Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 | Nro 32 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Vuoden opinto-ohjaaja Petri Niemi antaisi numeron opinto-ohjauksesta, jotta oppilaat pohtisivat uraa vakavasti. Kaupunki s. 8 Vuoden opo jakaa vastuuta Mira Niittymäki vaalii karjalaisia sukujuuriaan Turun Karjala-seuran puheenjohtajana. Elämä&tyyli s. 16 Väkevät juuret Heli Pennanen tuo kutsut kotiovelle. Merirosvot, sirkus ja prinsessat säilyttävät suosionsa aina. Juhlan aika s. 18 Juhlat laatikossa Li Andersson kärkinimi valtaosassa Turun äänestysalueita. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 AAMUSET 2
3 Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 22.4.2015 Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 KESKUSTA oli eduskuntavaalien suurin voittaja myös Varsinais-Suomessa, mutta suurissa kaupungeissa se ei ole merkittävä tekijä. Kokoomus ja erityisesti demarit kärsivät tappion. Vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset etenivät. Li Andersson oli vaalien ilmiö ja äänikuningatar. Perussuomalaiset vyöryttävät betonilähiöitä, jotka ovat vanhoja vasemmiston linnakkeita. Idän jälkeen on vuorossa länsi. Varissuon ja Lausteen lisäksi perussuomalaiset ovat suurin puolue myös Runosmäessä ja Halisissa. Vasemmisto on silti lähiöissä edelleen yhteenlaskettuna suurempi voima kuin perussuomalaiset. Vielä merkityksellisempää on osattomuuden tunteen kasvu. Äänestämättä jättäminen ei välttämättä ole protesti. Se voi olla myös merkki tyytyväisyydestä. Ei ole tarvetta vaikuttaa. On silti oireellista, että Pansion kirjastolla vain hiukan yli puolet, 55,3 prosenttia, äänioikeutetuista äänestää, kun Wäinö Aaltosen koululla äänestysprosentti on 80,7. KOULUTETTUJEN ja hyvätuloisten alueilla äänestetään ja kokoomus korjaa hedelmät. Se sai Wäinö Aaltosen koululla 40,2 prosentin kannatuksen. Pansion kirjastossa ykköspuolue oli perussuomalaiset 34,8 prosentin kannatuksella. Alhaisen äänestysprosentin alueissa on valtava potentiaali, mutta pystyykö mikään poliittinen voima sitä koskaan täysin mobilisoimaan? Osattomuuden tunne näyttää leviävän myös seutukuntiin. Turun seutu äänesti aktiivisimmin (72,1 %) ja nappasi 14 Varsinais-Suomen 17 kansanedustajan paikasta. Muille jäi vain murusia. Muita seutukuntia edustavat enää salolainen Katja Taimela (sd.), sauvolainen Esko Kiviranta (kesk.) ja loimaalainen Olavi Ala-Nissilä (kesk.). Kehityksen näkee Vakka-Suomen alhaisessa äänestysprosentissa (66,6). VAKKA-SUOMESSA ei enää uskota, että ”omat” pystyisivät nousemaan Arkadianmäelle. Seuraus tiedetään. Alue jää vaille edustusta. Vastaava vaara sisältyy myös kuntaliitoksiin, se on syytä tiedostaa. Reuna-alue kokee jäävänsä syrjään ja passivoituu. Se ei ole tarkoitus eikä tavoite. Ei saa olla. LASSE VIRTANEN Perussuomalaiset vyöryttää lähiöitä PITÄISIKÖ Suomen muuttaa maahanmuuttopolitiikkaansa? PERHEENTUPA: Iso ratkaistava kysymys on, missä vaiheessa on meillä on tarpeeksi maahanmuuttajia. Lähtömaiden kannalta ongelmana on lisäksi se, että yleensä lähtevät ovat verrattain hyvässä asemassa, mutta eivät täällä pääse välttämättä kiinni uuteen yhteiskuntaan. Meidän pitäisi auttaa lähtömaissa olevia. ANDERSSON: Kaikki turvapaikanhakijat eivät ole sellaisessa asemassa, että he voisivat jäädä. Tai sitten esimerkiksi korkean työttömyyden vuoksi ei ole edellytyksiä jäädä. Tällaisissa maissa pystyttäisiin auttamaan järkevämmällä kehitysyhteistyöpolitiikalla, kauppapolitiikalla ja ilmastopolitiikalla. Mutta siirtolaisuutta ei voi täysin lopettaa. CP: Jos halutaan täysin vapaata liikkumista, niin siinä kaivetaan myös kansallisvaltion perustaa. Sitten meillä ei enää ole kansallisvaltiota. Se olisi ristiriitainen tilanne, koska näen kansallisvaltion olennaisena yleisen hyvinvoinnin kannalta. LA: Täysin vapaata liikkuvuutta tärkeämpää olisi Euroopan käytäntöjen uudistaminen esimerkiksi selkeiden kiintiöiden avulla. CP: Miten määrittelisit ne? LA: Ne voisivat olla esimerkiksi suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. CP: Siitä tulisi systeemi, jossa joka maassa olisi vähintään kymmenen prosenttia maahanmuuttajia. Eikö se ole aika erikoinen ajatus? LA: Myös nykyjärjestelmä on erikoinen rakenteeltaan. Se on täysin epäoikeudenmukainen kaikkien kannalta. Toinen hyvä parannuskeino olisi se, että Eurooppaan luodaan enemmän laillisia tuloväyliä esimerkiksi humanitaarisen viisumin avulla. Se antaisi mahdollisuuden tehdä alustava arvio jo lähtömaassa ihmisen tai perheen onnistumisen mahdollisuuksista uudessa maassa. CP: Eikö tuo juuri aja jakautumiskehitystä, jos kuormitetaan meidän maatamme ihmisillä, jotka eivät pysty tuottamaan varhaisessa vaiheessa yhteiskunnalle mitään? Silloinhan pienempi osa maksaa yhä suuremman osan elämisen. En usko, että me pystymme niin positiivista kansalaisidentiteettiä luomaan, että maahanmuutto olisi täysin ongelmatonta koko kantaväestön mielestä. SEURAAVAN pääministerin Juha Sipilän (kesk.) El Kamina -auto kulkee koivupilkkeellä. Se syö sadalla kilometrillä 40 kiloa puuta. Hyvä lääke Suomelle. Pökköä pesään. INTER aloitti jalkapallokauden mukavasti. Hyökkäysvoimaa piisaa. Joukkue latoi viikon siäsllä kolmessa ottelussa 11 maalia. Joukkueessa on syvyyttä ja