Lauantai 19. maaliskuuta 2016 | Nro 23 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Työväki sai Turkuunkin oman kauppaketjunsa 1900-luvun alussa. Tarmolat kukoistivat loppuun asti. Kaupunki s. 6 Tarmolan kautta Keihäsmies Tuomas Laaksonen on kuntoutunut ja aikoo sotkea entisestään aina kiharaisia arvokisavalintoja. Urheilu s. 8 Keihässopan hämmentäjä Minka Kuustonen näyttelee Turkuun sijoittuvassa elokuvassa blogistia, jonka elämä ei ole sitä miltä näyttää. Viihde s. 16 Onnea onkimassa Kapselilinja Hyperloop uhkaa tehdä tunnin junasta vanhanaikaisen. Asiat s. 2–3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 19. maaliskuuta 2016 CARUNA maakaapeloi noin 180 kilometriä keskijännitteistä sähköverkkoa Pyhen, Mynämäen, Mietoisten, Nousiaisten, Askaisten ja Lemun alueella. Kaapelointi parantaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta. Sähköverkkoa siirretään maan alle suojaan sään vaihteluiden aiheuttamilta sähkökatkoilta. Parannushankkeet työllistävät suoraan noin 110 henkilöä ja niiden arvo on noin 11 miljoonaa euroa. Caruna jatkaa maakaapelointia K-RUOKAKAUPAT arvioivat, että pääsiäisviikolla myynti kasvaa normaalista viikkomyynnistä noin viidenneksellä. Liha, kala ja makeiset kasvattavat myyntiään eniten. Lammasta ja karitsaa myydään noin 115 000 kiloa ja pääsiäismakeisia yli viisi miljoonaa kappaletta. Tämän vuoden pääsiäishittejä ovat karitsa ja aikuisille suunnatut suklaamunat. Pääsiäisen ostoskoreissa korostuvat liha, kala ja makeiset. Pääsiäinen lisää ruokamyyntiä Paljonko maksaisit, jotta pääsisit Turusta Tukholmaan 11 minuutissa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. LASSE VIRTANEN PERUSSUOMALAISTEN valtuustoryhmä esitti maanantaina, että nuorisolautakunta lakkautetaan tarpeettomana. Aloitteen mukaan lautakunnalla on liikaa kokouksia ja liian vähän asioita päätettäväksi. Se merkitsee liian paljon asioita vain tiedoksi ja on pelkkä kuluerä. Perussuomalaiset siirtäisivät nuorisoasiat muille lautakunnille. Lautakunnan varapuheenjohtaja Petra Peltonen (sd.) kiirehti tiedotteella torjumaan esityksen ja sai kohta tukea myös Turun SDP:ltä. Peltosen mukaan aloite on ”poikkeuksellisen nuorisovastainen”. Demarien valtuustoryhmän puheenjohtaja Päivi Pietari arvioi, että lautakunnan lakkauttaminen oli negatiivinen signaali nuorisolle. Hänen mielestään nuorisolautakunnalla on paikkansa Turun päätöksenteossa. Mitä mieltä on lautakunnan puheenjohtaja Muhis Azizi (kok.)? – En samaa mieltä kuin perussuomalaiset, mutta en täysin samaa mieltä kuin Peltonenkaan. Aloitteen otsikko oli raju, mutta sisällössä oli tottakin. Turhaan ei kannata istua kokouksissa. Siitä syntyy vain kuluja. Azizi olisi kuitenkin valmis harkitsemaan vastaavaa jaostorakennetta, joka on käytössä sivistystoimialalla. Nuorisoasiat voisivat olla vapaa-aikalautakunnan nuorisojaostolla. – Lautakunnan työtä pitäisi kehittää. Liikaa merkitään vain tiedoksi. Olen kysynyt virkamiehiltä voitaisiinko kokouksia harventaa, mutta se ei kuulemma käy, koska talousasioista täytyy raportoida kerran kuukaudessa, sanoo Azizi. Azizin mielestä yhteistyötä olisi myös kehitettävä muun muassa nuorisovaltuuston kanssa. – Onhan se vähän hassua, että lautakunnassa yli kolmekymppiset puhuvat nuorison asioista ja puhetta vetää partainen Muhis, 31, luonnehtii Azizi itse. Perussuomalaisten lakkauttamisaloitetta hän pitää pohjimmiltaan pelkkänä politikointina. – On aika surullista, että nuoria käytetään poliittisesti hyväksi tällä tavalla. Nuorisolautakunnasta repesi riita Kokoomuksen Muhis Azizi on nuorisolautakunnan puheenjohtaja. Jonny Holmén UUTISANALYYSI TURKU on touhukkaasti edistänyt niin sanottua tunnin junaa, jolla lyhennettäisiin matka-aikaa Helsinkiin. Mutta onko tunnin juna ideana vanha jo syntyessään? Siltä tuntuu, kun kuuntelee Alan Jamesia, joka on Hyperloop Technologies Inc-yhtiön varatoimitusjohtaja. Hän myy suomalaisille ideaa kapselimatkustuksesta. Hyperloop on idealinkona tunnetun miljardööri Elon Muskin tuorein visio. – Voisin sanoa, että repikää ne suunnitelmat, mutta pyydän vain, että käyttäkää samat resurssit myös Hyperloopin selvittelyyn. Tuemme sitä teknisillä yksityiskohdilla. Olen varma, että päädymme parempaan ratkaisuun, toteaa James tunnin junasta. Hyperloop on ideana huima. Alipaineistetuissa putkissa kulkevat kapselit linkittäisivät kaupungit superalueiksi samaan tapaan kuin silta on yhdistänyt Malmön ja Kööpenhaminan. Kyse ei ole vain matkustamisesta, vaan ennen kaikkea aluetaloudesta. Ajatus kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, mutta testirataa rakennetaan jo Nevadaan. Yhtiöllä on halu saada valmista aikaan jo viidessä vuodessa. James puhuu 2020-luvun alusta. Nyt etsitään paikkaa ensimmäiselle ”korridoorille”, johon ensimmäinen kapselilinja rakennetaan. Yhteysväliä Helsinki– Lohja–Salo–Turku–Maarianhamina– Tukholma pidetään kiinnostavana, mutta neuvotteluja käydään myös ainakin Hollannissa, Australiassa ja Lähi-idässä. Yhteistyökumppanina on ahvenanmaalainen FS Links, joka kartoittaa jo linjauksia ja aikatauluttaa projektia. – Ei tähän 15 vuotta mene, arvioi FS Linksin toimitusjohtaja Otto Hojar. JAMES puhuu skandinaavisesta superkaupungista, joka syntyisi Hyperloopin avulla. Hän mainitsee nopeuden lisäksi etuina myös päästöttömyyden, äänettömyyden, käytön edullisuuden, automatisoinnin tuoman turvallisuuden