Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 | Nro 78 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Viikonloppuna selviää jatkuuko TPS:n tai Interin kausi vielä ensi viikolla. Karsintaderbyä ei halua kukaan. Urheilu s. 8 Vasta ensi kaudella Forsströmin siskokset toteuttivat haaveensa ja perustivat kahvilan Paraisille. Se tarjoaa herkkuja ja taidetta. Elämä&tyyli s. 12 Siskosten makea haave Turun Kamarioopperafestivaali järjestetään viidettä kertaa. Tällä kertaa uudessa ympäristössä. Viihde s. 20 Pienimuotoista oopperaa Turku velkaantuu, taakka lähes kolminkertaistuu vuosikymmenessä. Asiat s. 2–3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 VARSINAIS-SUOMESSA on tällä hetkellä noin 180 ilman huoltajaa tullutta alaikäistä, joista arviolta 150 saa oleskeluluvan tämän vuoden aikana. Perheryhmäkotihoitoon halutaan seitsemän lisäpaikkaa ja tuettuun asumiseen palvelut 15 nuorelle turvapaikanhakijalle. Sopimukset olisivat määräaikaisia enintään vuoden 2019 loppuun. Kustannukset ovat noin kaksi miljoonaa euroa. Alaikäisille lisää vastaanottopaikkoja TURUN kaupungin sosiaalija terveyspalvelut ovat ylittämässä talousarvionsa noin 5,3 miljoonalla eurolla. Menot ylittyvät noin 4,4 miljoonalla eurolla, tulot alittuvat noin 0,9 miljoonalla eurolla. Suurin paine aiheutuu VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin maksuosuudesta, joka uhkaa ylittyä noin 6,2 miljoonaa euroa. Kasvaneen palveluiden käytön johdosta ylitys on kasvanut noin 1,7 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiiri on ilmoittanut varautuvansa hintojen alentamiseen loppuvuonna. Sote-menoissa reipas ylitysuhka Mitä näpistelijöille pitäisi sinun mielestäsi tehdä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KIIREELLISEN hoidon tiimimalli on vakiintunut normaaliksi toiminnaksi keskustan terveysasemalla. Mallia ollaan laajentamassa koskemaan koko Mäntymäkeä. Aukioloaikaa pidennettiin kello 20:een asti. Potilailla on oikeus vaihtaa terveysasemaa kiireettömissä tapauksissa kunnan sisällä. Tuottavuus on kasvanut, keskimääräiset jonotusajat ovat lyhentyneet ja vähimmäistavoitteet vastaanottomäärille on saavutettu. Lääkäreiden keskimääräinen vastaanottomäärä oli syyskuussa 14,10 potilasta per työpäivä. Tiimimalli lyhensi jonoja EPPU Normaali Oy:n omistama avalan monitoimiyhtiö Akun Tehdas aloittaa toimintansa lokakuussa Turun kulttuurikeskus Logomossa. Akun Tehdas työllistää vakituisesti parisenkymmentä av-alan ammattilaista sekä vuosittain 170 freelanceria. Yritys on Suomen suurin festivaalien av-palveluiden toimittaja. Sen asiakkaita ovat esimerkiksi Pori Jazz, Ruisrock ja Provinssirock. Turun-toimipisteen vetäjänä aloittaa Juha Laaksonen. Yhtiö tavoittelee merkittävää jalansijaa Varsinais-Suomen kulttuurija yritystapahtumissa. Akun Tehdas Logomoon KARI LAINE MYYMÄLÄVARKAUKSISTA koituvat vähäiset rangaistukset kiukuttavat Kaupan liittoa ja kauppiaita. Suuri osa varsinkin niin sanottujen juoksukaljojen hakijoista heittää sakkolappunsa roskiin ja jatkaa rötöstelyä. Ongelman takana on vuonna 2008 tehty lakimuutos, jonka mukaan pienten sakkojen maksamatta jättämisestä ei enää seuraa vankeutta. Länsikeskuksen City-Marketin kauppiaan Jukka Itkosen mukaan muuntorangaistus pitäisi ehdottomasti ottaa takaisin käyttöön. Hänen mielestään rikoksesta pitäisi aina seurata rangaistus. Muuntorangaistuksen palauttaminen on ollut hallituksessa esillä viimeksi viime vuonna, mutta se vedettiin takaisin. Kaupan liiton mukaan vähittäiskauppojen myymälävarkauksista koituva hävikki on hieman alle 500 miljoonaa euroa. Koko myynnin arvosta se on noin prosentin. Itkonen ei kerro oman kauppansa hävikin euromäärää, mutta isoista summista hänen mukaansa puhutaan. Myymälävarkaita on kauppiaan mukaan kaikissa ihmisja ikäryhmissä. Eniten varastetaan käyttötavaroita, elektroniikkaa, meikkejä ja elintarvikkeita. Ammattiliigat hakevat kalleimpia käyttötavaroita. Varkauksista koituvat kulut ja hälytysjärjestelmät sisällytetään tuotteiden hintoihin. Koko maassa varkauksista ja niiden ehkäisystä koituu vuodessa kuluja vähittäiskaupalle noin 560 miljoonaa euroa. Arvion mukaan jokainen suomalainen maksaa varkauksista, vartioinnista ja hälytysjärjestelmistä noin sata euroa vuodessa. Kaupan liiton mukaan näpistykset ja myymälävarkaudet ovat viime vuosina lisääntyneet. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan määrät ovat pysyneet samoina. Muuntorangaistuksen poisto on tutkimuslaitoksen mukaan vähentänyt veronmaksajille koituvia kustannuksia noin seitsemällä miljoonalla eurolla vuodessa. Kaupan liiton mukaan väite on tilastoharha. Tilastoissa on vain poliisille ilmoitetut ja tuomioihin johtaneet tapaukset. Juoksukaljoista on tullut niin yleinen ilmiö, etteivät pienet, syrjäiset kaupat kutsu edes vartijoita paikalle. Tilastot eivät kaupan liiton mukaan huomioi niitä näpistyksiä, jotka poliisi jättää resurssipulassaan kokonaan tutkimatta. Juoksukaljoista voi päästä vähällä Kauppiaita kismittää se, ettei pienistä näpistyksistä määrätä muuntorangaistusta. Toni Koskinen UUTISANALYYSI KAUPUNGINJOHTAJA Aleksi Randellilla ja taloudesta vastaavalla johtajalla eli Jukka Laiholla oli maanantaina budjetti-infossa hyviä uutisia. Uudistamisohjelmat ovat toimineet ja Turku on kaupunkina leikannut menojen kasvua kajoamatta palvelujen laatuun. Heillä oli kuitenkin myös huonoja uutisia. Verotulot vähenevät ja valtionosuudet supistuvat. Vaikka menokasvu on saatu kuriin, niin tulojen putoaminen siirtää tavoitteen talouden tasapainottamisesta tulevaisuuteen. Tavoitteeksi oli asetettu vuosi 2018, mutta tasapainoa ei silloin saavuteta ilman erityistoimia, joista pitäisi päättää ensi vuonna. Maali karkaa, ehkä vuoteen 2020, vaikka kovaa juostaan. – Kun tulorahoitus koko ajan heikkenee, niin jäämme jälkeen. Tasapainon saavuttaminen vaatii lisätoimenpiteitä, tiivistää Randell. – Ei auta muu kuin kiristää tahtia ja juosta kovempaa, sanoo Laiho. Randellin laatiman budjettiesityksen mukaan rahaa käytetään ensi vuonna noin miljardi euroa. Menot kasvavat vain 0,6 prosenttia. Vuosikate jää 8,3 miljoonaa euroon eli aivan liian alhaiseksi, kun poistot ovat noin 55 miljoonaa euroa. Esitys on 19,3 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta nettovelan pitäisi silti vähentyä 35 miljoonalla eurolla. Emokaupunki ottaa kuitenkin uutta velkaa ensi vuonna 115 miljoonaa euroa. – Kaupungilla on paljon antolainoja tytäryhtiöille. Kaupunki saa korkotuottoja. Kaupungilla on yhtiöiltään enemmän saamisia kuin kaupungilla on velkaa, muistuttaa Laiho. VELAN kasvuvauhti on silti hurja. Kun korollista velkaa oli 329 miljoonaa euroa vuonna 2009, niin vuonna 