Lauantai 22. lokakuuta 2016 | Nro 79 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Michael Sundstén teki ajattoman jääkiekkokirjan pelaajien äänellä ja tietokirjan. Syntyi Jäähän kohdistunut rakkaus. Urheilu s. 8 Rakkaudesta jääkiekkoon Jos haluaa päästä Turun keskustasta erämaamaisemiin, ei tarvitse istua bussissa kuin puoli tuntia. Matkailu&retkeily s. 10 Erämaan kutsu Nukketeatterin suosio kasvaa vuosi vuodelta. TIP-festeilläkin esitykset ovat olleet lähes kaikki loppuunmyytyjä. Viihde s. 17 Esineiden teatteria Ammattikorkeakoulu valitsee jatkossa opiskelijat todistusten perusteella. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 22. lokakuuta 2016 TURUN kaupunki järjestää asukastilaisuuden asemakaavanmuutoksesta, joka koskee Läntisen Rantakadun ja Linnankadun välistä aluetta Hotelli Marinasta Teatterisillalle asti. Tilaisuus järjestetään Puutarhakadun auditoriossa 26.10. kello 18–20. Nykyinen asemakaava mahdollistaa uudisrakennuksen rakentamisen Marinan tontille. Muutoksen tavoitteena on uudisrakennus Läntiselle Rantakadulle asti. Herrainkulmasta asukastilaisuus TIENPIDON talvikausi on alkanut. Maanteitä suolattiin torstaina yöllä Varsinais-Suomessa ensimmäisen kerran tänä syksynä. Vaikka päivälämpötilat ovat edelleen melko korkeita, yöpakkaset liukastavat tienpintoja. Etenkin yöja aamuaikaan on syytä varautua liukkaisiin tienpintoihin. Aamun kylmin hetki on yleensä vasta noin tunti auringon nousun jälkeen. Silloilla ja kallioleikkausten kohdalla saattaa olla liukasta. Nelikaistaisilla teillä vasen kaista on usein liukkaampi kuin oikea, jolla on enemmän liikennettä ja renkaiden kitka sulattaa tien pinnan nopeammin. Maanteiden suolaus käyntiin Mitä reformaation juhlavuosi sinulle merkitsee? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. RAISION kaupunki tarjoaa eläkeikäisille raisiolaisille mahdollisuuden saada maksutta kiinteät nastat yksiin talvijalkineisiin. Nastoitettavat kengät voi tuoda muovipussissa Hulvelan Helmeen 7. marraskuuta alkaen maanantaisin kello 9–11. Nastoitetut kengät voi noutaa Helmestä seuraavan viikon keskiviikkona kello 13–16. Nastoituksen hoitaa Mahittulan paja. Nastoitettavien kenkien tulee olla hyväkuntoiset ja tukevapohjaiset. Lenkkareihin ja naisten ohutpohjaisiin nilkkureihin nastoja ei voida laittaa. Raisiolta nastat ikäihmisille LASSE VIRTANEN –KIRKOSTA voi erota, mutta luterilaisuudesta irtautuminen on vaikeampaa. Näin tiivistää arkkipiispa Kari Mäkinen reformaation merkityksen suomalaisuudelle ja vaikutuksen siihen. Luterilaisuus on Mäkisen mukaan niin syvällä suomalaisuudessa, ettei sitä aina edes tunnista. – Se on vähän niin kuin ihonväri. Reformaation merkkivuosi alkaa 30. lokakuuta. Uskonpuhdistaja Martti Luther nakutti 95 teesiä Wittenbergin kirkon oveen lokakuuta 1517. Se käynnisti prosessin, joka johti protestanttisuuden ja luterilaisuuden leviämiseen Suomeen ja valta-asemaan täällä. – Reformaatio oli pohjoisessa vähän erilainen kuin Keski-Euroopassa. Täällä reformaatio ei sisältänyt teologista, opillista debattia tai tiukkaa kiistelyä niin kuin Keski-Euroopassa. Reformaatio ei ollut erityisen jyrkkä. Se oli loiva ja hidas prosessi, jossa kirkko muuttui. Kirkko ei jakaantunut kahtia, vaan muuttui vähitellen luterilaiseksi. Mäkisen mukaan Turun tuomiokirkko muistuttaa perinteestä, joka on paljon pitempi kuin 500 vuotta. Reformaatio – aiemmin puhuttiin uskonpuhdistuksesta – linkittyy myös modernin keskusjohtoisen valtion syntyyn 1500-luvulla. Kirkko kiilasi luontevasti kruunun kylkeen. Auktoriteettiusko onkin olennainen osa luterilaisuutta ja suomalaisuutta. – Kirkosta tuli osa auktoriteettirakennetta. Ihmiset olivat sekä kruunun että kirkon alamaisia. MÄKISEN mukaan historian vaikutus näkyy yhä nykykirkossa, vaikkapa siinä, että kirkko ylläpitää hautausmaita. Se näkyy myös yhteiskunnassa laajemminkin. Reformaatiosta on suora linja suomalaiseen ylisanoja kaihtavaan arkirealismiin tai siihen, että maksamme veroja sen sijaan että antaisimme almuja. – On matala katse, jossa katsotaan elämää ja uskoa mahdollisimman matalalta ihmisten arkielämäntasolta. Reformaatio vaikutti ratkaisevalla tavalla myös suomalaisen kielen ja kulttuurin kehitykseen. – Oli tärkeää, että ihmisten omalla kielellä voitiin lähestyä uskon pyhiä mysteereitä. Sitä kautta muodostui suomen kirjakieli. Reformaatio toi mahdollisuuden kommunikoida omalla kielellä kaikkein syvimmistä asioista. Reformaatio näkyy myös siinä, että puhun nyt tällä kielellä, suomella. – Äidinkielen kehitys on yksi niistä huomaamattomista pitkistä juonteista, jotka tulevat reformaatiosta. Myös koululaitos rakentuu luterilaiselle kasvatusajattelulle. Kaikille piti opettaa lukemista, myöhemmin myös kirjoittamista. Suomalaisen yhteiskunnan selkeimpiä luterilaisuuden piirteitä on kaikille yhteinen peruskoulu. Kaikkein heikoimmista huolehditaan yhdessä, ei almujen kautta, vaan yhteisesti keräämällä yhteiseen kassaan varoja. Se näkyy pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. MÄKISEN mukaan on luontevaa, että juhlinnan keskus on Turussa. – Tämä oli se väylä, jota kautta vajaa 500 vuotta sitten reformaation uudenlainen katsantokanta rantautui näille main. Meinasin sanoa Suomeen, mutta Suomea ei erityisenä yksikkönä silloin ehkä tunnistettu, vaan oli itäinen hiippakunta Ruotsin kirkossa. – Reformaation merkkivuosi on kansainvälinen, eri puolilla maailmaa vietettävä tapahtuma. Turussa se näkyy erityisellä tavalla. Turku on Suomen reformaatiokaupunki ja kirkollinen pääkaupunki. Merkkivuoden päätapahtuma järjestetään täällä, kertoo reformaation merkkivuoden koordinaattori Katariina Yli-Kännö. Kielen ja uskon liitto Turku on alkavan reformaation merkkivuoden pääpaikka Suomessa LASSE VIRTANEN TURUN ammattikorkeakoulu (AMK) siirtyy vuonna 2018 pääsääntöisesti arvosanavalintoihin. Ammattikorkeakoulu valitsee uudet opiskelijansa jatkossa todistusten, eikä enää pääsykokeiden perusteella, vaikka musiikkipedagogeille