ja linjauksen tarvitseman vähäisen maa-alan. Putkia tarvitaan kaksi, yksi kumpaankin suuntaan. Maan päällä ne ovat pilareilla. Hyperloop on kuin hissi, joka kulkee sivusuunnassa. – Yhdistämme kaupunkeja radikaalisti uudenlaisella tavalla, määrittelee James. Levitoivalla kapselilla pääsisi jopa 1 200 kilometrin tuntinopeudella Turusta Helsinkiin vartissa, Tukholmaan 11 minuutissa. Aikatauluja ei olisi, vaan matkaan lähdettäisiin, kun tarvetta on. Hyperloop-operaattori hakisi sähköautolla kotiovelta ja kapselin ovi avautuisi, kun ollaan perillä. Hyperloop antaa pohdittavaa liikemiehille ja poliitikoille, mutta myös virkamiehille. – Minkälainen rakennuslupa tarvitaan, tarvitaanko kaavassa varaus, onko linja maan alla vai päällä, puntaroi maakuntaliiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen. – Enemmän on kysymyksiä kuin vastauksia. Eivät nämä ole ensimmäisiä kysymyksiä, mutta vaikuttavat toteutusaikatauluun. Tunnin junan kaavoitus vie 2–3 vuotta, mutta viisi vuotta on melko normaali aika. TURUN kaupungin kaupunkikehitysryhmän johtaja Pekka Sundman arvioi, että Turun on otettava huomioon myös Hyperloop suunnittelussaan. – Tämä (Hyperloop) täytyy ottaa rinnalle vaihtoehdoksi, jos tämä on vielä puolet halvempikin. Teknologia hyppäisi aivan uudelle tasolle. Tunnin junasta on jo tehty paljon taloudellisia selvityksiä. Ne ovat kiistattomia. Samoja tuloksia voi hyödyntää tässä. – Tällä ei pitäisi jarruttaa tunnin junaa. Suunnittelua pitäisi laajentaa niin, että tutkitaan molempia, säestää Virtanen. – Tukholman-yhteys on saatava syntymään, tavalla tai toisella, sanoo Sundman. – Näkymät ovat aika huikeita. LASSE VIRTANEN Raiteilta putkeen Tekeekö Hyperloop tunnin junasta vanhanaikaisen jo nyt? NAANTALISSA sijaitseva Särkän saari on suojeltu osana metsien suojeluohjelmaa. Alueen omistava Maskun seurakunta haki suojelua VarsinaisSuomen ELY-keskukselta. Särkän monimuotoinen metsäluonto halutaan säilyttää tuleville sukupolville. Saaren virkistyskäyttöön ei tule muutoksia, vaan alueelle voi edelleen tehdä lyhyitä luontoretkiä. Särkän saari sijaitsee Rymättylätien varressa Särkänsalmen sillan kupeessa. Se on ollut kuulunut Maskun seurakunnalle vuosisatoja. Suojelualueen koko on 11 hehtaaria. Särkän saari suojellaan KOKOOMUKSEN, SDP:n, vihreiden, keskustan, RKP:n ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmien puheenjohtajat esittävät, että Olavi Mäenpään ryhmä eli Sinivalkoisen rintaman erotetaan Turku-sopimuksesta. Syynä on Mäenpään pukeutuminen Soldiers of Odin -järjestön näkyvillä tunnuksilla varustettuihin vaatteisiin kaupunginvaltuuston sekä puheenjohtajatoimikunnan kokouksissa. Mäenpää on ryhmänsä ainoa kaupunginvaltuutettu. Puheenjohtajat pitävät Mäenpään käytöstä Turku-sopimuksen liitteenä allekirjoitetun rasismin vastaisen sitoumuksen velvoitteiden vastaisena. Mäenpää saa potkut aamuset.?
3 Lauantai 19. maaliskuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS VARSINAIS-SUOMEN alueellinen riistaneuvosto haluaa minimoida afrikkalaisen sikaruton maakuntaan leviämisen riskiä. Riistaneuvosto kehottaa metsästäjiä ja metsästysoikeuden haltijoita pitämään VarsinaisSuomen mahdollisimman tyhjänä villisioista kaikin laillisin keinoin. Maakunnassa on erinomaiset edellytykset villisian menestymiselle, mutta Varsinais-Suomessa on toistaiseksi vain muutamia villisikoja. Villisikojen yleistyminen yritetään estää TURKU on syrjäytynyt takamaaksi Suomi-nimisessä valtiossa. Varsinais-Suomi on kuolleessa kulmassa. Matka Helsingistä Turkuun on paljon pitempi kuin Turusta Helsinkiin, ainakin henkisesti. Tunnin junaa on puuhattu pelastajaksi. Se liittäisi Turun osaksi EteläSuomen työssäkäyntialuetta ja tekisi Turusta käytännössä Helsingin lähiön. Työpaikat ovat pääkaupunkiseudulla enenevässä määrin, mutta Turku tarjoaa edullista, tasokasta asumista ja hyviä palveluja. Kuvio olisi siis kannattava, molemmille. TURKU pääsisi osaksi keskusta, mutta pysyisi periferiana. Hyperloop, hypernopea kapselilinja, muuttaisi asetelman kertaheitolla. Jos Helsinkiin pääsisi vartissa ja Tukholmaan 11 minuutissa, muodostuisi aivan uudenlainen superalue, jonka keskellä Turku olisi. Hyperloop ei ole pelkkä matkustuskeino, sillä sen aluetaloudelliset vaikutukset olisivat valtavat. Yritysten toimintamahdollisuudet paranisivat roimasti ja markkinaalue laajenisi huimasti. Hyperloop merkitsisi kärjistettynä ajasta ja paikasta irtaantumista. Ihmisen maaorjuus päättyisi, sillä enää ei olisi ajallisesti väliä missä käy töissä tai missä asuisi. Kilpailussa pärjäisivät parhaat. Esimerkistä käyvät Kööpenhamina ja Malmö, jotka silta kytki yhdeksi työssäkäyntija talousalueeksi. Molemmat hyötyivät. Hyperloop tekisi todeksi puheet alueiden Euroopasta. Valtioiden rajat käyvät liian ahtaiksi ja menettävät merkityksensä, kun alueet alkavat toden teolla tehdä yhteistyötä. Lähivuosina ratkaistaan, mihin suuntiin alueet kehittyvät. Jos Tukholma on vähänkään kiinnostunut idän suunnasta, siihen on tartuttava heti kuin hukkuva oljenkorteen. HAIHATTELUA, sanoo moni. Ei tarvita, liian kallis, komppaavat toiset. Tekninen kehitys on kuitenkin niin hurjaa, että murros on joka tapauksessa valtava jo aivan lähivuosina: ultranopeita kapseleita, itseohjautuvia autoja. Ky se ei ole siitä, pitääkö murrokseen valmistautua vaan siitä, mikä visioista on uskottavin. Väärän hevosen veikkaaminen käy liian kalliiksi. LASSE VIRTANEN Takamaasta keskelle superaluetta Hyperloopin idea on tämä. Matkustuskapseli kulkee putkessa, jonka ilmanpaine lasketaan vähiin. Putken sisällä kapseli leijuu ilmassa magneettien avulla ja liikkuu sähkömoottoreiden avulla. Hyperloop Technologies
