Lauantai 21. maaliskuuta 2015 | Nro 23 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Ilkka Nummisto oli nuorena olympiatason meloja. Julkkis hänestä tuli kuitenkin voimamiehenä. Kaupunki s. 8 Voiman viemä TPS:n A-nuoret jahtaavat Mikko Rantasen johdolla kirkkaimpia mitaleja SMfinaaleissa. Urheilu s. 10 Kullankiilto silmissä Verkostot vahvistuvat kaikkein parhaiten edelleen kasvokkain. Saija Mahon jalosti siitä bisneksen. Työ&talous s. 11 Katseiden merkitys Kallun Grilli panee pillit pussiin kauppatorilla. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 21. maaliskuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 21. maaliskuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 21.3.2015 Lauantai 21. maaliskuuta 2015 JÄLKIVIISAUS on viisauden lajeista helpoin. On helppo todeta, että kuuden puolueen laidasta laitaan ulottuva hallitus oli virhe, vaikka vaihtoehdot olivat vähissä ja maata piti johtaa. Kyseenalaiseksi on myös osoittautunut se, että pääministeri ottaa ja lähtee muihin hommiin kesken vaalikautta. Pääministeri voi lähteä ja hänen pitää lähteä, jos hallitus menettää eduskunnan luottamuksen ja katuu. Muussa tapauksessa pääministerin on vietävä joukkonsa uusiin vaaleihin ja mittautettava hallituspolitiikan kannatus. Tehtävään on sitouduttava ja työ vietävä loppuun saakka. Se kestää normaaliparlamentarismissa vaalikauden verran. Nyt rooli on jätetty pätkäpääministerille ja maa on ollut tuuliajolla. Rakennepaketti toisensa jälkeen on kaatunut ja hallituspuolueet ovat sortuneet pikkupolitikointiin. MERKITTÄVINTÄ ei järjestelmän kannalta oikeastaan ole kuka voittaa, vaan se, että yksi puolueista saa kansalta selvän mandaatin johtaa. Äänestäjät voivat, niin halutessaan, antaa vallan avaimet seuraavalla kerralla jollekin toiselle. Valta kuluttaa ja edelliselle suosikille käännetään selkä. Se ei ole sääntö eikä poikkeus, vaan normaalia demokratiaa. Toivottavaa olisi, ettei enemmistöön tarvita kuutta puoluetta ja että hallitusta sitoisi yhteen edes jonkinlainen ideologinen liima. Muutoin vaarana on päättämättömyys, jatkuva kaupankäynti ja tempoilevuus. Olennaista ei ole, onko hallitusohjelma satasivuinen vai arkin mittainen. Pääasia on, että hallituksella on kyky reagoida, jos ja kun tilannekuva muuttuu. Neuvostomallista nelivuotissuunnitelmaa ei kannata tehdä tai ainakaan ei kannata kuvitella, että sen mukaan voidaan elää koko seuraava vaalikausi. MAAKUNNAN kannalta keskeistä on saada seuraavaan hallitukseen monta ministeriä. Vahvin varsinaissuomalainen ministerikandidaatti on keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko, jota on vaikea sivuuttaa, mikäli hänet valitaan uuteen eduskuntaan. Enempi olisi parempi, mutta kaikki muu riippuu hallituspohjasta ja ministerien määrästä. LASSE VIRTANEN Totuuden hetki MITEN kehittäisit Varsinais-Suomen työllisyyttä? KATTELUS: Sitä mietittäessä on tietenkin olemassa kaksi linjaa. Miten Varsinais-Suomeen saadaan lisää työpaikkoja ja toinen on se, miten täältä pystytään käymään muualla töissä. Siihen tunnin juna olisi hyvä hanke. ANDERSSON: Tunnin junan suhteen ei pidä aliarvioida psykologista vaikutusta. Tunnin juna varmaan helpottaisi myös turkulaisten yritysten liiketoimintaa ja yritysten sijoittumista Turkuun, jos yhteys Helsinkiin olisi toimivampi. LK: Varsinkin tietotyössä Turku on kilpailukykyinen. Jo tällä hetkellä isojen yritysten backofficet ovat Turussa ja frontdeskit Helsingissä. Turussa on kuitenkin halpaa toimistotilaa ja asuminen on halvempaa kuin Helsingissä. Ongelmana Turussa on teollinen työ. Turussa on laivaja lääketeollisuutta, mutta sen jälkeen on hiljaisempaa. LA: Turun ja alueen laajemminkin pitäisi brändätä koko maakuntaa entistä voimakkaammin merija lääketeollisuuden kautta. Maakunnan tasolla voimakkaammin pitäisi kehittää esimerkiksi biotalouden ja kestävään kehitykseen liittyvien alojen mahdollisuuksia. LK: Toivoisin, että olisimme rohkeasti näillä aloilla edelläkävijöitä. Maakunta on vielä pieni yksikkö, joka pystyy ottamaan harppauksia. Tietenkin nämä ovat yrityslähtöisiä asioita. Markkinoiden on toimittava. Maakunta ei kuitenkaan voi luoda kuin puitteet. LA: Minusta ne tukevat toisiaan. Julkiset toimivat valitsevat, mille alalle halutaan profiloitua. Kyllähän esimerkiksi Nokian tai Applen menestyksen taustalla merkittävässä roolissa on ollut julkinen rahoitus. Julkisen vallan on mahdollista ohjata Suomen profiloitumista. LK: Olen siinä samaa mieltä, että pienessä maassa on tunnistettava vahvuudet ja keskityttävä niihin. Mutta julkinen valta ei voi valita voittajia. LA: Esimerkiksi Yhdysvalloissa on tehty todella paljon sitä, että siellä on valittu tiettyjä aloja, joiden kautta profiilia on haluttu nostaa. Linjavalintoja voidaan tehdä. VIESTINTÄVIRASTO myönsi radioluvan Suomen ensimmäiselle satelliitille, jossa on pieni säteilymittari, jonka ovat rakentaneet Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston opiskelijat ja tutkijat. Suomesta tulee siis avaruusvaltio. Heja Sputnik! NJAM. Food & Fun laajentaa kuvaansa. Ruoan lisäksi tarjonta laajenee ensi syksynä cocktaileihin. Sitä odotellessa. MEYER Turku Oy:n toimitusjohtaja Jan Meyer (kuvassa) lupasi televisiouutissa Turun telakalle kymmenien miljoonien eurojen investoinnit lähivuosien aikana. Telakkaa kehitetään, mikä tarkoittaa, että lisätilauksiin uskotaan vankasti. Saksalaisomistus lienee parasta mitä telakalle saattoi kuvitella tapahtuvaksi. Tack… …nej tack! JÄÄHYVÄISET aaseille. Omistajasukujen vesat uhkaavat maastapaolla kiristyneen verotuksen takia ja Suomessa keskustellaan sen takia niin sanotusta jäähyväisverosta, jolla omaisuuden arvonnousua leikattaisiin lähdön hetkellä. Mikähän on se oikea ongelma? Lähtijöiden määrä on minimaalinen ja uuden veron potentiaalinen tuotto olematon. Jospa keskitytään olennaiseen. NYT tarkkuutta siihen kulotukseen. Viime vuonna huolimattomasta roskienpoltosta syttyi lähes 50 maastopaloa pelkästään Varsinais-Suomen alueella. Se tarkoittaa lähes 50 turhaa maastopaloa. BRYSSEL opettaa – primadonnaksi. Olli Rehn (kuvassa) näytti maalaisliittolaiseen tyyliin mistä kana pissii ja otti itkuvirren jälkeen hatkat Eurooppaa-politiikkaa käsitelleestä vaalipaneelista. Mediapeliä tietysti, sillähän kepu on aina yritetty kaataa. a oai ä uu iN DEBATTI Kattelus LAURI KATTELUS on kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Turusta. Andersson LI ANDERSSON on Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Turusta.
