Lauantai 19. joulukuuta 2015 | Nro 96 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Juha Muje aloitteli mittavaa näyttelijänuraansa Turussa. Ja kävipä täällä siinä sivussa armeijankin. Kaupunki s. 6 Liukas luikku Kuohuviinistä ja glögistä saa raikkaan ja jouluisen kilistelyjuoman, kunhan valitsee ainekset oikein. Maku&nautinto s. 14 Kuohuvaa glögiä Yksi Mika Kaurismäen Tyttökuninkaan pääosanesittäjistä on Turun linna, joka ei myöskään esitä elokuvassa itseään. Viihde s. 16 Linnan sylissä Palkkatukirahat keskitetään yrityksille, nuorille ja pitkäaikaistyöttömille. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 19. joulukuuta 2015 ÅBO Svenska Teaterförening -yhdistyksen hallitus on valinnut Turun kaupunginteatterin näyttelijän Jukka Aaltosen uudeksi teatterinjohtajaksi kaudelle, joka alkaa 1. elokuuta 2016 ja päättyy 31. heinäkuuta 2019. Aaltonen (s. 1957) on opiskellut School of Mime and Theatressa Kööpenhaminassa. Hän on työskennellyt useissa teattereissa ympäri maata. Jukka Aaltonen ÅST:n johtoon TURUN Vasemmistoliitto ei hyväksy sosiaalija terveyslautakunnan päätöstä korottaa sosiaalija terveyspuolen asiakasmaksuja 14 prosentilla. Päätös tulee voimaan ensi vuoden alussa. Lautakunnan vasemmistoliittolaiset jäsenet, Mirka Muukkonen ja Alpo Lähteenmäki vastustivat korotuspäätöstä. – Pidemmän päälle tämä tulee myös yhteiskunnalle kalliimmaksi, kun lääkärille mennään vasta pakon edessä. Lääkkeet ostetaan, jos rahat sattuvat riittämään, Lähteenmäki sanoo. Sote-palveluiden nollamaksuluokka säilyy Turussa edelleen. Vasemmistoliitto korotuksia vastaan Tarvitaanko Hirvensaloon uutta kävelysiltaa? Keitä se palvelisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. LASSE VIRTANEN PORT Aboan asemakaava mahdollistaa kävelyja pyöräilysillan rakentamisen mantereelta Aurajoen itärannalta Hirvensaloon. Satametrinen Lauttarannansilta yhdistäisi Korppolaismäen Latokariin. Alueelle on luonnosteltu kolme erilaista siltavaihtoehtoa: kaksi kiinteää siltaa ja yksi avattava kääntösilta. Silta sijoittuisi alavalle rantaosuudelle, eikä merkittävää rantapengertä tarvita. Sillan alikulkukorkeus olisi viisi metriä. Se mahdollistaisi moottoriveneiden kulun sillan ali. Kääntösilta mahdollistaisi myös purjeveneiden kulun. Kävelyja pyöräilysilta toteutunee kuitenkin vasta, kun Hirvensalon pohjoisrantaa aletaan rakentaa. Asemakaava mahdollistaa myös venesatamatoiminnan. Kahvila-, ravintola-, liikeja myymälätiloille on rakennusoikeutta 400 kerrosneliömetriä. Kaava mahdollistaa myös veneiden polttoainejakeluaseman ja venepaikkojen rakentamisen. Autopaikkoja on korkeintaan 40. Alue on Majakkarannan asuinalueen edustalla Kölikadun päässä. Sillä on sijainnut 1980-luvulla Korppolaismäen venetelakkarakennus ja veneiden säilytysalue. Alueella on ollut polttoaineen jakeluasema. Kiinteistöliikelaitoksen ylläpitämä veneiden laskuja nousupaikka on siirretty Ruissaloon. Alue on tällä hetkellä hoitamatonta joutomaata eli merenrantaryteikköä, jolla kasvaa matalaa puuta, pusikkoa, kaislaa, pitkää ruohoa ja rikkakasveja. Hiekkakenttää on käytetty työkoneiden, peräja vetokärryjen sekä kuorma-, pakettija henkilöautojen säilytysja parkkipaikkana. Lauttarannansillalla uusi yhteys Hirvensaloon Korppolaismäki EN SA LO N PU IS TO TI E Majakkaranta Lauttaranta Port Aboa LASSE VIRTANEN TYÖLLISTÄMISEN ja yrityspalvelujen määrärahat vähenevät ensi vuonna. Valtion määrärahat supistuvat kuudella miljoonalla 563 miljoonasta eurosta 557 miljoonaan euroon. Vähennys on käytössä suurempi, sillä kokonaispotista maksetaan ensi vuonna myös arvonlisäveroa toisin kuin tänä vuonna – Se vaikeuttaa entisestään kunnissa toteutettavia aktiivitoimenpiteitä kuten palkkatukityöllistämistä. Jo tämän vuoden aikana palkkatuettuun työhön käytetyt määrärahat oli syöty kesään mennessä, mikä vaikeutti Turun kaupungin ja monen muun kunnan työllisyystoimenpiteitä, arvioi Maskun yhteysjohtaja Pekka Määttänen, jonka VarsinaisSuomen maakuntahallitus nimesi Varsinais-Suomen työvoimaja yrittäjyysneuvottelukunnan kuntajäseneksi vuosiksi 2016–18. Varsinais-Suomen TE-toimiston palkkatukirahat vähenevät selvästi ensi vuonna. Varsinais-Suomen TEtoimistolla oli vielä viime vuonna käytössään ennätysmäinen 65 miljoonan euron potti, mutta mukana oli myös ESR-rahoja, joita ei ole enää luvassa. Ensi vuonna määrärahaa on enää 43,5 miljoonaa euroa, mutta luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. KUNTIEN palkkatuella työllistettyjen määrä putoaa noin 800:sta 500:aan. Kuntien palkkatukiin on käytössä 3,6 miljoonaa euroa. Työvoimakoulutukseen on noin 25 miljoonaa euroa, mutta