Lauantai 19. maaliskuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 19. maaliskuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 19. maaliskuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA TURUN yliopiston ylioppilaskunta ja Punainen Risti järjestävät luentoillan rasismista tiistaina 22. maaliskuuta osana valtakunnallista rasisminvastaista viikkoa. Luennoitsija Pirkka Kivenheimo kertoo rasismin juurista sekä siitä, mitä eroa rasismilla ja ennakkoluuloilla on. Luentoilta järjestetään Turun yliopiston päärakennuksessa (luentosali ll) kello 17 alkaen. Tilaisuus on avoin ja alussa on kahvitarjoilu. Rasismin juurilla Turun yliopistossa –TYYLINI menee aika lailla päiväkohtaisesti tunteiden mukaan, kertoo Essi Mäkinen, 22. Mäkinen käy kaupoissa vain katselemassa, minkä tyylisiä vaatteita on myynnissä. Kenkiä lukuunottamatta ostokset tehdään kuitenkin kirpputoreilla. – Kenkäni ovat Nilson Shoesilta ja farkut Amerikan interrail-reissulta American Apparelista Barcelonasta. Takki on Kokkolan Lindexiltä ja hattu Helsingin Stockmannilta. Värien käyttö riippuu täysin päivästä. – Musta ja valkoinen ovat sellaisia perusvärejä, mutta esimerkiksi lempipaitani ovat liiloja. Pidän erityisesti kuusenvihreästä, mutta en omista vielä yhtään sen väristä vaatetta. Nykyään kiinnitän enemmän huomiota myös materiaaleihin. Suosin puuvilla ja villaa. Päivän viemänä Tapasitko käydä Tarmolassa? Oliko tavara tuoretta ja tasokasta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Hyppyri tuo katala on mulle liian matala… KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Heli Lehti Essi Mäkinen, Yliopistonkatu. Oona Karhunen’ ILKKA LAPPI 5-VUOTIAS Otto Heinonen ja 4-vuotias Jere Salonen tykkäävät leikkiä työmiehiä. OTTO: Pääsiäisen aikaan me haetaan niitä keppejä ulkoa. Pajunkissoja. Mä olen käynyt virpomassakin viime vuonna mun isoveljen kanssa. Pukeuduin noidaksi. Se on kaikkein paras. Mutta ei me vielä olla haettu pajunkissoja. JERE: Mä en ole käynyt virpomassa. O: Tähän asti me ollaan vaan leikitty ulkona. Lumisota on parasta. J: Lumisodassa saa heitellä lunta muiden päälle. Mä olen tosi hyvä siinä. O: Joskus me leikitään ulkona työmiestä. Se on hauska leikki. J: Työmies on hyvä. Työmiehet tekee koko ajan töitä. O: Työmiehet voi esimerkiksi kaivaa jotain tai vasaroida tai sahata. Sitten työmiehet voi vaikka mitata jonkun kepin pituuden, kun se on ensin sahattu. J: Joskus työmiehet käyttää sinitarraa. Sillä voi kiinnittää asioita. O: Tai sitten joskus se menee palloksi. Ja sitten työmiehet voi laulaa, kun ne tekee työtä. ”Työtä tehdään, työtä tehdään”. J: Meillä on vaan leikkityökaluja, joilla me leikitään työmiehiä. O: Sitten kun lumi sulaa, niin me pelataan jalkapalloa. Sitä me melkein aina pelataan. J: Ei tyttöjen kanssa. O: Niin, tytöt ei yleensä halua pelata jalkapalloa. Pääsiäisen työmiehet HEIKKI MÖTTÖNEN KAUPPOJA tulee ja menee. Sitä on markkinatalous. Myös perinteisten paikallisten ruokakauppojen rintamalla. Myös isoja kaupan merkkejä katoaa välillä kokonaan katukuvasta. Näistä yksi esimerkki on periturkulainen Tarmola, joka katosi katukuvasta lopullisesti vuonna 1982. Se edusti turkulaista työväen luokan tavallista arkista kaupankäyntiä peräti 80 vuoden ajan. Aikalaiset muistavat nämä Tarmolat hieman harmaina ja tylsinä, mutta kuitenkin niin turvallisina kotikauppoina. Asioiminen ei ollut mitään trendikkäiden ruokaohjeiden vaihtamista kivan kauppiaan kanssa, vaan karua kaupankäyntiä peruselintarvikkeista. Turun Työväen Osuuskaupan syntysanat lausuttiin 25.2.1902 Turun Työväentalossa. Uuden kaupan säännöt saivat vahvistuksen myöhemmin toukokuussa. Kun taustat olivat kunnossa, avattiin ensimmäinen myymälä. Sen sijaintipaikka oli Turun Työväentalossa sijainnut pieni huone. Kaupan ovet saatiin auki kesäkuun 2. päivänä ja pian sen yhteyteen avattiin myös kenkäkauppa. KUN alkuun päästiin, levisi liiketoiminta nopeasti. Ennen vuoden 1903 loppua Turussa oli jo kolme Turun Työväen Osuuskaupan hallinnoimaa kauppaa. Kaksi muuta olivat Amiraalistonkatu 4 b:n piharakennuksessa sekä Sirkkalankadun ja Kerttulinkadun kulmassa. Liiketoiminta ja sitoutuminen olivat siihen aikaan vielä aikamoista nappikauppaa, sillä TTO:n jäsenmäärä oli 56 ja ensimmäisen vuoden liikevaihto noin 52 000 sen ajan markkaa. 1970-luvun alussa Tarmolan asema oli erittäin vankka. Osuuskunnan taustalla oli tapahtunut kuitenkin rakenteellisia muutoksia ja Tarmolakin oli uuden Keskusosuusliike OTK:n siipien suojissa. Tarmolalla oli 1970-luvun alussa yli sata myymälää niin Turussa kuin sen lähikunnissa. Turku puski alueen veturina noin 80 prosenttia liikevaihdosta kassan kautta ulos ja myynnin kokonaissaldo esimerkiksi vuonna 1971 oli 89 miljoonaa markkaa. OTK:lla oli Turussa myös paikallinen leipomo. OTK:n alaisten yritysten työntekijämäärä oli tuohon aikaan reilu tuhat ja jäsenmäärä huiteli 20.000:n paremmalla puolella. OTK:N historia ulottui vuoteen 1917, tosin eri nimellä, ja se oli matkan varrella nielaissut siis Turun Työväen Osuusliikkeen. 1980-luvun alussa olivat edessä kuitenkin totiset ajat. Koko OTK kuopattiin vuonna 1983 ja sitä ennen ajettiin alas Turun Tarmolat. Syntyi EKA-yhtymä, joka sekin on jo kadonnut. Monen Tarmolan kyltti vaihtui Siwaksi, joista osa on tänäkin päivänä samalla liikepaikalla. Turvallinen Tarmola Turun työväki halusi ja sai oman ruokakauppansa Lihassa löytyy. Osuusliike Tarmolan modernin pikamyymälän avajaisia Stålarminkatu 33:ssa juhlittiin lokakuussa 1972. Pekka Routamaa