5 Lauantai 21. maaliskuuta 2015 AAMUSET Järkki olis kyll muttei saa juaksema Aamuset
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 21. maaliskuuta 2015 Toriparkin jumi tuottaa jo työttömyyttäkin. Kuinka pitkään näin voi jatkua? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. SUOMEN Lähikauppa avaa uuden ruokakaupan Turussa torstaina 26. maaliskuuta kello 10. Varkkavuorenkadulle. – Turku on yksi Suomen Lähikaupan painopistealueista, jossa panostamme voimakkaasti kauppaverkkoomme. Remontoimme Turussa viime vuonna yli kymmenen kauppaa, ja etsimme Turusta jatkuvasti lisää kauppapaikkoja, kauppapaikoista vastaava johtaja Esko Sutelainen kertoo. Varkkavuorenkadulle uusi Siwa KAUPUNKISUUNNITTELUja ympäristölautakunta saa ensi tiistaina nähtäväkseen kaavoitusyksikkö laatiman osallistumisja arviointisuunnitelman Helsinginkatu III, joka vaikutuksiltaan merkittävä asemakaavanmuutos Kupittaan, Itäharjun, Vasaramäen ja Lausteen kaupunginosiin. Pääosa suunnittelualueesta sijoittuu Kupittaan kaupunginosaan. Kaavanmuutos laaditaan Helsingin valtatien liikennealueelle päätepisteinään Kalevanramppi ja Jaaninsilta. Valtion ylläpitämä maantiealue muutetaan kaupungin ylläpitämäksi kaduksi. Muuttaminen kaupunkibulevardin tyyppiseksi pääkaduksi tukee maankäytön kehittämistä Itäharjun ja Kupittaan alueilla. Helsinginkadusta kaupunkibulevardi TEEMU P. PELTOLA POLIISI on lopettanut tutkinnan Kirjastosillan ilkivaltajutussa. Sillan lasilamellien hajoamisen syyksi on epäiltiin muun muassa ilkivaltaa, ja valvontakamerat onnistuivatkin tallentamaan kaksi miestä itse teossa 21. joulukuuta 2014. Turun kiinteistöliikelaitos teki asiasta rikosilmoituksen, mutta alkuvaiheen toiveikkuus vandaalien vastuuseen saamisesta on nyt hiipunut. – Säilytämme nauhoitteen todistusaineistona vastaisen varalle, muistuttaa infrapalvelujen johtaja Tapio Siirto kiinteistöliikelaitokselta. Kaide-elementtien uusimisesta tehtiin päätös jo viime syksynä, mutta vaihtoehtoisten materiaalien teknis-taloudellinen tarkastelu on Siirron mukaan kesken. – Odotamme materiaalitoimittajilta vielä teknisiä selvityksiä. Jos ne täyttyvät, teemme taloudellisen tarkastelun. Vasta tämän jälkeen teemme lopullisen päätöksen uudesta kaidemateriaalista. Rikkoutuneet lasilamellit korjataan tällä välin nykyisellä materiaalilla, eli karkaistulla lasilla. Korjaustyö tehdään ilmojen lämmettyä touko-kesäkuun vaihteessa, koska epoksiliimakiinnitys vaatii riittävän lämpötilan. Kirjastosillan ensimmäinen lasipilari meni rikki vain muutama viikko sillan vihkiäisten jälkeen. Aamuset kertoi asiasta ensimmäisenä verkkosivuillaan 23. joulukuuta 2013. Kirjastosillan ilkivallantekijät jäämässä tuntemattomiksi TEEMU P. PELTOLA KALLUN Grilli sulkee ravintolansa kauppatorilla maaliskuun loppuun mennessä. Yrittäjä Kalervo Kodisojan mukaan syitä on useita. Kilpailu on kovaa ja katteet alhaalla, eikä sukupolvenvaihdoskaan toteudu, sillä Kodisojan tytär ei halua jatkaa kauppatorin grillin vetäjänä. – Hän on ollut nuoresta asti tässä mukana ja nähnyt, mitä grilliyrittäminen on, Kodisoja muotoilee. Ongelma on Kodisojan mukaan sekin, ettei yrityksellä ole kauppatorin kiinteistöstä voimassaolevaa vuokrasopimusta. Torin kiinteistöt omistaa kaupunki, jonka kanssa on tehty vuokrasopimus aina vuodeksi kerrallaan. Edellinen sopimus päättyi viime vuoden lopussa, eikä uutta ole allekirjoitettu. – Vaikea tässä on ollut vuokriakaan maksaa, kun ei ole ollut minkäänlaista sopimusta. Tässä ollaan oltu lainsuojattomassa tilassa. Kyllä minusta vuokrasopimuksen pitää olla sellainen, että siinä on mustaa valkoisella. Voin vain ihmetellä tätä kaupungin toimintaa asiassa, Kodisoja sanoo. KIINTEISTÖLIIKELAITOKSEN lupavalmistelijan Kaisa Kauma-Laulan mukaan vuokrasopimuksen jatko on valmisteilla, mutta prosessi on vielä kesken. Hän osaa kertoa myös syyn kauppatorin liikekiinteistöjen lyhyille vuokrasopimuksille. Pillit pussiin Kallun Grilli lopettaa toimintansa kauppatorilla maaliskuun loppuun mennessä Kallun Grilli sulkee luukkunsa pääsiäiseen mennessä. Myös rakennuksen toisessa päädyssä oleva elintarvikekioski sulkeutuu. Timo Jerkku – Normaalisti sopimukset tehtäisiin kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, mutta toriparkin rakentamiseen liittyvät avoimet asiat vaikuttavat sopimustilanteeseen. Tällä hetkellä kenenkään kauppatorin yrittäjän kanssa ei solmita pitkiä vuokrasopimuksia, Kauma-Laula sanoo. VUOSIKAUSIA paikallaan polkenut toriparkkikiista onkin ongelman ydin. Kauppatori on joka tapauksessa peruskorjauksen tarpeessa, tuli toriparkkia tai ei. Remontin yhteydessä myös maanpäälliset rakennukset uusitaan. Toria on kuitenkin turha peruskorjata ennen kuin toriparkin rakentamisesta tai kuoppaamisesta on olemassa lopullinen päätös. Kalervo Kodisoja on silti päätöksensä tehnyt. 1990-luvun alkupuolella kauppatorilla toimintansa aloittanut ravintola sulkee ovensa pääsiäisen alla. – Olen työskennellyt grilliyrittäjänä vuodesta 1977 ja oikeastaan olen jo siirtynyt eläkkeelle. Turha tässä on taistella tuulimyllyjä vastaan. Olen tietysti surullinen niiden kymmenen työntekijämme osalta, jotka nyt jäävät työttömiksi, hän lisää. TURUN museokeskus on vastaanottanut harvinaisen postikorttien historiaan liittyvän valokuvalahjoituksen. Lahjoituskokonaisuus käsittää 34 Gustav Arvidssonin (1849–1928) valokuvaamaa Turku-aiheista negatiivia, joista on valmistettu postikortteja 1900-luvun alussa. Negatiivit ovat erittäin korkealaatuisia ja hyväkuntoisia. Arvidssonin Turku-kuviin voi tutustua Valokuvalöytöjä 1910-luvun Turusta -näyttelyssä 20.3.