ja tanssinopettajille on jatkossakin käytännön kokeita. Asia sisältyy osana Turun AMK:n tuoreeseen tulossopimukseen opetusja kulttuuriministeriön kanssa. Sen mukaan ”korkeakoulut hyödyntävät toisen asteen tutkintoja opiskelijavalinnassa nykyistä enemmän ja luopuvat pitkäkestoisesta valmistautumista edellyttävistä pääsykokeista”. Sopimuksen mukaan ammattikorkeakoulu ottaa vuoteen 2018 mennessä käyttöön opiskelijavalinnan, joka ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista. Ammattikorkeakoulu hyödyntää ammatillisen toisen asteen tutkintotodistuksia ja ylioppilastutkintotodistuksia opiskelijavalinnoissa. Turun AMK:n rehtori ja toimitusjohtaja Vesa Taatila pitää muutosta ”erittäin positiivisena”. – Se nopeuttaa ja yksinkertaistaa valintoja ja nostaa toisen asteen suoritukset keskeiseksi valintakriteeriksi. Ongelmiakin on ja ne ovat käytännöllisiä. Ylioppilaiden ja ammatillisen toisen asteen hakijoiden osaamiset ja todistukset ovat hyvin erilaisia. – Hakijoita on todennäköisesti käsiteltävä kahtena erillisenä jonona, arvelee Taatila. Ammatillisen toisen asteen todistukset eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia eri oppilaitosten ja valmistumisvuosien suhteen. – Käytetään erilaisia skaaloja ja arviointiperusteita. Aikuisopiskelijoiden arvosanat tuppaavat olemaan huomattavasti paremmat kuin nuorten. Ammatillisen toisen asteen opintosuoritukset eivät ole missään keskitetyssä rekisterissä toisin kuin ylioppilaiden. – Arvosanojen tarkistaminen vaatii paljon manuaalista työtä, joka edelleen hidastaa prosessia. Tähän on suunniteltu järjestelmää, mutta todennäköisesti se ei valmistu ennen vuotta 2020. Konkreettinen toteutus vaatii vielä pikkuisen jumppaa, myöntää Taatila. Taatilan mukaan väylä pidetään auki myös niille, joilla toisen asteen todistus ei vastaa myöhempää osaamista. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi toisen asteen opinnoissa syntyvää osaamistasoa vastaavat pääsykokeet. Ammattikorkeakouluun todistusten perusteella Turun ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Taatila. Sonja Ovaskainen SUOMALAISIA kannustetaan liikkumaan Hengitysliiton ja Apteekkariliiton Arkiliikunnan SM-kisoissa. Liikkumaan voi lähteä vaikka kauppareissun yhteydessä Turun Seudun Hengitysyhdistyksen tapahtumaan Hansakorttelissa. Lauantaina 29. lokakuuta kello 11–13 järjestetään leikkimielinen suunnistus kauppakeskuksessa. Ilmoittautuminen on Akateemisen kirjakaupan luona, josta lähdetään etsimään rasteja kauppakeskuksen liikkeiden tuntumasta.. Hansakorttelissa suunnistetaan
3 Lauantai 22. lokakuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS MAARIAN kirkossa hiljennytään maanantaina 24. lokakuuta kello 17 rukoushetkeen Syyrian sodan ja Aleppon uhrien sekä rauhan puolesta. Kirkon kellot soivat saattokelloina ennen rukoushetken alkua. 24. lokakuuta vietetään sekä YK:n päivää että rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivää. Rukoushetkessä on mukana kirkkoherra Katri Rinne. Kitaraa soittaa ja laulaa nuorisotyöntekijä Kari Sinkkonen. Aleppon puolesta rukoillaan REFORMAATION merkkivuosi – so what, voisi nuori väki tokaista. Mitä välii? Paljonkin. Kansan suhde kirkkoon on väljähtynyt. Kirkkoon kuuluvien määrä laskee. Mutta se ei tee suomalaisista vähemmän luterilaisia. Me olemme läpiluterilaisia ja olemme sitä vielä hyvän tovin. Miten luterilaisuus näkyy suomalaisuudessa? Reformaatio käynnisti suomen kirjakielen kehityksen, sillä Martti Lutherille tärkeää oli henkilökohtainen jumalsuhde ohi papiston, vaikka pappi itse olikin. Henkilökohtaista suhdetta uskoon ei ole, ellei ymmärrä mistä puhutaan. Raamattu piti kääntää kansan kielelle. Ensin oli tosin luotava kirjakieli. Mikael Agricola, Lutherin oppipoika, loi suomen kirjakielen pohjan ja teki ensimmäisen käännöksen pyhästä kirjasta. SAMAA perua on arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan myös suomalainen koululaitos ja peruskoulu. Kaikki oli opettava lukemaan, sitten kirjoittamaankin. Lukeminen tuli ensin, kirjoittaminen vasta myöhemmin. Luterilaista on myös maanläheinen arkirealismimme, joka kaihtaa henkselien paukuttelijoita. Pohjoismainen hyvinvointiajattelu on suoraa alenevaa polvea luterilaisuudesta. Maksamme veroja hieman muristen ja prosenteista väitellen, mutta maksamme. Me emme anna almuja, kuten katolilaisuudessa tai islamilaisuudessa on tapana, koska luterilaisuus korostaa armoa ja yhteisvastuuta, ei yksilön hyviä tekoja. REFORMAATIO oli toki myös valtapolitiikkaa. Ruhtinaat ja Kustaa Vaasan kaltaiset hallitsijat haistoivat tilaisuuden päästä eroon hankalasta kilpakumppanista ja ryövätä samalla maat ja mannut. Syntyi uuden kirkon ja kruunun liitto, joka on kestänyt näihin päiviin asti. Luterilaisella kirkolla on valtion siunaus, se on yhä valtionkirkko. Protestantismi on vaikeuksissa Pohjoismaissa ja synnyinsijoillaan itäisessä Saksassa, mutta valtaa alaa Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Lopputulos on Pohjolassa sama kuin alkusyy. Protestanttinen kirkko korosti yksilön omaa jumalsuhdetta ja siihen – tai sen puutteeseen – se on kompastumassa. LASSE VIRTANEN Läpiluterilainen kansa Päiväkoti Sinikellon lapset pääsivät tutustumaan Kirkonrotta muistelee -näyttelyyn Turun tuomiokirkon Agricolan kappelissa yhdessä arkkipiispa Kari Mäkisen kanssa. Lasse Virtanen