se jakautuu yli maakuntarajojen. Starttirahoihin on luvassa kaksi miljoonaa euroa. Yrityksiin ja yhdistyksiin kohdentuvat palkkatuet eivät laske yhtä paljon, mutta laskevat silti. Varsinais-Suomen TE-toimiston johtaja Kjell Henrichson arvioi, että tukipäätöksiä mukaan lukien starttirahat, joita tänä vuonna tehdään 2 600–2 700, tehdään ensi vuonna enää noin 2 180. Niiden kesto myös lyhenee, jotta rahat eivät loppuisi heti kesken. – Tukipäätökset ovat todennäköisesti lyhyempiä. Painopiste on yrityssektorilla ja starttirahoissa. Niissä määrärahat eivät laske yhtä paljon kuin yhdistys-, kuntaja valtiopuolella, sanoo Henrichson. Henrichsonin mukaan huomio kiinnitetään erityisesti yrityksiin, alle 30-vuotiaisiin ja pitkäaikaistyöttömiin. MÄÄTTÄNEN arvioi, että pitkäaikaistyöttömyyttä voitaisiin vähentää selvästi, jos palkkatukea lisättäisiin ja kohdennettaisiin nykyistä paremmin. Palkkatukea on tarjolla noin 250 miljoonaa euroa vuodessa eli selvästi vähemmän kuin 1990-luvun lamavuosina. – Muissa EU-maissa kuten Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa palkkatukea käytetään huomattavasti enemmän. Palkkatuki on järkevä tukimuoto ja tekemätöntä työtä on kunnissa paljon. Työja elinkeinoministeriön Pekka Tiainen on arvioinut, että palkkatukien kaksinkertaistamisen nettokustannukset jäisivät noin sataan miljoonaan euroon, kun ihmiset saavat palkkaa työttömyysturvan sijaan ja maksavat enemmän veroja. Järjestelmä ehkäisee syrjäytymistä ja vähentää etenkin pitkällä aikavälillä syrjäytymisen kustannuksia, ynnää Määttänen. Palkkatuki vähentää myös kuntien menoja. Kun työttömyys katkeaa, kuntien ei tarvitse maksaa osuutta työmarkkinatuesta. Turku maksaa työmarkkinatuen kuntaosuuksia tänä vuonna noin 25 miljoonaa euroa. Vain niukkuutta jaossa Kutistuvaa palkkatukea kohdennetaan ensi vuonna yrityksiin, nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin HURTTIVUOREN kaupunginosaan on valmistunut uusi ikäihmisten hoivakoti, Attendo Peiponhovi. Hoivakodissa on 59 asuntoa ja se noudattaa Attendon Suomeen tuomaa Kulttuuri & Taide -teemaa. – Attendo Peiponhovi tulee olemaan teemakotina ensimmäinen laatuaan Turussa. Hoivakodissa kulttuuri kuuluu arkeen ja luo juhla, sanoo aluejohtaja Juho Heinonen. Turku ja sen lähikunnat tarjoavat tehostettua palveluasumista omien yksiköiden lisäksi ostopalveluna ja palvelusetelillä. Asukkaat pääsevät muuttamaan hoivakotiin tammikuussa. Hurttivuoreen taidehoivakoti LOUNAIS-SUOMEN jätehuoltolautakunta on päättänyt jätemaksuista Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) toimialueella eli Salon ja Turun seutujen kunnissa. Maksurakenteet yhtenäistetään vuonna 2017. Turun seudulla kerättävän polttokelpoisen jätteen käsittelymaksu ensi vuonna on 181 euroa tonnilta. Maksu nousee nykyisestä 6,5 prosenttia. Turun seudulla kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen alueilla polttokelpoisen jätteen astiakohtaiset jätemaksut nousevat käsittelymaksun korotuksen vuoksi. Jätemaksuihin tulossa korotus TS
3 Lauantai 19. joulukuuta 2015 AAMUSET ARKKIPIISPA Kari Mäkinen on myöntänyt rovastin nimen ja arvon Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoiselle (kuvassa), Naantalin rovastikunnan perheneuvoja Marjut Ostermaalle ja Maarian seurakunnan kirkkoherra Katri Rinteelle. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli on myöntänyt director cantus -arvonimen Turun Katariinanseurakunnan kanttorille Elina Kerokoskelle. Jouni Lehikoiselle rovastin arvo PÄÄKIRJOITUS ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN romahdus kuritti Varsinais-Suomea rankimmin Suomen maakunnista. Maakunnan tuotannon volyymi laski vuosina 2007–13 peräti 17 prosenttia, mikä tarkoittaa hintojen muutoksen huomioiden noin 2,5 miljardin euron pudotusta. Tieto käy ilmi Varsinais-Suomen liiton uusimmasta analyysistä, jossa tarkastellaan alueellisen arvonlisäyksen volyymin kehitystä Varsinais-Suomessa. Lohtua ei suo sekään, että tuotannon määrä putosi lähes kaikissa maakunnissa. Plussalle ylsivät vain Lappi, Kanta-Häme ja Pohjanmaa. Pahimmin kärsi luonnollisesti Salon seutu, jonka tuotannosta hävisi yli kaksi miljardia euroa eli reippaasti yli puolet kuin tuhka tuuleen. Sähköja elektroniikkateollisuuden tuotannon arvosta hävisi kuudessa vuodessa 93 prosenttia koko toimialan arvonlisäyksestä. ARVONLISÄYKSELLÄ tarkoitetaan alueen tuotannon synnyttämää arvoa, mutta se ole sama kuin bruttokansantuote. Eniten tuotannon volyymia VarsinaisSuomessa lisäsi kemianteollisuus. Sen nousua siivittää lääketeollisuus. Kemianteollisuuden tuotannon arvo kasvoi yli 224 miljoonaa