–19.4. Brinkkalan galleriassa. Tukholmasta Suomeen vuonna 1889 muuttanut Arvidsson perusti Helsinkiin Gust. Arvidssons Lifografiska Ateljer -nimisen liikkeen. Muun toiminnan ohella Arvidsson omistautui postikorttialalle ja ikuisti näkymiä ympäri Suomen. Näyttelyn kuvat Arvidsson on ottanut Turussa todennäköisesti vuonna 1913. Näyttely on avoinna tiistaista perjantaille kello 12–19 sekä lauantaina ja sunnuntaina kello 11–17. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Yli satavuotiaita valokuvia Turusta
ILMOITUS LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA LÄTKÄLIIGA Maalaus ja Saneeraus ERANDER www.markiisijapeite.? www.mmkuntotalo.com MERKKI HANSKI Matot ja mattohuolto LÄNSIKESKUS HUMALISTONKATU LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY virtaa riittää motonet korjaamo Puh. 23 24 040, GSM 0400 862 749, Yliopistonkatu 32, 20100 Turku TURUN SEUDUN VUOKRAVÄLITYS OY www.tsvv.fi p. 02 2505 861 www.erander.? Green Carpet ........................................... 125 Turun Seudun Vuokravälitys ........................ 122 Mainosnerg ............................................. 120 Turun Markiisi ja Peite ............................... 116 Classic Man ............................................. 113 Lasitusliike Roininen .................................. 113 Motonet korjaamo .................................... 112 Hiuskeskus ............................................. 109 Saneeraus ja maalaus Erander ............... 109 Linnan Apteekki ........................................ 107 Intersport Länsikeskus ............................... 105 M&M kuntotalo .......................................... 94 Turun Vuokra-Asunnot ................................. 94 Presto ...................................................... 91 Lehtipalvelu Pirjo Rantala ............................. 90 Oili Jalonen ................................................ 90 Aamuset ................................................... 88 Pappila Penkkala Group Oy ........................... 83 Merkkihanski .............................................. 82 Kallun Grilli ................................................. 70 Saarikallio .................................................. 66 Valaisin Grönlund ........................................ 60 EGO Media ................................................. 40 Skanssin Suutari ......................................... 40 Exposet ..................................................... 37 Turun Erikoistaksit ....................................... 35 Radio Melodia .............................................. Tilanne TPS–HPK-ottelun jälkeen ja kauden 2014 2015 lopputulokset. Tällä sivulla seurataan TPS:n kotiotteluiden yrityskisan tulosveikkausta SM-liigakaudella 2014-15. Veikkaus perustuu TPS:n kotiottelutuloksen veikkaamiseen. Pistepörssissä näkyy 20 parasta yritystä, jotka ovat osuneet tulosveikkauksessaan oikein tai mahdollisimman lähelle. Voit seurata Lätkäliigan pistepörssiä nettisivuillamme osoitteessa www.aamuset.fi. Mitä yrityksenne tekee? Olemme Berner Pultti -konserniin kuuluva kiinnitysalan tuontija tukkuliike. Kolme vahvaa sektoriamme ovat auto, rakennusja teollisuusala. Asiakkaitamme ovat muun muassa telakka, konepajat sekä Skanska ja Lemminkäinen, kertoo aluejohtaja Marko Ojala. Mitkä ovat vahvuuksianne? Oma maahantuonti ja sitä kautta kilpailukykyiset hinnat. Lisäksi toimituksemme ovat nopeita ja henkilökuntamme ammattitaito on todella kova. Kaikki työntekijämme ovat olleet pitkään alalla ja meiltä saa henkilökohtaista palvelua. Emme jätä asiakasta pulaan ongelmatilanteissa. Millaiset ovat alan näkymät? Vaikka puhutaan siitä, että ajat ovat vaikeat ja taantuma painaa, minusta näyttäisi siltä, että suurin aallonpohja on ohitettu. Uskon siihen, että töitä paiskimalla pärjää. Meidän kohdallamme myös auttaa se, että toimialamme on niin laaja. Mikä on rakkain TPS-muistosi? 1990-luvun puolivälin aika, jolloin Saku Koivu, Jere Lehtinen, Petteri Nummelin, Kimmo Timonen ja kumppanit pelasivat joukkueessa. Parikymppiset pojat toivat mestaruuden ja Vladimir Jursinovin myötä TPS:aan tuli aivan uudenlainen pelityyli. Ne olivat hienoja aikoja. Mitä odotat TPS:lta ensi kaudella? Huhuissa pyörineiden nimien perusteella ensi kaudeksi on tulossa nimekäs joukkue, mikä on hyvä. Tosin päättyneelläkin kaudella piti olla hyvä joukkue. Odotan hyökkäävää peliä pelaavaa joukkuetta ja taitavia yksilöitä. Heidän peliään on aina kiva katsoa. Mitä yrityksenne tekee? Palvelemme luotettavasti kaikissa miesten pukuasioissa. Meiltä saa laadukkaat arkija juhlapuvut. Myös irtotakit ja -housut, mittatilauspuvut, akateeminen pukeutuminen, ryhmäpuvustukset yrityksille kuuluvat toimialaamme. Hoidamme lisäksi pukujen pesulaja korjauspalvelun, kertoo yrittäjä Markku Mäkelä Mitkä ovat vahvuutenne? Miesten arkija