KA REMP I I SE PA HT JO V DESTA 1981 UO U P U N KILE Keskiviikko 19. marraskuuta 2014 | Nro 87 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Toriparkkiottelu ei ole ohi, jäljellä vielä monta tiukkaa erää. Uutiset s. 6 Kaverit katon alla Ihmisten kodeissa Kauhujen naapurit Villa Runossa jaetaan surut ja etenkin ilot saman katon alla. Päivää ilman kaverihalia ei ole. Kaupunki s. 8 Susanna Kivilahti tietää, että sisustussuunnittelijan työssä tarvitaan myös hyvää ihmistuntemusta. Elämä&tyyli s. 12 Naapurikyttääjä saa joskus veren kiehumaan. Mutta sekin on vielä ihan pientä kiusantekoa. Lue lukijoiden tarinat. Koti&rakentaminen s. 13
& & '
% + +
" !! # ( !! * !$,(& & '
"
"
+ #% &-- #& (, &( ! *
" ( # % ) ## ! '&! !', % ( ( % ) " " %%
!
#
!
***! % ! +% + # ++
% %(
# ! PALVELUKOKONAISUUS s
HENKILÚKUNTA s
TAKUU SËILYY Y s
0XXPL ODVWHQHVVX MD NDVVL ½
(OHIDQWWL W\\Q\
½ ½ Z EO
!## " " " " " "
! " ""
! !
! !
3DOMRQ SHKPHLWl O|\W|Ml (OHIDQWWL SHLWH Z EO 6WQVVGKVC QP TCLQKVGVVW GTÀ (KPNC[UQP O[[OÀNÀ 674-7 'GTKMKPMCVW 6WTMW OCsRG s NC s -NKMMCC QUVQMUKNNG YYY ?PNC[UQP ? 0$$,/0$1 -$ ,+0,6(1 9b/,,1 7$59,7$$1 -27$,1 3(+0(bb
2 Keskiviikko 19. marraskuuta 2014 AAMUSET 0DUUDVNXXVVD SDUKDDW MRXOXNDXSDW 7LPDQWWLNRUXW NLKODW NXOWDNRUXW MD KRSHDULVWLW +RSHDNLKODW ½ $OHQQHWXW NLKODW DONDHQ ½ 0XLVWD P\|V S|\WlKRSHDWDUMRXNVHPPH 2VWDPPH URPXNXOWDD . J . J .RUXMHQ NRUMDXNVHW S
DY DUN OD VXOMHWWX KXLSSXDPPDWWLWDLGROOD /LQQDQNDWX KRSHDWLLPL#JPDLO FRP
3 AAMUSET Keskiviikko 19. marraskuuta 2014
.XOWD WDL KRSHDWXVVL *HHOLN\QÀW s NSO
QRUP
QRUP
.RUWWLSRKMD WDLWHWWDYD SNW $VNDUWHOXNDUWRQNL s 3DNHWLVVD NSO NRUWWLSRKMLD s 3DOMRQ HUL YÀUHMÀ
s NSO s D s J s .\PPHQLÀ HUL YÀUHMÀ
\NVLWWÀLQ
.\QWWLOÒLGHQ YDOPLVWXNVHQ 3DUDßLQL 6WHDULLQL QRUP t b
\NVLWWÀLQ
$VNDUWHOXNDUWRQNL s D s NSO s J
s PHLOWÀ P\ÒV V\GÀQODQJDW \NVLWWÀLQ
7DUMRXNVHW YRLPDVVD YLLNRQ .DXSSDNHVNXV 6NDQVVL ,WlSllW\ NUV ? ZZZ VLQRRSHUL À 0D²SH ² ? OD ² VX ²
" " !
! !
" "
!
! # # # ##
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Keskiviikko 19. marraskuuta 2014 Tack… TIISTAI toi tiedon Mein Shiff 5:n tuotannon aloituksesta, Nokian uudesta Android-tabletista ja Talvivaaran ”uskottavasta” rahoittajasta. Voiko kaikki olla totta? Seuraavaksi kerrotaan, että joulupukki on olemassa. POP up -Ike. Ilkka Kanervalle etsitään messevää pop up -kampanjatilaa katutasosta. Sitähän piisaa Turussa yllinkyllin. Popahtaminen sopii Ikelle. Maihin lyötynäkin Ike nousee aina kuin vieteriukko laatikosta. Pääkirjoitus 19.11.2014 Politiikka politiikkaan? TURUN kaupunginvaltuuston budjettikokous oli pitkä ja tuskainen. Suurimman huomion vei toriparkki eli kauppatorin asemakaava, mutta myös ensi vuoden talousarvio puhutti ja äänestytti. Hämmentävää on se, että näennäisestä vaikeudesta huolimatta budjetinteko on ollut heinäntekoa. Kaikki tietävät, että tulot putoavat eikä menoja siksi voi kasvattaa, vaikka mieli tekisi. Turku-sopimuksen ryhmät tekivät kaupunginhallituksen esitykseen 13 tekstilisäystä, jotka kaikki hyväksyttiin, vaikka osa vasta äänestyksen jälkeen. Yhtään määrärahalisäystä ei hyväksytty. Niitä esittivät perussuomalaiset ja vasemmistoliittolaiset, jotka eivät ole Turku-sopimuksessa. Esitysten kohtalo tiedettiin. Perussuomalaisten 12 esitystä ja vasemmistoliit- JOULUPÖYTIIN päätyy ätyy entistä pienempiä piä kinkkuja, kertoo o Yle (18.11.). Sen sijaan sohvilla makaa aa jouluisin entistäkin kin H isompia sikoja. Harmoniaa ja tasapainoa. Jin ja jang. tolaisten yhdeksän esitystä kaadettiin äänestyksissä. vat kuitenkin, että politiikka on ennsin, talous tulkoon perässä. BUDJETTI on 23,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Nettokasvu jää poikkeuksellisen alhaiseen 0,8 prosenttiin. Moni epäilee, ettei siinä pysytä. Budjetinteko ei sentään ollut kivutonta. Poliitikot kiemurtelevat tuskissaan, sillä jakovaraa ei ole. Politiikka ja poliitikko elää siitä. Sanoiksi tuskan pukivat vasemmistoliittolaiset valtuutetut, jotka kaipasivat budjettiin pelivaraa ja manasivat vaihtoehdottomuutta. Elina Sandelin vaati politiikkaa takaisin politiikkaan. Kannanotto on paradoksaalinen. Vasemmistoliitolla on marxilaiset juuret. Karl Marx julisti aina talouden ensisijaisuutta. Talous määrää ylätason –politiikan, kulttuurin ja muun. Nyt vasemmistolaiset julista- PORVARIT eivät ole koskaan olleett Parta-Kallen ystäviä, mutta he teekevät mitä marxilaisinta politiikkaaa korostamalla talouden tärkeyttä. Itse Marx olisi ihmeissään joutumisestaan uusliberalistien rinnalle. Vasemmistoliittolaiset moittivat virkamiehiä liian synkän talouskuvan maalaamisesta. Se ei riitä, ellei itse kykene perustelemaan missä virkamiehet menevät pieleen. Politiikan mahdollistava jakovara on n löydettävä itse. Sitä ei kukaan annaa kultalautasella. LASSE VIRTANEN N Demari Porvari JARMO ROSENLÖF KAIJA HARTIALA on sosiaalineuvos ja sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja. DEBATTI VANHASEN Matti, Pyllistä, jätti yritysten edunvalvontahommat ja on jälleen kansan käytettävissä eduskuntavaaleissa. Taitaa ministerinsalkku himottaa. Ei sitä kukaan muuten palkkaansa kolmannekseen leikkauta. KIRJASTOSILLAN lasilamellit raksuvat rikki kuin popkornit. Yhden pylvään vaihto maksaa ainakin tonnin. Tais tulla aika kallis silta. TIISTAINA ei voinut välttyä läkähdyksiin asti hypetetyltä Slush 14 -häppeninkiltä, missä pääministeri paistatteli päivää startuppaajien kanssa ja Nokia ilmoitti keksineensä Android-tabletin. Mutta se on jo eilistä se. Ensi vuoden kuumin juttu on wc-pönttöjen huuhteluäänimessut. Flush 15. Twiittaa jo nyt! MITEN toriparkin käy? ROSENLÖF: Toriparkista on kolme eri valtuustoa tehnyt kaavapäätöksen. Välillä suuremmalla ja välillä pienemmällä enemmistöllä. HARTIALA: Toriparkista on tullut ikuisuuskysymys Turun politiikassa. En näe toriparkille kovin paljon tarvetta. Teen töitä torin laidalla ja alla on tyhjä parkkipaikka, Louhi. Mutta asiassa pitäisi päästä eteenpäin, koska sitä on demokraattisesti käsitelty niin paljon. JR: Vaarana on se, että jos kaikki ryhtyvät käyttämään näitä 17 valtuutetun kohtia, niin asioitahan aina keksitään. Minä keksin asioita vaikka pyöräteistä ja puistoista. KH: Haluaisin, että myös bussit menisivät maan alle. Sillä tavalla toria saataisiin kehitettyä paremmin. Tilanne on kuitenkin se, mikä se on. Täytyy päästä eteenpäin. Kysymyksellä on jo ihan tarpeeksi tehty kauppaa. JR: Demokratia perustuu siihen, että välillä voitetaan ja välillä hävitään. Molemmat voivat olla oikeassa, mutta lähestytään asiaa eri kautta. Joku tulee pääovesta, joku sivuovesta. KH: Kauppatoria pidetään arkkitehtipiireissä Suomen toiseksi rumimpina aukiona. Rumin on Porin tori. Se on kyseenalainen kunnia. Torin elävöittämiseksi pitää tehdä jotain. JR: Keskustelua pitäisi laajentaa. Jos joku haaveilee pikaraitiotiestä, niin se tarkoittaisi kaikkien kadunvarsiparkkipaikkojen poistamista. Pitäisi katsoa hiukan kauemmaksi. KH: Uskon, että myös torimyyjien kannalta olisi saatavissa parannuksia, jos alapuolella on parkkipaikka. JR: Kun tämän maksaa joku muu, niin ihmettelen miksei tätä työllisyyden nimissä voida tehdä. Ei tori ainakaan rumemmaksi enää tule. KH: Asia voi mennä taas seuraavalle valtuustokaudelle. Tämä on ikiliikkuja turkulaisessa politiikassa. Koko tapaus on surullinen, että se on kestänyt niin kauan. JR: Jos tämä nyt hylätään, niin kannattaisiko ottaa lusikka kauniiseen käteen. Jossain vaiheessa viisaampi antaa periksi. KH: Kyse ei ole enää pelkästään parkkipaikoista. Eri mieltä olevien mahdollisuus vaikuttaa asioihin on viety aika äärimmilleen. Asiaa ei saada toteutetuksi, vaikka enemmistö on ollut kolmeen kertaa samaa mieltä. JR: Ja eri enemmistö. NIKKE NOUSUKAS …nej tack!
