KA REMP I I SE PA HT JO V DESTA 1981 UO U P U N KILE
Lauantai 22. marraskuuta 2014 | Nro 88 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Suomalaisen telakkateollisuuden tulevaisuus risteilyaluksissa.
" "" %*# # % (% # !
Uutiset s. 6
+ + ++ '& )))! ! Isojen poikien kanssa kehään Sytytätkö oikein? Taas ukko jurnuttaa Ammattinyrkkeilijä Eemeli Katajisto vaihtaa pykälää isompaan. Hän ottelee seuraavaksi kevyessä raskaassa sarjassa. Urheilu s. 10 Oikeanlaisella takan sytytyksellä voi vähentää tuntuvasti haitallisten yhdisteiden syntymistä. Eko&teko s. 12 Mielensäpahoittaja jurnutti Jo-Jo Teatterissa jo pari vuotta sitten. Nyt ohjaaja ohjaa entistä opettajaansa. Viihde s. 14 "" "
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 22. marraskuuta 2014 Tack… SOMEROLAISMIES ajoi hirven kanssa yhteen Nummelassa (SSS 19.11.). Mitäköhän yhden jälkeen tapahtui? Miksei kahteen? Loppuiko bensa? IRON danger=Rautavaara. Kalevalan tarinan ympärille rakentuvaa elokuvaprojektia voitaneen kutsua tuttavallisesti Tapsaksi vaan. Saapa nähdä, mitä nörtit keksivät. Ampuuko DJ Väiski sähkökanteleen kielillä vihaisia taigapunkkeja alienhenkistä Pohjan bitchiä kohti? Pääkirjoitus 22.11.2014 Kuntauudistuksesta luu kouraan KUNTAJAKOSELVITTÄJÄT esittävät, että Turku, Kaarina, Lieto, Raisio ja Rusko niputettaisiin yhdeksi kuntakokonaisuudeksi. Tätä puoltaa selvitystyö, jota on tehty koko alkuvuosi. Viisi kuntaa muodostavat yhtenäisen kaupunkiseudun. Töissä käydään toisen kunnan alueella, palveluja haetaan milloin mistäkin. Soten viime käänteen toivat Turun, Kaarinan ja Liedon nippuun Raision ja Ruskon. Raisio epäonnistui pyrkimyksessään rakentaa läntistä myllynkiveä Turun kaulaan. Läntiset kunnat ja kaupungit Naantalin johdolla eivät innostuneet Raision kosiskelusta. Selvittäjien papereissa Naantali löisi hynttyyt yhteen Maskun, Taivassalon ja Kustavin kanssa. Aura ja Pöytyä muodostaisivat uuden kokonaisuuden. Paimiolle, Mynämäelle, Nousiaisille, Sauvolle tai Vehmaalle selvit- TAKSIPALVELU Uber uskoo toimivansa Suomessa maan lakien mukaisesti (HS 20.11.). Niinpä niin. Tätä konstiahan me kaikki olemme joskus käyttäneet: ”Mut kun mää luulin et...”. OLLI Re h n (kesk., kuvassa) toivoi, että pääministeri Alexander Stubb (kok.) panee maitotukien puolesta peliin koko arvovaltansa. Mahtaapa olla painava kortti. Selfiet lypsylehmän kanssa. That’s all, folks. KUN palveluja eivät järjestä kunnat, t, miksi ne tarvitsisivat ”vahvempia harrteita”, miksi niitä edes pitäisi ajaa yhteen. Kuntaorganisaatiot marginalisoituvat. Siirrymme kohti eurooppalaista kuntamallia. Kuntia on paljon, mutta niillä ei ole tehtäviä eikä virkaa, vain vaakuna. Maksajan rooli kunnalle toki vielä jää ja verotusoikeus. Kysymys kuuluu, miksei sitäkin siirretä kunntayhtymille ja valita niille vaaleillaa valtuustot. LASSE VIRTANEN N Punavihreä LI ANDERSSON CHRISTIAN PERHEENTUPA on Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja valtuustoryhmän pomo Turussa. on kapteeni ja johtamisen opettaja. DEBATTI MILLAISINA näette esitetyt suunnitelmat raitiotieverkostosta? PERHEENTUPA: On tärkeää, että satama, lentokenttä, paikallisliikenne ja uusi matkakeskus kytkeytyvät yhteen, jotta raitiovaunu verkosta tulisi järkevä. Se on sitten eri asia, kuinka pitkälle itään verkostoa viedään. Kaarina olisi luonteva päätepysäkki. ANDERSSON: Tärkeintä on se, että niin sanottu kakkosvaihe onnistuu. Se on olennaista koko seudun kehittämisen kannalta. Esitetyt Turun sisäiset reitit vaikuttavat ihan hyviltä. Näen raitiovaunut tärkeänä hankkeena ja toivon, ettei kokoomus käänny asiaa vastaan kaupunginhallituksessa. CP: Tampere ehti jo Turun edelle tässä asiassa. LA: Ehkä se kertoo jotain myös Turun päätöksenteosta, että halutaan satsata toriparkkiin sen jälkeen, kun on kuitenkin laitettu aika paljon rahaa ja suunnittelua myös raitiovaunuverkostoon. Koko ajan kuitenkin on lykätty sitä hetkeä, jolloin pitää tehdä poliittinen päätös, että sitoudutaanko hankkeeseen. CP: Ei raitiotietä kannata pelkästään ideologisista syistä rakentaa, mutta se on hyvä ajatus, että yksityisautoilijoita saataisiin raitiovaunujen käyttäjiksi. Vielä tärkeämpää olisi, että se muodostaisi linkin kaukoliikenteen verkostoon. Esimerkiksi Kaarinasta julkisilla Turun rautatieasemalle siirtyminen kestää nykyisellään varsin kauan. Itse näen myös hyvänä suunnitelmat Skanssin suhteen, vaikka alue onkin vasta rakenteilla. LA: Jos Skanssiin on suunnitelmat toimivista liikennejärjestelyistä, niin se varmasti myös nopeuttaa alueen rakentamista ja kiinnostus aluetta kohtaan kasvaa myös. CP: Kyllä. Raideverkoston rakentaminen on kuitenkin paljon hitaampaa kuin asuinalueen. Nykypäivänä ongelmana enemmänkin rakentamisessa on se, ettei uskalleta ottaa riskiä ja rakentaa yhtä kokonaista kohdetta kerralla valmiiksi. LA: Raitiotiessä olisi sekin hyvä puoli, että se selkiyttäisi Länsikeskuksen ja Raision suunnasta tulevaa liikennettä. Samalla se elävöittäisi länsikeskuksen aluetta. NIKKE NOUSUKAS AARNIO, Auer. Suomalaista rikoshistoriaa kirjoitetaan uusiksi. Alussa ollaan, öökkösiin on pitkä matka. SELVITTÄJÄT luovuttavat yhdistymisselvitykset ja niistä seuraavat ehdotukset ja sopimukset ensi keskiviikkona ja torstaina. Ne eivät velvoita mihinkään. Ratkaisuja tekevät valtuustot, eikä missään, keskuskaupunkia lukuun ottamatta, ole suurta liitosintoa. Kuntauudistuksesta on jo pitkään ollut puhti pois. Hallitus epäonnistui raskaasti tärkeimpiin kuuluvassa tavoitteessaan. Sote sätkii yhä, henkitoreissaan, mutta sekin vie vauhtia kuntien yhdistämiseltä. Sosiaali- ja terveyspalvelut piti rakentaa vahvojen peruskuntien varaan, mutta nyt kyhätään entistä suurempia kuntayhtymiä. Se tarkoittaa parhaimmillaan toimivampia pal- veluketjuja, mutta huonoimmillaan n kulujen karkaamista. Niin käy, kun n palvelu siirretään kuntayhtymän hoi-idettavaksi. Kenttäharmaa PAIMIO ja Sauvo ja jatkavat ”itsenäisin ”itsenäisinä”, nä” samoin Nousiainen, ja Nousiainen Mynämäki Myn Vehmaa. Pitäisikö nyt kysyä Dirty Harryn sanoin: ”You’ve gotta ask yourself one question: Do I feel lucky? Well, do ya, punk?” …nej tack! täjät eivät esitä liitosta – mihinkään suuntaan.