7 Lauantai 19. maaliskuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 19. maaliskuuta 2016 THAINYRKKEILYN MM-kisat käydään tänä vuonna Ruotsin Jönköpingissä 19.– 29. toukokuuta. Suomesta matkaan lähtee yhteensä 20 ottelijaa. Turkulaisia kehässä nähdään kaikkiaan neljä. MM-kisoihin matkaavat Turku Thaiboxing Clubin Mirka Salonen, Pia Raita ja Jussi Santalahti sekä Turku Muay Thaita edustava Daniel Forsberg. Viime elokuussa Santalahti voitti pronssia Royal World Cupissa, joka on epävirallinen MM-turnaus. Thainyrkkeilijät MM-kisoihin Ruotsiin SUOMEN jalkapallomaajoukkue kohtaa viikon kuluttua vieraissa Puolan ja 29. maaliskuuta Oslossa Norjan. Hans Backen (kuvassa) ensimmäinen ”parhaista koottu” miehistö saatiin julki alkuviikosta. Suurempia yllätyksiä ei Huuhkajien miehistö pitänyt sisällään. Miehistö on isossa kuvassa juuri se, mikä se tällä hetkellä parhaimmillaan voi olla. Yksittäisistä pelaajista, kuten Eero Markkasesta, voi keskustella, mutta kansainvälisessä vertailussa Suomi on edelleen lilliputti. Varsinkin, kun arpaonni oli kehnohko, MM-kisapaikasta haaveilu vuoden 2018 osalta on utopiaa. Suomi tarvitsisi nykyistä enemmän kansainvälisen tason pelimiehiä, jotka saavat isoja peliminuutteja säännöllisesti keskisuurissa tai suurissa eurooppalaisissa sarjoissa. Pelaajatuotanto ei yksinkertaisesti ole Suomessa riittävän laadukasta. Eikä kyse ole pelkästään osaamisesta tai sen puutteesta vaan resursseista ja niiden kohdentamisesta ylipäätään. Jotta Suomen pelaajamateriaalin saisi hilattua arvokisoihin tai kisojen portille, vaatisi se poikkeuksellisia kykyjä valmentajalta ulosmitata materiaalista sen paras mahdollinen suoritustaso ulos tyyliin Sir Alex Ferguson. Sitä on vielä mahdoton arvioida, kuinka hyvin Backe Huuhkajien kanssa tässä onnistuu. ILKKA LAPPI Sulkasatoiset Huuhkajat Mitkä ovat ensi kesän mielenkiintoisimmat urheilun arvokisat? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI KEIHÄÄNHEITTÄJÄ Tuomas Laaksonen on osoittanut, että ainakin myötätuulessa keppi lentää. 2013 mies tempaisi ennätyksensä 81,73 Paavo Nurmi Gamesissa erinomaisissa olosuhteissa. Sittemmin myötätuulta vuoden 2007 nuorten maailmanmestarin uralla ei ole pahemmin ollut. Turkulainen on kärsinyt jatkuvasti loukkaantumisista. Viime kesä loppui alkuunsa talvikaudella EteläAfrikassa tulleen akillesjännevamman takia. Katse kääntyi heti kesään 2016 ja viime kuukaudet Laaksonen onkin päässyt valmistautumaan tulevaan kilpailukauteen terveenä. – Viime syksynä pääsin jo vähän ottamaan tuntumaa. Tämän vuoden puolella olen päässyt harjoittelemaan suunnitelmien mukaan. Liikkuvuuteen ja fysioterapiaan on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Nyt aletaan vähitellen hakemaan tehoja miehestä tehoja, Laaksonen kertoo. TAMMIja helmikuun vaihteessa Laaksonen hioi kuntoaan Teneriffan lämmössä. Lähtökohdat huomioiden leirin tulokset olivat rohkaisevia. – Voimatasot eivät vielä ole ihan sillä tasolla kuin aiemmin, mutta heittojen pituuksissa se ei ole näkynyt. Ihan täysivauhtisia heittoja en ole vielä tehnyt, mutta nyt olen pystynyt heittämään vähemmällä voimalla suunnilleen samanlaisia heittoja kuin aiemmin kovemmalla vauhdilla, Laaksonen toteaa. – Teneriffalla koeteltiin vähän karmaakin, kun leirin viimeinen heitKeihässopan hämmentäjä Loukkaantumista toipunut Tuomas Laaksonen haaveilee arvokisoista Kolme vuotta sitten Paavo Nurmi Gamesissa heittänyt Tuomas Laaksonen haluaa päästä kisaamaan jälleen myös kotikaupungissaan huippuja vastaan. Pari viime kesää olen istunut katsomon puolella. Nälkä heittää kotiyleisön edessä on kova, Laaksonen sanoo. Shoja Lak toharjoitus tehtiin samana päivänä kuin jalka vuotta aiemmin hajosi. Kun siitä selvisi, niin suurella mielenkiinnolla odotan itsekin kesää. Turkulainen haluaa päästä hämmentämään arvokisojen keihäsvalintoja. Amsterdamin EM-kisoihin on auki kaksi paikkaa ja Rion olympialaisiin Tero Pitkämäen ja Antti Ruuskasen takana yksi paikka. – Molemmat arvokisat totta kai ovat mielessä. Paikoista tappelee monta ukkoa, jotka ovat pystyneet heittämään viime vuosina tasaisesti yli 80-metrisiä kaaria. Amsterdamin tulosraja (79 metriä) ei riitä mihinkään. VARTEENOTETTAVAKSI arvokisavaihtoehdoksi nouseminen vaatisi Laaksoselta terveenä pysymisen lisäksi useita onnistumisia alkukesän kisoista. Jotta arvokisaedustuksista haaveileminen olisi realismia, pitäisi Laaksosen viskoa keihästä tasaisesti ainakin lähelle omaa ennätystä ja mielellään ainakin lähelle Rion olympiarajaa (83 metriä). – Suunnitelmissa on avata kisakausi toukokuussa. Ainakin Vantaalle ja Raaseporiin on tulossa kovat keihäskisat. Lisäksi pitää katsoa Eliittikisojen aikataulua sillä silmällä, että pääsisi kunnon tuloksia tekemään. – Pitää myös katsoa minkälaisia ilmoja Suomessa on. Portugalissa leireilen keväällä, mutta jos on kovin kylmää, täytyy ehkä hakea lämpimämpiä heitto-olosuhteita KeskiEuroopasta, Laaksonen miettii.