euroa. Toiseksi eniten kasvoivat terveysja sosiaalipalvelut. Seutukunnista parhaiten on menestynyt Turun seutu erityisesti kemianteollisuuden, siis lääketeollisuuden ansiosta. NÄKYMÄT ovat jo positiivisemmat. Joko voidaan huoahtaa? Ei voida, sanoo Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén, joka blogissaan luettelee Suomen talouden tunnuslukuja lokakuulta. Tavaraviennin arvo supistui 11 prosenttia, kaupan myynti 6,5 prosenttia, teollisuustuotanto 0,8 prosenttia ja kokonaistuotanto 1,8 prosenttia vuodentakaisesta. Tammi– lokakuun BKT:n kasvu oli 0,3 prosenttia pakkasella. Teollisuustuotannossa laskua oli 1,6 prosenttia. Kun nousu alkaa, ja se alkaa ennemmin tai myöhemmin, se ei tarkoita enää yleistä nousukautta kuten aiemmin. Rakennemuutos suistaa kokonaisia toimialoja unholaan ja nostaa toisia esiin. Toistaiseksi kokonaismiinus on ollut vielä paljon pitempi kuin oraalle nousseet plussat. LASSE VIRTANEN Syöksy kuritti erityisesti Varsinais-Suomea VIIKON UUTISKUVA Isoveli valvoo. Turun kaupungin liikennekeskuksella on huomaamattomia valvontakameroita ympäri kaupunkia kolmisenkymmentä. Kauppatorilla kameroita on kaksi. Mikael Rydenfelt Mikael Rydenfelt Järkki olis kyll muttei saa juaksema Aamuset
Lauantai 19. joulukuuta 2015 AAMUSET 4
5 Lauantai 19. joulukuuta 2015 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 19. joulukuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA TOINEN Kirjahyrrä-lastenkirjallisuusfestivaali järjestetään Naantalissa 18.–21. toukokuuta. Vuosi sitten festivaali keräsi paikalle yli 2 000 osallistujaa, lapsia, nuoria ja aikuisia, jotka tapasivat suosikkikirjailijoitaan. Festivaalilla on tarjolla nukketeatteria sekä satuja tarinapajoja. Ohjelmaa on myös aikuisille. Festivaalille on vapaa pääsy. Tarkempi ohjelma julkistetaan maaliskuussa. Kirjahyrrä jatkaa pyörimistään –PUKEUDUN paljon fiiliksen mukaan, mutta minulle on tärkeää, että erotun joukosta. Jos minulla on tylsä olo, silloin minulla on väärät vaatteet päällä, kertoo Netta Lipsanen, 18. Lipsanen hankkii vaatteita mahdollisimman paljon ulkomailta. Silloin muilta ei välttämättä löydy samanlaisia vaatteita. – Ostan vaatteita myös netistä. Turussa ei ole kauheasti mahdollisuuksia, mutta Helsingissä käyn Monkissa, COS:lla ja Zarassa. Nyt jalassani ovat Dr. Martensin maiharit. Housut ovat BikBokista ja Takki Gina Tricot:sta. Yleensä Lipsanen kulkeekin maihareissa. Silti myös nilkkurit sopivat jalkaan. – Nyt olen ollut jo kauan aikeissa ostaa hyvät lenkkarit kävelykengiksi. Vielä en kuitenkaan ole löytänyt niitä täydellisiä. Ei tylsälle ololle Leudot kelit saavat luonnon vihertämään. Millaisia havaintoja olet tehnyt? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Onpas tullut kesä, nyt talven keskelle. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Monica Lind Netta Lipsanen, Aurakatu. Oona Karhunen ILKKA LAPPI ERILAISET jouluvalmistelut puhuttavat 8-vuotiasta Aava-Sofia Roiskoa ja 5-vuotiasta Enia Roiskoa. ENIA: Joulukuusen koristelu on kivaa. Meillä on tonttukoristeita. AAVA-SOFIA: Meillä on kotona joulupussi. Tonttu tuo pussin ja piilottaa sen ja sitten meidän pitää etsiä se. E: Sitten sieltä löytyy kaikkea kivaa. A-S: Se on niin kuin joulukalenteri. E: Tänä vuonna sieltä on löytynyt eläinpeli. Siinä on samoja eläimiä. A-S: Siinä pitää kerätä samaan perheeseen kuuluvia eläimiä. Jokaisessa perheessä on kolme jäsentä. E: Siinä kysytään jotain väriä ja se väri pitää sitten sanoa. Se voittaa keneltä ensimmäisenä loppuu kortit. A-S: Mää olen voittanut useimmin. E: Eilen me leivottiin. Muffinseja. A-S: Ja kakku, mutta meidän Muumi-kakku vähän paloi. Ja muffinseissa meni vähän taikina yli. E: Sitten me muovaillaan kanssa. Mä oon tehnyt esimerkiksi talon tontuille. Mutta en ole vielä päättänyt, millaiset tontut sinne menevät asumaan. A-S: Meidän pitäisi tehdä joululahjalistat. Niitä ei olla vielä tehty. E: Mutta se on päätetty, mitä toivotaan. Mä toivon ainakin erilaisia nukketavaroita. A-S: Me toivotaan niitä molemmat. Me toivotaan tuoleja ja ruokia nukeille. Eläinpeli ja muffinseja HEIKKI MÖTTÖNEN PIETARSAARESTA kotoisin oleva näyttelijä Juha Muje valmistui Teatterikoulusta vuonna 1971. Teatterikoulun silloinen rehtori Kalle Holmberg siirtyi samana vuonna Turun Kaupunginteatterin pääohjaajaksi ja houkutteli nuorukaisen vanavedessään Aurajoen rannoille. Turkuun tuli samaan aikaan myös vahvassa nosteessa olevia eturivin näyttelijöitä, kuten Esko Salminen, Rose-Marie Precht, Heikki Kinnunen ja Vesa-Matti Loiri. Muje aloitti Turussa 21-vuotispäivänään 15. elokuuta 1971 ja liksa oli alkuun 1 250 markkaa