juhlapukeutuminen (puvut, irtotakit, housut, paidat sekä päällystakit). Valmisja mittatilausvalikoimilla pystymme kattavasti palvelemaan asiakaskuntamme. Tuotemerkkejä, joita edustamme: Oscar Jacobson, Turo, Cardin, Cavalier, De Renouard ja mittapuolella Dormeul. Millaiset ovat alan näkymät? Tämän alan, yksilöllisen palvelun erikoisliikkeellä, on Turun kokoisessa yliopistoja businesskaupungissa vakiintunut asiakaskunta, joten tulevaisuus näyttäisi jatkuvan vakaana. Keväällä myös juhlapukusesonki ja kesällä vihkipukusesonki tuovat vakautta. Mikä on sinulle rakkain TPS-muisto? Ensimmäisenä mieleen nousee viimeisin mestaruus keväältä 2010. Se tuli lopulta niin suurena yllätyksenä. Mitä odotat TPS:lta ensi kaudella? Kasvojen pesua. Joukkueeseen täytyy saada työrauha, jotta TPS nousee jälleen pohjamudista. Metaplan Classic Man a kesällä uovat varakkain mieisin tä ta ykOlemme luva kiinn Kolme va , rakenn tamme konepaja nen, ke Mit O k ta Mi Va ova
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 21. maaliskuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA TURUN kaupunki juhlistaa kevään ja auringon tuloa tuomalla jälleen perinteiset narsissit Teatterisillalle ja Yliopistonkadun kävelykadulle. Narsisseja tuodaan katukuvaan noin 11 000. Narsissien lajike on Tête-àTête. Teatterisillalle tuodaan kukat maanantaina 23. maaliskuuta ja Yliopistonkadulle tiistaina 24. maaliskuuta. Työn teettää kiinteistöliikelaitos. Narsissit piristämään keskustaa –TYYLINI on rento ja vähän rokahtava. Pidän armeijahenkisistä, ei liian slimmeistä ja ehkä vähän poikamaisista vaatteista, kertoo Milla Honkasalo, 32. Honkasalo hankkii vaatteensa esimerkiksi Zarasta tai H&M:stä. – Suurimmaksi osaksi tilaan vaatteita Asokselta. Kengät olen tilannut netistä. Housut ovat H&M:stä, takki ehkä Zarasta ja huivi Bull and Bearista. Väreistä Honkasalon silmää miellyttävät murretut värit kuten viininpunainen ja armeijanvihreä sekä musta. – Materiaali-inhokkejani ovat keinokuidut ja silkki. Silkki on liian hienostunut ja naisellinen. Huiveja Honkasalo käyttää kesät talvet. – Huivi on minulle sellainen turvajuttu. Lempihuivini on mustavalkoharmaa ja siinä on inkkarikuviota. Murrettua armeijamaisuutta Muistatko Sigmarssonin Turun vierailun? Miksi se jäi mieleen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Jokos sitä riisuisi ton joulukuusen? KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Riitta Viljanen Milla Honkasalo, Hansakortteli. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN ILKKA Nummisto tunnetaan turkulaisena voimamiehenä, joka oli tapetilla erityisesti 1990-luvun alkuvuosina. Harvempi tietää, että hän oli myös olympiatason meloja, joka kävi peräti neljät kisat läpi. Münchenin vuoden 1972 kisoissa Nummisto sai todella harvinaisen kunnian, hän kantoi Suomen lippua kisojen avajaisissa. Nummisto olympiaura alkoi vuonna 1964 Tokiosta ja se jatkui Montrealin vuoden 1976 kesäkisoihin. Hän eteni finaaliin asti peräti kahdesti ja Meksikon kisoista heltisi komea viides sija. Suomen mestaruuksien määrä on suorastaan käsittämätön, niitä on peräti 55 kappaletta. Nummisto käytti talvisin hiihtoa melonnan harjoitusmuotona ja myös sillä rintamalla tuli nuorena menestystä. Nummiston kilpailupaino nousi vuosien varrella pikku hiljaa niin, että hän vitsaili kanoottien painuvan liian syvälle veteen. Oli aika keksiä jotain muuta. Nummisto tunnettiin Turun urheilupiireissä edelleen hyvin ja tiedettiin, että hän on äärimmäisen vahva. Kuulantyöntäjä Reijo Ståhlberg ja painonnostaja Reijo Vainio punnersivat penkiltä yli 200 kiloa, mutta Nummisto veti vastapainoksi leukoja lähes sadan kilon punnus vyötäröllään. Nummistolla oli selkeästi eväät voimannostajaksi ja niinpä syventyi täysillä tähän uuteen lajiin. HÄNEN treenipaikkansa oli Kimmo Elomaan omistama Kupittaan hallin kuntosali ja siellä hän törmäsi ensimmäistä kertaa herraan nimeltä Markku Suonenvirta. Nummiston harjoittelu kiihtyi 1980-luvun alkuvuosina ja yhteistulos kipusi nopeasti 700 kilosta yli 900 kiloon. Tonnin haamuraja lähestyi, mutta Nummiston lopulliseksi rekaksi kirjattiin 950 kilon (345–245–360) yhteistulos. Vuonna 1986 Nummisto kutsuttiin Nizzaan Maailman Vahvin mies -kisaan. Myös suomalaiset näkivät kisan telkkarista. 40-vuotias Nummisto oli hirmuiskussa ja koko kilpailun kärjessä kolmen lajin jälkeen. Sitten paukahti hauislihas ja koko kisa lässähti siihen. Mies ei kuitenkaan luovuttanut, vaan treenasi itsensä kuntoon, ja otti vuoden 1990 kotikisoissa Joensuussa pronssia – 44-vuotiaana. VUONNA 1987 Nummisto ja Suonenvirta perustivat yhdessä Suomen Vahvin mies – ja Suomen Vahvin nainen -yhdistykset. Vinkki tuli SUL:n toimitusjohtajalta, Pekka Vasalalta. Yhdistys teki televisiosopimukset ja hankki päälle kumppaneita. Itse kisat toimivat kutsukisaperiaatteella ja Nummisto voitti sen kolme kertaa peräkkäin. Kaksikon esiintymiset kymppitonnissa sekä hauskat Vintiöt-hahmot nostivat herrojen suosion viimeistään aivan omiin sfääreihinsä. 