2020 velkaa arvioidaan olevan jo 938 miljoona euroa. Potti lähes kolminkertaistuu vuosikymmenessä. – Olemme trendinomaisesti tehneet vuodesta 2011 alkaen operatiivisesti selkeää alijäämää, laskee Laiho. Työttömyyden kasvu on pysähtynyt, mutta käännettä merkittävästi parempaa ei ole vielä nähty. Pitkäaikaistyöttömyys on sementoitunut korkeaksi. Kilpailukykysopimus vaikuttaa kaupungin talouteen miinusmerkkisesti 14,7 miljoonan euron edestä. Ongelmana on se, että tulot leikkaantuvat heti, kun menoissa saadaan säästöjä vasta ajan kanssa. – Tämä ei ollut meillä keväällä tiedossa, kun suunnittelulukuja tehtiin, sanoo Randell. Hyvää on se, että meriteollisuudella ja lääketeollisuudella menee hyvin. Se kasvattaa yhteisöveron tuottoa. Veropotti laskee silti tästä vuodesta noin seitsemän miljoonaa euroa, valtionosuudet lähes 22 miljonaa euroa. – Valtuuston kanssa täytyy keskustella halutaanko siitä (tasapainotavoitteesta) pitää kiinni. Se tarkoittaisi lisätalousarviota. Täytyy miettiä löytyykö konsernin puolelta edellytyksiä pääoman palautuksille, osingoille ja tämäntyyppisille, linjaa Randell mahdollisuuksia. Kun alijäämää tehdään, syödään aikaisempia kirjanpidollisia ylijäämiä, joita on jemmassa noin 192,9 miljoonaa euroa. Valtionvarainministeriön vouti ei siis ihan heti uhkaa Turkua, vaikka käyttötalous ei ole tasapainossa. Ylijäämät ovat perua lukuisista yhtiöittämisistä. SOTE-UUDISTUS vaikuttaa jo taloussuunnitelmakaudella, mutta vaikutuksista ei ole vielä kunnon arvioita. Investointeihin menee ensi vuonna noin 107 miljoonaa euroa. Niitä katetaan velkarahalla. Rahalla tehdään muun muassa kaupunginteatterin ja TSYK:n remonttia, palloiluhallia, Syvälahden koulua ja Yli-Maarian koulua. LASSE VIRTANEN Velkataakka kasvaa yhä Turun kaupungin tavoite talouden tasapainosta lipuu entistä kauemmas
3 Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS SILAKKAMARKKINAT järjestetään Turussa 38. kerran 20.–23. lokakuuta. Myyjien määrä on lievässä laskussa. Myyntipaikkoja on varattu 161, kun viime vuonna myyjiä oli 173. Nykymuotoiset silakkamarkkinat saivat alkunsa vuonna 1979 Aurajoen rannan itäiseltä puolelta Auransillan kohdalta. Markkinat ovat avoinna torstaista lauantaihin kello 9–18 ja sunnuntaina kello 9–16. Silakkamarkkinat jokirannassa VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄ perustuu tulontasaukseen. Valtio toimii robinhoodina: ne, joilla on, maksavat niille, joilla ei ole. Ajatus on sinällään ymmärrettävä ja kannatettava. Väestö ja yritykset pakkautuvat kasvukeskuksiin, samoin maksukyky. Siinä se ongelma onkin. Virta kiihtyy, syrjäseudut ovat menettämässä elinvoimansa. Maksajia on yhä vähemmän, saajia yhä enemmän. Maksumiehiä ovat lähinnä suuret kaupungit ja kaupunkiseudut. Kasvun veturina on pääkaupunkiseutu, joka maksaa joidenkin laskelmien mukaan jopa yli 80 prosenttia koko tasauspotista.Se tarkoittaa satoja ja satoja miljoonia euroja. Osa kunnista on jo täysin riippuvaisia valtionosuuksista. Jopa kaksi kolmasosaa tuloista voi koostua niistä. KESKUSTA istui eduskuntavaalien jälkeen kuskin paikalle hallituksessa ja jälkeä on tullut. Kasvukeskukset saavat pärjätä omillaan asuntopulassaan, mutta maa aiotaan pitää asuttuna hinnalla millä hyvänsä. Eihän se pysy, koska ihmiset äänestävät jaloillaan. Sosiaalija terveyspalvelujen uudistus paisui maakuntauudistukseksi, joka betonoi hallintorakenteet idän ja pohjoisen tyhjenevillä alueilla vuosikymmeniksi. Harvaanasuttujen alueiden vähäväkisiä kuntia tuetaan väkirikkaiden seutujen kustannuksella. Esimerkistä käy ammatillisen opetuksen rahoituksen leikkaus, joka leikkaa erityisesti koulutuksen järjestäjiltä, eli suurilta kaupungeilta. Yksikköhintaa lasketaan noin 12,5 prosenttia. Turku menettää noin 4,8 miljoonaa euroa. Valtio kompensoi tätä kunnille vähentämällä kuntien omarahoitusosuutta. Se on yleiskatteellista rahaa eli muut kunnat, paitsi koulutuksen järjestäjät, voivat paikata sillä muuta talouttaan. Koulutuksen järjestäjät eivät, elleivät vähennä koulutuspaikkoja. Se ei olisi Turussa mielekästä, sillä uutta, hyvin koulutettua työvoimaa tarvitaan vaikkapa telakalle. Turun on käytettävä kompensaatiota koulutukseen. Kaikki eivät niin tee. RAHAVIRTA käy siis pikkukuntien suuntaan isojen taskusta. Perusajatus on käypä, mutta rajansa kaikella. LASSE VIRTANEN Tulonsiirto kasvukeskuksista syrjäseuduille Kaupunginjohtaja Aleksi Randellin mukaan Turku ei saavuta talouden tasapainoa vielä vuonna 2018 ilman lisätoimia. Ari-Matti Ruuska
Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA TURUN Yliopistosäätiö järjestää Maaherran makasiinin pihalla Henrikinkadulla lauantaina 22. lokakuuta kello 13 alkaen hyväntekeväisyyshuutokaupan. Näyttö on kello 12.30. Huutokaupassa kaupataan säätiölle testamenteilla tullutta irtaimistoa. Huutokaupasta saatavat varat kartuttavat lyhentämättömänä testamentin tekijöiden nimikkorahastoja. Meklarina toimii toimitusjohtaja, Turun yliopiston alumni Pauli Aalto-Setälä. Huutokauppaa hyväntekeväisyydelle PITEMMÄNTÄHTÄIMEN kokonaisvaltaista ajattelua; kaikella on seuraukset. Rakentaminen&liikenne. Karkkiym. riippuvuudet. Päihteet ovelin valhe koskaan keksitty? Se vinouttaa ajattelun, mutta sisäpiiri itse (ehkä yhteiskunta?) ei sitä tajua. OMAVASTUU? KIITOS kun yleismedioissa tuodaan eri tavalla näkevät saman pöydän äärelle keskustelemaan, koska liian suppeissa osanäkökulmissa voi pesiä riidan ainekset. RAIKAS TUULETUS KUKA jaksaa Sami H:n noita samoja sketsejä kuunnella, aina ne samat skeissit. AIKA DORKAA KAARINAN uuden liikenneympyrän vuoksi liikenne sujuu tulevaisuudessa vilkkaammin myös Lautakunnankadun suuntaan. Pyörätie Uudenmaankadulta Puntarikadulle on kuitenkin hieman näköesteen takana, joten varovaisuutta varmasti tarvitaan. AUTOILEVA ELÄKELÄINEN BUSSIN on pysyttävä aikataulussa, siis ehdittävä juna-, bussilentoym. yhteyksiin. Riittääkö lastesi bussiraha kotiin saakka? RAJU REALITEETTI KAIKENLAISET toisille asetetut pakkomuotit joutaa jo kirppiksille. Voihan sieltä Itselleen hakea mikä kiinnostaa. Värikäs erilaisuushan avartaa, on ilo ja rikkaus. MUTUAL RESPECT Onko sinulla suosikkia Turun puutaloissa? Mikä se on? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Aina valppaina! TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. TUULA ISTALA TURKULAISEN arkkitehtuurin ja paikallishistorian tutkija, tietokirjailija ja kaupunginvaltuutettu Mikko Laaksonen esittäytyy tänä syksynä kahdella uutuusteoksella. Toinen niistä, Turun puutalot, julkistettiin äskettäin kirjamessuilla. Teoksessa Laaksonen tarkastelee Turun puutalorakentamista 1700-luvulta vuoteen 1940. Kirja kattaa kaupungin nykyisen asemakaava-alueen sekä Turkuun liitettyjen Maarian ja Kaarinan osien puutalorakentamisen. Kuvitus on runsas ja monipuolinen: näkökulmaa avataan ilmakuvien lintuperspektiivistä rakennuspiirustuksiin, vanhoihin karttoihin ja valokuviin. Valokuvia on kaikkiaan noin 280, joista viitisenkymmentä ilmakuvaa. Ne on ottanut Markku Laaksonen. Sattumoisin kustantajakin on nimeltään Laaksonen. – Pääkaupunkiseudulla toimiva pienkustantaja ei ole sukua, Laaksonen naurahtaa. Turun puutalot -teos esittelee 21 puutaloaluetta. Näkökulma painottuu asuinrakentamiseen. Jo esipuheessa Laaksonen toteaa, kuinka sodanjälkeinen rakentaminen tyyppitaloineen ja standardeineen, kuten myös teollinen pientalorakentaminen muuttivat puurakentamista niin, että se vaatii aivan oman tarkastelunsa ja perustutkimuksensa. JOS turkulaista puutalorakentamista lähtisi kylmiltään tutkimaan, urakka olisi mieletön. Laaksonen on kuitenkin tehnyt myös jalkatyötä paitsi kirjoittaessaan Turun arkkitehtuuriopasta (2013, yhdessä Juri Nummelinin kanssa), myös yleisölle suunnattujen arkkitehtuurikierrosten vetäjänä ja oppaana. Lisäksi hän on voi tukeutua ensisijaiseen ja olemassa olevaan lähdeaineistoon uutukaista kootessaan. – Olen kerännyt lisää yksittäistä puutalotietoa, sillä opastusretkiäkin vetäessä tulee aina kysymyksiä, joihin ei ole vastausta valmiina. Turun säilyneestä puutalokannassa Laaksonen erottaa kaksi päälinjaa: suunnitellut työväen asuinaluekokonaisuudet kantakaupungissa ja esikaupunkialueet kuten Raunistula, Lonttinen, Vähä-Heikkilä ja Nummi. Viimeksi mainitut alueet alkoivat nousta suunnittelemattomasti, ensin siellä, missä maa ei soveltunut maatalouden tarpeisiin. – Siksi niitä on käsitelty kirjassakin eri tavoin, sillä aineistoa on löytynyt arkistoista vaihtelevasti. Kattava rakennusvalvonta alkoi maaseudulla kehittyä vasta sotien jälkeen, Laaksonen selostaa. Turussa puutalorakentamisessa näkee Laaksosen mukaan vaikutteita Pohjoismaista, Virosta ja Venäjältä. Omaleimaista taas on se, että suunnittelemattomasti nousseet rakennukset ovat edelleen osa kaupunkikuvaa, kun ne monin paikoin muualla on saatettu purkaa uudisrakentamisen alta. TEKIJÄN mukaan käsillä on teos, jota voi selailla yleistajuisena tietokirjana, mutta joka kestää ja pitää asiantuntijalukijan tarkastelussa. Laaksosen viides tietokirja ilmestyy vielä tänä syksynä. Juhlavuoden kunniaksi painosta tulee ulos Erik Bryggmanin arkkitehtuuri -niminen teos. Siinä on kansiin koottuna ja kuvin esiteltynä kaikki Bryggmanin toteutuneet työt. Kirja julkaistaan myös ruotsinja englanninkielisenä. Puutalot lähikuvassa Mikko Laaksosen teos käy katseluun ja syventymiseen Tietokirjailija Mikko Laaksosen teos Turun puutalot tarkastelee Turun puutalorakentamista 1700-luvulta vuoteen 1940. Marttiina Sairanen Päivi Aalto ILKKA LAPPI TAVOITIMME Janne Porkan tiistaina kello 12.30. Missäs oot? – Olen laivalla tällä hetkellä hytissäni vähän lepäämässä ennen kuin työni täällä taas jatkuvat. Mitä siellä tapahtuu? – Vedämme Esa Silanderin kanssa Onnenpallo-visaa, jota on tehty jo monta vuotta laivalla. Bumtsibum on tulossa takaisin televisioon. Onko Onnenpyörän paluusta ollut puhetta? – Päivittäin, mutta vain ohjelman vanhojen fanien kanssa. Kyllä se koko ajan nousee esiin, kun ihmisten parissa liikkuu. Jos Onnenpyörä palaisi ja sinua kysyttäisiin mukaan, lähtisitkö? – Totta kai lähtisin. Se oli mainio hyvän mielen ohjelma ja ihmiset tarvitsevat aina hyvää mieltä. Monet enemmän tai vähemmän vanhat suosikkiohjelmat ovat palanneet ruutuun. Mistä se sinusta kertoo? – Ehkä se kertoo siitä, että tosi-tv-huumassa on menty yli. Jossain vaiheessa ajateltiin, että ihmiset haluavat katsoa vain tätä, vaikka ei se ihan niin yksinkertaista ole. Nyt on huomattu, mitkä jutut toimivat ja mitkä eivät. Yhden asian monet kuitenkin unohtavat. Minkä? – Paljon yritetään tehdä nuoria kiinnostavaa televisiota, mutta nuoret eivät katso televisiota. He katsovat YouTubea tai Netflixiä. Televisioohjelmia pitäisi tehdä televisionkatsojille. Lepäilevä televisiolegenda
7 Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 VAPAAOTTELUN amatöörien EM-kisat otellaan Prahassa 22.–26. marraskuuta. Suomesta matkaan lähtee 13 ottelijan vahvuinen joukkue. Turkulaisista kisoihin lähtee MM-kisoista aiemmin tänä vuonna mitalin napannut Jaakko Honkasalo ja Matias Anttila. Honkasalo ottelee alle 93-kiloisissa ja Anttila alle 120-kiloisissa. Aiemmin turkulaisista amatöörien arvokisoissa on kunnostautunut viime vuoden maailmanmestari Minna Grusander. Turkulaisia vapaaottelun EM-kisoihin EI ole suomalaisen huippuurheilijan arki helppoa. Yle julkaisi lokakuun alkupuolella laajan selvityksen huippu-urheilijoiden tuloista, johon vastasi 90 suomalaista arvokisatason urheilijaa. Selvityksen anti oli karua kertomaa. 64 prosenttia urheilijoista sai bruttotuloja alle 1200 euroa kuukaudessa. Alle neljännes vastanneista tienasi yli 2000 euroa kuussa. Tietenkin urheilija elää apurahoista ja sponsorituloista, mutta kaikki eivät niitä saa. Usein rahat menevät myös urheilijarahastoihin, josta niitä saa kuitteja vastaan. Ei kuitenkaan esimerkiksi ruokakuitteja tai vuokrakuitteja vastaan. Jokainen toimeentulostaan joskus huolta kantanut tietää, millaista stressiä rahamurheet aiheuttavat. Mitä tahansa unettomuudesta vakaviin sairauksiin, jotka pahimmillaan vaikuttavat loppuelämään. Yritä siinä nyt sitten tehdä huipputuloksia, kun mielessä pyörii, miten se seuraava vuokra maksetaan. Julkisuudessa joutuu selittelemään miksei ponnistus lähde tai askel vie, kun samaan aikaan jääkaapissa ei ole kuin valo. Suomalainen apurahasysteemi kaipaa uudistamista. Rahaa tulee kyllä, kun on ensin päässyt huipulle (arvokisamenestyjäksi), mutta rahallinen tuki ennen sitä on harvinaista herkkua. Huipulle pitää kavuta vanhempien lompakolla tai pyhällä hengellä. Ja vielä ihmetellään, miksi harva Suomesta nousee huipulle. ILKKA LAPPI Pyhällä hengellä Jos Inter ja TPS kohtaavat karsinnoissa, kumpi menee Veikkausliigaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI ENSI viikonloppuna sekä Inter että TPS pelaavat valtavilla panoksilla. Lauantaina TPS kohtaa kotonaan EIF:n. Jos TPS voittaa ja samaan aikaan JJK ei voita Oulua, TPS nousee Ykkösen voittajaksi ja ensi kaudeksi Veikkausliigaan. Sunnuntaina Inter matkustaa PK35:n vieraaksi. Jos Inter voittaa ja samaan aikaan HIFK ei voita RoPSia, Inter säilyisi suoraan Veikkausliigassa. Parhaimmassa tapauksessa siis sekä Inter että TPS ovat ensi viikonlopun jälkeen jälleen Veikkausliigajoukkueita. Pahin vaihtoehto taas on, että molemmat valmistautuisivat tahoillaan keskinäiseen kaksiosaiseen liigakarsintaan. Derby liigakarsinnassa