mielenkiintoisia pelaajia, kuten Vahid Hambo ja Kaan Kairinen. HUUHKAJAT liihottavat Turkuun kesäkuussa. Olisikohan joulukuusi jo hakattu polttopuiksi mittumaarin kynnyksellä? Tack… …nej tack! VAALITULOS herätti somessa kuumia tuoreeltaan kuumia tunteita. Protestoijat vain unohtivat, että demokratiassa vaalitulos on aina oikea. KIEKKO-TPS teki kahden miljoonan euron tappion viime kaudesta. Puheet olivat suuria ennen viime kautta. Ja toiveet. Saa nähdä onko sordiino päällä vai takki auki, kun seuraava kausi lähestyy. KUU kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään. Haarapääsky nähtiin jo viime keskiviikkona Naantalissa, räystäspääsky lauantaina Paraisilla. Onko kesää näkynyt? a vi äsN DEBATTI Kenttäharmaa CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja valtuustoryhmän pomo Turussa. Punavihreä
5 Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 Oliko vaalitulos yllätys? Mikä yllätti eniten? Mikä oli pettymys? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina Kupittaalle sijoittuvan palloiluhallin asemakaavamuutoksen ja hallin hankesuunnitelman. Ne hyväksyttiin yksimielisesti. Halli aiotaan rakentaa 12,5 metriä korkeana ja 2 500 katsojan katsomolla varustettuna. Päätökset toteutuksesta voidaan tehdä loka– marraskuussa. Rakentaminen voisi alkaa ensi vuonna. Hallin pitäisi olla valmis loppuvuonna 2017. Palloiluhallille hyväksyntä TARINOIDEN kertominen on ikiaikainen viestinnän muoto. VarsinaisSuomen tarinaniskennän mestaruuskilpailu järjestetään Aboa Vetus & Ars Nova -museossa tiistaina 28. huhtikuuta kello 18. Illan juontajana on nukketeatteritaiteilija Timo Väntsi. Tuomaristoon kuuluvat folkloristi Pasi Enges Turun yliopistosta, folkloristiikan opiskelija Teemu Tuovinen Aboa Vetus & Ars Nova -museosta ja Suomen Elämäntarinayhdistystä edustava fil. yo ja kuvataiteilija Janne Aakko. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Kertojaksi voi ilmoittautua kuka tahansa. Kilpailussa kerrotaan enintään seitsemän minuutin mittainen omakohtainen tarina. Tarinan pitää pohjautua itse koettuun, perheessä tai lähipiirissä tapahtuneeseen tositarinaan, jota ei ole aikaisemmin julkaistu tai esitetty julkisesti. Kilpailussa edellytetään perinteistä, suullista tarinankerrontataitoa ilman rooliasuja tai muuta rekvisiittaa. Tarinaniskennässä etsitään mestaria LASSE VIRTANEN EDUSKUNTAVAALIEN suurin häviäjä oli SDP. Sen valtakunnallinen tulos oli kautta aikain huonoin. Sitä tulos oli myös Varsinais-Suomessa, jossa puolue menetti 4,0 prosenttiyksikköä kannatuksestaan ja putosi kakkospaikalta sekä perussuomalaisten (19,3 %) että keskustan (16,2) taakse. Demareita kannatti enää 15,6 prosenttia varsinaissuomalaisista, mutta paikoissa se tarkoitti vain yhden menetystä. Paikan nappasi itselleen vaalivoittaja keskusta. Kärkipuolue kokoomus on sekin menettänyt kaksissa vaaleissa melkoisen osan kannatuksestaan, mutta on edelleen maakunnassa suositumpi kuin koko maassa (21,0). Vielä hurjempi pudotus oli Turussa, jossa puolue menetti kannatuksestaan lähes neljänneksen eli 4,7 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitto on Turussa nyt suurin piirtein yhtä suuri kuin SDP. Pudotus oli dramaattinen myös demarien entisessä vahvassa linnakkeessa eli Salon seudulla, jossa takapakkia tuli peräti 5,4 prosenttiyksikköä. Demarit ja kokoomus luisuivat alamäkeä jo toisia vaaleja peräkkäin. Perussuomalaiset on noussut äkkiylläköllä isoksi puolueeksi ja keskusta palaa entisille kannatusluvuille, mutta on pienempi Varsinais-Suomessa kuin muualla maassa yleisesti. Keskusta lisäsi eniten kannatustaan Turun seudulla, kun Turkua ei lasketa mukaan. Kannatus kasvoi kuudella prosenttiyksiköllä. Kannatus on kuitenkin vahvinta Loimaan seudulla (36,5 %). Vasemmistoliitto on vakiinnuttanut kannatuksensa maakunnassa noin kymmeneen prosenttiin. Vihreät nousi nyt sen kantaan. RKP on tasaisesti noin viisi prosenttia eduskuntavaaleista toiseen. Demarit romahtivat Varsinais-Suomessa UUTISANALYYSI KOKOOMUS säilytti asemansa suurimpana puolueena sekä VarsinaisSuomessa, mutta selkeä vaalitappio niskassaan. Keskusta oli suurin voittaja, mutta suuri muutos oli se, että perussuomalaiset vyöryttivät Turussa betonilähiöitä. Demarit romahtivat, myös entisissä linnakkeissaan. Vaalien ilmiö oli silti Li Andersson (vas.). Vasemmistoliitto ei yltänyt suurimmaksi puolueeksi yhdelläkään äänestyspaikalla Turussa, mutta Andersson oli silti 53:stä äänestysalueesta 43:lla ääniharava. Suurin ääniosuus oli Nummenpakan koululla, 14,5 prosenttia. Punainen aalto pyyhkäisi ja Andersson oli vaalipiirin ykkönen 15 154 äänellä. Vasemmistoliitto on Turussa nyt yhtä suuri voima kuin sosiaalidemokraatit. Petteri Orpo (kok.) oli ykkönen viidellä äänestyspaikalla, muun muassa Wäinö Aaltosen koululla, jossa kokoomus otti peräti 42,0 prosenttia äänistä. Yhden ykkössijan saivat Ilkka Kanerva (kok., Teräsrautelan koulu), Mika Maaskola (sd., Pääskyvuoren koulu), Eeva-Johanna Eloranta (sd., Runosmäen nuorisotalo), Ville Tavio (ps., Moision koulu) ja Annika Saarikko (kesk., Paattisten koulu). Maria Lohela (ps.) jakoi ykköspaikan Anderssonin kanssa Varissuon koululla. KOKOOMUS menetti Turussa 0,8 prosenttiyksikköä kannatuksestaan, mutta oli silti suurin puolue 31 