Keskiviikko 19. elokuuta 2015 | Nro 61 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Turun Riento rakentaa koripallon naisten ykkösdivisioonaan nuorta joukkuetta ja hakee nousua omilla junioreilla. Urheilu s. 10 Riento uskoo nuoriinsa Erikoisnumerossa juttua putkiremonttien lainoituksesta, perennojen jakamisesta ja trendikkäistä tyynykuvioista. Koti&rakentaminen s. 13–25 Katse kotiin Tommi Läntinen syöksyi huipulta pohjalle. Nyt hän nousee ylös kolhuisempana mutta kovempana. Viihde s. 26 Punatukan paluu Kaupunki puntaroi omistamansa rakennusyhtiön kohtaloa. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981 Taloyhtiöt saavat Turun seudulla yhä putkiremontteih in hyvin lainaa. Kaikkialla Suomessa tämä ei ole selviö. Sivu 18 Lainahanat yhä auki Valokuvatapetti on persoonallinen vaihtoehto seinälle. Parhaimmillaan se hallitsee koko huoneen värimaailmaa. Sivu 22 Valokuvia seinissä Syksyn tekstiilimuodissa vanhat tutut kuosit tekevät paluun uudistuneina. Nyt saa kokeilla ja yhdistellä. Sivu 25 Kuviot kuljettavat Koti& rakentaminen Aamuset Sivut 13–25
Keskiviikko 19. elokuuta 2015 AAMUSET 2
3 Keskiviikko 19. elokuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 19.8.2015 Keskiviikko 19. elokuuta 2015 KAUPUNKISUUNNITTELUN kaavoitusyksikkö on tehnyt Koroistenkaaren alueesta selostuksen, jonka rakennuslautakunta saa tiedokseen torstaina. Topinojan, Orikedon, Halisten ja Kaarinan rajan väliin jäävä alue muuttaa muotoaan radikaalisti lähitulevaisuudessa. Koroistenkaaresta kaavaillaan liikeja toimitilarakennusten sekä verstasja varastorakennusten aluetta. 54 hehtaarin ala on nykyisin pääosin rakentamaton. Polttolaitoksentien varteen tulisi myös kirkkojen ja seurakuntatoimintojen kortteli. Uutta rakennusoikeutta olisi yli 55 300 neliömetriä. Alueelle arvioidaan tulevan noin 780 uutta työpaikkaa. Kaarinan puolelle rajaa on suunniteltu samanmoista kokonaisuutta. VARSINAIS-SUOMEN liitto laatii parhaillaan uutta maakuntakaavaa. Se on luonnosvaiheessa. Luonnoksen Koroistenkaavan alue työpaikkatoimintojen aluetta, johon saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköjä tilaa vaativan erikoistavarakaupan eli rauta-, kodinkone-, puutarha-, autoja venekaupan tarpeisiin. Kaava on tarkoitus hyväksyä ensi vuoden aikana. Koroistenkaaresta on kaavaillaan Biolaakson ja Kuninkojan kaltaista erikoistavarakaupan suuryksiköiden aluetta. Sijainti on liikenteellisesti hyvä, eikä uudella kaupan keskuksella katsota olevan haitallisia vaikutuksia. Rakentaminen voisi käynnistyä vuoden 2017 jälkeen. Alue rakentunee pitkän ajan kuluessa, hetkessä ei tule valmista. Ulkoiluja virkistysreitistöä, jota alueella on paljon, on tarkoitus selkiyttää. KOROISTENKAARTA on tarkoitus jatkaa Ohitustielle asti. Se avaisi uuden liikenneyhteyden Halisista ja Koroisista Orikedolle. Koroistenkaaren jatketta ei otettaisi käyttöön ennen kuin Maunu Tavastin kadun korvaava tieyhteys Gregorius IX:n tien ja Turun ja Toijalan välisen junaradan välillä on otettu käyttöön. Uusi välikehäosuus pudottaisi vuorokautista automäärää Maunu Tavastin kadulla nykyisestä 16 000:sta noin 6 500:aan vuoteen 2035 mennessä. Koroisten ja Ohitustien välisellä uudella kehällä köröttelisi jopa 18 500 autoa vuorokaudessa. LASSE VIRTANEN Koroistenkaaresta uusi kaupan keskus MILLAISENA näet työn yksikkökustannusten merkityksen työllistämisessä? ANDERSSON: Minusta se on niin vanhanaikaista ajattelua kuin olla ja voi. Suomen vientiteollisuuden ongelmat eivät ratkea sillä. PERHEENTUPA: Jos globaalisti mietitään tilannetta, olemme nauttineet nousevista palkoista ja samaan aikaan monet halvan työvoiman maissa tuotettavista hyödykkeistä ovat halventuneet. Mehän olemme saaneet ansiotonta elintasonnousua. Ehkä siitä pitää nyt maksaa hiukan takaisin. LA: Ei ole mitään todisteita, että työajan pidentäminen lisäisi tuottavuutta. On monia aloja, joissa pidempi työaika itse asiassa voi vähentää sitä. Enemmän pitäisi keskittyä työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitoon. CP: Meillä on monessa paikassa olemassa hyviä käytäntöjä, mutta todella vanhanaikainen ammattiyhdistysrakenne ja työlainsäädäntö eivät vastaa nykypäivän työelämää. LA: Tuo on minusta vanha klisee. Liitothan ovat nimenomaan nostaneet esiin uudistusehdotuksia yhteiskuntasopimuksen yhteydessä. Kaiken kaikkiaan en ymmärrä, miksi yhteiskuntasopimusta yritetään sorvata tällaisista lähtökohdista. Työmarkkinaosapuolten keskuudessa olisi varmasti ollut paljonkin halukkuutta keskustella erilaisista työn tuottavuutta lisäävistä ratkaisuista. Lisäksi koulutukseen ja tuotekehitykseen tehtävät leikkaukset ovat ristiriidassa sen kanssa, että koitetaan lisätä työn tuottavuutta. CP: Suoraan koulutuksestahan ei pidä leikata, mutta voidaan totta kai katsoa koulujen hallintoja ja organisaatioita muuttaa. LA: Kun katsotaan korkeakoulujärjestelmää, kaikki helpoimmat valinnat on jo tehty. Esimerkiksi Helsingin yliopistoon kohdistuvat säästötavoitteet ovat aivan valtavat. CP: Meidän koulukentän ihan tunnustettu ongelma on ammattikorkeakoulujen hallitsematon paisuminen. Siellä olisi edelleen paljon saneeraamista. LA: Sanoisin, että se on aika loppuun kaluttu luu. CP: Itse sanoisin, että tarvitsisimme koulutuksen kokonaisuudistuksen, jossa arvioitaisiin esimerkiksi se, onko kaikkien ammattikorkeakoulualojen tarve olla kolmevuotisia koulutuksia. RIISTAKESKUS ilmoittaa, että Karhupuhelin on lakkautettu. Mihin nallet nyt soittavat, kun kaipaavat seuraa? Kaikkea ne leikkaukset saavat aikaan. LI Anderssonin mukaan vasemmisto on vaihtoehto leikkauksille. Vähän niin kuin vaihtoehtoinen lääketiede? Heiniä ja hierontaa, kyllä se sillä. Ei tarvita mitään leikkauksia. VENETSIALAISET tekevät tuloaan Etelä-Suomeenkin. Ilotulitteista ei tarvitse ilmoittaa etukäteen poliisille. Toivottavasti niitä kuitenkin myydään jossain, ettei mene taas hätärakettien ampumiseksi. Tack… …nej tack! PYÖRÄILIJÄN yliajosta epäilty vetoaa muistamattomuuteen (TS 18.8.). Eikö hän muistanut sitä, ettei pyöräilijöiden päälle saakaan ajaa? Ja surma, mikä sekin on? Lievä tappo? Tappaa toisen, mutta vain vähän? NOT in my backyard. Halikon sairaalaan suunniteltu vastaanottokeskuksen on nostattanut kovan vastarinnan Salon seudulla. Adressia allekirjoitetaan ja netissä huudellaan. Ei mitään semmoista, ei ainakaan omalle takapihalle. Nimbyt, seuraava menestysliike Suomen poliittisella kartalla? DONALD Trump (kuvassa) aikoo republikaanien presidenttiehdokkaaksi niin tosissaan, että panee kampanjaansa miljardi dollaria. Omasta pussistaan. Tämä se on demokratiaa puhtaimmillaan. s si a nn n n N DEBATTI Kenttäharmaa CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on kansanedustaja (vas.) ja valtuustoryhmän pomo Turussa. Punavihreä