kuukaudessa. Muje viihtyi Turussa lopulta kymmenisen vuotta ja hänestä kasvoi yksi teatterin rakastetuimmista näyttelijöistä. Holmbergin sekä teatterin taiteellisen johtajan Ralf Långbackan kauden tunnetuin yksittäinen työ oli taatusti Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, jota esitettiin peräti 260 kertaa. Sitä tultiin katsomaan bussikolonnittain ympäri Suomen. Niin sanottu Kotkien kausi oli parhaimmassa iskussa. Muje sai kunnian näytellä tässä mestariteoksessa veljessarjan nuorinta, eli nokkelaa Eeroa. MUJE oli päässyt Teatterikouluun jo 17-vuotiaana ja niinpä häneltä olivat jääneet armeijan harmaat väliin. Tuohon tarjoutui mahdollisuus kuitenkin Turun ilmatorjuntapatteristossa vuonna 1973. Hän pystyi kuitenkin esiintymään teatterissa samaan aikaan. Patteriston silloinen komentaja käytti joustokykyään fiksusti hyväkseen ja pyysi kaikki veljekset patteriston vuosipäivänä esiintymään. Salminen lausui Juhanin monologin, veljekset veisasivat yhteislauluja hyvän tarjoilun lomassa ja Muje sai junailtua siinä sivussa itselleen läjän kuntoisuuslomapäiviä. Muje oli mukana useimmissa muissakin Holmbergin ja Långbackan näytelmissä. Hänen uransa jatkui Turun vuosien jälkeen 1980-luvulla Helsingin Kaupunginteatterissa, KOM-teatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa sekä vuodesta 1997 Suomen Kansallisteatterissa, josta hän jäi eläkkeelle 2013. Tosin palatakseen takaisin näyttämöille jo seuraavana vuonna. KANSAN rakastama Muje on pitänyt itseään aina enemmän teatterikuin elokuvanäyttelijänä. Silti myös elokuvatai TV-elokuvarooleja on kertynyt yli 50. Hänen äänensä on ollut myös erittäin käytetty niin kertojana kuin dubbauksissakin. Muje veti huikean roolin pornokauppias Sundmanin roolissa Raid-elokuvissa ja -sarjoissa 2000-luvun alussa. Kaikkein mieleenpainuvin kohtaus lienee se, kun ryyppyputkesta toipuva ja tärisevä Sundman yritti lapioida puuroa naamaansa VR:n vanhassa junavaunussa. Pikku-Eero, liukas luikku Juha Mujeen teatteriura alkoi kovassa seurassa Kotkien kauden Turussa Juha Muje (takana vas.), Juha Lukala ja Arno Virtanen kaffepaussilla Turun kaupunginteatterissa elokuussa 1980. Juhani Halmeenmäki
7 Lauantai 19. joulukuuta 2015 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 19. joulukuuta 2015 INTER Powerchairin ja HJK Hurrikaanien välinen sähköpyörätuolijalkapallo-ottelulle on löytynyt uusi ajankohta. Inter ja HJK kohtaavat Ilpoisten palloiluhallissa 2. tammikuuta kello 14.30. Otteluun on ilmainen sisäänpääsy. Alunperin ottelu oli tarkoitus pelata 5. joulukuuta, mutta ottelua jouduttiin siirtämään, koska palloiluhallin väliverho hajosi. Ensimmäisessä ottelussa HJK vei voiton 2–1. Sähkärifutismatsille uusi aika TURKULAISET ovat monella rintamalla kunnostautuneet lajin lyhyehkön historian aikana suomalaisen vapaaotteluhistorian tekemisessä. Rantautuihan laji Suomeen, ja ylipäänsä Pohjoismaihin, juuri Turun kautta 1990-luvun lopulla. Viime aikoina suurimmista uroteoista on vastannut Makwan Amirkhani, joka on ensimmäisenä suomalaisena voittanut kaksi ottelua UFC:ssä. Molemmat ”Makun” voitot ovat vieläpä tulleet ensimmäisessä erässä. Kolmatta voittoaan hän hakee parin kuukauden kuluttua Mike Wilkinsonia vastaan. Kun Amirkhani ottelee Lontoon UFC-illassa 27. helmikuuta, tehdään ainakin yhdenlaista suomalaista vapaaotteluhistoriaa. Saman illan aikana UFC:n octagonissa nimittäin nähdään kaksi suomalaista, ja turkulaista, ottelijaa. Teemu Packalen (kuvassa) nousee toista kertaa UFCotteluun. Fightsportin mukaan Packalen kohtaa omassa kamppailussaan puolalaisen Lucasz Sajewskin. Koskaan aiemmin kaksi suomalaista ei ole otellut UFC:ssä samassa tapahtumassa. Lisääkin suomalaista vapaaotteluhistoriaa voidaan helmikuussa saada. Miltä kuulostaisi esimerkiksi Amirkhanin UFC-taipaleen kolmas voitto, Packalenin UFC-uran ensimmäinen voitto tai se, että ensimmäistä kertaa kaksi suomalaista voittaisi UFC-ottelun saman illan aikana? ILKKA LAPPI Lisää historiaa Millaisia suorituksia odotat Mikko Rantaselta U20-MM-kisoissa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI TURUN Uimarit on hallinnut kotimaista vesipalloa parin viime vuoden aikana. Uimarit juhlivat mestaruutta keväällä 2014 ja 2015. Yksiselitteinen tavoite on ensi keväänä juhlia kolmatta peräkkäistä ja kaikkiaan seurahistorian kymmenettä mestaruutta. Viime vuosien menestyksen myötä menestystä on entistä vahvemmin lähdetty tavoittelemaan myös kansainvälisistä ympyröistä. Viime syksynä Uimarit hävisi niukasti Pohjoismaiden mestaruuden. Tammikuun alussa Uimarit osallistuu myös neljän joukkueen kutsuturnaukseen