiteen kukkataiteilijan työksi. Henriikka Fingerborg TÄNÄ talvena suojaudutaan kylmältä ja viimalta pörröisesti, sillä syysmuodin catwalkilla nähtiin poikkeuksellisen paljon muhkeita ja lämpimiä keinokarvatakkeja. Lyhyt tai midimittainen pehmeä tekoturkis tuo räväkkyyttä ja näyttävyyttä niin arjen pukeutumiseen kuin juhlaankin. Trendikkäin yhdistää mustan tai vaalean karvatakin nyt farkkuihin tai nahkahousuihin, sekä poolopaitaan. Jos kunnon pörrötakki aiheuttaa silkkaa kauhistusta, on sileäpintainen elegantimpi versio hyvä vaihtoehto. Trendikäs tekokarva
11 Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 AAMUSET 12 Matkailu&retkeily LASSE VIRTANEN KUIN kuun maisema, jonka keskellä on sininen laguuni. Vuolas putous. Snorklailua jäätikön putipuhtaassa vedessä. Geysirin kuuluisat suihkautukset. Valaiden valtakunta. Islannin ihmeet, jotka ovat etupäässä luonnon ihmeitä, eivät tähän lopu. Jos rahaa riittää, pääsee vaikka tulivuoren kraatteriin, helikopterilla jäätikölle tai patikoimaan sen uumeniin. Matkailu on yksi talouskriisistä toipuvan Islannin pelastajista. Tuotteistamisen islantilaisen osaavat. Palvelut pelaavat, kunhan on varaa maksaa. Turistien virta kiertää busseista ympäri saarta nähtävyydestä toiseen. Sään takia Islantiin ei kannata matkustaa. Sää on leuto, mutta tuulinen ja sateinen. Kannattaa varautua siihen, että vettä tulee vaakasuoraan. Sateenvarjoilla ei ole virkaa, eikä kioskin muovikelmusadetakeilla. Mukana on oltava kunnollinen säänkestävä arktinen varustus, jotta luonnosta voi nauttia. 1. Sininen laguuni LAAVAKIVIKENTÄLLE keskelle ei-mitään on noussut laguuni ja kylpylä. Vesi on 37-asteista eli melko mukavaa. Allas sai alkunsa, kun Keflavikia alettiin lämmittää kuumalla vedellä. Sitä tihkui myös maan pintaan. Kansaa piisaa laguunin mitalta. Kylpylärakennusta ollaan jo laajentamassa. Näissä kuun maisemissa on kuvattu myös televisiosarjaa Game of Thrones. Ihmekös tuo sitten, että laguunin ihmettely keskeytyy kahden korpin ylilentoon. Pysäyttävä näky ja ääni. 2. Geysir ja Gullfoss GEYSIR on tiettävästi ainoa islanninkielinen sana, joka on yleistynyt ilmiön nimeksi. Geysir oli ensin yksi, tietty kuuma lähde ja paineen voimiin suihkuaa vettä taivaalle, mutta tarkoittaa tätä nykyä jo kaikkia kaltaisiaan. Geysireitä on paitsi Islannissa myös Yellowstonessa Yhdysvalloissa ja Uudessa Seelannissa. Gullfoss on komea putous Langjökullin jäätikön kupeessa. Saarikierroksen must-kohde. 3. Thingvellir THINGVELLIRIN kansallispuisto on islantilaisille tärkeä paikka. Euroopan ja PohjoisAmerikan mannerlaattojen erkanemispaikka on ikiaikainen kokoontumispaikka. Islantia pidetään maailman vanhimpana demokratiana. Vapaat miehet ovat kokoontuneet Alltingissa eli parlamentissa jo 900-luvulta alkaen nimenomaan Thingvellirin kentällä. Unescon maailmaperintökohteen kupeessa voi vaikka snorklailla jääkylmässä ja puhtaassa jäätikkövedessä. Vain kuivapuvun kanssa. 4. Valaat ISLANTILAISET ovat jo kiitettävän hyvin hyväksyneet, ettei valaita kannata tappaa vaan näyttää turisteille, jotka maksavat lystistä hyvin. Se on kannattavampaa. Valaspaatin kyytiin kannattaa hypätä, vaikkei lahtivalasta tai delfiiniä näkisikään. Raikas meri-ilma tekee hyvää. Merellä kelpaa olla, kunhan vetää pilkkihaalarin niskaansa. 5. Reykjavik ISLANTI ei ole pelkkää luontoa, sillä pääkaupunki Reykjavik on sangen viehättävä. Kuin Maarianhamina, mutta isompi. Reykjavik tarjoaa paljon myös kulinaristille, sillä hyviä ruokaravintoloita on paljon. Kunhan pakolliset turskat ja lampaat on ensin syöty. Kannattaa kokeilla vaikka Reston kissakalaa. Luonnon vuoksi Islantiin ei kannata matkustaa sään takia, mutta luonto on ihmeellistä ja ihmeitä riittää Snorklaus Thingvellirin kansallispuistossa Langjökullista sulavissa jääkylmissä vesissä on virkistävää puuhaa. Venla Virtanen Geysir suihkuaa tai ei. Odottavan aika on pitkä ja ennustamaton, mutta kuuma lähde yleensä palkitsee suihkulla. Sininen laguuni ja sen kylpylä värittää laakakivistä kuumaisemaa.