9 Lauantai 19. maaliskuuta 2016 AAMUSET ASIANAJAJAT VAPAAEHTOISTOIMINTA SUUTARI HUOLTOPALVELUITA PESULAPALVELUT VAPAA-AIKA TILITOIMISTOT TERVEYSPALVELUT RAKENTAMINEN PALVELEVAT PAIKALLISET
Lauantai 19. maaliskuuta 2016 AAMUSET 10 Työ&talous ILKKA LAPPI ERILAISET ruoan kuljetuspalvelut ovat tulleet ryminällä Suomeen. Hyvän vastaanoton Suomessa saaneet yritykset ovat rantautuneet viime kuukausina myös Turkuun. Wolt aloitti Turussa viime joulukuussa ja kuukausi sitten myös Foodora aloitti Turussa. Turkulaiset ovat löytäneet yritykset nopeasti. Sekä Wolt että Foodora on saanut hyvän jalansijan Turussa ja kasvunäkymätkin yrityksillä ovat hyvät. Kumpikaan yrityksistä ei näe, että kilpailusta olisi suoranaista haittaa. – Minä näen asian niin, että on koko alalle hyödyllistä, kun ihmiset löytävät jonkun lähettipalvelun. Sitten he ymmärtävät, että muutakin ruokaa kuin perinteistä pizzaa tai kebabia voi tilata, toteaa Foodoran PR Manager Robert Torvelainen. Samoilla linjoilla on Woltin operatiivinen johtaja Juhani Mykkänen. – Koen kilpailun niin, että kun jossain asiassa on järkeä, on luonnollista, että muutkin alkavat sitä tehdä. Toimimme sellaisella alalla, joka tulee lähivuosina kasvamaan valtavasti. Pyrimme tekemään asiakkaan tilauskokemuksesta parhaan mahdollisen. Me keskitymme siihen, hän linjaa. BERLIINILÄISESTÄ start upista puolisentoista vuotta sitten alkunsa saanut Foodora on profiloitunut ennen kaikkea polkupyörillä ruokaa toimittavaksi yritykseksi, vaikka käytössä on tarpeen mukaan myös autoja. Tänä keväänä myös Wolt lisää polkupyörien määrää. – Pyrimme mahdollisimman nopeaan toimitukseen. Pyörän tai auton käyttö riippuu siitä, mitä toimitetaan ja minne toimitetaan. Pyörälähettien hommat ovat myös kysyttyjä töitä. Tällä hetkellä meillä on 250 lähettiä ja lisää halukkaita on, Mykkänen sanoo. – Olemme havainneet pyörät keskusta-alueilla käytännössä nopeimmaksi kuljetustavaksi. Keskimääräinen kuljetusaikamme viime vuonna oli kahdeksan minuuttia siitä, kun ruoka ravintolassa oli valmis. Käytämme autoa ensisijaisesti, jos tilaus on niin suuri, ettei sitä voi järkevästi pyörällä toimittaa, sanoo Torvelainen. Ruoan tilaaminen sekä Woltin että Foodoran kautta painottuu iltoihin ja ennen kaikkea viikonloppuihin. – Perjantaista sunnuntaihin tilausmäärämme ovat noin kaksi kertaa suuremmat kuin maanantaista torstaihin, Mykkänen toteaa. TÄLLÄ hetkellä Turussa voi Woltin kautta tilata ruokaa yli 40 ravintolasta. Foodoran kautta ruokaa saa yli 30 Turun ravintolasta. Toistaiseksi toiminta on keskittynyt keskustan ympäristöön, mutta laajenemismahdollisuuksia tutkitaan jatkuvasti. – Mukaan tulevien ravintoloiden sijainti vaikuttaa laajenemiseen. Meille ei ole estettä laajentua ydinkeskustan ulkopuolelle, mutta sivummalta pitäisi saada useampi ravintola mukaan, jotta alueen asiakkailla olisi valinnan varaa, Torvelainen toteaa. Kilpailu ei pelota Ruoankuljetuspalvelut luottavat kasvaviin markkinoihin Turkuun saapuneet ruoankuljetuspalvelut Foodora ja Wolt ovat saaneet hyvän vastaanoton turkulaisilta. Wolt Foodora
11 Lauantai 19. maaliskuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 19. maaliskuuta 2016 AAMUSET 12 Kummalki pual www.aamuset.? ILKKA LAPPI ORIKEDON teollisuusalueen asemakaava kokee muutoksia tänä keväänä. Maaliskuun alussa Turun kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavanmuutosluonnoksen laadittavan kaavaehdotuksen pohjaksi. Asemakaavoja muutetaan Orikedon liittymän läheisyydessä, Metsämäen ja Orikedon teollisuusalueiden ja Vähäjoen rajaamalla alueella. Alueeseen on otettu kaavateknisistä syistä mukaan osa Vanha Tampereentietä ja Orikedon liittymä. – Alueelle haettu kaavamuutos on sisällöltään tekninen, koska tehtyjen lakimuutosten myötä tilaa vievää kauppaa ei voi sijoittaa keskustan ulkopuolelle ilman asianmukaista kaavamerkintää. Käytännössä nyt tehtävällä kaavamuutoksella taataan liiketoiminnan jatkuminen entisellään, toteaa Turun kaupungin kaavoitusarkkitehti Sissi Qvickström. ASEMAKAAVANMUUTOS perustuu Rautakesko Oy:n asemakaavanmuutosanomukseen. Muutos on tullut ajankohtaiseksi maankäyttöja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien säännösten muuttuessa. Myöhemmin alueeseen on otettu mukaan kaksi kiinteistöliikelaitoksen kaavoitusaloitetta, joilla alueelle lisätään ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuusrakennusten korttelialuetta. Kaava-alueella toimii Oritur Oy, Orikedon Hirsitalonäyttely, Rautakesko Oy ja Wurth Oy. – Muutokset kaavaehdotukseen ovat vielä mahdollisia, mutta tällä hetkellä näyttäisi siltä, ettei niille ole tarvetta. Suurimmat muutokset verrattuna nykyiseen asemakaavaan on teollisuusalueen laajeneminen Orhikujanteesta itään ja Harmokadun päähän. – Alueen voi kysynnän mukaan lohkoa useampaan pienempään osaan. Kysyntää pienistä teollisuustonteista alueelle on ollut jo viime vuoden puolella, Qvickström toteaa. UUSIA asuinrakennuksia ei Ohikulkutien tai Orikedon alueelle ole suunnitteilla. – Maaperä Vähäjoen puoleisella alueella on haasteellista, Qvickström toteaa. Varsinainen kaavaehdotus on tarkoitus saada lausuntokierrokselle myöhemmin tänä keväänä. – Pyrkimyksenä on, että kaava ehdittäisiin saada nähtäville huhtikuun lopussa ja lähetetään sitten lausuntakierrokselle asianomaisille tahoille, Qvickström kertoo. Teollisuusalue paisuu Uusi asemakaava mahdollistaa Orikedon laajenemisen Rautia K-maatalouden avajaisia vietettiin Orikedolla neljä vuotta sitten. Jane Iltanen ORIKETO
