Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 | Nro 50 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Jaakko Rauma perusti Turkuun uuden miekkailuseuran, jonka ykkösaseena on kalvan sijaan säilä. Urheilu s. 8 Säilän saloihin Pansion Me-talo on kaikenikäisten kohtaamispaikka. Siellä voi askarrella itselleen vaikkapa supersankarin. Elämä&tyyli s. 10 Vilinää ja vilskettä Kalle Kirstilä maistoi Yhdysvalloissa aitoa bbq-possua, ja se oli menoa. Nyt hän kiertää Suomea barbecue-guruna. Maku&nautinto s. 16 Savua pönttöön Sillankorvan ensisuojasta kanneltu aviin, kaupunki vaikenee. Asiat s.2-3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 KAKSKERRASSA järjestettävä polkupyöräkilpailu Kakskerranjärven ympäriajo aiheuttaa poikkeuksia liikennejärjestelyihin 22. kesäkuuta kello 10.30–18, 2. heinäkuuta kello 10.30–19 sekä 3. heinäkuuta kello 9–13.30. Tapahtumien aikana ajokaistoja joudutaan kaventamaan ja autoliikenne sallitaan vain vastapäivään järven ympäri. Paikalla on liikenteenohjaajat varmistamassa liikenteen sujuvuuden. Ympäriajosta hidastusta Kakskerrassa VARSINAIS-SUOMEN ely-keskus on esittänyt Turun kaupungille Ohitustien nimeämistä Turun kehätieksi. Turun kaupungin ympäristötoimialan johtaja Markku Toivonen päätti muuttaa kantatie 40:n nimeä elykeskuksen esityksen mukaisesti. Ely-keskus perusteli esitystä kehäväylän nimen yhtenäisyydellä koko seudulla ja sen vertautuvuudella pääkaupunkiseudun kehäväyliin. Ohitustien muuttaminen Turun kehätieksi ei vaikuta osoitetietoihin. Nimi ei ole käytössä osoitenimenä. Ohitustiestä tuli Turun kehätie Oletko ollut Sillankorvassa työssä tai asiakkaana? Kerro kokemastasi. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TUULA ISTALA SILLANKORVAN ensisuojaan pääsi vuosien saatossa juurtumaan johtamistapa, joka loi pelon ilmapiirin. Paikassa vallinnut henki istuu vielä työntekijöissä, entisissä ja nykyisissä, pitkään tai lyhyemmän aikaan siellä työtä tehneissä. Asiakkaissa turvattomuutta aiheuttaa edelleen hoitokulttuuri, jossa käytetään rankaisevia keinoja. – Monet huumeidenkäyttäjät pelkäävät kertoa retkahduksistaan, vanhaa ja uutta kulttuuria tunteva Sillankorvan ohjaaja kertoo. Puhuttaessa ongelmista esimiesten mukaan suurimpia haasteita ovat päihteitä käyttävä, ohjaajilta suurta ammattitaitoa ja jaksamista vaativa asiakaskunta. – Ohjaajia on syyllistetty, kohdeltu ylimielisesti ja pidetty alempiarvoisina. Vaikka ollaan toimittu ohjeistuksen mukaan, saa niskaansa moitteita, kertoo moni ohjaaja. He eivät halua nimiään tai edes sukupuoliaan julkisuuteen, koska pelkäävät mahdollisia seurauksia. Sairauslomia on paljon, sijaisia on tullut ja mennyt solkenaan. Osa heistä on ollut epäpäteviä työhönsä. Jotkut ovat vaihtaneet nopeastikin toiseen työpaikkaan, jotkut ovat joutuneet työkyvyttömyyseläkkeelle. – Kevään mittaan tilanne on hieman rauhoittunut, ohjaaja sanoo. Ohjaajat myöntävät itsekin, että työ kuormittaa sekä psyykkisesti että fyysisesti, mutta haastavinta on selviytyä siitä, että työnjohto ja -ilmapiiri aiheuttavat epävarmuutta. Joillekin työn haastavuus ja haasteeseen vastaaminen on voimavara. Aiemmin sitä nakersivat mielivaltainen johtaminen, kiusaaminen ja etenkin entisen johtajan ympärilleen kokoama hovi, johon nostettiin ja josta pudotettiin. Lukuisat työkokoukset, ulkopuolinen konsultti tai työnohjaus eivät tuoneet muutosta tilanteeseen. Aamuset olisi antanut puheenvuoron myös nimenomaiselle entiselle johtajalle, mutta hän on muuttanut pois Turusta ja salannut kaikki julkiset yhteystietonsa. SILLANKORVASSA on kahdeksan ohjaajaa ja johtava ohjaaja. Porukka on yhtä aikaa koolla harvoin, jos koskaan. Työ on keskeytymätöntä kolmivuorotyötä, joten kerralla vuorossa on vain kaksi ohjaajaa. Ruuhkaisimpina aikoina, kuten kovilla pakkasilla, asiakkaita on otettava ylipaikoille jolloin kuormittavuus lisääntyy. – Päihdeongelmat ovat nykyisin lähes poikkeuksetta lääkkeiden ja huumeiden käyttöä tai sekakäyttöä lisättynä korvikkeilla ja alkoholilla. Uusi ilmiö ovat muuntohuumeet, päihdehuollossa työtään tekevät kertovat. Sillankorvan kiinteistö näyttää ulospäin asialliselta, mutta sitä sanotaan ”liiteriksi” vetoisuuden ja kylmyyden vuoksi. Vireillä onkin yhdistää Sirkkalankadun päiväkeskuksen ja Sillankorvan ensisuojan toiminnot yhteiseen uuteen paikkaan. Tiettävästi Konsankujan kiinteistö oli tarkoitettukin tilapäiseksi ratkaisuksi. ”Vanha ilmapiiri istuu lujassa” TUULA ISTALA TURUN kaupungin ylläpitämässä Sillankorvan ensisuojassa kaivataan yhä parannuksia työilmapiiriin ja johtamiskulttuuriin, myös ylemmän tahon otteeseen. Nimettöminä pysyttelevien Sillankorvan työntekijöiden mukaan johtajavaihdokset eivät ole kaikilta osin tuoneet kaivattuja parannuksia. Varautuneen sähkön tunnistaa asiakaskuntakin, niin asunnottomat päihteiden käyttäjät kuin kuivankin puolen asiakkaat. – Eivät he (asiakkaat) tyhmiä ole, eikä heitä pidä aliarvioida, sanoo yksi Sillankorvan ohjaaja. Sillankorvan ongelmat ovat viimeksi olleet isosti julkisuudessa viisi vuotta sitten. Turun Sanomat julkaisi 16.6.2011 laajan jutun, jossa Sillankorvan työntekijät kertoivat vuosia jatkuneesta kiusaamisesta. Kiusaaminen kohdistui ohjaajien lisäksi myös asiakkaisiin. – Työntekijöiden on pakko olla yhteydessä lehtiin, sillä mitkään kehittämistoimet tai yhteydenotot ylempiin esimiehiin eivät ole tehonneet, sanoo ohjaaja. SILLANKORVAN pitkäaikainen ja kiistelyn keskipisteenä ollut johtaja jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle, mutta ilmapiirissä ja työkulttuurissa muutos ei näy, vaikka pyrkimystä parannuksiin on havaittu. Yhteydenpito ylempään esimiesportaaseen ei toimi toivotusti. – En vain pysty edelleenkään luottamaan työyhteisöön, kertoo yksi haastatelluista. Sillankorvan työilmapiirin lientymistä hillinnee se, etteivät olot ja johto ole ehtineet vakiintua johtajavaihdoksen jälkeen. Tilalle ei valittu uutta johtajaa, vaan nimitettiin vastaava ohjaaja. Hän siirtyi jo parin kuukauden jälkeen toiseen yksikköön. Työntekijöiden käsitys oli, että hänet oli valittu vakituiseksi. Seuraajana aloitti maaliskuun alussa Elisabeth Erholtz. Aiempien