13 Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 AAMUSET 14
15 Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 AAMUSET 16
17 Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 AAMUSET
18 A A M U S E T TIEDE& TUTKIMUS Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 Oletko tavannut identtisiä kaksosia, jotka ovat luonteeltaan erilaisia? YLI 350 yliopistojen henkilökunnan jäsentä esittää julkilausumassaan tarvetta poliittiselle lakolle koulutusleikkausten kumoamiseksi. Julkilausuman allekirjoittajat kuuluvat opetusja tutkimushenkilökuntaan, ja allekirjoittajissa on yli sata professoria ja yli sata lehtoria 12 eri yliopistosta. Julkilausuma allekirjoittajineen on nähtävissä osoitteessa yliopistolaisetvastaa.wordpress. com. Lakkohenki leviää yliopistoilla CO-CREATIVE Snacks -hankkeessa ei rakenneta pelkästään uudenlaisia elintarvikepakkauksia ja digitaalisia sisältöjä, vaan hanke tarkastelee laajemmin pelien ja sosiaalisen median vaikutuksia uudenlaisiin välipalatuotteisiin. – Digitaalinen maailma muuttaa sitä, miten ja minkälaisia välipaloja nautitaan. Välipala voidaan sitoa osaksi uudenlaista elämystä, johon liittyy myös pelaamista tai sosiaalisen median käyttöä. Monitieteinen tutkimus ja useiden elintarvikeyhtiöiden yhteistyö avaavat uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia yhdistämällä toisiaan täydentävää osaamista elintarvike-, pelija pakkausaloilta, sanoo dosentti Mari Sandell Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta. Hanketta koordinoi Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus Turun yliopistosta. Digitaalisten sisältöjen asiantuntijana toimii Turun yliopiston Technology Research Center ja Vaasan yliopisto tuo hankkeeseen kuluttajatutkimuksen osaamisen. Uuden ajan välipaloja Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TEEMU P. PELTOLA KESKOSLASTEN vanhempien masennus ja vanhemmuuden tuoma stressi voivat olla uhka lapsen normaalille kehitykselle. Sen sijaan varsinkin äidin hyvä elämänhallinta voi olla lapsen kehitystä suojaava tekijä, ilmenee Mira Huhtalan Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Lapsen ennenaikainen syntymä on vanhemmille aina stressaava kokemus. Keskoslasten vanhemmilla onkin kohonnut riski ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen erityisesti ensimmäisen vuoden ajan syntymän jälkeen. – Keskosena syntyneillä lapsilla on täysiaikaisia lapsia enemmän kehityksellisiä ongelmia. Keskosuuteen liittyvien biologisten riskien ja komplikaatioiden lisäksi vanhempien huonompi psyykkinen hyvinvointi voi vaikuttaa keskosten kehitysennusteeseen, Huhtala kertoo. KESKOSTEN äidit olivat Huhtalan tutkimuksen mukaan isiä masentuneempia ja heillä oli huonommaksi koettu elämänhallinnan tunne. Äideille stressiä aiheutti vanhempana olemiseen, parisuhteeseen ja puolisoon liittyvät tekijät. Isät puolestaan kokivat äitejä enemmän lapsen ominaisuuksiin liittyvää stressiä. – Älylliseltä kehitykseltään viiveisten lasten isillä oli useammin merkittäviä masennusoireita, Huhtala sanoo. Tutkimustulosten perusteella ei kuitenkaan voitu päätellä, ovatko vanhempien masennusja stressioireet lapsen huonomman kehityksen syy vai seuraus. – On myös mahdollista, että lapsen kehitysongelmat aiheuttavat