!% (!% ! # , + & ! " # ( " # + $ ") , ( )) ( "* % "* " "* + && %! !( ).
! ( -&- &
.* * . )) $-$19$5$86 0$ 3( 3XK 6LEHOLXNVHQNDWX 7XUNX on lastenlääkäri ja kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja. ZZZ SHUKHODDNDULW FRP
AAMUSET 6 UUTISET Seurasitko valtuuston toriparkkivääntöä suorana netistä? Jokisipilän Hitler-kirjalle palkinto PRESIDENTTI Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiö on antanut Urho Kekkosen nimeä kantavan tunnustuspalkinnon valtiotieteiden tohtori Markku Jokisipilälle ja filosofian maisteri Janne Könöselle teoksesta Kolmannen valtakunnan vieraat. Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933–1944. Jokisipilä työskentelee Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajana. Könönen on toimittaja ja tietokirjailija. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Jane Iltanen Keskiviikko 19. marraskuuta 2014 Toriparkista väännetään taas kohta kättä, kun päätettäviksi tulevat katusuunnitelmat ja maankäyttösopimus. Kilpailuttamiseen ei luvassa taukoa TURUN kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lasse Lindholm (kok.) painottaa, että kaupungin yhtiöittämien liikelaitosten avaamisessa kilpailulle pidetään jatkossakin kiinni siitä, mitä on sopimusryhmien kesken yhtiöittämissopimuksessa sovittu. Yhtiöittämissopimuksen mukaan 25 prosenttia kaupungin yhtiöiden toiminnasta avataan vuosittain kilpailulle vuosina 2015–18. Ryhmät sopivat sunnuntaina, että tarvittaessa kilpailuttamiskautta jatketaan vuodelle 2019. Kilpailutuksissa ei pidetä välivuotta. – Tuotantoyhtiöitä koskeva kirjaus tarkoittaa sitä, että pidetään kiinni siitä mitä on sovittu, eli kilpailutus tulee etenemään ja lisääntymään sovittuun tahtiin, mutta kaupunki myös pitää kiinni tilaamissitoumuksistaan, totesi Lindholm valtuustossa maanantaina. Turkulaisyliopistot tiiviimmin yhteen TURUN yliopisto ja Åbo Akademi kehittävät toiminnallista yhteistyötään siirtämällä saman alan oppiaineita naapureiksi. ICT-alan toiminnot muuttavat reilun vuoden kuluttua oppiaineiden tarpeita varten peruskorjattuihin tiloihin Turun yliopiston Luonnontieteiden talo 2:een. Molempien yliopistojen geologian oppiaineet muuttavat Åbo Akademin peruskorjattavaan Geotaloon syksyllä 2016. Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänäsen mukaan aina tilaisuuden tullen yliopistot tarkastelevat myös jatkossa toiminnallisen yhteistyön mahdollisuuksia muidenkin oppiaineiden kohdalla. – Yhteisissä tiloissa toimiminen tuo kahdenlaisia etuja. Tutkimuksen ja koulutuksen synergiaetujen hyödyntäminen tuottaa laadukkaampaa tutkimusta, ja kun jaamme tiloja, voimme säästää kiinteistö- ja käyttömenoissa, Väänänen sanoo. Uutta erää odotellessa Toriparkin kannattajat ja vastustajat ottavat seuraavaksi yhteen ensi vuoden alkupuolella UUTISANALYYSI SE ei ollut ensimmäinen erä, kaikkea muuta, mutta ei viimeinenkään. Valtuusto päätti maanantaina täpärästi äänin 34–33, ettei kauppatorin asemakaavaa avata eli toriparkin valmistelu voi jatkua. Se ei kuitenkaan tarkoita, että taistelu olisi ohi ja että toriparkki rakennetaan. Edessä on vielä monta vääntöä ja äänestystä. Seuraavaksi, todennäköisesti ensi vuoden alussa, kättä väännetään tori- ja katusuunnitelmasta sekä maankäyttösopimuksesta. Katusuunnitelmissa määritellään esimerkiksi sisäänajorampin paikka ja muut liikennejärjestelyt. Maankäyttösopi- mus tehdään toriparkin rakennuttajan kanssa. Siinä määritellään vastuut ja vuokra. Toistaiseksi ehdokkaita on ollut yksi, Turun Toriparkki Oy. On vaikea nähdä, että kannattajat tai vastustajat enää muuttaisivat radikaalisti näkemystään. Toistaiseksi on päätetty tai yritetty päättää vasta asemakaavan muuttamisesta, mutta argumentoinnin ytimessä on koko ajan ollut toriparkki, joka on päätöksenteon kohteena vasta seuraavassa vaiheessa. Argumentit tuskin muuttuvat enää. VALTUUSTOSSA on melko selkeä jako kannattajiin ja vastustajiin. Toriparkkia kannattaa kokoomuksen valtuustoryhmästä 17 valtuutettua. Vastustajia ovat Pauli Kossila ja Mohammad Azizi. Tilannetta mutkistaa se, että mikäli ryhmä joutuu turvautumaan varavaltuutettuun, kuten se isona ryhmänä usein joutuu, saliin astuu ensimmäisenä Nora Viikari, joka on toriparkin vastustaja. Demareilla on ryhmäpäätös siitä, että toriparkkia kannatetaan, mutta se ei riitä kääntämään Kjell Lundahnin, Piia Elon tai Mari-Elina Koivusalon päätä. Valtuustoa puhutti erityisesti Raili Engdahlin mielenmuutos. Engdahl kävi vaalikampanjansa toriparkin vastustajana, mutta kääntyi kannattajaksi. Keskusta on jakautunut kahtia. Alas Ali ja Sakari Hihnala vastustavat toriparkkia, Jarmo Laivo- MIELENKIINTOISIN on RKP:n tilanne. Valtuustoryhmä äänesti asemakaavan avaamista vastaan ja perusteli kantaansa sillä, ettei jo päätettyjä asioita pidä käsitellä toistuvasti uudelleen. Tilanne voi muuttua, kun äänestetään maankäyttösopimuksesta. Stefan Wallin on ilmoittanut, ettei kannata toriparkkia. Asemakaavaäänestyksessä salissa nappia painoi varavaltuutettu Vesa Hanski, joten Wallinin ei tarvinnut äänestää toriparkin puolesta. Vaaka voi painua vastustajien eduksi, jos Wallin on mukana seuraavassa äänestyksessä. Status quo ei siis ole muuttamaton. Tarkkailijoiden kannattaa kiinnittää huomiota siihen, keitä tulevissa äänestyksissä on mukana salissa ja ennen kaikkea siihen, keitä niistä puuttuu. Yhtä mielenkiintoista on se, kuka tulee puuttuvan tilalle ja mikä hänen kantansa on. LASSE VIRTANEN Raili Engdahl joutui piinapenkkiin TORIPARKKIKESKUSTELUSSA piinapenkkiin joutui erityisesti Raili Engdahl (sd.), jonka tiedettiin muuttaneen mielensä. Vaalikampanjassa toriparkin vastustajana esiintynyt Engdahl kääntyi toriparkin kannattajaksi. Se nostatti tunteita. – Kiinnitän katseeni Engdahliin. Hän teki vaalityötä hyvin voimakkaasti toriparkkia vastaan. Valtuutettu Engdahl on kääntänyt villatakkinsa. Minä en ainakaan pystyisi kohtaamaan äänestä- jiäni, totesi Olavi Mäenpää (sv.). – On äänestäjien pahimmanlaatuista pettämistä, että äänestätte toriparkin puolesta siksi, että haluatte välttää ryhmäpaineen. Äänestäjät tulevat aina muistamaan teidät ihmisenä, jonka sanaan ei voi luottaa, moitti Pauli Kossila (kok.). Kossila esiintyi muutenkin värikkäästi. Hän vertasi äänestysnappia nappiin, jolla ohjus laukaistaan ja väitti, että toriparkin kannattajat saavat vaalirahoitusta
toriparkkiyhtiön omistajilta. – Haluan pyytää anteeksi niiltä, jotka minua ovat äänestäneet, sanoi Engdahl. – Liike-elämä haluaa helppokäyttöisiä parkkipaikkoja. Hyväksyttävä kävelymatka määräytyy sen mukaan, millä asioilla ollaan. En ole saanut penniäkään mistään, mutta jos liike-elämä haluaa rakentaa toriparkin, miksi emme siihen suostuisi, jatkoi Engdahl. – Hyvä poliitikko osaa myös muuttaa mielipidettään, puolusti Eeva-Johanna .DWVR OXHQQRW QHWLVWl
ranta ja Anneli Saarikko eivät. Perussuomalaisten kuusihenkisestä valtuustoryhmästä vain Timo Laihinen kannattaa toriparkkia. Kristillisdemokraattien Ville Auvinen ja sinivalkoisten Olavi Mäenpää ovat toriparkin vastustajia.