sijaisuuksien ansiosta Sillankorva on Erholtzille tuttu yksikkö ja hän on tehnyt johtavan ohjaajan töitä ainakin Paattisten lakkautetussa toimipaikassa. Erholtz on kannanotoissaan hyvin varovainen ja ilman taustatukea, sillä haastattelun ajankohtana hänen lähin esimiehensä, hyvinvointitoimialan asumisja päihdepalveluiden toimistopäällikkö Merja Niinimäki, oli vuosilomalla. Niinimäki ei vuosilomaltaan halunnut lainkaan kommentoida Sillankorvan asioita. Vuosilomien ja vuorotteluvapaan jälkeen Niinimäki palaa tehtäväänsä tammikuussa. Toimistopäällikköä sijaistetaan tällä ajalla kaupungin sisäisin järjestelyin. Hyvinvointitoimialan toimialajohtaja Riitta Liuksa on niukkasanainen, vetoaa kiireisiinsä ja ihmettelee ”vanhojen asioiden kaivelua.” Tällä hän viittaa viiden vuoden takaiseen Sillankorva-uutisointiin. Jutusta nousi kohu, ja se poiki kantelun Julkisen sanan neuvostoon, jonka päätös oli vapauttava. Myöskään sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtajan Jarmo Rosenlöfin (sd.) korviin ei ole kantautunut tietoja Sillankorvan ongelmista. LOUNAIS-SUOMEN aluehallintovirastosta kuitenkin vahvistetaan, että Sillankorvasta on tehty keväällä kantelu, jota tutkitaan parhaillaan. Sosiaalija terveydenhuoltoyksikön päällikkö Jaska Siikavirta kertoo, että kantelun sisältö on salassa pidettävää tietoa, kuten myös siihen liittyvät henkilöiden nimet. Siikavirran mukaan kanteluun saadaan ratkaisu aikaisintaan syksyllä, koska Turun kaupungilta on jouduttu pyytämään asiassa lisäselvityksiä. Sillankorvassa yhä synkkää Ensisuojasta kanneltu aluehallintovirastoon, kaupunki ei kommentoi VARSINAIS-SUOMEN sairaanhoitopiirin (VSSHP) sairaalat tekevät laadukkaita tekonivelleikkauksia, kun tuloksia verrataan Suomen kaikkien sairaaloiden kesken ja mittarina käytetään polven ja lonkan tekonivelten uusintaleikkauksia. Tyksissä lonkkaproteesin vuonna 2014 saaneista 3,5 prosenttia ja polviproteesin saaneista 1,7 prosenttia joutui käymään uusintaleikkauksessa vuoden 2015 loppuun mennessä. Sairaalakohtaisia tietoja lonkkien ja polvien tekonivelten uusintaleikkauksista ei aiemmin ole ollut julkisesti nähtävissä. VSSHP maan leikkauskärkeä VIHREÄN valtuustoryhmän puheenjohtajan Niina Ratilainen jätti maanantaina valtuustoaloitteen, jonka mukaan Turun ja Kaarinan välinen tietai katuyhteys pitäisi nimetä Tom of Finlandin, alias Touko Laaksosen, mukaan. – Touko Laaksonen on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia kuvataiteilijoita, mutta Turussa ei ole omistettu taiteilijan kunnioittamiseksi omaa paikkaa, sanoo Ratilainen aloitteessa. Touko Laaksonen syntyi vuonna 1920 Kaarinassa, vietti kesät Kakskerrassa ja opiskeli piirustusta Turussa. Tom of Finlandille halutaan nimikkotie
3 Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS KAUPUNKILAUTTA Föri liikennöi juhannuksena poikkeusaikataulun mukaisesti. Juhannusaattona 24. kesäkuuta risteilyt Turun ja Åbon välillä keskeytyvät kello 18. Ajo jatkuu jälleen juhannuspäivänä kello 18. Samat kellonajat pätevät juhannuksen juhlaliputukseen. Liput saa nostaa salkoihin aattona kello 18 ja ne liehuvat niissä läpi yön juhannuspäivään kello 18 asti. Föri pitää taukoa juhannuksena TURUN seutu sai yllättäen kehätiensä, kaiken huipuksi ilmaiseksi. Turun kaupunki siunasi kuluvalla viikolla ely-keskuksen hakemuksen, jolla tie numero E18 eli Ohitustie on jatkossa Turun kehätie. Nimenmuutos koskee tietysti vain Turun mailla kulkevaa tien osaa, Raision puolella tien nimi on vielä toistaiseksi Ohikulkutie. Mutta kun kaikki naapurikunnatkin ovat nimenmuutoksen kannalla, lienee asemakaavoihin painettujen nimien muutos niissäkin vain ajan kysymys. Nimenmuutos ei ole vain kosmetiikkaa. Kun karttaa katsoo, niin Naantalista Armonlaaksontienä alkava ja Piikkiöön Ohitustienä päättyvä E18 on todellakin seudun kehätie ja maantieliikenteen verenkierto. Piikkiöstä väylä jatkuu luontevasti moottoritienä Helsinkiin. Turun kehätie kuvaa tietä nimenä täydellisesti. Ohitustien ja Ohikulkutien nimien etymologiaa voikin vain arvailla. Onko siellä päästy nopeammin ohi autoista vai kenties koko Turusta, mene ja tiedä. Turussa voisi isomman kehätien ohella olla pienempikin kehätie. Alkupää on jo olemassa. Pansion suunnasta Suikkilantienä alkava E63 kiertää Turun keskustan länsipuolelta Tampereen valtatien risteykseen asti, osittain nelikaistaisena. Se jatkuu Markulantienä Kärsämäentien risteykseen, mutta stoppaa siihen. Syyt ovat osittain kulttuurihistorialliset. Koroisten vehreä muinaismuistoalue viehättävine jokirantapenkkoineen estänee kaikenlaisten läpikulkuteiden rakentamisen nyt ja jatkossa. Jatkopätkän voisi vaihtoehtoisesti rakentaa Räntämäen ja Halisten väliköstä Auranlaaksoon, sikäli kun luonnonsuojelulliset arvot antavat myöden. Entistäkin toimivampi kehätieverkosto helpottaisi ennen kaikkea keskustan liikennepainetta ja joukkoliikennekin voisi sitä hyödyntää. Poliittisia pelinavauksia odotellessa. TEEMU P. PELTOLA Kehäteiden Turku Sillankorva tarjoaa ensisuojaa asunnottomille. Ensimmäinen yö on vietettävä päihtedenkäyttäjien ”märällä puolella”, kuului heihin tai ei. Mikael Rydenfelt
Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA SUOMEN Punaisen Ristin Nuorten turvatalo Turussa päivystää ympäri vuorokauden läpi kesän. Turun ydinkeskustassa, Yliopistonkatu 24 A 15:ssä, sijaitseva turvatalo auttaa kriisija pulmatilanteessa olevia alle 21-vuotiaita niin pienissä kuin suurissakin pulmissa. Nuorten turvatalolta saa apua ilman lähetettä ja ajanvarausta, ja tarvittaessa nuori voi väliaikaisesti myös yöpyä turvatalolla. Turvatalosta kriisiapua läpi kesän HERRA Putin on varmasti sitä mieltä, että Venäjän tippuminen jalkapallon EM-kisoista johtui pelkästään ja ainoastaan lännen Venäjän vastaisesta kampanjoinnista. POTKUPALLOILIJA ONKO historiantunnilla tehty jotakin muuta, kun eräs väittää, ettei Suomen toista kieltä tarvita? Sairaloissa on paljon ihmisiä jotka osaavat vain ruotsia tai suomea, ja he puhuvat myös sujuvasti toisia kieliä kuin äidinkieli. Mutta on niin, että tämä henkilö ei itse osa kun härmää ja niin on moni muukin. Mutta mutta Googlesta saat tietoa suomeksikin. KIELET ON RIKKAUS ON kiva kun, stora Timppa edes pitää värit vapauden ”kaularättiä”. Vai onko omat koirat purreet? Onneksi vaimoke on toktori, matkoilla voi sattuakin? RAPE SALKKARIT ovat jo kohta 20 vuotta varastaneet perheeni aikaa neljä kertaa viikossa. Yhteensä laskettuna 1 469 tuntia. Tämän ajan olisi voinut käyttää paremmin kuin tyhjän ja turhan sekoilun sauraamiseen. Vihaan näin tökeröä teatteria. Eikö parempaan pystytä? -FREQ45SIVISTYS: mitä se on? Sodan, rahan, vallan, omistamisen, himon, auktoriteetin orjuuskin jo loppunut? REALLY? Sopiiko kaikenlainen musiikki kirkossa esitettäväksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Olipas se pitkä lenkki. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Tiina Rantanen TIINA PITKÄNEN TURKULAINEN Remo Ronkainen on kiireinen mies. Pastorin työ Katariinanseurakunnassa, kristillisdemokraattisten nuorten puheenjohtaminen ja pop-yhtye GFM:n kanssa keikkailu pitävät huolen siitä, ettei Ronkaisella ole juurikaan vapaa-ajan ongelmia. Pääkaupunkiseudulla nuoruutensa viettänyt pastori kasvoi kristityssä perheessä, mutta ammatinvalinta ei silti ollut itsestään selvä. – Aloin miettiä ja kyseenalaistaa tyypilliseen tapaan teini-iässä uskonasioita. Pohdin erityisesti sitä, mihin ihmisen usko lopulta pohjautuu. Pohdintani johdatti minut opiskelemaan teologiseen tiedekuntaan, jossa uskoni vahvistui ja sai uusia sävyjä, kertoo Ronkainen. Ronkainen vihittiin papiksi toukokuussa 2015. Vaimon opiskelut toivat hänet Helsingistä Turkuun ja kaupunki on lyhyessä ajassa osoittautunut mukavaksi asuinpaikaksi. Ronkaista viehättää Turun kompakti koko ja monipuolisuus sekä kauniit maisemat ja jokiranta. Nuorekkaassa seurakunnassa pastorin työsarka on suuri mutta antoisa. – Työhöni kuuluu kirkollisten toimitusten lisäksi esimerkiksi nuorteniltojen vetämistä ja nuorten aikuisten toiminnan suunnittelua sekä toteutusta. Saan olla mukana ihmisten elämän tärkeissä elämänvaiheissa ja kohdata suuria kysymyksiä. Pastorina teen työtä omalla persoonallani. Sosiaaliset taidot ja kyky kuunnella kanssaihmistä korostuvat työssäni, pohtii Ronkainen. RONKAINEN on saanut työnsä kautta tuntumaa nuorten aikuisten elämään Turussa. Sosiaalinen kahtiajako näkyy hänen mielestään kaupungissa selvästi. Työttömyys on suurta ja tämä on omiaan luomaan epävarmuutta ja huolta tulevasta. Nuorilta aikuisilta löytyy kuitenkin myös innovatiivisuutta ja halua kehittyä. Turun pitäisikin Ronkaisen mukaan hyödyntää nykyistä enemmän nuorten aikuisten osaamista eikä päästää näitä karkaamaan Helsinkiin. Pastorin ja poliitikon rooleja ei voi täysin erottaa toisistaan. Molemmat kuuluvat kiinteänä osana Ronkaisen persoonaan. – Toimin kuitenkin pastorina ja poliitikkona eri pelikentillä. En ota pastorina kantaa poliittisiin kysymyksiin, vaikka yleisellä tasolla voinkin niistä keskustella. Tavoitteeni on edistää ihmisten hyvää ja sopusointuista elämää kokonaisvaltaisesti. Myös musiikin avulla voin tuottaa ympärilleni hyvinvointia. GFM-yhtyeemme esittää iloista räp-musiikkia ja olemme julkaisseet jo kolme levyä. Uusia keikkoja on luvassa syksyllä, mainitsee Ronkainen. Ennen syksyä on kuitenkin edessä pitkä kesä, jota Ronkainen odottaa innokkaasti. – Minulla on tiedossa ensimmäinen kunnon kesäloma, jolta toivon paljon aurinkoa. Olen työni puolesta mukana vetämässä rippileiriä ja lastenleiriä ja heinäkuinen Suomiareena kuuluu myös kesään, iloitsee Ronkainen. Räppäävä pastori Remo Ronkaisella on monta rautaa tulessa. Katariinanseurakunnassa pastorin työ on monipuolista ja mielekästä, hymyilee Remo Ronkainen. Tiina Pitkänen ILKKA LAPPI TAVOITIMME kaupunginvaltuutettu Mika Maaskolan (sd.) tiistaina kello 11.30. Missäs oot? – Olen vanhalla suurtorilla. Hetki sitten olin sähköiseen liikkumiseen keskittyvässä seminaarissa. Mitä asioita siellä oli esillä? – Pähkinänkuoressa kyse oli tulevaisuuden sähköisestä liikkumisesta, johon kuuluvat sekä bussit että autot. Syksyllä käyttöön otettavien sähköbussien lisäksi vuodenvaihteen jälkeen on tarkoitus kaikki bussit sähköbusseiksi. Juhannus lähestyy. Mitä omiin juhannussuunnitelmiisi kuuluu? – Lähdemme koko perheen voimin Göteborgiin juhannuksen viettoon. Nuorin tyttäremme täyttää tänä vuonna 18, mutta on silti hienoa, että koko perheen voimin voi vielä nauttia yhdessä juhannuksesta. Kiivas yleisurheilukesä on käynnissä. Keiltä suomalaisilta odotat onnistumisia? – Ennen EM-kisoja ja olympialaisia on edessä tietenkin Paavo Nurmi Games. Siellä odotan kovavauhtista naisten 1500 metriä. Sandra Eriksson juoksee sen ja odotan kisaa mielenkiinnolla. Lisäksi odotusarvoa Paavo Nurmi Gamesia kohtaan nostaa viime viikonloppuna juostu Nooralotta Nezirin Suomen ennätys aidoissa ja Tero Pitkämäen 84-metrinen kauden avauksessa. Tulokset tulivat koleissa oloissa, mikä lupaa jatkoa ajatellen hyvää. Myös Tuton oman Milja Thuresonin juoksu kiinnostaa. Urheilumiehen juhannus ulkomailla
7 Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 TURUN Urheiluliitto isännöi maantiepyöräilyn SM-kisoja heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna 2.–3. heinäkuuta. Kakskerran saarella kisattaviin SM-kisoihin on saapumassa lähes koko Suomen pyöräilykärki. 2. heinäkuuta kisaavat miehet ja alle 23-vuotiaat miehet. Sunnuntaina SM-mitalit jaetaan naisten sekä alle 18-vuotiaiden naisten ja alle 18-miesten sarjoissa. Lauantaina matkaan lähdetään kello 11 ja sunnuntaina kello 10. Pyöräilyn SM-mitalit jakoon 1970-80-LUKUJEN taitteen molemmin puolin aktiiviuransa huipulla ollut Ari Paunonen oli tuttu näky myös Paavo Nurmen kisoissa. Urallaan muun muassa Turun Urheiluliittoa edustanut Paunonen nautti Urheilupuiston tunnelmasta. – Kisat olivat aina kovatasoiset ja hyvä tapahtuma. Jo silloin kisoissa oli paljon kovia ulkomaalaisia, jotka kiinnostivat myös yleisöä, Paunonen muistelee. – Omista juoksuistani muistan sen, että jostain syystä en oikein koskaan saanut nappionnistumista Paavo Nurmen kisoissa. Juoksin kyllä ihan hyvin, mutta todella hyvät juoksut jäivät juoksematta, nuorten maailmanennätyksen 3000 metrillä vuonna 1977 juossut Paunonen jatkaa. Urheilu kuuluu edelleen