olisi monen pumpulle jo liikaa. Taivas ja helvetti samassa paketissa. TURUN derbyissä on aina ollut panosta ja tunnetta. Parhaimmillaan derbyt ovat olleet jumalaisia jalkapallonäytelmiä täydelle Kupittaalle. Kun panoksena olisi kaupungin herruuden lisäksi paikka Veikkausliigassa, oltaisiin todellisen jalkapalloilullisen herkkupalan äärellä. Draamaa ja tunnetta kohtaaminen tarjoaisi taatusti yllin kyllin. Kävisi Interin ja TPS:n välisessä liigakarsinnassa miten tahansa, olisi käsillä taistelu, joka muistettaisiin Turussa vielä vuosikymmenienkin kuluttua. Samalla tavalla kuin nyt muistetaan TPS:n ja Inter Milanin kohtaaminen vuoden 1987 UEFAcupissa tai Interin mestaruusjuhlat läpimärällä Kupittaalla 2008. Kummallekin seuralle olisi erittäin tärkeää pelata jatkossa maan korkeimmalla sarjatasolla. Se on taloudellisesti kummallekin parempi vaihtoehto kuin pelata Ykköstä. Lisäksi urheilullisesti Inter ja TPS tarvitsevat toisiaan samalla sarjatasolla. KESKINÄISEN karsinnan helvetillinen asetelma henkilöityisi pitkälti Jukka Lehtovaaraan. Vuosia TPS:n ykkösmaalivahtina torjunut Lehtovaara siirtyi Interiin, kun TPS tippui Ykköseen kauden 2014 päätteeksi. Siirtyminen Interiin oli pitkälti pakon ja realismin sanelemaa, mutta Lehtovaaran ja TPS:n kannattajien arvet asiasta ovat vasta arpeutumassa. Niitä haavojen auki repimistä kukaan Turussa ei toivo. Lehtovaara on ilmoittanut, että ura loppuu tähän kauteen. Jos mies joutuu torjumaan liigakarsinnassa entistä seuraansa vastaan, vaihtoehdot ovat karmeat. Joko Lehtovaara pitää kasvattiseuransa torjunnoillaan Ykkösessä tai sitten hän jää historiaan maalivahtina, joka putosi Veikkausliigasta molempien turkulaisseurojen maalivahtina. Sellaista päätöstä monet vaikeudet urallaan läpikäyneen Lehtovaaran uralle ei soisi. Kyseessä on kuitenkin yksi kaikkien aikojen parhaista turkulaisista, ja suomalaisista, jalkapallomaalivahdeista. Taivas ja helvetti Derby Veikkausliigan karsinnassa olisi monelle futisfanille liikaa Kaikki turkulaiset toivovat, että Jukka Lehtovaaraa ei nähdä enää tolppien välissä Kupittaalla. Ari-Matti Ruuska
12 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 KAUNEUSHOITOLA Oranssi Aurinko & Hopea Kuu:ssa on 29. lokakuuta asti esillä KaHelmen lasikorunäyttely ”Kaikuja galaxista”. KaHelmen korut ovat uniikkeja yksittäiskappaleita. Koruissa käytetty kimaltava Dichroic-lasi on useista päällekkäisistä tasoista koostuvaa lasia, joka muuttaa väriä tarkastelukulman ja valon heijastumisen mukaan. Näyttelyn korut ovat myytävänä. Galaxi koruissa SPECSAVERSIN teettämästä tutkimuksesta ilmenee, että suomalaisperheissä on Pohjoismaiden tiukimmat säännöt lasten ruutuaikaan liittyen. 57 prosenttia suomalaisperheistä pitää lapsille asettamiaan ruutuajan rajoituksia tiukkoina, kun taas ruotsalaisista 40 prosenttia ja tanskalaisista 37 prosenttia kertoo asettaneensa ruudun katselulle tiukat aikarajat. Tärkeimmiksi syiksi ruutuajan rajoittamiselle mainittiin, etteivät lapset muuten saa tarpeeksi liikuntaa ja ulkoiluaikaa. Tutkimuksen mukaan ruutuaika lisääntyy lapsen kasvaessa. Yli kolmasosa alakouluikäisistä suomalaislapsista viettää ruudun ääressä yli kaksi tuntia päivässä. Rajat ruudulle Oletko harrastanut partiota? Mikä siinä oli parasta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA AAMUSET kertoi 21. lokakuuta 2015 Rozanne ja Isabella Forsströmin unelmasta perustaa oma kahvila, Café Rebelle. Siskokset ovat luotsanneet lokakuun alusta lähtien Paraisilla sijaitsevaa Café Hallonbladia, jossa Rozanne oli aiemmin työntekijänä. Kun kahvilan entinen omistaja ilmoitti kesällä vaihtavansa alaa, naisille tarjoutui tilaisuus jatkaa toimintaa. – Saimme juhannuksen aikoihin tietää, että voisimme jatkaa Hallonbladin toimintaa. Samaan aikaan eräs kahvila lopetti Turussa, ja sieltäkin otettiin meihin yhteyttä. Valitsimme Hallonbladin, tämä tuntui oikealta ratkaisulta, Isabella sanoo. – Minulla on kokemusta täällä työskentelystä, ja kahvilalla oli asiakaskunta valmiina. Me olemme Café Hallonbladin neljännet omistajat. Emme halunneet vaihtaa nimeä, koska kahvila tunnetaan Hallonbladina, Rozanne kertoo. Historia on läsnä yli satavuotiaassa talossa, joka on toiminut aikoinaan lihakauppana. Kahvilan huoneita hallitsevat vanhat, arvokkaat huonekalut ja jalkojen alla on jykevä puulattia. Paikan henki sopii hyvin Rozannen ja Isabellan unelmaan nostalgisesta kahvilasta. UUDISTUNEEN Café Hallonbladin avajaisia vietettiin lokakuun ensimmäisenä päivänä pintaremontin jälkeen. Siskokset ovat tyytyväisiä avajaisiin, joissa riitti väkeä. Avajaispäivänä tarjoiltiin brunssia, jota on jatkossakin luvassa kerran kuussa. Suunnitelmissa on myös kakkubuffetteja. Hallonbladissa tarjoillaan kahvin ja leivonnaisten lisäksi arkisin lounasta, joka valmistetaan alusta asti kahvilassa. Kaikki vitriinistä löytyvät tuotteet ovat itse leivottuja. Hallonbladin kautta saa tilattua myös pitopalvelua ja kakkuja. – Paraisilla ovat ongelmana hiljaiset talvet. Sen vuoksi pitopalvelun ja tilauskakkujen myynnin kasvattaminen on tärkeää, naiset kertovat. Isabella ja Rozanne kävivät kesällä yrityskurssin ja syyskuussa he perustivat oman yrityksensä, Rebelle Bakery Oy:n. He kertovat, että kahvilan arki löysi rytminsä jo alkupäivinä. – Sanoin Isabellalle, että tämä tuntuu tosi luonnolliselta. Ei ole tullut sellaista stressiä ja paniikkia, jota odotimme, Rozanne sanoo. SISKOSTEN alkuperäinen haave oli perustaa kahvila Turkuun. Vaikka naiset pyörittävät jo kahvilaa, unelmaa ei ole unohdettu. – Haluamme edelleen avata Turkuun Café Rebellen. Emme tiedä tapahtuuko se vuoden vai viiden vuoden päästä. Katsotaan, miten asiat menevät, Rozanne kertoo. Makeat haaveet todeksi Forsströmin siskosten kahvila tarjoaa herkkuja, taidetta ja nostalgiaa Rozanne (vas.) ja Isabella Forsström Café Hallonbladin emäntinä. Merja Kajala Lokakuun loppuun asti kahvilassa voi ihailla 17-vuotiaan Heidi Järvisen näyttelyä Ikkuna maailmaan. TURUSSA on syksyn aikana mahdollisuus osallistua perhepartioon, jossa lapset ja vanhemmat pääsevät seikkailemaan luonnossa ja tutustumaan partiotoimintaan. Harrastukseen voivat osallistua kaikki alueen perheet. – Perhepartio on edullinen harrastus, joka tarjoaa aktiivista yhteistä aikaa, kertoo Kati Haapasalo Maarian Kämmekät -lippukunnasta. Perhepartio tarjoaa 0–7-vuotiaille mahdollisuuden lähteä mukaan partiomaiseen toimintaan yhdessä esimerkiksi vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa. Maarian Kämmeköiden perhepartiotapaamisia järjestetään kerran kuussa. Esimakua partiosta
13 Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 AAMUSET Juttuja joita et löydä muualta aamuset.?
Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 AAMUSET 14
15 Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 AAMUSET
16 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 ENSI vuonna vietetään salaattien vuotta. Salaattien ylivertaista valikoimaa ja käyttötapoja tehdään ensi vuonna siis entistä tutummiksi. Salaatit sopivat päivittäiseen ruokavalioon tuomaan keveyttä, raikkautta ja väriä, joten niiden käytön toivotaan vielä lisääntyvän nykyisestä. Salaatteihin luetaan perinteisten lehtisalaattien lisäksi myös tuoreena käytettävä Babyleaf-pinaatti sekä kaalien sukuun kuuluvat salaatit. Salaatit vuoden vihannes 2017 ANNISKELUKAHVILA Tiirikkala on kehittänyt uuden vegepurilaisen kotimaisesta kasviproteiini-innovaatio härkiksestä. Tiirikkala on tiettävästi Turun alueen ensimmäisiä ravintoloita, jossa pääsee maistamaan härkistä. Se on kotimaisista härkäpavuista valmistettu kasviproteiiniherkku, joka muistuttaa niin maultaan kuin käyttöominaisuuksiltaan kypsää jauhelihaa. Tiirikkalassa siitä on valmistettu kasvispurilainen. Härkis-purilainen sisältää myös kotimaista Jukolan Cheddaria, punasipulia, avokadoa ja Teriyaki-kastiketta briossisämpylän välissä. Purilaisen lisukkeena tarjoillaan BBQ-majoneesia ja lohkoperunoita. Trendikäs härkis Tiirikkalan listalla Piirakka vai kurpitsakeitto? Mikä on paras kurpitsaherkku? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG SYKSYLLÄ kurpitsakausi on parhaimmillaan. Lehdet ovat pullollaan kurpitsaisia ohjeita kurpitsalattesta ja kurpitsakeitosta perinteisiin kurpitsapiiraisiin. Kurpitsa sopii kuitenkin myös aamiaiselle, sillä se tuo puuroon ihanan pehmeän maun. Kurpitsapuuro kuulostaa hieman kummalliselta, mutta takaan tämä on ihanaa. Myskikurpitsasoseenkin voi valmistaa jääkaappiin jo edellisenä päivänä, jotta aamu sujuu nopeammin. Myskikurpitsa on kuoreltaan vaalea ja sisältä säihkyvän oranssi. Myskikurpitsan malto kypsyy kermaisen silkkiseksi ja soveltuu siksi mitä parhaimmin erilaisiin ruokiin. Sen mieto maku on juuri sopiva puuron kaveriksi, ja siemenetkin ovat helppo poistaa. Kurpitsapuuro 1dl gluteenittomia Provena jumbo oatseja 2,5dl sokeroimatonta mantelimaitoa kanelia maun mukaan 1dl kurpitsasosetta 0,5tl hunajaa 0,5dl rouhittuja pekaanipähkinöitä vaahterasiirappia päälle Kiehauta mantelimaito ja lisää jumbo oatsit. Keittele hiljalleen noin 11 minuuttia ja lisää kurpitsasose. Keitä vielä minuutti. Lisää kaneli, osa pähkinöistä (loput tulevat päälle) ja hunaja. Kaada puuro lautaselle ja koristele rouhituilla pekaanipähkinöillä ja lorauta päälle vähän vaahterasiirappia. Nauti! Kurpitsasoseeseen tarvitaan kokonainen myskikurpitsa. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Puolita myskikurpitsa ja kaavi siemenet pois. Laita kurpitsanpuolikkaat uuniin 40 minuutiksi, tai kunnes kurpitsa on pehmeää. Voit kokeilla pehmeyttä haarukalla. Kun kurpitsat ovat pehmenneet ja jäähtyneet, kaavi kurpitsa lusikalla. Laita kaavittu kurpitsa tehosekoittimeen tai soseuta se sauvasekoittimella. Mausteinen kurpitsapuuro Gluteeniton ja maidoton puuro maistuu kurpitsapiiraalta Henriikka Fingerborg TURUSSA kolmatta kertaa järjestetyn Food & Fun -festivaalin aikana kansainvälisten keittiömestareiden luomuksista pääsi nauttimaan noin 5 000 ruokailijaa. Yhdeksän menua – eli yli 46 eri annosta – luotiin tapahtumaa varten. Yhdeksän ravintolan lisäksi festivaali levittäytyi seitsemään baariin ja kolmeen kahvilaan. Keittiömestareiden lisäksi Turussa vieraili kahdeksan baarimestaria ja kondiittoria loihtimassa cocktaileja ja leivonnaisia festivaalivieraille. Tapahtumaa varten suunniteltuja cocktaileja maisteli noin 2 000 festivaalivierasta. Noin 100 000 turkulaista lounasti Food and Fun -teemalla Arkea Oy:n tarjoillessa Turun seudun päiväkodeissa, kouluissa, vanhusten palvelutaloissa ja henkilöstöravintoloissa. Food & Fun sai hienon päätöksen
17 Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 AAMUSET 18 Terveys&liikunta HANNELE SIVONEN VIIME keväänä Suomeen Turun kautta rantautunut Kangoo Jumps on luustoliikuntaa parhaimmillaan. Lajissa käytettävät hyppysaappaat ovat kuin pienet trampoliinit jaloissa. Ja mikä parasta erityisvalmisteiset jousikengät mahdollistavat pomppimisen sellaisillekin henkilöille, joille kaikki muu liikunta voi olla esimerkiksi ylipainon vuoksi vaikeaa. – Sveitsiläinen Dennis Naville suunnitteli kengät jo 1990-luvun alussa kuntoutukseen huippu-urheilijoille ja leikkauksesta toipuville henkilöille, joilla oli ongelmia nivelten, polvien, lantion tai selän kanssa. Pomppiessa kenkien iskuja vaimentava jousitus vähentää niveliin kohdistuvaa tärähdystä 80 prosentilla, kertoo lajin maahantuonut Veronica Deac. Huhtikuusta alkaen Kangoo Club Turussa tunteja ohjanneelle Deacille oli yllätys ettei lajia tunnettu Suomessa. Maailmalla laji on ollut suosittu jo vuosikymmeniä. – Kotimaassani Romaniassa jokaisesta pikku kylästäkin löytyy Kangoo Jumps klubi, Deac sanoo. LISENSOIDUKSI ohjaajaksi Espanjassa opiskellut Deac haluaa levittää lajin ilosanomaa ympäri Suomea ja kouluttaa uusia ohjaajia. Kiinnostuneita yhteydenottoja onkin jo sadellut. Tänä syksynä tunnit ovat alkaneet myös Turun Naisvoimistelijoissa. Kangoo Jumps -lisenssituntiperheeseen kuuluvat intervallitunti Power, tanssitunti Dance, ulkoliikuntatunti Bootcamp kuntonyrkkeilystä vaikutteita lainaava Kick and Punch, sekä lapsille suunnattu Discovery. Tunnit sopivat kaikille kuntoon katsomatta, kuusivuotiaista ylöspäin. Ylipainoisille lapsille ne ovat hyvä vaihtoehto lisätä liikuntaa leikin ja pelaamisen lomassa – Lajilla on NASA:n tekemissä tieteellisissä tutkimuksissa todettu olevan 33 terveydellistä hyötytekijää. Esimerkiksi tasapaino kehittyy, hapensaanti paranee, lymfakierto tehostuu, selluliitti vähenee, aineenvaihdunta kiihtyy ja kalorinkulutus moninkertaistuu, Deac listaa. Ja tehon todella tuntee. Ensimmäisenä pomppukenkiä jalkaan vetäessä mieleen nousee epäilys pystyssä pysymisestä. Yllättävintä onkin, miten nopeasti pomppiminen alkaa sujua. Tärkeintä on antaa meiningin viedä mukaan. Jo muutaman minuutin alkulämmittelyn jälkeen hiki virtaa. Tunti intervallitreeniä pomppukengillä kuluttaa kaksinkertaisen määrän perusaerobiciin verrattuna, 800-1 200 kilokaloria. YHDEN kengän paino on kaksi kiloa, joten jo se tuo lisäboostin treeniin ja Power-tunnin lopuksi tehtävään lihaskunto-osuuteen. Tunnille osallistuva voi varata etukäteen kengät, mutta moni vakikävijöistä on ostanut omat parisen sataa maksavat kengät. Omat kengät mahdollistavat lenkkeilyn ulkona tai treenit vaikkapa kesämökillä. – Kaikkein tärkeintä on hauskanpito. Pomppiessa tulee väkisinkin onnelliseksi, ei silloin voi murjottaa. Tämä on kuin addiktio, mutta hyvä sellainen. Minä ja pomppukenkäni olemme erottamaton pari. Kokkaankin kotona kengät jalassa, Deac nauraa, Tehot irti kengurumeiningillä Kangoo Jumps saa sohvaperunankin pomppimaan Kangoo Jumps-tunnit Suomeen maahantuoneen Veronica Deacin (edessä) tunneilla ohjaajan positiivinen energia välittyy ja lajiin kuuluvat ilonkiljahdukset kajahtelevat. Hannele Sivonen