1LYHOWLHWRXWWD L OL YHUNRQ NDXWWD QLYHOYHUNNR IL Eloranta (sd.) Engdahlia. Valokeilassa oli myös RKP:n valtuustoryhmä, joka ei yksimielisesti kannata toriparkkia, mutta joka menettelytapasyistä vastusti jo päätetyn asemakaavan avaamista. – Kaikki täällä annetut äänet ovat samanarvoisia. Ikävä kyllä, todelliset painostusyritykset ovat tulleet vain ja ainoastaan toriparkkia vastustavilta, totesi RKP:n ryhmäjohtaja Christel von Frenckell-Ramberg. =((;,7<;00220 2((905(
!JANVARAUKSET PUH TAI NETISSË H WWW BELL
LINEA l s
AAMUSET 8 KAUPUNKI Turkuun perustettiin Pride-yhdistys TURKU Pride -yhdistys perustettiin Turussa viime keskiviikkona. Yhdistyksen tarkoituksena on vakiinnuttaa Pride-tapahtumaperinne. Turku Pride järjestetään vuosittain. Sillä pyritään tekemään näkyväksi suku- puoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhteiskunnassa kohtaamaa epäoikeudenmukaisuutta. Turun ensimmäinen Pride-kulkue järjestettiin syyskuussa. Tapahtumaan osallistui yli 3 000 mielenosoittajaa. Otetaanko kehitysvammaisia tarpeeksi huomioon arjessa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 19. marraskuuta 2014 Marianne Rovio TÄYTTÄ ASIAA KYLLÄ siellä Logomossa pitäisi olla Ikurin pormestari Pate Mustajärvi ja Korsuorkesteri. Siinä oiva ja hyvä yhdistelmä. KOTIKYLÄN KASVOT REIMA VITANEN EMME ole bussailleet lainkaan Littoisista. Käytämme jatkuvasti Turun joukkoliikennettä Vaalasta. Kaarinasta todella huonot yhteydet. HUONOMMAKSI MENI TURUN joukkoliikenneuudistus Föli on parasta, mitä Turussa on tapahtunut kymmeniin vuosiin! Villa Runon väkeä television äärellä. Tuolissa vasemmalla Jessica Sjöholm, sohvalla Sini Leyser Marcus Kotiranta ja Jutta Sjöholm, edessä lattialla Susan Gustafsson (vas.) ja Mia Lindquist. Takana asumisyksikön esimies Nina Suominen, jonka mukaan töihin on kiva tulla, koska Villa Runossa halaillaan joka päivä. PETE HARVEMMIN tulee bussia käytettyä, liian kallista, menen mieluummin fillarilla. Kertalippu 3 euroa! EI KIITOS KAIKKI osaavat poseeraa, julkkiksista lähtien, paitsi että kalenteri tuottaa usein hyväntekeväisyyteen arvokkaan summan! Hyvä V-S:n pelastuslaitos! FANI LOIMAALTA MAAILMANKAIKKEURES on vain yksi ihiminen, jota sä kykenet täysin kontrolloimahan, ja soot Sinä Itte. Muut pakosti jourut jättämähän Herran haltuhun. SOHVI HUH, huh. Jos tuomaritkin alistuvat mammonan kusetettaviksi, entä tavisten elämä ja moraali? KÄDET YLÖS! ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Saman katon alla Villa Runossa yhteiselo sujuu mukavasti muiden seurassa MARIANNE ROVIO NÄTTINUMMEN laitamilla sijaitseva Villa Runo majoittaa 18 kehitysvammaista asukasta. Kyseessä on kuin iso perhe, joka asuu ja elää keskenään saman katon alla. Moni asukkaista käy töissä neljä kertaa viikossa turkulaisissa toimintakeskuksissa. Yksi päivä viikossa arjesta kuluu kotipäivänä, jolloin toteutetaan arjen rutiineja siivoamisesta kaupassa käynteihin. – Käyn viikolla töissä Lausteen toimintakeskuksessa ja tiistaisin minulla on kotipäivä. Silloin siivoilen aika paljon, kertoo Villa Runossa asuva Amir Mujanic. TÄYSOSUMA Iltaisin Villa Runossa kokoonnutaan katsomaan televisiota yhdessä tai aikaa vietetään omissa huoneissa. Yhteistilan salista kuuluu iloista rupattelua ja naurua. Salin televisiossa pyörivä Kotikatu vie katsojien huomion eikä sitä malteta jättää väliin. Mujanic iloitsee siitä, että Villa Runossa hänellä on paljon kavereita. – Täällä on hyvä asua muiden kanssa, Mujanic sanoo ja jää katsomaan televisiota Villa Runon saliin yhdessä muiden talon asukkaiden kanssa seuraamaan lempisarjojaan. VILLA Runo on yksityinen, Mediverkko Hoivapalvelut Oy:n omistama autetun asumisen asumisyksikkö, jossa on 11 vakituista työntekijää ja jolta Turun kaupunki ostaa kehitysvammaisten asumispalveluja. Henkilökunta kertoo panostavansa hyvän arjen luomiseen. Arjesta halutaan luoda rutiinien kautta normaalia ja tasapainosta elämää. – Ideana on vähän niin kuin rakkautta ja rajoja Rutiinit ja läheisyys luovat hyvää arkea. On tärkeätä, että pidetään rajat ja tässä työssä on osattava olla jämäkkä. Huumorintaju on kuitenkin tärkeätä, sillä ilman sitä tästä ei tulisi mitään. Viihdyn kyllä todella hyvin tässä työssä, kertoi lähihoitaja Mitra Perämäki. Villa Runossa halutaan antaa asukkaille myös vapautta. Vapaus merkitsee itsensä toteuttamista sääntöjen sallimissa rajoissa. – Lähtökohtana on se, että asukkaat voivat tuntea olonsa turvalliseksi täällä, mutta toteuttaa samalla itseään. Tuemme ja opastamme heitä arjessa, mutta he ovat itse arjen sankareita. Asukkaille valinnanvapaus merkitsee niinkin Valmentaja renkaanvaihdossa ILKKA LAPPI inassa. Laitonta mainontaa Kaar Haloo, Valvira! Kimmo Peltolta Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TAVOITIMME Raision Loimun päävalmentajan Henri Tuomen maanantaina kello 19.30. Missäs oot? – Olen renkaanvaihtohommissa. Urakka on tosin loppusuoralla, joten on hyvin aikaa puhua. Kohtaatte keskiviikkona CEVcupin vierasottelussa belgialaisvastustajan. Millä mielin reissuun? – Luottavaisena. Sieltä täytyy ottaa voitto, jos jatkoon mielitään, mutta se on mahdollista. Pelimme on mennyt runsaasti eteenpäin kahden viikon takaisesta. Tosin CEV-cupissa saa peluuttaa vain yhtä liberoa, mikä aiheuttaa sen, että pitää valita kahdesta hyvästä. Millainen tuntuma belgialaisista on ensimmäisen osaottelun perusteella? – Aika odotettu. Tiedettiin, että joudutaan pelaamaan hyvin, jos meinataan voittaa. Mutta joukkue on voitettavissa, jos pystytään pelaamaan huippulentopalloa. Kyllä voittoa lähdetään Belgiasta hakemaan ihan tosissaan. Kansainväliset pelit palvelevat myös kotimaan pieniä asioita kuin minkä karkkipussin valitsee tai mitä haluaa laittaa päälleen, sillä jokainen tekee päätöksiä omien taitojensa mukaan kertoi Villa Runon esimies Nina Suominen. JOKAINEN huone on asukkaan oma koti. Asumista valvotaan ympärivuorokautisesti ja hoitajat ovat läsnä, mutta asukkaita kannustetaan itsenäisyyteen ja oma huone siivotaan itse. – Huoneisiin voi kutsua myös kavereita. Läheisillä on hallussaan avain ja he voivat tulla vierailemaan kun haluavat. Meillä on kuitenkin epävirallisena sääntönä, että yhdeksän jälkeen illalla ei enää tulisi vierailuja. Läheiset tai seurustelukumppanit voivat kyllä jäädä aina välillä yöksikin, koska huone on nimenomaan se itsenäinen asunto, Suominen tähdentää. MISSÄS OOT? sarjaa, koska kansainvälisissä otteluissa joutuu aina venymään vähän enemmän kuin tavallisessa sarjapelissä. Kotimaan kentilläkin peli on kuitenkin alkanut kulkea? – Kyllä. Viimeiset viisi peliä on voitettu. Se on lupauksia herättävää, koska emme ole pelanneet vielä lähelläkään omaa huipputasoamme. Pelissämme on selkeitä osa-alueita, joita voidaan parantaa aika paljonkin.