Lauantai 22. lokakuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 22. lokakuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 22. lokakuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA WÄINÖ Aaltosen museossa vietetään lasten viikonloppua 22.–23. lokakuuta kello 10–15. WAMin lipulla saa sisäänpääsyn myös Biologisen museon luontoviikonloppuun. Tarjolla on opastettuja kierroksia, rumputyöpaja sekä marionettiesitys. Opastetulla kierroksella tutustutaan Taide, uskonto, valta -näyttelyn teoksiin ja tunnelmiin, kohdataan hurja lohikäärme ja kuunnellaan salaperäistä rumpua. Hurja lohikäärme vaanii WAMissa –TYYLINI on nuorekas. Tykkään naisellisista vaatteista, mutta ne eivät saa olla mammamaisia. Etenkin takki, kassi ja kengät ovat tärkeitä, kertoo Ilona Koskela, 24. Koskela shoppailee yleensä Stockmannilla tai Zarassa. – Saappaat ovat Italiasta ja takki Zarasta. Muut vaatteet ovat ihan normikaupoista. Laukku on Ralph Laurenin. Koskela pitää vaaleansinisen ja tummanpunertavan sävyistä. – Keltaisesta en pidä. Se ei sovi yhtään ihooni, vaan minusta tulee vihertävä. Materiaalien suhteen en ole nirso, mutta en osta todella halvan näköistä materiaalia. Syksyn pimeyteen Koskelalla on ratkaisu. – Koitan tuoda väriä syksyyn, ettei se olisi niin masentava. Pienillä valopilkuilla tyylistä tulee kivemman näköinen. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Nuorekkaan mammatonta Oletko käynyt kuvauttamassa itseäsi fantasiakuviin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Taitaa olle savolainen mänty. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Kari Pesonen Ilona Koskela, Yliopistonkatu. Oona Karhunen HEIKKI MÖTTÖNEN TURUSSA toiminut valokuvaamo Atelier Irmelin henkilöityi alan todelliseen pioneeriin, Emmi Fockiin (1898–1983). Tämä Leipzigissa syntynyt tyttö muutti Turkuun isänsä työn myötä aivan 1900-luvun alussa. Ensimmäisen maailmansodan melskeet pakottivat saksalaisperheen kuitenkin takaisin kotimaahan vuonna 1915. Fock palasi kuitenkin nuoruuden kotikaupunkiinsa Ahvenanmaan kautta vuonna 1922. Hän oli ehtinyt opiskella valokuvausta siinä välissä Saksassa ja Ruotsissa. Hän perustikin heti Turkuun tullessaan Linnankadulle Atelier Irmelinin. Tämä kansainvälinen valokuvataiteen mestari oli 1920-luvulla aikaansa edellä. Hän erikoistui henkilö-, muotija mainoskuviin sekä valokuvataiteeseen. Yksi erityinen kiinnostuksen kohde olivat alastonkuvat, jotka eivät sotien välisinä vuosina olleet ihan arkipäivää. Fock piti silmänsä auki ja hän oli koko ajan kärryillä alan viimeisistä virtauksista. Emmi Heldtistä tuli Emmi Fock avioliiton myötä vuonna 1932. FOCK oli myös elokuvien ja teatterin ystävä ja hän ymmärsi tähtien vetovoiman. Irmelinissä kävivätkin kuvattavina vuonna 1931 muun muassa operettitähti Ritva Aro, kilparatojen kuningas Paavo Nurmi sekä Turun Teatterissa tuolloin vaikuttanut näyttämödiiva Emmi Jurkka. Samana vuonna turkulainen LAHYN-filmi julkaisi Suomen ensimmäisen äänielokuvan Sano se suomeksi, jossa tämä kolmikko myös esiintyi. Atelier Irmelinin maine kasvoi, kun kuvaamossa alkoi rampata muutakin kaupungin kermaa. Irmelinin tilauskanta moninkertaistui nopeaan tahtiin. 1930-luvulla uusinta uutta olivat myös mainoksiin tehdyt tuotekuvat. Pian Irmelinillä olikin sopimukset muun muassa Neoviuksen, Silon ja Kestilän kanssa. Fock teki työnsä ajan hengen mukaan, funktionalistisen pelkistetysti. Valokuvan käyttäminen mainonnassa oli tuohon aikaan suorastaan mullistavaa. Fock osallistui innokkaasti myös kotija ulkomaisiin valokuvanäyttelyihin. Hän otti varsin rohkeita seksuaalisväritteisiä valokuvia. Fockin eroottinen Mira Mar -sarja kuvasi moderneja naisia, jotka esiintyivät lyhyttukkaisina tupakka suussa ja auton ratissa. Hän sai useita palkintoja ja kunniamainintoja ympäri maailmaa. FOCK jatkoi yrittäjänä vuoteen 1943 asti, jolloin hän myi liikkeensä ja muutti Ruotsiin. Hän palasi Irmelinin pääkuvaajaksi ja taiteelliseksi johtajaksi kuitenkin vuonna 1952. Hän työskenteli ateljeessaan aina vuoteen 1966 saakka, jolloin oli sopiva aika jäädä eläkkeelle. Valokuvaamoiden valioateljee Turkulaiset seurapiirit ikuistivat itsensä Atelier Irmelinissä Atelier Irmelin oli myös Turun teatterin hovikuvaaja. Ylösnousemus-näytelmä’n tähdet Sylva Rossi ja Akseli Karhi poseerasivat Fockin kameralle marraskuussa 1934. TS-arkisto ILKKA LAPPI 6-VUOTIAILLE Luisa Romanolle ja Leo Hongalle hevoset ovat tulleet tutuiksi. LUISA: Hevoset on hienoja eläimiä. Mä olen nähnyt monta kertaa hevosia. Ne on niin isoja ja hienoja. LEO: Mäkin olen nähnyt hevosia. Olen saanut syöttääkin hevosta. Ne on kyllä kauhean isoja eläimiä. LU: Mäkin olen syöttänyt hevosta. Annoin sille silloin sokeria. L: Me syötettiin hevosta mun siskoni kanssa. Me laitettiin porkkanoita ämpäriin ja sitten se hevonen söi ne siitä ämpäristä. Mun sisko sai mennä ratsastamaankin sillä sitten, mutta minä en ratsastanut. LU: Mä en ole ratsastanut oikealla hevosella, mutta olen monta kertaa leikkinyt hevosella ratsastamista. Hevosleikit on melkein parhaita leikkejä. Mutta tykkään muistakin eläinleikeistä. L: Minä en ole leikkinyt eläimiä. Ulkona me leikitään jotain muuta, esimerkiksi hippaa. Tai sitten, jos ollaan sisällä leikitään leluilla. Pikkuautot ja pienet muovisotilaat ovat minun suosikkejani. Niillä me leikitään paljon kavereiden kanssa. LU: Me leikitään sisällä usein kotileikkiä, mutta siihen ei sotilaat tai autot kuulu. Ne ovat enemmän poikien leikkejä. Ulkona me keinutaan paljon. L: Mäkin keinun mielelläni. Se on hauskaa, kun ottaa tosi kovat vauhdit. LU: Tai sitten me leikitään jotain muuta. Esimerkiksi tehdään hiekkakakkuja hiekkalaatikolla. Tai sitten hiekasta voi tehdä muutakin, jos on erilaisia muotteja. Vaikka tähtiä. Hevosia ja hiekkakakkuja inyt me uta, a. a at on hau kovat LU: kitä E h t d