masennusoireita ja stressiä heidän vanhemmilleen vielä useita vuosia keskoslapsen syntymän jälkeen, Huhtala toteaa. TUTKIMUKSESSA hyvin pienipainoisina, eli korkeintaan 1500 gramman painoisina, syntyneiden lasten vanhemmilta kysyttiin heidän mielialaansa sekä vanhemmuuteen liittyvään stressiin ja elämänhallinnan tunteisiin liittyviä kysymyksiä, kun lapset olivat 2ja 4-vuotiaita. Lisäksi vanhemmilta kysyttiin lapsen käyttäytymiseen ja sosiaalisiin taitoihin liittyviä kysymyksiä, kun lapset olivat 3ja 5-vuotiaita. Keskoslasten älyllisen kehityksen taso testattiin 2-vuotiaana. Kun keskoslapset aloittivat koulun, he raportoivat oman näkemyksensä terveyteen liittyvästä elämänlaadustaan. Tutkimuksen lapset olivat syntyneet vuosina 2001–2006. Vaikka kehittyneellä keskoshoidolla on saatu yhä useampi lapsi selviytymään pienistä raskausviikoista huolimatta, on heillä täysiaikaisena syntyneitä lapsia enemmän terveydellisiä ongelmia. – Tärkeä tulos oli kuitenkin myös se, että niillä keskosena syntyneillä lapsilla, joilla ei koulun alkaessa ollut pitkäaikaissairauksia, oli yhtä hyvä elämänlaatu kuin täysiaikaisena syntyneillä lapsilla, Huhtala painottaa. Stressi tarttuu ennenaikaisiin Vanhempien masennus yhteydessä keskosten kehitysongelmiin Vanhempien stressi voi olla keskoslapsille haitallista. Mikael Rydenfelt
19 Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 AAMUSET
20 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 SUOMIROKIN suuriin legendoihin kuuluva Dave Lindholm jaksaa painaa. Mieheltä julkaistiin marraskuun alussa uusi suomenkielinen levy Ajaton on ajoissa. Nimensä mukaisesti levyn laulut ovat ajattomia. Ne nojaavat tradionaaliseen folkiin ja Lindholmin aina yhdistettävään laulusoundiin. Uuden levynsä lauluja Lindholm saapuu esittämään bar Kukan lauteille torstaina 19. marraskuuta. Uuden materiaalin lisäksi Daven klassikot kuullaan taatusti. Aina ajankohtainen Dave PUSKISTA tulevat albumijulkaisut alkavat olla arkipäivää. Amerikkalainen kantristara Eric Church vei homman kuitenkin uusiin sfääreihin postittamalla marraskuun alussa fyysisiä levyjä fan clubinsa jäsenille pyytämättä ja yllättäen. Mistään puolivillaisesta välityöstä ei ole kysymys. Levynä Mr. Misunderstood on täyspitkä ja kaiken lisäksi tasapainoinen kokonaisuus, josta nimiraidan lisäksi nousee esiin kepeästi rokkaava Knives of New Orleans ja herkkä Susan Tedeschin kanssa duetoitu slovari Mixed Drinks about Feelings. Vaikka Church on edelleen leimallisesti kantriartisti, mies flirttailee uskottavasti muiden genrejen kanssa. Tyylillisten raja-aitojen ylittäminen on myös yksi syy, miksi Church kotimaassaan nauttii niin suurta suosiota. Mr. Misunderstood nojaa vielä Churchin aikaisempiakin levyjä muuhun kuin kantriin. Church on ilman muuta nykypäivän kantritähti, mutta hän ei vastaa sitä perinteistä kliseistä kantrikuvaa. Stetson ei Churchin päähän istu. Kenelle: Autossa viihtyville pitkähkön maantiematkan aikana rennosti hyräiltäväksi. Arvio: Olisikohan jo aika suuren luokan kansainväliseen läpimurtoon? Musiikin laadusta se ei ainakaan jää kiinni. ILKKA LAPPI Raja-aidat nurin Oletko seurannut alkuperäistä SNL:ää? Mitä sketsejä muistat? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI JOS näyttelijä Kalle Lambergiin pitäisi yhdistää yksi vaate, olisi se taatusti pipo. – Laskin kerran piponi. Niitä oli muistaakseni 27, hän nauraa. Turkulaisen teatteriyleisön keskuudessa 28-vuotias Lamberg on tuttu nimi. Mies on Turun teattereissa nähty monissa rooleissa, mutta koko maan tasolla mies on vielä tuntematon nimi. Ensi helmikuussa tilanne on tyystin toinen, kun Lambergin naama ja pipo pamahtaa satoihintuhansiin suomalaiskoteihin lauantai-iltaisin parhaaseen katseluaikaan Saturday Night Liven suomalaisversiossa. – Tosin puvustajien kanssa ei olla vielä ehditty asiasta sopia. Mietin, että kymmenen ohjelman aikana ehditään tehdä noin 50 sketsiä. Olisihan se aika hienoa, jos voisi koko sarjan sketsit vetää eri pipo päässä. Mutta voin minä lippalakkejakin pitää, Lamberg velmuilee. 40 vuotta Yhdysvalloissa pyörinyt SNL on eittämättä yksi televisioviihteen suurista legendoista. Onkin hiukan outoa, että formaatti rantautuu Suomeen vasta nyt. Lambergille sarjan sketsit ovat tuttuja YouTubesta. Päätös ohjelmaan lähtemisestä syntyi saman tien, kun SNL:n ohjaava Jaakko Saariluoma otti yhteyttä. Lambergille isoon televisio-ohjelmaan pääseminen on ollut pitkäaikainen haave. – Putouksessa olisin ehdottomasti halunnut olla mukana, mutta siihen en missään vaiheessa ole päässyt. Näin oli varmaan tarkoitettu. Minulla on ollut unelmana päästä tekemään sketsejä televisioon, kertoo lähinnä teatteria aiemmin tehnyt Lamberg. Ajankohtaisten sketsien ja musiikkiparodioiden varaan rakentuva SNL on ollut monelle koomikkolegendalle ponnahduslauta. Vuosien varrella SNL:n kautta parrasvaloihin ovat kulkeneet muun muassa John Belushi, Eddie Murphy, Mike Myers ja Martin Short. SUOMALAISESTAKAAN versiosta ei loistoa puutu, sillä Lambergin rinnalla ohjelmassa nähdään Aku Hirviniemi, Jussi Vatanen ja Pamela Tola. Näyttelijäjoukon tuntemattomin myöntää, että tuleva jännittää. – Täytyy vaan koittaa olla miettimättä ohjelmasta erittäin todennäköisesti seuraavaa julkisuutta ja keskittyä tekemään oma työ mahdollisimman hyvin. Julkisuutta enemmän jännittää kuitenkin suorien lähetysten tekeminen, Lamberg toteaa. Yksi SNL:n kestävän suosion salaisuuksista on ollut ajankohtaisuus. Sketsien tuoreus onkin haaste taustaryhmälle, johon Suomessa kuuluvat muun muassa Niina Lahtinen, Pirjo Heikkilä ja André Wickström. – Sketsien sisällöstä ei ainakaan näyttelijän tarvitse stressata. Jos tuolla porukalla ei synny hyvää komediaa, niin tuskin millään, Lamberg kehuu. Koko kansan pipopääksi Kalle Lamberg pääsee toteuttamaan haavettaan Saturday Night Liveen Pipolla vai ilman? Jos Kalle Lambergilta kysytään, ei miestä paljaspäin SNL:ssä nähdä. Jokunen pipo tai lippalakki pitäisi puvustuksen löytää, jotta tavoite täyttyisi. Saara Huovinen
21 Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 AAMUSET KIRPPUTOREJA VIIHDELINJAT