tiiviisti Paunosen arkeen. Tänäkin vuonna Paunosen omat tyttäret Aino ja Venla (kuvassa) ovat viivalla Paavo Nurmi Gamesissa. – Niinhän se vähän on, että tässäkin tapauksessa katsomon puolella jännittää enemmän kuin radalla. Valmentaja-isän jännitystä tämän kesän suhteen lisää se, että Venla on vahvasti tyrkyllä Amsterdamin EMkisakoneeseen 400 metrin aidoissa. – Venla on juossut EM-kisarajan viime kesänä, joten hän on valintakelpoinen. Tosin alkukaudella on ollut pientä takapakkia. Tällä hetkellä on esimerkiksi pieni jalkavaiva ja on epävarmaa juokseeko Venla ensi viikonloppuna Eliittikisoissa, Paunonen toteaa. ILKKA LAPPI Ei ihan nappijuoksua Nooralotta Neziri juoksi SE:n. Vieläkö ennätykset rikkoutuvat tänä kesänä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PAAVON JÄLJILLÄ ILKKA LAPPI SYYSKUUN alussa Turussa toimintansa aloittaa uusi miekkailuseura Viljam Miekkailuseura. Linnankadulla Shaolinin yläkerrassa oleva sali aikoo erottautua keskittymällä säilämiekkailuun. Aiemmin pelkästään säilään keskittyneitä miekkailuseuroja on Suomessa ollut vain Vantaan Säiläklubi. Miekkailun suhteen Suomi on perinteisesti ollut kalpamiekkailuun keskittyvä maa. Ylipäätään säilämiekkailua harrastetaan vain muutamassa suomalaisseurassa. – Säilä on kalpaa sähäkämpi laji. Kalvassa on enemmän kyttäilyä. Säilässä mennään nopeasti eteenpäin ja vaiheet eivät montaa sekuntia kestä, vertailee Viljam Miekkailuseuran perustaja Jaakko Rauma. Miehellä on miekkailun lisäksi pitkä kokemus kamppailulajeista. Kun Raumalta löytyy myös 3. danin mustavyö karatessa ei ihme, että mies jäi reilu vuosikymmen sitten kerrasta koukkuun säilämiekkailuun. – Toisin kuin kalvassa, säilässä se saa pisteen, kenellä on etuoikeus lyödä. Eli aloitteen ottava ja aktiivinen on vahvoilla. VILJAM Miekkailuseuran Rauma rakentaa unkarilaisen säilälegenda László Szepesin oppien varaan. Szepesi kehitti aikanaan niin sanotun viiden oppitunnin järjestelmän, jolla hän nosti 1960-luvulla Ranskan kituneen säilämiekkailun takaisin jaloilleen. – Szepesi valmensi ranskalaisia miekkailuvalmentajia ja Ranskaan luotiin yhtenäinen säilämiekkailukulttuuri, jollainen oli ollut kalvassa jo aikaisemmin. Kaikki alkoivat valmentaa samalla tyylillä, mikä nosti säilän. Ennen Szepesiä Ranskassa ei säilässä ollut selkeää suuntausta vaan kaikki tekivät omalla tyylillään, Rauma kertoo. – Viiden oppitunnin järjestelmä on varsin kokonaisvaltainen ja pitkä. Ensimmäisen niin sanotun oppitunnin aikana aloitetaan ihan alkeista ja lopulta voi antaa yksityistunteja maailman huippumiekkailijoille, hän jatkaa. RAUMAN oma kamppailulajitausta näkyy myös uuden miekkailuseuran toiminnassa. Rauma ottaa käyttöön muista kamppailulajeista tutun värijärjestelmän. – Värijärjestelmässämme on ihan samat värit kuin karatessa. Se helpottaa opettamista, kun opettaja tietää välittömästi minkä tasoinen miekkailija on. En tiedä, että missään muualla maailmassa olisi vastaavaa systeemiä, Rauma sanoo. – Värijärjestelmä on myös oppilaalle selkeä, kun tietää mitä milläkin tasolla pitää osata. Asiat tulevat suoraan Szepesin opeista. Olen pilkkonut hänen viiden oppitunnin systeeminsä eri väriarvoihin. – Systeemi tukee myös Suomen miekkailuja 5-otteluliiton tavoitetta saada lisää tuomareita. Minulla värijärjestelmään kuuluu myös se, että pitää osata tuomaroida. Mustassa pitää olla jo kansallisen tason tuomari ja sinisessä vyöarvossa salituomari. Säilä heiluu sähäkästi Jaakko Rauma perusti Turkuun uuden miekkailuseuran Jaakko Rauma toivoo, että uudelle miekkailusalille löytävät niin vakavasti kilpamiekkailuun mielivät että vähemmän vakavasi lajiin suhtautuvat harrastajat. Ilkka Lappi
9 Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 KUPITTAAN Seikkailupuistosta saa kesän ajan lainata lasten ja nuorten liikuntavälineitä maksutta. Välineitä saa lainaksi puistossa sijaitsevasta Pikku-Paavon kontista henkilökorttia näyttämällä. Lainausaika on kaksi tuntia. Pikku-Paavon kontin vieressä on myös maksullinen pomppulinna. Pomppulinna ja liikuntavälinelainaus ovat avoinna säävarauksella. Pomppuja ja liikuntaa puistossa ISO-KOHMON talolla Kuralan Kylämäessä vietetään kesää puuhakkaasti. Yleisö pääsee seuraamaan Iso-Kohmon emäntien askareita Kuralassa kesäkeskiviikkoisin. Keskiviikkoisin askaroidaan vanhan ajan tapaan 31. elokuuta asti joka keskiviikko kello 12–16. Kesäkuun viimeisenä keskiviikkona laittaudutaan lavatansseihin. Heinäkuussa Iso-Kohmon emännät valmistautuvat pyöräretkelle, tekevät maitopottua uusista perunoista, valmistavat salaattia sekä salaattikastiketta ja keittävät mehua. Elokuussa Iso-Kohmossa vietetään pyykkipäivää, mankeloidaan ja kaulataan liinavaatteita, säilötään kesän satoa ja aloitetaan oppikoulu. Entisajan kesäpuuhia Mikä juhannusperinne on sinulle kaikkein rakkain? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA PANSIOON on avattu uusi kohtaamispaikka kaikenikäisille. Hövelin palvelukeskuksessa sijaitsevan Metalon toiminta on käynnistynyt vauhdikkaasti kevään aikana. – Pansion ja Pernon asukkailla ei ole aiemmin ollut tällaista yhteistoiminnallista paikkaa, jonne kaikenikäiset voivat mennä viettämään aikaa ja tapaamaan toisiaan. Ihmisiä on käynyt paljon siihen nähden, että olemme olleet toiminnassa vasta vähän aikaa. Tällaiselle on selvästi tarvetta, sanoo Me-talon isäntä Miika Neulaniemi Fingerroosin säätiöstä. Talon toiminta on Fingerroosin säätiön koordinoimaa ja Me-säätiön rahoittamaa. Tarkoituksena on kehittää asukkaiden yhteisöllisyyttä sekä hyvinvointia. – Tavoitteena on, että eri-ikäiset ihmiset toimivat samaan aikaan saman katon alla, jolloin syntyy uusia kohtaamisia. Elämää ei pitäisi lokeroida liikaa. Lapset, aikuiset ja eläkeläiset voivat tulla taloon juttelemaan, tapaamaan toisiaan ja pelaamaan. Me-talo ei ole hanke, joka loppuu parin vuoden jälkeen. Ajatuksena on, että talo jää alueelle pysyvästi, Neulaniemi kertoo. ME-TALO tekee yhteistyötä Turun kaupungin sekä paikallisten toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Talo tarjoaa tiloja maksutta järjestöjen ja muiden toimijoiden käyttöön. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Icehearts, Auralan kansalaisopisto ja monet muut toimijat käyttävät jo tiloja. Me-talossa on avoimet ovet kolmena päivänä viikossa. Silloin kaikki ovat tervetulleita esimerkiksi juttelemaan, lukemaan lehtiä, pelaamaan ja lainaamaan liikuntavälineitä. Avoimien ovien aikana talossa voi olla myös tapahtumia. – Etenkin lapset ovat löytäneet avoimet ovet. He tulevat tänne esimerkiksi pelaamaan jalkapalloa ja lautapelejä. Asukkaat saavat esittää ehdotuksia ja toiveita siitä, mitä Me-talolla tapahtuu. Neulaniemi kertoo, että talolla on järjestetty asukkaiden toivomuksesta jo esimerkiksi kirpputori. ME-TALON toiminta jatkuu läpi kesän ilman taukoja. Talolla on avoimet ovat joka viikko maanantaisin ja tiistaisin kello 12–18 ja torstaisin kello 10–16. Lapsille on erilaisia kerhoja, kuten MLL:n kesäkerho keskiviikkoisin ja 4H:n kokkauskerho perjantaisin. Aikuisille ja ikäihmisille on tarjolla esimerkiksi ulkoparlamentti maanantaisin ja ikäihmisten tarinakerho keskiviikkoisin. Torstaina 7. heinäkuuta järjestetään miesten keskustelukerho Äijäkerho. Keskiviikkoisin 20. heinäkuuta – 24. elokuuta järjestetään 9–15-vuotiaille suunnattu maksuton työpaja, jossa lapset saavat rakentaa supersankarinuken. Lisätietoja toiminnasta löytyy Metalon Facebook-sivuilta. Saman katon alla Me-talo tarjoaa toimintaa ja kohtaamispaikan kaikenikäisille Me-talolla vietetään päivää esimerkiksi musiikin parissa. Miikka Neulaniemi HENRY Väreen ja Jukka Laineen Metsäkasvio (Metsäkustannus) on kelpo kaveri metsäretkille. Teos esittelee noin kolmeasataa Suomen metsissä kasvavaa kasvia. Kunkin kasvin yhteydessä on kerrottu sen tuntomerkit, kukkimisaika, elinympäristöt ja levinneisyys Suomessa. Tärkeimmät tuntomerkit on kursivoitu, mikä auttaa kasvien tunnistamisessa ja etenkin samantapaisten lajien erottamisessa toisistaan. Kirjassa on runsas ja näyttävä kuvitus. Metsäkasvit tutuiksi la numeroon 161 /1 l Miikka a num m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m meroo o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o on 1 160 me m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m m rkk k kiiiii kiiii kii k kiii kiii k kiii k kii kiii kiiiiii k kiiiiiiiiiii kiiiii k ä ä ä. ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä ä le Mii
11 Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 AAMUSET 14
15 Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 AAMUSET
16 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 TOISEN rikkaruoho on toisen salaatti. Viime vuosina ollaan uudelleen kiinnostuttu luonnosta saatavista raaka-aineista. Monissa maissa villivihanneksista on tullut suorastaan trendiruokaa. Ihmisiä kiinnostaa perinteiden lisäksi luonnonkasvien terveellisyys, maukkaus sekä edullisuus itse kerättynä. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla vietetään villiyrttiviikkoa. Martat kehottavat kokeilemaan vaikkapa voikukkasalaattia. Villivihanneksista trendiruokaa BURGERINSYÖJÄN voi yllättää juhannuksena piilottamalla kananmuna pihvin keskelle. Tee raakojen jauhelihapihvien keskelle reiät esimerkiksi juomalasilla tai pienellä piparimuotilla. Painele ylijäänyt liha varovasti pihvin reunojen päälle. Kuumenna paistinpannu todella kuumaksi ja lisää öljy. Paista pihvit kahdessa erässä, jotta pannu pysyy kuumana ja pihvit paahtuvat. Paista pihviä ensin toiselta puolelta 2 minuuttia, käännä ja riko kananmuna aukkoon. Jatka paistamista 2 minuuttia. Mausta pihvit pippurilla ja anna vetäytyä vähintään 5 minuuttia, valele ruskistetulla voilla. Juhannusmunaa burgerin sisällä Oletko kokeillut savustamista? Mitä kypsennät mieluiten? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PORSAAN KASSLER SAVUSTETTUNA TARVITSET noin parikiloisen porsaan kasslerin. Hiero kevyesti sinappia kasslerin pintaan. Lisää noin 4 rkl bbq-rub-maustesekoitusta lihan pintaan ja 2 rkl haluttua mausteseosta ja hiero sinapin päälle. Savusta pallogrillissä tai savustusuunissa pari tuntia ja kypsennä loput joko grillissä tai uunissa, kunnes sisälämpötila on noin 90 astetta. Kääri folioon ja anna vetäytyä. Revi suikaleiksi tai leikkaa siivuiksi ja tarjoa esimerkiksi burgerina sämpylän sisällä bbq-kastikkeen kanssa. HENRIIKKA FINGERBORG BARBECUE-SAVUSTAMINEN on tällä hetkellä yksi suurista ruokatrendeistä kansainvälisestikin. Miss Klose Smokery&BBQ:ta pyörittävä turkulainen Kalle Kirstilä uskoo, että savustuksessa kiinnostaa hitaus ja “alkukantaisuus”, tulella ja savulla kypsentäminen ja raaka-ainelähtöisyys. Miss Klosen tarina alkoi, kun Kirstilä kävi Yhdysvalloissa Mississippissä ruoka-, juomaja bluesreissulla ja erään majatalon isäntä löi Kirstilän eteen pork shoulder sandwichin. Ensi puraisu simppelistä sämpylästä, jonka sisällä oli coleslaw-salaattia, papuja sekä savustettua possua teki selväksi, että suomalaisessa grillauskulttuurissa on pielessä aivan kaikki. 12 vuotta ja kymmeniä ribsimetrejä myöhemmin barbecueharrastajan eteen osui legendaarisen houstonilaisen savustinvalmistajan 400-kiloinen musta rautaneito. Suomeen päätynyt klassikkosavustin oli jäämässä ilman kotia. Pelastettavahan se oli. – Herätehankinnalle tuntui järkevältä keksiä käyttöä, sillä satoja kiloja lihaa ei saa syötyä isompikaan mies, ei edes perheellinen. Ensimmäisestä savustuskerrasta lähtien kiinnostus aitoa barbecueta kohtaan oli ilmeinen. Olenkin saanut paitsi savustaa enemmän laatulihaa ystävillemme kuin koskaan odotin, tutustua myös nopeassa kasvussa Suomessa olevaan ruokakulttuuriin ja tavata satoja mukavia ihmisiä, joita yhdistää rakkaus savuun ja lihaan. NYT Kirstilä on ollut muutaman päivän turkulaisen lihaliikkeen pihalla maistattamassa savustettua possun niskaa ja lapaa. Vettä ripottelee niskaan, mutta katoksen alla pöhisevä rautaneito on täynnä lihaa huomisellekin päivälle. Asiakkaina on yleensä 25-40 vuotiaita miehiä ja jonkun verran naisia toimitusjohtajista trukkikuskeihin. ”Klapiorjaksi” itseään tituleeraava Mika Huupponen heittää savua syöksevän rautaneidon luukusta sisään muutaman puuklapin ja kertoo samalla, että savustuksella ja grillaamisella on vissi ero. – Barbecue tapahtuu epäsuoralla ja matalalla