Ruotsissa. Seuralla tavoitteet on kuitenkin asetettu vielä korkeammalle. – Sellaista olemme joukkueen kanssa puhuneet, että jos kolmas mestaruus tulee, niin sitten lähdetään kokeilemaan Euroopan cupin karsintoihin, kertoo Turun Uimareiden miesten edustusjoukkueen päävalmentaja Mika Wikström. EUROOPAN altaat eivät ole Uimareille aivan tuntemattomia. Vuonna 2008 Uimarit osallistuivat Europeleihin, mutta tuolloin kyyti oli kylmää. Kun vastassa oli joukkueita Ranskan ja Kroatian tapaisista kovista vesipallomaista, tappiot olivat 10–20 maalin luokkaa. – Tasoeroa varmasti vieläkin on Euroopan huippuun, mutta on se kahdeksassa vuodessa kaventunut. Silloin pelasimme Pohjoismaissa sijoista 4–5. Nyt ollaan kuitenkin Pohjoismaissa hyvin lähellä kärkeä, Wikström vertailee. Ennen Eurooppaa pitää kuitenkin valloittaa Suomi. Uimarit lähtee tamTriplaa metsästämään Turun Uimareiden mielessä siintää kansainväliset koitokset Vesipallon sarjajärjestelmä muuttui täksi kaudeksi. Suomen Cupia pelattiin syksyllä. SM-sarjan runkosarjaa pelataan tammikuusta maaliskuuhun, jonka jälkeen alkavat pudotuspelit. Heli Kaijanen mikuussa käynnistyvään SM-sarjaan selvänä suosikkina, mutta ilman menetyksiä hallitseva mestarikaan ei sarjaan pääse. – Vuodenvaihteessa meiltä lähtee Jani Raitanen armeijaan ja Maksim Strontsev lähtee Itävaltaan vesipalloa pelaamaan. Heidän mukanaan meiltä häviää noin 30 prosenttia viime kauden maaleista. Onneksi uusia lupaavia junioreita tulee koko ajan mukaan, Wikström sanoo. UIMAREIDEN materiaalin leveydestä saatiin osoitus joulukuussa päättyneessä Suomen cupissa, kun sekä Uimareiden edustusjoukkue että kakkosjoukkue WP Neo raivasivat tiensä finaaliturnaukseen. WP Neo nappasi lopulta Suomen Cupin voiton. Suurin osa edustusjoukkueesta pelasi cupia WP Neossa, mutta cupvoittajaa ei SM-sarjassa nähdä. – Cupissa Neo arvottiin ennakolta kovempaan alkulohkoon. Halusimme avainmiehille useampia kovia pelejä jo syyskaudella, taustoittaa Wikström Neon voittoon päättyneen Suomen Cupin pelaajavalintoja. – Oli hilkulla, ettei lähdetty pelaamaan kahdella joukkueella SM-sarjaa. B-junioreilla on kuitenkin keväällä oma SM-sarja lisäksi B-junioreiden maajoukkueella on EM-karsinnat. Aika monta B-junioria olisi toisessa joukkueessa pelannut ja se olisi ollut todennäköisesti vähän liian kova rutistus, hän jatkaa.
9 Lauantai 19. joulukuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 19. joulukuuta 2015 AAMUSET 10
11 Lauantai 19. joulukuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 19. joulukuuta 2015 AAMUSET 12
13 Lauantai 19. joulukuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 19. joulukuuta 2015 AAMUSET 14 Maku&nautinto TEEMU P. PELTOLA MUUTAMA vuosi sitten ravintoloissa pikkujoulujen trendidrinkiksi noussut kuohuviiniglögi ei ole ollenkaan hullumpi valinta vaikkapa jouluaterian aperitiiviksi, miksei jälkiruokapöytäänkin tai iltamyöhäiseen juhlakilistelyyn. Valmistaminen on helppoa, mutta aineksiin pitää kiinnittää huomiota. Ei ole ollenkaan yhdentekevää, mitä aineita käyttää. Sekoituksen nyrkkisääntönä voidaan pitää kahta kolmannesta kuivaa ja hapokasta kuohuviiniä ja yhtä kolmasosaa makeaa ja mausteista alkoholitonta glögiä. Lopputulos asettuu väkevyydeltään jonnekin kahdeksan tilavuusprosentin kieppeille, mikä on raikkaalle aperitiiville miellyttävä taso. Tukevamman drinkin ystävä voi valita glögiksi alkoholipitoistakin versiota tai peräti hehkuviiniä, jolloin juoman lopullinen väkevyys kuitenkin ylittää 15 prosenttia. TÄRKEINTÄ on valita kuohuviini oikein. Paras lopputulos syntyy kuivalla ja hapokkaalla kuohuviinillä. Makea glögi antaa mausteista makua ja runsaat kuplat pitävät juoman kuohuvana. Sokerittomat glögit eivät oikein sovi, sillä niissä käytetyt makeutusaineet tunkeutuvat makunystyröihin herkän kuohuviinin läpi ja tekevät lopputuloksesta tehdasmaista. Alkoholittoman vaihtoehdon rakentaminen ei ole ihan yhtä helppoa, sillä Alkon perusvalikoimissa ei ole yhtään kuivaa alkoholitonta kuohuviiniä. Suurin osa alkoholittomista kuohuvista on makeita, joten niiden pohjalle rakentuva kuohariglögi on melkoisen äitelä. Toki jonkun maulle sekin sopii. Paras Alkon alkoholiton vaihtoehto on hapokas ja puolikuiva espanjalainen Eminazero. Sekä kuohuviini että glögi tulee jäähdyttää ennen tarjoilua mahdollisimman kylmäksi, eikä pikku pyrähdys pakastimessakaan ole pahasta. Kuplat säilyvät elinvoimaisina sitä pidempään, mitä kylmempää juoma on. Glögi kuohumaan Kuohuviiniglögi sopii vaikka jouluaterian aperitiiviksi Thinkstock ”Tärkeintä on valita kuohuviini oikein.” Kuohuviiniglögi on joulun raikas juhlajuoma.
