REMP TuULetus I Aamuset KA I Kaupunkimedia HT SE PA U P U N KILE Lauantai 19. huhtikuuta 2014 | Nro 31 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä #& ! *% %$$ " ((( ' # & ! ##& &
# & ! &
# & # # #) ! ## ! & ## & !
# &!
# # ## ' #
'
& &! & # Direktiivi voi syksyllä viedä ajo-oikeudet Uutiset s.6 sadoilta ammattikuljettajilta. Teatterin kasvatti Kauden komeetta? Pyhästi lihistä Pakan poika Matti Tuominen tuli tunnetuksi kauppaneuvos Paukkuna. Ura alkoi teatterissa järjestäjänä. Kaupunki s. 8 Interin puolustuksessa pelaa mielenkiintoinen mies. Stefan Marinkovicista povataan kauden komeettaa. Urheilu s. 10 Pyhän Lihiksen Ritarikunta haluaa nostaa lihapiirakan uuteen kukoistukseen. Miksei vaikka vientituotteeksi. Herkutellen s. 12
!
=16<14-1:1 2WSI XqQ^q STW !? ? RI ! ? XqQ^qq  TIX[Q ? ! XqQ^qq  TIX[Q ? )IU]XITI TW]VI[ RI ^qTQXITI ? 8qQ^Q\\qQV P ]QV\QWXM\][\I \MSVQQSSISW]T]\][\I ^IT\]]\M\]V ]QUISW]T]\\IRIV RWPLWTTI -MZWVS]RI :IQ[QW 8]P ! ! ! ___ KINM]TX]SSI Å
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 19. huhtikuuta 2014 Tack… KOLME kovaa. Vuoden uusturkulaiseksi valittiin kolme maahanmuuttajakaupunginvaltuutettua: Roda Hassan (vihr.), Alas Ali (kesk.) ja Mohammad Azizi (kok.). Aamuset onnittelee. OU jee. Ruissalo saa uuden festivaalin, kun Ilmiö muuttuu H2Ö-festivaaliksi. Se järjestetään Ruissalon telakalla 18.–19. heinäkuuta. Turku, Suomen festivaalipääkaupunki. Pääkirjoitus 19.4.2014 Turun ja maahanmuuton varassa VARSINAIS-SUOMESSA asui viime vuoden lopussa 470 880 ihmistä. Väestö kasvoi vuodessa 2 005:llä eli tahti kiihtyi, sillä vuonna 2012 kasvu oli 300 pienempi. Aikaisempina vuosina ovat kasvaneet erityisesti kaupunkiseudut ja niiden reuna-alueet, mutta nyt kasvaa enää Turun seutu ja Turku. Turun kaupungin väestönkasvu on kiihtynyt samaan aikaan, kun muiden alueiden kasvu on hidastunut. Maakunnan muissa seutukunnissa väestö väheni viime vuonna. VakkaSuomen väestö väheni vain hieman, mutta Turunmaan väestökato kiihtyi. Väki karkaa erityisesti Salosta, joka on muutoinkin vaikeuksissa. Suurin osa Varsinais-Suomen väestönkasvusta selittyy maahanmuutolla. Kaksi kolmasosaa väestönkasvusta syntyy siitä. Suurin osa maahanmuu- VUODEN i ktyonomiksi on valittu kalataloussuunnittelija Timo Saarinen (kuvassa) Airiston–Velkuan kalastualueelta. Iktyonomi on luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinnon tutkinto. Iktyonomi työskentelee yleensä kalatalous- ja ympäristöalalla esimiehenä, tuotekehityksessä tai neuvonnassa. SUUR-TURKU on jo totta. Hätäkeskukset yhdistyivät ja ilmoituksia tulee Hollolaa myöten. Turkuun saadaan tietoa, kun Suur-Turun etäisessä lähiössä Riihimäellä auto ajaa ojaan. MISSÄ vika? Mopoautoille tapahtui 88 liikennevahinkoa tuhatta mopoautoa kohden vuonna 2012. Vastaava suhdeluku mopoilla oli 21 ja henkilöautoilla 31. Tutkimisen paikka.
LASSE VIRTANEN N Kulturelli MARIA ALA-SULKAVA AINO LAINE on yrittäjä ja FC Barcelonan fani. on muusikko ja yhdistysaktiivi. DEBATTI LAINE: Venäjän röyhkeys on saanut jopa koomisia piirteitä. ALA-SULKAVA: Ukrainassa toteutetaan parhaillaan jotain pitkän ajan suunnitelmaa. Putin on erittäin arvaamaton ja se kyllä hieman pelottaa. Venäjällähän mikään ei ole niin varmaa kuin epävarmuus. AL: Viron Pronssisoturi-kiista oli yksi esimerkki. Ja samanlaisia liikkeitä tehtiin Georgiassa. MA-S: Nyt se touhu vain on niin räikeää. Vastapuolen reaktiot ovat hampaattomia. Narua keritään ItäUkrainassa niin pitkään kuin sitä toisesta päästä puretaan. Krimin historia on tietysti toinen juttu. AL: Krimillä on runsaasti venäläisväestöä ja Venäjän tukikohdat. Joku vihjaili, että Krim vois kuulua vanhojen sopimusten perusteella monelle muullekin maalle. MA-S: Voisihan Putin seuraavaksi sanoa, että ottaa myös Porkkalan takaisin. AL: Hyvä pointti. Meillä on pitkä
VUONNA 1870 Turussa oli 19 793 asukasta, joista suomenkielisiä oli 48,5 prosenttia (9 594), ruotsinkielisiä 43,3 prosenttia (8 566) ja jotain muuta kieltä puhuvia 8,2 prosenttia (1 633). Suomenkielisten osuus kasvoi aina vuoteen 1980 asti ti (94,6 %), mutta kääntyi sen jälkeen n pysyvään laskuun. maaraja Venäjän kanssa. EU-Suomi on ottanut vuosien varrella isoja poliittisia irtiottoja Venäjästä. Siinä on riskinsä. MA-S: Putin on uransa alusta alkaen osoittanut olevansa kunnianhimoinen ja vallanhaluinen. Hän on samalla otollinen käsikassara harmaille taustatahoille ja ottaa siitä ehkä kaiken hyödyn. Hän on se jumala siellä, mutta tuskin hän yksin pystyy sitä kuvaa luomaan ja ylläpitämään. AL: Putinin todellisuudentaju on mielestäni ihan oikeasti järkähtänyt. Ehkä jotkut nyt käyttävät sitä vain hyväkseen? Venäjän kansan kannalta touhulla ei ole mitään väliä. MA-S: Se vain raivostuttaa, että tuosta vain vallataan osia itsenäisestä Ukrainasta. Miten se edes voi olla mahdollista? Lännessä katsotaan vierestä ja muualla nauretaan lännen touhulle. AL: Ja koko kansainväliselle yhteisölle. YK:lle on naurettu jo kolme vuosikymmentä. Se ei enää osaa toteuttaa sitä tehtävää, mitä varten se on perustettu. NIKKE NOUSUKAS KUKA näitä kaipaa? Kaikki Ylen suuret keskusteluillat menevät huutamiseksi. Keskustelua? Hevonpeetä koko anti. TURUN kehyskuntia paisuttaa luonnollinen väestönkasvu eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus, kuten tilastoväki asia ilmaisee. Vauvoja syntyy enemmän kuin väkeä kuolee. Turussa jo lähes kymmenen prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Vieraskielisten määrä ylittää vuoden lopulla Varsinais-Suomessa ensimmäistä kertaa ruotsia puhuvien määrän. Varsinais-Suomessa puhutaan 111 eri kieltä. Suurimmat kielivähemmistöt ovat venäjänkieliset (4 601) ja vironkieliset (3 487). Tuhannen puhujan rajan puhkaisevat myös kurdi, arabia, albania ja somalia ja englanti. Tältä näyttää todellisuus ja siihen on sopeuduttava. Mikään ei viittaaa siihen, että kehityksen suunta muutttuisi. Kielten määrä kasvaa, samoin n vieraskielisten osuus. Muutos tuntuu radikaalilta, muttta on syytä muistaa, ettei Varsinais-Suomi ole koskaan ollut puhtaan n yksi- tai kaksikielinen. Bisnesleidi PITÄÄKÖ Venäjää pelätä? …nej tack! tosta kohdistuu Turkuun, mutta Turku saa silti enemmän muuttovoittoa muualta Suomesta.