lämmöllä. Ja lihaa ei marinoida, vaan se “rubataan”, eli kuivamaustetaan lihan pintaan. Barbecuessa ei myöskään grillata pihvejä, vaan savustetaan isoja lihanpaloja, Huupponen täsmentää. KIRSTILÄ ja Huupponen kiertävät viikottain tapahtumissa tarjoilemassa savustettuja herkkuja, kuten kotimaisia possun ribsejä, niskaa ja lapaa. Toisinaan myös espanjalaista ibericoa, briskettiä tai mainhaa ja picanhaa. Tämän lisäksi he pitävät viikonloppuisin kursseja, joissa opetellaan valmistamaan kaikki amerikkalaiset klassikot lisukkeineen. Kiirettä pitää, sillä ihmiset ovat Kirstilän mukaan nyt erittäin innostuneita savustamaan. – Nykyään löytyy yhä enemmän ihmisiä, joilla on oma pöhinäpönttö kotona. Savustaminen tosiaan onnistuu vaikkapa pallogrillillä. Lihaa kypsennetään epäsuoralla lämmöllä ja hiilien tai brikettien päälle lisätään väliajoin puulastuja tuomaan savua. Lihan äärellä ei tarvitse olla koko ajan, kunhan pitää huolen että lämpöä riittää, eli hiiliä ja puuta. Pitää siis olla malttia ja ostaa hyvää lihaa, Kirstilä muistuttaa. Pöhinää pönttöön Savustaminen onnistuu tavallisella pallogrillilläkin Kalle Kirstilän ja Mika Huupposen ”barbeque pitissä” savustuu tällä kertaa hitaasti possun lapaa ja niskaa. Henriikka Fingerborg LIHAN vähentäminen ruokavaliossa kiinnostaa yhä useampia ihmisiä, mutta kasvisruokien valmistaminen saattaa tuntua hankalalta. Yksi mullistavan helppo vastaus tähän ongelmaan on uusi kotimainen keksintö, nyhtökaura. Nyhtökauran käyttäminen on helppoa – ei liottamista, hauduttamista, idättämistä tai marinointia. Se on hyvin säilyvä ja vain kuumennusta vaille valmis tuote, jolla voi esimerkiksi korvata jauhelihan tai muun lihan tai osan siitä ruuissa. Elokuussa ilmestyvä reseptikirja tarjoaa vinkkejä ja helppoja tapoja käyttää nyhtökauraa kaikessa ruuanlaitossa. Nyhtökaura-keittokirjan tekijät ovat tuotteen kehittäneet Maija Itkonen ja Reetta Kivelä. Nyhtökaura lyömässä läpi
17 Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 AAMUSET Maku&nautinto
18 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 PAIKALLISLEGENDA Pepe Gonzalez on pitkään ollut ravintolalaiva Espositon ”hovimuusikko”. Gonzalez nousee laivan kannelle myös juhannusaattona 24. kesäkuuta. Kuvataiteilijanakin tunnettu trubaduuri viihdyttää kaupunkijuhannusta viettäviä pitkin iltaa kello 18 alkaen. Ensiluokkaiseen juhannustunnelman leppoisan musiikin parissa viimeistelee koko illan kuumana käyvä grilli. Omat grillattavat mukaan. Gonzalez takaa juhannustunnelman UUDEN The Getaway -levynsä myötä Suomeenkin syksyllä saapuva Red Hot Chili Peppers on kokenut yli 30-vuotisen uransa aikana nousuja ja laskuja niin musiikillisesti kuin muutenkin. Bändin järjestyksessään 11. studiolevy ei yllä bändin klassikoiden tasolle. The Getaway on bändin ensimmäinen levy viiteen vuoteen. Vaikka uusi levy ei klassikoiden kanssa samalla viivalla olekaan, The Getaway kurkottaa ennakkoluulottomasti Chili Peppersin parhaiden levyjen suuntaan. Ajoittain bändi funkkaa lähes kuin nuoruutensa päivinä, mutta nuo hetket jäävät vähäisiksi. Eihän The Getaway sinänsä huono levy ole, keskinkertainen vain. Kun bändi on joskus tehnyt Blood Sugar Sex Magikin ja Californicationin kaltaisia levyjä, vertailukohdat uudelle materiaalille ovat kovat. Kenelle: Koville Chili Peppers -diggareille. Arvio: Tarjoaa ajoittain muistumia vanhasta, mutta liian vähän. ILKKA LAPPI Haalea esitys Oletko kirjaston suurkuluttaja? Montako kirjaa lainaat vuodessa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI KEVÄÄLLÄ 2014 Mika Terho oli onnensa kukkuloilla. Kirjoissa ja kansissa oli tuore romaani Niittyvilla – Pattaya all night long. Sitten alkoivat yllätykset. Turkulaiskustantaja Enostone veti teoksen myynnistä, kirja päätyi Forssan kaupungin sisäiseen tutkintaan ja pian sen jälkeen poliisille syyteharkintaan. – Ensin tuli pienimuotoinen lamaannus ja sellainen epäusko ja hämmennys, että mitä nyt tapahtuu. Sitten nopeassa tahdissa kustantaja veti kirjan pois. Ja sitten nopeasti Forssan kaupunki vei sen nopeasti poliisille, nykyään Turussa asuva Terho kertoo. Syyteharkinta on edelleen kesken. Syyteharkinnan nimike on virkasalaisuuden rikkominen. Hoitotyötä tehnyttä Terhoa sitoi vaitiolovelvollisuus, mutta kirjassaan hän kirjoitti ihmisistä etunimillä, jotka oli identifioitavissa Terhon entisen työpaikan potilaisiin. – Syyteharkinnan valmistumisesta ei ole tietoa. Kuulemma ehkä kesän aikana asia etenee, mutta varmuutta asiasta ei ole. Todennäköisesti syyteharkinnassa on kiireellisempiäkin asioita, jotka viivyttävät tätä, Terho arvelee. Hän korostaa, ettei tarkoituksena ollut kirjoittaa paljastuskirjaa vanhasta työpaikastaan. – Kirjani ei ollut kannanotto tai muistelmateos, missä olisin halunnut paljastaa. Halusin vain kirjoittaa tajunnanvirtaa. PARI viikkoa sitten ilmestyneessä uudessa kirjassaan Syytetty Terho käsittelee syyteharkinnan aiheuttamia tuntemuksia. Kirjailija korostaa, että uudessa kirjassa seikkaileva Mika Terho on fiktiivinen hahmo. – Kirjassa käsittelen sitä tunnetta, miltä tuntuu, kun käynnissä on syyteharkinta, eikä tiedä miten siinä käy, kuinka kauan see vie ja miten se vaikuttaa arkipäivän elämään ja ajatuksiin. Tilannetta käsitellään ikään kuin tajunnantilan kautta ja mitä päässä liikkuu, Terho kertoo. Hän sanoo ymmärtävänsä edellisestä kirjastaan nousseen kohun, vaikka pitääkin sitä liioiteltuna. – Edellisen kirjan jälkeiset tapahtumat tuntuvat aika kovilta ja kamalilta. Lisäksi se harmittaa, että kirja vedettiin heti pois, eikä siitä ehtinyt kuin muutama kappale maailmalle. Minun mielestäni kustantaja ylireagoi siinä. Kun oli paljon nähnyt vaivaa sen eteen ja sitten se vedettiin heti pois, se tuntui kovalta ratkaisulta. – Lisäksi kirja on vaikuttanut hoitotöihin ja niiden tekemiseen. Hoitotyön saaminen on hyvin vaikeaa, kun on tällainen keskeneräinen asia. KOKO soppa olisi todennäköisesti vältetty, jos Terho olisi vaihtanut henkilöidensä nimiä. – Nimien muuttaminen oli jollain tasolla mielessä, mutta koska lähtökohtaisesti omasta mielestäni kirjoitin fiktiota ja vain etunimillä, ajattelin, että aihetta voi käsitellä vapaasti. Leimattu mies Mika Terho purki syyteharkinnasta kummunneet ajatukset paperille Mika Terho on odottanut puolitoista vuotta syyteharkinnan tulosta. Sinä aikana syntyi uusi kirja. – Siitä olen tyytyväinen, että pystyin käsittelemään asiaa kirjoittamisen kautta, Terho toteaa. Ilkka Lappi k k tt li