5 Keskiviikko 19. elokuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Keskiviikko 19. elokuuta 2015 Kesäkelit tulivat vasta elokuussa? Olitko voittaja vai häviäjä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VARSINAIS-SUOMEN pelastuslaitoksen alueella – pois lukien taajamaalueet – ei tarvitse tehdä ilotulitusilmoitusta käytettäessä yleisesti myyntiin hyväksyttyjä ilotulitteita Venetsialaisten aikana. Poikkeus koskee ainoastaan Varsinais-Suomen aluetta. Poikkeus on voimassa lauantaina 29. elokuuta kello 18?24. Taajama-alueilla ilotulitteita ei saa käyttää ilman pelastusviranomaisen lupaa. Ilotuliteilmoitus on tehtävä kirjallisesti viimeistään 5 vuorokautta ennen aiottua käyttöaikaa. Käytännössä ilmoitus on jätettävä maanantaina 24.8. Pelastuslaitos tekee vastaanotetuista ilmoituksista erilliset päätökset. Pelastuslaitos ei myönnä lupaa ilotulitteiden käyttöön Turussa eikä Naantalissa keskusta-alueelle. Venetsialaisista ei ilmoitusta ITÄMEREN maiden sotilaspapit kokoontuvat Turussa 25.–28. elokuuta. Konferenssissa vaihdetaan kokemuksia ja näkemyksiä sotilaspappien toiminnasta sotilaiden tukena sekä kansallisessa puolustuksessa että lisääntyvissä kansainvälisissä tehtävissä. Erityisteemana on puolustusvoimien kirkollisen työn vuoden 2015 teema Toivon varassa. Konferenssiin osallistuu noin 50 henkilöä Suomen lisäksi Saksasta, Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Puolasta ja Liettuasta. Puolustusvoimat isännöi konferenssia. Mukana ovat myös Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Turun kaupunki ja Turun kristillinen opisto. Tilaisuutta johtaa kenttäpiispa Pekka Särkiö. Turussa järjestettävä Itämeren maiden sotilaspappien konferenssi on kuudestoista vastaava tapahtuma. Edellisen kerran se on järjestetty Suomessa vuonna 2005 Oulussa. Itämeren alueen sotilaspapit Turussa LASSE VIRTANEN SUOMALAISET kaupungit ja kunnat ovat perinteisesti tuottaneet muitakin palveluja kuin lakisääteisiä. Kaupungin työntekijät ovat tehneet korjaustöitä, rakentaneet katuja ja taloja, pitäneet huolta puistoista. Turku muutti tuottajatoimintansa etujoukossa ensin liikelaitoksiksi ja sitten yhtiöiksi. Pääosa kaupungin omistamista yhtiöistä voi hyvin, mutta eivät kaikki. Erityistarkkailussa ovat Turun Seudun Kuntatekniikka Oy eli Kuntec ja Turun Seudun Rakennustekniikka Oy. Kaupunginhallitus sai niiden tilanteesta maanantaina selvityksen. Molemmat yhtiöt ovat käyneet läpi ytkierroksia. Kuntec irtisanoi äskettäin 26 työntekijää. Rakennustekniikka ilmoitti elokuussa irtisanovansa 25 ja lomauttavansa 15 työntekijää. – Kuntec on pääsemässä pahimman yli, mutta yt-neuvottelut ja muuttunut toimintakulttuuri ovat tulehduttaneet henkilösuhteita, arvioi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A. Manni (kok.), joka ryhtyy hoitamaan tehtäväänsä päätoimisesti syyskuun alusta alkaen. – Aikanaan jo Turku Energian yhteydessä toimitusjohtaja totesi, että muutos kunnallisesta toiminnasta yhtiön toimintaan vaatii vuosien asennemuutoksen. Muutos tietysti kulminoituu toimitusjohtajaan. Ihmisten irtisanominen ja lomauttaminen ei ole mukavaa hommaa. TURUN Seudun Rakennustekniikka Oy:n kohtalo on vielä epäselvä. Sen ote markkinoista lipsuu. Vuoden 2012 alussa aloittaneen yhtiön vaihtoehtoina ovat todennäköisesti joko jatkaminen itsenäisenä, fuusioituminen toiseen firmaan tai se, että kaupunki myy omistuksensa. – Rakennuspuolella omistajalta saatetaan vaatia uusia järjestelyjä, myöntää myös Manni. – Rakennuspuolella on osittain jo tehty tarkoituksenmukaisempi ryhmittely. Näin saadaan parempi käsitys siitä, mikä toimii ja mikä ei. Tästä joudutaan sitten tekemään jatkoarviot. – Surullista on se, että toimitusjohtajat jäävät helposti yksin. Luottamushenkilöiden on helpompi tuntea sympatiaa henkilöstöä kohtaan. Totuus on kuitenkin se, että vanhassa järjestelmässä on tuhlattu miljoonia euroja tehottomuuteen ja se on nyt paljastunut. Rakennusyhtiön kohtalo avoinna Olli A. Manni: ”Vanhassa järjestelmässä tuhlattu, se on nyt paljastunut” TEEMU P. PELTOLA AAMUSTEN mediamyynti on saanut uuden vetäjän, kun kauppatieteiden maisteri Susanna Lumikanta aloitti myyntijohtajana viime maanantaina. Muutto Turkuun ei ollut Lumikannalle ensimmäinen, sillä hän aloitti opinnot Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 1995. Opintojen ja tyttären syntymän jälkeen tie vei takaisin pohjoiseen ja Ouluun, jossa Lumikanta työskenteli ensin vuoden päivät myyntityössä tutkimusalan yrityksessä. Sieltä hän siirtyi sanomalehti Kalevaan, jossa työskenteli viimeiseksi tuotepäällikkönä. Lumikannalle tuli Kalevassa kymmenen vuotta täyteen viime keväänä, mutta mieli oli haikaillut takaisin etelään jo pidemmän aikaa. – Ihastuin merelliseen Turkuun jo opiskeluvuosina. Minulla on täällä ennestään tuttuja ja serkkuja, joten Aurajoen rannoille palaaminen oli Myyntijohtaja lisää vauhtia Aamusten potkuriin Myyntijohtaja Susanna Lumikanta palaa Oulusta opiskelukaupunkiinsa Turkuun hyvillä mielin. Teemu P. Peltola mieluisaa. Aamusten myyntijohtajan tehtävään hän tarttuu innolla. – Tällaiseen tiimiin on mukava tulla ja lähteä kulkemaan sen kanssa yhdessä eteenpäin. Porukka on osaavaa ja henkilöstön vaihtuvuus on erittäin vähäistä. Pitkän linjan kokemus tuo varmuutta työhön ja onhan asiakkaankin erilaista asioida tutun kuin aina vaihtuvan henkilön kanssa, hän sanoo. VAIKKA digipuolikin on Lumikannalle työn puolesta tuttua, riittää uskoa painettuun sanaan. – Printin kuolemasta keskustelu on samaa kuin on keskustelu kirjojen kuolemasta. Maailma tietysti muuttuu, mutta kaikelle on paikkansa. En aio luopua paperisten lehtien lukemisesta, siinä on ihan eri fiilis kuin tabletilla selatessa. Lumikannan mielestä paikallinen lehti on tärkeä myös uusille turkulaisille. – Kauempaa muuttava ei heti tiedä, mitä missäkin on. Paikallinen lehti on käyttöliittymä elämään. OPINTIELLE astui tiistaina Turussa noin 1 500 uutta koululaista. Koulutyö alkoi peruskouluissa ja lukioissa. Syyslukukausi päättyy perjantaina 18. joulukuuta. Syyslomaa vietetään 15.– 18. lokakuuta, joululoma alkaa 19. joulukuuta ja päättyy 3. tammikuuta. Kevätlukukausi alkaa maanantaina 4. tammikuuta ja päättyy lauantaina 4. kesäkuuta. Esiopetus päättyy jo tiistaina 31. toukokuuta. Talvilomaa vietetään 22.–28. helmikuuta. Opintielle 1 500 uutta koululaista
7 Keskiviikko 19. elokuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Keskiviikko 19. elokuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA ERÄÄSSÄ ilmaislehdessä Turun kaupungin kaavoitusarkkitehti ja nimistötoimikunnan esittelijä totesi äskettäin, että osoitenimeltä edellytetään tiettyä kielellistä helppoutta. Sen vuoksi Turussa siis ovat muun muassa Jakob Bremerin katu, Gregorius IX:n tie ja Ragnfastinpolku. Mitä saammekaan, kun nimistötoimikunta alkaa hyväksyä helppojen sijasta myös hankalia nimiä? TOOPENTIELLE MENOSSA TURUN Perussuomalaiset paheksuu syvästi, että Turun Sanomissa 16.8.2015 yhdistettiin kansallistunnus leijona natseihin. Leijonatunnuksella on pitkät ja kunniakkaat perinteet eri kansallisissa yhteyksissä ja Turun Perussuomalaiset haluavat vaalia näitä perinteitä. TURUN PERUSSUOMALAISET EHDOTAN elokuvaa Kreivi Lindgrenistä. Pääosan esittäjäksi ”salaiset näyttelijänlahjat esille kaivava” Jari Sillanpää. Sillanpää sopii rooliin siksi, että jos ja kun elokuvasta tulee menestys, näyttelijä voidaan samaistaa pahikseen. Tässä tapauksessa näyttelijää ei samaisteta naisten naurattajaan, luonnollisista syistä :) KIMMO NYT saatiin Huuhkajiin kunnon valmentaja! Enää vain puuttuu pelaajien etsintä. TULOSTA TULEE EIK suvust ol kukka koskaan lähteny ulkomail paremman toimeentulon toivos? Kantsiik hyljeksiä pakolaissi? Ikuist pallinvaihtoa tää vaan on. AVUNANTO Juureksia, viljaa, kalaa, hedelmiä. Maistuisiko keskiajan ruokalista? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Koskahan toi naapurin tipu tulee kotiin? TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Juhani Peltonen OONA KARHUNEN UUSI patsaspuisto on jo saanut konkreettisesti alkunsa. Kupittaanpuistoon nousevaan puistoon on nyt rakennettu tulevan Ötökkä-patsaan betoninen perustus. Betonilaatan rakentaminen aloitettiin heinäkuun puolessavälissä. Sen aikana Ötökän pohjan kanssa ahersi kahdesta neljään henkilöä. Rakennuttamispäällikkö Janne Laine kiinteistöliikelaitokselta kertoo, että työt ovat edenneet työmaalla suunnitellusti eikä minkäänlaisia ongelmia ole ollut. – Koko leikkipaikka on rajattu työmaa-alueeksi ja myöskään ulkopuoliset uteliaat eivät ole aiheuttaneet harmia, Laine sanoo. Patsaspuisto ei ole vielä läheskään valmis, vaan työt jatkuvat edelleen. Seuraavana puistoon rakennetaan patsaan kiinnikkeitä, joihin itse patsas aikanaan kiinnitetään. Lähiaikoina rakennettavien kiinnikkeiden rakentamisen jälkeen on puolestaan taiteilijoiden vuoro astua kuvaan. Silloin he pääsevät toteuttamaan omaa osuuttaan eli itse patsasta. Taiteilijat eivät kuitenkaan työskentele yksin. Laine kertoo, että kaupunki on mukana koko rakentamisen ajan. – Betonilaatan ympärystä tullaan täyttämään samassa yhteydessä siten, että patsaan valmistuttua sitä ympäröivä alue pinnoitetaan leikkivälineiden ympärillä käytettävällä turva-alustalla, Laine kertoo. Juttusarjassa seurataan 2000-luvun patsaspuistohankkeen etenemistä. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Tutustu ja suunnittele: facebook.com/patsaspuistoturku. Pohja ötökälle PATSAIDEN JÄLKEEN ILKKA LAPPI ABOA Vetus & Ars Novan museossa tehtävien keskiaikaisen keittiön kaivauksista on löydetty toistaiseksi merkkejä muun muassa kotieläimistä, keskiaikaisista astioista ja ruokavaliosta. Tänä kesänä kaivauksissa paljastui myös miellyttävä yllätys. – Tänä kesänä jatkettiin viime vuonna aloitettua lattian paljastamista. Odotin, että toiselta puolelta kaivausta löytyisi samanlainen lattia kuin viime vuonnakin, mutta sieltä löytyikin seinän alta kulkeva tukki, eli keskiaikainen viemäriputki. Se on tosin epäselvää, että onko tilaa jossain vaiheessa käytetty myös esimerkiksi pesutilana tai onko viemärijärjestelyt tehty sen takia, että rakennus on sijainnut rinteessä, kertoo arkeologi Ilari Aalto. Keittiö on sijainnut 1400-luvun kivitalossa. Kyseessä on yksi Turun vanhimpia kivitaloja. Aikanaan se on ollut todella arvokas sijaintinsa vuoksi. Talon historiaa ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä. – Tämän löytäminen 1994 oli yllätys, sillä talo ei näkynyt Turun vanhimmissa kartoissa. Keittiö on palanut todennäköisesti jo 1500-luvun puolella. VASTAAVANLAISTA kellarikeittiötä ei Suomesta ole toista löytynyt. Ylipäätään keskiaikaisia kellareita on päästy tutkimaan melko vähän. – Suuri osa Turunkin kellareista on ollut käytössä jopa 1800-luvulle asti. Täällä on se onnellinen tilanne, että keittiö on palamisen seurauksena hylätty, Aalto sanoo. Epäselvää on, onko keittiö ollut yksityiskäytössä vai kenties majatalona. Kaivauksista on löytynyt runsaasti jälkiä kotieläimistä. Muun muassa kissojen, koirien, lampaiden ja lehmien luita. Monipuolisen ruokavalioon viittaavat löydökset eivät kuitenkaan automaattisesti todista mitään. – Isot kaupunkitontitkin olivat keskiajan ja uuden ajan taitteessa hyvin maatilamaisia. Kotieläimiä oli paljon ja omavaraisuus tärkeää myös porvareille. Aboa Vetuksen kaivauksissa on löydetty myös jäniksen luita. Merkit riistalöydöistä vahvistavat kuvaa siitä, että keskiajan ruokavalio oli muutakin kuin kauravelliä. – Aika monipuolinen ruokavalio silloin oli. Lihan ja riistan lisäksi syötiin paljon kalaa. Lisäksi kasviksia ja marjoja on käytetty. YKSI mielenkiintoinen kaivauksilta tehty löytö on huonokuntoinen haarautuva esine. Aallon mukaan kyse on todennäköisesti paistihaarukasta, eikä alkeellisesta syömiseen tarkoitetusta haarukasta. – Meidän tuntemamme ruokakulttuuri syntyi oikeastaan vasta keskiajan jälkeen. Keskiajalla ihmiset toivat mukanaan veitsen tai lusikan ja söivät yhteisestä kulhosta. – Turku oli Ruotsin valtakunnan toiseksi suurin kaupunki. Yhteyksiä Ruotsiin ja Saksaan oli paljon. Uskoisin, että porvarielämä oli hyvin samankaltaista ympäri Itämeren aluetta, Aalto toteaa. Keskiajan kulinarismia 1400-luvun porvariskodin ruokalista oli yllättävän monipuolinen Arkeologi Ilari Aallon mukaan keittiökaivauksilta tehdyt astialöydöt vahvistavat kuvaa, että suurin osa esineellisestä kulttuurista tuli lännestä. Idästä taas tuotiin paljon erilaisia raaka-aineita. Ilkka Lappi TURUN ammattikorkeakoulun peliteknologian opiskelijat ovat toteuttaneet Turun messuille Messupeli 2015 -pelin, jossa lennetään avaruusaluksella pitkin messukeskusta. Eri messuosastoille telakoidutaan lukemalla pelin avulla symboli messupelin julisteesta. Kortteja on 27 ja pakkoja 500 eli 125 innokkainta pelaaja per messupäivä saa kokeilla peliä. Peli on ladattavissa Googlen ja Applen sovelluskaupoista. Lentele ympäri messukeskusta
9 Keskiviikko 19. elokuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Keskiviikko 19. elokuuta 2015 SUOMEN alle 23-vuotiaiden naisten maajoukkue kohtaa 26. elokuuta harjoitusmaaottelussa Tanskan. Bröndbyssä pelattava ottelu on tärkeä kokemus tulevaisuuden naisten maajoukkueen vastuunkantajille. Naisten A-maajoukkue aloittaa EMkarsinnat syksyllä ja monta Tanskaan lähtevää pelaajaa nähtäneen myös EM-karsinnoissa. Tanska-otteluun TPS:sta lähtevät Ria Öling ja Sini Laaksonen. Nuoret helmarit hakemaan kokemusta SUOMEN koripallomaajoukkue on valmistautunut viime aikoina 5. syyskuuta alkavien EM-kisojen alkulohkoon. Hyvät otteet valmistavissa otteluissa (muun muassa hallitsevan Euroopan mestari Ranskan kaataminen) ovat herättäneet toiveita myös menestyksestä. Susijengin ydinryhmästä Teemu Rannikko (kuvassa) on siirtymässä taka-alalle. Turkulainen ei ehdi toipua heinäkuussa tehdystä sormileikkauksesta. Vaikka tekeekin kipeää myöntää, ”Taikurilla” on nyt luonteva hetki antaa tietä maajoukkueessa nuoremmilleen. Taktisesti fiksulle legendalle löytyy taatusti käyttöä myöhemmin penkin takana. Kun Rannikon pelit jossain vaiheessa loppuvat, valmentajaura kutsunee. Vaikka Rannikon poissaolo kirpaiseekin, Joensuussa asiasta iloitaan. Hallitseva Suomen mestari taatusti tarvitsee ensi kaudella huippukuntoista Rannikkoa. ILKKA LAPPI Kataja kiittää Tarvitaanko Turkuun pääsarjatason koripallojoukkuetta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI TURUN Riennon koripalloilijoilla on edessään uusi aika. Kahden vuoden piipahdus naisten SM-sarjassa päättyi viime keväänä. Alkavalla kaudella Riento hakee edustusjoukkueensa toimintaan vauhtia ykkösdivisioonasta. – Me olemme sellaisessa vaiheessa, että nyt tehdään töitä. Nyt ei hehkuteta liiganoususta. Se aika tulee paljon myöhemmin. Nyt täytyy tehdä pelaajia, luonnehtii Riennon edustusjoukkueen