13 Lauantai 19. maaliskuuta 2016 AAMUSET Kummalki pual: Oriketo
Lauantai 19. maaliskuuta 2016 AAMUSET 14 Kummalki pual: Oriketo
15 Lauantai 19. maaliskuuta 2016 AAMUSET Kummalki pual: Oriketo
16 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 19. maaliskuuta 2016 BRINKKALAN galleriassa Vanhalla Suurtorilla nostetaan esiin historiallisia naishahmoja Anna Franckin näyttelyssä Ei tavallisia kuolevaisia. Mukana on Suomen historiaan liittyviä henkilöitä. Kuvasarja on Franckin tutkielma tämän päivän näkökulmasta ja erityisesti siitä miten sukupuolirooleja on rikottu ennen ja nyt. Normien kyseenalaistaminen on sarjan keskeinen aihe. Näyttely on auki 17. huhtikuuta asti. Suomalaisia suurnaisia KOLMANTEEN osaan venyvät animaatiot eivät yleensä ole valtavan onnistuneita. Kolmas Shrek ja Toy Story 3 ovat poikkeuksia, jotka vahvistavat säännön. Ja samaan onnistujien joukkoon voi laskea myös Kung Fu Panda 3 -elokuvan. Se jatkaa kahden aiemman elokuvan viitoittamalla tiellä olemalla suhteellisen nopeatempoinen ja aikuisenkin mielestä verrattain hauska. Juoni on toki suhteellisen yksinkertainen, mutta sitä sopi odottaakin. Vauhtia ja vitsejä puolessatoista tunnissa riittää senkin edestä. Kolmannessa Kung Fu Pandassa Po (suomalaisessa versiossa Tuomas Uusitalo) tapaa kadonneen biologisen isänsä. Yhdessä he matkustavat pandojen kadonneeseen laaksoon. Pandaidyllin rauha kuitenkin järkkyy, kun Po ja muut pandat joutuvat kohtaamaan Kain, joka hallitsee yliluonnollisia voimia. Teemoiltaan uudessa Kung Fu Pandassa on reilusti tuttuja elementtejä. Po joutuu kohtaamaan haasteita, joiden ansiosta hän oppii jälleen uutta itsestään. Hassuttelun alla on myös opettavaisia elämänarvoja. Kenelle: Alakouluikäisille elokuvasarjan aiemmat osat nähneille. Arvio: Kantaa mainiosti kestonsa ja jaksaa huvittaa myös aikuisempaa katsojaa. ILKKA LAPPI Pandojen kokoontumisajot Mikä on kaikkien aikojen paras Turussa kuvattu elokuva? Miksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI PEKKO Pesosen käsikirjoittamassa ja Ville Jankerin ohjaamassa Onnenonkija-elokuvassa näytteleminen oli iloista ja helppoa Minka Kuustoselle. Onnenonkijan naispääosassa näyttelevä Kuustonen sai tehdä töitä Olavi Uusivirran kanssa. Kallion lukion kasvatit ovat olleet ystäviä pitkään, mutta aikaisemmin he eivät ole töitä tehneet yhdessä. – Kun on takana 15 vuoden ystävyys, ei kuvausten alkaessa ollut tutustumisvaihetta ollenkaan. Pystyttiin heti tekemään töitä yhdessä. Minulle toisen silmiin katsominen ja kohtaaminen on tärkeää, kun näytellään yhdessä. Se oli paljasta, koska tunsimme niin hyvin, Kuustonen toteaa. Onnenonkija kertoo raisiolaisesta Marjasta, joka pitää lifestyleblogia. Hänen maailmansa on pinnalta luksusta ja glamouria, mutta blogi-Marjan elämä on aika kaukana Raisiossa vanhempiensa luona asuvan tytön todellisuudesta. Blogissa Marja kirjoittaa upeista vaatteista ja luksuselämästä seurapiireissä. Todellisuudessa rahaa ei ole bussikortin lataamiseen. – Marjassa on koko ajan ristiriita. Hänellä on pyrkimys onneen, mutta taustalla on ongelmia. Sitä ristivetoa oli kiinnostava näytellä. Kyseessähän on rakastettava elokuva lifestylebloggaajasta. Ennakkoluulot ja nettikommentit, joita hän kohtaa, ovat rankkoja ja todellisia asioita. Tuossa alassa on paljon sellaista, mikä on siirrettävissä mihin tahansa alaan, Kuustonen sanoo. – Marjan roolia oli ihana tehdä, koska hänen mielenmaisemansa oli positiivinen. Hän haluaa välittää maailmasta kauniin kuvan ja uskoo käyttämiinsä aforismeihin. RISTIVETOA Marjan elämään syntyy myös, kun onneen ja yltäkylläisyyteen pyrkivä Marja törmää sattumalta Uusivirran näyttelemään Olavi Reippaaseen, jonka elämä on myös muuta kuin päällepäin näyttää. Sattuman oikusta kummankin elämä saa uuden suunnan. Molemmissa hahmoissa on myös selkeä kasvutarina. – Alussa Marja pyrkii olemaan tietynlainen bloggaaja, joka on aika samanlainen kuin muut. Se ei ehkä ole totuus. Oman äänen kuulluksi saaminen on tärkeä viesti elokuvan taustalla, Kuustonen pohtii. Rooliinsa valmistautuessaan Kuustonen tutustui perinpohjaisesti lifestyleblogeihin ja opetteli malliposeerauksia. Jo aiemmin muun muassa elokuviin, teatteriin ja muotiin keskittyneet blogit olivat tulleet tutuiksi. – Muotiblogeihin liittyvä glamourin tavoittelu on mielenkiintoinen ilmiö. Eihän elämän tarvitsisi olla ollenkaan glamouria. Itseironiset muotiblogit kolahtavat itseeni. Arvostan suuresti bloggaajia ja vloggaajia. Huomasin, että usein sellaiset erottuvat ja menestyvät, jotka uskaltavat olla rohkeasti omia itsejään. Onnenonkija ensi-illassa 25. maaliskuuta. Kallion kasvatit Turussa Minka Kuustoselle hyppy lifestylebloggaajan saappaisiin oli hauskaa Minka Kuustosen ja Olavi Uusivirran tähdittämää Onnenonkijaa kuvattiin viime kesänä Turussa. Jussi Virkkumaa