19 Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 AAMUSET
20 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 SUOMEN suurin ja menestynein reggaetähti Jukka Poika saapuu Varissuon Bassoon lauantaina 22. lokakuuta mukanaan DJ Stormy. Jo vuosia niin festarilavat kuin pienet baaritkin haltuun ottanut artisti tuo lämpimän tuulahduksen kalsean syksyn keskelle. Lämpöä riittää ja tunnelma on taatusti katossa, kun Mielihyvää, Älä tyri nyt, Silkkii ja monet muut Jukka Pojan tutut hitit raikuvat intiimillä estradilla. Jukka Poika tuo reggaen Varissuolle KAUAN on kulunut aikaa Lentäjän pojasta, mutta Edu Kettusen kyky luoda pienillä elementeillä suuria biisejä, ei ole kadonnut mihinkään. On oikeastaan suuri vääryys, että Kettusella ei ole paluuta samanlaiseen suosioon kuin menestyksensä huippuvuosina. Melankolian mestari on nimittäin yhä voimissaan. Kettusen uusi levy Autioilla rannoilla on nimensä veroinen. Tuuli hönkii kylmästi autioilla rannoilla ja kaupunkien tyhjillä kaduilla, joilla kulkevat merisuolan harmaat miehet ja muut elämän kolhimat lommoposket, jotka yrittävät bluffata kakkosparilla elämän suuressa pelipöydässä. Kuten aiemminkin Kettusen tuotannossa juurevien laulujen melankoliset aiheet eivät verso yksiselitteisen mustasta ja melankolisesta maaperästä. Kettusen lauluissa on aina ollut esillä harmaan eri sävyt. Kettunen laulaa hahmoistaan lämmöllä ja empatiaa äänessään. Kettusen ääni on ollut miehen koko uran ajan hyvin tunnistettava ja vahva. Senkään suhteen asiat eivät ole muuttuneet. Kettusen ääni on yhtä tunnistettava ja sävykäs kuin suosion huipulla. Asiat ovat oikeastaan ennallaan Kettusen suhteen. Ja niin on hyvä. Kenelle: Pieniä suuria lauluja ajatuksella kuuntelevalle. Arvio: Kokonaisvaltainen paketti lämpimän melankolian ystäville. ILKKA LAPPI Melankolian mestari Seikkailua, jännitystä vai mitä, minkälaiseen oopperaan veisit lapsesi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI ENSI viikonloppuna, 22.–23. lokakuuta, jo viidettä kertaa järjestettävä Turun Kamarioopperafestivaali vaihtaa kotipesää. Aiemmin Köysiteatterissa järjestettävä festivaali järjestetään tänä vuonna Turun Työväenopiston juhlasalissa. – Olemme saaneet paljon kiitosta Köysiteatterista ja suoranaisia toiveita, että toivottavasti emme vaihda paikkaa. Tänä vuonna emme kuitenkaan saaneet paikkaa, joten uuden paikan etsiminen tuli ajankohtaiseksi, kertoo Kamarioopperafestivaalin taustalla olevan Oopperakammarin Liisa Mattila. Uuden tilan myötä tilaa on jopa kolmelle sadalle ihmiselle. Lauantaina ja sunnuntaina nähtävien oopperaesitysten lisäksi myös perinteeksi muodostunut Oopperakammarin festivaalin päätöskonsertti järjestetään Työväenopiston juhlasalissa. – On mielenkiintoista nähdä, miten uusi paikka toimii. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen siihen. Lavalla pitää olla vähän kokoa, kun päätöskonsertissa on aika paljon väkeä lavalla. Lisäksi sali on sen verran suuri, että ääntä mahtuu saliin kunnolla, Mattila iloitsee. TÄMÄN vuoden festivaalilla nähdään Anu Hälvän suomentama ja ohjaama musikaaliooppera Noitanaisia, jossa esiintyvät sopraano Emilia Vesalainen-Pellas ja altto Anne Korpelainen. Oopperan teemoina on kahden naisen elämä nykyajassa, mutta rinnalla kulkee myytti noitanaisista, joilla on yhdeksän elämää. Noitanaisia esitetään lauantaina 22. lokakuuta kello 19.30 alkaen. 23. lokakuuta kello 13 Kamarioopperafestivaalin ohjelmistossa nähdään jälleen pienen tauon jälkeen myös lapsille suunnattua oopperaa. Metsän henki -oopperassa seikkailevat Lapin lintu Tuomas Sinirinta ja Amazonin sademetsässä, Perussa, asuva papukaija Brunilda Lori. Puhelinkeskustelusta alkunsa saanut ystävyys Tuomaksen ja Brunildan välillä joutuu koetukselle, kun salaperäinen puunkaataja hävittää Brunildan kodin, eikä Tuomas saa enää häneen yhteyttä. Tuomas päättää lentää Lapista Peruun pelastamaan ystävänsä. Metsän hengen Kamarioopperafestivaalille toteuttaa musiikkiteatteri Kapsäkki. – Olen erittäin iloinen, että saimme Metsän hengen tänä vuonna. Alusta asti meille on ollut tärkeää, että tarjoamme myös lapsille kiinnostavaa oopperaa, koska lasten oopperaa tehdään tällä hetkellä aika paljon, Mattila toteaa. LAPSET ovat kiitollinen ja toisaalta armoton yleisö. Kuten missä tahansa esityksissä, esityksen täytyy toimia, jotta lapset jaksavat kiinnostua. Jos esitys ei miellytä palaute on suoraa. – Lapsilla ei ole mitään ennakkoodotuksia tai -asenteita oopperaa kohtaan. Jos esitys imaisee mukaansa, lapsi uppoutuu täydellisesti tarinan mukaan ja keskittyy täysin sen kolme varttia, mitä Metsän henkikin kestää. Uudelle estradille Lastenooppera palaa Turun Kamarioopperafestivaalille Emilia Vesalainen-Pellas ja Anne Korpelainen nähdään tänä vuonna Kamarioopperafestivaalin Noitanaisia-musikaalioopperassa. Noitanaiset t illä i bii jä
21 Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 AAMUSET