päävalmentaja Lars Ekström. Viime vuodesta lähes koko joukkue on uusiutunut. Ykkösdivisioonassa Riento pelaakin varsin nuorella joukkueella. Myös penkin takana on muutoksia tapahtunut, kun Jukka Valpola lähti hakemaan uusia tuulia Kaarinan Urasta. Ekström oli viime vuonna Riennon juniorivalmennuspäällikkö ja A-junioreiden valmentaja. Tänä vuonna työsarkaan kuuluu myös Riennon edustusjoukkue. – Meillä on 18 pelaajaa ringissä. Suuri osa porukasta pelaa sekä A-junioreissa että edustuksessa. Ykkösdivisioonassa on muutama aikuinen ja paljon A-junioreita. Tarkoitus on kierrättää pelaajia paljon. Varsinkin kokeneemmilla A-junioreilla on nyt hyvä mahdollisuus näyttää osaamistaan aikuisten peleissä, Ekström toteaa. VAIKKA pari viime kautta Riento pelasikin naisten SM-sarja, toiminta suuressa kuvassa on polkenut hieman paikallaan. Aiempaa alemmasta sarjatasosta huolimatta nyt vihreäpaitaisessa leirissä on vahva usko siihen, että edessä on valoisampi tulevaisuus. – Seura kokonaisuutena on aika hyvässä tilanteessa. Muutama vuosi sitten oli se tilanne, että koko seurassa oli viisi valmentajaa. Nyt jokaisessa juniori-ikäluokassa on useampi valmentaja, joita koulutetaan ja joilla on halu kehittyä valmentajina, Ekström pohtii. Ensi kaudeksi Riennosta lähtee viisi nuorten maajoukkueessakin pelannutta (Marika Korpinen, Riikka Kivinen, Milla Ekström, Sanni Salonen ja Noora Rummukainen) ulkomaille stipendien turvin. Massaa on kuitenkin tulossa junioreista. – Pienempiin junioreihin mahtuu lisääkin porukkaa, mutta vanhemmissa junioreissa tilanne pelaajamassaan suhteen on oikein hyvä. Bja C-ikäisissä on vajaa 50 pelaajaa ja A-junioreita on tällä hetkellä kolmattakymmenettä. NUORIA pelaajia vilisevälle Riennolle Ekström pitää ykkösdivisioonaa erinomaisena paikkana kehittyä. Ykkösdivisioonassa vastaan asettuu monia samanlaisessa rakennusvaiheessa olevia joukkueita. – Kilpailu tulee olemaan kovaa sarjassa. Jos vaikka meiltä alkaa joku pelaaja sitten tekemään 25 pistettä per peli, aika äkkiä pääsee lainalle kokeilemaan liigavauhtia. Alkukaudesta tulokset voivat mennä aika vuoristorataakin, Ekström povaa. Työnteon aika Turun Riento rakentaa uutta kivijalkaa nuorella joukkueella Oona Ekström on yksi Riennon pelaajista, jolle peliaikaa on tarjolla runsaasti sekä ykkösdivisioonassa että A-junioreissa. Ilkka Lappi
11 Keskiviikko 19. elokuuta 2015 AAMUSET
12 A AMUSET ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 19. elokuuta 2015 TURUN suomenkielinen työväenopisto järjestää yhteistyössä Turun Sieniseuran kanssa suuren sieninäyttelyn sunnuntaina 30. elokuuta. Näyttely on avoinna Työväenopiston Opistotalon ala-aulassa kello 12–18. Esillä on ajankohtaisen sienisadon lisäksi muun muassa sienija kasvivärjättyjä lankoja ja villoja sekä laaja sienikirjanäyttely. Pieni kirjapuoti on mukana myymässä kirjoja. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Sienet tutuiksi MUINAISTULIEN yönä lauantaina 29. elokuuta järjestetään tunnelmallinen iltayön melontaretki Turun Halistenkoskelta Liedon Vanhalinnaan. Kulttuuria ja liikuntaa yhdistävä melontaretki lähtee liikkeelle Aurajoen opastuskeskuksesta Halistenkoskelta kello 19.30, paluu on puoliltaöin. Vanhalinnassa on mahdollisuus osallistua muinaistulien yön tapahtumaan. Ilmoittautumiset viimeistään keskiviikkona 26. elokuuta. Retken osallistumismaksu on 10 euroa. Maksu sisältää tapaturmavakuutuksen, mutta ei melontavälineitä. Kanootin voi vuokrata Aurajoen opastuskeskuksesta, kanoottivaraukset etukäteen. Tapahtuman järjestää Aurajokisäätiö. Meloen Vanhalinnaan Aiotko juhlistaa muinaistulien yötä? Miten ja missä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ Aino Majava A-klinikkasäätiöstä kertoo, että sosiaalisen median käyttöön on helppo jäädä koukkuun. Some-palvelut on suunniteltu siten, että ihmiset käyttäisivät niitä mahdollisimman paljon. – Mukava palaute, kuten Facebookin tykkäykset, tuottavat tyydytystä. Esimerkiksi viestien ja pelien merkkiäänet palkitsevat aivoja ja kutsuvat jatkamaan palveluiden käyttöä. Majava muistuttaa, että sosiaalisen median käytössä ei itsessään ole mitään pahaa. – On luonnollista, että ihminen haluaa olla yhteydessä muihin ja tietää mitä heille kuuluu. Sosiaalisen median käyttö on tätä päivää ja tärkeä taito muiden viestintätaitojen joukossa. RIIPPUVUUDESTA puhutaan silloin, kun sosiaalisen median käyttö alkaa haitata muuta elämää. A-klinikkasäätiön kesäkuussa julkaiseman Facebook-riippuvuustestin tuloksista on ilmennyt, että Facebookin käyttö pyörii monilla mielessä kaiken aikaa. Silloinkin, kun palvelua ei käytetä, sen käyttöä suunnitellaan. – Sosiaalinen media voi viedä liikaa huomiota muilta asioilta ja haitata läheisiä ihmissuhteita. Ihmisille on tärkeää kohdata myös kasvokkain. Myös yöunet voivat kärsiä somepalveluiden käytöstä. – Päivärytmi ja unen laatu kärsivät, jos sosiaalisen median palveluita käytetään iltamyöhällä. Sekä palveluiden käyttö että laitteiden valot aktivoivat aivoja nukkuma-aikaan. Tästä seuraa väsymystä päivällä, Majava kertoo. Vaikea elämäntilanne altistaa riippuvuudelle. Riippuvuuden taustalla voi Majavan mukaan olla yksinäisyyden tunteita, stressiä ja epävarmuutta. – Sosiaalisen median käytöstä syntyy mukava flow-tila, joka täyttää tyhjiön tai tarjoaa sijaistoiminnon vaikeiden asioiden ajattelun tilalle. Sosiaalinen media koukuttaa kyllä itsessäänkin, joten riippuvuuteen ei aina liity muita asioita. TILANNE selviää Majavan mukaan yleensä pienillä, yksinkertaisilla keinoilla. Usein riittää, että ongelma tunnustetaan ja siitä puhutaan avoimesti. Sosiaalisen median käytölle voi asettaa rajoitteita. – Voi esimerkiksi päättää, että Facebookissa käydään vain kerran päivässä. Myös taukojen pitämistä kannattaa kokeilla. Kännykän voi laittaa syrjään vaikkapa reissun tai yhteisen ruokailun ajaksi ja kokeilla, miltä luopuminen tuntuu. Jos siitä seuraa tuskan hiki, on sosiaalisella medialla luultavasti liian iso rooli elämässä. Jos sosiaalisen median käyttö haittaa elämää ja omat keinot eivät riitä, apua voi etsiä esimerkiksi päihdelinkki.fi ja nuortenlinkki.fi-palveluista. Facebook-riippuvuustesti löytyy kummastakin palvelusta. Koukussa someen Sosiaalinen media voi sekoittaa päivärytmin ja haitata ihmissuhteita Sosiaalisen median selailu iltamyöhällä voi vaikeuttaa unensaantia. Thinkstock MAANANTAINA 31. elokuuta Kaarinassa Hotelli Kivitaskussa järjestetään maksuton hyvinvointi-ilta. Illan ohjelmassa on luentoja hyvinvoinnista ja luomuravinnosta. Tilaisuus alkaa kello 18.30. Kello 18.35–19.25 fysioterapeutti Samu Kaukoranta kertoo hyvinvoinnin elementeistä. Ohjelma jatkuu kello 19.25– 19.45 fysioterapeutti Petra Kaukorannan luennolla luomuravinnon merkityksestä hyvinvoinnille. Tapahtuman järjestää hyvinvointikeskus Relaxion. Ilmoittautumiset sähköpostilla info@relaxion.fi tai puhelimitse 040 522 8844. Luentoja hyvinvoinnista on viaja m
Taloyhtiöt saavat Turun seudulla yhä putkiremontteihin hyvin lainaa. Kaikkialla Suomessa tämä ei ole selviö. Sivu 18 Lainahanat yhä auki Valokuvatapetti on persoonallinen vaihtoehto seinälle. Parhaimmillaan se hallitsee koko huoneen värimaailmaa. Sivu 22 Valokuvia seinissä Syksyn tekstiilimuodissa vanhat tutut kuosit tekevät paluun uudistuneina. Nyt saa kokeilla ja yhdistellä. Sivu 25 Kuviot kuljettavat Koti& Koti& rakentaminen rakentaminen Aamuset Aamuset Sivut 13–25