22 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 TIMO SALMESMAA Poikkitieteellisten, iltaravintolassa järjestettävien haalaribileiden aamunkoitto nähtiin 20 vuotta sitten. Haalaribileet ry ryhtyi kehittämään haalariväelle suunnattuja, tiedekuntaja koulurajat ylittäviä bileitä. Ympyrä sulkeutuu tänä iltana Marilynissä. Haalaribileet 20-v kunnioittaa turkulaisia ainejärjestöjä ja opiskelijayhdistyksiä. Artistivieraaksi saapuu uuden 2.0 -albumin julkaissut Aikakone Aikakone Jonny Holmén Espanjalaista kitaraa, energistä steppiä sekä vauhdikasta hiekkatanssia yhdistävä TAP OLÉ tuo tulisuutta marraskuun hämyyn. Artistitrion Guillem Alonso ja Roser Font valloittavat persoonillaan, Jussi Lindroos esittää laulu-steppisooloja kevään Euroopan-kiertueeltaan. Ritmåbo sykkii lauantaina Domino-teatterissa. Pikkujoulun viettäjät panostavat tänä päivänä yhä enemmän tasokkaaseen ruokailuun. Japanista rantautuneen Wagyukarjan pihvejä tarjotaan neljässä ravintolassa Suomessa. Torren lanseeraaman Japanese Beef Menun perustana on pehmeän marmoroitunut Kobe-härkä. Menu koostuu annoksista, joissa Koben rinnalla maistellaan mm. australialaista Angus-härkää. Jokaiselle ruokailijalle luovutetaan Kobeaitoustodistus, kiteyttivät keittiöpäällikkö Markus Peltonen ja ravintoloitsija Marita Lehtinen. Toiselle kymmenelle. Silver Moon juhlisti yhdettätoista toimintavuottaan. Bändejä, trubaduureja ja karaokea tarjoavan ravintolan juhlaviikkoa soinnuttivat Antonic Crowd ja Pickless 2000. Sunnuntaiseen synttärigaalaan osallistuivat Silverin kanta-asiakkaat ja ravintola-alan ammattilaiset. Juhlakaraokea emännöi Emmi. Vieraita kestitsi joviaaliin tapaansa isäntä Peter Hoffström. Dressed for Christmas. Kymmenettä kertaa järjestetty Turku Fashion ’15 väreili pikkujoulutrendejä. Cocktailja iltapukujen ohella Vegasin catwalkilla nähtiin uniikkeja designia ja vietteleviä alusasuja. Esityksellä kerättiin varoja nuorten kehitysvammaisten virkistyspäivään. Malleina säteilleet Niina Terävesi, Julia Ranta, Peppiina ja Pipsa Kajanne, Riika Vahtera, Suvi Tenhunen ja Karita Haapanen kohottivat fashionistojen maljan. Timo Jerkku Paremmat Pikkujoulut -sarja käynnistyi Börsissä. Viikonloppuna juhlakansaa kiihdyttää bilebändien aatelistoon lukeutuva Flipper. Erikoisvieraaksi saapuu monilla estradeilla esiintynyt ja Voice of Finlandia mestaroinut Ville Pusa. Suurien hallien vastapainoksi aistikkaan intiimi atmosfääri. Fontin alakerran Pressiklubi on jo parin viikonlopun ajan palvellut vieraiden iltaa jatkavana yöklubina. Pressiklubin musiikkimaailmasta vastaavat Katarinan ravintolalaivalta tutut musicmasterit. Tämän päivän soundien ohella luvassa on autenttista rytmittelyä vinyyliltä ilman kompromisseja. Parasta intiimiys, kiteyttivät Pressiklubilla viihtyneet Jasmin Nolvi, Juha Oravala, Teppo ja Niina Nolvi Timo Salmesmaa Jonny HolmÈn Malli ja designeri. Turku Fashion huipentui perinteisesti hääloistoon. Ana Santirson neitseellisen valkeassa morsiuspuvussa säteili Miss DBTL:ksi kesällä kruunattu Julia Ranta. Kaunotar suuntaa marraskuun lopulla Specsaversin mukana hyväntekeväisyysmatkalle Tansaniaan lahjoittamaan silmälaseja. Mikko Aromaa Timo Salmesmaa Timo Salmesmaa
23 Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 AAMUSET Jetset KAIKKI TURUN YÖELÄMÄSTÄ KAIKKI TURUN YÖELÄMÄSTÄ _ _ _ KILPAILUJA BLOGEJA KUVIA TAPAHTUMIA
Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 AAMUSET 24 Työpaikat
25 Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 AAMUSET Työpaikat
Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 AAMUSET 26 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! TURUN seudun vihreiden kolmekymppisiä ei pidetäkään ravintola Samppalinnassa, koska tila ei ole esteetön. Taitaa olla muutamille vihreille esteellisyys enemmänkin henkistä plaatua. Kuka sitä nyt riistäjän ravintelissa kilistelis? BUDJETTIKESKUSTELU riehui valtoimenaan maanantaina valtuutossa. Villeimmän askeleen otti Pauli Kossila (Järjen Ääni), joka ennusti kolmannen maailmansodan syytymistä. Epäselväksi jäi, miten se vaikuttaa budjettiin. Olisiko pitänyt hankkia joditablettaja vai mitä? HALLITUS peruu eläkeläisten asumistuen leikkaukset. Joko on käynnissä hallituksen perunkirjoitukset vai onko tämä oikeasti Perun hallitus? Mitä perutaan seuraavaksi? TYÖTTÖMIÄ kannustetaan keräämään syksyisin marjoja ja sieniä myyntiin, mutta metsässä ei saa olla päivittäin liian pitkään. Päivän tuntien täytyisi teoriassa riittää myös palkkatyöhön, vaikka sitä ei olisikaan. Näin linjaa työja elinkeinoministeriö. MIKSI suomalaiset eivät ole ylpeitä? SAVOLAINEN: Meillä olisi ylpeydenaiheita perimästämme eli että olemme suomalaisia. Meillä on hyvä kulttuuri, jota väheksytään. Meillä on säveltäjiä, maalareita ja hyvä koulutus. Miksi ryvemme kateudessa ja sameudessa? LIUKKONEN: Yleensä suomalaisissa ylpeys herättää häpeän. Ylpeydessä on muka jotain negatiivista. Kaipaan ylpeänä oloa suomalaiseen yhteiskuntaan. Se vähentäisi ahdistusta, ilkivaltaa, väkivaltaa ja muiden sättimistä. MS: Onko niin, että perimäämme kuuluu se, että jos on ylpeä, ei ole sopusoinnussa itsensä kanssa? Tulee heti vastustus siihen, että jalat pitää laittaa maahan. Ymmärretään väärin. KL: Ei voi sanoa että se olisi vain ulkopuolella oleva asia. Jokainen on vastuussa omasta terveestä tavasta olla ylpeä ja kantaa itseään. MS: Olen siirtolaisen lapsi ja koin nuoruudessa voimakkaasti syrjäytymisen. Tahtotilani repäisi sen rikki ja aloin puolustaa heikompia. Olen saanut rajattua ylpeyden omantunnon kautta oikeaan paikkaan. Moni ei ole saanut koskaan jalkojensa alle tasapainoista maata lapsuuden ja nuoruuden häiriötilojen jälkeen. KL: Se on ongelma, mutta se on aina löydettävä itsestä. Vaikka olisi mitä ongelmia ja syyt tulisivat ulkopuolelta, ratkaisu löytyy aina sisältä. MS: Pitäisi olla sen verran järkeä, että pystyisi vertailemaan asioita keskenään. Jos ahdistuneisuus on liian suuri, ei pysty kontrolliin. Silloin rikkinäinen sisus hallitsee ja todennäköisesti aitous puuttuu. KL: Siihen, että ihminen uskaltaa olla terveellä tavalla ylpeä omasta olemassaolostaan, liittyy usein voimakkaasti myös anteeksianto. Pitää osata antaa anteeksi. Silloin ihmisellä vapautuu ylpeänä olemisen resurssi. MS: Kyllä elämässä on tullut monta kertaa vastaan, että joku on ollut ylpeä tai käyttäytynyt retostelevasti. KL: Tähän tämä suomalainen jurnutus juuri menee. Ylpeys käsitetään väärin. MS: Siinä vaiheessa pitäisikin mennä ja tutustua ihmiseen. Pitää ottaa selvää, miksi joku käyttäytyy niin ja onko hänellä siihen syytä. Tähän ei usein ole uskallusta tai halua, mutta kun sen tekee, huonon käytöksen takaa löytyy yleensä ihan tavallinen ihminen tai selkeä väärinkäsitys. MAUNO SAVOLAINEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. KENNETH LIUKKONEN on kääntäjä ja järjestöaktiivi. Seniori VS Studentti TURKU jakaa vuosittain runsaat kymmenen miljoonaa euroa erilaisina avustuksina. Lisäksi