17 Lauantai 19. maaliskuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 19. maaliskuuta 2016 AAMUSET 18 Mielipide Tack… …nej tack! ALLE vartissa Turusta Tukholmaan. Hyperloop-putkilossa olisi sekin hyvä puoli, että se kytkisi Turun elimellisesti läntiseen Eurooppaan, jonne Turku kulttuurillisesti kuuluukin. Muut tähyilkööt itään. ENSI viikolla vietetään rasisminvastaista viikkoa. Hieno juttu, jonka ainoa varjopuoli on se, että sellaista täytyy ylipäätään erikseen viettää. Rasisminvastaisuuden soisi ennemminkin olevan vallitseva olotila. POSTI antoi kenkää 181 ihmiselle ja nosti toimitusjohtajansa palkkaa. Miksi ihmeessä? No siksi, että on raskasta hommaa se alituinen tehostaminen ja potkujen antaminen. Ei siihen riitä pelkkä Alkon rivisamppanja. Pikkuisen vanhempaa Domppaa sen olla pittää. KAUPAT ovat avoinna myös pääsiäisenä, mutta nähdäänköhän siitä huolimatta normaali hamstrausjono vielä kiirastorstaina. Se on keskiluokan oma leipäjono. Kamaa raahataan kotiin selkä vääränä kuin maailmanlopun edessä. MILLAINEN merkitys Suomen saamalla kansainvälisellä huomiolla esimerkiksi urheilussa tai taiteessa on kansalliselle itsetunnolle? ANDERSSON: Kyllä niillä aika iso mielestäni on. Kyllähän ne kansakuntaa yhdistävät. Itse olin silloin ulkomailla, mutta oli hienoa huomata, miten esimerkiksi nuorten Leijonien maailmanmestaruus nostettiin esiin. Tällaisille yhteisille isoille saavutuksille ilmeisesti on tarvetta. PERHEENTUPA: Kun ihmiset elävät tällä hetkellä omissa kuplissaan, niin ehkä tämänkaltaiset ainakin vielä arvoneutraalit asiat yhdistävät kansaa. Ne ovat sellaisia asioita, joista kaikki voivat iloita. Se on tärkeää. LA: Sinänsä on vähän harmi, että suomalainen mentaliteetti on vähän sellainen, että esimerkiksi ehdokkuuksista ei osata samalla tavalla iloita. CP: Jääkiekko on jo pitkään ollut siinä asemassa, että se kerää, mutta toivottavasti myös kulttuuriin ja muihin liittyvästä menestyksestä osataan iloita tulevaisuudessa vielä enemmän. Esimerkiksi Valion Lemmy-mainoksesta syntyi hienoa hypetystä. LA: Sellainen ero urheilun ja kulttuurin välillä on, että Suomella on tosi paljon menestyksekkäitä toimijoita kulttuurin saralla, mutta niistä ollaan aika paljon vähemmän tietoisia, jos miettii esimerkiksi klassista musiikkia. CP: Nimenomaan. Se olisikin hienoa, jos päästäisiin siihen, että koko kansa jännittää, miten Lappeenrannan laulukilpailuissa käy. LA: Niitäkin menestystarinoita voisi koittaa nostaa vielä enemmän esiin, jotka menestyvät marginaalisemmalla alalla. CP: Sitä olisi hyvä miettiä esimerkiksi Suomen 100-vuotisjuhliin liittyen, että miten asiat nostetaan esiin. Esimerkiksi Sibeliuksen juhlavuoteen oli isot panostukset. Se näkyi paljon niille, jotka seurasivat, mutta osalta se meni ihan ohi, miten Sibelius olisi saatu jalkautettua vaikkapa someen. DEBATTI DEBATTI TURUN Sanomat uutisoi 2. maaliskuuta Turun kauppatorin alueen kehittämissuunnitelmasta. Turusta halutaan tehdä pyöräilyja joukkoliikenteen ykköskaupunki Suomessa. Kuitenkin käynnissä olevasta kauppatorin kehittämissuunnitelmasta ja ratikkahankkeen selvitystyöstä puuttuu yksi merkittävä tekijä, vuokrapyöräparkit. Sen lisäksi, että Turussa pyritään kehittämään joukkoliikennettä, olisi samalla kehitettävä entistä enemmän kaupunkipyöräilyä. Ilmaston lämpeneminen on yksi suurimmista haasteista ihmiselle ja maapallolle. Suurin saastuttaja on teollisuuden lisäksi yksityisautoilu. Tärkeintä olisi ilmastomyönteisyyden kasvattaminen kaupunkilaisten keskuudessa. Pyöräilyllä on myös terveyttä edistäviä vaikutuksia. Kävin muutama vuosi sitten Barcelonassa. Silmään pistivät vuokrapyöräparkit, josta kaupunkilaiset saivat vuokrata pyörän käyttöönsä tietyksi ajaksi pientä summaa vastaan. Ajatus vuokrapyöräparkeista olisi myös selvittämisen arvoinen ainakin Turussa ja mahdollisesti koko Turun seutukunnan alueella. Vuokrauspalvelun voisi yhdistää hyvin toimivaan Föli-matkakorttijärjestelmään tai omaa henkilökorttiin tai passiin. Kaupunkilainen voisi syöttää automaattiin omat tietonsa. Pyörän vuokrauksesta voitaisiin periä pieni summa vastineeksi tai sisällyttää kuukausitai sarjakortteihin tai antaa kaupunkilaisten käyttöön jopa ilmaiseksi. Pyörän voisi palauttaa käytön jälkeen mihin tahansa haluamaansa Föli-alueen pyöräparkkiin. Automaattiin syötettäisiin omat tiedot, joten henkilö pystyttäisiin jäljittämään ongelmatilanteissa. Haasteita polkupyörien