Lauantai 22. elokuuta 2015 | Nro 62 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Raitiovaunut saattavat vielä jonain päivänä palata Turkuun, mutta rahastajat ovat historiaa. Kaupunki s. 8 Kadonnut ammattikunta Hankekoordinaattori Hanna Hyytiä ei niele yleistä väitettä siitä, että nuorille ei kelpaisi työ kuin työ. Koulut&kurssit s. 12 Nuoria töihin Vesku Loiri teki jälleen elokuvan Mika Kaurismäen kanssa. Roolikin on kovasti samanoloinen kuin viimeksi. Viihde s. 18 Kaiken saanut Valkoposkihanhien määrä vakiintui ja turkulaiset tottuivat lintuihin. Uutiset s. 6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 22. elokuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 22. elokuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 22.8.2015 Lauantai 22. elokuuta 2015 KAUPUNGIN omistamien yhtiöiden kohtalo herättää huolta erityisesti yhtiöiden henkilöstössä. Kukapa ei olisi huolissaan työstään. Turku omistaa kokonaan tai on osakkaana kymmenissä yrityksissä. Tuotannollista toimintaa on ajanut yhtiömuotoon kuntalaki ja myös EU-lainsäädäntö. Perinteisessä virastomallissa budjetti oli kaupunginvaltuuston päätettävissä, poliittinen päätös. Tappiot, jos niitä edes laskettiin, voitiin kattaa veronmaksajien pussista. Konkurssi oli mahdottomuus, oli toiminta kuinka tehotonta tahansa. Virastomallia seurasi liikelaitoksiin siirtyminen. Tuotannollisessa toiminnassa se jäi välivaiheeksi. Liikelaitos ei maksa tuloksestaan veroja. Se vääristää kilpailua. Siksi on reilua, että toiminta on yhtiömuotoista, jos toimitaan avoimilla markkinoilla. Kaikki ovat silloin samalla viivalla. ON selvää, ettei virastosta muututa yhtiöksi hetkessä. Luotiin siirtymäaikoja, jotka ovat kohta päättymässä. Kunnallisten yhtiöiden armonaika loppuu. Osa kaupungin yhtiöistä menestyy ja valtaa uusia markkinoita. Osa on suurissa vaikeuksissa. Sekin kuuluu yritystoiminnan luonteeseen. Missä määrin kunnan kannattaa tai pitää olla mukana tuotannollisessa toiminnassa – esimerkiksi pitämässä kunnossa katuja ja teitä, rakentamassa tai korjaamassa taloja tai huolehtimassa viheralueista – jossa on olemassa toimivat markkinat ja niillä runsaasti yrityksiä? Laki ei määrää kuntaa tekemään kaikkea itse, vaikka tehtävä olisi lakisääteinen. ON perusteltavissa, että kaupungilla on omaa toimintaa. Kun palveluja ostetaan markkinoilta, on syytä olla käsitys siitä, mitä niistä kannattaa maksaa. Oma toiminta, joka on markkinaehtoista mutta ei voittoa maksimoivaa, antaa pohjan toimivalle kilpailuttamiselle. Se on veronmaksajan etu. Markkinoiden valtaaminen ei sen sijaan kuulu kunnan tehtäviin. Veronmaksajan etu ei ole kunnallinen, mutta ei myöskään yksityinen monopoli. Kilpailutukset on syytä pilkkoa niin, että myös pienet ja paikalliset yritykset pääsevät niistä osallisiksi. LASSE VIRTANEN Sopeudu tai katoa PITÄISIKÖ peruskoulujen ja toisen asteen koulujen järjestyssääntöjä päivittää? KARVINEN: En näe syytä, miksi päivittää koulujen järjestyssääntöjä. Ongelma on enemmän sääntöjen valvonnassa. Kaikkien koulujen järjestyssäännöt kieltävät esimerkiksi kiusaamisen, mutta silti sitä esiintyy ja opettajat ovat kovin voimattomia puuttumaan siihen. ANDERSSON: Valvontaa olennaisempaa olisi sääntöjen sisäistäminen. Mitä nuorempana lasten kanssa aloittaa keskustelemaan, miksi säännöt on tehty ja miksi jotkin asiat ovat kiellettyjä, sitä paremmin se sisäistetään. Silloin lapsia ei tarvitse kaiken aikaa valvoa. Jos ei pystytä perustelemaan, miksi joku sääntö on olemassa, se luultavasti on huono. TK: Jos säännöt ovat järkiperäiset, niin ihminen oppii kyllä ymmärtämään niiden perusteet. Sama nähdään kaikkialla yhteiskunnassa. JA: Urheilujoukkueissahan usein tehdään niin, että porukalla tehdään ja käydään läpi yhteisiä sääntöjä. Se olisi hyvä käytäntö muutenkin. Kun säännöt on yhteisesti käyty läpi, ne todennäköisesti muistuvat paremmin mieleen. On myös tärkeää, että ne on meidän tekemiä, eivätkä ulkoapäin saneltuja. TK: Järjestyssäännöistä puhuttaessa pitäisi pystyä mukautumaan aikaan. Älypuhelimet esimerkiksi alkavat nykyään olla lähes joka oppilaalla. Ne ovat aiheuttaneet häiriöitäkin, mutta itse ajattelen, että puhelimia pitäisi pitää oppimisen apuvälineinä. Jos oppilaat osaavat niitä järkevästi käyttää, pitäisi niitä yrittää hyödyntää opetuksessa. JA: Kunhan se ei vaan mene niin, että jos jollain ei ole älypuhelinta, niin hän kokee olevansa ulkopuolinen. Jos oppilaalla ei ole älypuhelinta, se ei saa vaikeuttaa hänen opiskeluaan. On myös tärkeä vetää raja puhelinten käyttöön sen mukaan, miten oppilaat käyttäytyvät. TK: Automaattisesti teknologia ei tee asioista parempia. Teknologian avulla voi löytyä uusia tapoja soveltaa tietoa tai uusia tapoja omaksua tietoa helpommin. Mutta niitä asioita pitäisi miettiä opetusmateriaaleja kehittäessä, eikä kaataa kaikkea opettajien niskaan. JA: Opetusympäristöt ovat muuttuneet huikeasti nopeassa tahdissa. Teknologia menee huikeaa vauhtia eteenpäin, mutta opettajan rooli siinä, että asiat jäävät päähän on korvaamaton. NYT se ikiliikkuja on keksitty. Arhinmäen Paavon (vas.) mukaan Suomi voi hyvin ottaa lisää velkaa, koska se maksaa itse itsensä takaisin. Siis velka. Tässä olisi tuotteistamisen paikka! KUPITTAALLE perustetaan aurinkopaneelivuokraamo. Mahtavaa, upeeta. Enää puuttuu aurinkovuokraamo. Olis ollu tänä vuonna asiakkaita tungokseen asti. ÄMPÄRISSÄ on voimaa. Uuteen urheilukauppaan jonotettiin Skanssissa makuupusseissa ja teltoissa. Ensimmäiset saivat ostokset toki ämpäriin pakattuna. Mitäpä sitä ei tekisi, jos saa kerran kunnon muoviämpärin. Tack… …nej tack! YHTEISKUNTASOPIMUSTA vatuloitiin kuukausitolkulla. Syyllisten etsintäkin käynnistyi hyvissä ajoin. Vaan milloin alkaa ratkaisujen etsintä? LOGOMONSILTA on vasta kaukaisissa suunnitelmissa, mutta jo nyt pyöräilyaktiivit valittavat, kun ei siihen kumminkaan tule omaa pyöräkaistaa. Etukäteen kiukuttelu onkin paras puolustus. SUOMI lamassa, Kreikka konkurssissa, sisällissota Syyriassa, pakolaiskriisi Välimerellä, pommi-iskuja Bangkokissa ja Turkissa, räjähdys Kiinassa, kranaatteja Koreoiden rajalla. Olisiko jo hyvien uutisten vuoro vaihteeksi? iin eia. ket N Piraatti TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen puheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. Viher? llaristi DEBATTI paras puolustus. SUOMI lamassa, Kreik kka konkurs sissa, sisällissota a Syyriassa pakolaiskrriisi V Välimerellä pommi-isskuja Bangkokissa ja T Turkisssa, räjähdy Kiinasssa, kranaat teja Koreoiden rajalla. Olisi ko jo hyvien uutisten vuoro vaih tteeksi?