7 Lauantai 22. lokakuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 22. lokakuuta 2016 TPS:N salibandynaiset kohtaavat Suomen Cupin neljännellä kierroksella ykkösdivisioonassa pelaavan Ådalens Idrottsföreningin. Naisten salibandyliigassa kautensa hyvin, neljä peliä kolme voittoa, aloittanut Palloseura matkaa Uudellemaalle ÅIF:n vieraaksi 13. marraskuuta. Suomen cupissa kolmannella kierroksella TPS voitti liigassa pelaavan Porvoon Salibandyseuran 8–2 raivaten tiensä kahdeksan kärkeen. Salibandynaiset Uudellemaalle VAIKKA suljettu sarjajärjestelmä voisi antaa paljonkin aihetta narista merkityksettömistä otteluista, on myönnettävä, että Mestiksen alkukausi on ollut hieno. SaPKo sarjakärjessä on näky, jota harva odotti näkevänsä, Espoo Unitedilta odotettiin enemmän, IPK ja RoKi eivät olekaan olleet heittopusseja, viime kaudella pronssille itsensä kammennut KeuPa ei olekaan yhden kauden tähdenlento ja niin edelleen. Turkulaisittain ilahduttavaa on, että Tuto on hyvien tulosten lisäksi esiintynyt hyvin myös pelillisesti. Ennen kauden alkua Tutoa povattiin monessa yhteydessä tappelemaan Mestiksen kärkisijoista. Alkukauden otteiden puolesta mikään ei näytä olevan esteenä sille, että Tuto pelaa Mestiksen kärkisijoista myös keväällä. Alkukauden isoimpiin Tuto-onnistujiin kuuluu kokenut sotaratsu Aki Keinänen (kuvassa), joka on takonut ennätyksiä uusiksi lähes liukuhihnalta. Yli 500 peliä Mestiksessä tahkonnut Keinänen on kaikkien aikojen eniten pelejä Tuto-paidassa pelannut pelaaja ja lisäksi hän on tehnyt eniten pisteitä Mestiksen historiassa. 12. kauttaan Tutossa pelaava Keinänen on myös takonut eniten maaleja Mestiksen vuonna 2000 alkaneen historian aikana. Yllätyksiä, tasaisia pelejä ja sankaritarinoita, niistä on kiinnostava sarja tehty. ILKKA LAPPI Hienoa hokia Mikä on paras Suomessa kirjoitettu jääkiekkokirja? Mikä siitä tekee parhaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI KUN turkulainen Michael Sundstén alkoi tehdä kirjaansa Jäähän kohdistunut rakkaus, olivat lähtökohdat kirjalle hyvin selkeät. – Halusin tehdä perinteisen tietokirjan. Tuntuu, että nykyään kiekkojournalismia vaivaa tietynlainen historiattomuus. Halusin tallentaa pelaajien tarinan ja päästää heidän äänensä kuuluviin. Tiesin etukäteen, että tulen käyttämään kertojaääntä hyvin vähän, Sundstén toteaa. – Halusin tehdä myös kirjan, jossa on paljon tietoa ja johon toivottavasti palataan moneen kertaan, hän jatkaa. Jäähän kohdistunut rakkaus kertoo 20 suomalaisen huippujääkiekkoilijan tarinan pelaajien itsensä kertomana. Mukana on takavuosien tähtiä kuten Urpo Ylönen, Timo Nummelin tai Heikki Riihiranta. Toisaalta mukana on Sami Vatasen kaltaisia aktiivipelaajia ja 1960-luvulla syntyneiden kirkkaimpia helmiä kuten Esa Keskinen tai Timo Jutila. Pelaajien tarinoiden taustalla kulkeekin myös punainen lanka, joka kuvastaa suomalaisen kiekkoilun muuttumista vuosikymmenten aikana. – Minulla oli ruutuvihkossa jokaisesta ikäpolvesta lista. En halunnut tehdä all stars -kirjaa vaan nostaa myös Veli-Matti Ruisman tapaisia mielenkiintoisia pelaajia. Hän esimerkiksi on sellainen pelaaja, joka varmasti Porissa on tunnettu hahmo, mutta jäänyt muualla ehkä vähän tuntemattomammaksi. – Pidin tärkeänä, että kirjassa on eri aikoina syntyneitä pelaajia, eri puolilta Suomea ja joka pelipaikalta. Pelaajat keskiöön Michael Sundstén halusi tehdä ajattoman kiekkokirjan pelaajien äänellä Michael Sundstén teki jääkiekkokirjan, jonka päämäärä oli päästää jääkiekkoilijoiden oma ääni kuuluviin. Ilkka Lappi Pieni painotus tuli 1940-luvulla syntyneisiin pelaajiin, Sundstén toteaa. KIRJAA varten Sundsténille kertyi tunteja haastattelunauhaa. Pelkästään Ylösen vajaan 50 sivun osuutta varten haastattelua oli purettavana yli neljä tuntia. Vaikka mukana on tunnettuja Matti Keinosen kaltaisia kiekkopersoonia, Sundstén uskoo päässeensä totuudenmukaisuuteen kirjan kanssa. – Vanhemmilla pelaajilla on niin paljon haastatteluja tehty, että omakin kuva itsestä on saattanut hiukan muuttua. Pidän tätä hyvin rehellisenä kirjana. En halunnut tehdä skandaalikirjaa. – Se oli minusta mielenkiintoista, että pelaajat itse kertovat sen, millaisina pelaajina he kokivat itsensä. Koitin myös kysyä niitä vaikeita kysymyksiä ja saada pelaajat pohtimaan omia heikkouksiaan pelaajina. Aika monet kirjat tänä päivänä ovat vain sankaritarinoita, Sundstén toteaa. HÄN haastatteli kirjaansa varten myös kiekkoilijoita, joiden tarinat eivät kirjaan tulleet. Jatko-osa ei kaadu ainakaan materiaalin puutteeseen. – Vaikka itse sanonkin, kirjaan tallentui hirveä määrä tietoa. Esimerkiksi sellainen nippelitieto, että mikä on yhden suomalaispelaajan piste-ennätys MM-kisojen yhdessä ottelussa. Ilkka Lappi
Lätkäliiga –sivulla seurataan mukana olevien yritysten tulosveikkausta TPS:n kotiotteluista SM-liigakaudella 2016-17. Pistetilanne on sivulla 15 parhaan osalta. Lätkäliigan pistepörssiä voi seurata verkossa osoitteessa www.aamuset.? /latkaliiga Pelaajat esittelyssä #34 Oskari Setänen Syntymäaika: 28.4.1994 Syntymäpaikka: Eura Kansallisuus: Suomi Pelipaikka: Maalivahti Pituus: 184 cm Paino: 80 kg Kätisyys: Left #30 Aleksandar Georgijev Syntymäaika: 10.2.1996 Syntymäpaikka: Moskova, Venäjä Kansallisuus: RUS/BUL Pelipaikka: Maalivahti Pituus: 184 cm Paino: 76 kg Kätisyys: Left Mitä yrityksenne tekee? Olemme laaja-alainen kukkakauppa. Perinteisen kukkien myynnin lisäksi teemme muun muassa kukkien sidontatyöt. Hautausmaan läheisyyden vuoksi teemme myös havutyöt, kertoo Tuire Helminen. Mitkä ovat vahvuutenne? Ennen kaikkea sijainti hautausmaan lähellä. Meillä on myös iso parkkipaikka, jonne on helppo tulla. Lisäksi asiakkaamme ovat antaneet meille paljon positiivista palautetta asiakaspalvelustamme ja hinta-laatusuhteestamme. Miltä alan tulevaisuus näyttää? Suhtaudumme tulevaan positiivisin mielin. Hieman meidän alallamme näkyy se, että hautajaisissa monet haluavat nykyään isojen kukkalaitteiden sijaan suruvalittelut etukäteen, mutta ei se varsinaisesti päivittäiseen tekemiseemme heijastu. Keitä TPS:n pelaajia seuraat erityisellä mielenkiinnolla tällä kaudella? Tomi Kalliota. Hän on joukkueen kapteeni ja kokeneena pelaajana tärkeä esimerkki nuoremmille. Myös muita kokeneita pelaajia seuraan tarkasti. Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? Suomen mestaruutta totta kai. Minusta urheilussa pitää aina asettaa tavoitteeksi voitto. Kaikki eivät sitä tietenkään voi saavuttaa, mutta minusta mestaruuden tavoittelun pitää olla lähtökohta, kun ammattilaiset pelaavat. Mitä yrityksenne tekee? Olemme viihtyisä urheilullinen baari, jossa urheilu on viihtymisen keskiössä. Meillä on isot skriinit ja mahdollisuus seurata urheilulajeja laaja-alaisesti. Meillä voi myös pelata itse biljardia ja totta kai tuotevalikoimamme on hyvä, kertoo Sanna Rajala. Mitkä ovat vahvuutenne? Turun alueella ei vastaavaa paikkaa ole toista. Erityisesti ruutujen koko on meidät muista urheilua näyttävistä baareista erottava tekijä. Urheilulliseen sisustukseen on myös panostettu. Sisustuksen jalokivenä meillä on oma kaukalo, josta olemme erityisen ylpeitä. Miltä alan tulevaisuus näyttää? Ihmiset tuntuvat liikkuvan nyt enemmän ulkona kuin vielä muutama vuosi sitten, mikä on hyvä asia. Syksyn myötä ihmiset käyvät myös paikoissa, joissa ei ole terassia. Koska olemme uusi paikka, meidän suurin haasteemme tällä hetkellä on saada ihmisten tietoon, että tällainen paikka Kurjenmäessä on. Ketä TPS:n pelaajaa seuraat erityisen tarkasti tällä kaudella? Hyvin kauden aloittanutta Patrik Virtaa tietenkin. Hän on myös meidän kummipelaajamme. Mitä odotat TPS:n joukkueelta tällä kaudella? Viime kaudella alkaneen hyvän työn jatkumista. Viime vuoden runko pysyi hyvin kasassa. Materiaalin puolesta TPS:lla on kaikki mahdollisuudet pelata mitaleista tällä kaudella. Kukka-Tuire Sporttibaari Classic Man ......................................... 44 pistettä Sunborn Group ..................................... 41 pistettä Turun Tietopalvelu ................................. 38 pistettä Sa? re SF-Lämmitin Oy ............................ 34 pistettä Saneeraus ja Maalaus Erander ............... 34 pistettä Hiuskeskus .......................................... 33 pistettä Mainosnerg ......................................... 33 pistettä Kukka-Tuire .......................................... 32 pistettä Kotipizza Humalistonkatu ........................ 28 pistettä Sporttibaari ......................................... 28 pistettä Aurator Varainhoito ............................... 26 pistettä Motonet korjaamo ................................ 26 pistettä Valaisin Grönlund .................................. 26 pistettä Ravintola Teini Sunre ............................. 25 pistettä Lehtipalvelu Pirjo Rantala ....................... 22 pistettä Pistetilanne TPS-HIFK –ottelun jälkeen www.mmkuntotalo.com LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY motonet korjaamo Turun ErikoisTaksit Oy Turun ErikoisTaksit Oy Turun Sammutinhuolto www.linnanapteekki.? MAINOS Humalistonkatu Mukana veikkaamassa: p n haasteemme aada ihmisten nen paikka . aajaa en tarkas? ? oittanutetenkin. d dän e. S:n ä ön vuoden kasasuolesta mahdoltaleista yy muassa ku työt. Hau syyden v myös ha Tuire H p p kas ja hin tam
Lauantai 22. lokakuuta 2016 AAMUSET 10 Matkailu&retkeily MARIANNE ROVIO SYKSY on saapunut ja kaamos tekee kovalla kiireellä tuloaan. Silti on hyvä lähteä raittiiseen ilmaan ja nauttia liikkumisesta puhtaan luonnon keskellä. Se piristää kummasti mieltä, ja unikin tulee taas paremmin. Jos haluaa kokea suomalaisen luonnon rauhaa, voi vaikka lähteä päivän retkelle Kurjenrahkan kansallispuistoon. Kurjenrahkan kansallispuisto sijaitsee vain 35 kilometrin päästä Turun keskustasta, mutta siellä saa kokea ainutlaatuista erämaan tuntua ja luonnon monimuotoisuuden kauneutta. Kurjenrahkaan pääsee helposti myös julkisilla kulkuvälineillä ja linja-autolla sinne kulkee 25 minuutissa. Kurjenrahkassa on eri reittivaihtoehtoja, joista voi valita itselleen mieluisen reitin. Itse pidän kierroksesta, joka kiertää Savojärven ympäri. Monimuotoinen suomaisema vaihtelee reitin varrella ja eräjärvi tarjoaa upeita luontoelämyksiä runsaan viiden kilometrin pituisella kierroksella. PATIKOIDESSA voi antaa mielen levätä harvakseltaan kasvavien kitukasvuisten puiden peittämässä suomaisemassa. Suopursujen eteeristen öljyjen tuoksu raikkaassa ilmassa on huumaava ja elämyksellinen kokemus. Aivan kuin joku olisi ripotellut parfyymia ilmaan. Tosin suopursuja on aikaisemmin käytetty huumaustarkoitukseen ja vanha kansa sekoitti niitä humalan sijasta olueen, mikä sai juomarit sekaisin hetkellisesti. Vaellusreitillä tosin sitä vaaraa suopursuista ei aiheudu. Savojärven kierros on pitkospuiden peittämä reitti, ja se kuuluu yhteen Kurjenrahkan kansallispuiston vaellusreiteistä. Reitin varrella voi pysähtyä ihailemaan upeata järveä. Maisemat vaihtuvat useasti Savojärven reitillä ja luovat rikkaan luontoelämyksen kaupungin kiireiden jälkeen. Kurjenrahka on saanut nimensä siitä, että se on kurkien kotisuo. Kurjenrahkan kokonaispinta-ala on 2600 hehtaaria, ja se koostuu luonteeltaan erityyppisistä luonto-alueista. Lumisina talvina siellä pääsee myös hiihtämään. Syksyisin siellä voi kerätä karpaloita, ja erikseen merkattu karpalopolku johdattaa sesongin aikaan poimijat hyville karpalopaikoille. Myös geokätköilyä voi harrastaa Kurjenrahkassa. KURJENRAHKAN maisemat ovat varsinaista erämaata, ja sieltä löytyvät Varsinais-Suomen laajimmat luonnontilaiset suot ja niitä ympäröivät metsät. Suoluonto on monipuolista. Pukkipalon alueelta puolestaan löytyy vanhaa metsää. Eläimistö on alueella monipuolinen, ja lisäksi kansallispuisto tarjoaa elinpaikan myös uhanalaisimmille lajeille. Kurjenrahkassa saattaa hyvällä onnella nähdä vilauksen liito-oravasta tai nuolihaukan. Alueella on myös pysyvä ilveskanta. Erämaa kutsuu lähellä kaupunkia Kurjenrahkan kansallispuisto tarjoaa luontoelämyksen 25 minuutin bussimatkan päässä KURJENRAHKAN kansallispuisto sijaitsee maantie nro 204:n (Turku–Yläne) länsipuolella, noin 35 kilometriä Turusta. Pysäköintialue sijaitsee Kuhankuonontiellä Pöytyässä sekä Pukkipalossa, Rantapihassa, Vajosuon laidalla ja Töykkälässä. Turusta on linja-autoyhteys Kurjenrahkalle. Pikavuoropysäkki ”Kuhankuono” on TurkuSäkylä -tien varressa noin 500 metrin päässä Kurjenpesältä. Lisäksi Turun kauppatorilta lähtevät paikallisvuorot 21 ja 23 ajavat Tortinmäelle, josta on Kuhankuonolle noin kuusi kilometriä matkaa. Lähde: Luontoon.fi KURJENRAHKAAN HELPPO LÄHTEÄ Erämaan tuntua Kurjenrahkalla. Marianne Rovio Savojärvi on kaunis eräjärvi suomaisemien keskellä.