AAMUSET 10 URHEILU Nappaako Tähti kuudennen MM-kullan? TURUSSA käydään tulevana viikonloppuna 21.–23. marraskuuta pyörätuolibiljardin 9-pallon MM-kilpailut. Kisat käydään Hansa-korttelissa. Kaarinalainen viisinkertainen maailmanmestari Jouni Tähti hakee koti- kisassaan uralleen kruunua. Helpolla Tähti ei pääse, sillä vastassa on muun muassa ruotsalainen Henrik Larsson, jolla on vyöllään neljä maailmanmestaruutta. Ensimmäiset ottelut alkavat perjantaina 10.30. Kiinnostaako futsal? Miten lajin kiinnostusta saisi nostettua? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 19. marraskuuta 2014 PUUKKOKATSOMO Ensikertalaisilla MM-kisoihin SUOMI julkisti joukkueensa joulukuussa Ruotsissa pelattaviin MM-kisoihin. Turkulaisittain mieltä lämmitti TPS:sta SSV:hen ponnistaneen SBS Lieto-kasvatin Miko Kailialan (kuvassa) valinta joukkueeseen. 21-vuotias Kailiala on yksi yhdeksästä MM-kisojen ensikertalaisesta ja koko joukkueen toiseksi nuorin pelaaja. Suomen joukkueessa valtaosa pelaajista on 1980-luvun alkupuolella syntyneitä. Ikärakenteeltaan joukkue on kokenut. Ikäluokkia 1988, 1989 tai 1992 joukkueessa ei ole lainkaan. Vaikka Kailialan kaltaisia lahjakkuuksia on tulossa, muutaman vuoden päästä salibandyssa saattaakin olla edessään kivuliaskin sukupolvenvaihdos. Tosin sitä ennen on mahdollista haastaa Ruotsi tosissaan, sillä joukkueet kohtaavat tämän vuoden kisoissa jo alkulohkossa. ILKKA LAPPI Pikkuveljen asemassa TPK hakee nousevaa käyrää kauteensa Valentina Jäspi toimineen Tuomisen suunnitelmissa oli tänä vuonna keskittyä tyystin valmentamiseen, mutta ennen pitkää myös hänet nähdään kentällä. – Meillä on pieni pelaajarinki ja aika paljon uusia pelaajia. Pelitapa ja muut asiat vaativat aikaa. Lisäksi, osin pienestä ringistä johtuen, meillä on aika pieni rotaatio. Emme vaihda kokonaisia kenttiä vaan pelaaja kerrallaan. Senkin omaksuminen vaatii aikaa, Tuominen toteaa. ILKKA LAPPI FUTSAL on perinteinen laji Turussa, mutta harrastajamääriltään laji on pysynyt pienten joukossa. Perinteisesti jalkapallo vie harrastajat. – Jostain syystä jalkapallo vie harrastajat. Monet jalkapalloihmiset näkevät futsalin jostain syystä peikkona, mikä haittaa jalkapalloa. Futsal kuitenkin on erinomainen talviharjoittelumuoto jalkapalloilijoille, jota kannattaisi hyödyntää, toteaa TPK:n futsal-joukkueen päävalmentaja Tomi Tuominen. – Käytännössä esimerkiksi kaikilla Etelä-Amerikasta tulevilla pelaajilla on taustaa futsalin puolelta. Barcelonan pelaamisesta on usein sanottu, että se on futsalia isolla kentällä. Jos jalkapallon puolella innostuttaisiin enemmän futsalista esimerkiksi talviharjoitteluna, se varmaan lisäisi yleisönkin kiinnostusta Turussa futsalia kohtaan, hän jatkaa. LOKAKUUSSA alkaneeseen futsalkauteen TPK lähti jälleen kerran haastavasta tilanteesta. Joukkueen kasaaminen venyi ja kauteen jou- TPK:n valkopaidat ovat erikoistuneet alkukaudella jatkoaikaotteluihin. Viimeksi Eemeli Laaksonen ja kumppanit joutuivat pettymään, kun Sievi Futsal haki Timor Inapshban johdolla voiton. duttiin käytännössä kylmiltään. Tuominen toivookin pikku hiljaa tehtävän työn kantavan hedelmää. – Tähtäämme siihen, että pystymme kehittämään pelaamistamme nousujohteisesti. Alkukauden otteluissa on ajoittain jo näkynyt sellaisia asioita, joita haetaan, mutta paljon on vielä tekemistä. Jos ver- rataan meitä maajoukkuemiehiä täynnä oleviin sarjan kärkiporukoihin Ilvekseen ja KaDyyn, niin valtava takamatka meillä on kirittävänä, Tuominen sanoo. Oman haasteensa tuo myös TPK:n kapea pelaajarinki. Iso osa joukkueesta on myös ensikertalaisia. Aiemmin pelaajavalmentajana TPK:N alkukausi on jättänyt päävalmentajalle ristiriitaisen olon. Vähäisen valmistautumisen vuoksi ensisijaisena tavoitteena on välttää karsinnat keväällä. Toisaalta joukkue on haalinut alkukauden otteluista kohtuullisesti pisteitä erikoistumalla jatkoaikaotteluihin. Kuudesta pelistä peräti neljä on venynyt jatkoajalle. – Jatkoajalla ollaan hävitty kolme peliä, jotka olisivat voineet kääntyä toisinkin päin. Toisaalta enemmän ollaan päästy harjoittelemaan vasta kauden alettua, joten ei tässä hirveän tyytymätönkään voi olla, mutta silti hiukan on hampaankolossa, Tuominen pyörittelee.
AAMUSET 12 ELÄMÄ & TYYLI Lapsen oikeuksia liputetaan YK:N lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Suomen UNICEF ja Lastensuojelun Keskusliitto kannustavat Liputa-kampanjallaan kaikkia nostamaan lipun salkoon lapsen oikeuksien päivänä torstaina 20. marraskuuta. Tavoitteena on saada päivästä vakiintunut liputuspäivä Suomessa. Sisäministeriö on jo määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan kyseisenä päivänä ja suosittelee yleistä liputusta muillekin. Mummonmökki vai funkkistalo? Millainen on sinun unelmakotisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Merja Kajala Keskiviikko 19. marraskuuta 2014 Lampaat koululla KATEDRAALIKOULUN sisäpihalla järjestetään lammas- ja vuohituotteiden markkinat lauantaista sunnuntaihin 22.–23. marraskuuta. Tapahtuman järjestää Varsinais-Suomen lammaskerho. Markkinat ovat avoinna kello 11–17 samaan aikaan Vanhan suurtorin joulumarkkinoiden kanssa. Myynnissä on lammas- ja vuohituotteita, kuten ruoka-annoksia, lihaa, makkaraa, lankoja, taljoja, huovutusvilloja sekä valmiita tuotteita kuten sukkia ja huovutettuja töitä. Paikalla on myös eläviä lampaita ihasteltavaksi. Mukana ovat muun muassa presidenttiparin kesälampaiden kotitila Rintalan lammastila sekä surffausmyssyjä valmistava Myssyfarmi. Tapahtuma järjestetään 31. kertaa. Katedraalikoulun remontin vuoksi markkinat ovat tänä vuonna kokonaan ulkotiloissa koulun sisäpihalla. www.vslammaskerho.com www.vslam mmaskerho.com KUUKAUDEN NAINEN – Olen nauttinut käsillä tekemisestä lapsesta asti. Omistan edelleen osan ajastani siihen, että ompelen verhoja ja tyynyjä omin käsin, Susanna Kivilahti kertoo. Tilataituri Susanna Kivilahti luo uutta ja rakastaa vanhaa MERJA KAJALA –TÄSSÄ työssä pitää osata olla nöyrä ja ottaa asiakkaan toiveet ja mieltymykset huomioon. Teen tavallisia koteja tavallisille ihmisille. Jokaisen kodin ei tarvitse olla kuin sisustuslehden sivulta, sanoo turkulainen Susanna Kivilahti. Kivilahti on työskennellyt sisustussuunnittelijana reilun kymmenen vuoden ajan. Hänen yrityksensä Sisustustoimisto Rooma on ollut toiminnassa vuodesta 2007 asti. Vaikka yrittäjän päivät venyvät usein pitkik- si, Kivilahti kertoo nauttivansa monipuolisesta työstään. – Innostun yhä uudelleen uusista projekteista. Pidän työhön liittyvästä ongelmanratkomisesta, se tuo tervetullutta haastetta. Tässä työssä tarvitaan tietoa monilta eri aloilta. Minun mielestäni oleellisinta on luoda toimivia tiloja. Tilat viimeistellään somistuksella, mutta se ei ole pääasia. SISUSTUSSUUNNITTELIJA tarvitsee Kivilahden mukaan myös sosiaalisia taitoja.
/)- /- 3 33 #.3 ##3 111' ! ($$ )' - – Asiakaspalvelu on tärkein osa työtäni. On osattava tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Sisustussuunnittelijalta vaaditaan usein hienotunteisuutta, sillä asunnon uudistuksen takana saattaa olla vaikea elämäntilanne, kuten avioero. Muutaman viime vuoden ajan Kivilahti on tehnyt yhteistyötä puolisonsa Kari Mäkelän kanssa, joka vastaa yrityksen remonttitöistä. – Minä suunnittelen uudistukset ja Kari toteuttaa ne. Asiakkaani ovat tyytyväisiä, kun he saavat kaikki palvelut samasta paikasta. Välillä olen työmaalla mieheni apuna vaikkapa tapetoimassa. PUOLISOT jakavat kiinnostuksen vanhoihin rakennuksiin ja huonekaluihin. Pariskunnan vapaa-aika kuluukin usein kartanoita ja linnoja kierrellen. – Vanhoissa taloissa on oma tunnelmansa, jota ei voi jäljitellä. Vanhan entisöinti eroaa uuden suunnittelusta monin tavoin. Esimerkiksi historiallisen kartanon uudistaminen olisi kiinnostava projekti. Haaveilen siitä, että saisin itsekin asua vanhassa talossa, Kivilahti kertoo.