niiden käsittelyyn henkilötyövuosina uppoaa suuri kuluerä. Myös avustuksen anojalta vaaditaan selvityksiä ja raportteja sekä runsaasti vaivaa. Järjestelmä on vanhanaikainen ja työvoimavaltainen sillä anomusajat, henkilöt, lomakkeet ja muut sapluunat ovat toimipistekohtaisia. Avustusta saatetaan hakea jopa useasta eri kanavasta. Järjestelmä on voimavarojen tuhlausta. Kaupunginhallituksella on potista suurin jako-osuus – noin 4,5 miljoonaa euroa. Jaon suorittaa avustustoimikunta poliittisin perustein. Avustuksen myöntäjä tuskin tietää, mihin rahaa käytetään, sillä valvonta on ollut näkymätöntä paperivalvontaa. Koin ajat, jolloin liikuntalautakunnan avustukset vielä jaettiin vaaleissa saavutetun poliittisten voimasuhteitten mukaan – oikea vasen. Ja niiden sisällä tarkasti ideologioitten perusteella. Jos toinen sai, piti toisellekin antaa. Avustuksista ei milloinkaan jäänyt palautettavaa. Lautakunnan jäsenetkin olivat pitkälti seurojensa etujen kärkkäitä vahteja. Tuolloin totuuden kieltäminen oli melkein yhtä hyvä asia kuin lahjonta. Nykyään liikuntapuolen 1,5 miljoonan avustukset määräytyvät ”sapluunaperusteisesti”. Kulttuuripuolen 1,25 miljoonan avustuksenjaossa on tietenkin ripaus taiteellista vaikutelmaa. Avustukset on hyvä asia turkulaisille, mutta… Mikä on nykyaikaa? Kaupungin koko avustustoiminnan tulisi olla tarveperusteinen Turku-strategian jatke. Yli kymmenen miljoonan kuluerä vaatii avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Avustusten käytölle on tehtävä raamit. Toimintatavat on uudistettava tietojärjestelmäperusteisiksi. Valvonta on mitä pikimmin automatisoitava ja toteutettava pistokokein sekä sisäisin tarkastuksin. Nykyaikaa olisi myös avustusrekisteri. Säätiöille ja muille säännöllistä kaupungin avustusta saaville on rahoitus osoitettava talousarviossa. Avustussysteemin uudistamiseen on pantava dynamiikkaa. Aikaa uuden apparaatin luomiseen on 1,5 vuotta. Kun uusi valtuusto 1. kesäkuuta 2017 asetetaan, on poliittisilla voimasuhteilla päättävä avustustoimikunta perusteltua lakkauttaa. Sanoihan Maksim Gorki: ”Menneisyyden vaunuilla ei pääse minnekään”. MIKAEL MIIKKOLA VETERAANIPOLIITIKKO (PS.) Almuista asiakkuuteen
27 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 18. marraskuuta 2015 KOLUMNI YLEN uutiset selvitti viime keväänä suomalaisille rakkaimpia luontoääniä. Ylivoimaiseksi voittajaksi äänestettiin luonnon hiljaisuus. Pelle Miljoonan rocklyriikassa kuvataan hiljaisuutta kauneimmaksi musiikiksi. Viisaita sanoja, jotka kertovat paljon nykymaailmasta. Elämme päivittäin jatkuvan melun, niin äänen kuin visuaalisten ärsykkeiden tulvassa. Itsensä ja sisimpänsä äänen voi hukuttaa täysin. Arjen menossa ja meiningissä asiaa ei tiedosta. Omaksikin yllätyksekseni osallistuin tänä syksynä paripäiväiseen hiljaisuuden retriittiin. Aiemmin olen ennakkoluuloisesti ajatellut retriittien olevan lähinnä hippien heiniä. Mielikuvani oli suoraan sketsisarjasta Muodollisesti pätevä, jossa Outi Mäenpää esittämä hahmo sabotoi retriittiä puhkeamalla tuon tuosta pulisemaan. Ehkä suomalaisen jurolle luonteenlaadulle tällainen mykkäkoulu on luontainen. Itselleni hiljaa oleminen ei tuottanut mitään vaikeuksia. Pikemminkin oli huojentavaa osallistua kerrankin tuntemattomien