11 Lauantai 22. lokakuuta 2016 AAMUSET
12 A A M U S E T HUUSHOLLISSA Lauantai 22. lokakuuta 2016 Mitä teet pihalta kertyvälle haravointijätteelle? LOUNAIS-SUOMEN Jätehuollon jätekeskukset ja lajitteluasemat vastaanottavat haravointijätettä maksutta 7. marraskuuta asti vastaanottopaikkojen ollessa auki. Turussa haravointijätteiden maksuton vastaanotto on Kuntecin multa-asemalla Topinojalla. Risut ja oksat vastaanotetaan maksutta jätekeskuksissa sekä lajitteluasemilla koko vuoden ajan ja Kuntecin multa-asemalla tempauksen aikana. Haravointijäte ilmaiseksi kiertoon KODIN energiatehokkuuden parantaminen ei aina vaadi suuria teknisiä hankintoja. Sähköön, lämmitykseen, vedenkäyttöön, eristämiseen sekä ikkunoihin ja oviin huomiota kiinnittämällä saadaan aikaan entistä energiatehokkaampi koti. Tärkeimpiä asioita ovat lämpö ja vesi. – Veden lämmittäminen vie noin 20 prosenttia kodin energiankulutuksesta. Kannattaa huolehtia, että vesikalusteet ovat kunnossa ja niiden tekniikka vettä säästävää, Keskon rakentamisen ja talotekniikan kaupan ympäristöpäällikkö Jesse Mether sanoo. Tehoa pikkuteoilla Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. OONA KARHUNEN VIRTUAALINEN maailma tulee koteihin vauhdilla, ja myös kodinvaihto on osana muutosta. Virtuaalilasien avulla voi osallistua asuntonäyttöön, vaikka oikeasti istuisikin omalla kotisohvallaan. Palvelu vähentää näyttöjen tarvetta ja helpottaa etenkin niitä, jotka etsivät asuntoa hieman kauempaa. – Asuntojen katsominen vie aikaa. Virtuaaliesittelyjen avulla katsoja voi tutustua asuntoon ennakkoon ja näin itselle sopimattomia kohteita ei tarvitse turhaan lähteä katsomaan. Kohteisiin pääsee hyvin tutustumaan, vaikka katsoisi niitä ulkomailta. Perinteisen esittelyn jälkeen on myös helppo käydä uudelleen katsomassa kohdetta, sanoo Turun aluejohtaja Petri Abrahamsson Aktia Kiinteistönvälitys Oy:stä. Aktia on valmistautunut tulevaan 3D-kuvaamalla suomalaisen Realest3D:n kanssa yli 230 kohdetta. Kaikki kuvatut ja myynnissä olevat kohteet on siirretty myös virtuaaliseen todellisuuteen. – Kohteista noin 25 prosenttia on virtuaaliesittelyjä. Tämä yleistyy koko ajan, ja varmasti ensi vuoden alkupuolella prosentti on jo noin 50. Ensi vuonna uskoisin, että kohteistamme noin 70 prosenttia on virtuaaliesittelykohteita, Abrahamsson sanoo. VIRTUAALIASUNTONÄYTTÖÖN voi osallistua älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella sekä virtuaalilaseilla. Lasien nopea kehitys ja käyttö peliympäristössä on vauhdittanut niiden tuloa kuluttajille ja samalla laskenut välineiden hintoja. Etänä näyttöön Virtuaalilasit mahdollistavat myyntikohteisiin tutustumisen vaikka kotisohvalla Virtuaaliesittelyjä varten Aktia on 3D-kuvannut suomalaisen Realest3D:n kanssa yli 230 kohdetta. Aktia Kiinteistöpalveluilta – Kaikilla kuluttajilla ei vielä ole omia laseja, joten meillä on lähiviikkoina tulossa useisiin toimipisteisiin virtuaalilasit, joita asunnon ostaja voi lainata tutustuakseen haluamaansa asuntoon tai vaikka useampaan yhdellä kertaa, Aktia Kiinteistönvälitys Oy:n Tampereen aluejohtaja Saara Murtovaara korostaa. Koska virtuaaliesittelyyn voi osallistua missä vain, ei monelle tärkeä ympäristön tuntu asunnosta välity. Paikalla ei myöskään ole välittäjää. Virtuaaliesittelyjen onkin tarkoitus olla lisä, eikä se ole kokonaan korvaamassa perinteisiä asuntonäyttöjä. – Välittäjät ovat puhelimen päässä ja heille voi lähettää kysymyksiä sähköpostilla. Kun mieluisa kohde löytyy, voi sopia esittelyn ja kysyä kysymyksiä välittäjältä. Tunnetta ei tämän avulla kuitenkaan pysty kertomaan, ja siksi edelleen tarvitaan niitä niin sanottuja tavallisia esittelyjä, Abrahamsson sanoo. VIRTUAALIESITTELYJÄ on tällä hetkellä Aktialla vain myyntikohteissa. Ainakaan toistaiseksi sitä ei ole tarkoitus laajentaa vuokrakohteisiin. – Virtuaaliesittelyt sopivat myös vuokrakohteisiin, mutta sen kohtuullisen korkean hinnan vuoksi se ei tule tavallisiin vuokrakohteisiin kovinkaan pian. Tämä voi olla todellisuutta hieman arvokkaammissa vuokrakohteissa, Abrahamsson tiivistää. KEKKILÄ on kehittänyt puutarhaystävällisen jääsulan, joka on biologisesti hyvin hajoava ja turvallista käyttää niin ympäristön kuin lastenkin kannalta. Jääsula on tarkoitettu ennen kaikkea liukkauden ennaltaehkäisyyn ja sen käyttökohteita ovat muun muassa pihatiet, raput sekä parkkialueet. Tuote on myös saanut pohjoismaisen ympäristömerkin, Joutsenmerkin. – Tuote ei ruostuta autoja tai jätä nahkakenkiin valkoisia raitoja, kuten suolapitoiset liukkaudenestotuotteet, vinkkaa Kekkilän tuoteryhmäpäällikkö Reetta Thurman. Liukkaus kuriin
13 Lauantai 22. lokakuuta 2016 AAMUSET Asunnot
Lauantai 22. lokakuuta 2016 AAMUSET 14 Asunnot
15 Lauantai 22. lokakuuta 2016 AAMUSET Asunnot
Lauantai 22. lokakuuta 2016 AAMUSET 16 Asunnot
17 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 22. lokakuuta 2016 Onko nukketeatterista haastamaan perinteinen teatteri? SIR Elwoodin hiljaisten värien jatkaessa ”hiihtolomaansa” bändin musiikkia pystyy kuulemaan onneksi Juha Lehden ja Junnu Saaresahon muodostaman Sir Elwood Duon soittamana. Duo on perinteisesti esittänyt pelkistettyjä versioita ison bändin hiteistä ja versioinut biisejä, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet varsinaisen bändin keikkasettien ulkopuolelle. Sir Elwood Duo esiintyy Hunters’ Innissä 28. lokakuuta. Keskiolutjazz lainehtii Huntersissa IKÄ tuo itsevarmuutta ja toisaalta sopivan annoksen myös rentoutta, ainakin toisinaan. Ei tarvitse ihan jokaiseen ruohonkorren liikahdukseen reagoida ja toisaalta tietää, että omat jalat kantavat. Kun kuuntelee Pauli Hanhiniemen tuoretta levyä Pölyä, Hiuksia, Risuja, tulee sellainen olo, että ensi maanantaina 52 vuotta täyttävälle Hanhiniemelle ikääntyminen on tehnyt hyvää. Ruutupaita pysyy yhä tukevasti harteilla, mutta uuden levyn laulut versovat optimistisemmasta maasta kuin nuorena. Vaikka Hanhieniemen lauluissa edelleen maailma ajoittain potkii päähän, eivät laulujen hahmot jää ruikuttamaan kohtaloaan vaan luottavat uuden paremman huomisen koittavan ennemmin tai myöhemmin. Samanlaista henkeä oli havaittavissa jo kolmen vuoden takaisella Kolmannen Naisen comeback-levyllä Me ollaan ne. Ero Hanhiniemen tunnetuimman bändin alkuaikoihin oli, ja on, huikea. Uudella levyllä kuullaan myös Hanhieniemen nykyistä elämänkumppania Ilaria Tuccia, joka laulaa italiaksi muutaman rivin levyn hyvänolontunnetta alleviivaavassa kappaleessa Mä en oo koskaan. Kenelle: Perinnetietoisen suomirokkinsa ruutupaita päällä kuuntelevalle. Arvio: Tasapainoinen levy, jonka