AAMUSET 6 UUTISET Pitäisikö taksiliikenne vapauttaa avoimelle kilpailulle? Lasten parlamentilla suurkokous TURUN lasten parlamentti kokoontuu täysistuntoon keskiviikkona 23. huhtikuuta kello 9–11.30 kaupungintalon valtuustosalissa. Lasten parlamentin toimintaan osallistuu jokaisesta turkulaisesta alakoulusta kaksi oppilasedus- tajaa eli yhteensä noin 70. Kokouksen pääaiheina ovat lasten näkökulma turkulaisessa päätöksenteossa, liikunnan lisääminen koulupäivään sekä säästöjen vaikutus koululaisten arjessa. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 19. huhtikuuta 2014 Ammattikuskien aikapommi Jokiin 200 000 meritaimenta Ajokorttidirektiivi voi viedä ajo-oikeudet sadoilta ammattikuljettajilta AIRISTON–VELKUAN kalastusalueen vesille laskeviin jokiin istutetaan tänä keväänä noin 200 000 vastakuoriutunutta meritaimenen poikasta. Jokipoikaset ja puroissa elävät taimenet käyttävät ravinnokseen pääasiassa jokien pohjalla eläviä hyönteisiä ja niiden toukkia. Taimenenpoikaset elävät joessa yleensä 2–5 vuotta, jonka jälkeen syönnösvaelluksella meressä taimenet siirtyvät kalaravintoon. Osa poikasista jää koko elämänsä ajaksi jokeen. Taimen pysyttelee meressä rannikon läheisyydessä. Sen tärkeimpiä saaliskaloja ovat silakka ja piikkikalat. Merkityistä kaloista valtaosa saadaan saaliiksi sadan kilometrin säteellä istutuspaikasta. Aurajokeen on istutettu tänä keväänä lisäksi noin 27 000 kaksivuotiasta rasvaeväleikattua meritaimenta. Istutukset on kustannettu pääosin kalatalousvelvoitevaroin. Kalat ovat vaellusikäisiä ja parhaat saavuttavat 60 sentin alamitan jo tulevana syksynä. Aamuset ePressiin AAMUSET-LEHTI on tästä viikosta lähtien luettavissa myös kirjastojen maksuttomassa ePress-palvelussa. Kirjaston koneilla voi lukea tuoreeltaan yli sataa maakunta-, paikallisja kaupunkilehteä. Kyseessä ovat lehtien sähköiset näköisversiot, joissa on täysin sama sisältö kuin printtilehdissäkin. Lehdistä on tietokannassa kolmen kuukauden numerot. Aamusten näköislehteä voi lukea myös kotikoneella osoitteessa www.aamuset.fi/arkisto. Täältä löytyvät niin ikään kaikki kolmen kuukauden aikana ilmestyneet lehdet. Keskiviikon näköislehti ilmestyy keskiviikkona aamupäivällä, viikonvaihteen lehti perjantaiaamupäivisin. KARI LAINE SUOMEN tavaraliikenteessä muhii aikapommi. Syyskuussa tuhansilta ammatikseen kuorma-autoa ajavilta kuljettajilta saattaa lähteä ajo-oikeus. EU:n ajokorttisäännösten mukaan tämän vuoden syyskuussa astuu voimaan direktiivi, jonka mukaan kaikilla, jotka ajavat kuorma-autoilla kaupallisia ajoja, tulee olla suoritettuna ammattipätevyyskoulutus. Kuljetusliikkeet ja linja-auto -yhtiöt ovat pääsääntöisesti jo hankkineet kuljettajilleen direktiivikoulutuksen. Ongelma pesiikin tavallisissa yrityksissä – kuten rakennus-, metallipajaja sähköliikkeissä – jotka käyttävät kuorma-autoja toiminnassaan. Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät Ry:n toimitusjohtajan Tero Siitosen mukaan Turun seudullakin on suuri määrä ihmisiä, jotka ajavat työssään kuorma-autoja, mutta eivät ole hankkineet jatkossa tarvittavaa ammattipätevyyskoulutusta. Siitonen arvelee, että osasyynä saattaa olla tietämättömyys. Kaikki eivät ehkä ymmärrä, että kokonaispainoltaan yli 3 500-kiloinen pakettiauto lasketaan kuorma-autoksi, jonka ajamiseen työssä tarvitaan C-kortti ja ammattipätevyyskoulutus. SYYSKUUN 10. päivän jälkeen poliisi tulee pyytämään liikennevalvonnan yhteydessä kaupallisia ajoja ajavilta kuljettajilta ajokortin lisäksi myös ammattipätevyystodistuksen. Jos sitä ei löydy, loppuvat ajot siihen ja päiväsakkoja tulee ajo-oikeudetta ajamisesta. Siitosen mukaan poliisi on jo pysäyttänyt muun muassa Turun satamassa turistilinja-autoja, koska kuljettajilla ei ole ollut esittää ammattipätevyystodistusta. Linja-auto ja yhdistelmäkuljettajilla direktiivi astui voimaan jo aiemmin. Kuljetusalalla pelätään myös työvoimapulaa. Uuden ajokorttidirektiivin myötä C-korttien suorittajien määrät ovat autokouluissa romahtaneet. Kun vielä vuonna 2008 kuorma-autokortteja ajettiin vuodessa 25 000, niin viime vuonna luku oli enää noin 4 000. Kun kuljetusalalta poistuu vuosittain noin 6 000 henkilöä, niin työvoimapula voi olla edessä piankin. Ilmiö on Euroopan laajuinen. Esimerkiksi Saksassa ja Hollannissa on jo kymmeniätuhansia täyttämättömiä ammattikuljettajien paikkoja. SIITOSEN mukaan Suomessa pelastajaksi on tullut Puolustusvoimat, joka tätä nykyä kouluttaa joka vuosi noin 3 000 uutta kuljettajaa. Autokoulunopettaja Jouko Harju Autokoulu AHA:sta arvelee, ettei armeijan koulutus tule tulevaisuudessa riittämään. Harju ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi, että jo 18-vuotiaat voisivat ajaa kevyen kuorma-autokortin lisäksi myös normaalin C-kortin, joka oikeuttaa ajamaan myös raskaita kuorma-au- Mikael Rydenfelt Kuljetusliikkeet ovat pääsääntöisesti jo hankkineet kuljettajilleen direktiivin vaatiman ammattipätevyyskoulutuksen. Monessa kuorma-autoja käyttävässä muun alan yrityksessä asia on vielä hoitamatta. toja. Tällä hetkellä c-korttioikeuden saa vasta 21-vuotiaana. – Nyt kuljetusalasta kiinnostuneet nuoret hakeutuvat kolmen vuoden aikana muiden alojen töihin, Harju arvelee FAKTA • Vuoden 2009 jälkeen C-kortin suorittaneilla pitää kaikilla olla