22 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 TIMO SALMESMAA Ranskalaisuus väreili visioissa jo 90-luvulle. Sedu Koskinen selvitti Le Chicin ideologiaa Kukkafiorin Janni Grönforsille ja Turku Fashion -muotigaalaan orientoituvalle Karita Haapaselle. Timo Salmesmaa Turun uusin ravintolamaailma, Le Chic, avautui viikonloppuna. Massiivinen nahkaverhoiltu baaritiski ja intiimit seurusteluryhmät hallitsivat vaaleasävyistä miljöötä. Kutsuvieraita hemmoteltiin kuohuvalla ja lavallisella ostereita. Marko Raikasniemi houkutti illan näyttävintä trioa, Piia Aleksandra Bergéniä, Eveliina Nivaa ja Tanja Bangia, Fuengirolan lämpöön. Timo Salmesmaa Kalypsokeinuntaa ja verbaalikukkia. Jukka Poika valloittaa kotikentällään. Kakskertalaistuvan lauluntekijän inspiraation kohteina vellovat crazybailaajat, siideripissikset ja monet muut yön kulkijat. Klassikkohitit Kylmästä lämpimään ja Silkkii lämmittävät syyskaamoksessa lauantaina Varissuon Bassossa. Artistoinnin ohella vastavuorolaulantaa dj. Stormyn johdolla. Timo Jerkku Vegasin Oktoberfest-maraton polkkautti kolmena yönä Germanican opiskelijoiden ja PianoWar maestrojen johdolla. Günther JP Manninen palveli janoisia Helgojen Mari Salmisen ja Rosa-Maria Kurrun seurassa. Teema etenee tällä viikolla Marilynin Beerfesteillä. Litran tuopit, melkein saksalainen dj. ja bretzelit viettelevät. Seremoniamestareina toimivat TYK, IVA ja Synapsi. Mikko Aromaa Australialainen Jacob’s Creek esitteli uutta, viskitynnyrissä kypsytettyä Shirazia. Tynnyrin kapeampi tammilauta päästää enemmän ilmaa lävitseen pehmentäen punaviinin tanniineja, kertoi pääviinintekijä Ben Bryant. Bryantin seurassa uutuusviinejä Tårgetissa maistattelivat Pernod Ricardin Kaisa Kavekari ja Pasi Ilmanen. Timo Salmesmaa Crossfittia ja raksasulkeisia. Miikka Kesäläinen ja Eeva Kauraoja aistivat Le Chicin avajaisfiiliksiä. Pari suitsutti hillittyä värimaailmaa ja kansainvälistä tunnelmaa. Henkilöstöalalle suunnannut energiamottori suuntaa vuosien miettimisen jälkeen Mr. Finland -taistoihin aikuisen miehen charmilla. Timo Salmesmaa
23 Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 AAMUSET Jetset Kellariravintolat on parinkymmenen vuoden ajan lanseeranut eri teemaviikkoja. Bliniviikkojen ohella valkosipuliviikot lukeutuvat turkulaisten suosikkeihin. Valkosipuliherkuista nautitaan vielä tämän viikon loppuun. Etanoiden ja pikkublinien ohella erikoislistalta löytyy mm. 17 tuntia haudutettu Chuck Roll Steak sekä klassinen Schulzinhärkä, kiteyttivät Johanna Hietamäki ja Sauli Glad. Timo Salmesmaa Bilepaatti Bore starttaa perjantaina partykauden. Suomijuntti-bileissä ei tarvitse pukeutua pikkumustaan eikä menu loista vaikeudellaan. Luuvitonen kiihdyttää ravintolakansaa, joka on elänyt Klamydian ja Popedan aikakauden ja nauttii suomalaisesta perusrock´n rollista. Performansseissa virittävät Viki Söderlund, Juha Leppänen Sami Siirtola ja Mika Heinonen. Digital Vision
Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 AAMUSET 24 Työpaikat
25 Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 AAMUSET 26 Mielipide Tack… …nej tack! HANS Backen potkuja odotellessa Palloliitto hakee videoanalyytikkoja. Ette tarvitsisi myös hyvää faksinhoitajaa tai puhelinvahtia Pertti Alajan lomien ajaksi? LINTUBONGARIT ovat innoissaan, sillä taigarautiaisia on havaittu ennätysmäärä Suomessa. Sen sisarotus taikarautiainen pomppi jo 80-luvulla jalkapallokentillä ja alalaji Pasi vierailee edelleen futisstudiossa. BUMTSIBUM palaa televisioon ilman huippuvuosien tähtiä. Tilalle halutaan tuoreita kasvoja. Toivottavasti Aku Hirviniemi tai Roope Salminen ei ole pöllölaakson käsitys tuoreesta kasvosta. PYGMIT ja bantut käyvät Kongon demokraattisessa tasavallassa toukkasotaa, joka on vaatinut kymmeniä kuolonuhreja. Suomessa keskustellaan tosissaan siitä, voiko suurta joukkoa lapsia puhutella tytöiksi tai pojiksi. TARVITAANKO taiteilijoille lisää työskentelytiloja? LIUKKONEN: Nyt kun Aurinkotehdas Kirkkotiellä on jyrätty, olisi tärkeää saada taiteilijoille uusia matalan kynnyksen ja edullisen kustannustason ateljeepaikkoja. Ikuisuuskysymys on, mistä saada aloitteleville taiteilijoille ateljeetiloja. Yleensä niille, joiden asema on vakiintunut, ateljeetilat järjestyvät helpommin. SAVOLAINEN: Miten näille vanhemmille taiteilijoille sitten järjestyisi paremmin tiloja, vainko henkilökohtaisesti ostamalla? KL: Vaihtoehtoisia kulttuuritiloja pitäisi osoittaa kaupungin hallinnolta aina, kun toiminta jossain pisteessä loppuu. Sitä ei saisi tehdä niin, että toimijat ajetaan vain kadulle. Aina pitäisi olla jokin uusi tila. MS: Tiedätkö varmasti sen, ettei heille ole osoitettu uutta paikkaa? KL: En, mutta tiedän että paljon toimintaa lakkautettiin. En ole kuullut että ne olisivat jatkaneet missään. Ymmärrän että paikalle tulee monia kerrostaloja, mikä on hyvä, koska väestö kasvaa ja maahanmuutto on lisääntyvä ilmiö. Tarvitsemme kuitenkin taidetta myös jatkossa. MS: Puhut todellisesta asiasta. Aina on olemassa ryhmiä, jolla on tarve ja puolustajansa. Kukaan ei voi sanoa taiteelle totaalista kieltoa. Kysymykseen tulee se, kuinka tehokkaassa käytössä tilat ovat olleet. Se pitäisi jollain tapaa tuoda ilmi. KL: Taiteilijoiden työtiloihin olisi hyvä järjestää teemapäiviä, jolloin kiinnostuneet voisivat tulla katsomaan, minkälaista taidetta he tekevät ja ylipäätään tutustua marginaalikulttuurin toimintaan. Minusta tällainen toiminta tarvitsee virallista yhteiskunnan suojelua. MS: Jos on kyse taiteilusta, ja alakerrassa soitetaan punkia, yhteinen tila ei välttämättä käy. KL: Bändikämpät ja taiteilijoiden työtilat eivät kaikissa määrin sovi yhteen, mutta ne voidaan mahdollisuuksien mukaan sovittaa samoihin tiloihin, esimerkiksi eri päätyihin. MS: Kyseessä on pieniä marginaaliryhmiä, joita kukaan ei tahdo ymmärtää. Mitä niillä tehdään, koska ne eivät ole niin sanotusti elintavoiltaan kaikista puhtaimpia? Helmet pitää noukkia aina, mutta onko niin että siellä on vain ne joista ei koskaan tule helmiä? DEBATTI DEBATTI MAUNO SAVOLAINEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. KENNETH LIUKKONEN on kääntäjä ja järjestöaktiivi. Seniori VS Studentti TURUN Orikedolla sijainnut jätteenpolttolaitos huolehti Turun ja naapurikuntien jätteiden polttamisesta vuoden 2014 loppuun asti, jolloin laitokselle myönnetty lupa päättyi. Jätteiden polton osuus oli tuolloin viisi prosenttia Turun kaukolämmön tuotannosta. Jo hyvissä ajoin ennen luvan päättymistä olivat suunnitelmat valmiita uuden jätteenpolttolaitoksen rakentamiseksi ja toiminnan