5 Lauantai 22. elokuuta 2015 AAMUSET Mitä mittää – jokilaivoilt tulos Aamuset
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 22. elokuuta 2015 Onnistuuko hanhien ja ihmisten rauhallinen yhteiselo? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURKU Energia -konsernin liikevaihto oli tammi–kesäkuussa 130,7 miljoonaa euroa, kun luku oli viime vuonna vastaavaan aikaan 133,9 miljoonaa euroa. Laskua oli 2,4 prosenttia. Liikevoitto oli 10,7 miljoonaa euroa (12,6). Normaalia lämpimämpi alkuvuosi pudotti lämmityksen ja sähkön kysyntää. Turku Energia arvioi, että taloudellisista tavoitteista jäädään jonkin verran. Turku Energian tulos heikkeni UUDISTUNUT Kauppakeskus Mylly viettää avajaisia 4. marraskuuta. Myllyyn rakennetaan laajennusosaa ja nykyisiä tiloja uudistetaan. Laajennuksen jälkeen Mylly on yksi Suomen suurimmista kauppakeskuksista. Liikkeitä Myllyssä on avajaisten jälkeen yli 150. Myllyn laajennusosan rakentaminen on edennyt loppusuoralle. Uusi osa yhdistyy saumattomasti nykyiseen Myllyyn ja kasvattaa kauppakeskuksen koon 83 000 neliöön. Uudesta Myllystä tulee entistäkin viihtyisämpi, muodikkaampi ja monipuolisempi. – Uusi Mylly valmistuu sopivasti joulumarkkinoille. Tilojen vuokraus on onnistunut hyvin, ja pääsemme esittelemään kävijöille laajan kattauksen uusia liikkeitä. Viimeisin varmistunut tulija on Halonen, joka avaa alkuvuodesta vapautuvissa tiloissa suuren muotimyymälän, kertoo Kauppakeskus Myllyn toimitusjohtaja Pertti Vikkula. Laajennusosaan rakennetaan Länsitori, josta tulee Myllyntorin rinnalle kauppakeskuksen toinen keskus. Uudistunut Mylly avaa marraskuussa KARI LAINE TURKUUN 1980-luvun lopulla muuttaneet valkoposkihanhet eivät enää herätä suuria tunteita. Eksoottisten hanhien nopean lisääntymisen aikoina 1990-luvulla jättilinnut ja niiden ulosteet olivat kaupungin ykköspuheenaiheita. Vielä vuonna 2008 kaupungin ympäristöviranomaiset teettivät selvityksen, miten lintuja voitaisiin tehokkaimmin häätää kaupungista. Turkulaiset ja valkoposkihanhet ovat jo tottuneet toisiinsa ja elävät sulassa sovussa. Myös lintujen suurimmalla pesimäpaikalla Ruissalossa leiriytyjät ja uimarit eivät enää vierasta hanhia. Ruissalossa uimarit ovat kuvanneet luonnonsuojelutarkastaja Jarmo Laineelle, että kun katsoo kymmenien hanhien yhteistä lentoon nousua, on kuin seuraisi aitiopaikalta suurta luonnonnäytelmää. LAINE arvelee, että valkoposkihanhikohun laantumiseen on vaikuttanut muun muassa se, ettei niiden määrä ole Turussa juurikaan lisääntynyt viimeiseen kymmeneen vuoteen. Viimeisen laskennan mukaan hanhia on Turussa noin 6 000. Myös tutkimustieto, etteivät niiLuonnollista yhteiseloa Valkoposkihanhet ja turkulaiset tehneet sovinnon LASSE VIRTANEN VARSINAIS-SUOMEN pelastuslaitos ei ole tyytyväinen ratapihan alueella tehtyihin turvallisuusselvityksiin. Näkemys sisältyy lausuntoon, jonka Varsinais-suomen pelastuslaitos on jättänyt kesäkuussa Logomonsillan asemakaavanmuutosehdotukseen. Pelastuslaitoksen mukaan kaavaaineistossa on käsitelty liian suppeasti kemikaaliratapihan vaarallisten aineiden kuljetuksia. Gaia Consulting Oy:n laatiman arvion mukaan merkittävimmät suuronnettomuusskenaariot ratapihalla ovat ammoniakkivuoto, tulipalo, säiliövaunun räjähdys sekä palavan nestekaasun leviäminen ja jälkisyttymä. Selvityksen mukaan Logomonsillan ja pysäköintitalon riskienhallintakeinoja olisivat ”riittävän järeä ja uskottava hälyttäminen”, rakenteen käytön estäminen onnettomuustilanteen aikana sekä sillalla ja parkkitalossa olevien suojaaminen evakuoinnin ajan. Parkkitalossa olisi estettävä palavien kaasujen kertyminen alakerroksiin räjähdysvaaran vuoksi. Pelastusviranomainen ei yhdy kaavoittajan näkemykseen, jonka mukaan suuronnettomuuden mahdollisuus olisi ratapihalla erittäin pieni. Pelastuslaitos esittää lausunnossaan, että ratapihan kemikaaliturvallisuus arvioidaan turvallisuusselvityksellä. Siinä olisi selvitettävä onnettomuudessa vaarassa olevien ihmisten määrä sekä automaattisten havannointijärjestelmien tarve. Suuronnettomuuden vaikutusalueet olisi rajattava ja arvioitava kokonaisriski. Pelastuslaitos suosittelee myös rakennustapaohjeen toteuttamista. Se käsittäisi riskienhallintatoimenpiteet. Ratapihalla on viime vuosina on vähennetty vaarallisia aineita kuljettavien vaunujen vaihtotöitä ja korvattu naulakiinnitteisiä raiteita. Pelastuslaitoksen mielestä ratapihalle olisi saatava vesiasema ja se suosittelee tuulipusseja saapumissuuntiin. Pelastuslaitos selvityttäisi ratapihan turvallisuuden Valkoposkihanhia on inhottu etenkin uimarannoilla sen takia, että jättävät jälkeensä runsaasti ulosteita. Lennart Holmberg den ulosteet ole vaarallisia ihmiselle eikä ympäristölle, on vähentänyt hanhien pelottavuutta. Turkulaiset ovat vuosien myötä myös oppineet, miten epätoivottuja vieraita voi häätää, jos ne tulevat esimerkiksi mökin pihalle. Niitä voi ajaa pois esimerkiksi kävelemällä kohti, huutamalla tai käsiä taputtamalla – Mutta jos niistä ei ole haittaa, niin pitää muistaa, ettei suojeltua lintulajia saa häiritä, sanoo Laine. ENSIMMÄINEN valkoposkihanhipariskunta saapui Turkuun vuonna 1985. Lintujen rengastus paljasti, että ne olivat lähtöisin Tukholman eläintarhasta. Samoihin aikoihin Suomen rannikoille alkoi tulla Pohjanmeren alueelta myös villejä valkoposkihanhia. 