tämän vuoden syyskuun jälkeen suoritettuna myös 280 tuntia kestävä ammattipätevyyskoulutus. • Lisäksi ammattikuljettajien on osallistuttava 35 tunnin jatkokou- lutukseen viiden vuoden jaksoissa pitääkseen pätevyyden voimassa. • Ennen vuotta 2009 C-kortin ajaneet voivat hankkia pätevyyden viiden päivän täsmäkoulutuksella. Kurssitus maksaa viranomaismaksuineen noin 700 euroa. Varsinais-Suomi suosii kallista erikoissairaanhoitoa LASSE VIRTANEN VARSINAIS-SUOMESSA käytetään erikoissairaanhoidon palveluita enemmän kuin muualla maassa. Vertailu perustuu maan keskikustannuksiin. Varsinais-Suomessa erikoissairaanhoitoon uppoaa noin 14 miljoonaa euroa enemmän kuin maassa keskimäärin. Vertailun on tehnyt VarsinaisSuomen sairaanhoitopiiri (VSSHP). Kuntien asukkaiden sairastavuudessa on suuria eroja. Eniten erikoissairaanhoidon palveluita käytetään Varsinais-Suomessa Uudessakaupungissa, Kustavissa, Pyhärannassa ja Loimaalla. Loimaalla poikkeama maan keskiarvosta 10 000 asukasta kohden oli suurin, lähes 2,1 miljoonaa euroa. Maan keskiarvon alittivat Koski Tl, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, +$86.$ .(6b/20$9,,..2 Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko, sauvo ja Tarvasjoki. Varsinais-Suomessa myös erikoissairaanhoidon yksikkökustannukset ovat muuta maat suuremmat. VSSHP arvioi, että erikoissairaanhoidossa on noin 16 miljoonan euron säästöpotentiaali, mahdollisesti suurempikin. Suurin erotus on Turussa, jossa yksikkökustannukset ylittävät ) ) % !
maan keskiarvon yli 11 miljoonalla eurolla. Kun yksikkökustannukset jyvitetään 10 000 asukasta kohden, laskennallinen ylitys on kuitenkin suurin Koski Tl:ssä, yli 845 000 euroa. Yksikkökustannukset alittavat maan keskiarvon Kemiönsaarella, Kustavissa, Marttilassa, Oripäässä, Punkalaitumella, Salossa, Somerolla ja Vehmaalla.
7 AAMUSET Lauantai 19. huhtikuuta 2014
s (ORMIEN PUTKITUKSET s (ORMIEN PINNOITUKSET s 0IIPUN MUURAUSKORJAUKSET s 0IIPUNHATUT s 6ALMISPIIPUT ASENNETTUNA
*UHLAPÚYDËN HERKKUA ESIM YLIOPPILASJUHLIIN Mitä mittää – jokilaivoilt tulos Aamuset !RKEEN JA JUHLAAN YMPËRI VUODEN
3AKSANTIE
0IIKKIÚ s WWW SAKSANTILA FI
%!% "% "#!" # ! !" ! !" $ " !
!
"
"
($ $" $ $ ' "& ' $
"$ $ $$ & $ "" & "( $(( '
$
$ ( $ ($$ ' ! !' !'
%
AAMUSET 8 KAUPUNKI Pääsiäisenä tarvitaan verta SUOMEN Punaisen Ristin mukaan veren päiväkohtainen tarve on juhlapyhien aikaan suurempi kuin tavallisesti, koska verihiutaleet säilyvät käyttökelpoisina vain viisi päivää. Verenluovuttajia tarvitaankin pää- siäisviikon jokaisena arkipäivänä, lankalauantaina ja pääsiäisen jälkeenkin. Veripalvelu kerää verta aina sairaaloiden tarpeeseen, ei varastoon. www.sovinkoluovuttajaksi.fi Muistatko kauppaneuvos Paukun letkautuksia? Mitkä jäivät mieleen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 19. huhtikuuta 2014 KADUN TYYLI Oona Karhunen Mies teatterista Nummenpakan pojasta koko kansan kauppaneuvokseksi TS-arkisto HEIKKI MOTTONEN Virpi Verkasalo, Yliopistonkatu. Sateenkaaren värejä –TYYLINI on värikäs. Käytössäni ovat kaikki puhtaat ja kirkkaat sateenkaaren värit, kertoo Virpi Verkasalo, joka on omien sanojensa mukaan ollut ”värihullu” jo 20 vuotta. – Käytän vaatteita vaihtelevasti ja värejä mielialan mukaan, mutta esimerkiksi erivärisiä farkkuja minulla on varmaan kymmenet. Verkasalolle ei ole väliä, mistä hän vaatteensa ostaa. – Ostan vaatteet sieltä, mistä värejä löytyy. Päälläni olevat farkut olen ostanut Prismasta ja takin Wiklundilta alennuksella. Ostankin vaatteet yleensä alennuksesta. Verkasalo pitää luonnonmateriaaleista. – Esimerkiksi polyesteri on kauhean sähköinen ja koirankarvat tarttuvat siihen. En kuitenkaan ole ehdoton materiaalin suhteen. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. NÄYTTELIJÄ Matti Tuominen (1940–2006) oli alun perin Nummenpakan poikia. Vaikka hän nousikin koko kansan kauppaneuvokseksi television kautta 1990-luvulla, oli hän ennen kaikkea teatterinäyttelijä. Tuominen hakeutui Turussa teatteriavustajaksi 1950-luvun puolessa välissä ja ensimmäisen varsinaisen kiinnityksen hän sai Lahden kaupunginteatteriin vuonna 1965. Tuominen oli kiinnitettynä sen jälkeen useissakin eri teattereissa, kuten Kuopiossa, Kotkassa, Oulussa ja Helsingissä ja hän vieraili myös muun muassa Samppalinnan kesäteatterissa. Tuomiselle itselleen tärkein rooli siirtolaismies Eddien osa Arthur Millerin näytelmässä Näköala sillalta. Toinen tunnettu teatterirooli oli Tuntemattoman sotilaan Koskelan rooli, jota Tuominen näytteli niin Paavo Liskin kuin Jouko Turkankin sovituksissa. Elokuvarooleista voi nostaa esiin vaikkapa Hiltu-Jakin rooli Kalle Päätalo -elokuvissa. KESIÄÄN Tuominen vietti paljon myös Turussa. Mikkolanmäen Kullervonkadulla sijainneesta puutalosta tuli perheelle eräänlainen kesämökki 1970-luvulla. Tuominen oli naimisissa näyttelijä Raili Tiensuun kanssa, mutta liitto päättyi avioeroon. Televisiosarja Hyvät herrat nosti Tuomisen sellaiseen liitoon, että hänet tunnisti siitä lähtien koko Suomi. Kauppaneuvos Johannes Paukku oli NOSTALGINEN TURKU nimikkomakkarallaan rikastunut tehtailija ja hänen vävynsä oli demaripoliitikko Raimo ”Tollo” Koskivuo, jota esitti Eero Melasniemi. Paukku ja Tollo järjestivät saunailtoja ja kutsuivat sinne politiikan kermaa, jota he voitelivat