käynnistämiseksi Orikedolla. Uuden laitoksen myötä Turun ja Turun seudun kaukolämmön tuotannosta olisi jätteiden poltolla katettu peräti kymmenen prosenttia. Mutta kuinkas sitten kävikään? Rakentamishanke aiheutti turkulaiseen tyyliin pitkällisen valituskierteen, johon nykyaikaisen ja ympäristöystävällisen jätteenpolttolaitoksen rakentamishanke pysähtyi. Muutamat Orikedon lähistöllä asuvat pystyivät torpedoimaan hankkeen. Niinpä jätteitä kuljetetaan nyt rekoilla pitkin Etelä-Suomea sekä laivoilla aina Viroon ja Ruotsiin saakka poltettavaksi ja siellä energiaa tuottamaan. Oriketoon kaavaillun laitoshankkeen toteutumatta jääminen on maksanut Turun seudulle menetettyinä energiatuloina yli 60 miljoonaa euroa. Kun laitosta ei rakennettu, niin samalla kivihiilen käyttö on merkittävästi lisääntynyt. Ympäristöystävällistäkö? No ei todellakaan! Turun seudulle ollaan nyt suunnittelemassa muutosta jätemaksujen hinnoitteluun. Sen mukaisesti kustannukset perustuisivat asukasmääräkohtaiseen perusmaksuun sekä jätesäkkien määrään. Tällaisella maksuperusteella on täysin mahdollista, että Turun kaupungin asukkaat joutuvat maksamaan myös muiden ympäristökuntien jätemaksuja. Näinhän on valitettavasti käynyt eräissä muissakin seudullisissa palveluissa, joissa turkulaiset veronmaksajat ovat huomanneet, että heille on jäänyt käteen ”iloisen maksajan” kortti. Hinnoittelumuutos ei saa missään nimessä johtaa asumiskustannusten nousuun Turussa. Jos on vaarana, että tämä toteutuisi, niin pitää mielestäni vakavasti harkita, että Turun kaupunki luopuu osallistumisen Turun seudulliseen jätehuoltoon ja hoitaa jatkossa vain oman kotikaupunkimme jäteasiat. JARMO ROSENLÖF (SD.) KAUPUNGINVALTUUTETTU SOSIAALINEUVOS Turkulaiset seudun jätehuollon maksajiksi? SISÄMINISTERI Risikon etunimi on Paula, ei Leena, kuten viime lehdessä (15.10.) mielipidesivulla väitettiin. Oikaisu
27 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 19. lokakuuta 2016 KOLUMNI TYLSYYS on hyväksi. Tylsyyteen kannattaa jopa hakeutua, kertoo Helsingin yliopiston dosentti ja aivotutkija Minna Huotilainen (HS 26.9.). Artikkelin mukaan monen on nykyään mahdotonta katsoa televisiota tai istua bussissa ilman kännykän räpläämistä. Meillä on tapana suojata itseämme tylsyydeltä, sillä emme kestä sitä. Kännykkä on kasvanut kiinni minunkin käteeni. Tylsyys ei ole vaihtoehto – ellei akku ole loppu. Kännykkää tulee räplättyä bussipysäkillä, telkkarin äärellä, sekä silloin kun se on epäkohteliasta. Esimerkiksi kaverin kanssa kahvilla. Jos puhelin jää kotiin, iskee ahdistus. Tunteelle on nimi. FOMO eli “fear of missing out”. Fomosta kärsivällä on pelko paitsi jäämisestä, vaikka ei ehkä tiedä mistä. Kännykkä mahdollistaa jatkuvan sosiaalisen kanssakäymisen ja voi aiheuttaa pakonomaista statusten ja viestien tarkistusta. Tutkimusten mukaan psykologinen riippuvuus “online-tilassa” olemiseen voi aiheuttaa ahdistusta. Sillä koetaan olevan negatiivisia vaikutuksia ihmisen psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin, se lisää kielteisiä tunteita, jopa masentuneisuutta. TYLSYYTEEN kannattaisi hakeutua, se saattaa nimittäin tehdä meistä luovempia. Tylsyyttä voi edesauttaa, Huotilaisen mukaan digipaasto on hyvä lääke. Kokeilun voi aloittaa esimerkiksi jättämällä kännykän bussissa laukkuun. Hän neuvoo myös vähentämään viihteen kulutusta, sillä helppo viihde täyttää tyhjän tilan joka muuten jäisi omille assosiaatioille. Muutoksia voi nähdä paitsi keskittymiskyvyssä, myös luovuudessa. Huotilaisen neuvoja noudattaen pidän bussimatkalla kännykän laukussa. Se polttelee taskussa kuin satasen seteli. Opettelen uudelleen mitä bussissa voi tehdä – katsella ihmisiä ja tutkia ympäristöä. HENRIIKKA FINGERBORG Tylsyys on hyväksi Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Heta Peltonen 050 566 2858 JetSet-tuottaja Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T VUOSIEN ajan on valtuustossa useat valtuutetut ovat tehneet ehdotuksia helpottamaan vanhusten kulkemista linja-autoissa. Vanhuusneuvosto on myös toistuvasti esittänyt saman vaatimuksen. Kyse on rollaattorin kanssa matkustamisesta. On ehdotettu, että rollaattorilla kulkeva henkilö pääsisi ilmaiseksi takaovesta niin kuin lastenvaunujenkin kanssa kulkevat. Vaihtoehtoisesti on esitetty rahastuslaitteiden asentamista myös takaoviin. Vuosien varrella kaikki ehdotukset ovat aina kaadettu ainaiseen rahapulaan vedoten tai autojen teknisten valmiuksien puutteeseen. Olen ymmärtänyt, että kysymys vanhusten osalta ei ole niinkään matkan hinnasta, vaan pelkästään siitä että vanhus voi matkustaa turvallisesti ja kohtalaisen sujuvasti linjaautossa. Muutama viikko sitten tästä asiasta oli jälleen kirjoitus, jossa joukkoliikennetoimiston näkemys oli mielestäni asiaa vähättelevä. Jotta asiaan saadaan lopullinen ratkaisu ja vanhukset saavat turvallisen ja sujuvan linja-automatkan, niin ratkaistaan tämä asia nyt valmisteilla olevan talousarvion yhteydessä. Esitetään yhdessä, kaikki puolueet, että budjettiin laitetaan riittävä määräraha poistamaan tämä epäkohta, vanhuksia vähättelevä, tavalla tai toisella. Rollaattorin kanssa matkustavan henkilön tulee voida matkustaa turvallisesti ja sujuvasti tulevaisuudessa, siis pian, linja-autossa. SEPPO LEHTINEN PUHEENJOHTAJA TURUN KAUPUNGINVALTUUSTO Rollaattorilla ilmaiseksi linja-autoon OLEN asioinut vuosikaudet Turun Motonetissä, jossa palvelu ollut aina A-luokkaa. Tänään (12.10) palvelu oli luokkaa A+. Vaikka kysymys oli vain tuiki tavallisen epäsopivan Renun vetonivelen palauttamisesta ja uuden tilalle hakemisesta, niin palveluuni osallistuneiden kahden miesmyyjän ja yhden viehättävän naismyyjän palvelu hakee vailla vertaa. Kohteliaasti minua neuvottiin ja opastettiin kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Vanhan palautus ja siitä tulleen hyvityksen huomioiminen sujui jouhevasti. Viehättävä naismyyjä saattoi minut henkilökohtaisesti jopa kassalle ja valvoi siellä asioiden sujumisen loppuun saakka. Valitettavasti en epähuomiossa kirjannut ylös myyjien nimiä, mutta toivon heidän tästä kirjoituksestani itsensä tunnistavan! OLAVI MÄENPÄÄ KAUPUNGINVALTUUTETTU Kiitoskumarrus Turun Motonetille!