1990-luvulla hanhien määrä alkoi kasvaa Turun seudulla kiihtyvällä tahdilla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Turussa pesivien valkoposkihanhien määrä on vakiintunut noin kuuteen tuhanteen. Tällä hetkellä valkoposkihanhipopulaatio kasvaa nopeimmin pääkaupunkiseudulla. Viimeisen laskennan mukaan Uudenmaan rannikolla asustaa yli 10 500 valkoposkihanhea TURUN kaupungin omistama Arkea Oy tiedottaa menestyneensä ensimmäisessä Turun kaupungin ruokapalveluiden kilpailutuksessa. Yhtiö pystyi säilyttämään kaikki kilpailutetut kohteet. Arkean mukaan voitto on sille merkittävä avaus kaupungin ruokapalveluita koskevassa kilpailutussarjassa. Ensimmäinen kilpailutus koski Turun kaupungin hyvinvointitoimialan vanhusja vammaispalveluiden kohteita sekä kotipalveluaterioita. Kilpailutuksen tarjouspyynnössä korostui palvelun hinta. Kilpailutetut kohteet olivat jo entuudestaan Arkealla. Uusien sopimusten on tarkoitus alkaa vuoden loppupuolella. Turun kaupunki kilpailuttaa kaikki ruokapalveluidensa palvelusopimukset vuosien 2015–18 aikana. Arkea pärjäsi kilpailutuksessa
7 Lauantai 22. elokuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 22. elokuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA NAANTALIN kaupunki juhlistaa 572-vuotista taivaltaan tapahtumin kuluvana viikonloppuna. Naantalipäivän pääjuhlaa vietetään Kristoffer-salissa sunnuntaina 23. elokuuta kello 15. Päivän aikana voi nauttia kiertoajeluista ja opastetuista kävelykierroksista, minkä lisäksi Naantalin museoon on vapaa pääsy. Pääjuhlan jälkeen ilta jatkuu Naantalin kirkossa Joel Hallikaisen gospelkonsertilla kello 18 alkaen. 572-vuotias Naantali juhlii –VÄRIT ovat minulle tärkeitä. Minulla ei ole mitään yksittäistä inspiraation lähdettä, mutta värien pitää sopia minulle, kertoo Pia Saikkonen, 33, joka pitää niin sinisestä, turkoosista kuin fuksiastakin. – Tykkään käyttää vapaa-ajalla hameita. Kun olen töissä, käytän housuja. Saikkonen ostaa vaatteita Espritistä ja kirppareilta, mutta myös matkoilta on jäänyt käteen kivoja vaatteita. – Hame on häämatkaltani Yhdysvalloista. Paidat ovat Espritin. Ostin ne, koska ne olivat kivan värisiä. Kengät ostin monta vuotta sitten pikkusiskon suosituksesta. En enää muista, mistä ne ovat. Kesän pelastus löytyy omasta vaatekaapista. – Omistan lyhyen kokomekon, joka on helppo vetäistä päälle suoraan kaapista. Se sopii hyvin kaikkiin paikkoihin. Olen käyttänyt sitä sekä raskausaikana että nyt. Värit edellä Uskotko, että Turun kaduilla raitiovaunut vielä joskus hyrisevät? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Oli aika rankka kesäloma. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU OONA KARHUNEN PEPPI Pitkätossu puhuttaa 4-vuotiasta Pinja Kirstilää ja 3-vuotiasta Aino Kirstilää. AINO: Me ollaan oltu Peppi-maassa. PINJA: Se on Ruotsissa. Me oltiin siel tänä kesänä. Me päästiin siel Pepin sylkkyyn. A: Ja mä menin Tommin ja Annikan sylkkyyn ja Rissaskan, sen Pepin opettajan. Mut en poliisien. Ne oli ihan likasia. P: Mä olin pelkän Pepin. Siel oli kans Pepin heppa mut se ei ollu oikee. Se oli vaa leikkiheppa. Se oli patsas. Se oli siel talon sisällä. P: Meijän iskä otti semmosen videon missä meijän sisko tanssii ku ne laulo siellä. A: Ja sit meijän sisko hyppeli kans. Me ollaan kans katottu sitä Peppielokuvaa. P: Nii meil on Ruotsin Peppi-elokuva ja sit Suomen Peppi-elokuva. Mä tykkään niist kaikist hahmoista. A: Mä tykkään pupuista mut siin ei oo pupuja. P: Ne raharosvot on siin elokuvassa aika ilkeitä. Ne varastaa rahaa. A: Nii Pepiltä. Semmosii kultarahoja. P: Mut ne ei saa niitä ku Peppi vie ne rahat heti sisälle. Se Peppi heitti yhen rosvon nenään kermavaahtokakun. A: Ja se yks poliisi ei saanu sitä kermavaahtoo. P: Mul on kotona Peppi-puku. Mä oon käyttäny sitä naamiaisissa. Peppimaassa oli kans vesiliukumäki. Mä liu’uin äitin kans siel veteen. Mä menin pinnan alle mut mä pääsin takas pintaan. A: Siel oli semmonen pelleliukumäki. Mä itkin siellä ku mua pelotti. P: Mä olin siin edessä ku me liu’uttiin. Sit mä tippusin siit pellepatjasta liukumäelle. Mut sit mä kiipesin takas siihen patjalle. Me luultiin et yhes pyöriväs kohdassa et se koriki menee ympäri. Kermavaahtokakkuja ja likaisia rosvoja Ne osii ki. Mä itkin siel P: M m tip ja sit h Leila Brander Pia Saikkonen, Yliopistonkatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN TURUN raitiotielaitos liikennöi kaupungin sähköraitiotietä vuodet 1908–49, jonka jälkeen vetovastuu siirtyi Turun kaupungin liikennelaitokselle. Koko turkulaiseen kaupunkikulttuuriin tuli ammottava aukko, kun raitiotieliikenne lakkautettiin kokonaan vuonna 1972. Päätöstä manataan vieläkin. Vuodesta 1908 alkaen matkustajien rahastus hoidettiin kuljettajaja polettirahastuksena. Kun Turun raitiotieverkosto laajeni vuonna 1932, eivät kuljettajien resurssit riittäneet rahastamiseen, sillä heidän täytyi keskittyä kuljettamiseen. Toinen ongelma oli maksamisen kontrollointi. Joku maksoi kiltisti, toinen jätti maksamatta. Vaikka rahastajien tulo tiesi Turun raitiotielaitokselle myös lisäkuluja, hyväksyttiin rahastajien palkkaaminen valtuustossa vuoden 1932 joulukuussa. Rahastajarahastus tuli käyttöön vuoden 1933 alusta. Rahastajat saivat uudet uniformut, jotta matkustajat oppivat tunnistamaan heidät. 