19 Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 AAMUSET VAPAAEHTOISTOIMINTA TORISUUTARI HUOLTOPALVELUT TERVEYSPALVELUT RAKENTAMINEN TORISUUTARI TILITOIMISTO KODIN ELEKTRONIIKKA VAPAA-AIKA VAPAA-AIKA ASIANAJAJAT PALVELEVAT PAIKALLISET
20 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 OONA KARHUNEN Telmu ry järjesti viikonloppuna neljännen vuosittaisen rockfutisturnauksensa. Voitosta kisasi auringon ja kaatosateen vaihtelussa Parkin kentällä 16 joukkuetta. Kunniamaininnan turnauksessa sai isoille karjuille kampoihin laittanut Fc Bitchfits. Pytyn pokkasi kuitenkin lopulta joukkue nimeltä Vai Oliko Se Vihreää. Oona Karhunen Vipattavia tanssijalkoja helpottaa Vegasin Cityjuhannus, jossa virittäydytään tunnelmaan PianoWarin ja Casinon ohella. Perinteisen perjantain keskiyön videokokon lisäksi juhlijat pääsevät jo torstaina fiilistelemään uutta peliä, jossa on mahdollisuus repiä itselleen muun muassa zombie-bonuksia. Turun yöelämään voi suunnata myös esimerkiksi Fortessa, joka on auki normaalisti koko juhannuksen. Timo Salmesmaa Perinteistäkään juhannusta ei pidä unohtaa! Sitä voi viettää Ruissalon kylpylällä, jossa pannaan pystyyn juhannussalko, luritellaan Lippulaulua ja mahdollisesti katsellaan kokkoa. Holiday Club Caribialla taas nautitaan savusaunan lämmöstä ja pihapeleistä. Myös Naantalin Kuparivuorella pistetään jalalla koreasti ja katsellaan juhannuskokkoa. Jane Iltanen Mikäli kukkarosta löytyy ylimääräistä kahisevaa, on juhannuksena mahdollista lähteä risteilemään. Höyrylaiva s/s Ukkopekalla voi suunnata joko aattoillan höyrylaivaristeilylle tai juhannusaattoyön kokkoristeilylle. Juhannuspäivänä vuorossa on Loistokarin iltaristeily. Lisäksi molempina päivänä ajetaan Turku-Naantali-reittiä kaksi kertaa. Jonny Holmén Juhannusta voi lähteä karkuun myös festarivilskeeseen. Sieravuoren kolmipäiväiset juhannuskarkelot aloitetaan torstaina Sannin johdolla. Pirskeet paketoi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Olavi Uusivirta. Lähes loppuunmyyty RMJ taas tuo lavalle perjantain ja lauantain aikana vähän kaikkea Tippa-T:stä David Guettaan. Lennart Holmberg
21 Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 AAMUSET 22 Mielipide Tack… …nej tack! PUTIN tulee Salen vieraaksi Kultarantaan. Rantasaunassa ehkä otetaan leppeät löylyt ja siemaistaan Kultarannan kuuluisat raparperimehut, mutta entä tuo kalastuspuoli? Kummalle jää isompi vonkale koukkuun? KIINALAINEN Tencent osti pelifirma Supercellista 85 prosenttia reilulla kahdeksalla miljardilla dollarilla, mikä nostaa yhtiön kokonaisarvoksi päälle kymmenen miljardia dollaria. Se on ensimmäinen eurooppalainen startup-firma, joka tähän pystyi. Kyllä Suomessa sittenkin kannattaa valmistaa myös jotakin hirvenpäätä pienempää. PELIT ovat enimmäkseen tylsää juhnaamista, eri maiden fanit riehuvat ja hakkaavat toisiaan, Ronaldo tuhertaa taas itkua, Löw jakaa hygieniastaan liikaa tietoa. Milloin nämä kisat toden teolla alkavat? VIHDIN poliisimurha kauhistuttaa ympäri maata. Murhaaja houkutteli poliisit paikalle tahallaan, koska halusi kostaa yhteiskunnalle kokemansa ”vääryydet”. Kuten ulosottokierteeseen joutumisen. Kammottava loppu kammottavalle suunnitelmalle. Voimia omaisille. VEGAANIUS herättää voimakkaita tunteita, puolesta ja vastaan. Miksi? LAINE: Olen itse ollut vegaani nuorempana, kunnes tulin raskaaksi. Silloin rupesi tekemään mieli maustettua jogurttia, niin sitähän ostettiin. Ja paistettiin kananmunia. Mutta vegaanille ajatus lihasta on itsessään vastenmielinen, siitä tulee nopeasti ällöttävää ja oksettavaa. ALA-SULKAVA: Ihminen on luonnostaan petoeläin ja fysiologisesti lihansyöjä. Joku voi pitää vegaaniutta epäluonnollisena, että lähtisikö se fanaattinen vegaaniuden vastustus sieltä. Minusta jokainen voi täysin itse päättää mitä syö, mutta vegaanien tulisi myös hyväksyä muiden lihansyönti. Saati, että jos pannaan esimerkiksi koira syömään vegaanisesti, sehän on eläinrääkkäystä jo. AL: Jos tekee koirastaan vegaania, on varmaankin jotain mielenterveysongelmia. Mutta tuttavapiirissäni on lapsia, jotka ovat olleet koko elämänsä vegaaneja ja ihan normaaleita he ovat. 13-vuotias lapsenikin päätti viime syksynä ryhtyä kasvissyöjäksi. MA-S: Minä en pystyisi elämään ilman kunnon pihviä silloin tällöin. Mutta pyrin kyllä lisäämään vihannesten syöntiä ja lisäämään vaihtelua ravintoon. Suomessa salaattia pidetään salaattina, eikä osata ehkä hyödyntää kasviksia laajasti. Mutta soijamakkara on minulle mysteeri. Jos on vegaani, niin miksi haluaa syödä kasviksia makkaran muodossa? Jonkinasteinen ristiriita siinä on. AL: Omat vegaaniystäväni eivät siedä lihantyyppisiä valmisteita. Kasvikset kasviksina. Mutta on hyvä, että on erilaisia vaihtoehtoja tarjolla. MA-S: Miksi siitä soijasta pitää tehdä juuri makkara? Mikä se referenssi on? AL: Suomalainen olutkulttuuri liippaa tätä läheltä. Jos joku juo alkoholitonta olutta, sitä ei huomaa kukaan. Mutta jos hän sanoo sen ääneen, nousee kauhea haloo. Kyllä vegaanillakin on oikeus laittaa ne bratwurstin näköiset soijapötkylät grilliin ilman, että joku tulee vaahtoamaan. Suomen kouluissa voisi hyvin olla yksi vegaaniruokapäivä viikossa. MA-S: Ehkä se on huonosti markkinoitu, kun puhutaan vegaanipäivästä. Miksei se voisi olla vain kasvispäivä? DEBATTI DEBATTI MARIA ALA-SULKAVA on yrittäjä ja FC Barcelonan fani. AINO LAINE on muusikko ja yhdistysaktiivi. Bisnesleidi VS Kulturelli HEPOKULLAN Lämpö Oy, jonka puheenjohtaja olen, on seurannut kiinnostuneena, mitä Runosmäen Lämpö Oy:n alueella tapahtuu. Runosmäen Lämpö Oy on vastaavanlainen asukkaiden omistama yhtiö kuin meidänkin. Runosmäki luopui raskaan polttoöljyn käytöstä, samoin kuin mekin, ja liityimme molemmat kaukolämpöön. Tietämämme mukaan Runosmäen Lämpö alkoi muutama vuosi sitten suunnitella oman, uuden lämpölaitoksen rakentamista. Samanlaista