14 A AMUSET KOTI& RAKENTAMINEN Keskiviikko 19. elokuuta 2015 Viivasuoran leikattu vai boheemi? Millainen on sinun puutarhasi? VARSINAIS-SUOMEN Asumisoikeus Oy on alkanut rakennuttaa 23 asumisoikeusasuntoa Koroistenkujalle Piikkiöön. Kirkollisen lähiympäristönsä johdosta kiinteistö saa nimekseen Pappilanaho. Muuttovalmiita asuntojen ennakoidaan olevan elokuun lopussa vuonna 2016. Asunnot ovat yksiöitä ja kaksioita, pintaalaltaan pieniä 42–56 neliömetriä. Kaikissa asunnoissa on sauna, parvekelasitus ja astianpesukone. Piikkiöön uusia asumisoikeusasuntoja LÄHES joka kodissa lattialla kiemurtelee sähköjatkojohto, monessa useitakin. Kolmannes (32 prosenttia) turkulaisista ja tamperelaisista kokee pölyä keräävät jatkojohdot harmittaviksi, kertoo sähköistysalan yhteisen Sähkötreffit-palvelun tutkimus. Sen sijaan pienemmillä 50 000 asukkaan paikkakunnilla jatkojohtojen suhteen ollaan suurpiirteisempiä, sillä ainoastaan 18 prosenttia vastaajista kertoo inhoavansa niitä. Kotien sähkölaitteiden määrä on koko ajan lisääntynyt eikä pistorasioiden määrä enää vastaa tarpeita. Lisäksi pistorasiat eivät useinkaan sijaitse juuri siellä, missä sähköä tarvitaan. Sähkötreffitpalvelun mukaan jatkojohdot on tarkoitettu vain tilapäiskäyttöön, eikä niitä tule kytkeä peräkkäin toistensa jatkeeksi. Jatkojohdon osien kuumeneminen on osoitus viasta tai ylikuormituksesta, joka voi aiheuttaa tulipaloja onnettomuusvaaran. Kolmannes vihaa jatkojohtoja Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TEEMU P. PELTOLA PUUTARHAT ovat tänä kesänä saaneet yllin kyllin valoa ja kosteutta, mutta pian on aika varautua jo kotipuutarhan ”talviteloille” laittamiseen. Plantagenin hortonomi Katriina Peltomaa antaa kotipuutarhureille kullanarvoisia vinkkejä. – Syystyöt alkavat viimeistään elokuussa, jolloin kaikille monivuotisille kasveille levitetään syyslannoitetta noin kourallinen per neliö. Kasvit kastellaan heti lannoituksen jälkeen, jottei lehtiin ilmaannu polttovioituksia. Lannoitetta on hyvä levittää myös nurmikolle. Samalla poistetaan kuihtuneet kukinnat myös perennoista, jotta kukinta jatkuisi pitempään, hän kertoo. Leikkaaminen auttaa hedelmäpuita ja pensaita talvehtimaan. Elokuussa leikataan niin omena-, kirsikkakuin luumupuutkin maksimissaan neljäsosan verran puun oksistosta. SYYSKUUSSA leikataan viiniköynnökset, laikkuköynnös sekä havut. Lokakuussa nurmikko leikataan mahdollisimman tarkasti ennen talven tuloa. Tuolloin voidaan leikata mataliksi myös perennat lukuun ottamatta onttovartisia perennoja, jotka keräävät muuten varsiinsa vettä ja jäädyttävät siten juuristonsa talvella. Perennojen leikkaus voidaan toki jättää myös kevääseen, jolloin ne saavat enemmän lunta suojakseen. Syyskauden alkaessa istutetaan syyskukat, kuten asterit, hopealanka ja krysanteemit. Myös syyssipuleiden istutus alkaa elokuussa. Ensin istutetaan lumikellot, krookukset, sinililjat ja laukat. Syyskuussa on narsissien istutuksen vuoro niiden pitkän juurtumisajan takia. – Syyssipuleista tulppaanit istutetaan viimeisenä ja niitä voi istuttaa maan jäätymiseen asti, kertoo Peltomaa. Syyssipulien onnistuneessa istutuksessa on tärkeää huomioida myös istutussyvyys, joka on vähintään kolme kertaa sipulin korkeus. Jos pihalla on kasvihuone, se tyhjennetään ja pestään. Myös ruukut tyhjennetään ja pestään ennen pakkasia ja lehdet haravoidaan. – Etenkin kaikki saastuneet lehdet omenapuiden alta on vietävä kompostiin. Samoin kompostiin viedään maahan pudonneet sekä puissa yhä kiinni olevat muumiotautiset hedelmät. Mikäli ne jäävät maahan, ne muodostavat maahan kotelorakkoja, jotka jäävät odottamaan seuraavaa kasvukautta ja ”iskeytyvät” hedelmiin kiinni. ARIMMAT kasvit, kuten pensaspionit, puutarhahortensiat, ruusut ja laventelit on hyvä peittää kokonaan maan hieman jäädyttyä talvensuojaturpeella tai havuilla. Puutarha valmiina syksyyn Leikkaaminen auttaa puita ja pensaita talvehtimaan Hehkuvissa puutarhoissa aletaan vääjämättä valmistautua syksyyn. Jori Liimatainen
15 Keskiviikko 19. elokuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 19. elokuuta 2015 AAMUSET 16
17 Keskiviikko 19. elokuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 19. elokuuta 2015 AAMUSET 18 Koti&rakentaminen ESA TÖYKKÄLÄ RAKENNUSLEHTI kertoi kesäkuun alussa Nilsiällä sijaitsevasta taloyhtiöstä, joka haki lainaa suurta remonttia varten. Taloyhtiön tarkoituksena oli uusia käyttövesi-, lämpöja viemäriputket kokonaan ja uusia asukkaiden yhteiset tilat. Kun taloyhtiö haki lainaa arviolta 1,7 miljoonan euron remonttia varten, yksikään kuudesta isännöitsijän lähestymästä pankista ei suostunut lopulta rahoittamaan hanketta. Remontti jäi lopulta tekemättä, vaikka taloyhtiö nipisti kustannuksista kolmanneksen ja lähestyi pankkeja uudelleen. Turun seudun Osuuspankin yrityspankin asiakkuuspäällikkö Riitta-Leena Rautee kertoo, ettei hänen kohdalleen ole koskaan sattunut vastaavaa tapausta. – Jos taloyhtiön vakuutukset, vakuudet ja taloudellinen tausta ovat kunnossa, niin miksi lainaa ei saisi? Turun seudullakin tämän tyyppisiä remontteja tehdään paljon, eikä ole ollut mitään estettä, etteikö niitä voitaisi rahoittaa. Suurin osa rahoituksista menee putkija julkisivuremontteihin tai pienempiin taloyhtiöihin kuten rivitaloihin, jotka siirtyvät maalämpöön, Rautee kertoo. RAUTEEN mukaan putkiremontin menetelmälläkään ei ole vaikutusta lainatarjouksiin, oli kyse sitten perinteisestä menetelmästä tai esimerkiksi pintavedosta. – Kuitenkin yhtiökokouksissa on päätetty, millä tavalla ja millaisiin kustannuksiin osakkaat ovat valmiita. Monta kertaa lainaosuuskin jää huomattavasti pienemmäksi kuin on suunniteltu, kun monta osakasta maksaa osuutensa pois. Nilsiäläisen taloyhtiön tapauksessa isännöintitoimiston johtaja piti pankkien päätöstä huolestuttavana tulevaisuuden osalta: jäävätkö kasvukeskusten ulkopuoliset asuinalueet jatkossa rahoittamatta? HANDELSBANKENIN Turun Kauppatorin konttorin johtaja Risto Vihula ei osaa ottaa suoraan kantaa Nilsiän tapaukseen, mutta kertoo kuulleensa maakunnista hieman vastaavaa. – Nähtävästi varsinkin maaseuduilla on tullut sellaisia tilanteita, ettei lainatarjouksia välttämättä anneta kuten ennen vanhaan. Turun seudulla tosin ei ole ollut tällaista ongelmaa, Vihula kertoo. Rauteen tapaan myös Vihula muistuttaa, että kaikki on pitkälti kiinni taloyhtiön hallituksesta. Jos osaavat ihmiset tekevät taloyhtiössä yhteistyötä korjausremontoinnin suhteen ja ovat asioiden tasalla, ei luototuksen kanssa pitäisi ilmetä ongelmia. – En kyllä näe sellaista trendiä, että asunto-osakeyhtiöillä alkaisi mennä huonosti. Yhtiöissä omistajat vastaavat toiminnasta, ja se on yksinkertaisesti hyvää huolenpitoa, kun omaisuudesta pidetään huolta, Vihula sanoo. Lainaa putkiremppaan Pankit rahoittavat mittavia remontteja Turun seudulla kuten ennenkin Asunnon osien suojaaminen putkiremontin pölyltä on ensiarvoisen tärkeää. Riitta Salmi ”Kaikki on kiinni taloyhtiön hallituksesta.”