omien hankkeidensa taakse saunomisen ja juomisen ohessa. Paukku oli öykkärimäinen ja sovinistinen teollisuuspohatta, joka ei kuvia juurikaan kumarrellut. Sarjaa esitettiin suurella menestyksellä vuosina 1990–96. HYVIEN Herrojen myötä Tuominen jättäytyi vapaaksi näyttelijäksi ja kierteli Paukkuna erilaisten tapahtumien vetonaulana. Paukun rooli oli niin vahva, että katselijoilla meni välillä faktat ja fiktiot sekaisin. Televisiomenestys jatkui kunnanvaltuuston puheenjohtaja Urmas Hakkaraisen roolissa kolmessa TV2:n eri Maalaiskomedia-sarjassa. Tuominen ajautui alun perin teatteriin kilpatanssin kautta. Hän oli myös intohimoinen penkkiurheilija ja vannoi erityisesti jalkapallon nimiin. Sairaskohtaukseen menehtyneen Tuomisen viimeinen leposija on Turun Katariinan hautausmaalla. Matti Tuominen aloitti uransa Turun kaupunginteatterissa - mutta ei näyttämöllä, vaan järjestäjänä. TÄYSOSUMA Jyvät jauhoiksi OONA KARHUNEN Marja Lipponen Kevättä tassuissa. Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. JAUHINKIVI on osa Turun alueen viljelyhistoriaa ja liittyy jo varhaisella keskiajalla alkunsa saaneeseen Halisten kyläasutukseen. Kun ruutukaavaalueella pellot ovat jo aikoja sitten jääneet kasvavan kaupunkiasutuksen alle, Halisissa peltomaisema on vielä nähtävissä. Jauhinkivillä hienonnettiin viljanjyvät suurimoiksi ja jauhoiksi. Vanhimmissa käsikivissä hangattiin juoksukivellä aluskiveä edestakaisin tai ympyrämäistä rataa. Rautakauden lopulla käyttöön otettiin pyöreä käsikivi, jossa laakean alakiven päällä oli samankokoinen, reiällinen yläkivi. Reiästä jyvät kaadettiin kivien väliin. Kun yläkiveä pyöritettiin siihen kiinnitetystä tapista tai pitkästä salosta kiinni pitäen, jauhautuivat jyvät kivien välissä. Kun viljelys aikanaan laajeni ja jauhatustarve kasvoi, alettiin n jauhatuksessa käyttää vesivoimaa jaa myöhemmin myös tuulimyllyjä. Halisissa on sijainnut jo 1300-luvulla piispan omistama vesimylly, ja 1400-luvullaa myös Halisten talonpojilla oli koskessa yhteinen mylly. 1500-luvulla vulla kruunu peruutti piispan, luostarin arin ja arkkiteinin omistuksen Halisten en kolmeen myllyyn, ja ne päätyivät ät kruunun eli Turun linnan haltuun. MEIDÄN MAILLA Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Turu nm use oke sku s/E lina Salo ran t a
:MOMRK +VEGI
WIOm PEWM OYSLYZMMRMm XEM ZMVZSMXYWNYSQEE 1YMWXE LEROOME NYLPENYSQEX OIZmmR NE OIWmR NYLPMMR IHYPPMWIWXM 4YREMWMPXE PEMZSMPXE ZMOMRKPMRI JM 8YVYR V]LQm NE OSOSYWSWEWXSQQI LIROMP}OYRXE TEPZIPII WMRYE TYL XEM V]LQE XYVOY$ZMOMRKPMRI GSQ 0MWmXMIXSE V]LQmQEXOSMWXE [[[ ZMOMRKPMRI ½
AAMUSET 10 URHEILU Kovat kotimaiset Helsingissä HELSINKI Fight Night tuo 14. kesäkuuta vapaaottelun ja thainyrkkeilyn ystäville kovia kotimaisia kohtaamisia. Vapaaottelussa tositoimiin palaava Juho Valamaa (kuvassa) saa vastaansa Johan Vänttisen. Thainyrkkeilyn puolella Turku Thaiboxing Clubin Pasi Luukkanen mittaa Antero Hynysen kyvyt. Turkulaisthainyrkkeilijöistä ottelee myös Daniel Forsberg. g. Käytkö katsomassa kamppailu-urheilua paikan päällä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 19. huhtikuuta 2014 ÅBORAAKKELI Tulevaisuuden tärkeä trio PARHAILLAAN Lappeenrannassa ja Imatralla käynnissä olevat alle 18-vuotiaiden MM-kisat ovat myös turkulaisittain mielenkiintoista seurattavaa. TPS:n Mikko Rantasella (kuvassa), Manu Honkasella ja Teemu Lämsällä on mahdollisuus päättää kiekkokausi turkulaisittain positiivisiin tunnelmiin. Kolmikon otteet kiinnostavat myös Palloseuran tulevaisuuden kannalta. Kun edustusjoukkueen vetovoima ei ole kuumimmillaan, toiveet ja odotukset kohdistuvat entistä enemmän myös oman juniorikoulun parhaimmistoon. Koko mainittu kolmikko on, tai pitäisi olla, merkattu huutomerkein TPS:n tulevaisuuden suunnitelmiin. Kenenkään kohdalla ei ole kysymys superlahjakkuudesta, joten lähivuosina oikeita asioita tekemällä nuoret miehet on myös saatetaan saada pysymään Aurajoen rannalla. ILKKA LAPPI Terveenä vuoden puolustaja Interin Stefan Marinkovicilla on eväät Euroopan huipulle Jori Liimatainen Oxford”, oli helppo valinta. – Henkisesti siirtyminen Amsterdamiin oli kova paikka. Serbiassa on normaalia asua yli kaksikymppiseksi kotona. Minä lähdin kotoa vieraaseen maahan 16-vuotiaana. En puhunut hollantia enkä tuntenut ketään. ILKKA LAPPI INTERIN 20-vuotias laitapakki Stefan Marinkovic on mies, josta kirjoitetaan tämän kauden aikana isoin kirjaimin. Sveitsissä syntynyt Marinkovic on tähän mennessä jo ehtinyt kolkutella useamman eurooppalaisen suurseuran ovia. Interin riveihin hän siiirtyi Ajaxin nuorisoakatemiasta. Miehen taidot riittävät kevyesti Euroopan suursarjoihin, mutta loukkaantumiset ovat toistaiseksi tukkineet tien. – Suomen pelitahti vastaa Euroopan isojen sarjojen tahtia. Minulle on nyt tärkeää, että pääsen pelaamaan mahdollisimman paljon. Se oli iso syy, miksi tulin Suomeen. Inter oli hyvä valinta minulle, koska valmentaja on hollantilainen. Inter pelaa sellaista peliä, mikä sopii minulle ja valmentaja tietää, mitä minulta voi odottaa, puolitoista vuotta polvi- ja nilkkavammojen kanssa taistellut Marinkovic. – Tällä hetkellä olen kunnossa ja toivottavasti olen jatkossakin. Kiinnitän nykyään todella paljon huomiota lihaskunnon ylläpitoon Marinkovic uskoo, että Suomessa