1990-luvulla Turun yöelämässä kiitäneet muistanevat Nummiston ja Suonenvirran myös ravintola Killan lempeinä portsareina. Voittamaton voimapesä Melojamestari Ilkka Nummisto vaihtoi kanootit raakaan rautaan Ilkka Nummisto (oik.) toi moninkertaisen maailman vahvimman miehen Jon Pall Sigmarssonin Turun messuille elokuussa 1989. Islantilainen kannatteli muun muassa tiilillä täytettyjä salkkuja. Sigmarsson kuoli äkillisesti punttisalilla vuonna 1993 vain 32-vuotiaana. Sakari Sahlstein OONA KARHUNEN MATELIJAT puhuttavat 4-vuotiasta Veikka Vainikaista ja 5-vuotiasta Liam Hällströmiä. LIAM: Käärmeet on kivoi. Ne on vähän semmosia myrkyllisiä ja vaarallisia. VEIKKA: Mä tykkään krokotiileist ku ne on vihreitä ja sit ku ne on vaarallisia. L: Myrkkykäärmeet on kivoi ku ne on myrkyllisii. Mut mä en oo koskaa nähny semmosta. V: Mä oon nähny krokotiilei. Niit oli Ruotsissa. Ne oli myrkkykrokotiileja. Ne oli tosi isoja, isompia ku mä. L: Mä oon nähny semmosii käärmeitä jotka täyttäis koko huoneen. V: Se krokotiili oli isompi ku joku huone. L: Sit ku käärme kasvaa aikuseks ni se on koko maapalloo isompi. Se on isompi ku krokotiili. V: Mut krokotiilit on ainaki sata kilometrii pitkii. L: Käärmeet voi sylkee myrkkyy käärmeiden päälle, suoraan suuhun. V: Ja krokotiilit voi purasta käärmeitä. L: Mut käärmeet on liian nopeita. Ne käärmeet on leveitä ja ne voi kaivautuu mudanki alle. Ni sillon ne krokotiilit ei edes huomais niitä. V: Kyl krokotiilit huomaa ku niil on niin tarkat silmät. L: Mut käärmet osaa mennä maan alle. Ne vaa muuttuu leveiks ja menee sinne. Tai ainaki ne voi muuttuu piikkipäiks kokonaan. Sit niil tulee piikkei kauheest. Käärmeet on aina myrkyn värisii eli liiloi. V: Käärmeet on mustia tai ruskeita. Ja krokotiilitki voi olla ruskeita jos ne on mudassa ollu. Krokotiilit puree jos joku kiusaa niitä. Ja ne syö heinää. L: Eiku ne syö toisii krokotiilejä. Ja käärmeet syö krokotiilejä et ne kasvaa isommiks ja voimakkaammiks. V: Ei ne pysty syömään krokotiilejä ku krokotiilit on niin pulleita. Matelijoiden taistelu aan 3. s4. tää
9 Lauantai 21. maaliskuuta 2015 AAMUSET Työpaikat
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 21. maaliskuuta 2015 SUOMEN alle 17-vuotiaiden tyttöjen jalkapallomaajoukkue kohtaa ensi viikolla Itävallan kaksoismaaottelussa St. Pöltenissä. Suomi kohtaa Itävallan tiistaina 24. maaliskuuta ja torstaina 26. maaliskuuta. Suomen päävalmentaja Marko Saloranta kelpuutti maajoukkuepaitaan neljä TPS:n pelaajaa. Itävaltaan matkaavat Alina Schrey, Aada Peltoniemi, Annika Haanpää ja Veronica Timlin. Tepsin tyttöjä maajoukkueeseen TPS:N salibandymiehistön vaikea kevät jatkuu. Play outien ensimmäisellä kierroksella kesäloma häämötti vajaan kymmenen minuutin päässä, kunnes Nokian KrP tuli takaa voittoon. Tänä viikonloppuna alkavien playoutien toisella kierroksella pitäisi kaataa Joensuun Josba, jotta Divariin tippuminen vältettäisiin. Urakka ei ole läpihuutojuttu. Vaikka Josba kaatuisikin, karsinnat jatkuvat Divarissa toiseksi sijoittunutta joukkuetta vastaan. Pitkä kevät on tässä tapauksessa kaikkea muuta kuin TPS toivoi, mutta salibandyn kannalta jännitys on huipussaan myös sarjan tyvipäässä. Samaa ei voida sanoa esimerkiksi jääkiekon puolelta. Kun Liigan toimistolla selitetään laskeneita katsojalukuja itselle edulliseksi, salibandyn puolella panosta ja kiinnostusta löytyy molemmissa päissä sarjataulukkoa. ILKKA LAPPI Karsintojen ihana kamaluus Aiotko seurata A-nuorten ? naaleja? Kuka nousee TPS:sta ratkaisevaan rooliin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI 17 vuotta on vierähtänyt siitä, kun Antero Niittymäki, Ville Vahalahti, Marco Tuokko ja kumppanit juhlivat TPS:n paidassa jääkiekon A-nuorten Suomen mestaruutta keväällä 1998. Tuon kevään jälkeen TPS:n nuorille on neljästi ripustettu hopeaa kaulaan, mutta kultaa ei ole Aurajokeen tullut huuhdottavaksi. Tänä keväänä Mikko Rantasella, Julius Vähätalolla, Martin Bergerillä ja muulla joukkueella on mahdollisuus tuoda jälleen Anuorten Suomen mestaruus pitkän tauon jälkeen Turkuun. A-nuorten finaalisarja pyörähtää käyntiin lauantaina. Päävalmentaja Mikko Haapakoski on menestyksekkään pelaajauran lisäksi ollut muun muassa Oulun Kärppien valmennuksessa voittamassa aikuisten SM-kultaa. Hän näkeekin TPS:n nuorissa selkeitä voittajajoukkueen piirteitä. – Mikä on merkittävää, että luonnetta tältä joukkueelta löytyy. Halua voittaa ja rohkeutta pelata löytyy joukkueesta valtavasti. Yhdessä taistellaan, eikä pelätä mustelmia, Haapakoski kehuu. LUONNETTA pudotuspelien aikana on tarvittu. Toistaiseksi Palloseuran otteet ovat olleet vuoristorataa. Parhaimmillaan TPS on ollut kaukalossa dominoiva, mutta usein varsinkin otteluiden ensimmäiset erät ovat olleet vaikeita. – Kurinalaisuus ja keskittyminen ei ole nuorilla pojilla kestänyt aina ihan 60 minuuttia. Ollaan muutamassa pelissä jännitetty alussa. Uskon, että kun finaaleihin lähdetään jännittämiset on jännitetty, Haapakoski miettii. Sekä puolivälierissä Kärppiä vastaan että välierissä Bluesia vastaan TPS:lla oli omat vaikeat hetkensä. Kärppiä vastaan TPS oli kahteen otteeseen kuilun reunalla. Kärpät johti sarjaa parhaimmillaan otteluvoitoin 2–0. Sekä Kärppiä että Bluesia vastaan katkaisupeleissä TPS nousi voittoon kahden maalin takaa. – Tämäkin joukkue on kasvanut matkan varrella, mikä on menestyvän joukkueen merkki. Kärppäsarja oli isoin kasvun paikka tälle joukkueelle. Varmaan Blues-sarjan vaiheistakin