1930-LUVUN lopulla lamavuodet olivat takanapäin ja Turun raideverkosto laajeni entisestään. Turun raitiotielaitoksen henkilöstömäärä kasvoi ja kaikkiin vaunuihin palkattiin omat rahastajat jo ennen sotavuosia. Rahastajat olivat pelkästään naisia, koska heille voitiin maksaa pienempää palkkaa. Rahastajaksi ei päässyt ihan kuka tahansa nainenkaan, vaan minimipituus oli tiukka 163 cm, jotta rahastaja ylettyi soittamaan raitiovaunun merkinantoliinaa. Töitä tehtiin viisi päivää putkeen ja sitten oli yksi huilipäivä päälle. Turun raitiotieläisten yhdistys perustettiin vuoden 1933 lopussa työntekijöiden etuja valvomaan. Ensimmäinen palkkakiista soviteltiin vuonna 1936. Sotavuodet olivat raitiotieliikenteelle raskaat, koska autokanta väheni. Alkoi bensiinin säännöstely ja puolustusvoimat tarvitsi autoja käyttöönsä. Raitiovaunut kantoivatkin päävastuun kaupunkiliikenteestä. Koska miehet olivat rintamalla, koulutettiin rahastajista myös uusia kuljettajia. Ensimmäinen naiskuljettaja oli Birgit Telenius. VUONNA 1950 kaupunki päätti taas uudesta kuljettajarahastuskokeilusta, ja taas ihan säästösyistä. Kokeilu toteutettiin hiljaisempana aikana linjalla 1. Rahastajat olivat toki edelleen olemassa jälkimmäisissä vaunuissa sekä pahimpaan ruuhkaaikaan myös moottorivaunussa, mutta kokeilusta luovuttiin. Rahastajien tarina jatkuikin aina vuoteen 1972 asti. Raitiotieliikenne käynnistyy mahdollisesti Turussakin uudestaan joskus 2020-luvulla, mutta rahastajat tuskin enää palaavat. Kadonnut ammattikunta Raitiovaunujen rahastajista koulutettiin sotavuosina myös kuljettajia Raitiovaunujen rahastajat olivat naisia, koska heille voitiin maksaa pienempää palkkaa. Aili Hellin oli ammattikunnan viimeisiä edustajia Turussa. Kuva on lokakuulta 1972. TS-arkisto
9 Lauantai 22. elokuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 22. elokuuta 2015 SUOMEN naisten koripallomaajoukkueen rinkiin kuuluva Sofia Pelander siirtyy ensi kaudeksi Ruotsiin Norrköping Dolphinsin riveihin. Norrköping eteni viime kaudella Ruotsin naisten liigassa välieriin. 22-vuotias Pelander pelasi Suomessa viimeksi 2013–14, jolloin hän kuului Turun Riennon avainpelaajiin. Viime kaudella Salon Vilppaan kasvatti pelasi Tsekin pääsarjassa Basket Slovankan joukkueessa. Pelanderin ura jatkuu Ruotsissa INTER tiedotti tällä viikolla tehneensä kauden 2016 loppuun asti kestävän sopimuksen Sebastian Mannströmin (kuvassa) kanssa. 26-vuotias Mannström tullee olemaan varsinkin ensi kaudella iso pala Interin hyökkäystä. 169 Veikkausliigapelin kokemuksella kotimaan kentille Saksasta palaava Mannström pystyy pelaamaan sekä kärjessä että hyökkäävässä roolissa keskikentällä. Ei Mansström mikään mikaojala ole, mutta varmasti pelaaja, jolla on annettavaa Interille. On myös mielenkiintoista nähdä, miten nopeasti kokkolalaislähtöinen Mannström pääsee sisään Interin pelaamiseen. Kaksi kirkkainta mitalia voinee jo ojentaa Helsingin ja Rovaniemen suuntaan, mutta pronssitaistossa SJK:ta vastaan Mannströmilläkin saattaa olla vielä iso sanottavaa. Pronssit Interille ratkaisevalla maalilla Mannström ainakin takaisi itselleen Inter-fanien suosion. ILKKA LAPPI Pronssinen pala? Aiotko seurata yleisurheilun MM-kisoja? Mitä lajeja odotat? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI ELOKUUN viimeisenä viikonloppuna Turun ja lähiympäristön teillä kaasutellaan perinteinen Turun SM-ralli. Varsinais-Suomen teitä on perinteisesti äkkivääriksi. Teiden yllätyksellisyys lyökin leimansa ralliin. – Nuotituksessa kuskien ja kartturien tarvitsee olla todella tarkkana. Se vaatii hermoja ja keskittymistä. Esimerkiksi Pohjanmaalla voi aika usein arvata, mitä on tulossa, mutta täällä päin nypyn jälkeen voi tulla melkein mitä vaan, vertailee Turun SM-rallin kilpailujohtaja Timo Kutila. Turun SM-ralli on vakiinnuttanut paikkansa kilpailukalenterissa loppukesässä sarjan toiseksi viimeisenä osakilpailuna. Kisan ajankohta tuo ajamiseen oman mausteensa, kun mestaruustaisto tiivistyy. Tänä vuonna SM1-luokassa Karkkilan Urheiluautoilijoiden Juha Salolla on mahdollisuus varmistaa SM-titteli Turussa. Mielenkiintoisia nimiä Varsinais-Suomen teillä ovat myös nelinkertaisen rallin maailmanmestarin Tommi Mäkisen kisaan ilmoittamat japanilaiskuskit Hiroki Arai ja Takamoto Katsuta. TURKULAISITTAIN mielenkiintoa kisaan tuo Samuli Vuorisalo, joka on tänä vuonna ajanut pääasiassa Saksassa Opel Adam ralli cupissa. – Vuorisalo ajaa Turussa 1,6-litraisella Ford Fiestalla. Tänä viikonloppunahan hän ajaa Saksan MMrallissa, Kutila kertoo. Viime vuosina monet SM-rallissa menestyneet kuljettajat ovat löytäneet työpaikan kansainvälisiltä rallipoluilta. Esimerkiksi Vuorisalo on tällä hetkellä Saksassa luokkansa kolmantena. Lisää nuoria kuskeja hakeutuu SM-sarjan kautta maailmalle tasaista tahtia. – Vuorisalo on yksi esimerkki siitä, että jos Suomen teillä pärjää, pärjää myös muualla. Suomalaiset ovat tunnettuja sorataidoistaan, mutta myös asfaltilla kovat kuskit pärjäävät. SM-ralli on kansainvälisesti vertaillen kovatasoinen sarja. Tämänvuotiseen Turun ralliin ilmoittautui 102 autokuntaa. Määrä on viime vuosina pyörinyt sadan molemmin puolin. ISON osallistujamäärän pyörittäminen ei ole aivan yksinkertaista, mutta yleisesti ottaen järjestelyt sujuvat vankalla rutiinilla. Pieniä uudistuksia on tullut mukaan kuitenkin joka vuosi. – Katsojat pyritään ottamaan joka vuosi paremmin ja paremmin huomioon. Tänä vuonna jokaisessa autossa on oma ajanottojärjestelmä, mikä helpottaa rallin seuraamista netin kautta. Viimevuotiseen tapaan rallin lähtö tapahtuu perjantai-iltana kauppatorilta. Viikonlopun ajan meillä on myös Auran Aalloilla ralliradio, josta kuulee perjantaista alkaen ennakkotunnelmia ja rallin etenemisestä. – Olemme myös uusineet hieman erikoiskokeita. Saukonojan koulun luona tulee olemaan erikoiskokeita, joilla yleisöllä on hyvä näkyvyys, Kutila vinkkaa. Japanilaisilla mausteilla Suomen rallihuipuilla edessä Varsinais-Suomen äkkiväärät nuotit Samuli Vuorisalo (vas.) sijoittui viime syksynä luokassaan kolmanneksi ja onnitteli tuusulalaista Teemu Sunista ensimmäisestä SM-luokkavoitosta. Jane Iltanen