vuokraukselle varkauksien ja ilkivallan lisäksi ovat Suomen talvet sekä käyttäjien määrä. Turussa käyttäjiä todennäköisesti riittäisi, mutta Fölin alueella tarvittaisiin tarkkaa suunnittelua vuokrapyörien sijoituspaikoissa ja riittävää väestöpohjaa. Haasteena Turun ulkopuolella olisivat myös kasvavat välimatkat. Tämä olisi yksi varteenotettava vaihtoehto liikenteen kehittämiselle niin Turussa kuin koko Turun seudulle. Kun ratikkahankkeen ja keskustan kehittämishankkeiden selvitystyötä jatketaan, olisi samalla myös tutkittava mahdollisuuksia pyöräparkkien kehittämiselle. Ne olisi sijoitettava ihmisten luonnollisten kulkureittien varrelle. Se edistäisi ihmisten liikkumista julkisilla kulkuvälineillä sekä pyörällä. Hyvin toimiva joukkoja pyöräilyliikenne olisi varmasti yksi vetovoimatekijä koko maakunnalle. PIIA NORONEN, PYÖRÄILEVÄ TURKULAINEN Turun seudulle vuokrapyöräparkit CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on kansanedustaja (vas.) ja valtuustoryhmän pomo Turussa. Kenttäharmaa VS Punavihreä
19 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 19. maaliskuuta 2016 KOLUMNI TURUN Sanomat kertoi (8.3.), että Itäisellä Pitkäkadulla liki 50 vuotta toiminut Kultainen Hirvi joutuu sulkemaan ovensa. TOK:n ostamaan kiinteistöön on tulossa ruokakauppa ensi vuoden aikana. Perinteisen ravintolan säästämistä toivovaan Facebookryhmään tuli parissa päivässä yli 5 000 tykkääjää ja ravintola on saanut laajasti turkulaisilta myötätuntoa. Sinänsä TOK:n halu saada alueelle oman ketjun kauppa on ymmärrettävä. Alueella on Siwa ja K-Market. Kuten TOK:n toimialajohtaja Mikko Rauhanen Facebook-ryhmän perustaneelle perusteli: ”Kupittaalla asuu ja käy töissä paljon ihmisiä, joiden arkea lähellä sijaitseva kauppa helpottaa. Lisäksi Kupittaan puistossa vierailee ympäri vuoden ihmisiä vapaa-ajan harrastusten parissa.” Perustelu on ymmärrettävä. Kilpailijat imuroivat ihmiset. Maallikko ihmettelee, onko kenenkään etu, että kilpailijat ovat ympäri kaupunkia lähes vierekkäin. Lähin Salekaan ei tolkuttoman kaukana ole. Hirvestä lähimpään Saleen on Google Mapsin mukaan 650 metrin matka. Ilmeisesti kahdeksan minuutin kävelymatka on nykypäivänä ihmisille ylivertainen. OLEN jäävi Hirven suhteen. Olen ollut töissä paikassa ja sukulaisiani on ollut siellä tarjoilemassa. Hirvessä olen juhlinut lakkiaisiani ja itkenyt isäni kuolemaa. Hirven suosion salaisuus on siinä, että paikka ei koskaan ollut ruokatrendien perässä. Hirvi on ollut ihmisten paikka ihmisille. Jos uusi Hirvi jossain vaiheessa Itä-Turkuun nousee, asiakkaat seuraavat perässä. ILKKA LAPPI Hirvee ikävä Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T VARISSUOLLA olevaan Littoistentien ja Hintsa Knaapin kadun väliseen liikennevaloristeykseen tulisi ehdottomasti saada suojatie Hintsa Knaapin kadun puolelta, Suurpäänkadun puolelle, Kousankulman liikekeskuksen kohdalle. Tällä hetkellä tienylitykseen on käytössä vain alikulku. Liikennettä risteyksessä on paljon, koska Kousankulman liikekeskuksessa sijaitsee muun muassa apteekki, sosiaalitoimisto ja muita lukuisia liikkeitä. Palveluita käyttävät erityisesti ikäihmiset jotka käyvät apteekissa ja moni heistä kulkee jalan. Alikulku tuo lenkin apteekille. Erityisesti talviaikaan alikulun alaja ylämäki Kousankulmalle ovat todella jyrkkiä ja kulku liukkailla keleillä on haastavaa. Suojatien tarpeellisuuteen on erityisesti tullut palautetta vanhuksilta, jotka liikkuvat rollaatetoreilla tai henkilöiltä kellä jotain liikuntarajoitteita, jolloin liikkuminen erityisesti talvella jäiden aikaan on haasteellista. Koska risteyksestä puuttuu suojatie, ihmiset eivät kierrä alikulusta, vaan he hyppivät tien yli. Se aiheuttaa useita vaaratilanteita, koska Littoistentiellä on erittäin vilkas liikenne. Suojatie helpottaisi monen ihmisen liikkumista päivittäisille pakollisille asioilleen kuten apteekkiin, sosiaalitoimistoon ja muihin palveluihin. Toivomme, että suojatie saataisiin ennen kuin mitään pahempaa onnettomuutta tapahtuu. Suojatie olisi turvallisempi, nopeampi ja helpompi vaihtoehto tien ylitykselle. Tätä muutosta toivovat monet ihmiset jotka asuvat Varissuolla. SAILA HOLM YHDESSÄ-YHDISTYS Suojatie alikulkutunnelin rinnalle KAARINAN kaupunginhallitus päätti 7. maaliskuuta, että lukion aikuislinja jatkaa toimintaansa. Iso kiitos tästä! Mielestämme kaupunginhallitus teki päätöksen, joka osoittaa yhteisvastuullisuutta ja tukee kauaskantoista, kestävää kehitystä. Kaarinassa arvostetaan sivistystä – tämä on valtakunnallisestikin tarkasteltuna erittäin hieno asia! Aikuislinja on ensisijaisesti lukio, mutta toisaalta paljon muutakin. Monet aikuisopiskelijat parantavat tai täydentävät todistustaan, aloittavat uuden kielen opiskelun tai suunnittelevat yliopisto-opintoja kypsemmällä iällä. Tervetuloa opiskelemaan Kaarinan lukion aikuislinjalle myös jatkossa! LUKION AIKUISLINJAN OPETTAJAKUNTA Kiitos Kaarinan päättäjille