äänestysalueella. Perussuomalaiset ottivat kärkipaikan 17 äänestysalueella. Perussuomalaisen sinikeltaisia ovat muun muassa Varissuo, Lauste, Halinen ja myös Runosmäki eli entiset vasemmiston tukialueet. Perussuomalaiset saivat vahvimman kannatuksen Pansion kirjastolla, jossa ääniosuus kipusi 34,8 prosenttiin. Demariromahdus, 4,7 prosenttiyksikön menetys Turussa, tarkoitti sitä, että puolueelle jäi kärkipaikka vain kolmella äänestysalueella, muun muassa Liinahaan vanhainkodissa. Demarien vahvin alue on edelleen Punainen aalto pyyhki Li Andersson vaalien ilmiö, kokoomus yhä suurin, perussuomalaiset vyörytti lähiöt Li Andersson oli ykkönen 41 äänestysalueella Turussa. Jane Iltanen Runosmäki, jossa sai se sai noin 24 prosenttia äänistä. Se on joutunut kuitenkin päästämään perussuomalaiset edelleen. Vihreille jäi yksi kärkipaikka (Nummenpakan koulu), samoin keskustalle (Paattisten koulu). Turkulaiset tiukensivat otettaan vaalipiiristä. Varsinais-Suomen 17 kansanedustajasta vain kolme edustaa muita seutukuntia kuin Turkua. Katja Taimela (sd.) on salolainen, Esko Kiviranta (kesk.) sauvolainen ja Olavi Ala-Nissilä (kesk.) loimaalainen. Loput ovat turkulaisia, myös Ritva ”Kike” Elomaa (ps.), joka on kirjoilla Maskussa, mutta joka on Turun Perussuomalaisten jäsen ja lietolainen Anne-Mari Virolainen (kok.), joka muistaa muistuttaa, että on syntyperäinen turkulainen. TURKULAISUUSASTE lisääntyi, kun raisiolainen Jyrki Yrttiaho (vr.) jäi pois eduskunnasta, turkulainen kaupunginvaltuutettu Saara-Sofia Sirén (kok.) syrjäytti halikkolaisen Pertti Hemmilän (kok.) ja perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Ville Tavio nappasi paikan marttilalaiselta Lauri Heikkilältä (ps.). Edustajakaarti myös nuoreni samalla merkittävästi. Varsinais-Suomen kansanedustajista yhdeksän istuu Turun kaupunginvaltuustossa ja kolme on entistä kaupunginvaltuutettua. LASSE VIRTANEN KANSALLISENA veteraanipäivänä 27. huhtikuuta tulee kuluneeksi 70 vuotta Lapin sodan päättymisestä. Tapahtuman muistoksi Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Reserviläisliitto järjestävät yhteisen, koko valtakunnan kattavan seppeleenlaskun. Tavoitteena on laskea seppeleet mahdollisimman monelle Suomen yli 600 sankarihaudasta. Veteraanijärjestöjen toivomuksesta Reserviläisliitto kantaa johtovastuun tapahtumasta. Varsinaiset seppeleenlaskut toteutetaan järjestöjen paikallisten yhdistysten ja osastojen voimin. Varsinaiset laskijat ovat pääosin sotien veteraaneja. Yhteisen seppeleenlaskun tavoitteena on myös siirtää veteraaniperinnettä ja -tietoisuutta nuoremmille suomalaisille. Laskutapahtumiin ovat kaikki tervetulleita. Erityisesti paikalle toivotaan koululaisia ja nuorisoa. Seppele jokaiselle sankarihaudalle
7 Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA KEVÄÄN ensimmäiset pääskyt ovat saapuneet Suomeen. Haarapääsky nähtiin viime viikon keskiviikkona Naantalissa. Viikonloppuna haarapääskyjä havaittiin jo viidessä eri paikassa. Räystäspääskyjä nähtiin perjantaina Paraisilla. Ppääskyt eivät saapuneet poikkeuksellisen aikaisin. Haarapääskyn ensihavainto oli 2000-luvun myöhäisin. Joinakin vuosina haarapääskyjä on havaittu jo maaliskuun lopulla. Haarapääsky jo Naantalissa MITEN voi tulla aikuiselle mieleen soittaa hätänumeroon, kun pikkupojat heittelevät multakokkareita autojen päälle sen sijaan, että menisi itse ojentamaan lapsia? Mitä tämä kertookaan nykyajasta? SARI JÄRVINEN JOKA lantti liikaa maksetuista päivähoitomaksuista takaisin välittömästi. Ei kaupassakaan tarvitse kuin mainita kassaneidille ”väärästä hinnasta” niin asia hoidetaan. Jos kyseinen asia on ”tasapuolisuutta” on ilmeistä että tempulla on rahastettu jo monia muitakin perheitä!? Tässä on pointti joka kannattaisi kaikkien turkulaisten varmistaa välittömästi, kuinka teitä huijataan maksamaan tietämättänne liikaa. Alkakaa porukalla vaatia rahoja takaisin, keinolla millä hyvänsä. JARI VÄLIAHO VUODEN odotetuin levy on Joensuu Riihimäen Greetings From The Edge Of The World. MINNA PALATESSANI Turkuun vuonna 1999, oltuani kymmeniä vuosia ulkomailla, olin päättänyt asettua Suikkilaan kaksioon. Sen ostin, sinne kannettiin äidin jäämistö ja Ekotorilta ostin jonkun kirjahyllyn. Täällä olen asunut tyytyväisenä kissan kanssa kaikki nämä vuodet. Todellinen unelmaasunto! MAULIKKI Miten nuorten valmiuksia aikuisuuteen ja oman uran löytymistä voisi tukea? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Hallitusneuvottelut ovat alkaneet. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. ESA TÖYKKÄLÄ PUROPELLON koulussa työskentelevä Petri Niemi valittiin helmikuussa vuoden opinto-ohjaajaksi. Niemi sai valintaraadilta kiitosta muun muassa TET-harjoittelun kehittämisestä yhdessä Turun alueen yritysten kanssa. Hän on ollut mukana Turun kaupungin verkkosivuilla sijaitsevan yritysverkosto TET-torin luomisessa. – Yrittäjät ottavat turkulaiset nuoret vastaan oikein hyvin ja suhtautuvat myötämielisesti yhteistyöhön koulujen kanssa, Niemi sanoo. Tällä hetkellä Niemi työskentelee opintovapaalla ja selvittää yläkoululaisten urapohdintaan liittyviä eroja. Yläkoulussa urapohdinta alkaa käytännössä nollasta verrattuna lukioon, ammattikouluun tai korkeakoulutukseen. Niemi ottaa haasteet kiinnostuneena vastaan. – Opon työssä miellytti se, että pystyin keskittymään yhteen asiantuntijuuden osa-alueeseen helpommin kuin luokanopettajana. Tai niin ainakin kuvittelun alussa, sillä onhan oponkin työssä aika monta suuntaa. En ole juuri kauas luokanopettajan alkuperästä päässyt. NIEMI haluaisi kiinnittää opintoohjaamisessa enemmän huomiota oppilaan toimijuuteen. Toimijuudella hän tarkoittaa sitä, että oppilas ottaa urapohdinnassa ohjat vastuullisesti omiin käsiinsä. Jos opinto-ohjaaminen on lähinnä henkilökohtaista neuvontaa opon ja oppilaan välillä, voi vahingossa käydä niin, että päätös uravalinnasta siirtyy enemmän opon kuin oppilaan harteille. Miten opinto-ohjaamista sitten voisi kehittää? Niemen mukaan muun muassa pienryhmäohjaus, vertaistuki ja parityöskentely ovat hyviä työkaluja, joiden avulla urapohdinta siirtyy vähitellen oppilaan omalle vastuulle. Osittain juuri ryhmäohjauksen hyväksi tehdystä työstä Suomen opinto-ohjaajat ry halusi myöntää Vuoden opo -palkinnon Niemelle. – Asetelmalla on oikeasti älyttömän paljon merkitystä, eli millaisia mekanismeja oppitunneilla käytetään. NIEMEN tutkimuksen aineistossa yli puolet yläkoulun oppilaista ilmoitti, että he suhtautuisivat oppilaanohjaukseen koulussa vakavammin, jos sitä arvosteltaisiin numeroilla. Tällä hetkellä oppilaan ohjaaminen on oppiaine, jolle ei ole määritelty hyvän osaamisen kriteereitä. Siksi on myös hankalaa määritellä, millaista oikeastaan on hyvä opintoohjaus. – Urapohdinta on kuitenkin ihan samalla tavalla jäsennettävänä oleva taito kuin esimerkiksi liikunta tai musiikki. Ihan samalla tavalla oppilaanohjausessa pystytään sanomaan, että nämä taidot oppilaalla pitäisi olla, jotta pystyy tekemään hyvän jatkokoulutuspäätöksen. Tulevaisuuteen valmentava Vuoden opo Petri Niemi haluaa parantaa oppilaiden urapohdintaa Vaikka tulevaisuus näyttäytyy monissa puheissa epävarmana, niin ei se oppilaanohjauksen näkökulmasta sitä viime kädessä ole, vuoden opoksi valittu Petri Niemi sanoo. Esa Töykkälä Marja-Liisa Luotonen ILKKA LAPPI TAVOITIMME Suomen Palloliiton Turun piirin piirijohtaja Jouni Koivuniemen tiistaina kello 9.10. Missäs oot? – Turvallisesti työpöydän ääressä. Alkuviikosta oli naisten EMkarsintalohkojen arvonnat. Mitä mieltä olet naisten arpaonnesta? – Mielenkiintoinen lohko on naisilla edessä. Lohko on kova, mutta kahden parhaan joukkoon on realistiset mahdollisuudet. Onko Helmareita mahdollisuus nähdä Turussa karsintojen mittaan? – Toki olemme kiinnostuneita niistäkin otteluista. Pelipaikka on varmaan liitossakin vielä kysymysmerkki. Pelipaikkaan on myös maajoukkueen päävalmentajalla oma sanansa sanottavanaan ja naiset ovat viime aikoina suosineet tekonurmea. Joka tapauksessa tarkoituksemme on saada Turkuun yksi kansainvälinen ottelu per vuosi. Huuhkajat pelaavat Turussa kesäkuussa Viroa vastaan. Taannoin avautui myös alueen seuroille suunnattu laatujärjestelmä. Mistä on kyse? – Laatujärjestelmä on työkalu kaikille seuroille toiminnan kehittämiseen. Tavoitteenamme on havahduttaa seurat huomaamaan, missä he voivat kehittyä ja auttaa sitten niissä asioissa. Milloin laatujärjestelmä pyörii täydellä teholla? – Se pyörii jo. Pilottina mukana olivat TPS, Inter, SalPa ja ÅIFK. Tavoitteenamme on saada kuusi uutta seuraa mukaan jo tämän vuoden puolella, mutta valmiuksia on enempäänkin. Helmareita havitteleva
9 Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 TURUN Uimarit selvisi kolmatta kertaa peräkkäin vesipallon SM-finaaleihin. Semifinaaleissa hallitseva Suomen mestari kaatoi Helsingfors Simsällskapin selvästi otteluvoitoin 2-0. 2. toukokuuta alkavissa finaaleissa Uimarit saa vastaansa vanhan vihollisen Kuhat Helsingistä. Vuodesta 2006 finaaleissa on vain kahdesti pelannut joku muu seura kuin Uimarit ja Kuhat. Finaalisarja alkaa Impivaarassa. Uimarit jälleen SM-finaaleihin TPS:N salibandymiehistö selvitti vaikeuksien kautta paikkansa salibandyn SM-liigassa. Tuskaisen kauden loppumetreillä puheenaiheeksi nousi Palloseuran maalivahti Pyry Luukkonen (kuvassa). Runsas 170 minuuttia nollaa pitänyt veskari teki ennätyksen, joka tulee kestämään pitkään. Toiseksi puheenaiheeksi nousi ensimmäistä kertaa käytössä ollut salibandyn uusittu karsintasysteemi. Mielenkiintoa ja jännitettävää taatusti riitti, kun kausi piteni sarjan tyvessäkin. Katsojien kannalta hyvässä uudistuksessa oli kuitenkin yksi outo piirre. Kun Seinäjoella juhlittiin Suomen mestaruutta, Turussa taottiin vielä karsintaotteluita. Yleensä ”koska aina on ollut niin” on huono perustelu, mutta kevään viimeisten otteluiden kuuluisi olla Suomen mestaruuden ratkaisevat ottelut. ILKKA LAPPI Outo karsintasysteemi Mitä mieltä kiekko-TPS:n vahvistuksista? Nostavatko he Palloseuran suosta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI VAPAAOTTELIJA Teemu Packalenille epätavalliset otteluihin valmistautumiset ovat arkipäivää. Kuusi ammattilaisottelua tappiotta käynyt turkulainen on tasan kerran saanut tanssiparikseen ensimmäisen varmistuneen vastustajan. Ensi lauantaina Kupittaan urheiluhallissa Fight Night Finland 9 -tapahtumassa käytävään otteluun vastustaja löytyi poikkeuksellisen hankalien vaiheiden jälkeen jopa Packalenin mittapuulla. Aluksi vastaan oli tulossa Saul Rogers ja sittemmin