19 Keskiviikko 19. elokuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 19. elokuuta 2015 AAMUSET 20 Koti&rakentaminen MERJA KAJALA SYYSKESÄ on oivaa aikaa kasvien jakamiseen ja siirtämiseen. Kasvit juurtuvat hyvin syksyn kosteissa ja viileissä olosuhteissa. Jakaminen kannattaa tehdä viimeistään syyskuun alkupuolella, jotta kasvit ehtivät asettua uudelle kasvupaikalle ennen talven tuloa. Monet jalostetut perennat on hyvä nostaa maasta ja jakaa muutaman vuoden välein. Esimerkiksi pitkälle jalostetut syysleimut tulisi istuttaa uudelleen noin viiden vuoden välein, jotta kukinta jatkuisi runsaana. Luonnonperennat viihtyvät paikallaan pidempään, osa jopa 10–15 vuoden ajan. Vanha kasvi saa uutta kasvuvoimaa, kun se jaetaan ja istutetaan uudelleen. Kasvustot muuttuvat ajan mittaan tiheiksi, jolloin kukinta vähenee, kasvu heikkenee ja lopulta kasvuston keskelle alkaa muodostua kuolleita laikkuja. Jakaminen on myös hyvä tapa lisätä kasveja. Perussääntö on, että loppuja syyskesällä kukkivat perennat jaetaan varhain keväällä ja kevätkukkijat syksyllä. Sääntöä ei silti tarvitse noudattaa ehdottomasti. JAKAMINEN sopii suurimmalle osalle kotipuutarhojen perennoista. Se sopii sellaisille kasveille, joilla on sitkeät, käsittelyä sietävät juuret ja jotka leviävät kasvattamalla uusia versoja entisten viereen. Esimerkiksi kuunliljat, poimulehdet ja asterit hyötyvät jakamisesta. Pioni sen sijaan pitää kasvurauhasta. Jakamista edeltävänä päivänä kasvusto kastellaan perusteellisesti. Jakamiseen sopii parhaiten pilvinen sää, sillä maasta nostetut kasvit kestävät auringon paahdetta huonosti. Jaettava kasvi nostetaan maasta lapiolla tai talikolla siten, että juuret säilyvät mahdollisimman ehjinä. Juuripaakku jaetaan paloiksi teräväkärkisellä lapiolla, puukolla tai käsin repimällä. Nuoret ja elinvoimaiset osat sopivat jakotaimiksi. Kasvuston huonokuntoiset osat heitetään pois. JOKAISESSA jakotaimessa tulee olla sekä voimakkaita, terveitä juuria että muutama elinvoimainen verso. Rikkakasvit ja niiden juuret perataan huolellisesti pois. On tärkeää, etteivät jakotaimet pääse kuivumaan. Istutuspaikka kannattaa siis valmistella etukäteen, jotta taimet voi istuttaa heti. Istutuspaikkaa parannetaan uudella mullalla ja kompostilla. Jos maa on tiivistä, siihen voidaan lisätä myös turvetta ja hiekkaa. Istutuksen jälkeen taimet kastellaan hyvin. Jos kelit ovat kuivia, kastelua jatketaan seuraavien viikkojen ajan säännöllisesti. Taimet tarvitsevat kosteutta juurtuakseen. Uutta virtaa perennoille Väsähtäneet kasvustot piristyvät jakamalla Kuunlilja on yksi perennoista, joka pitää jakamisesta. Jari Laurikko Asteri kukkii koko loistossaan vielä elokuun lopullakin. Jane Iltanen
21 Keskiviikko 19. elokuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 19. elokuuta 2015 AAMUSET 22 Koti&rakentaminen ILKKA LAPPI VALOKUVATAPETIT ovat nostaneet viime vuosina suosiotaan tasaisesti. Valokuvatapetit ovat viime vuosina päätyneet sekä yksinasuvien, pariskuntien että perheiden seiniä koristamaan. – Kyllä valokuvatapetit ovat kuitenkin eniten suhteellisen nuorten aikuisten juttu. Noin 30–40-vuotiaat varmaan kaikkein eniten niitä haluavat, arvioi sisustussuunnittelija Liisa Järvisalo sisustustoimisto Huoneesta. Sisustusalalla trendit muuttuvat nopeasti. Järvisalo uskoo kuitenkin, että valokuvatapetit ovat tulleet jäädäkseen, vaikka ne ovatkin perinteistä tapettia jonkin verran kalliimpi ratkaisu. – Valokuvatapettien hyvä puoli on, että niiden käyttömahdollisuudet ovat niin monipuoliset. NYKYÄÄN omalle seinälleen saa lähes minkälaisen kuvan tahansa. Olipa kyse taideaarteesta, kaupungin silhuetista, yksityiskohtaisesta luontokuvasta tai vaikka omasta kotialbumista löytyvästä lomamuistosta. Periaatteessa mistä tahansa kuvasta saa valokuvatapetin, kunhan kuvan tekijänoikeudet ovat kunnossa. – Värillisiäkin valokuvatapetteja käytetään, mutta mustavalkoiset kuvat ovat omien kokemusteni perusteella hieman suositumpia. Mustavalkoisuutta on ehkä hieman helpompi yhdistää muuhun sisustukseen. Muutenkin sisustuksiin haetaan tällä hetkellä vahvoja kontrasteja, Järvisalo kertoo. – Yleensä valokuvatapeteilla haetaan ennen kaikkea yksilöllisyyttä ja näyttävyyttä sisustukseen, hän jatkaa. Jopa kokonaisen seinän kokoinen valokuvatapetti on varsin hallitseva sisustuselementti. Jos valokuvatapetin seinälleen haluaa, kannattaakin muuta sisustusta miettiä tapetin mukaan. – Tapetista voi hakea esimerkiksi samanlaisia sävyjä muuhun sisustukseen, Järvisalo sanoo. TAPETTIEN vaihtoehdot ovat lähes loputtomat. Usein asujien tai jopa asunnon persoonallisuuden annetaan näkyä valokuvatapetissa. – Eräs kohteeni oli vanha talo, jonka sisustuksesta ei kuitenkaan haluttu vanhanaikaista, mutta talon historia haluttiin jotenkin saada sisustukseen. Taloon tuli valokuvatapetti vanhasta valokuvasta, jossa oli kuvattu sama talo ulkoa päin ja edellisiä asujasukupolvia vuosikymmeniä sitten, Järvisalo toteaa. Laadultaan valokuvatapetit eivät nykyään eroa perinteisistä tapeteista. Myöskään asentaminen ei eroa merkittävästi tavallisesta tapetista, joten remonttialan ammattilaista ei välttämättä tarvita. – Kohdistamisessa tarvitsee tietenkin olla tarkkana. Jos tavallisen tapetin kohdistamisesta on kokemusta, valokuvatapettikin pitäisi seinään saada. Yksilöllisyyttä seinään Valokuvatapetit ovat nuorten aikuisten sisustustrendi Suurten maalarien taide on suosittu valokuvatapettien aihe. Vincent Van Goghin kuuluisimpiin töihin lukeutuva Öinen katukahvila tuo pienen palan 1800-luvun Arles’ta kotiin. Ilkka Lappi
23 Keskiviikko 19. elokuuta 2015 AAMUSET Koti&rakentaminen
Keskiviikko 19. elokuuta 2015 AAMUSET 24 Koti&rakentaminen
25 A AMUSET Keskiviikko 19. elokuuta 2015 PAKINA HENRIIKKA FINGERBORG GRAAFISET kuviot, geometriset muodot, pallot, roiskeet ja ajan hammasta kestänyt paisley-kuviointi piristävät syksyn kodintekstiileitä. Yhdistele kaikkia kuvioita keskenään, tai keskity yhteen muotoon tai yllättävään yksityiskohtaan. Tänä syksynä on mistä valita! Kuusikulmio SKANDINAAVISEN sisustustyylin saralla graafiset muodot ovat olleet pinnalla jo muutaman vuoden. Yhdeksi suosituimmista graafisista kuvioista on noussut kuusikulmaisen monikulmion muoto eli hexagon. Kuusikulmaista muotoa nähdään enimmäkseen lattialaatoissa, tai keittiön välitilassa, mutta tänä vuonna hexagonia käytetään mitä innovatiivisemmin eri pinnoissa ja materiaaleissa. Sahalaita EHKÄPÄ kuuluisin sahalaitakuvio tulee Missonilta, mutta moni muukin brändi on lähtenyt mukaan siksak-leikkiin. Suurina pintoina sahalaita ei välttämättä toimi, mutta tekstiileissä se näyttää jopa värikkäänäkin hyvältä. Tänä syksynä siksak-kuviota voi löytää ainakin pyyhkeistä, kylpyhuoneen matoista ja tyynyistä. Paisley ALUNPERIN Intiasta ja Persiasta oleva kuviointitapa muistuttaa halkaistua hedelmää tai vääntynyttä pisaraa. Se on ollut muotia sittemmin viktoriaanisesta Britanniasta 50-luvun huiveihin ja sen jälkeen 70-luvun hippityyliin sopivasti. Viime aikoina paisley-kuviota nähtiin pitkään yleisimmin miesten solmioissa ja taskuliinoissa, mutta nyt Paisley on tehnyt uuden esiinmarssin tekstiileissä. Lakanoihin ja koristetyynyihin sopii koristeellinen pisarakuvio – ja sen voi helposti yhdistää modernimpaan sisustukseen. Pilkut ja pallot ROISKEITA, palloja, epätäydellisiä muotoja ja akvarellimaista jälkeä näkyy nyt seinäpinnoilla, astioissa ja koristetyynyissä. Dalmatialaiskuvion ystävät voivat sisustaa olohuoneensa tyyliin sopivasti. Pallot ja pilkut sopivat hyvin graafisempien kuvioiden kaveriksi. Kuviokekkerit Syksyn tekstiileissä saa olla särmää Hexagon. Ossian (pyyhe). Old Paisley. Tiger Dot. Syksyn tekstiilimuodissa kuviot seikkailevat. Chatwall & Jonsson MUUTTAMINEN on aina yhtä mukavaa puuhaa. Kun allekirjoittaa uuden vuokrasopimuksen ja irtisanoo vanhan, innostustaso yltää yli sallitun asteikon. Mielessä lentelee ideoita uuden kodin sisustuksesta ja uuden elämän ihanuudesta. Kun sitten alkaa toiminnallinen osuus, into yhtäkkisesti vain loppuu. Olen aina ennen muuttoa päättänyt, että tällä kertaa käyn kaikki tavarani läpi ja heitän ylimääräiset pois. Siis ennen muuttoa. Todellisuushan on kuitenkin se, että kun muuttopäivä koittaa, on tavaroita edelleen yhtä paljon. Avaimenperäkokoelmaa ei voi heittää pois. Ei sillä, että avaimenperillä olisi mitään tunnearvoa, mutta voihan niitä joskus johonkin tarvita. Ja kun eihän tuota mummon antamaa vaasiakaan voi pois heittää. Mitä sen väliä, että se on rikki. Pikkuvikoja. Samalla tavalla ja saman verran olen tehnyt päätöksiä sen suhteen, että pakkaaminen aloitetaan ajoissa. Toisaalta tänä vuonna kyllä tein niin. Kuukautta ennen muuttoa pakkasin kaksi laatikollista tavaroita. Tarkoituksena oli tehdä niin joka ilta, kunnes kaikki tavarat olisi pakattu. Harmi, että kahden laatikon jälkeen lähes kaikki loput tavarat viskattiin