pelaaminen kehittää varsinkin miehen fyysistä pelaamista. - Täällä pitää pystyä myös fyysiseen peliin. Hollannissa saattaa riittää pelkkä tekniikka, mutta täällä kamppailupelaaminen on tärkeämpää kuin tekninen taito, sanoo Marinkovic, joka onnistui HJK:ta vastaan cup-taistossa myös maalinteossa. ja venyttelyyn. Olen myös uusinut viime vuosina ruokavalioni. Haluan panostaa uraani ja elän mahdollisimman ammattimaisesti, hän jatkaa. Kuten niin monet muutkin, Stefan on pikkupojasta haaveillut jalkapalloammattilaisuudesta. – Isoveljeni nauroi aina haaveilulleni. Kun Arsenal kiinnostui minusta muutama vuosi sitten, hänkin alkoi uskoa, että minulla on mahdollisuuksia. Seitsemän vuotta jatkunut nauru loppui, Marinkovic muistelee. ARSENALIN lisäksi teini-ikäisen Marinkovicin perässä olivat 2010 muun muassa Juventus, Valencia ja Ajax. Hollanti oli lopulta helppo valinta. – Kehittyminen jalkapalloilijana on tärkeämpää kuin raha. Sen vuoksi Ajaxin akatemia, ”jalkapallon VAIKKA kyseessä onkin ilman muuta kovan tason talentti Suomen kentille, ei Marinkovic missään nimessä vielä valmis peluri ole. Teini-ikäiseksi asti Marinkovic pelasi vasempana laitalinkkinä. Hän myöntääkin, että edelleen halu hyökätä voittaa ajoittain halun puolustaa. – Minun täytyy parantaa varsinkin mies miestä vastaan puolustamista ja olla muutenkin aktiivisempi puolustussuuntaan. Tykkään myös pitää palloa, mies linjaa. – Haluan kuitenkin hyökätä jatkossakin mahdollisimman paljon. Varmasti tulen nousemaan mielelläni hyökkäyksiin. Hyvän puolustamisen ja hyökkäysten tukemisen yhdistäminen on mahdollista, toteaa Dani Alvesin ja Marcelon pelillisiksi esikuvikseen nimeävä Marinkovic. ? 0:- %7)229/7)8 ? /%88-0%2:%-,(38 ? :-)1c6-%9/%-798 ? 7c,/h NE ,h=6=790%89/7)8 ? h0.=4308-2%7)229/7)8 ? 7c,/h%7)229/7)8 .% 79922-8)01%8 :MRXEPERXMI 0MIXS ? [[[ ZIWMZMWE ½
11 AAMUSET Lauantai 19. huhtikuuta 2014 $92,11$ .2.2 3bb6,b,6(1 SLWNlSHUMDQWDLVWD SllVLlLVSlLYllQ NOR &&& $ ! !
# z $ " z % #(
12 Herkutellen Lauantai 19. huhtikuuta 2014 AAMUSET Ilkka Lappi Maku erottaa hyvän lihapiirakan einespiirakasta. Pauli Ansaharjun (vasemmalla), Sakari Rinteen ja Timo Kauppisen mukaan kunnon lihis maistuu vaikka kylmänä ilman mausteita. Viisi vuotta lihiksiä Lihapiirakka on monikäyttöinen ja helppo herkku ILKKA LAPPI KUOPIOSSA on kalakukko, Kuusamossa muikut ja Lapissa poronkäristys. Turunkin alueella on perinneherkkuja, vaikka ne jäävät toisinaan muiden maakuntien erikoisuuksien varjoon. Muutama vuosi sitten Pauli Ansaharju havahtui varsinaissuomalaisen perinneruoan paitsioon. – Katselin kalamarkkinoilla ruokatarjontaa. Tarjolla oli kaikenlaista ruokaa, mutta hirveän vähän mitään paikallista. Ajattelin, että kai Turunkin seudulla tehdään hyvää ruokaa. Sitä pitäisi jotenkin tuoda ihmisten tietoisuuteen, kertoo Ansaharju. Ideasta jalostui Pyhän Lihiksen Ritarikunta, joka vaalii lihapiirakan syömisen nautintoa. Tänä vuonna Ritarikunta täyttää jo viisi vuotta. Nykyisellään sen pari kertaa vuodessa toistuviin kokoontumisiin kerääntyy yli 30 lihapiirakan ystävää. Joukko on hyvin heterogeeninen. 782.,2 2/$9, 9,55$1 086,,.,1 3$5,66$ Ammattikuntia Ritarikunnassa on edustettuina lääkäreistä putkimiehiin. MIKSI ihmeessä juuri lihapiirakka on ruoka, jonka lähes kaikki kansankerrokset kokevat omaksi jutukseen? – Kunnon lihapiirakka on kauhean simppeli. Sen kanssa ei tarvitse yhtään konstailla. Siinä on sisällä kunnolla riisiä, jauhelihaa ja mausteita oman maun mukaan. Niissäkin on oikeastaan vain mielikuvitus rajana, selittää leipomo ja konditoria Nurmi&Sulosen omistaja Sakari Rinne. Vaikka lihapiirakka ei olekaan turkulainen keksintö, on sen asema ollut vuosikymmeniä vahva Varsinais-Suomessa. Lihapiirakan kultakautta elettiin 1960–70-luvuilla. Viime vuosina lihapiirakan arvostus on jälleen ollut nousussa. – Muistan, kun aikanaan Maariankadun myymälän ovella oli portsari, kun kaikki lihapiirakoita jonottaneet ihmiset eivät mahtuneet sisään liikkeeseen. Läheisten koulujenkin oppilaat kävivät välitunnilla hakemassa lihapiirakoita, Rinne muistelee. ”Rusinamakkara sopisi lihiksen kaveriksi oikein hyvin.” TOISTAISEKSI Ritarikunnan toiminta pyörii puhtaasti li- hapiirakan ympärillä. Mahdotonta ei kuitenkaan ole, että joskus tulevaisuudessa maisteltaisiin myös muita Turun alueen tunnettuja herkkuja. – Kyllä esimerkiksi rusinamakkara sopisi lihapiirakan kaveriksi oikein hyvin, Ansaharju sanoo. Yksi lihapiirakan vahvuus on sen monikäyttöisyys. Kunnon lihapiirakka sopii asiantuntijoiden mukaan tilanteeseen kuin tilanteeseen. – Lihis on nopea ruoka. Illanistujaisiin, kesäjuhliin ja vastaaviin se on ihan yliveto juttu, kehuu Ansaharju. Suomalaisia perinneruokia on viime vuosina alettu varovasti viedä myös ulkomaiden markkinoille. Olisiko lihapiirakasta kansainvälisiin pöytiin suomalaisena erikoisuutena? – Lihapiirakka on gourmetruokaa siinä kuin mikä vaan alueellinen erikoisuus. Lihapiirakka sopisi hyvin vaikka vientituotteeksi. Mämmistäkin on tehty esimerkiksi vaniljamämmiä. Voihan lihapiirakkaankin laittaa sisälle melkein mitä vaan, Rinne visioi. 3/$17$*(1 6.$166, -$ 5$,6,2 4%0:)0):%8 /3/3 4cc7-c-7)2 +(,.., .$+,/$1 .$6,.,5-2,78.6(1 08.$$1 6$0, +(,121(1 &$,52 6(85$1$$1 0,/$1$ 0,6,& -866, 5$,77,1(1 -$11( 325..$ 78581 .216(577,7$/2 MNQ 7827$172 - 3 0$,126 2< $' 2592.., 2 592.., 59 6YYOOY ? GQ IVM ZmVINm +$33< 588..8 ? GQ