11 Lauantai 22. elokuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 22. elokuuta 2015 AAMUSET 12 Koulut&kurssit ILKKA LAPPI NUORILLE ja nuorille aikuisille suunnattu palvelukeskittymä, johon kuuluvat Ohjaamo, Nuorten Turku tietoja neuvontapiste ja Turun Vamos avasi ovensa Yliopistonkadulla viime huhtikuussa. Syksyn tullen vipinä Yliopiston Apteekin talossa on lisääntynyt. – Olemme panostaneet markkinointiin paljon ja nyt alkaa olla se tilanne, että nuoret alkavat löytää meidät, kertoo Ohjaamon hankekoordinaattori Hanna Hyytiä. Ensimmäisten kuukausien aikana matalan kynnyksen palvelupiste on osoittanut tarpeellisuutensa. Saman katon alta saa apua esimerkiksi koulutustai työpaikan hakemiseen. Apua voi hakea esimerkiksi työhakemuksen tekoon tai vaikka etsiä uusia harrastuksia, jos on vasta muuttanut kaupunkiin. Syksyn aikana Ohjaamo myös järjestää monenlaisia työnhakutapahtumia muun muassa speed datingin, jossa nuoret ja työnantajat kohtaavat. – Pyrimme yksilölliseen palveluun. Kun nuori astuu sisään, otamme selvää, millaista apua hän kaipaa. Alkusyksyn aikana nuoret ovat paljon käyneet etsimässä osa-aikatöitä opiskelun oheen. Paljon on myös haettu apua Kelan lomakkeiden täyttämiseen, Hyytiä toteaa. VIIME aikoina nuorten työja opiskelumahdollisuudet ovat puhuttaneet paljon mediassa. Nuorten työttömyys on ollut kasvussa ja radikaaleimmissa puheenvuoroissa nykynuoret on leimattu laiskoiksi, joille työt eivät kelpaa. Hyytiän kokemusten perusteella nuorten tilanne ei ole lainkaan niin huono kuin voisi mediassa olevien esimerkkitapausten perusteella luulla. – Nuoret kyllä osaavat paljon ja heitä kiinnostaa monet asiat. Tietenkin se hankaloittaa alkuun pääsemistä, jos ei ole suhteita, kokemusta työhaastatteluista tai CV:hen ei ole vielä kertynyt kauhean paljon. – Mediassa esiin nousevat tapaukset ovat usein kärjistettyjä esimerkkejä. Kaikissa ryhmissä on sellaisia tapauksia, joilla on muista poikkeava tilanne, Hyytiä muistuttaa. Hän ei myöskään allekirjoita väitettä, etteikö nuorille työ kelpaisi. – Kyllä minusta kelpaa. Mutta vaatii, että otetaan vähän aikaa ja mietitään, mikä kenenkin oma juttu on. Jos on vähän hiljainen tai syrjäänvetäytyvä ihminen, niin ei silloin kaikki työt tietenkään sovi. Silloin täytyy miettiä, mikä olisi sopiva työ. Mutta en usko ollenkaan, että asenteessa olisi vikaa. OHJAAMO on kolmevuotinen hanke, jota 75-prosenttisesti rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Mukana ovat Turku, Varsinais-Suomen TE-toimisto ja Kela. Tavoitteena on, että Ohjaamon toiminta jatkaisi toimintaansa myös hankekauden jälkeen kuten aiemmin kävi Koho-hankkeelle. – Tavoitteena on luoda nuorille toimiva palvelu. Olemme ottaneet mukaan nuoria suunnittelemaan toimintaa ja yritämme myös heidän neuvoillaan tavoittaa nuoria entistä paremmin, Hyytiä sanoo. Synergiaa nuorten parhaaksi Ohjaamossa nuori saa yksilöllistä apua opiskelupaikan tai työn hakuun Hanna Hyytiä kertoo, että yhdessä paikassa toimiminen on auttanut Ohjaamon asiakkaita monella tapaa, kun samalla käynnillä on voitu käyttää muun muassa työvoimatoimiston ja NuortenTurun palveluita. Seinällä olevaan tauluun kiinnitetään kaikkien Ohjaamon kautta töihin päässeiden nuorten nimet. Ilkka Lappi
13 Lauantai 22. elokuuta 2015 AAMUSET Koulut&kurssit
Lauantai 22. elokuuta 2015 AAMUSET 14 Koulut&kurssit Mikael Rydenfelt TEEMU P. PELTOLA PYYSIMME lukijoitamme muistelemaan opettajiensa lempinimiä. Näitä lukiessa saattaa käydä opettajia jopa vähän sääliksi, mutta toisaalta osuvan lempinimen saamista voi pitää kunnianakin. Leffalippujen arvonnassa onni suosi nimimerkkejä Rolli ja Esma. SÖSSÖ. Nimi johtui kimeästä, nopeasta ja tauottomasta puhetyylistä. YLÄKOULULAINEN JÖLLI. Piti niin kovaa jöötä tunneilla. GROOVE MANTA. Yleinen olemus ja temperamentti todennäköisesti olivat syynä, ei kuitenkaan viittaa Mantan patsaaseen. GROOVE PUMPULI. Hänen kumartuessaan pulpetin päälle näkyi rintaliivien sisältä pumpulia. RIESKIS PERUNA. Opiskelin cateringalaa ja kyseinen opettaja opetti meille elintarviketietoa. Ja ensimmäisenä vuotena kun kukaan ei muistanut opettajien nimiä, keksimme tämän. KATPY ÖKÖ. Opettajalla oli puheessa ehkä jonkinlaiseen änkytykseen viittaava maneeri. Siinä, kun joku voisi miettiessään sanoa vaikkapa ”ööö”, Ökö saattoi pistää menemään useammankin ”ökön”. Julmat teinit tietysti tarttuivat tähän. Lempinimi oli vanha, me emme sitä keksineet vaan opimme sen vanhemmilta oppilailta. Lempinimi oli myös siinä määrin pilkkaava, että sitä ei opettajien kuullen käytetty kuin haukkumasanana. Vieläkin vähän hävettää tuollainen ”työpaikkakiusaaminen. ROLLI SUHINA. Johtui puhetavasfa, ässä suhahteli välillä. IPYA KOUKKU. Hyvin muodostunut nenä. IPYA PÖLLÖ. Biologian opettaja, pyöreät silmälasit, pistävä tuijotus. IPYA RÄKÄ-ARTSI. Mumiseva ja hieman sössöttävä puhetapa, ajoittain suusta sinkoavat sylkipisarat. IPYA TÖYHTIS. Töyhtis eli töyhtöhyyppä sai nimensä melkoisen mielenkiintoisesta kampauksestaan sekä touhottavasta tavastaan toimia. ESMA RIIPPASARA. Biologian opettajallamme oli r-vika. Hän vei meidät biologian tunnilla suolle tunnistamaan suokasveja. Aikansa pyllisteltyään hän nousi ylös pieni kasvi kädessään ja sanoi: Tämä tässä on RRRRiiippasaRRRa. Tämä aiheutti oppilaissa nauruntyrskähdyksiä ja tilanne oli muutenkin niin koominen ja mieleenpainuva, että opettajamme sai siitä uuden