) # "" # ' ' & " ( #( # && ##
s VIEMËRI
JA LËMPÚJOHTOJEN ASENNUKSET KORJAUKSET JA SANEERAUKSET s 6IEMËREIDEN AVAUKSET s ¾LJYPOLTTIMIEN ASENNUS
JA HUOLTOTYÚT s +AUKOLËMPÚASENNUKSET s ESIJOHTOJEN SULATUKSET s ARVIKKEIDEN MYYNTI s +ALUSTE ASENNUKSET
! ! " * ** '' ' '
! ! !!
!
!!
AAMUSET 14 KOTI& RAKENTAMINEN ASP-säästäjäksi ehtii 39-vuotiaanakin HALLITUS esittää, että asuntosäästöpalkkiolakia muutettaisiin siten, että ASP-sopimuksen teon yläikärajaa nostettaisiin 39 vuoteen. Voimassa olevan lain mukaan asuntosäästötallettajaksi voi ryhtyä henkilö, joka on enintään 30-vuotias. Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitasen mukaan uudistus on tervetullut. – Nykyään on melko tavallista, että asuntosäästäminen aloitetaan vasta 30 ikävuoden jälkeen. Oletko onnistunut säästämään omistusasuntoa varten? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 19. marraskuuta 2014 Big datasta kuluvahti TULEVAISUUDESSA kiinteistöjen ylläpidon käytäntöjä tulee muuttamaan niin sanottu big data, eli kiinteistöistä kerättävä tieto. – Sähköiset huoltokirjat ovat jo yleisesti käytössä kaikissa suuremmissa kiinteistöissä. Ne mahdollistavat suunnitelmallisen kiinteistöjen kunnossapidon, sillä niihin voidaan viedä kaikki kiinteistöjen laitteet huoltohistorioineen. Järjestelmän avulla voidaan tehdä aiempaa helpommin pitkän tähtäyksen suunnitelmia ja pitää näin kustannukset kurissa,, selvittää VTT:n erikoistutkija Kalevi Piira. – Big datan avulla kiinteistöjen käytettävyyttä voidaan parantaa ja turhia toimia karsiutuu pois. Myös rakennusten kokonaiselinkaariajattelu sekä siihen liittyvien kiinteistön sertifiointijärjestelmien käyttöönotto ja tehokkuusindikaattoreiden seuranta tulevat nykyistä voimakkaammin esille. Sudilla on väliä Seinien maalausurakkaan ei kannata syöksyä suin päin Dimitri Kalinovski TEEMU P. PELTOLA JOS pelkkä joulusiivous ei riitä, ehtii kodin seinätkin tuunata vielä uuteen kuosiin ennen pukin tuloa. Pensseleitä valmistavan Sokeva Oy:n toimitusjohtaja Markku Kärpällä on antaa pikkujoululahjaksi useampikin vinkki kodin seinien maalaamiseen. – Ensiksi on tärkeää valita pensseli kohteen mukaan. Kaupan tarjouslaarista saattaa tehdä hyvänkin löydön, mutta yleensä laatu maksaa. Huonolla pensselillä maalia kuluu enemmän ja jälki saattaa olla luokattoman huonoa. Halvoissa pensseleissä on usein käytetty esimerkiksi lehmänjouhta, josta irtoaa ruma jälki vaaleaan maaliin. Hyvä, pitkäikäinen pensseli maksaa 25–30 euroa, sanoo Kärppä. Kunnollisten välineiden valinta on lopputuloksen kannalta ratkaisevaa. PENSSELIEN tavoin huonot telatkin imevät maalin sisäänsä ja liukuvat maalattavalla pinnalla jättäen huonon jäljen. Maalia tuhlaantuu ja työ on raskasta. Yksi uusimmista innovaatioista on teflontela, joka ei mene tukkoon, koska pinnoitetut nukkalangat eivät tartu toisiinsa. – Kun nukka ei ime maalia itseensä, se ei myöskään menetä kimmoi- suuttaan. Nukka pysyy pystyssä ja näin maalin nostokyky säilyy koko ajan. Kärppä suosittelee jatkovarren käyttämistä seinien tai kattojen maalaamisessa. Teleskooppijatkovarrella maalaa jopa kuusi metriä korkealla olevan katon. – Jatkovarteen voi kiinnittää myös rajaajan. Rajaajan toisessa laidassa on renkaat, jotka kulkevat pintaa vasten siellä mihin maalia ei haluta, Kärppä kertoo. KALUSTEIDEN entisöinti kannattaa aloittaa kunnollisella puhdistuksella ja pohjatyöllä. Jos pohjatyö on tehty huonosti, saattaa pinnasta tulle läi- kikäs. Pinnan hionta voidaan tehdä koneella, hiomapaperilla tai erittäin varovaisesti teräsvillalla. – Maali nostetaan siveltimellä kalusteen pinnalle ja nurkkiin. Sen jälkeen tasoitetaan vaahtomuovi- tai tasoitustelalla. Jos kaluste on koristeellinen, spraymaali voi osoittautua parhaaksi vaihtoehdoksi.
"'% ' 4
15 Koti&rakentaminen AAMUSET Keskiviikko 19. marraskuuta 2014
) ( 6. )% =+' +!!2).! +ATARIINA s ,)%4/ s -9.¯-¯+) s .!!.4!,) 5KKO
0EKKA s 0!2!).%. 2EIMARI s 2!)3)/ 2AISIO #ENTER s 452+5 !NNIKA
(IRVENSALO
-ANHATTAN
2UNOSMËKI
+IVIKUKKARO 0ALVELEMME ARK KLO
LA KLO ASTI JA SU
18 Koti&rakentaminen Keskiviikko 19. marraskuuta 2014 AAMUSET Mikko Kaaresmaa / Studio Huone tä puhdistuslinjastoa, jonne tuodaan tavaraa eri puolilta maata. Tilaan saatetaan tuoda monen muuttoautollisen verran irtaimistoa kerralla, minkä jälkeen irtaimisto puhdistetaan ja mahdollisesti vielä varastoidaan ennen palauttamista. Hajun poistaminen maksaa joitakin satoja euroja, mikäli kohteena on varsin pieni tila. Isojen tilojen puhdistaminen erilaisista katkuista maksaa kuitenkin yleensä tuhansia euroja. ”Kissanpissan hajun poistaminen voi olla työläs projekti.” Hajua voidaan poistaa muun muassa ULV-menetelmällä, jonka avulla isotkin tilat saadaan putsattua. Eroon katkuista Home ja kissanpissa työllistävät hajunpoiston ammattilaisia ESA TÖYKKÄLÄ KUN hajunpoistoon erikoistuneet siivousalan työntekijät ryhtyvät töihin, toimeksiannon syynä on yleisimmin tunkkaista kellaria ja maaperää muistuttava haju eli home. Pelkkä homeen hajun poistaminen ei tietenkään poista itse ongelmaa. Turkulaisen siivous- ja puhdistusalan yritys Poistoa Oy:n toimitusjohtaja Niina Kesti muistuttaa, että haju poistetaan usein vasta homeremontin päätteeksi. – Homeen hajuhan ei koskaan lähde pelkällä hajun poistamisella. Se vaatii yleensä aina saneerauksen, oikeaoppisen korjauksen, purkutyöt, tilojen korjaamisen ja muuta. Ilman niitä hajun poistaminen on vain väliaikaista, sillä muutenhan hajua tulee tilaan aina uudelleen, Kesti sanoo. Hajua poistetaan tiloista ja irtaimistoista muun muassa savuttamalla. Savuttamisessa nestemäisestä aineesta tehdään kaasumaista yhdistettä, joka muodostaa puhdistettavassa tilassa hapetusreaktion. Hajua voidaan myös muokata kemiallisesti. HAJUN poistaminen kemiallisen prosessin avulla on tarkkaa työtä. Kemikaaleja ei saa käyttää liikaa tai turhaan, ja työntekijät tarvitsevat korkean tason suojavälineet. – Desinfiointia kysytään yleensä ensimmäiseksi, mutta sehän vain tappaa mikrobeja, jotka jäävät kalustoon tai kiinteistöön. Ihminen oireilee yhtä lailla elävien ja kuolleiden mikrobien takia, jos sellaiselle vain on altistusta. Korostan, että desinfiointi ei ole mikään oikotie, vaan aina muuta työtä tukeva menetelmä, Kesti sanoo. Irtaimiston puhdistusta varten Poistoa käyttää erillis- MIKÄLI hometta ei oteta huomioon, tyypillisimmät hajunpoistokeikat liittyvät muun muassa tupakankäryn poistamiseen autoista ja kissan virtsaan. Varsinkin kissanpissan hajun poistaminen voi olla yllättävän työläs projekti, joka voi vaatia useiden rakenteiden purkamista. Niina Kesti kertoo, että myös ruumiin hajun aiheuttamat ongelmat työllistävät hajunpoistajia valitettavan usein. – Saattaa olla, että asia havaitaan vasta jonkin ajan päästä. Haju muodostuu nopeasti varsinkin kesällä tai lämpimissä tiloissa, jolloin naapuri havaitsee sen. Ikävä kyllä niitäkin tulee, ja ne tapaukset vaativat myös vankkaa osaamista.