hakelaitosta, jollainen on esimerkiksi Varissuolla. Vuosia Runosmäki haki vaihtoehtoisia tontteja laitokselle, joka olisi vähän parempi kuin heidän ennestään omistamansa tontti. Siinä kaavamääräykset ovat kunnossa. Kun he löysivät hyvän teollisuustontin alueensa läheltä, niin lautakunnan virkamiesten esitys hankkeelle oli myönteinen, samoin kuin lautakunnankin. Asia siirrettiin kaupunginhallituksen päätettäväksi. Yllättäen poikkeuslupahakemus esitettiin hylättäväksi, vaikka lupia on yleensä annettu, jos lautakuntakin on puoltanut esitystä. Poikkeusluvan käsittely viipyi kaupungilla niin pitkään, että LounasSuomen aluehallinnonkin oli puututtava asiaan. Tämän kaiken takana on tietomme mukaan Turku Energian halu pitää Runosmäen Lämpö Oy heidän asiakkaanaan tai että Turku Energialla olisi tavalla tai toisella tiettyä määräysvaltaa lämpöyhtiössä. Hepokullasta päin katsottuna tällainen markkina-aseman väärinkäyttö ei sovi tähän päivään. Tulee mieleen ajat, jolloin Moskovassa tiedettiin mitä Virossa tarvittiin. Tuntuu näin entisenä, lakia valvoneena virkamiehenä, että painostuksessa ja lobbauksessa on menty jo ehkä lain väärälle puolelle. Ainakin on menty tosi harmaalle alueelle. On myös selvinnyt, että Runosmäen Lämpö on saanut ostaa lämpöä listahintaa halvemmalla kuin muut yhtiöt. Hepokullan Lämpö tulee aloittamaan välittömästi hintaneuvottelut Turku Energian kanssa uudesta, halvemmasta hinnasta. Alueellamme harkitaan myös osittain maalämpöön siirtymistä ja toivomme, ettei tällaista näytelmää tule osaksemme. Yksi yhtiöistä on jo siirtynyt kaukolämmöstä maalämpöön. Onneksi kaupunginhallitus hyväksyi hylkäävän päätöksen kuitenkin niin muutettuna, että tonttiin tehdään asemakaava tämän vuoden kuluessa. Saa nähdä, onko kaavassa silloin merkintä lämpölaitoksesta. Toivottavaa olisi asukasdemokratian ja lämpöyhtiön itsenäisyyden takia, että Runosmäen Lämpö Oy saisi oman hakelaitoksensa ja siten asukkaat halvempaa lämpöä. SEPPO LEHTINEN HEPOKULLAN LÄMPÖ OY:N HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Lämpölobbauksen harmaalla alueella
23 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 22. kesäkuuta 2016 KOLUMNI KÄVIN alakoulua 1980-luvun puolivälikössä. 400 oppilaan koulussa oli yksi tummaihoinen poika, Afrikasta vauvana adoptoitu. Kaikille oli selvää, että hän oli maahanmuuttajataustainen, vaikka puhuikin äidinkielenään suomea. Musta ihonväri oli tarpeeksi alleviivaava. Kaveripiiriini kuului rinnakkaisluokalla oleva poika, joka oli myös ”puoliksi” suomalainen. Hänen isänsä oli kotoisin Yhdysvalloista. Isä oli tutustunut Euroopassa pojan äitiin ja muutti tämän perässä Suomeen. Pojalla oli täysin amerikkalainen nimi, mutta äidinkielenä suomi. Isä teki Suomessa uran yrittäjänä mutta ei ikinä oppinut suomea kuin paksusti murtaen. Silti kukaan ei pitänyt tuota (valkoihoista) poikaa maahanmuuttajataustaisena, vaikka hän oli sitä ihan yhtä paljon kuin musta poika. Havahduin ristiriitaan vasta nyt. Kuka meistä oikeastaan on maahanmuuttajataustainen? Kuinka monta polvea Suomessa täytyy asua, jotta on varmasti kantasuomalainen? Jos tykkää saunasta ja grillimakkarasta, onko kantasuomalaistumisprosessi nopeampi? Olen sukututkimuksessa saanut selville, että minulla on mahdollisesti kaksikin Suomeen päätynyttä ruotsalaista esivanhempaa. Olenko minäkin maahanmuuttajataustainen? Jos sukututkimus tuntuu liian työläältä, on mahdollista teettää itsestään DNA-sukututkimus, joka paljastaa sadan prosentin varmuudella samat geenit omaavia sukulaisia ympäri maailmaa. Tuskin lienee yhtäkään (kanta)suomalaista, jolla ei ole sukua myös ulkomailla. Vai säilyykö sitä kantasuomalaisena niin kauan, kuin ei tiedosta tätä? TEEMU P. PELTOLA Kuka on kantasuomalainen? Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T HYVÄ Anita Rosenberg. Kirjoititte Aamuset-lehdessä 15.6., että suomalaista Suomea ei ole. En voi kuin ihmetellä mokomaa. Jos ainoa kriteeri on, että kuulee erilaisia kieliä kaupungilla, niin niitä nyt kuulee vaikka Ruotsin-laivoilla. Yleensä se tapa, että suomalaisuus teilataan ja tungetaan johonkin tuntemattomaan, saa sappeni kiehumaan. Jos maahantulo perustuu rehellisyyteen, työteliäisyyteen ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen, niin tervetuloa. Pelkkä eri kielien nostaminen kulttuurillisesti etusijaan ei voi olla se oikea asenne. Kun toitte esiin kulttuuriksi mainitsemanne ulkomailta tulleiden tehtailijoiden nimiä, niin juuri nämä teettivät 12-tuntisia työpäiviä ja maksoivat palkat, jos jaksoivat. Tämähän johti sitten vuoden 1917 tapahtumiin. Tämä on kulttuuria ja sivistystä, mitä minä en ainakaan voi hyväksyä ja ymmärtää. On myös totta, että maahanmuuttajissa on potentiaalia työvoimaa, itsellänikin on hyviäkin ystäviä muualta tulleiden joukossa. Mutta tulijoiden joukossa on myös näitä vapaamatkustajia, joiden kulttuuriin ei kuulu ottaa vastaan käskyjä naisjohtajilta. Tämä on sitä porukkaa jota emme tänne kaipaa. Suomi oli satoja vuosia Ruotsin-vallan alla, eivätkä suomalaiset kelvanneet muuta kuin sotimaan kuninkaan puolesta. Myös satavuotinen Venäjän ikeen alla oleminen ja suomalaisten pakkovenäläistäminen on kansan äidinmaidossa muistissa. Eiköhän terve varovaisuus joka asiassa ole hyvä asia, sen on historia ainakin suomalaisille opettanut. Mikään maailman kansa ei ole homogeenista porukkaa, kaikki ovat jostakin päin tulleet. JUSSI KUJANPÄÄ Miksi suomalaisuutta kuuluu teilata? OLEN mieltänyt postin tehtäväksi jakaa postia. Viime aikoina hämärtynyt, mikä on postin perimmäinen tehtävä. Postinjakajat leikkaavat nurmikoita ja jakavat ruokaa. Nyt tuli tällä viikolla postin mainos, että voivat pitää kotisi asutun näköisenä lomasi aikana, kastaa kukkia, tarkistaa ikkunat ja ovet. Vanhusten ulkoilutuksestakin on puhuttu. Postinjakajille kuuluu myös postin jakelu. Viikolla 24 en ole saanut niitä kolmea viikkolehteä, jotka ovat sillä viikolla ilmestyneet. Esimerkiksi televisio-ohjelmat jäävät neljältä päivältä saamatta. Toivon ministeri Bernerin paneutuvan asiaan tarkemmin ja miettivän, mikä on postin tehtävä. MARJA NIEMINEN Mikä onkaan Postin tärkein tehtävä?