$# ! %9(7)%8 7/3(% :; ,YSPPSX OSVNEYOWIX NE ZEVESWEX 8IVZIXYPSE
(! (
/YSVQEOEXY 8YVOY MRJS$ZEYLXMTMWXI ½ 4EPZIPIQQI QE TI OPS !
" & !
!
" &(! ( & !
'* $ ! #
AAMUSET 6 UUTISET Äidin ravinto voi lisätä allergiariskiä ÄIDIN raskaudenaikaisella ja lapsen varhaisella ravitsemuksella saattaa olla vaikutusta lapsen allergiariskiin. Lääketieteen lisensiaatti Katri Niinivirta-Joutsa osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa äidin raskauden- sekä imetyksenaikaisella ruokavaliolla olevan yhteyksiä lapsen allergiariskiin. Lisäruuan viivyttäminen ei sen sijaan vähentänyt allergiariskiä. Kirjastosillan lasilamellit uusitaan. Mistä ne kannattaisi rakentaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 22. marraskuuta 2014 Suomen Ilmakuva Oy Jos optiot toteutuvat Mein Schiff -aluksia rakennetaan Pernossa vuoteen 2019 asti. Petri Ruusunen hantvärkkäriksi TURUN Yrittäjät ry on valinnut vuoden hantvärkkäriksi kultaseppä, gemmologi Petri Ruususen. Hänen yrityksensä KultaSarvi on koruja suunnitteleva ja valmistava kultasepänverstas. Myymälässä on suuri mallisto aitoja helmi- ja jalokivikoruja, muun muassa yli 400 erilaista käsintehtyä sormusta. KultaSarvessa tehdään myös tilaustöitä ja uudistetaan vanhoja koruja. Hantvärkkärin valinta on Turun Yrittäjät ry:n kunnianosoitus perinteisille käsityöaloille, sillä kädentaitajat ovat pienyrittämisen ydinjoukkoa. KultaSarven korut tehdään yhä käsityönä, vaikka 3D-mallinnos ja valumenetelmät ovat levinneet myös korualalle. KultaSarvessa käytetään vain aitoja jalokiviä. – Asiakas voi tulla liikkeeseen ilman valmista hahmotelmaa, kuvailee Ruusunen. Selvittäjien työ valmistuu KUNTAJAKOSELVITTÄJÄT luovuttavat erityisen kuntajakoselvityksen yhdistymisselvitykset, ehdotukset ja sopimukset Turun selvitysalueen kunnille ensi viikon keskiviikkona 26. marraskuuta ja torstaina 27. marraskuuta pidettävissä kuntaryhmäkohtaisissa tilaisuuksissa. Kuntajakoselvittäjien mielestä Turku, Kaarina, Raisio, Lieto ja Rusko muodostavat yhtenäisen kaupunkiseudun. Selvittäjien arvion mukaan Paimio ja Sauvo eivät tässä vaiheessa sisälly kaupunkiseudun ydinalueeseen. Toinen kokonaisuus muodostuu Naantalista, Maskusta, Taivassalosta ja Kustavista. Auran ja Pöytyän välillä on tehty yhdistymisselvitystä siitä lähtökohdasta, että selvitysalueen koillisen osan maaseutumaiset kunnat voivat yhdistyä vuoden 2017 alusta uudeksi Auran kunnaksi. Kuntajakoselvittäjät eivät esitä yhdistymistä Paimiolle, Mynämäelle, Nousiaisille, Sauvolle tai Vehmaalle. Risteilyalusten varassa Merenkulun erikoistutkija: Suomen telakkateollisuuden tulevaisuus risteilybisneksessä KARI LAINE PERNON telakalla valmistettavat uuden polven risteilyalukset työllistävät kukin noin 5 000 henkilötyövuoden verran. Jos laivojen