* s ,IKA
HIEKKA
YM KAIVOJEN TYHJENNYKSET s 3UURTEHOIMUROINNIT s ¾LJY
YM SËILIÚIDEN s PUHDISTUKSET s 4ARKASTUKSET s 6AIHTOLAVA
AUTOILUA + #60 $#,3!0 0 $ ++ , 33,, 4 + 3 , # 0 # !! 0 + $ "" 6 # 03## # $#,3!0 0 $# "66" ! ,, "" 4 !$ 03 , 00 ) '#$+") . ( s +ORKEAPAINEPESUT
BARIIN s 6IEMËRIEN AUKAISUT JA HUUHTELUT s 0UTKISTOJEN KUVAUKSET +#$#0 , $ '72( 1- 211 4$ ## " & %7 % ! %7 % , $&+ , $ " + #) 555)" + #) s 0UTKISTOJEN JA RËNNIEN SULATUKSET
19 Koti&rakentaminen AAMUSET Keskiviikko 19. marraskuuta 2014 )
21 Koti&rakentaminen AAMUSET Keskiviikko 19. marraskuuta 2014
22 Koti&rakentaminen Keskiviikko 19. marraskuuta 2014 AAMUSET Kauhujen naapurit Näiden tarinoiden jälkeen ei yläkerran kantapääkävely enää häiritse TEEMU P. PELTOLA PYYSIMME lukijoiltamme tarinoita kaikkein kauheimmista naapureista. Ja niitähän tuli. Lisää tarinoita jutun verkkoversiossa. Finnkinon leffalipuilla palkitaan nimimerkki ”Ei enää ikinä paritaloon”. ”Naapurini oli vanha rouva, joka hyökkäsi ovelle kun tulin kotiin ja höpötti ja höpötti. Ymmärsin, että hän oli yksinäinen ja kävin välillä siellä kylässä, mutta kävi rasittavaksi, kun kellonajasta riippumatta vuorotyötä tehdessäni hän oli aina rappukäytävässä vastassa. Lisäksi häntä ahdisti tupakansavu. Aina kun olin parvekkeella tupakoimassa, hän tuli viereiselle parvekkeelle, kurkki väliaidan sivuitse, höpötti ja yski. Postiluukusta tiputteli lappuja että tukehtuu siihen, kun muka poltin sisällä, mitä en tehnyt. Lappuja tuli silloinkin kun olin matkoilla. Vuokranantaja tuli kerran omin avaimineen kerran sisään mukamas ”yllättämään” minut tupakoinnista. Törkeää! Muutin pois.” TSIPPIDIU ”Asuin paritalossa ja aluksi kaikki sujui hyvin. Piha oli keskeltä puolitettu ja pidin pihan siistinä, mutta naapurin puoli oli täysi viidakko. Kun tästä ystävällisesti mainitsin, että pitäisikö teidän myös ajaa nurmikko, pääsi piru irti. Aluksi alkoivat soitot missä huoriteltiin ja iltaisin hakattiin seinään. Naapurin puolella oli yhteinen öljypoltin ja hän katkaisi öljyn. Ei tullut lämmintä vettä ja patterit olivat kylmiä, itse hän lämmitti takkaa (minulla takkaa ei ollut) ja kävi suihkussa päivällä kun olin töissä. Sitten taas illaksi öljy kiinni. Mikään ei auttanut, olin yhteydessä jopa poliisiin, mutta eivät voineet auttaa asiassa. En kestänyt tätä, vaan laitoin asunnon myyntiin enkä edes ilmoittanut asiasta heille. Sääliksi kävi uutta asukasta.” EI ENÄÄ IKINÄ PARITALOON ”Eron jälkeen muutin todella halpaan vuokrataloon jokirantaan. Ensin kaikki oli mukavasti, mutta parin viikon päästä löysin hissistä verisen huumeruiskun. Viikon päästä tästä menin pyykkitupaan pesemään vaatteitani ja kun noin tunnin päästä menin hakemaan pyykkejäni, oli nimeni vedetty varauslistasta yli ja märät pyykkini heitetty lattialle. Jonkun muun pyykit pyörivät pesukoneessa. Aloin miettiä, mihin olenkaan muuttanut. Seuraavalla viikolla töistä palatessani löysin porraskäytävästä ulosteläjän. Tämä oli viimeinen pisara.” USKOMATONTA, MUTTA TOTTA ”Pahin naapurini on ollut yläkerrassa asunut
mies. Lopulta riitelyt ja tappelu päättyivät hänen tekemäänsä kahteen tappoon.” IIVARI ”Miespuolinen naapuri lauloi pahimmillaan kolme tuntia putkeen You Raise Me Upia ja Can You Feel The Love Tonightia vuorotellen, korkealta ulisten, osaamatta laulaa. Harjoitus ei tehnyt mestaria. Onneksi ymmärsi muuttaa pois!” ENTINEN NAAPURI katoksessa monia vuosia. Mutta me olimmekin pelkkiä vuokralaisia rivitalossa, ja olemme muuttaneet pois. Tietojeni mukaan naapuri on ottanut silmätikuksi uuden vuokralaisen.” ENTINEN NAAPURI ”Asuessamme kerrostalossa Raisiossa ovikelloamme soiteltiin epämääräisiin aikoihin ja oven takana oli epämääräisiä tyyppejä. Muutettuamme pois selvisi, että vastakkaisessa asunnossa asui diileri, joka kasvatti myytävät tuotteensa.” ”Meitä kaksi kerrosta alempana asui mies, joka huudatti musiikkia lähes joka päivä niin isolla, että pystyimme laulamaan sanat mukana. Basso alkoi särkemään päätä. Häntä ei liiemmin kiinnostanut mihin aikaan hän näin toimi. Meillä oli seuraavana aamuna herätys matematiikan ylioppilaskokeisiin ja mies huudatti täysillä ainakin neljään asti, lukuisista pyynnöistä ja poliisien vierailusta huolimatta. Väsytti hieman aamulla. Lisäksi hänen asunnostaan tuli meille ilmastointia pitkin ikävä kannabissavun haju, joka kivisti päätä ja nenää ikävästi.” ”Asuimme tosi levottomassa lähiössä aivan ulko-oven vieressä, johon humalaiset koputtelivat yökaudet sisälle päästääkseen. Yöunista ei ollut tietoakaan, siitä pitivät naapurit huolen. Poliisi oli vakituinen vieras talossa. Saunaan ei voinut mennä jatkuvan ilkivallan takia, kerran oli kiuas revitty seinästä. Ylempänä asui huumehörhöjä ja meno oli kuin villissä lännessä, siellä tapeltiin ja tapettiin. Onneksi saimme muutettua toiselle alueelle.” KATI ONNEKAS ELÄJÄ ”Olisi pitänyt tehdä kaikki entisen naapurin käskyn mukaan, havunneulasetkin olisi pitänyt ottaa kaikki pois hänen kulkuväylältään. Takkapuut piti poistaa autokatoksesta, vaikka ennen meidän muuttoamme ne olivat saaneet olla ”Naapuri valitti joka asiasta, kuten että mikron kilahdus häiritsee tai että hissittomässä talossa joudun hänen oven edestä viemään koiraani, josta hän saa muka allergisia oireita.” RIPPANA KERE
AAMUSET Keskiviikko 19. marraskuuta 2014 23 Koti&rakentaminen
!VOINNA
LA
s PUH s WWW KORULIITOLA l
" "
! ! !