kutsumanimen. ESMA SUHINA. Saksan opettaja. Suhuässä oli tarttunut liikaa DDR:n vierailuilla. PENA LERPPU. Opettajalla oli paljon löysää ihoa poskissa ja posket lerppuivat/roikkuivat istuessa surullisen näköisesti tai lepattivat iloisesti kävellessä. LERPATIVAAN KAKE. Naispuolinen kotitaloudenopettaja, jolla oli ketjupolttamisen möreyttämä ääni ja muiltakin osin melkoisen maskuliiniset piirteet. Poikaoppilaita hän tietysti inhosi, ja ilmoitti lukukauden alussa antavansa näille todistukseen enintään kahdeksikon. YHDEN NAKIN MUNAKAS PULLOHARJA. Opettajalla oli hervottomat säärikarvat, jotka pistivät ulos sukkahousuista. -95 KARVA. Haisi hielle. OPE HAISULI. Opettaja vain haisi niin pahalle, naisopettaja vielä. HENRIIKKA KORPPU. Kotitalousope, joka oli vaan kaikinpuolin niin kuiva ja vanhanaikainen. Osuvampaa nimeä ei olisi voinut olla. HENRIIKKA IRMELI Murmeli. Opettajan nimi oli Irmeli ja hänestä olivat oppilaat jo ainakin 20 vuotta aiemmin kehitelleet lorun joka alkoi ”Irmeli Murmeli joka pojan turmeli”, mutta lorun loppua en ikinä saanut selville, oli kuulemma liian hävytön kerrottavaksi. Kyseinen opettaja ei siis todellakaan ollut mikään poikien turmelijan näköinen enää silloin, kun minä koulua kävin, mutta hänen korkokenkiensä lähestyvä kopina käytävillä oli silti aika kylmäävä kokemus aina tunnin alkua odotellessa. RK NÄLKÄ ja Jano. 1960-luvun alkupuolella Vaasan tyttölyseossa oli ”vanha” opettajapariskunta, Nälkä ja Jano. Nälkä oli kuvaamataidon opettaja ja Jano käsityön opettaja. Nälkä oli pieni, hintelä mies ja siitä tuli alun perin haukkumanimi ”nälkätaiteilija”, joka myöhemmin lyheni Nälkään. Vaimo itseoikeutetusti sai nimen Jano. He olivat ihania vaikkakin ankaria opettajia. PIRKKO POHJOLA Ihanan kamalat openimet Opettajien lempinimien taustalla usein ulkoinen olemus – tai haju
15 Lauantai 22. elokuuta 2015 AAMUSET Koulut&kurssit
16 A AMUSET TYÖ & TALOUS Lauantai 22. elokuuta 2015 TURUN K-market Pernon kauppias vaihtuu syyskuun alussa. Uutena kauppiaana aloittaa Aapo Liukonsuo, 38. Nykyiset kauppiaat siirtyvät kauppiaiksi K-market Kaarina Centeriin. Liukonsuo on tradenomi ja hän on työskennellyt kaupan alalla koko työuransa. Kauppaharjoittelun Aapo suoritti Salon K-market Enolassa. – Ainakin paistettavien leipien ja leivonnaisten valikoima tulee kasvamaan, lupaa tuore kauppias. Uusi kauppias K-market Pernoon IKÄIHMISTEN kotihoivapalveluja tarjoava Home Instead Seniorihoiva avaa uuden toimipisteen Turkuun. Ei-sairaanhoidolliseen hoivaan erikoistuneen ketjun franchise-yrittäjänä aloittaa Juha Rauhala. Toimipisteen palvelupäällikkönä aloittaa vanhuspalveluvalmentajanakin toiminut Anne Simola. Turussa vanhusten huoltosuhde on kasvussa, ja tarvetta on erityisesti ennaltaehkäisevälle vanhustyölle. Yritys tarjoaa alueen ikäihmisille hoivapalveluita, jotka tukevat seniorin asumista omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Hoivanantajat avustavat senioreita päivittäisissä toimissa kuten seuranpidossa, viriketoiminnassa, ulkoilutuksessa, ruuanvalmistuksessa, kodinhoidossa, asioinnissa ja kuljetuksessa. – Suomen vanhimmassa kaupungissa Turussa asuvat myös Suomen vanhimmat asukkaat. Tällä hetkellä kaupungin asukkaista 36 000, eli joka viides, on eläkeiässä, Rauhala kertoo. Uusi hoivayritys laajenee Turkuun Hypermarketti vai lähikauppa? Kummasta kannat kassisi kotiin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MARIANNE ROVIO DIGITAALISESTI toimiva taksipalvelu Uber on innostanut myös siivousalan toimijoita luomaan samankaltaisen palvelun. Kesäkuussa 2015 pääkaupunkiseudulla aloittanut Moppicom Oy:n perustajaosakas Matti Tiainen kertoo siivoukseen suunnatun verkkopalvelun olevan sekä siivoojan että asiakkaan etu. Palvelu välittää siivoojille asiakkaita tekstiviesteillä, jolloin nopeimmin vastaava siivooja saa itselleen diilin. – Verkkopalvelu on rakennettu mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Asiakas antaa tiedot huoneistonsa koosta, sijainnista sekä toivotusta ajankohdasta. Palvelu etsii läheltä löytyvän vapaan siivoojan ja mahdollisesti sellainen löytyy jo samana päivänä, Tiainen kertoo. Tiainen kertoo palvelun rakentuneen, kun he tutkiskelivat siivousalan huonoja puolia. Siivooja jää byrokratian kiemuroiden takia tavallisesti huonoille palkoille. Siivooja hyötyy Tiaisen mukaan uudesta palvelusta huomattavasti. – Palvelu maksaa asiakkaalle vähemmän, mutta myös siivooja saa enemmän palkkaa. Palvelun tarkoituksena on nostaa siivoojan palkkatasoa. Siivoja voi tienata viidenneksen enemmän Moppicomin kautta, sillä siinä jää kaikki välikädet pois. ENNEN palveluun hyväksymistä siivoojilta vaaditaan kahden vuoden työkokemusta alalta. Siivoojat tekevät työtä toiminimellä tai erilaisten laskutuspalvelujen kautta. Siivoojien työnlaatu on Tiaisen mukaan tärkeätä, jotta palvelu pystyy takaamaan hyvän työn asiakkaalle. – Siivoojat saavat jatkuvaa palautetta asiakkailta ja heitä arvioidaan tähdillä. Jos joku saa huonoa palautetta, niin meidän on arvioitava se tapauskohtaisesti. Jos siivooja tekee huonoa jälkeä, niin hän ei voi jatkaa rekisteröitynä palvelussa. Tiainen korostaa siivoojalle tarjoutuvaa vapautta, jota palvelun kautta työskentely mahdollistaa. – Tämä mahdollistaa sen, että jotkut siivoojat halutessaan tekevät esimerkiksi kuukauden töitä ja sitten ovat toisen kuukauden vapaana. Siivooja verkosta Moppicom lupaa siivoojille parempia liksoja, asiakkaalle matalampia hintoja Thinkstock Moppicomin siivoojan tulevat työkeikat määräytyvät asiakastyytyväisyyden mukaan.