ihmisten kera ryhmätilanteisiin, joissa ei ole minkäänlaista small talkin tai pätemisen paineita. KUN tittelit unohdettiin nurkkaan, kaikki osallistujat olivat samalla viivalla, vain ihmisiä. Kokemus oli voimaannuttava ja toi valoa syksyyn. Ja löytyihän sitä sketsisarjasta tuttua tummaa komiikkaakin. Retriitille eksyi nimittäin henkilö, jonka suu ei pysynyt supussa, eikä kännykkä suljettuna. Toiset osallistujat pahastuivat käytöksestä, mutta sattuuhan sitä. Hiljentyminen ei ymmärrettävästi ole kaikille yhtä helppoa. Se voi pelottaa tai tuntua turvalliselta, onhan hiljaisuus sanojen syli. HANNELE SIVONEN Hiljaisuuden syli Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? SAK:N neuvottelijoille: Nyt ei saa antaa periksi. Suomen hallitus ja Elinkeinoelämän Keskusliitto ovat yhteisesti suunnitelleet suoraan työelämään kohdistuvan leikkauslistan, joka on karua luettavaa. Se sisältää pitkän listan selkeitä heikennyksiä työehtoihin sekä sen myötä myös palkkaehtoihin. Tämä lista ei saa toteutua tällaisenaan. SAK on tehnyt oman esityksen hallitukselle, mutta siinäkin on mukana rajuja heikennyksiä duunareita kohtaan. Sanottakoon myös, ettei se siltikään ole kelvannut näille ahneille porvareille. Tälle hallitukselle tulee tehdä selväksi, ettei tässä asiassa anneta periksi. Työläiset ovat valmiita taistelemaan yhtenä rintamana näitä vastaan ja puolustamaan heikompia. Tämän osoitti 18.9. mielenosoitus, kyllä porukka lähtee barrikadeille tarpeen vaatiessa ja nyt on se näytön paikka. TURUN METALLI 49 Hallitukselle ei saa antaa periksi SUPO on pitänyt tiedotustilaisuuden ja ymmärsin, että vaaratilanteet ovat lisääntyneet. Nyt haetaan taas kerran syyllistä tähän tilanteeseen, niin jospa nyt vihdoinkin ymmärretään se, että jos oma kansa on kurjistamisen kohteena, niin tuleva on väistämätöntä. Siis syyttävä sormi osoittaa monessa kohdin hallitukseen. Hallitus esitti lisärahaa muistaakseni 94 miljoonaa euroa kohdistuen turvapaikanhakijoille ja samaan aikaan eläkeläisiltä puristetaan noin 90 miljoonaa asumistuista. Jos tällainen toiminta ei aiheuta eripuraa, niin mikä sitten. Lääkekorvauksista leikataan suuri osa ja työttömät kiilataan aidanrakoon. Pääministeri luovuttaa omia tilojaan turvapaikanhakijoille, vanhuksia ja koululaisia siirretään alta pois, kun tiloja tarvitaan tärkeämpään. Jos tällainen piittaamaton ja ylimielinen käytös omia kansalaisia kohtaan jatkuu ja jatkuu, niin on aivan turha peräänkuuluttaa suvaitsevaisuutta. On aivan selvää, että tämä tilanne pahenee entisestään, koska ei vähävaraisten kohdalla voi enää vaatia ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta. Myös uutiset, että avustusvaatteet sekä tarjottu ruoka ei kelpaa osalle turvapaikanhakijalle. Jos ihminen on hädässä, niin hänelle kelpaa aivan varmasti puhtaat vaatteet ja tarjottu ateria. Myös kuukausiraha, joka tietääkseni on noin 310 euroa, on liian pieni. Ei hemmetissä, ei tämä voi mennä näin, ikänsä veronsa maksanut työtön tai eläkeläinen joutuu vierestä katsomaan, miten heidän niin kutsutut ”tulonsiirrot” lipuvat aivan muualle kuin mihin ne on tarkoitettu. Ei kurjisteta enää omaa kansaa, koska se taatusti tulee kostautumaan ennemmin tai myöhemmin. JUSSI KUJANPÄÄ, KAARINA Oma kansa kurjistumisen kohteena