15 Lauantai 19. joulukuuta 2015 AAMUSET
16 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 19. joulukuuta 2015 TAITEILIJA Aaro Hiltusen öljy-, temperaja sekatekniikkateoksiin pääsee tutustumaan Vanhan Raatihuoneen galleriassa. Galleria Bernerissä on Natalia Kopkinan teoksia kahdesta eri valokuvasarjasta ja Brinkkalan Galleriassa Natalia Rozhkovan kollaasiteoksia. Tarja Malisen näyttely Ullakkogalleriassa ottaa kantaa YK:n Lapsen oikeuksien sopimukseen. Näyttelyihin on vapaa pääsy ja ne ovat avoinna 3. tammikuuta asti. Neljä näyttelyä Vanhalla Suurtorilla NETFLIXIN uusi sarja Master of None kertoo nuorten aikuisten elämästä New Yorkissa, joten olisi helppoa (ja laiskaa) leimata se jonkinlaiseksi hipstereiltä-hipstereille-tuotannoksi. Tv-sarjana se on kuitenkin kaikkea muuta: raikas, älykäs ja hauska. Koomikko Aziz Ansari on Dev, joka ramppaa pienten mainosja elokuvaroolien koekuvauksissa aina silloin, kun ei kuluta aikaansa kavereidensa kanssa tv-maratoneihin ja ravintoloita arvioiviin puhelinsovelluksiin. Dev on – ja ei ole – Ansarin alter ego. Master of None tekee monta asiaa oikein. Kaikkein ihastuttavinta on dialogi, johon kätkeytyy oivalluksia deittailusta, “ensimmäisen maailman ongelmista”, stereotypioista ja kolmenkympin juuri ohittaneen ihmiselämän taitekohdista. Elokuvamainen kuvaustyyli ja pitkät otot alleviivaavat dialogin hienouksia. Master of None myös osoittaa, että erilaisia kulttuurisia taustoja ja vähemmistöjä edustavat hahmot eivät tee tvsarjasta yhtään huonompaa. Ansari on kuitenkin sanonut, ettei halua sarjaansa tummaihoista hahmoa vain siksi, että sarjassa olisi tummaihoinen hahmo. Kenties siksi lopputulos tuntuukin virkistävältä eikä päälleliimatulta. Kenelle: Nuorille aikuisille ja leppoisaa kymmenen jakson Netflix-putkea etsiville. Arvio: Hurmaavan erilainen komediasarja, joka toivottavasti jatkuu vielä. ESA TÖYKKÄLÄ Raikasta komediaa Joko näit Tyttökuninkaan? Mitä pidit? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA VARMA NAKKI ESA TÖYKKÄLÄ PÄÄOSIN Turussa kuvattu historiallinen draama Tyttökuningas on elokuvaohjaaja Mika Kaurismäen uran mittavin projekti. Noin kuuden ja puolen miljoonan euron budjetti tekee siitä yhden viime vuosien kalleimmista pohjoismaisista elokuvista. Ainakin näin voi sanoa, jos Tyttökuningasta siis pitää nimenomaan pohjoismaisena elokuvana. Elokuvan näyttelijäkaartiin kuuluvat muun muassa ruotsalaiset Malin Buska ja Michael Nyqvist, kanadalaiset Sarah Gadon ja Lucas Bryant sekä suomalaiselle yleisölle tutut Laura Birn ja Mikko Leppilampi. Dialogi on englanniksi, mutta kohtauksissa kuullaan jonkin verran myös ranskaa ja saksaa. Käsikirjoituksesta puolestaan vastaa kanadalainen Michele Marc Bouchard. – Jotkut ovat kysyneet, eikö olisi ollut aidompaa kuvata elokuva ruotsiksi. Mutta oikeastihan Ruotsin hovissa puhuttiin ranskaa, huomauttaa Kaurismäki, joka ohjaamisen ohella toimi myös yhtenä Tyttökuninkaan tuottajista. Elokuva purkitettiin 37 päivässä. – Se on todella vähän. Minulla ei ole ollut koskaan näin tiukkaa budjettia. Stressi oli kova. Tällaisessa tuotannossa koneisto on suuri ja se pitää saada toimimaan, sanoo Kaurismäki, joka ohjaamisen ohella toimi myös yhtenä elokuvan tuottajista. AINA koneisto ei toiminut. Tyttökuninkaan käsikirjoituksessa kaikki ulkokohtaukset on sijoitettu talvisiin maisemiin, mutta kuvausten aikana vallitsi lauha sää. Lunta ei ollut maassa lainkaan, joten sitä piti hakea urheiluhalleista. Ilmaston aiheuttaman takapakin vuoksi käsikirjoitukseenkin piti tehdä viilauksia. – Osasin kyllä ennen kuvauksia arvata, millaista stressiä on tiedossa. Pienimuotoisissa elokuvissa, joissa on itse tuottajana ja ohjaajana, voi tehdä muutoksia hyvinkin vapaasti. Teen sellaisia mieluummin, mutta olihan tämäkin haaste. Oli hyvä ainakin kerran kokea tällainenkin projekti, Kaurismäki kertoo. TURUN seudulla Tyttökuningasta on kuvattu muun muassa Tuomiokirkossa ja Luostarinmäen käsityöläismuseossa, mutta etenkin Turun linnassa. – Aluksi tietysti katsottiin yhteistyössä, ettei linnaa mitenkään vahingoiteta. Turun linnan edustajat kuitenkin hyvin pian näkivät, että lavastajamme ovat ammattilaisia, Kaurismäki sanoo. Tyttökuninkaan kuvauksissa on käytetty apuna lukuisia avustajia ja varsinkin puvustusja lavastuspuolella myös harjoittelijoita Turun seudun oppilaitoksista. Elokuvan pukuihin ja rekvisiittaan ehtii vielä tutustua Turun linnan näyttelyssä, joka on avoinna 10. tammikuuta saakka. Keskiaikainen lavaste Turun linna toimii näyttämönä kansainväliselle Tyttökuninkaalle Tyttökuningas kertoo Ruotsia 1600-luvulla hallinneesta kuningatar Kristiinasta (Malin Buska). Ennen kuolemaansa filosofi René Descartes (Patrick Bauchau) vieraili Kristiinan hovissa. Veera Aaltonen SEKALAISET VIIHDELINJA www.aamuset.?