saatiin ammennettua, Haapakoski miettii. TÄNÄ keväänä TPS:n A-nuorten menestyksellä on poikkeuksellisen iso merkitys koko kaupungin kiekkoväelle. TPS:n edustusjoukkueen kausi oli jälleen kerran synkkä ja Tutonkin kausi päättyi ennen mitalipelejä. Yleisö onkin löytänyt menestyvät juniorit hyvin. Bluesia vastaan ratkaisevassa semifinaalissa oli yli 3 000 katsojaa. Finaaleissa yleisöä on odotettavissa Turkuhallin lehtereille vielä enemmän. – Yleisömäärä kertoo sen, että jääkiekko kiinnostaa. Kaupungissa on aika monta ihmistä, jotka haluaisivat olla poikien housuissa. Joukkue on tämän ansainnut. Nyt pitää vaan osata nauttia finaaleista. Menestyksen merkit ilmassa TPS:n A-juniorit ovat kasvaneet henkisesti matkalla finaaleihin TPS:n A-nuorten vaikea tie finaaleihin on hitsannut joukkueen tiiviiksi nipuksi. Joukkueella on kaikki mahdollisuudet palauttaa A-nuorten mestaruus Turkuun pitkän tauon jälkeen. Ville Klami
11 A AMUSET Lauantai 21. maaliskuuta 2015 Puhelin, sähköposti vai some? Mikä on pääasiallinen viestintävälineesi? MAAILMALLA suosiota niittävä TEDx -tapahtumakonsepti nähdään jälleen loppuvuodesta Turussa. TEDxTurku 2015 tarjoaa mieleenpainuvia puhujaelämyksiä teemalla ”Imagine if…” uuden taustatiimin voimin. Ensimmäinen TEDxTurku järjestettiin vuonna 2013, jolloin Esko Valtaoja esitteli mielenkiintoisia taivaankappaleita ja Timo Santala kertoi Ravintolapäivän synnystä. www.tedxturku.com TEDxTurku saa jatkoa SEITSEMÄN suomalaista fysioterapiayritystä perustaa yhdessä pääomasijoittaja Vaaka Partnersin kanssa Suomen suurimman fysioterapiaketjun. Uuden Fysios-ketjun liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa. Ensi vaiheessa yritykseen kuuluu 27 toimipistettä 14 paikkakunnalla, ja se työllistää 130 fysioterapeuttia. Turusta mukaan lähtee Ortopedinen Kuntotalo Apex. Jäsenyritykset jatkavat toistaiseksi toimintaa entisillä nimillään. Fysios kehittää uutta eHealth-palvelua, jolla palvellaan asiakasta myös vastaanottokäyntien välissä. – Haluamme olla mukana terveysteknologian murroksessa. Tulevaisuudessa meillä on käytössä työkaluja, joiden avulla olemme paremmin asiakkaan tavoitettavissa. Teknologia ei korvaa fysioterapeuttia, mutta sillä varmistamme, että asiakas saa riittävästi tukea ja apua juuri silloin, kun hän sitä tarvitsee, toteaa johtaja Pasi Syrjä. Fysios aikoo laajentua erityisesti yritysostojen avulla. Fysioksen tavoitteena on auttaa puolta miljoonaa suomalaista vuoteen 2020 mennessä. Kuntotalo Apex isoon ketjuun Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TYÖ & TALOUS ILKKA LAPPI VAIKKA niin suuret kuin pienetkin yritykset tänä päivänä toimivat entistä enemmän verkossa, kasvokkain tapahtuvalle verkostoitumiselle on edelleen vankka tarve. – Ihmiset kuitenkin tekevät edelleen kauppaa ihmisten kanssa, se on fakta. Oikeastaan digimaailmassa elettäessä kasvotusten tapahtuvien kumppanuussuhteiden merkitys vain korostuu. Kasvokkain luodaan elintärkeä pohja potentiaalisten asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa, toteaa Mahon Digitalin Saija Mahon. – Internetissä emme tiedä kenen kanssa olemme todellisuudessa tekemisissä ja internetin kautta ei voi välittää luonnetta, hymystä ja kehonkielestä puhumattakaan, Mahon jatkaa. Hänen mukaansa verkostoituminen on keskeistä yritykselle koosta riippumatta. – Pienistä firmoista kasvaa isoja verkostoitumisen avulla. Isoista yrityksistä kasvaa vielä isompia verkostoitumisen avulla. Se on työkalu, joka on jokaisen ulottuvilla. KASVOTUSTEN tapahtuvien kontaktien tärkeydestä elävä esimerkki on Mahonin 2013 perustama The Caviar Club. Neljännesvuosittain Turussa järjestettävissä verkostoitumisilloissa osallistujamäärä on kasvanut tasaisesti. Nykyään illoissa on toista sataa osallistujaa. Caviar Club syntyi aikanaan Mahonin omasta tarpeesta. – Olen asunut Englannissa viimeiset 15 vuotta, joten minulla ei ollut vahvoja tukiverkostoja Suomen liike-elämässä. En löytänyt itselleni ja tiimilleni sopivia joustavia, säännöllisiä ja tehokkaita verkostoitumistapahtumia paikallisesti, joten päätin rakentaa oman konseptini, joka täyttäisi tarpeemme ja antaisi muillekin yrityksille joustavan alustan tutustua paikallisiin tekijöihin, Mahon kertoo. Illoissa vierailevat yritysmaailman ammattilaiset ja tuntijat eivät vain esitelmöi vaan heitä haastatellaan aktiivisesti. Lavalla puhujina on nähty muun muassa Leevi Parsama, Ilkka Kanerva ja Lauri Sipilä. TAPAHTUMAT on myös teemoitettu ajankohtaisin aihein. Caviar Clubissa yritysten verkostoitumisen ytimessä on interaktiivisuus, jolla tavoitellaan jatkuvuutta. – Iltojen jälkeen aktiivinen kommunikointi jatkuu myös. Keskustelu jatkuu verkossa, sosiaalisessa mediassa ja uutiskirjeiden kautta. Mikään ei jää vain neljän seinän sisään, Mahon toteaa. – Tilaisuuksissamme on myös aina speed dating -tyyppinen verkostoitumiskulmaus. Käyntikortteja vaihdetaan tositarkoituksella. Myös tässä pyrimme varmistamaan jatkumon tapahtuman jälkeen. Jatkuvuus näkyy myös siten, että monet Caviar Clubilla vierailleet yritykset ja yrittäjät osallistuvat iltoihin kerta toisensa jälkeen. – Olemme saaneet paljon positiivista palautetta siitä, että verkostoitumisen tapahtumasarja on säännöllinen. Se auttaa Turun talousalueen verkostoitumista ja auttaa hyödyntämään jo olemassa olevia tietoja ja taitoja. Luottamus syntyy kasvotusten Henkilökohtainen kontakti yhä voimissaan verkostoituessa Caviar Club -illoissa liikemaailma kohtaa rennoissa tunnelmissa. Saija Mahon