s ,UOMU KVINOASUURIMOITA
s ,UOMU RUOKAHERNETTË
WWW LUOMUKVINOA l /(,..2 1$56,66, OTP RMTYWWE -(66,&$ 0 0$/-$..2 2592..,$033(/, )VM ZmVINm OIWXmm O]PQmm 0E WY QE 4PERXEKIR 7OERWWM 6IXEMP 4EVO &MSPMRNE 4PERXEKIR 6EMWMS 7SMRMROEXY 8EVNSYOWIX ZSMQEWWE WEEOOE [[[ TPERXEKIR ½
7XUXQ 8UKHLOXOLLWRQ MXONDLVX 7X8/HWXV 7X8/HWXV 0LNVL PLQl OLLNXQ" .DUL 3HNND 7RLYRQHQ V 0DDLOPDQ 7X8/LD 0DUFR %HUWRORWWL V 0XVWDNHOWDLQHQ XUKHLOLMD 5RRVD 0DULD 0DWWLOD V
7X8/HWXV WXUXQ XUKHLOXOLLWWR 7RLPLQWDD MD XQHOPLD OlSL HOlPlQ 7XOH 1RRUDORWWD 1H]LUL P DM 6( ZZZ WXUXQXUKHLOXOLLWWR À - W P VQX K VQ P G P C 7 T J G K NW R W K U VQ U U NC W C P VC K P C 1DLVHW OHQNLOOH PLHKHW MD ODSVHW SDUNNLLQ 0RQLSXROLVWD RKMHOPDD SDOMRQ QlKWlYll MD NRHWWDYDD Y Y Y M W P VQX K VQ P G P H K
SOKERIA pidetään yhtenä lihavuuden, sydäntautien ja kakkostyypin diabeteksen lisääntymisen syistä. WHO ehdottaa, että päivittäisestä energiasta enintään 5 prosenttia saisi tulla sokerista. Ehdotus mer- kitsisi sokerin saannin vähentämistä kolmasosaan nykyisestä. New Scientist (1.2.) ehdottaa, että teollisuus otetaan mukaan tavoitteen saavuttamiseksi niin kuin suolan käytön vähentämisessä tehtiin. Steviaa vai ei? Millä korvaat sokerinhimoasi? AAMUSET Taistelu sokerista Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lääkkeitä sydänsuruun Magneettirannekkeilla tutkitusti vain lumevaikutus Matti Arvilommi TUTKIMUKSEEN otettiin 65 nivelreumapotilasta, jotka jaettiin satunnaisesti neljään ryhmään. Yksi ryhmä käytti magneettiranneketta ja toinen ranne- ketta, jonka magneettisuutta oli heikennetty. Kolmas ryhmä sai rannekkeen jonka magneettisuus oli täysin poistettu ja neljäs kuparirannekkeen. Viiden viikon käytön jälkeen pidettiin viikon tauko, jonka jälkeen rannekkeita vaihdettiin. Tällä järjestelmällä kaikki kokeilivat jossain vaiheessa kaikkia rannekkeita. Koehenkilöt pitivät tarkkaa päiväkirjaa oireistaan ja voinnistaan. Lisäksi heistä mitattiin toistuvasti useita tulehdusarvoja vajaan oden kestäneen tutkimuksen aikana. Suuren tietomäärän analyysi osoitti, että rannekkeiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa potilaiden kokeman nivelkivun, nivelturvotuksen tai toimintakyvyn suhteen. Rannekkeet eivät myöskään vaikuttaneet tulehdusarvoihin tai vähentäneet lääkityksen tarvetta. Sivuvaikutuksina ilmeni ihon ärsytystä, päänsärkyä ja metallin makua suussa. Koehenkilöitä pyydettiin arvaamaan, mikä ranneke oli ollut magneetiton lumeranneke. Arviot jakautuivat täysin sattumanvaraisesti, mikä osoitti koeasetelman onnistuneen hyvin. Jotkut tietysti tunnistivat voimakkaimman magneettirannekkeen, kun se tarrasi vaikkapa jääkaapin oveen. KOTIKÄYNTI Lauantai 19. huhtikuuta 2014 Uskon varassa 1700-LUVULLA Anton Mesmer kehitti magneettihoidon, jonka hän väitti vaikuttavan edullisesti kehon eteerisen ”fluidumin” virtauksiin. Mesmer oli taitava hypnotisoija ja pian magneettihoidon tehon osoitettiinkin perustuvan psykologisiin tekijöihin. Kun 1830 ihmisen verestä löydettiin kuparia, ajateltiin reumaattisten kipujen jotenkin liittyvän kupariin ja kivuliaita niveliä alettiin hoitaa iholle laitettavilla kuparilevyillä. Tälle ”metalliterapialle” kävi niin kuin magneettihoidollekin: sen todettiin toimivan psyyken kautta. Voisi luulla, että magneetti- ja metalliterapiat olisivat kadonneet historian roskakoppaan. Toisin kuitenkin on käynyt, sillä nykyään erilaisia magneettisia ja kuparisia rannekkeita myydään erityisesti reumaattisten kipujen lievitykseen enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tämän vuoksi brittitukijat halusivat kaikkien tieteen sääntöjen mukaisesti selvittää, olisiko rannekkeilla sittenkin jotain tehoa. 29 Magneettirannekkeen teho perustuu uskomukseen. MIKÄ saa sitten avaruusajan ihmisen käyttämään tällaisia rannekkeita? Niiden teho perustuu plasebo- eli lumevaikutukseen, jota viime aikoina on paljon tutkittu. Erityisesti kivun hoidossa lumevaikutus on selvä, ja monet potilaat kokevat saavansa apua lumeesta. Voipa täysin tehoton ”lääke” aiheuttaa sivuvaikutuksiakin, jolloin puhutaan nosebovaikutuksesta. Jos rannekkeet oloa helpottavat, kannattaa hankkia mahdollisimman laadukas tuote. Huonosta rannekkeesta liukeneva nikkeli ja kupari voivat aiheuttaa herkistymistä ja hankalan ihottuman, joka ei sitten enää lumehoidolla parane. RAKKAUTTA on tutkittu ei pelkästään kirjallisin vaan myös lääketieteellisin keinoin. Aivojen kemiallisista muutoksista rakastumisessa on saatu uutta tietoa. Siksipä menetetyn rakkauden aiheuttamia sydänsuruja voisi ehkä hoitaa lääkkeillä, pohditaan tuoreessa New Scientist -lehdessä. Kiinnostava lääkevaikutuksen kohde olisi oksitosiini, joka on liittynyt rakastumiseen ja kiintymiseen. Koe-eläimillä oksitosiinin vaikutuksen estämistä on tutkittu. Kun yksiavioisille preeriamyyrille on annettu oksitosiinia estävää lääkettä, ne ovat hyväksyneet muitakin kumppaneita. Sydänsuru on myös vieroitusoire. Vieroitusoireissa dopamiinilla, aivojen välittäjäaineella, on merkitystä. Siihen voidaan lääkkeillä vaikuttaa. Lääkkeitä odotellessa sydänsuruihin on kuitenkin tarjolla vain haavat parantava aika. Lähde: PLoS ONE MATTI VILJANEN LT, PROFESSORI EMER.