kappaleet tulevat taatusti soimaan esimerkiksi radio Suomessa. ILKKA LAPPI Supervoimia ruutupaidasta ILKAN VALINTA Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VARMA NAKKI ILKKA LAPPI SEITSEMÄTTÄ kertaa järjestettävä nukketeatterifestivaali TIP-Fest nostaa framille tänä vuonna erityisesti esineteatterin. Marraskuussa Turkuun saapuu yksi esinenukketeatterin uranuurtajista, belgialainen Agnès Limbos esiintyy festivaaleilla osana Gare Centrale -ryhmää. – Hänen saapumisensa festivaaleille on hieno juttu. Hän on nähnyt koko esineteatterin kaaren tähän päivään asti. Lisäksi hän pitää Aura of Puppetsin nukketeatteriammattilaisille työpajan festivaaliviikolla, mistä olemme luonnollisesti innoissamme, kertoo TIP-Festin taiteellinen johtaja Roosa Halme. Esineteatteri on yksi nukketeatterin muodoista, jossa elollistettavan teatterinuken sijasta elollistetaan jokin muu esine. Tyylisuunta sai alkunsa Ranskassa 1970-luvulla. TIPFestillä esiintyy tänä vuonna myös ranskalainen AÏE AÏE AÏE -ryhmä. – Koska festivaalilla on mukana kaksi esineteatteriryhmää, yleisöllä on mahdollisuus nähdä kaksi vähän erilaista tulkintaa ja esittämisen tapaa esineteatterista, Halme toteaa. KOSKA esineteatterin juuret ovat Ranskassa, on se leimallisesti eurooppalainen nukketeatterin muoto. Esineteatteri ei ole Euroopassakaan yleisin nukketeatterin muoto, mutta elementtejä esineteatterista on nykyään nähtävillä monessa nukketeatteriesityksessä. – Puhtaita esineteatteriesityksiä ei ole mielin määrin, mutta sen elementtejä yhdistetään usein muihin tyylisuuntiin. Esineteatteria yhdistetään usein esimerkiksi varjoteatteriin, Halme sanoo. Esineteatterissa keskiössä on jokin esine, mutta toisin kuin perinteisemmässä nukketeatterissa, myös esiintyjä nousee framille. – Esineteatteri rakentuu usein esiintyjän ja esineen keskinäisen suhteen varaan. Esineet eivät niinkään toimi nukkien korvikkeena vaan esimerkiksi kahvikuppi on esityksessä kahvikuppi, mutta se ilmentää tarinassa jotain, Halme selventää. TURKU on vuosia ollut suomalaisen nukketeatteriosaamisen lippulaiva. Kaupungissa on paljon nukketeatteriammattilaisia ja myös yleisö on ottanut nukketeatterin omakseen. Esimerkiksi TIP-Festin esityksissä näytökset ovat aina täynnä tai lähes täynnä. Festivaalin laajentumisestakin on elätelty toiveita, mutta konkreettisia toimia sen eteen ei ainakaan vielä ole tehty. – Maailmalla on paljon sellaisia esityksiä, joita haluaisimme festivaalille tuoda, mutta ei tilojen vuoksi voida tuoda. Osa kiinnostavista esityksistä on tehty niin isosti, että meidän käytössämme tällä hetkellä oleviin tiloihin esitykset eivät yksinkertaisesti mahdu. Jotta niiden tuominen onnistuisi, pitäisi festivaalin etsiä isommat tilat, jonne mahtuisi myös nykyistä enemmän katsojia, Halme toteaa. TIP-Fest Manillassa 9.–13. marraskuuta. Esineet luupissa Esineteatteri nukketeatterifestivaali TIP-Festin valokeilassa Ressacs-esityksessä Agnès Limbos ja Gregory Houben esittävät avioparia, joka on menettänyt kaiken maallisen. Heidän köyhyytensä on absoluuttista. Alice Piemme
Lauantai 22. lokakuuta 2016 AAMUSET 18 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! NY o jännät paikat. FC TPS pelaa lauantaina Paavolla jopa noususta Veikkausliigaan, mikäli JJK kompuroi kotonaan. Sormet pystyyn, varpaat pystyyn, kaikki pystyyn! Ja Interille myös, suoran säilymisen puolesta. HOVIOIKEUS alensi asfalttikartellin korvauksia. Turku jää ilman korvauksia, sillä osa vaatimuksista oli vanhentunut. Raisio saa sentään noin 700 000 euroa, Naantali 160 000 euroa, Paimio 90 000 euroa ja Kaarina 40 000 euroa. PELLENAAMARIT päässä juostaan pelottelemassa lapsia ja vielä pesismailat kädessä. Kun siellä päässä ei kerta kaikkiaan mitään liiku, niin pitääkö sekin näyttää kaikelle kansalle? Hävetkää, jos osaatte! JA taas talvi yllättää autoilijat. Joka vuosiko? Kyllä. Pelti rytisee jälleen. Pankaa ainakin kännykät ja muut vimpaimet syrjään ratissa. Jarrutusmatka pitenee metreillä, vaikka alla olisi talvikumit. MITÄ ensimmäiseksi tekisit, jos olisit Turun diktaattori? LAINE: Ensimmäiseksi toisin takaisin kevyen tukimuodon lapsiperheille ja nuorille. Jokaiseen neuvolaan pari perhetyöntekijää, eli kun vanhempia arki väsyttää, tulee joku auttamaan. Laman lapset -raportti on kamalaa luettavaa. Sen mukaan kolmannes vuonna 1991 syntyneistä elää toimeentulotuella. ALA-SULKAVA: Se on traagista. Monet heistä ovat kasvaneet pienestä pitäen siihen, ettei tarvitse tehdä mitään toimeentulon eteen. Ei heillä ole mitään kosketuspohjaakaan siihen. Diktaattorina panisin kaikki työttömät nuoret vähäksi aikaa töihin ainakin johonkin. Ihan mihin tahansa töihin, kaikki työ kasvattaa. AL: Olen kohdannut parikymppisen, joka tuli työkokeiluun hiukan arastellen, mutta jo viikon päästä silmissä loisti valo. ”Tää onkin aika siisti juttu. Oon ruvennut laittamaan eväitä varten ruokaakin kotona, ennen en ole laittanut”, hän kertoi. Heille tulee iloinen olo siitä, että he huomaavat, että heihin luotetaan. Sitten taas ihminen, joka on ollut töissä 10 vuotta ja jää työttömäksi, pannaan työkokeiluun tekemään sitä samaa työtä. Siinä ei ole mitään järkeä. Kieltäisin työllistämisvarojen käyttämisen ihmisiin, jotka eivät niitä tarvitse. MA-S: Sitten ottaisin kaikki yrittäjien eläkemaksut pois turkulaisilta pienyrittäjiltä. Ja ensimmäisen kahden vuoden aikana vapautetaan yrittäjät kaikista työmaksuista, kun työllistää yhdestä viiteen ihmistä. AL: Olen samaa mieltä. Miksei progressiivinen verotus päde yritysmaailmassa? Mikroyrittäjillä on tismalleen samat velvollisuudet kuin isoillakin yrityksillä. Siinä ei ole mitään järkeä, eikä se istu edes suomalaiseen tasaarvotai demokratia-ajatteluun. MA-S: Diktaattorina panisin myös kunnolla paukkuja Kupittaan kehittämiseen, bioalan yritystoimintaan ynnä sellaiseen. Täytyy valita painopistesuunnat selkeästi, vaikka rahat olisivatkin pois toisaalta. AL: Minä haluaisin vielä muuttaa sen toimintakulttuurin, että revitään alas käyttökelpoisia taloja ja rakennetaan tilalle uusia taloja, jotka jäävät tyhjilleen. Kupittaallekin tehtiin aluksi valtava rakennusinvestointi ja tiloja oli tyhjillään kymmenen vuotta. Tarpeet täytyy kartoittaa paremmin. MARIA ALA-SULKAVA on yrittäjä ja FC Barcelonan fani. AINO LAINE on muusikko ja yhdistysaktiivi. Bisnesleidi VS Kulturelli TURKU, kuten maamme muutkin kunnat, antaa lausuntojaan sote-ja maakuntalakiuudistusluonnokseen. Luonnos herättää keskeneräisyydessään vielä paljon kysymyksiä. Yksi niistä on valinnanvapauslain puuttuminen. Sillä on varsin oleellinen merkitys uudistuksen