Daguir Imavov. Kumpikin jo julkistetuista otteluista kuitenkin peruuntui. Kaiken lisäksi syyt olivat epätavallisia. Rogers teki oharit ja Imavovin matkustusasiakirjat eivät olleet ajan tasalla. Peruuntumiset alkoivat kiristää myös muutoksiin tottuneen Packalenin hermoja. Lopulta vastustajaksi löytyi ranskalainen Suleiman Bouhata. – Viime viikonloppu oli henkisesti todella raskas. Koskaan ei ole mennyt varmistuminen näin myöhään. Nimiä pyöriteltiin todella paljon. Loppuvaiheessa en edes katsonut enää muuta kuin ehdolla olleiden nimien ottelutilaston. Kun ottelu lopulta selvisi, sen huomasi kropassa asti, Packalen toteaa. – Piti vaan luottaa managerin sanaan, että matsi tulee ja valmistautua sen mukaisesti. Viimeiset sparrit on yleensä otettu tulevaa vastustajaa silmällä pitäen, mutta nyt jouduttiin keskittymään normaaliakin enemmän omiin juttuihin, hän jatkaa. ENSIMMÄISEKSI vastustajaksi kiinnitetty Rogers olisi ollut mielenkiintoinen nimi myös sen suhteen, että voitolla Packalen olisi nostanut osakkeitaan myös kansainvälisiä koitoksia ajatellen. Kansainvälisesti ajatellen kaksi kertaa aiemmin Suomessa otellut Bouhata ei ole Rogersin tasoinen nimi. – Kaikki pitää voittaa, jotka vastaan tulee. En voi ajatella millainen nimi vastustaja on tai ei ole. Ei oo oikotietä onneen vai miten se Cheekin biisi meneekään. Rogers ehkä olisi ollut vähän oikotie. Bouhata on Suomessa otellessaan ehtinyt voittaa Janne Rantasen ja hävitä Mikael Nyyssöselle. – Hän on liukas kaveri ja hyvä kisapää hänellä tuntuu olevan. Uskon, että pystyni on häntä parempaa. Minulla on myös pituusetu, turkulainen jujutsutaituri ennakoi. MONEN muun tavoin myös Packalenin tähtäin on ulkomailla. Bouhatan kohtaamisen jälkeen Packalenin suunnitelmissa on toukokuussa oteltavat lukkopainin EM-kisat. Syksyksi mies mielii ulkomaisiin vapaaottelukoitoksiin. – Tavoitteena on lähteä tekemään nimeä tunnetuksi ulkomaisiin ympyröihin. Cage Warriorsin kanssa olivat neuvottelut jo aika pitkälläkin, mutta sitten koko organisaatio kaatui. Erilaisia vaihtoehtoja syksyn suhteen on kuitenkin olemassa, Packalen kertoo. Kävi jo hermoille Raja se on muutoksiin tottuneen Teemu Packaleninkin sietokyvyllä Teemu Packalen (vas.) on tunnettu jujutsun taitajana, mutta mies vakuuttaa myös pystyottelemisen paranevan kovaa vauhtia valmentaja Harri Nivan kanssa tehdyn työn tuloksena. Ilkka Lappi
11 Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 AAMUSET 14
15 Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 AAMUSET
16 A AMUSET ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 TEKSTIILIVERSTAS Hiiden tuutissa vietetään vaatevallankumouksen vuosipäivää perjantaina 24. huhtikuuta kello 10–16. Maksuttomassa tapahtumassa on tarjolla vinkkejä vanhojen vaatteiden virkistämiseen. Päivän aikana värkätään myös vappukukkia käytetyistä sukkahousuista. Hiiden tuutti löytyy Turusta osoitteesta Rauhankatu 9. Tietoa vaatevallankumouksesta: www. fashionrevolution.org/finland. Uusi ilme vaatteille OSUUSKUNTA Fabriikki 8 järjestää kirpputorin sunnuntaina 26. huhtikuuta kello 12–16. Kirpputori järjestetään osuuskunnan salissa Turun keskustassa osoitteessa Nahkurinkatu 8. Kirpputorin yhteydessä on avoinna osuuskunnan pop-up kahvila. Järjestäjät toivovat, että asiakkaat varaavat käteistä mukaansa. Mukana tuotteitaan myymässä on myös turkulainen second hand ja vintage -liike Retromies, jonka valikoimista löytyy muun muassa ysärihenkisiä Converseja, t-paitoja ja collegeja. Osuuskunta Fabriikki 8 on luovan alan ammattilaisten yhteenliittymä, joka toteuttaa designvaatteita, puvustuksia, valokuvausta, kuvataideja kuvitusprojekteja, korumuotoilua, käännöksiä, graafista suunnittelua sekä kursseja ja työpajoja. fabriikki8.fi Retromies kirpparilla Tunnetko juuresi? Mitä esivanhempiesi tarinat merkitsevät sinulle? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KUUKAUDEN NAINEN MERJA KAJALA –TURUN Karjala-Seuralla on tärkeä rooli elämässäni. Karjalatalolle on aina ihana tulla, kuin saapuisi kotiin, sanoo seuran puheenjohtaja Mira Niittymäki. Turun Karjala-Seura vaalii karjalaista kulttuuria ja tekee sitä näkyväksi. Vuonna 1940 perustettu seura on yksi Suomen vanhimmista Karjalaseuroista. Aktiivisella seuralla on paljon toimintaa ja Kähärissä sijaitsevalla Karjalatalolla on vilskettä miltei joka päivä. Muun muassa käsityötaitoja vaaliva Käspaikkakerho, perinneruokakerho Watruskat, kansantanssiryhmä Kruuga, Turun Karjalakuoro ja Turun Karjalainen Näyttämö tapaavat säännöllisesti ja osallistuvat erilaisiin tapahtumiin. 