AAMUSET VARMA NAKKI 30 VIIHDE Kiinnostaako aikuiselle yleisölle suunnattu nukketeatteri? Jope juhlii pyöreitä kiertueella VUONNA 1980 viihdetaiteilijauransa aloittanut Jope Ruonansuu täytti tällä viikolla 50 vuotta. Jope juhlistaa pyöreää ikäänsä maaliskuussa startanneella 50-vuotisjuhlakiertueella, joka taiteilijan itsensä mu- kaan sisältää huumoria, herkkyyttä ja yllätyksiä. Kitaran lisäksi Jope soittaa keikoilla saksofonia, huilua, haitaria ja rumpua. Kiertue saapuu Turun konserttitalolle 26.4. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 19. huhtikuuta 2014 Ei vain lapsille ESAN VALINTA Yritä käyttäytyä PSYKOLOGIAN professori Richard Wisemanin teos Revi tämä kirja esittelee niin kutsutun ikään kuin -periaatteen. Teorian mukaan ihmisen tietynlainen l kkäyttäytyminen johtaa tiettyyn tunteeseen, eikä suinkaan päinvastoin. Esimerkiksi äkäinen käytös ruokkii vihaista tunnetta, kun taas hymyileminen saa ihmiset tuntemaan itsensä onnellisiksi. Teoriansa tueksi kirja esittelee lukuisia mielenkiintoisia tutkimuksia käyttäytymistieteen saralta. Teos antaa ikään kuin -periaatteen pohjalta vinkkejä muun muassa laihduttamiseen ja rakkauselämän piristämiseen. Kappaleissa on hitusen aineksia self help -kirjallisuudesta, mutta kirjaa ei suotta tarvitse lukea oppaana. Kenelle: Helposti lähestyttävä kirja pientä elämäntapamuutosta kaipaaville. Arvio: Rento, kiehtova ja ajatuksia herättävä teos ihmisen käyttäytymisestä ja tunteista. ESA TÖYKKÄLÄ Nukketeatterifestivaali esittelee alan uudet osaajat ESA TÖYKKÄLÄ FANATIK Figuras –nukketeatterifestivaali esittelee Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian nukketeatterilinjan opinnäytetyöt. Festivaaleilla nähdään kuusi eri nukketeatteriesitystä, joiden teemat vaihtelevat sodasta rakkauteen ja kauhusta komediaan. – Se on helposti lähestyttävä festivaali. Esitykset ovat noin 30-minuuttisia ja festivaaleilla pääsee näkemään hyvin erilaisia töitä, kertoo Turun ammattikorkeakoulun tuotannon opettaja Jani Pihlajamaa. Festivaalilla esitetään myös yksi lyhytelokuva, joka on sekä elokuvaettä nukketeatteriopiskelijan yhteinen aikaansaannos. Kuvausvaiheen jälkeen elokuvasta on poistettu nukketeatteritaiteilija siten, että kuviin jää vain itse päätähti, pieni sininen tapiiri. – Kyllähän nukkeanimaatioita on tehty, mutta tällaisia ei tule Suomesta hirveästi mieleen. Se on hieman erikoisempi tapa tehdä nukke-elokuvaa, Pihlajamaa sanoo.
TURUN ammattikorkeakoulun nukketeatterikoulutuksella on koko taiteenlajille valtava merkitys. Koulutuslinja on ainoa laatuaan paitsi Suomessa, myös pohjoismaissa. Sen vuoksi Taideakatemiaan on hakeutunut paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Esimerkiksi Virossa on kansallinen nukketeatteri – joka Suomelta puuttuu – mutta ei alan koulutusta. – Muutama vuosi sitten oli melkein kokonaan virolainen linja. Nukketeatterikenttä tuntuu olevan aika yhtenäinen koko Euroopassa. Verkostot ovat tosi hyvät. Voi varmasti sanoa, että Turku on nukketeatterin keskus Suomessa, Pihlajamaa sanoo. Nukketeatteritaiteilijat eli nukettajat valmistavat nuket itse. Taideakatemiassa opiskelijat perehtyvät perustekniikoiden eli paperimassan, kipsin ja puun pariin. Lisäksi on varsin yleistä, yhdellä nukella voi olla kaksi tai kolmekin käsittelijää. – Se perustuu satoja vuosia vanhaan japanilaiseen bunraku-traditioon. Se on saanut omia muotoja länsimaissa. Siinä pyritään realistiseen liikkeeseen ja pyritään jäljittelemään ihmisruumista niin, että jokaista jä- sentä pystytään liikuttelemaan, kertoo nukketeatterin opettaja Marja Susi. VIIME vuosina nukketeatteri on vallannut alaa niittänyt arvostusta Turussa. Marja Susi kertookin, että alan piireissä puhutaan ”turkulaisesta nykynukketeatterista”. – On hyvin yleistä, että tapaan jonkun ihmisen, joka on käynyt tutustumassa nukketeatteriin eikä tiennyt, että se voi olla tällaistakin. Paljon johtuu siitä, että on ruvettu tekemään aikuisillekin. Silloin tietysti tavoittaa aivan uuden yleisön, Susi sanoo. Fanatik Figuras -nukketeatterifestivaalin avajaiset Köysiteatterissa 28.4. klo 17.00. ( "( " %( " ("% (
)( "%
' "% ( ! )! $ $'')$ $ '! ) % )
$ ' * ! ' !$ ) '
"% ( !