17 Lauantai 19. joulukuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 19. joulukuuta 2015 AAMUSET 18 Mielipide Tack… …nej tack! TAHTOVAT rakentaa Itämereen tunnelin Turun ja Tukholman välille. Unohdetaan nyt se raitsikka ja tehdään laakista metro. Pysäkeiksi riittää Nättinummi, kauppatori, Kupittaa ja Sergelintori. Maarianhaminassa pieni jarrutus, jotta saadaan junaan tax free -vaunut. VIRKAMIESTEN eroamisikä nousee 70 vuoteen. Näin sitä eläkepommia puretaan. Virkasuhde-etuna balsamointi puoleen hintaan. MIKÄ järki siinä on, että kun ostaa tavaraa verkkokaupasta, mainostavat Google ja Facebook käyttäjälle sen jälkeen samoja tilattuja tuotteita joka käänteessä? Joku tästäkin mainonnasta maksaa jollekin. Hyötysuhde pyöreät nolla prosenttia. Rahat pois ja rappuun. VATULOINTIHALLITUS aikoo palauttaa omavastuun lomalla sairastamiseen. Ensin rakennetaan, sitten revitään. Taktiikka tämäkin. Ja onhan sillä lainsäädäntöneuvoksia työllistävä vaikutuksensa. MITÄ ajatuksia sosiaalisen median käyttö herättää? ROIHA: Somessa ei kannata olla. Jari Litmanen on kirjoittanut kirjan. Hän oli sanonut, että hän ei ole koskaan viitsinyt opetella tietokoneen käyttöä, joten hän kirjoitti kirjaa käsin. Jarin jalanjäljissä kehotan nuorisoa olemaan menemättä someen. ELOMAA: Jari on opettanut meille nyt sen, että kynänkin pitäisi pysyä kädessä ja sen kanssa pitäisi osata myös kirjoittaa ja laskeskella. Jos tulee tilanne, ettei mikään toimi, pitää osata käyttää myös kynää. Pitää osata kirjoittaa eikä vain näpytellä. VR: Toivoisin, että some jäisi vähän taustalle, varsinkin kun katsoo nykyisin ihmisten touhottamista. Nykyään linja-autossakaan ei voi enää rupatella vieruskaverin kanssa, koska tämä on koko ajan kiinni älypuhelimessa. Lapsetkaan eivät kohtaa pihalla ja mikäli kohtaavat, heillä kaikilla on kännykkä. RE: On hyvä, jos koulussa puhelimet laitetaan johonkin tiettyyn paikkaan, etteivät ne ole koko ajan kädessä. Kanssakäyminen vähenee, koska somessa ei kohdata ihmistä eikä ääntä. Moni saa vuodattaa hyvää ja pahaa oloaan ja somen kautta yksinäinen voi saada kaverin. Se on kuitenkin karseaa, että voi nimettömänä haukkua jonkun. Jotain käyttäytymissääntöjä pitäisi olla. VR: Se varmasti helpottaa pahaa oloa. Se toisinpäin myös aiheuttaa ahdistusta. Ihmiset ottavat selfieitä, joissa ollaan aurinkorannalla ja elämä hymyilee. Eihän sinne kukaan laita kuvia, jossa näytetään, miten paljon asunnon nurkissa on villakoiria. RE: Koulumaailmassakin juoru voidaan laittaa nopeasti liikkeelle. VR: Kiusaaminen on kiusaamista ja se menee usein vihapuheeksi. Perätön juoru voi saada käsittämättömät mittasuhteet. Toisaalta some on aivan loistava markkinointikanava. Jos ei ole varaa laittaa markkinointiin valtavia summia, niin kyllä somella aika hyvin voi laittaa kampoihin. RE: Silloin täytyy kuitenkin myös varautua siihen, että on vahva ottamaan negatiivinenkin puoli vastaan. Siellä arvostellaan kaikki. Kaikki eivät välttämättä kestä sitä. RITVA ”KIKE ELOMAA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. VALTTERI ROIHA on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. DEBATTI DEBATTI Bodaripäättäjä VS Lavaleijona KANSALAISJÄRJESTÖILLE lankeavat roolit paisuvat kovaa vauhtia. Kiitos näistä haasteellisista velvoitteista kuuluu päättäjille ja pitkään heikosti hoidetulle työllisyyspolitiikalle. Signaalit ovat olleet näkyvissä jo parisen vuotta. Tänään se on hoitamattomana muuttunut jo yleiseksi ilmiöksi. Kansalaisjärjestöjen rooli on toimia myös vihan ja koston suodattimina. Suomessa yhteiskuntarauhan menettäminen ja radikalisoituminen ovat jo kynnyksellä. Suomi ei ole enää entisensä. Viha ja kostonhalu valtiovaltaa kohtaan henkilöityvät pitkälti muun muassa valtionvarainministeri Alexander Stubbiin (kok.), koska hän oli mukana jo edellisen hallituksen pääministerinä. Tampere-episodissa Stubb sai osakseen huonoa käytöstä, nesteen muodossa. Valitettavasti näen tämän lievänä osoituksena ruohonjuuritason vihasta valtiovaltaa kohtaan. Uhkana on, että tahtomattaan nurkkaan ajetut ihmiset ryhtyvät tulevaisuudessa ääritekoihin. 1990-luvulla toreilla mestattiin leikisti ministereitä. Tällöin päätöksentekijät rauhoittivat vihaa jakamalla työttömien yhdistyksille toimintarahaa, jotta työttömät saatiin rauhoittumaan järjestämällä leipää ja sirkushuveja. Nykyinen ”niskapoikki”-hallitus tekee juuri päinvastoin. Leikataan lisää! Olen jo vuosia tiennyt, mihin tämä kaikki johtaa. Mitään ei ole opittu 90-luvusta! Itse en ole väkivallan ja mielenilmausten ihannoija. Uskon neuvotteluun ja sopimiseen. Nykyhallituksen jääkylmä kyyti loukkaa jo ihmisarvoa. Tälle kohtelulle alistetut ihmiset eivät voi olla väärässä. TEM:in neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen mukaan laaja työttömyys koskettaa jo yli 500 000 ihmistä ja heidän perheitään. Huolestuttavia viestejä saatiin taas lisää työvoimapoliittiselta hankerintamalta Keski-Suomesta, jossa sadoilta ihmisiltä vietiin pohja