17 Lauantai 22. elokuuta 2015 AAMUSET www.lisaduuni.fi
18 A AMUSET VIIHDE Lauantai 22. elokuuta 2015 JACQUES Henri Lartiguen valokuvat ovat ihastuttaneet kävijöitä Turun taidemuseossa alkukesästä lähtien. Lauantaina 22. elokuuta kello 14 Lartiguen kuviin voi tutustua taidehistorioitsija ja tietokirjailija Anna Kortelaisen seurassa. Syksyn toinen erikoisopastus järjestetään 12. syyskuuta kello 14, jolloin kääntäjä, kirjailija ja valokuvaharrastaja Antti Nylén valaisee ajatuksiaan Lartiguen maailmasta. Opastettua valokuvakierrosta HITMAN: Agent 47 on toinen kerta, kun Hitmanvideopeleistä tuttu kalju salamurhaaja tuodaan valkokankaille. Elokuva tosin on taas täysin itsenäinen osansa, eikä jatka edeltäjänsä tarinaa. Kyseessä on Aleksandr Bachin ensimmäinen elokuvaohjaus. Aiemmin urallaan Bach on ohjannut lähinnä musiikkivideoita, ja sen huomaa: juonta selitetään katsojalle usein nopeasti välähtävillä takaumilla, ja toiminta on levottomasti leikattua kuvasekamelskaa, josta on hankala saada kiinni. Elokuvan dialogi on niin hirvittävää, ettei se viihdytä edes tahattoman koomisesti. Pääosassa Rupert Friend yrittää kaiketi esittää kylmää tappajakonetta, mutta mumina ei tee hänestä millään tavalla uskottavaa. Kammottavan käsikirjoituksen ja kehnojen näyttelijäkemioiden lopputulos saa kiemurtelemaan penkissä. Kenelle: Erittäin koville Hitmanfaneille. Arvio: Toimintaelokuvassa tuntuu olevan kaikki pielessä. ESA TÖYKKÄLÄ Palkkatappaja tulee taas Mikä on Vesa-Matti Loirin kaikkien aikojen paras rooli? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ESA TÖYKKÄLÄ VUONNA 2012 Vesa-Matti Loiri esitti Tie Pohjoiseen -elokuvassa vanhaa renttua, joka tapaa poikansa vuosien tauon jälkeen. Nyt ensi-iltansa saavassa Elämältä kaiken sain -elokuvassa Loiri on jälleen kerran vaikea isä, Urho, joka on erakoitunut kotiinsa eikä ole nähnyt tytärtään Tiinaa (Armi Toivanen) pitkiin aikoihin. – Olen itsekin yksineläjä ja hieman erakkosielu. Mitä enemmän ikää tulee, niin sen paremmin viihdyn Lapissa Inarinjärvellä yksikseni. Yksinäisyys on kamala asia, mutta yksinolemisesta nautin, Loiri kertoo. – Mutta en ihan noin vaikea ole kuin Urho. Sehän panee hanttiin, eikä oikein tunnusta ongelmiaan, vaikka avutonhan se on. Elokuvassa Tiina ryhtyy pitämään parempaa huolta isästään ja muuttaa miesystävänsä Tomin (Peter Franzén) kanssa Urhon luo. Vastentahtoisesti mukaan päätyy myös Tomin goottitytär Emilia, jota näyttelee Lenita Susi. Susi on nähty valkokankaalla aiemminkin, Mielensäpahoittajassa. ELOKUVASSA on monta kohtausta, jossa Loirin ja Suden hahmot jakavat tilan ja dialogin keskenään. Sukupolvet löytävät toisensa, kun sekä Urho että Emilia haluavat paeta kesäkodin vallannutta äänekästä hälinää kallioille. – Siitä tytöstä tullaan kerta kaikkiaan kuulemaan vielä. Meille syntyi oikeasti hyvä ystävyys kuvausten aikana, ja heti ensimmäisen yhteisen kohtauksen jälkeen heiteltiin ylävitosia. Muistelen kuvauksia suurella lämmöllä. Ja se talohan on melkein roolihenkilö itsekin, Loiri sanoo. Kuten Tie Pohjoiseen, myös Elämältä kaiken sain on Mika Kaurismäen ohjaama. Elokuva on kuvattu vuonna 2014 kesällä pääasiassa Satavassa ja Naantalin suunnalla. Muutama vuosi sitten ilmestyneen Vesku-dokumentin jälkeen Loiri oli jo valmis jättämään näyttelyn, mutta nimenomaan Kaurismäki on saanut hänet houkuteltua takaisin sen pariin. – Kun Mika tarjosi Urhon roolia, niin tiesin, että se on kirjoitettu aika suoraan minulle. Toisaalta hän myös tietää, että tykkään improvisoida. Näen kyllä Mikasta heti, että meneekö se läpi, että kannattaako jatkaa tuohon suuntaan. LOIRI kiinnostui elokuvan käsikirjoituksessa sen välittämästä sukupolvien välisestä kitkasta. Kitka taas syntyy enimmäkseen siitä, kun ihmiset eivät puhu keskenään, pyydä tai anna anteeksi. Teema kumpuaa yksinäisyydestä. – Yhtä lailla kuin monet vanhukset ovat aivan liikaa yksin, monet nuoretkin ovat. Ongelmaa on molemmissa päissä. Ihmiset eivät huolehdi toisistaan ihan hirveästi. Enemmänkin voisi. Tutuissa saappaissa Vesa-Matti Loiri tulkitsee taas hankalan isän roolia Urho (Vesa-Matti Loiri) ja Emilia (Lenita Susi) löytävät yllättävää seuraa toisistaan. Kalle Ahti
19 Lauantai 22. elokuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 22. 8. 2015 2
3 Lauantai 22. 8. 2015