12 A AMUSET VIIHDE Lauantai 21. maaliskuuta 2015 SISKO tahtoisin jäädä on keväällä 2014 perustetun Hirvensalon nuorisoteatterin ensimmäinen näytelmä. Marja Pyykön ohjaamaan elokuvaan pohjautuva näytelmä kertoo kahden tytön ystävyydestä ja murrosiän kasvukivuista. Kyseessä on ensimmäinen elokuvasta tehty teatterisovitus. Sisko tahtoisin jäädä -näytelmän ensi-ilta on 29. maaliskuuta Hirvensalon nuorisotalo Moose’sissa. Kasvukipuja teatterissa SUSHIMESTARI Jiron unelma on dokumenttielokuva (nykyään jo lähes 90-vuotiaasta) Jiro Onosta, jonka sushiravintola Sukiyabashi Jirolla on kolme Michelin-tähteä ja kuukausien mittainen jonotuslista. Jiro on lähes mysteerimäinen mies, jolle ei kelpaa vain paras, vaan täydellinen. Elokuva luo kiinnostavan katsauksen paitsi sushiin myös japanilaiseen työkulttuuriin. Kuvaavin on kohtaus, jossa yksi ravintolan kokeista kertoo yrittäneensä valmistaa täydellistä tamagoa (munakasta) satoja, kenties tuhansia kertoja. Kun Jiro kerran kehui lopputulosta “ihan hyväksi”, kokki liikuttui kyyneliin. Yle Teema näyttää Sushimestari Jiron unelman 21.3. kello 21.00. Kenelle: Kaikille, jotka haluavat nähdä, kuinka planeetan parhaat nigirit puristellaan. Arvio: Leppoisa dokumentti kuvaa japanilaista työmoraalia lähes zenmäisellä tyyneydellä. ESA TÖYKKÄLÄ Nigirin salat Joko näit Big Gamen? Mitä pidit? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ESA TÖYKKÄLÄ KUTEN muidenkin yhteisönsä metsästäjien aikoinaan, 13-vuotiaan Oskarin (Onni Tommila) tulee läpäistä aikuistumisriitti ja tuoda metsästä elämänsä ensimmäinen kunnon saalis ilman kokeneempien apua. Samaan aikaan Helsingissä järjestetään G8kokous, jonne myös Yhdysvaltain presidentti (Samuel L. Jackson) on matkalla. Air Force One joutuu kuitenkin terroristien hyökkäyksen kohteeksi ja putoaa Lappiin. Terroristien suunnitelma ottaa takapakkia, kun Oskarista kuoriutuu yllättävän kova suojelija presidentille. Entä miksi tarina sijoittuu Lappiin, vaikka vuoristoisista maisemista selkeästi huomaa, että nyt ollaan jossain aivan muualla? Miksi kone ylipäätään lensi Lapin yllä, jos se oli matkalla Helsinkiin? Miten on mahdollista, että Oskari ja presidentti selviävät hengissä paetessaan pakastimessa, joka poukkoilee rajusti alas jyrkkää mäkeä ja päätyy lopulta veteen? VASTAUS on, että Big Gamessa näillä asioilla ei ole mitään merkitystä, ja juuri niin on hyvä. Jalmari Helander on ohjannut elokuvan, joka pyllistää fysiikan laeille ja kumartaa 80-luvun toimintaelokuville. Haastatteluissa hän on pariinkin otteeseen kertonut hämmästelevänsä ihmisiä, jotka turhautuneesti tuhahtelevat vauhdikkaiden elokuvien “epäuskottaville” kohtauksille. Tässä mielessä Big Game todellakin on Helanderin näköinen elokuva, jonka asenteelle ei voi olla myhäilemättä. Big Game on iso ja upea, juuri niin kuin se lupaakin. Jacksonin ja Tommilan yhteinen aika valkokankaalla toimii niin hyvin, että sitä ei edes huomaa ihmetellä. Suomalaisen lapsinäyttelijän preesens ei jää kertaakaan amerikkalaisen veteraaninäyttelijän jalkoihin. Big Gamea vaivaa lähinnä hitaus tietyissä kohdissa. Välillä piipahdetaan Pentagonissa, jossa on täysi tilanne päällä presidentin pelastamiseksi. Kohtauksille on ilman muuta paikkansa tarinassa, mutta niiden aikana ehtii jo ikävöidä elokuvan Lappia, jonne toki aina seuraavaksi siirrytäänkin. Brittikonkari Jim Broadbent on Pentagon-kohtausten valopilkku. ELOKUVASTA voi tulkita viittauksia niin Die Hardeihin kuin Indiana Joneseihin, mutta meininkinsä puolesta se muistuttaa ehkä enemmän jälkimmäisiä. Big Game on seikkailuelokuva, jossa luodit ja one-linerit alkavat viuhua kunnolla vasta jälkipuoliskolla. Ja tämä voi kuulostaa jääviltä, mutta menkööt: tuntuu aivan mahtavalta, että Big Game on suomalainen elokuva. Yhdessä kohtauksessa on Jorma Tommila ja Risto Salmi, seuraavassa Samuel L. Jackson ja Ray Stevenson. Kylmät väreet hiipivät silkasta ylpeydestä. Isoa riistaa Big Game kumartaa ilahduttavasti kasaritoiminnalle Yhdysvaltain presidentti (Samuel L. Jackson) ja 13-vuotias Oskari (Onni Tommila) joutuvat kiipeliin Lapissa. Stephanie Kulbach ( k ää j läh
2 Lauantai 21. 3. 2015 SATO Vuokraus ja myynti P. 0201 34 4185 | Brahenkatu 20, 20100 Turku SATO OmistusKoti Puhelujen hinnat Suomessa: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti. Sovi aika esittelylle! Autohallipaikka alk. 22 500 €. Oma tontti. Energialuokka C2007 As. 675, 8. krs, 3h+k+s, 83,5 m2 mh. 149 826 €, vh. 448 900 € AS. OY TURUN FREGATINRANTA UNIONINKATU 18, 20810 TURKU Telakkarannassa yhdistyvät kaupunkiasumisen parhaat puolet ainutlaatuiseen merenläheiseen ympäristöön. Tyylikkään moderneista kodeista on näkymät Aurajoelle. AS. OY KUPITTAAN PEIPPO TAHKONKUJA 1, 20520 TURKU Upea, valoa tulviva terassiasunto talon ylimmässä kerroksessa Kupittaanpuistossa. Pintamateriaalit ovat raikkaan vaaleat ja varusteet laadukkaita. Muuttovalmiita koteja kaupunkilaisille 4h+k+s+khh, 118,5 m2 mh. 371 452 €, vh. 698 800 € 3h+k+s, 81,5-85 m2 mh. alk. 120 693 €, vh. alk. 355 500 € 2h+k+s, 65 m2 mh. 210 342 €, vh. 389 900 € Autohallipaikka 25 000 €. Yhtiön oma tontti. Energialuokka A2007