Kirjeitä rintamalta -esitys hyödyntää varjoteatterin esityskeinoja ja pohtii sodanaikaista elämää kotirintamalla. ( ( % *)
4 Lauantai 19. 4. 2014 :%4%% %-/%%2 8)-.3 Qò 8YPPMOYNE L O W OTL OLL [G :%4%% %-/%%2 /-7/3 /EZEWXSRXMI L O W [G 68 ,%0-//3 Qò R Qò /MVNEMPMNERXMI EW L O W OTL [G ZL OLL XL ,YSRIMWXSWEPS 3] 0/: VYRWEW ZEVYWXIPYXEWS SQE WYSNEMWE Qò XSRXXM %VM 4]]WEPS PmQQMR EYXSXEPPM XMPEZE ZEVEWXS SMOIYW ]LXIMWIIR 6IMNS .SOMRIR ZIWMEPYIIWIIR IXYRMQM WYOYRMQM$LYSRIMWXSWEPS JM ¯ QL º :%4%% %-/%%2 /--/%0% R Qò /EPOOMPERXMI ,9:-0% /)1-h27%%6- Qò L O /EREZEOYNE L O W OTL [G 8YMVI 7mHI ¯ ¯ ¯ ¯
MAANANTAINA 7. huhtikuuta kaupunginvaltuuston kokouksen asialistalla oli vain neljä asiaa. Turun talouden kriisissä ollaan oltu puolueiden välillä melko yksimielisiä sen suhteen, että säästöjä tulee etsiä kaikista mahdollisista toiminnoista. Säästää tulisi siten myös kuntapäättäjien kohdalla ja yksi tapa lähteä liikkeelle olisi ainakin sopia päättäjien kesken, ettei kokouksia pidetä jos asiat on mahdollista käsitellä seuraavalla kerralla yhdessä kokouksessa. Kaupunginvaltuutetun palkkio on Turussa 165 euroa per kokous. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Kokouksesta tulee lisäksi kustannuksia muun muassa paikalla olevien virkamiesten palkoista ja kokouksen kuvaamisesta internetiin. Arvioin, että noin 20 000 euroa olisi säästynyt, jos maanantaisen valtuuston kokouksen asiat olisi voitu siirtää seuraavaan kokoukseen. Kokouksia ei voida tietenkään siirtää silloin, jos asialistalla on yksikin kiireistä päätöstä vaativa asia. Kehotan päättäjiä kuitenkin pitämään mielessä, että valtuuston tulisi näyttää esimerkkiä talouden säästötalkoissa. Valtuusto voisi pitää yhden palkattoman kokouksen vuodessa tai yksinkertaisesti pienentää palkkioitaan. VILLE TAVIO KAUPUNGINVALTUUTETTU (PS.) Kirjoitetut ohjeet takaisin AJATTELIN laittaa puhelimessa asetuksen päälle, mutta en sitä heti löytänyt. Valmistajan sivuilta löytyi linkki, mutta videoon, jonka kesto on 15 minuuttia. Minulle olisi riittänyt vain polku komentoon. Hylkäsin ajatuksen. En jaksa katsoa 15 minuuttia videota saadakseni polun. Halusin tietää, mitä uusi ohjelmapäivitys antaisi – löytyi polku videoon, 18 minuuttia. Luultavasti katselun jälkeen sieltä irtoaisi 5–6 lausetta, jossa olisivat ne päivityksen uutuudet. Työaikaani en halua (enkä usein voi) tuhlata katselemalla videoita, joista muistiin jää ne kaksi tarvitsemaani komentoa. Antakaa meille lukutaitoisille lyhyet pikaohjeet ilman pakollista liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Antakaa mahdollisuus itse päättää, tarvitseeko katsoa video ymmärtääkseen. RITVA KYKKÄNEN TRAINING CONSULTANT TIETURI OY Raisio ja ennaltaehkäisy MITÄHÄN päättäjät ovat oikeasti ajatelleen näin hienon sanahirviön, ennaltaehkäisyn, tarkoittavan? Kuralla oleva talous ajettiin kuntalaisen vastuulle nostamalla verotusta. Ongelma on liian lyhytkatseinen kuntapolitiikka. Katsotaan vain tätä päivää, ei tulevaisuutta. Jo vuonna 2009 sain kuntoutuksessa lausunnon, että polveni nivelrikko on korjattava. Olen juossut julkisen terveydenhuollon pillin mukaan. Ensin terveyskeskuslääkärille ja sieltä fysiatrille jumppaamaan (olen liikunnan ohjaaja). Kun jumppa ei auta, takaisin terveyskeskuslääkärille. Josta vihdoin saa lähetteen ortopedille. Kun ortopedi ehtii ottamaan vastaan, on lähtötilanteesta kulunut kymmenen kuukautta. Ortopedi toteaa, että polvi on liian vähän rikki. Ei voida eikä kannata leikata. Syö buranaa ja arthrylia! Ja palauttaa takaisin terveyskeskuslääkärille. Aamuset Tympäännyin ja menin yksityiselle. Hän oli samaa mieltä, että polvi on liian vähän rikki, mutta suositti ortoosipolvitukea. Sain sen koekäyttööni kahdeksi viikoksi ja elämä palasi uomilleen. Kivuton ja liikunnallinen elämä! Nyt puuttuu enää maksaja tuolta 1 600 euroa maksavalta elämään käänteen tekevältä vekottimelta. Terveyskeskuslääkäri suosittelee ”maksarin” myöntämistä koska elämän laatu palautui ja tarve on päivittäinen. Fysikaalinen puoli päätti minua näkemättä hylätä maksarin, koska pystyn kävelemään ilmankin! Eli ketään ei hoideta ennaltaehkäisevästi. Tehdään ennemmin niitä sohvaperunoita kuntataloutta rasittamaan kuin tuetaan työelämään verotuloja tuomaan. Nyt kysynkin, mitä hittoa päättäjät oikein duunaa? Syövät hyvää pullaa kuntalaisten verotuloilla ja nostavat kokouspalkkioita? Hävetkää! TASA-ARVO? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? AAMUSET Turhat kokoukset turhan kalliita 39 MIELIPIDE KOLUMNI Lauantai 19. huhtikuuta 2014 Loitsuista EPÄVARMASSA maailmassa on vaikea elää. Ajatus siitä, että kenelle vain voi koska tahansa sattua jotain ikävää, on sietämätön. Vanhan kansan loitsut, joilla pahaa yritettiin muinoin pitää loitolla, ovat kiintoisa osa menneisyyttä. Nykyajan vastine loitsuille ovat lohdutukseksi tarkoitetut hokemat, joita jaellaan koettelemusten hetkellä. Ne saavat niskakarvani pystyyn. Suurin inhokkini on väite, jonka mukaan ihmiselle ei anneta enempää kuin hän jaksaa kantaa. Ajatus on kaunis mutta valheellinen. Itsemurhatilastot kertovat karummasta todellisuudesta. Vaikka raskaista tapahtumista selviäisi hengissä, ne jättävät jälkensä. Turvallisuuden tunne horjuu. Seuraa masennusta, ahdistusta ja pelkoja. Romukoppaan joutaa myös väite siitä, että mikä ei tapa, vahvistaa. Onneksi viisastunut kansa on vääntänyt vanhan hokeman uuteen muotoon: mikä ei tapa, se vatuttaa. Tai kuten Haloo Helsinki! laulaa: ”Jos se ei tapa niin se todellakin hajottaa”. Toisinaan lohduttajat äityvät ennustamaan: ”Olen varma, että se menee hyvin”. Jos suopea ennustus osoittautuu hudiksi, lohdutettua ketuttaa kaksin verroin. Ystävällisempää ja realistisempaa lienee kertoa toivovansa asioiden luonnistuvan. TUNNEN olevani kohtuuton, kun lohdutukseksi tarkoitetut lausahdukset saavat minut näkemään punaista. Hyväähän ne vain tarkoittavat. En silti haluaisi kuulla niitä. Epävarmuudelle ja huolille täytyy antaa tilaa. Leevit sen tiesivät: ”Kun sitä tuskin edes/ voi aavistaa unissaan/ kuka saa ja kenelle annetaan/ ja miten raukkamaisesti onnen anti täällä jaetaan”. MERJA KAJALA INTERNET www.aamuset.?