rahoituksessa. Uudessa sotessa valinnanvapaus koskisi lähinnä peruspalveluja ja mahdollisesti osaa erikoissairaanhoitoa. Palvelusetelien käyttöä lisättäisiin. Sosiaalisten oikeuksien turvaamisen rinnalle tulee vahva talousjohtaminen. Julkiset palvelut yhtiöitetään ja ne kilpailevat markkinoilla yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Miten tämä onnistuu? Asiakas maksaa samasta palvelusta saman hinnan riippumatta palveluntuottajasta. Ratkaiseeko palvelutuottajan hinta vielä nykyistä enemmän? Miten toimivat laatukriteerit? Jääkö se asiakkaan varaan siten, että valitsemalla ja vaihtamalla hoitopaikkansa määrittää hoidon laadun? Ovatko kaikki siihen kykeneviä? Vanhuspalvelulaki saatiin aikaan viime hallituskaudella, mutta ei uutta sotea. Kunnalliset vanhainkodit julistettiin pannaan ja keksittiin tilalle tehostettu palveluasuminen. Sen tuottajina ovat pääosin yksityiset yritykset. Nykyinen Terveystalon johtaja Laura Räty (kok.) toimi Stubbin hallituksessa sosiaalija terveysministerinä vuosina 2014–15. Mehiläinen on runsaan vuoden aikana palkannut kaksi kokoomusvaikuttajaa: Helsingin kaupunginhallituksen jäsenen Lasse Männistön ja kokoomuksen ministeriryhmän avustajan Joonas Turusen. Toinen on merkittävä kuntapolitiikan vaikuttaja ja toisella on sisäpiirin tietoa sote-uudistuksen valmistelusta. Tämä kaikki lienee vain sattumaa? Uskokoon ken haluaa. Kymmenillä Mehiläisen entisillä ja nykyisillä johtajilla on ainakin kymmenen miljoonan euron omistukset yhtiössä luxemburgilaisen omaisuudenhoitoyhtiön kautta. Ministeri Juha Rehula (kesk.) on lisäksi todennut (MT 5.10.), ettei hallitus suunnittele lakeja, joilla julkisin varoin sote-palveluita tuottavien yritysten pitäisi maksaa veronsa Suomeen. Jopa EU antaa siihen mahdollisuuden, mutta hallitus jättää harkintavallan maakunnille. Toista mieltä oli saman puolueen pääministeri Juha Sipilä samassa lehdessä (27.5.) todetessaan, että maakuntien sote-toimijoiden on maksettava verot Suomessa tekemästään tuloksesta. Kaikesta tästä tulee mieleen pitkällä aikavälillä tehokkaasti suunniteltu sote-palveluitten yksityistäminen verorahoin. Mikä on valinnanvapauden hinta uudistuksessa? Sotejuna kulkee kuitenkin eteenpäin. Pääseekö se perille aikataulussa, raiteet ja vaunut kunnossa, jää nähtäväksi. PIRJO LAMPI (PS.) KAUPUNGINVALTUUTETTU Valinnanvapaudesta ratkaisu soteen?
19 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 22. lokakuuta 2016 KOLUMNI KERRAN hullu, aina hullu. Stereotypia, joka edelleen tuntuu surullisen elinvoimaiselta kuunnellessa jossain elämänsä vaiheessa mielenterveydellisen diagnoosin saaneiden ihmisten kokemuksia julkisesta terveydenhuollosta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on ollut mukana valtakunnallisessa Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR)-hankkeessa, joka on Turussa keskittynyt mielenterveysja päihdeasiakkaisiin. Hankkeessa hoitohenkilökunnan ja asiantuntijoiden lisäksi asiakkaille on annettu ääni ja mahdollisuus osallistua palveluiden kehittämiseen. Esille noussut yhteinen kokemus oli, miten muissa terveysasioissa lääkärille hakeutuessa näytölle lävähtävä potilashistoria muuttaa kohtelua, eikä vaivoja oteta tosissaan. Huimauksen takia päivystykseen hakeutuvan oireet kuitataan paniikkihäiriöllä ja pahimmassa tapauksessa lääkärin potilasarkistoista esiin kaivama parinkymmenen vuoden takainen masennusjakso nousee kummittelemaan. Tasavertaisen kohtelun toiveesta kertoo osuvasti erään asiakkaan tiivistys: ”Rikoksen voi sovittaa yhteiskunnalle kärsimällä vankeustuomion, mutta masennusta ei saa anteeksi koskaan”. MIELENTERVEYS on monisyinen kokonaisuus. Ihmisillä on erilaisia ominaisuuksia ja elämässä eteen tuleviin kynnyksiin voi kompastua monin tavoin. Aallonpohjista kuntoudutaan myös täysin. Suomalaisista arviolta joka viides sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa masennukseen ja joukkoon mahtuu ihmisiä yritysjohtajista psykiatreihin. Lääkärin vastaanotolla potilaan kokonaistilanteen hahmottaminen on tärkeää, mutta toimintamallit ja tuntosarvet voivat olla hukassa. Palveluiden kehittäminen asiakas edellä ja kokemusasiantuntijoiden avulla on siksi merkittävä edistysaskel. HANNELE SIVONEN Hullujen kirjoissa Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Heta Peltonen 050 566 2858 JetSet-tuottaja Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T OLEN useaan kertaan viestitellyt Kinopalatsiin, miksi niin sanotut neljän tähden elokuvat ovat niin vähän aikaa ohjelmistossa, eikä ikinä pysty päättelemään, minä päivänä ja mihin aikaan sitä esitetään seuraavalla viikolla, jos enää esitetään. Viimeiset esityksetkin olisi kiva tietää. Ajankohtaiseksi kysymyksen teki TS:ssä (7.10.) ollut puolen sivun arvostelu elokuvasta Uhrauksia vapaudelle, Kinopalatsi. Mutta mikä Kinopalatsi? Löysin Helsingin Tennispalatsin listoilta, en Turusta ollenkaan! Miten kauan laatuelokuvat pysyvät vai tulevatko Turkuun ollenkaan? Olisipa joku tietty arkiiltapäivä ja vakioaika, jonka voisi varata kalenteriinsa laatuleffalle. HANNA AROMAA-KOSKINEN Tulevatko laatuelokuvat Turkuun? MAAMME hallitus leikkaa sieltä sun täältä, välillä perustellustikin, välillä ei perustellusti. Suomessa sairastaa aikuisiän 2-tyypin diabetestä yli 300 000 ihmistä, kyseessä on siis varsinainen kansansairaus. Hallitus on leikkaamassa tähänkin sairauteen liittyviä KELA-korvauksia raskaalla kädellä. Tämä syö varsinkin köyhän kukkaroa. Ettei vain kävisi niin, että pienituloisimmilla ei olisi enää varaa syödä ko. lääkkeitä. Tämä säästötoimenpide johtaisi ennen pitkää kasvaviin kuluihin hoitamattoman aikuisiän diabeteksen myötä johdannaissairauksina. Onko leikkauksessa pidemmällä aikavälillä järkeä? Hallitus on myös säätämässä kalleimpien korvattavien lääkkeiden osalta enintään kuukauden kerta-annoksen nykyisen kolmen kuukauden sijaan. Perusteena esitetään lääkehävikin pienentäminen. Harva sairas kuitenkin jättää kolmenkaan kuukauden lääkkeistä mitään suuhunsa popsimatta. Hallitus perustanee säästötavoitteensa toiveikkuudessaan siihen, että potilaat kuolisivat pois nopeammin, eikä lääkkeitä jäisi vainajan omaisten hävitettäväksi. Aika raadollista ajattelua maamme hallitukselta. Kuitenkin saattaa käydä niin, että vakavammin sairaiden KELA-korvattavat apteekkimatkat lisääntyvät kolminkertaisiksi! Hölmöläisen peitonkutomista! MATTI ”VIKI” VIKSTRÖM, PIENI TYÖMIES Saako köyhä sairastaa? HANNA Munterin haastattelussa oli virheitä (Aamuset 15.10.). Yrittäjyyskasvatusohjelma on nimeltään YES Varsinais-Suomi. Yrityskylää vetää TAT. Oikaisu