23 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 22. elokuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 MYYNTIJOHTAJA Susanna Lumikanta 050 465 3640 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? TARJOTTU yhteiskuntasopimus on suora hyökkäys kaikkia työtä tekeviä kohtaan. Sen sisältöön kuuluu muun muassa palkkojen jäädyttäminen tai jopa alentaminen. Palkoista tinkiminen lihottaa ainoastaan ahneiden osakkeenomistajien kukkaroa. Ja mikä järki siinä sitten on muutenkaan? Samallahan ostovoima heikkenee rajusti ja se ei tee hyvää esimerkiksi kaupan alalle eikä ainakaan tuo työpaikkoja lisää siihen sektoriin. Palkat eivät ole se ongelma, puuttumalla rankemmalla otteella harmaaseen talouteen, saisi valtiokin miljardeja verotuloja lisää vuosittain. Työajan pidennys on ollut myös työnantajien märkä uni jo vuosia. Liittämällä se nyt pöydällä olevaan sopimukseen, työnantajat ajattelevat saavansa tahtonsa läpi. Päinvastoin ajatellen, eli työaikaa lyhentämällä, luotaisiin Suomeen uusia työpaikkoja, joita maamme niin kipeästi kaipaa. Sopimus saattaa myös romuttaa jo voimassa olevat sopimukset, esimerkiksi eläkesopimus ja lomaraha voi olla tulilinjalla, jos ei heti, niin tulevaisuudessa varmasti. Sopimuksen hyväksyminen antaa työnantajille vapaat kädet alistaa duunarit maaorjan asemaan ilman oikeuksia. Hallitus on nyt vihdoinkin näyttänyt todellisen alhaisen luontonsa uhkailemalla lisäkiristyksillä, jotka jälleen kohdistuisivat heikoimpia kohtaan, jos ei sopimukseen suostuta. Metalli 49 kehottaa kansalaisia näyttämään joukkovoimansa epäoikeudenmukaista hallituspolitiikkaa vastaan ja osallistumaan tulevaan mielenosoituksiin 22. elokuuta Helsingissä ja muualla maassa. ANTERO PALOMÄKI PUHEENJOHTAJA, METALLI 49 Uhkailu neuvotteluissa ala-arvoista hallitukselta VASTINEENA Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:n hiljattain päättyneitä yt-neuvotteluita koskevaan yleisönosastokirjoitukseen (TS 18.8.) haluan tarkentaa joitakin kirjoittajan esiin nostamia seikkoja. Turun Seudun Rakennustekniikka Oy on yhtiö, jossa noudatetaan osakeyhtiölakia ja jonka omistaa Turun kaupunkikonserni. Yhtiön työntekijät eivät siis ole perinteisessä mielessä Turun kaupungin työntekijöitä, vaan ovat yhtiön palkkalistoilla. Yt-neuvottelut ovat aina mittava prosessi, jota ei yhdessäkään yhtiössä voida toteuttaa pelkästään toimitusjohtajan yksinajatteluna. Näin myös Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:ssä koko prosessia on pohdittu hyvissä ajoin sekä johtoryhmän jäsenten että yrityksen hallituksen voimin. Myös pääluottamusmiehet pidettiin jo varhaisessa vaiheessa tietoisina eri uhkakuvista. Neuvottelut käytiin hyvässä hengessä neuvotteluosapuolten kesken. Yhdessä etsittiin ratkaisuja ongelmiin, muun muassa mahdollisten irtisanomisten määrän pitämiseksi mahdollisimman pienenä. Tässä myös osittain onnistuttiin. Osa prosessiin liittyvistä asioista tarkentuu ja varmistuu kuitenkin aina vasta varsinaisten yt-neuvottelujen aikana. Valitettavasti irtisanomisia ei pystyttykään täysin välttämään. Työnantaja pyrkii kuitenkin kaikin mahdollisin tavoin lieventämään irtisanomisten aiheuttamaa pahoinvointia, mm. tarjoamalla kaikille irtisanotuille ulkopuolista konsultaatioapua muutosprosessin avuksi. Pettymys vallitsevaan tilanteeseen on ymmärrettävää. On hyvin valitettavaa, että yrityksen tilanne muuttui huonompaan suuntaan siitä mitä tammikuussa pidetyssä strategiapäivässä tiedotettiin. Kilpailu korjausrakentamisen markkinoilla on erittäin kovaa, ja tappiollisia urakoita ei yhdenkään yhtiön kannattavuus kestä. Jos halutaan voittaa katteellisia urakoita, on yrityksen rakenteiden oltava kunnossa. Siksi kiinteiden kulujen pienentäminen ja kannattavuuden nostaminen ovat edelleen yhtiön toimenpidelistan kärjessä, ja niihin liittyviä prosesseja kehitetään edelleen. Kun perusta on kunnossa, voidaan sen päälle rakentaa menestyksellisesti. JOUKO JORTIKKA TOIMITUSJOHTAJA, TURUN SEUDUN RAKENNUSTEKNIIKKA OY Pettymys ymmärrettävää NYT kun kesälomani on ohi, on aika muistella sitä kaivaten. Loman muutamaan viikkoon mahtui ihmeen paljon elämyksiä, ihmisiä ja uusia asioita. Toteutin puolisoni kanssa lomamatkan, josta oli haaveiltu pitkään. Nousin ensimmäistä kertaa haparoiden SUP-laudan päälle ja, kas kummaa, pysyin pystyssä. Pääsin karulle majakkasaarelle, jonka näkemistä olin odottanut jo vuosien ajan. Löysin yllättäen vanhan metsähautausmaan, jonka venäjänkielisistä hautakivistä en saanut selkoa. Ongelma kaikessa hauskassa on, että se loppuu aikanaan. Niin myös matkamme, ja heti matkan jälkeen myös loma. Loman hauskuuteen tottuneena etsin arjesta jännitystä tutkimalla lähikaupan mainosta: olisiko siellä taas tarjouksessa vesimeloni, joka on suurta herkkuani? Jännää tämäkin, mutta kontrasti loman elämyksiin tuntui melkoiselta. Aika juoksee aina vain nopeammin ja kokonaiset vuodenajat vilahtavat ohi. Olen oppinut, että kesä on liukas ja nopea veijari. Se livahtaa hyppysistä, ellei siihen tartu tiukasti kaksin käsin. Jos mielii tehdä edes osan kaikista niistä asioista, joita talvella kesän varalle suunnittelee, täytyy olla tomera. Kun johonkin on tarttunut lujalla otteella, voi olla vaikeaa päästää irti. Loman jälkeen kärvistelin päiväkausia voimakkaan haikeuden kourissa. Eräänä päivänä lomaa muistellessani tuijotin ulos ikkunasta. Muistin yhtäkkiä, miten paljon pidän kotini ikkunoista näkyvistä maisemista. Pidän kodistani, työstäni ja ihmisistä, joiden kanssa arkeani elän. OLEN jo alkanut odottaa jännityksellä, mitä kaikkea syksy tuo tullessaan. Onhan syksy muutosten ja uusien alkujen aikaa. Elämää on kesän ja loman jälkeenkin. Ja lähikauppa, josta saa vesimeloneja. MERJA KAJALA Arki ja vesimeloni