%I KOSKE TILAUSMATTOJA )4¾(!2*5. 02)3-!. 6)%2%33¾ s 6OIMAKATU
)TËHARJU s
0UH
24 Lemmikit Keskiviikko 19. marraskuuta 2014 AAMUSET Kuvat: Pekka Kytölä Toygerit ovat kooltaan keskikokoisia. Urokset painavat aikuisina viidestä kuuteen kiloon. Kesällä syntynyt ruskea toyger-poika Loki on leikkisä hurmuri. Tiikereitä sohvalla Suomessa harvinainen toyger on sosiaalinen sylikissa HANNELE SIVONEN KUKAPA ei olisi television luontodokumentteja katsoessaan vaikuttunut ulkonäöltään lihaksikkaiden, mutta liikkeiltään sulavalinjaisten tiikerien kauneudesta. Uhanalaisiin, isoihin kissoihin ihastui myös yhdysvaltalainen Judy Sudgen, joka jo 1980-luvulla alkoi työstää unelmaansa tiikerimäisestä kotikissasta. Pitkällisen jalostustyön tuloksena syntyi kissarotu toyger eli lelutiikeri. Toyger on risteytys useita eri kissarotuja, muun muassa bengalia. Ulkonäöltään kissa on kuin minitiikeri, mutta oikeita tiikereitä ei jalostuksessa ole käytetty. Huomiota herättävin on sen näyttävä raidallinen turkki, jossa on silkkimäisen plyysin tuntua ja glittermäistä säihkyä. – Pitkähköt varpaat ovat toygerin erikoisuus ja ne vaikuttavat osaltaan kissan liikkumiseen ja tuovat siihen tiikerimäistä jämäkkyyttä. Yleisesti ottaen toyger liikkuu ylväästi ja häntää matalalla kantaen, toyger-kasvattaja Miia Intke kertoo. Toisin kuin esikuvansa, toyger on luonteeltaan kaikkea muuta kuin ärjyvä hurjimus. Leikkisät ja erittäin sosiaaliset toygerit viihtyvät siellä missä omistajansakin, kaipaavat huomiota ja rakastavat sylikissana loikoilua. MIIA Intke ja hänen miehensä Pekka Kytölä ovat toistaiseksi ainoat suomalaiset toygerkasvattajat. He perustivat kissalansa WhiteStripes Catteryn Helsinkiin vuonna 2011. Lajiin pariskunta ihastui asuessaan Lontoossa seitsemän vuot- ta sitten. Toyger-kissat olivat tuolloin laajasti esillä brittimediassa. – Aiemmin emme olleet millään muotoa kiinnostuneita rotukissoista, ja olimme omistaneet vain maatiaisia. Toyger vei sydämemme peruuttamattomasti. Sen villi ulkonäkö hurmasi, Intke muistelee. Suomeen palattuaan Intke ja Kytölä perehtyivät lisää aiheeseen ja ottivat yhteyttä italialaiseen toyger-kasvattajaan Steve Garrettiin, jolta oli kuin sattuman kauppana peruuntunut kauppa kissanpennusta. Näin kisupoika Cispius muutti perheeseen kesällä 2008. Suomessa rotu on edelleen harvinainen, arviolta vain 17 toygeria asuu maassamme. Tämä tekee kasvatuksesta yksinäistä, vaativaa ja kallistakin. – Joudumme olemaan jatkuvasti yhteyksissä ulkomaille, lähinnä Eurooppaan ja Venäjälle. Viemme tai lähetämme kasvatusnaaraitamme astutettavaksi toisiin kissaloihin. Tiinehtyminen ei ole aina ongelmatonta, astuttamisen onnistuminen voi vaatia aikaa muutamasta päivästä pahimmillaan jopa vuoteen, Intke listaa. Hän uskoo rodun kuitenkin yleistyvän lähivuosina myös Suomessa. Tällä hetkellä toygereita nähdään vielä harvakseltaan kissanäyttelyissä, sillä se on hyväksytty championship-statuksen roduksi vasta TICA:ssa (The International Cat association). FIfé:ssa (Fédération Internationale Féline) ja CFA:ssa (The Cat Fancier’s Association) rotua ei ole vielä hyväksytty.
! !!
Mitä mittää – jokilaivoilt tulos ! !
7\|HOlPl PXXWWXX RVDDYD PHQHVW\\
WXUXQDNN À
Aamuset s9KSILêLLINEN TUHKAUSPALVELU s+ULJETUSPALVELUT YHT HTTEISTYê EIS ISTYêELÚ ELÚINL INL NLÚÚK ÚÚKÚRE ÚÚK ÚRE ÚREILT REILT LÚ s4 4UHK KAUU AU U RNA RNAT
T
MUI T
MU STO STOLAA LA TAT LAA A s5 s5U 5URNA 5U NA NAHOL AHOLVI HOL HO OLVI VI 4AMP MPERE ERREELL ELLLLA EL ELL A
UU U UUR URRNAL NA N ALEH EHD EHD H OTT %S %SP %SP S OOS OOSSA OSSSSA A JA 4AMP JA AM MP M PERE ERE EREELL RE EEL ELL ELLA LLA (ULAUDENTIE
26 AAMUSET VARMA NAKKI VIIHDE Keskiviikko 19. marraskuuta 2014 ILKAN VALINTA Haalea lumo ESA Mäkijärvi on tehnyt ensimmäisen alkujaan suomenkielisen kirjan Bruce Springsteenistä. Pomon lumo (Arktinen banaani) yrittää olla erilainen katsaus Springsteenin uraan kuin aiemmin miehestä kirjoitetut teokset. Springsteenin uran ja elämän vaiheisiin paneudutaan esseemuotoon kirjoitettujen lukujen kautta. Mäkijärvi tukeutuu paljon kirjassaan englanniksi kirjoitettuihin elämäkertoihin, joiden väliin hän esittää omia huomiotaan miehen urasta ja musiikista. Miksi Springsteen on faneilleen niin tärkeä? Yritys summata syyt Springsteenin suosioon on hyvä, mutta käytännössä selkeää vastausta kirja ei esittämäänsä kysymykseen anna. Lisäksi kirjassa esiintyvät asiavirheet alkavat jossain vaiheessa häiritä. Harmi, sillä hyvästä yrityksestä huolimatta, tämäkään Springsteen-kirja ei ole se definitiivinen teos kohteestaan. Kenelle: Springsteenin suosiota pohtivalle ensilukemistoksi. Arvio: Yritys hyvä, toteutus keskiverto. ILKKA LAPPI JLW:n sähköistä bluesia Logomossa JOULUPÄIVÄNÄ 65 vuotta täyttävä Joe Louis Walker on niitä bluesin tervaskantoja, jotka ovat painaneet pitkää päivää menestyksekkäästi, mutta silti jääneet kiihkeimpien bluespiirien ulkopuolella melko vähälle huomiolle. 50 vuotta uraa tehnyt JLW esiintyy Logomossa 21. marraskuuta. Walkerin lämmittelyn illassa esiintyy Turun oma baaribluesylpeys Gangster Of Love. Ovet Logomossa aukeavat perjantaina kello 20. Mikä biisi on Suomi-soulin kruununjalokivi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Vaivaton paluu Soul sykkii Niko Ahvosen sielussa hiljaisten vuosienkin jälkeen ILKKA LAPPI SUOMISOULIN eturiviin 1990-luvulta lähtien kuulunut Niko Ahvonen on viettänyt viime vuodet hiljaiseloa, mutta on palaamassa tänä syksynä parrasvaloihin. Lokakuun lopulla mieheltä ilmestyi Pohjoinen soul, miehen ensimmäinen soololevy seitsemään vuoteen. Ahvosen aiempien levyjen tyyliä vahvasti seuraava Pohjoinen soul syntyi toisen Suomisoul-miehen ja Ahvosen hyvän ystävän Sami Saaren suosiollisella myötävaikutuksella. – Samin rooli levyn synnyssä oli aivan ratkaiseva. Hän minulle soitti ja kysyi, että onko biisejä. En tiedä, olisiko levyä tehty ilman Samia, Ahvonen toteaa. Kun pyörä alkoi pyöriä levy, syntyi pakottamatta. – Levyä tehtiin kaikkiaan pari vuotta ilman suuntaviivoja. Tehtiin sellaisia juttuja, mitkä hyvältä tuntuivat. Kaikki syntyi vaivattomasti. Minulle suurin ongelma oli lopulta biisijärjestyksen miettiminen, nauraa Ahvonen. AHVONEN ponkaisi suuren yleisön tietoisuuteen 1990-luvun puoli- välissä, kun laulukieli oli vaihtunut englannista suomeksi. Hieman aiemmin läpi ehti lyödä Aki Sirkesalo. Ahvonen, Saari ja Sirkesalo olivatkin kolmikko, joka heilutti ylväästi suomenkielisen soulin lippua 1990-luvun loppupuolella. – 1994 sain tarpeekseni englanniksi tekemisestä. Oli vapauttavaa tehdä suomeksi. Omassa suosikkimusiikissani oli paljon ajankuvaan liittyviä slangijuttuja, jotka eivät auenneet itselleni. Halusin tehdä sellaista musiikkia, jonka sanat kuulijat varmasti ymmärtävät, Ahvonen muistelee. Sirkesalo ehti hittilistoille ennen ystäväänsä, joten Ahvonen ehdittiin julkisuudessa julistaa kopioksi, vaikka ennen läpilyöntiään hän oli ehtinyt tehdä vuosia englanniksi soulista ja rhythm and bluesista ammentanutta musiikkia. – Tein omaa juttuani suomeksikin useamman vuoden. Oli sattumaa, että Aki ehti lyödä läpi siinä välissä. En kai minä ystävääni olisi alkanut kopioida. JOULUKUUN alussa Ahvonen kiertää Suomea Saaren ja Veeti Kallion kanssa Soulmiehet-kiertueella. Jiri Halttunen Suomalaisen soulin ensimmäistä aaltoa edustavalle Niko Ahvoselle lavalle nouseminen on aina ollut studiossa hinkkaamista tärkeämpää. – Musiikki syttyy eloon yleisön edessä, Ahvonen kuvailee. – Meillä on ollut 1990-luvulta asti puhetta yhteiskiertueesta Samin kanssa. Veeti löytyi varsin luontevasti laitahyökkääjäksi juttuun, Ahvonen toteaa. Ahvosta ja Saarta on nähty lavoilla myös aiemmin yhdessä. Soittaahan Saari myös Ahvosen bändissä, jonka on tarkoitus lähteä keikkailemaan ensi vuoden puolella. Sitä ennen keskitytään kuitenkin Soulmiehiin. – Keikoilla kuullaan meidän kaikkien kolmen soolobiisejä, mutta varsinkin yhteisnumeroissa voi olla luvassa melkein mitä vaan. Pääpaino on omassa tuotannossa, mutta varmaan soul-covereitakin mukaan mahtuu. Soulmiehet Logomossa 3. joulukuuta.