43-vuotias Niittymäki toimii kolmatta vuotta seuran puheenjohtajana. Hän tuli mukaan Turun Karjala-Seuran toimintaan 90-luvun puolivälissä kuoron houkuttelemana. Seuran lämmin ilmapiiri vei hänet mennessään. Niittymäki on toiminut ohjaajana Turun Karjalaisella Näyttämöllä noin kymmenen vuoden ajan. – Olen aina kokenut olevani tervetullut. Seuran jäsenten välillä vallitsee yhteenkuuluvuuden tunne, joka on mielestäni meidän vahvuutemme. VAIKKA Niittymäen vanhemmat ovat hämäläisiä, hän kokee olevansa lähes kokonaan karjalainen. Hänen äidinäitinsä on kotoisin Viipurin lähellä sijainneesta Vahvialasta. – Isoäitini lähti aikoinaan evakkomatkalle kahteen kertaan. Hän on ollut minulle hyvin tärkeä ihminen. Karjalaisuus on ikään kuin syöpynyt minuun. – On vaikea määritellä, miten karjalaisuus näkyy minussa. Luulen että ainakin karjalainen vieraanvaraisuus on tarttunut minuun. Juhlissa on oltava aina yllin kyllin tarjottavaa, eikä mikään sortti saa loppua kesken, Niittymäki nauraa. Puheenjohtajuus pitää Niittymäen kiireisenä, mutta hän nauttii tehtävästään. – Puheenjohtajana tiedän, mitä seurassa tapahtuu ja mitä kerhoille kuuluu. Parasta tehtävässä on se, että saa olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Meillä on koossa älyttömän hyvä porukka, joka ei pelkää ottaa vastaa isompiakaan haasteita. Elävää kulttuuria Mira Niittymäki on perinyt karjalaisuuden isoäidiltään Mira Niittymäki kertoo, että kaikki ovat tervetulleita tutustumaan Turun KarjalaSeuran toimintaan. – Toimintaan voi osallistua, vaikka ei omaisikaan karjalaisia sukujuuria. Merja Kajala fabriikki8.fii
17 Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 AAMUSET Elämä&tyyli
Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 AAMUSET 18 Juhlan aika MERJA KAJALA –ESIMERKIKSI lapsille halutaan järjestää tasokkaita synttäreitä, mutta monella on puutetta ajasta. Halusimme tehdä juhlien järjestämisen asiakkaille helpoksi, sanoo juhlasuunnittelija Heli Pennanen Loisteelta. Turkulaisen hääja juhlasuunnittelu Loisteen kautta juhlat voi tilata paketissa lähimpään postiin. Juhlat paketissa -palvelu on ollut saatavilla viime syksystä asti. Loiste rakentaa juhlapaketin asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Paketti sisältää kaiken juhlissa tarvittavan, kuten koristeet, ohjelman, astiat sekä ohjeet ja tarvikkeet tarjoiluihin. Paketti kootaan asiakkaan valitseman juhlateeman mukaisesti. Teema voi Pennasen mukaan olla mikä tahansa. – Lastenjuhlissa klassiset teemat kuten prinsessa, viidakko, merirosvo ja sirkus ovat olleet suosittuja. Aluksi juhlapaketti oli tarkoitettu nimenomaan lastenjuhliin, mutta halusimme laajentaa palvelua. Paketin voi nyt tilata kaikenlaisiin juhliin, vaikkapa illanistujaisiin tai rapujuhliin. PENNANEN suosittelee tilaamaan paketin viimeistään kahta viikkoa ennen juhlia. Jos juhliin halutaan erikoisempi teema, paketin kokoaminen voi kestää kauemmin. Paketti kannattaa tilata ajoissa myös silloin, jos asiakas haluaa juhlien teeman mukaiset kutsukortit. Kun juhlien ajankohta, vierasmäärä ja teema ovat selvillä, Loiste ehdottaa tilaajalle erilaisia ohjelmanumeroja tarjoiluvaihtoehtoja, joista asiakas valitsee itselleen mieluisimmat. Tarjoiluvaihtoehtoina voi olla esimerkiksi kakkutikkareita, muffinsseja, popkornia ja vaahtokarkkeja. Leivonnaisten kuiva-aineet, ohjeet ja tarjoiluastiat pakataan pakettiin. Pennanen kertoo, että 24 hengen juhlat mahtuvat yhteen pakettiin. Asiakas saa paketin valintansa mukaan Postista tai Matkahuollon kautta. www.juhlaloiste.com Pirskeet paketissa Heli Pennanen pakkaa juhlat laatikkoon Juhlapaketti sisältää muun muassa leivontatarvikkeita, koristeita ja kuvauksen juhlien ohjelmasta. Merja Kajala – Juhlat paketissa -palvelu on räätälöity asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti, sanoo Heli Pennanen.
19 Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 AAMUSET Juhlan aika Järkki olis kyll muttei saa juaksema Aamuset
Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 AAMUSET 20
21 Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 AAMUSET
22 A AMUSET VIIHDE Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 VIIDETTÄ kertaa järjestettävä APFest kerää jälleen punkin kotimaisen kärjen Klubille 24.–25. huhtikuuta. Punkkareiden kokoontumisajojen ykköstähtenä nähdään Euroviisukuntoa hiova Pertti Kurikan Nimipäivät, joka nousee lavalle lauantaina. Lauantaina lavalla myös Anal Thunder, Maakuntaradio, Katujen äänet ja Jätä jämät. Perjantaina Klubilla pogoamista tahdittaa muun muassa Pää Kii ja J. Kiesi Grandes. Kurikka hioo Euroviisu-iskua THE Northern Governors sitoo toisella levyllään All Rise tanssikengät tiukalle. Trumpetisti Kalevi Louhivuoren johtama kokoonpano haki vielä kolmen vuoden takaisella debyytillä hieman uomaansa, joka tuntuu uutukaisella löytyneen. Suomalaisen rytmimusiikin ykkösketju tuuttaa uutukaisella ajoittain sen verran tanakkaa funkia, että heikompaa hirvittää. Hommaa maustetaan eri tyyleillä, mutta All Rise on selvästi debyyttiä johdonmukaisempi kokonaisuus. Silmäkulmasta löytyy myös aimo annos pilkettä, mutta missään vaiheessa musiikilliset silmäniskut eivät lipsahda huumorin puolelle. Soittajilla on ilmiselvästi ollut kivaa studiossa ja se välittyy myös kuulijalle. Kenelle: Torvipainotteisen funkin liikuttamille parkettien partaveitsille. Arvio: Läpensä laadukasta rytmimusiikkia. ILKKA LAPPI Tanssivat kuvernöörit Seurasitko Naurun tasapainoa? Kenen jutut olivat hauskimpia? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VAIHTOEHTOHERKKU ILKKA LAPPI JUSSI Simola ehti tehdä stand upia kymmenisen vuotta ennen kuin tammelalaislähtöisen koomikon tie vei televisioon Naurun tasapaino -ohjelmaan. – 2000-luvun alussa kävin Hämeenlinnassa katsomassa stand upia. En oikein tiennyt, mistä oli kysymys, mutta se iski saman tien. Heti tuli sellainen olo, että tuota haluan tehdä, Simola muistelee. Viime vuoden syksynä televisiossa pyörineessä stand up -kilpailussa Simola sijoittui lopulta toiseksi. Ohjelma oli kokeneellekin esiintyjälle kehittävä kokemus. – Ohjelman jälkeen olen huomannut, että on ollut helpompi nousta lavalle ja ottaa entistä rohkeammin kontaktia yleisöön. Myös stand upin vaikeimpaan asiaan eli materiaalin kehittelyyn ohjelmasta oli apua. Ainakin minua auttoi, kun oli aihepiiri tiedossa ja rajatusti aikaa, Simola sanoo. OHJELMAN myötä myös Simolan tunnettuus kasvoi ja yleisömäärät ovat lisääntyneet. Tämä on näkynyt myös kevään yhteiskiertueella, joka on kuljettanut Naurun tasapaino -kisan kärkikolmikkoa Iikka Kivi, Simola ja Toni Haustola ympäri maata. – Mitään massiivista yleisöräjähdystä en ole huomannut, mutta selvästi kiinnostusta on ollut. Se on myös ollut mukava huomata, että kiertueella osa yleisöstä on tullut katsomaan nimenomaan minun settiäni, Simola toteaa. – Tämä on ollut hyvää harjoitusta, sillä syksyllä olen muun muassa tekemässä sooloesiintymisiä Forssassa. Se on yli tunnin setti ja sitä tässä myös rakennetaan koko ajan. Siitä tulee kovin haasteeni esiintyjänä toistaiseksi, koska siihen rakennetaan aiempaa selkeämmin yhtenäinen esitys, hän jatkaa. Kymmenvuotisen uran aikana Simola on ehtinyt esiintyä Suomen estradien lisäksi muun muassa Virossa ja Norjassa. – Ulkomailla esiintyminen on hyvä haaste, koska englanniksi ihmisten naurattaminen on erilaista. Aion jatkaa ulkomailla esiintymistä, mutta maailmanvalloitusta en tavoittele. Suomi on kuitenkin äidinkieleni ja parhaiten jutut toimivat äidinkielellä. VAIKKA Simolalla on takana jo kymmenen vuotta tien päällä, hän uskoo, että parhaat jutut ovat edelleen tulossa. – Usein kokeneemmat koomikot sanovat, että koomikko tulee paremmaksi iän myötä, kun elämänkokemusta tulee lisää. Allekirjoitan kyllä sen täysin. Ainakin omat juttuni olivat parikymppisenä ihan erilaisia kuin nyt. – Ainakin minusta tuntuu siltä, että juttuni kehittyvät jatkuvasti ja koko ajan pystyn tekemään parempaa materiaalia kuin aikaisemmin. Siihen täytyy pyrkiä, että kymmenen vuoden päästä tuntuu edelleen siltä, että juttuni ovat parempia kuin nyt, 31-vuotias Simola sanoo. Naurun tasapaino -kiertue Logomossa 25. huhtikuuta. Parempi kuin koskaan Televisio auttoi Jussi Simolaa kohtaamaan yleisönsä Turku on Jussi Simolalle mieluisa keikkakaupunki. – Olen viettänyt Turussa paljon aikaani. Tiedän sisäpiirijuttuja kaupungista, mutta katson kaupunkia ulkopuolisen silmin, Simola analysoi. Johnny Perkka Trumpetistii Kalevi Lou
23 Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 AAMUSET
24 A AMUSET JETSET Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 TIMO SALMESMAA Jonny Holmén Veikko Wahlroos Turun Tähti 2015 -kykykilpailu kulminoituu perjantaina. Nuoruus ja toiminnallisuus kiteytyvät ? nalisteissa. Marilynin estradille nousevat cyr-rengas-akrobaatti Noora Wendelius, TUAS Tornadoes Cheerleaders, tanssiryhmät Flash Bang, Wild Funky Crew aka WFC ja JaMam’s Cats, breakdanceduo Antton Ruusunen & Milko Kurki, Eikka Akrobatman Alatalo, akrobaattiduo Ramona & Matti sekä tankotanssija Heidi Kyyrönen. Fuusiotribaaliryhmä Elysiumin Amanda Nousiaisen taidonnäyte vuodelta 2011. Timo Salmesmaa Brothers Sinisalo in action! Pitkä Kuuma Kerho -kesäteeman lanseeranut Yökerho juhlisti ensimmäistä toimintavuottaan. Vauhtivappuun orientoituvat Joonas ja Jesse Sinisalo säätivät Pation vilskeessä. Mallinuralla edennyt Jesse esiintyy mm. toukokuun puolivälissä huipentuvaan Taitaja ’15 -tapahtuman keulakuvana. Muhkeaääninen Miia Kosunen tulkitsi itsensä voittajaksi viikonlopun Voice of Finland -säädöissä. Afterpartyt kuplivat Apollossa pikkutunneille. Voicen ex-tuomari Paula Koivuniemi saapuu sulostuttamaan viikonloppua. Toivo Kärki 100 Vuotta -konserttien solistina Jenni Vartiaisen ja Pentti Hietasen kanssa kiertävä Paula lataa vuosikertahittinsä perjantaina Venuksessa.
25 Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 AAMUSET Jetset Timo Salmesmaa Mr. Finland ’15 on Alex Benjamin Hytönen. Kiihkeätunnelmainen ? naali miteltiin viikonloppuna Apollo Live Clubilla. Barcelonaan palkintomatkalle suuntaavan Hytösen voiton viimeisteli esiintymistaito ja kuvauksellisuus. Ikoniaseman kaunotarkaupunkina saanut Turku näytti vahvuutensa mieskomeudessa. Kalle Wilén sijoittui voittajakolmikkoon ja Ville Tappola oli median suosikki, Mr. Press 2015 Natalia Kopkina Ekologisesti vappuun. Varma kevään merkki, opiskelijajärjestöjen Polkuauto GP, kisaillaan torstaina Varvintorilla. Varikkobileet palkintojenjakoinen jatkavat formulatunnelmia illalla Marilynissä. Missä kuskit, siellä varikkokaunottaret. Maisa Välimäki Hansan Thaliatorin toisessa kerroksessa avautui vuoden INTO -taiteilijan, kehitysvammaisen Paula Välimäen, Manga Gaala -näyttely. Inro ry:n Pirjo Rinne tutustui teoksiin taiteilijan seurassa. Kauppakeskus Skanssi esittelee torstaina kehitysvammaisten osaamista. Ohjelmassa mm. itämaista tanssia ja runoja, artisteina Mc Koo Kalle Havumäki ja rockbändi Karviset. Timo Salmesmaa Mr. Finland -? naalin bond-kaunottaret Jasmin Virtanen, Anette Mankolanaho, Niina Terävesi ja Saron Hällfors keräsivät katseet catwalkilla. Helsinki Design Schoolissa opintonsa startannut Anette suuntasi Marmarikseen palautumaan näytöksestä.
Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 AAMUSET 26
27 A AMUSET MIELIPIDE Keskiviikko 22. huhtikuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? POLIISILLA on usein syynissä autoilijoiden ja pyöräilijöiden käyttäytyminen. Vaikka myös kävelijät ovat tarkkailussa esimerkiksi suojatiekäyttäytymisen tehovalvonnan aikana, tuntuu että kävelijät voivat useimmiten liikkua aivan miten sattuvat haluamaan. Hieman liian usein eteen on tullut tilanteita, joissa kävelijä on varoittamatta hypännyt keskelle pyörätietä. Vaarallisimpia kohtia ovat ne, kun ihmiset astuvat ulos bussista suoraan pyörätielle, sivuilleen katsomatta. Myös muuten vain pyörätiellä kävelevät henkilöt ovat potentiaalisia ehdokkaita pyörien alle jäämiseen. On tietysti tärkeää, että autoilijoiden ja pyöräilijöiden törttöilyyn puututaan. Jos auto ja kävelijä törmäävät, on selvää kummalle käy pahemmin. Sama on kuitenkin myös pyöräilijän ja kävelijän kohdatessa. Pyöräilijä saattaa lentää hienossa kaaressa, mutta väitän, ettei kävelijällekään käy sen paremmin. Varsinkin paljon pyöräilevät ihmiset saattavat ajaa hyvinkin lujaa. Pyöräilijästä ei näy kuin vilaus tämän ajaessa ohi. KÄVELIJÄT tuntuvat pitävän itseään etuoikeutettuina kaikkeen. Vaikka autoilija väistää kävelijää esimerkiksi suojatiellä, ei voida olettaa, että pyöräilijänkin pitäisi jatkuvasti olla varomassa kävelijöitä. Jos pyöräilijä ajaa pyörätiellä, hänellä pitäisi myös olla jonkinlainen rauha. Aina paasataan siitä, kuinka törkeää on, kun pyöräilijät ajavat laittomasti kävelytiellä. Samaan aikaan ei kuitenkaan itse kunnioiteta pätkääkään muita tienkäyttäjiä. Samoin kuin pyöräilijöiden ei kuulu ajaa kävelytiellä, ei kävelijöiden kuulu kävellä pyörätiellä. OONA KARHUNEN Alta pois! HYVINVOINTIMME on tasaisesti kasvanut viime vuosikymmeninä. Samaan aikaan osa kansasta kuitenkin voi entistä huonommin. Iso osa terveysongelmistamme juontaa juurensa liikkumattomuudesta. Jo tarhaikäiset liikkuvat tutkimuksien mukaan liian vähän työikäisistä puhumattakaan. Liikkumattomuuden haitat tulevat esiin monella tavalla ylipainosta tukija liikuntaelinsairauksiin ja kaikkea siltä väliltä. Liikkumattomuuden hinta Suomessa vuotuisista terveydenhuoltokustannuksista onkin UKK-instituutin mukaan noin kaksi miljardia euroa. Liikkumisen terveyshyödyt ovat kiistattomat. Liikkuminen on yksinkertaisimmillaan sitä, että laittaa kehonsa lihakset liikkeelle. Sen ei tarvitse olla valtavan isoa ja pitkäkestoista suoritusta tullakseen kelpuutetuksi terveyttä edistäväksi liikkumiseksi. Sen lisäksi että liikkeen lisääminen kasvattaa hyvinvointia, se myös vähentää yhteiskunnan terveysmenoja. Liikkuminen onkin parasta sairauksien ennaltaehkäisyä. Kaupunkia kehitettäessä tuleekin huolehtia siitä, että kaikilla säilyy mahdollisuus liikkua ja ulkoilla itselleen sopivalla tavalla. Viheralueita, lähiliikuntapaikkoja, retkeilyalueita, toimivia kevyen liikenteen väyliä ja ulkoilureittejä tulee olla riittävästi ja helposti saavutettavissa. Lähellä oleva luonto ulkoilureitteineen on tärkeässä osassa myös lasten luontokokemusten ja liikunnallisuuden kehittäjänä. Ikääntyville lähellä oleva ja helposti saavutettava ulkoilureitistö tai lähiliikuntapaikka tukee hyvinvointia, toimintakykyä. Ympäristön suunnittelussa tuleekin huomioida myös terveysnäkökulma ulkoilun ja liikkumisen kannalta. Kolmannen sektorin mahdollisuutta tukea ihmisten liikkumista tulisi hyödyntää entistä enemmän. Kunnilla on jaettavana liikunnan investointeihin ja ylläpitokustannuksiin vain niukkuutta ja siksi kuntalaisilla, yhdistyksillä ja seuroilla olisi oltava paremmat mahdollisuudet osallistua liikuntapaikkojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Lainsäädäntöä tulisikin järkiperäistää ja purkaa turhat liikkumisen esteenä olevat säädökset. Turvallisuus on tärkeää mutta turvallisuushakuisuus ei saa liiaksi olla liikkumisen esteenä. Lisää liikettä ja vähemmän liikkumisen esteitä. Liikkuva kansa on terveempi kansa. SATU KOSKINEN VARSINAIS-SUOMEN KOKOOMUSNAISTEN PUHEENJOHTAJA Liikkumattomuuden kova hinta OSA-AIKAISENA työskentelee tällä hetkellä kaikkiaan noin 324 000 työntekijää eli lähes 16 prosenttia kaikista palkansaajista. Osa-aikaisten palkansaajien määrä on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana yli 60 prosenttia. Kaikista osaaikaisista työntekijöistä naisia on noin 70 prosenttia. Naispalkansaajista lähes viidennes työskentelee osa-aikaisena. Erityisen voimakasta osaaikatyön kasvu on ollut vähittäiskaupassa, jossa osa-aikaisena työskentelee noin 38 prosenttia palkansaajista. Osaaikaisuus keskittyy palvelualojen työntekijöille ja naisille. Erityinen ongelma osa-aikatyö on silloin, kun työntekijä haluaisi tehdä kokoaikatyötä, mutta ei sitä saa tehdä. Suomessa työnantajalähtöisen osa-aikatyön teettäminen on selvästi yleisempää kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Vastentahtoisesti osaaikatyössä työskentelee jo yli 90 000 työntekijää. Osa-aikaisen myyjän keskiansio oli vuonna 2012 noin 1 200 euroa kuukaudessa. Jotta tällä palkalla tulisi toimeen, on työntekijällä usein enemmän kuin yksi työpaikka, jonka yhteenlasketuilla ansiolla pitää pärjätä. Osa-aikaisuus on kasvava työelämän muutostrendi. Sen myötä yhä useammalle työstä saatava palkka ei riitä elämiseen. Tätä palkkatyököyhyyttä laajentaa se, että osa-aikatyötä teetetään usein silloinkin, kun sille ei ole olemassa työstä tai työntekijän tahdosta johtuvia perusteita. Kaupan alalla osa-aikaisuus kestää jopa 11 vuotta. Työehtosopimusmääräykset antavat laajat mahdollisuudet järjestää työ palvelukysynnän mukaan. Silti näin ei tapahdu. On perusteltua sanoa, että työtä teetetään tässä laajuudessa siksi, että sitä ei ole rajoitettu. Siksi oikeutta kokoaikatyöhön ja sen myötä elämiseen riittävään palkkaan on parannettava. MAIJA SALO (SD.) Osa-aikatyön kirous