15 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 21. maaliskuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? JULKAISIMME 14.3. lehdessä Nostalginen Turku -juttusarjassa kuvan, jossa oli katunäkymää vuoden 1964 Linnankadulla. Maisemat ovat siitä jonkin verran muuttuneet, ja kysyimmekin lukijoilta, mikä risteys oli kuvassa. Vastauksia tuli useita, joskaan kaikissa ei oltu risteyksestä yhtä mieltä. Myös Koulukadun kulmaa ja Kristiinankadun risteystä ehdotettiin. Seuraavassa oikeaan osuneita: KUVA on Linnankatu 10:stä (Svenska Gården Verdandi). Aurakadun kulman puutalojen paikalla on nykyään parkkipaikka ja osa on puistoa. Kivitalo saneerattu 80-luvun puolessavälissä ammattitaitoisesti, eikä vieläkään tarvetta korjailla. AULIS VIRTANEN KUVAN täytyy olla Linnankadun ja Aurakadun kulmasta. Kaupungintalon puistossa näkyvä puutalo purettiin vuonna 1964, joten se sekä torille päin kääntyvät ratikkakiskot hämäävät voimakkaasti. Tarkasti katsoen kiskojen päällä ei näy johtimia, joten kiskot eivät kaiketi kuuluneet enää senaikaisiin linjastoihin, joita itse muistelen. ARTTU VASEMMALLA on nykyään muun muassa kahvila Fontana. SINIKKA MARJANEN RISTEYKSEN kulmassa on nykyään ”puisto”, jossa hirsilato ja puuhäkkyrä. Mielenkiintoinen kuva siinä mielessä, että tuon ajan aloittelevana automyyjänä tunnistan kaikki kuvassa näkyvät ajoneuvot. Nykyään ei se onnistuisi. JARKKO KOSKINEN Risteys ennen ja nyt TS-arkisto Linnankadun ja Aurakadun risteys vuonna 1964 ja 2014. Google Maps TURUN taudista on tullut uusi ”päivitys”, kun kaikki vanhat talot on jo purettu pois. Tänä päivänä kaavoitetaan puistot täyteen rakentamista, vaikka kaikki tutkimukset osoittavat että viheralueet parantavat asukkaiden terveyttä ja nostavat asuinalueiden arvostusta. Esimerkiksi Vasaramäen alueelle on kaavoitettu pienen ajan sisällä kaksi kerrostaloaluetta ja heti Petreliuksen puolelle kolmas. Kaikki mäntyvaltaisiin kallioisiin puistometsiin, jotka ovat juuri niitä edullisesti hoidettavia virkistysalueita ja koko kaupungin kannalta maisemallisesti merkittäviä sisääntuloväylien viheralueita. Nyt parhaillaan halutaan tuhota omakotitaloalueen keskellä oleva pieni idyllinen puisto neljällä omakotitontilla. Ainoa tilkku jossa pitää minkäänlaisia yhteisöllisiä tapahtumia tai oleskella. Muu osa puistoa on kapeaa läpikulkupuistoa ja siihen ei toivottavasti yritetä kaavoittaa koskaan. Muissa maissa täydennysrakentaminen ohjataan muulta toiminnalta vapautuneille maille. Turussakin olisi kyllä kaikenlaista jättömaata ja teollisuudelta vapautuvaa maata, jos niitä vaan uskallettaisiin käyttää. Ilmeisesti asukkailta on helpompi viedä oikeuksia kuin gryndereiltä ja yrittäjiltä. Hyvävelijärjestelmä ei suojele kaupungin asukkaita, vaan kaiken maailman keskustan tuntumassa majailevia romukauppiaita, jotka eivät suostu muuttamaan varta vasten yrityksille kaavoitetuille ja alueille. Eikö joku voisi ottaa selvää ihan lukuina, kuinka paljon Turussa on viime vuosina kaavoitettu puistoihin ja muille viheralueille? Kaupunkien tiivistämisen ja kustannustehokkuuden nimissä tuhotaan kaupungin virkistysalueita, eikä kukaan laske mitä sen seuraukset maksavat. Entinen vehreä ja kaunis Turku on kohta muisto vaan. Talot menivät jo, ei anneta puistojenkin mennä. ANONYYMI ASUKAS Turun tauti 2.0 OLET ulkomaisella lentokentällä lähdössä takaisin Suomeen. Miten löydät oikean portin? Ei siinä näyttötauluja tarvita. Riittää, kun etsii sen portin, jolla ihmiset jonottavat hyvissä ajoin ennen portin aukeamista. Suomalaiset tykkäävät jonottamisesta. Ja ennen kaikkea odottamisesta. Pankkien, kauppojen ja virastojen eteen muodostuu joka aamu heterogeeninen odottajien joukko, jotka haluavat hoitaa asiansa nopeasti. Aikainen lintu nappaa madon. Suomalaisen odottamisen ja jonottamisen keidas ovat linja-autot. Harmi vain, että suomalaiset eivät osaa jonottaa. Suomalainen jonotus on tunkemisen kulttuuri. Bussiin tungetaan hulvattomana avopallona, kun kulkuväline pysäkille kurvaa ja sama meno jatkuu, kun ollaan jäämässä pois. Pahimmillaan ihmiset jonottavat useita pysäkkejä ennen omaa pysäkkiään bussin käytävillä, jotta pääsevät tunkemaan ovelle hyvissä ajoin. Syystä tai toisesta tunkemisen kulttuuri on sitä vahvempi mitä lähempänä keskustaa ollaan. Kauppatorilla varsinkin ruuhka-aikoina vallitsevat viidakon lait. MIHIN teillä on kiire? Onko bussikuski joskus lyönyt ovet kiinni ennen kuin olette päässeet ulos, eikä ole pyynnöstä huolimatta suostunut päästämään teitä ulos? Tai onko bussi lähtenyt pysäkiltä otettuaan vain puolet tunkijoista sisään? Itse olen ainakin aina päässyt bussiin. Toki pitäähän terveiden ihmisten tunkea väkisin ensimmäisten joukossa bussiin, ettei istumapaikat vaan lopu. Tai jos vielä huonompi tuuri käy, sitähän joutuisi istumaan jonkun toisen vieressä. Siinähän olisi sekin vaara, että se toinen sattuisi sanomaan jotain keskusteluksi tulkittavaa esimerkiksi säästä. Eihän siinä voisi ollenkaan keskittyä tärkeisiin keskusteluihin sosiaalisessa mediassa. ILKKA LAPPI Tunkemisen kulttuuri