bokseihin vasta muuttoa edeltävänä iltana. KUTEN arvata saattaa, muuttopäivä olikin aika katastrofi. Kun muuttoavuksi pyydetyt tutut miehet seisoivat oven takana, asunto näytti siltä, kuin olisin juuri tullut matkalta ja tyhjentänyt laukun koko huoneen levyiseksi tavaralaataksi. Turhautuneina tavaroita sitten paiskottiin muovipusseihin ja sen jälkeen mielivaltaisessa järjestyksessä autoon. Uudella asunnolla tosin sitten ihmeteltiin, että missäs ne avaimet mahtavatkaan olla. Suunnitelmiin kuuluu aina myös saada asunto mahdollisimman nopeasti kuntoon ja tavarat paikoilleen. Omasta muutostani on tosiaan aikaa kohta neljä kuukautta. Kun katselen ympärilleni, purkamattomia tavaroita on noin viidessä eri kasassa. Eräs tuttuni kertoi, että hänen komerostaan löytyy avaamaton muuttolaatikko noin kolmen vuoden takaa. Ei minullakaan tässä siis vielä ole mikään kiire. Tarkoituksenani olisi asua nykyisessä asunnossa koko lopun opiskeluaikani eli kolme vuotta. Jos asuntoani tarkastellaan silloin uudelleen, voi olla varma, että jostain nurkasta löytyy edelleen purkamaton muuttolaatikko. Mutta ainahan on hyvä ennakoida. Miksi purkaa laatikoita, jos kuitenkin tietää joskus muuttavansa? Ei kai sen niin väliä, tapahtuuko muutto kolmen kuukauden, kolmen vuoden vai kenties kolmen vuosikymmenen päästä. OONA KARHUNEN Kamat kasaan i e ell , e pu a o omm li kolaan että urmeKOTI & RAKENTAMINEN
26 A AMUSET VIIHDE Keskiviikko 19. elokuuta 2015 PERJANTAINA 28. elokuuta Klubilla vietetään katkeransuloista iltaa täydellisen popmusiikin parissa. 1990-luvulla suomalaisen vaihtoehtopopin mullistanut Lemonator kokosi rivinsä hiljaiselon jälkeen kolmen keikan jäähyväiskiertueelle, joka päättyy 29. elokuuta Tavastialle. Turussa on siis toiseksi viimeistä kertaa ikinä kuulla Broken Record, I Don’t Want To Live Forever ja monet muut Lemonatorin hienot pop-helmet. Katkeransuloiset hyvästit sitruunalle PERINTEISESTÄ rockia eri genreillä maustavia bändejä on kahdenlaisia: sellaisia, jotka saavat homman toimimaan ja sellaisia joiden touhu on sekavaa sillisalaattia. Atlantalaisen Zac Brown Bandin musiikki on menee ensin mainittuun kategoriaan. Jekyll + Hydella bändin soitossa on jopa enemmän draivia kuin kolmella aikaisemmalla levyllä. Pelkkää rockrunttausta musiikki ei ole, vaikka vierailemassa levyllä onkin muun muassa Chris Cornell. Levy seikkailee yhtä lailla esimerkiksi kantrin, soulin ja pelimannimusiikin maastoissa. Jopa reggaeta on livautettu mukaan. Varsin monipuolisesta levystä löytyy kuitenkin tyylit yhteen sitova punainen lanka. Biisit ovat järjestäen hävyttömän hyväntuulisia ja haikeatkin biisit lämmittävät sisältä. Kenelle: Vaivatonta hyvänmielen musiikkia kaipaavalle. Arvio: Vanhoista ja ennalta-arvattavista aineksista on luotu jotain kaunista. ILKKA LAPPI Hyvänmielen sillisalaatti Minkä bändin lopettaminen on koskettanut sinua syvältä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI VIIME vuosina Tommi Läntisen nimi on tullut vastaan lähinnä poliittisissatai seurapiiriyhteyksissä. Uutta musiikkia mieheltä ei ole paria biisiä lukuun ottamatta ilmestynyt. – Välissä on ollut aikoja, jolloin olen ollut väsynyt ja on ollut writer’s blockia, Läntinen kertoo. Nyt turkulaislähtöinen punatukka puhkuu tekemisen intoa. Tällä viikolla mieheltä ilmestyy uraa niputtava kokoelma. Syksyllä Läntinen lähtee pitkästä aikaa isommalle kiertueelle. Marraskuussa on myös suunnitelmissa pitää ensimmäiset sessiot uuden musiikin parissa. – Olen kirjoittanut koko ajan uutta musiikkia. Nyt tuntuu, että energiaa riittää ja runsauden sarvi pulppuaa. Osaan nauttia siitä lahjasta, mikä mulla on. Se on hyvä tunne. LÄNTISEN nimeen ja musiikkiin on Boycottin huippuvuosista 1980-luvulta lähtien liittynyt vahva tunnelataus, joka on jakanut kansaa vahvasti kahtia. Monet ovat vuosien varrella tykänneet ja Läntinen on luonut uskollisen kuulijakunnan, mutta jo Boycottin menestysvuosina osa kansasta suhtautui vähätellen Läntisen tekemisiin. 1990-luvulla varsinkin Syvälle sydämeen sattuu nosti suosionsa vuoksi voimakkaita vastareaktioitakin. – Siihen aikaanhan oli sellaisia kommentteja, että minä olen pettänyt rockin. Nyt kun arvostelijoilla on omia lapsia ja ovat ymmärtäneet, että se on ihan todellista elämää, jotkut ovat tulleet pyytämään anteeksikin, Läntinen sanoo. Läntinen ei anna arvostelun häiritä tekemisiään, vaikka tiedostaakin sen, etteivät kaikki pidä hänen musiikistaan tai persoonastaan. – Boycottin aikaan siihen liittyi ainakin sellaista, että kundeja närästi, kun niiden tytöt tykkäsivät meidän musiikista. En minä anna puheiden häiritä tekemisiäni. Ne jotka jossain kaduilla pahaa musta puhuvat, eivät tunne minua ollenkaan. Ei sellainen paskan puhuminen perustu mihinkään. 2000-LUVUN alussa Läntinen sai kaipaamaansa etäisyyttä suomalaiseen musiikkimaailmaan. Hän asui perheineen muutaman vuoden ulkomailla. Nykyään 56-vuotias nauttii suomalaisissa muusikkopiireissä liikkumisesta enemmän kuin nuoremmalla iällä. – Varsinkin nuoremman polven muusikoiden keskuudessa ei ole ollenkaan minkäänlaista kyräilyä. Se on hienoa, että ollaan samaa heimoa. Voin mennä juttelemaan humppabändin soittajien kanssa ihan samalla tavalla kuin jonkun metallibändin kanssa. Elokuussa ilmestyvää kokoelmalevyä Läntinen luonnehtii pöydän puhdistukseksi. Kun pöytä on puhdas, on hyvä aika lähteä ihmisten eteen. Läntinen on tulevista keikoistaan todella innoissaan. – Mulla on ihan huikea bändi kasassa. Tällä ryhmällä kun lähdetään tien päälle, se on laaki ja vainaa. Tommi Läntinen Klubilla 5. syyskuuta. Energinen tulitukka Tommi Läntisen runsaudensarvi pulppuaa vaikeuksien jälkeen Kovana live-esiintyjänä tunnettu Tommi Läntinen on jättänyt politiikan taakseen ja keskittyy täysillä musiikkiin. – Musiikilla pystyn varmaan vaikuttamaan ympäristööni enemmän kuin eduskunnassa nappia painamalla, hän tuumii. Ilkka Lappi
27 Keskiviikko 19. elokuuta 2015 AAMUSET
28 A AMUSET JETSET Keskiviikko 19. elokuuta 2015 TIMO SALMESMAA Timo Salmesmaa Kimin enkelit. Liedossa ensi kertaa järjestetty SmugglerRok helli festarikansaa auringonpaisteella. Logistisesti toimiva festivaalialue tarjoili kovia kotimaisia Dingosta Wiskariin. Promokaunotarten Mona Sjöroosin ja Juulia Rahilan seurassa ? ilistellyt Kim Grönlund suitsutti Smugglerin seesteisen aikuista tunnelmaa. Järjestäjät miettivät toteuttavansa tapahtuman myös ensi vuonna. Timo Salmesmaa Turun Taiteiden Yö levittäytyi jälleen voimallisena hellien kaikenikäisiä lapsista isovanhempiin. Torre hemmotteli yön kulkijoita aistikkaalla, välimeren herkkuja tarjoavalla tapas-pöydällä. Kulttuurinälän tyydyttivät ? amenco-taituri Toni Jokiniitty, Pepe Gonzalez ja Kapa & Sakke. Tonin esitykseen tempautui tanssijatar Essi Erävesi hurmaten yleisön andalusialaisilla Sevillanasja Tangos-numeroillaan. Veikko Wahlroos 60 vuotta täyttävä Ponnahdus Pinnalle -kilpailu kulminoituu Turun messuilla. Lauantaisen ? naalin ohella laulunlyömiä hemmottelee torstainen juhlakonsertti, jossa esiintyvät aiemmat voittajat Tommi Soidinmäki, Mikko Mäkeläinen ja Eija Kantola. Eijalta ilmestyy syksyllä uutuusalbumi, joka koostuu hänen 60ja 70-lukujen lempisävelmistään, mukana mm. Bond-tunnari Idän ja Lännen tiellä. Timo Salmesmaa Valtteina monipuolisuus ja estradikokemus. Iskelmäbaarissa kesän aikana järjestetyt karaokekarsinnat huipentuivat ? naaliin. Tuomariston yksimielisellä päätöksellä voittajaksi kruunattiin Juhani Lumme, hopealle eteerinen Petra Männistö ja pronssille pirteä Anniina Suhonen. Mestarin draaman taitoja voi mitata Kultaranta Resortin Verkko toimii! -näytelmässä. Jamie McCarthy Timo Salmesmaa Monipuolisesti bluesia, rockia, rockabillya ja r&b:tä soittava Gangster of Love valloittaa perjantaina StreetBar 95:n. Nuorten suosimaksi olohuoneeksi kehittynyt Streetbar suuntaa bändivierailujen ohella syksyyn jameilla, tietovisalla ja karaokella. Fail Outs The Fail-Outs starttaa Port Arthurin livesyksyn. Rockbillyn ja rockn rollin maailmaan viettävä kokoonpano on hankkinut kannuksensa maailmalla. Bändi lupaa räjäyttää potin karismaattisen solistinsa Sam Ranierin johdolla. Artturin bändikimaraa jatkaa syyskuun lopussa valeleva Sweet Jeena and Her Sweet Hearts. Wavebreakmedia Vielä on kesää jäljellä! Lääkiksen Beach Partyista palautunut Vegas silmää jo uutta vaihdetta. Turun Yliopiston Ylioppilaskunnan syyskauden avajaisiin Forten kanssa orientoituva yökerho juhlistaa perjantaina Back Stagen 7-vuotissynttäreitä. Aiemmin PianoWarin näyttämönä toiminut lounge kuohuttaa juhlajuomaa probailaajille Ollin Baarin huomassa. Victoria’s Secret -tyyliin. Helsinkiläinen Fashion Model Agency etsii tulevia supermalleja. Toimisto järjestää perjantaina Showroomissa Supermodel International -tapahtuman. Muotishow peilaa syksyn trendejä. Kilpailu seuloo Suomen edustajan helmikuussa Intiassa järjestettävään maailman? naaliin.