elämältä. Ei näin voi hoitaa asioita. Valtion pitää taata ainakin toiselle perheenjäsenelle työmahdollisuus, jotta periytyvä työttömyys saadaan pikaisesti poikki. Järjestöiden rahojen leikkaaminen ei ole myöskään viisasta tässä tilanteessa. Miten hallitus edistää tulevaisuudessa suomalaisten sosiaalista ja työelämä osallisuutta, jotta yhteiskuntarauha on hallittavissa? Vastuu kuuluu hallituksen ja valtionvarainministeriön lisäksi oikeusja työministeri Jari Lindströmille (ps.) ja sosiaalija terveysministeri Hanna Mäntylälle (ps.). Kuka kansanedustajista uskaltaa ottaa koppia eduskunnan kyselytunnilla? Kirjoitin tämän hätähuudon, jottei tapahtuisi mitään pahaa ja peruuttamatonta ihmisten ainutkertaisessa elämässä. Pikauusintoja ei ole! JOE MAJANEN Kansalaisjärjestöt vihan ja koston liennyttäjinä
19 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 19. joulukuuta 2015 KOLUMNI SUOMALAISET eivät ole urheiluhullua, vaan menestyshullua kansaa, on Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Risto Nieminen tokaissut. On helppo olla samaa mieltä. Kun joukkue menestyy, selkääntaputtajia ja onnittelijoita riittää. Väki kaikkoaa vastamäessä ja areenoiden yleisölehterit jäävät tyhjilleen, kun joukkue tarpoaa suossa. Kannustajat katoavat, eikä oma joukkue olekaan enää oma. Fanius pannaan naftaliiniin odottamaan aikaa parempaa. Tapahtuuko niin myös muissa maissa ja urheilukulttuureissa? Varmaankin jossain määrin, mutta ei samassa mitassa. Oma identiteetti määrittyy joukkueen avulla ja omien puolta pidetään, oli sarjataso mikä tahansa. Mutta ei meillä Suomessa. Fanikulttuurin luomisessa ovat onnistuneet lähinnä maakuntien pikkukaupungit, joissa ei ole kovaa kilpailua urheilullisen ykköstuotteen paikasta eikä muuta tapaa määrittää omaa olemassaoloa. Ruotsalaista seurakulttuuria suomalaistettuna versiona edustaa parhaimmillaan HIFK, jonka kannattajat kannattavat omaa seuraansa lajista riippumatta. JUNA saattoi mennä jo. Globalisaatio ja digilisaatio tarkoittaa, että vain parhaat kiinnostavat. Isojako on jo tehty ja huipulle nouseminen on nyt hyvin vaikeaa. Erot kasvavat, eivät supistu. Vertailu käy suoraan huipulle. Fanikulttuuri olisi pitänyt rakentaa jo aiemmin. Siinä suomalaiset urheiluseurat ovat karkeasti epäonnistuneet. Urheiluseura ei ole Suomessa alueellisen identiteetin ytimessä, vaikka se voisi hyvin olla ja sen pitäisi siellä olla. Jääkiekossa rakennetaankin jo NHL-tyyppisen bisnesideologian varaan. Tehdään viihtymistuotteita, kuten Jokerien esimerkki näyttää. Hallille tullaan syömään, juomaan ja ihmettelemään, ehkä vähän katsomaan peliäkin. LASSE VIRTANEN Menikö juna jo? Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? PORVARIVETOISEN hallituksen kyydittämä kauppa ja teollisuus on ahneudellaan kasvattanut omaisuuttaan investoinnilla. Lehdissä lukee julkisesti, kuinka esimerkiksi suuret kauppaketjut rakentavat huomattavasti yli sata uutta ABC-asemaa ympäri suomea. Valtavia kauppakeskuksia on luvassa kuusi, joita on jo ennestään yli sata. Onko totta että Suomen laki sallii tälläisen veronkiertojärjestelmän, jossa näillä investoinneilla sallitaan omaisuuden kartuttamisen. Omaisuusverohan on huomattavan pieni verrattuna tuloveroon, jos näillä konserneilla sitä on ollenkaan. Porvarihallitus on väkisin junttaamalla tekemässä yhteiskuntalakia, jolla karsitaan suomen keskiluokan ja köyhemmän luokan kansalaisten kustannuksella valtavia voittoja, joilla mahdollistetaan nämä investoinnit, mutta kauppa ja teollisuus ei osallistu näihin niin sanottuihin talkoisiin. En ole kuullut, pääministeri Juha Sipilän ehdottavan että kaupan ja teollisuuden olisi osallistuttava tai otettava osaa näihin talkoisiin. Verotuksessa tuntuu omituiselta, että pörssissä, ja kaikenlaisilla osakkeilla keinottelun verotus on köykäisempää, kun oikean työn verotus. Seuraus: Pienemmät kaupat, ja huoltoasemat, joko ostetaan, tai ajetaan konkurssiin, jolloin saadaan määrätä hinnat voittojen maksimointiin. JOUKO J LAHTINEN Pienet kaupat ajetaan konkurssiin KUN Suomi liittyi Euroopan unioniin vuoden 1995 alusta, alkoi samana vuonna vietettävien itsenäisyysjuhlien ennennäkemätön preppaus. Ohjeet tulivat aina presidentti Martti Ahtisaarelta asti. Oliko pelko, että kun oikea todellinen itsenäisyys lakkautettiin, niin itsenäisyyden symboliikkaa oli näin mittavasti tuotava ennen kaikkea lasten ja nuorten ylenpalttisesti juhlittavaksi. Sen jälkeen kun televisiot tulivat koteihimme, seurattiin innolla keitä oli päässyt kunakin vuonna presidentin linnan juhliin. Itsenäisyyttä ei ollut tarvetta ylenpalttisesti korostaa, se oli itsestään selviö. Nykyisin täytyy kaikin keinoin korostaa asiaa, joka on suurelta osin mennyttä aikaa. Elän todella toivossa, että saisin vielä tässä elämässä viettää Suomen itsenäisyyspäivää aidossa itsenäisessä Suomessa, itsenäisenä valtiona, joka meiltä perustuslakeja ja valtiosääntöjä rikkomalla vietiin. JOUKO LAAKSO (PS.) KAUPUNGINVALTUUTETTU Mitkä itsenäisyysjuhlat?