28 JETSET Keskiviikko 19. marraskuuta 2014 TIMO SALMESMAA AAMUSET Veikko Wahlroos Kuningattaren paluu. Laitureilla kesällä valloittanut Paula Koivuniemi tähdittää perjantaina DBTL goes XMAS Christmas -tapahtumaa Caribia Areenalla. Nähtäväksi jää, kuullaanko aikuisen naisen kestohittien ohella tuoreita Vain elämää -melodioita ja joulumusiikkia. Koivuniemen ohella pikkujoulukansaa viihdyttävät koomikko Ville Myllyrinne ja bilebändi Remix. Timo Salmesmaa Timo Salmesmaa Pikkujoulusesonki sykkii vilkkaimmillaan. Eetu Louhe juhli bilekaunottarien seurassa Fortessa ja Yökerhossa tonttuillaan perjantaina. Apollossa suunnataan lauantaina Movember-taistoon. Stand up -koomikot Pete Kosonen, Antti Haapala ja Johanna Tohni kiertävät Suomea viikset ojossa. Esityksellä kerätään varoja eturauhas-ja kivessyövän voittamiseen. Timo Salmesmaa Turkulaisvoimin väsätty Pyro sai maailman ensi-iltansa VPK-talolla. Palomiesdraamaa sykkivässä rainassa seikkaillaan maanalaisissa putkistoissa, tulipyörteiden ja demonien riivaamana. Ensi-iltajuhlia vietettiin suuren maailman tyyliin yökerho Vegasissa. Lontoosta Turkuun lennähtänyt pääosan esittäjä Frans Isotalo purki kokemustaan ohjaaja Niko Kostetin ja Veera W. Vilon seurassa. Mauri Ratilainen Viikon artistivieraista soulshamaani Sami Saari loitsee Relax Cornerin kanssa perjantaina Rennossa. Markku Aro, Ressu ja Jussi virittävät nostalgiahuumaa viikonloppuna Venuksessa. Börsissä leijailevat Nina Tapion ja Hanna-Riikka Siitosen Abba-hitit. Apollossa kiihdyttää Three Minute Boy. Timo Salmesmaa All That Jazzin poreilusta Zorron naamioon. Saara Aallon Ilta elokuvissa -show hiveli Börs Night Clubilla. Kansainvälisen ?lmimusiikin helmet, nuoren diivan virtuoosimainen tulkinta ja laskeutumiset estradilta yleisön joukkoon sekä energiset soittajat pitivät otteessaan. Kirkkokonsertteihin orientoituva Saara ?ilisteli rp. Kalle Grönlundin ja parlamentaarikoksi tähyävän Lola Wallinkosken seurassa. Rennon pikkuveljeksi ristitty Hunter’s Inn kuoriutui remonttikääreistään. Avajaisillassa vilisi tuttuja teatteri- ja TV-kasvoja, joita viihdytti Irwin-klassikoita viljellyt Matti Johannes Koivu. Ravintolotisijatrio Christer ”Bubi” Ekqvist, Mikko Kouki ja Markus Selin vaihtoivat ajatuksia kaupunginjohtaja Aleksi Randellin seurassa. Selin visioi Huntersia tulevien elokuvaprojektien lokaationa.
? C 2 $ , 4E 9>;,5 8)86 3 .=)= E E 7 *6 ? 7 ;= ,6 7=B ,, 00, 7 3
E >> , : C E >>, 4% $9;,5 8)86 3 .=)= E /E ?( 7=B ,, ). + . (
E >> , C E >> , 4% E ;,5 ').= 8)86 3 .=)= 2 ?E ).= A0)- 88 ?62E6(?62?6?E2% ).= A0)- 88 ?E6226?E2%(?E626?E2$ !VOINNA MA
PE
LA
+UNINKOJA
SU
s 4ARJOUKSET VOIMASSA TO
SU
ELLEI TOISIN MAINITA
USEIN ajatellaan, ettei kehitysvammainen voi työskennellä samoissa paikoissa, joissa muut ihmiset työskentelevät, koska oletetaan, että heistä ei ole siihen ja he tarvitsevat jatkuvaa vahtimista. Itse ajattelin juuri näin ennen kuin sain kokea sen ilon, että kehitysvammainen voi työskennellä itsenäisesti, jos hänelle annetaan siihen mahdollisuus. Aivan yksinkertainen syy löytyy siitä, että jos kymmenenvuotias kehitysvammainen lapsi pystyy tekemään asioita yksinään, kunhan häntä neuvotaan, jos jokin on hankalaa, niin miksi ei aikuinen ihminen pystyisi työskentelemään siellä missä muutkin. Olen ollut seurakunnan leirillä muutamana vuonna avustamassa kehitysvammaista lasta, jotta hän pääsisi osallistumaan leirille. Työ oli erittäin antoisaa, koska se ei oikeasti vaatinut kauheasti sen enempää kuin muiden lasten avustaminen. Toki se nyt on päivän selvää, että kehitysvammainen lapsi tarvitsee enemmän huomiota kuin muut lapset, joten se heti hankaloittaa leireille menoa, koska yleensä ei ole varaa siihen, että joku ohjaajista tai isosista on koko ajan auttamassa yhtä henki- Motiivien moninaisuutta löä. Tämä ongelma tietenkin ratkeaa sillä, että joku, jonka haluaa ja on pätevä siihen, menee yksityiseksi avustajaksi tälle lapselle ja siinä sivussa auttaa muitakin leirillä olevia. Monet ajattelevat, että kehitysvammainen olisi vain rasite työpaikalla ja siksi liian moni kehitysvammainen ei pääse tekemään sitä työtä mitä haluaa. On ymmärrettävä, että kehitysvammainen tulee varmasti tarvitsemaan enemmän ohjastusta työn alussa, mutta sen jälkeen, kun asia on selvä, hoitaa hän hyvin ja tunnollisesti työnsä. Yritykset, jotka ovat ottaneet kehitysvammaisen tai kehitysvammaisia töihin ovat olleet erittäin tyytyväisiä päätökseensä. Vanhassa lukiossani on kehitysvammainen siivoojana ja ihan yhtä hyvin on hommat hoidettu kuin muutkin siivoojat ne tekevät. Kuulin myös, että Tampere-talolla on kehitysvammaisia töissä ja heihin ollaan tyytyväisiä. Meidän pitää olla avoimempia kehitysvammaisia kohtaan työmarkkinoilla, jotta hekin pääsisivät tekemään työtä, josta oikeasti pitävät ja nauttivat. Ei se ole oikein, että heitä syrjitään vain siksi, että se vaatisi vähän enemmän vaivaa kouluttaa heidät siihen työhön. ANNA KUUSISTO AJOITUKSELLISESTI Vallihaudankadun maksuttoman parkkipaikkavaihtoehdon eliminointi (TS 14.11.) talven alla ”ulkolaisten siellä majoittuvien ryhmien takia” kertonee ehkä enemmän kieltotaulujen pystyttäjien luppoaikasesongista. Mutta osaako kukaan selittää perustetta, miksi Turun linnan kupeessa Nuottasaa- renkadulla olevaa, useiden kymmenien ilmaisten lisäautopaikkojen mahdollistavaa tilaa sitkeästi pidetään kieltomerkein tyhjänä? Onko kyse siis pelkästään sataman maksullisten pysäköintipaikkojen myynninedistämisestä? Turistit tänne Tuppukylään toivottaen, E. J. VALTONEN E.J.Valtonen Kirjoittaja ihmettelee, miksi Nuottasaarenkatua pidetään kieltomerkein tyhjänä. Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki 040 589 0820 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? AAMUSET Missä luuraa tasa-arvo? 31 MIELIPIDE KOLUMNI Keskiviikko 19. marraskuuta 2014 Kysynnän keplottelua SEKSIN ostamiseen liittyvä keskustelu on saanut viime viikkoina huomattavan paljon palstatilaa mediassa. Erityisesti Helsingin Sanomat on antanut niin ostajien kuin myyjienkin äänen kuulua mielipidepalstallaan tasapuolisesti. Yksi HS:n kirjoituksista nostatti lehden Facebook-sivulla kovaäänisen väittelyn, joka myrskysi eteenpäin tunteen tahdilla. Järki kipitti jossain kaukana perässä. Yksi keskustelija vaati seksin ostamisen kieltämistä sen kaikissa muodoissa. Hänen mukaansa paras keino ratkaista ongelma olisi puuttua suoraan kysyntään valistuksen kautta eli muun muassa opettaa kasvaville nuorille miehille, miksi seksin ostaminen on moraalisesti väärin. Tässäpä ainakin raikas näkökulma jollei muuta, ajattelin. Kommentoija on itse asiassa täysin oikeilla jäljillä. Mikäli seksin ostamisen täyskielto toteutuu, se vain jatkuu laittomana, koska kysyntä ei katoa mihinkään, ja juuri siksi kysyntää pitää kutistaa. Suomeksi sanottuna pitäisi siis tehdä jotain konkreettista, jotta kenenkään ei tekisi enää mieli ostaa seksiä. EHDOTUS tällaisenaan on tietysti järjetön. Samalla se kuitenkin osoittaa, mistä ongelma kiikastaa. Niin kauan kuin jollekin asialle vain riittää kysyntää – oli kyseessä sitten huumausaine tai prostituutio – sen saatavuuden rajoittaminen rangaistuksilla ei toimi. Siitä historia osaa kertoa liikaakin esimerkkejä. Ihmiset ovat aina ostaneet seksiä ja huumeita. Ei ole myöskään näkyvissä vakuuttavia merkkejä siitä, että niin ei tapahtuisi jatkossakin. Siksi on rajoitusten sijaan järkevämpää pohtia mitä voisimme tehdä, jotta ostamisesta ja myymisestä saadaan kaikille osapuolille mahdollisimman turvallista. ESA TÖYKKÄLÄ
!
" !
" ! "" "
!
"
32 Keskiviikko 19. marraskuuta 2014 AAMUSET -XKODDQ MD MRXOXQ RGRWXNVHHQ