29 Keskiviikko 19. elokuuta 2015 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 19. elokuuta 2015 AAMUSET 30
31 A AMUSET MIELIPIDE Keskiviikko 19. elokuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 MYYNTIJOHTAJA Susanna Lumikanta 050 465 3640 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? MELKOISIA ponnisteluja vaadittiin vanhemmiltani selviytyä ortodoksikarjalaisina evakkomatkan jälkeen. Monta kertaa kuultiin, että mitä te tänne tulitte ryssät. Lapset piti saada kouluun, itselle työtä virkamiehen ja sairaanhoitajan. Omassa maassa oltiin kuitenkin, vaikka karjalan kieltä puhuttiin ja tavat oli erilaiset. Voin kuvitella, miltä tuntuu niin sanottujen mamujen kohdalla,kun vastassa on mitä on. Teen vapaaehtoistyötä nyt ollessani eläkkeellä. Kohtaan työtä tehdessäni vaikka mistä maailman kolkalta tulleita, kaikki he tekevät ahkerasti osansa. Ystäviini ja sukulaisiini kuuluu useasta maasta tulleita mukavia ja rehellisiä ihmisiä. En voi ymmärtää vihamielisyyttä, mitä kirjoitetaan tässäkin lehdessä. Kyllä tässä maassa rikollisia löytyy ihan omasta takaa ja joka kansallisuuteen kuuluu hyviä ja huonoja ihmisiä. Se on elämän laki. Kuka ajaisi minut kotiin torilta bussilla, kuka siivoaisi kaupat ja noukkisi marjat? Suomalainen on ansiosidonnaisella tai ties millä, työ ei aina kelpaa. Helppo on kymmeniä vuosia ulkomailla rahakasta työtä tehneen tulla puhumaan kotimaan asioista, kun on niin kauan ollut poissa. Tarvitsemme avarakatseisuutta, suvaitsevaisuutta, myötämieltä. MARJA-LIISA SIPAKKO Mitä te tänne tulitte? KUN kävelee kadulla tai puistossa ja näkee lintuja, niitä haluaisi toisinaan syöttää. Nälkäisen näköisille, söpöille pikku tipuille olisi kiva antaa pullanmuru tai pari. Eihän siitä nyt voi niin paljon haittaa olla. Pari viikkoa sitten matkustellessani kuitenkin huomasin, että kyllä voi. Ja paljon. Esimerkiksi Krakovassa ihmiset syöttivät lintuja torilla. Sen vuoksi linnut tietenkin kerääntyivät suurena parvena ihmisten ympärille, eivätkä jättäneet ihmisiä rauhaan. Vilnassa jopa pikkulinnut hyppivät rivissä edessäni, kun satuin syömään banaania portailla istuskellen. Turussa olen tottunut siihen, että voin halutessani mennä piknikille puistoon. Siellä voi rauhassa syödä ja juoda. Kaupungeissa, joissa ihmiset syöttävät huvikseen lintuja, ei näin voi tehdä. Kun istuu lähellekään puistoaluetta ja ottaa esille mitään vähänkään ruokaa muistuttavaa, on ympärillä kymmenen sekunnin kuluttua lauma puluja. Välillä ei tarvitse edes syödä mitään, mutta ruokaa hamuavat otukset tulevat silti vierelle kärkkymään. KUN lintuja syöttää, ne tottuvat siihen ja uskovat saavansa aina lisää ruokaa. Niistä muuttuu röyhkeämpiä ja röyhkeämpiä. Ennen matkaa minulla ei ollut mitään lokkeja, puluja tai muita lintuja vastaan, mutta loppumatkasta kiersin jo kaikki linnut kaukaa. Olin helpottunut päästessäni Turkuun. Täällä ihmiset eivät kasvata lintujen röyhkeystasoa syöttämällä niitä. SIlloin lintuja ei myöskään tarvitse jatkuvasti juosta karkuun. Matkustelu toi taas kotimaastamme esille yhden hyvän puolen, jota on syytä arvostaa. Huomenna taidan ostaa eväitä ja mennä nauttimaan niistä lähimpään puistoon. Ihan vain siksi, koska voin. OONA KARHUNEN Sapuskaa puluille TOIMINNANJOHTAJA Anni Mikkonen Tuulivoimayhdistys ry:stä vakuuttaa Aamusetlehdessä (15.8.) tuulivoimamelun mallinnuksen ja ohjeistuksien toimivuutta. Melumallinnukset laaditaan tuulivoimakaavoitusta varten. Niiden avulla kuntapäättäjät joutuvat arvioimaan mahdollista meluhaittaa karttapohjiin piirrettyjen melukäyrien avulla. On selvää, että melukäyristä ei saa äänihavaintoja. Tuulivoimatoimijat kustantavat mallinnukset. Suomessa on meneillään useita kymmeniä tuulivoimakaavoituksia eri paikkakunnilla. Asukkaat ovat yllättyneet ja pettyneet tuulivoimaloiden käytönajan meluun useilla tuulivoimapaikkakunnilla (Pori, Luhanka, Salon Märy, Merikarvia). Melutasot eivät olleet sitä mitä luvattiin. Porin Peittoon asukkaat toivat heti voimaloiden käynnistymisen (joulukuu 2013) yhteydessä esille: ”Meitä on petetty, on kuin hornetit nousisivat, mutta eivät pääse”. Merikarvialla on iso perhe (8 lasta) joutunut muuttamaan omakotitalostaan pois 1,5 kilometrin etäisyydellä olevien tuulivoimaloista kokemansa meluhaitan takia. Salon Märynummen asukkaat ovat pyytäneet kaupungilta melumittauksia kokemansa meluhaitan selvittämiseksi noin 700 metrin lähimmistä asunnoista sijaitsevista 5 MW:n tuulivoimaloista. Mallinnuslaskennat tehdään kansainvälisten standardien mukaisesti. Laskenta ei ota huomioon Suomen ilmastoolosuhteissa tapahtuvaa äänen taipumista ilmakerrosten lämpötilaerojen seurauksena, jolloin turbiinin ääni muuttuu sykkiväksi. Äänen sykkivyyden seurauksena tulee laskentamalliin lisätä viisi desibeliä. Kohdalleni tulleissa noin 30 meluselvityksessä sykkivyydestä johtuvaa lisäystä ei yhdessäkään kohteessa ole huomioitu. Vaadittava etäisyys tuulivoimaloiden ja asuntojen välillä kasvaa noin kaksinkertaiseksi eli kilometrin suojaetäisyys siirtyy kahteen kilometriin. Meluraja on yöaikana 25 desibeliä tunnin keskiarvona mitattuna. Melumallinnuslaskentaan tulee sisällyttää myös sisätilan luotettavat meluarviot. Sisätilojen melutasojen mittaus vaatii hyvää asiantuntemusta. Luotettavia sisätilamelumittauksia ei ole tehty, osittain tuulivoimatoimijoiden vastustuksen takia. Useissa kunnissa valtuusto on päättänyt tuulivoimaloiden ja asutuksen välille kahden kilometrin suojaetäisyyden. Samaa kahden kilometrin etäisyyttä suosittelee myös sosiaalija terveysministeriö. VESA VILJANEN JOHTAVA ÄÄNIASIANTUNTIJA NOISECONTROL Melu yllättänyt Suomalaissotilaita Uuksujärven tsasounan liepeillä syyskuussa 1944, päivää ennen välirauhaa. SA-kuva