tilaajan eli TUI Cruises -yhtiön, optiot kahdesta lisäaluksesta toteutuvat, riittää työtä rautakourille vähintään viideksi vuodeksi. Turun ankeaan työllisyystilanteeseen telakan uudelleenherääminen tuo toivotun piristysruiskeen. Vastoin yleistä käsitystä suuri osa telakan laivanrakentajista ja alihankkijoiden työntekijöistä on Turun alueelta tai muualta Varsinais-Suomesta. Meyer-varustamon tilaaman Mein Schiff 5 -aluksen valmistus alkoi Pernossa tiistaina. Jos optiot toteutuvat, valmistuu viimeinen Mein Schiff Pernossa keväällä 2019. Mein Schiff 5:stä ja 6:sta on jo sopimukset. Ne luovutetaan vuosina 2016 ja 2017. Mein Schiff 7:stä ja 8:sta on olemassa vasta optiot, mutta mikäli ne toteutuvat, alukset luovutetaan vuosina 2018 ja 2019. MEYER Turun viestintäpäällikkö Tanja Sabell arvioi, että alusten ko- timaisuusaste on noin 80 prosenttia. Saksalaisvarustamolle tehtävät risteilyalukset työllistävät Pernossa telakan omia työntekijöitä noin 1 300 ja lisäksi alihankintayrityksissä yli 3 000 työntekijää. Alihankintaketjuun kuuluu yrityksiä monilta toimialoilta. Ketjuun kuuluvat yritykset toimittavat laivoihin muun muassa sisustus-, sähkö-, LVI-, ja IT-alojen kokonaisuuksia. Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tapio Karvonen uskoo, että uuden saksalaisomistajan myötä Turun telakan uskottavuus ja kilpailukyky laivanrakennusmarkkinoilla koheni huomattavasti. Karvosen mukaan suomalaistelakoiden kannattaisi keskittyä nimenomaan risteily- ja muiden erikoisalusten rakentamiseen. Kilpailu esimerkiksi rahtilaivojen tilauksista on hänen mukaansa jo hävitty aasialaistelakoille. ERIKOISTUTKIJAN mukaan risteilyalusbisnes on tulevaisuudessa laajeneva toimiala. Mitään suurta tilausbuumia ei Karvosen arvion mukaan ole odotettavissa, mutta Karvonen uskoo, että Turun telakka saa osansa myös tulevista tilauksista. Kouluista ja päiväkodeista peräti 861 kannanottoa LASSE VIRTANEN TURKULAISET innostuivat ottamaan kantaa ja antamaan palautetta suunnitelmista muuttaa koulu- ja päiväkotiverkostoa. Käytännössä muutokset tarkoittavat siirtoja ja lakkautuksia. Kannanottoja, lausuntoja ja näkemyksiä jätettiin verkossa 861. Palautteissa oltiin huolissaan erityisesti tutun päiväkodin tai koulun lakkauttamisesta, lasten työpäivien ja päivittäisen matkan pidentymisestä sekä ryhmä- ja luokkakoon kasvamisesta. Huomiota kiinnitettiin myös asuinalueiden vetovoimaisuuteen. Epätietoisuutta on aiheuttanut yksityisestä päiväkotihoidosta perheille koituvien kustannusten mahdollinen kasvu. Lakkautettavaksi esitetään neljää koulua, kolmea kaupungin omissa tiloissa toimivaa varhaiskasvatustilaa ja päiväkotia sekä 12 vuokrakohteissa toimivaa varhaiskasvatustilaa ja päiväkotia. Varhaiskasvatuspalvelua siirretään palvelusetelin piiriin. Päiväkotipaikkojen kokonaismäärä ei kaupungin mukaan vähene, sillä palvelusetelin piirin siirrettävien hoitopaikkojen lisäksi kaupunki rakentaa omaa toimintaansa varten uusia päiväkoteja. Huonokuntoisista pienistä vuokrapäiväkodeista halutaan luopua ja siirtää varhaiskasvatusta ja esiopetusta nykyistä enemmän koulujen yhteyteen. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta antaa lausunnon palveluverkkoselvityksestä 25. marraskuuta. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan vuoro on 26. marraskuuta. Kaupunginhallitus tekee esityksen sivistystoimialan palveluverkosta kaupunginvaltuustolle 1. tai 8. joulukuuta. Kaupunginvaltuusto päättää koulu- ja päiväkotiverkon muutoksista 15. joulukuuta. .$.6, + +8,338277(/8$ Ž &DULELDQ Q 5DGLR &LW\ $ $UHHQDOOD VXQQXQWDLQD VXQQ QXQ XQWD WDLQ LQDD ./2 6XRPHQ 6XRPH &XSLQ SXROLY¥OLHU¥ 736 YV +DSSHH PDDQDQWDLQD PDDQDQWD PDD PD DQDQ DQWD WDDDLQD ./2 6DOLEDQG\OLLJDD 736 YV 1RNLDQ .U3 ::: 7366$/,%$1'< ),
AAMUSET Lauantai 22. marraskuuta 2014 7
AAMUSET 8 KAUPUNKI Jethro Rostedt Venla-ehdokkaana TURKULAINEN Jethro Rostedt on ehdolla parhaan televisioesiintyjän Venlan saajaksi. TV5:n Myyntimies Jethro -sarja seuraa Suomen tunnetuimman kiinteistönvälittäjän Jethro Rostedtin värikästä arkea. – Jethron katsojaluvut ovat olleet todella vakuuttavia, sanoo SBS Discovery TV:n ohjelmajohtaja Katja Santala. Venla-finalistit julkistetaan jäsenäänestyksen päätyttyä 15. joulukuuta. Lauantai 22. marraskuuta 2014 Mitä mieltä olet virastotalosta? Ihastuttaako vai vihastuttaako? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Esa Kulmala KADUN TYYLI Oona Karhunen KOTIKYLÄN KASVOT Suvi Toivonen, Hansakortteli. Vaihtelevaa sekoitusta –TYYLINI on sekoitus kaikkea. En ole koskaan osannut oikein kuvailla sitä, kertoo Suvi Toivonen, 24, jonka tyyli vaihtelee päivittäin. – Tykkään punkista mutta mukana on myös hippivaikutteita ja goottityyliä. Tyyli vaihtelee revityistä farkuista haaremihousuihin ja kukkamekkoihin. Erityisesti pidän pitkistä hameista ja farkkusortseista. Toivonen ostaa vaatteita kirppikseltä, ja tekee niitä myös itse. – Päälläni oleva hame on muokattu kirppikseltä ostetusta hameesta. Takin, hupparin ja kaulaliinan olen tehnyt itse. Kengät olen saanut kaveriltani. Värimaailmassa korostuu maanläheisyys. – Pidän ruskeasta, mustasta, harmaasta ja sinisestä. Materiaaleissa suosin puuvillaa. Keinokuiduista en pidä. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Valtion virastotaloa eivät ole vuosikymmenet järkäyttäneet. Kuva on otettu maaliskuussa.1977. DDR-henkinen kuparikasarmi Valtion virastotalo vihastuttaa ja vähän ihastuttaakin Aurajoen rannassa HEIKKI MÖTTÖNEN TURUN kaupunki sai uuden paikallisen valtarakennelman, kun valtion virastotalo nousi nykyiselle Itsenäisyydenaukiolle lähelle Aurajoen rantaa vuonna 1967. Virastotalo tunnettiin alkuun ennen kaikkea sen aikaisen Turun ja Porin lääninhallituksen kotina. Rakennuksen ulkonäkö on herättänyt alusta alkaen ristiriitaisia tunteita, pääasiassa negatiivisia. Tämä järkäle on saanut kuitenkin retrohengen nimissä myös puolestapuhujia. Tässä massiivisessa entistä itäblokkia henkivässä rakennuksessa on kymmenen kerrosta ja pinta-alaa yli 20 000 neliömetriä. Virastotalon suunnittelivat RistoVeikko Luukkonen ja Helmer Stenros. Sama parivaljakko Aarne Hytösellä lisättynä suunnitteli myös viereisen kaupunginteatterin talon 1960-luvun alussa ja Luukkonen vielä yksin konserttitalon, joka valmistui vuonna 1952. VIRASTOTALON nykyinen omistaja on Senaatti-kiinteistöt, joka pisti sen jo melkoisen rapistuneet paikat kuntoon vuonna 2009 alkaneessa saneerausprojektissa. Projekti saatiin onnistuneesti maaliin vuonna 2013. Kunnostus aloitettiin rakennuksen julkisivusta ja sen kuparisista pinnoista. Uusi kuparipinta käsiteltiin siten, että se oli jo valmiiksi tumma. Vi- rastotalon alkuperäiset sisätilat on suunnitellut rakennuksen toisen arkkitehdin vaimo, Pirkko Stenros. Myös sisätilojen uusimisessa on kunnioitettu alkuperäisen sisustusarkkitehdin kädenjälkeä. Talon suureelliseen henkeen sopii myös avara sisääntuloaula sekä siitä nousevat jyhkeät portaat. Virastotalo on kerännyt paljon kiitosta kestävistä rakennusmateriaaleistaan sekä väljistä tilaratkaisuistaan. Ja mikä parasta, yli 800-henkinen henkilökunta viihtyi siellä. Talon päällikkö oli Turun ja Porin läänin maaherra. Virastotaloa isännoitiin ja emännöitiin vuoron perään, sillä maaherrat olivat järjestyksessä Esko Kulovaara, Sylvi Siltanen, Paavo Aitio ja Pirkko Työläjärvi. Vuonna 1997 koko lääni lakkautettiin ja tilalle tuli LänsiSuomen lääni, jonka puikkoihin astui Heikki Koski. TALON viimeinen maaherra oli Rauno Saari. Koko lääni-instituutio jäi historiaan vuonna 2009 ja tänään tuota postia hoitaa Lounais-Suomen aluehallintovirasto, joka on saanut taloon seurakseen myös Varsinais-Suomen maanmittaustoimiston ja ELY-keskuksen. Talosta löytyvät lisäksi myös kattavat ruoka-, liikunta- ja kokouspalvelut. Yleisölle avoin ravintola on nimetty Aitiopaikaksi maaherra Aition mukaan. TÄYSOSUMA Hallitushommia pukkaa OONA KARHUNEN Erkka Airola ä tonne naapuri – Täytyy vissiin menn porttikonkiin. talon Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. OPPILASKUNNAN toiminta puhuttaa 8-vuotiasta Oiva Jaakkolaa ja 7-vuotiasta Emma Fesurea. OIVA: Mä olin oppilaskunnan hallitukses viime vuonna. EMMA: Mä oon nyt. Siel on ollu ihan kivaa. Ei siel kyl oo mitään ihmeellistä. O: Mul oli tylsää siellä. Mä en jaksanu istuu siellä. E: Mä en ekana halunnu sinne mut sit ku kukaan varajäsen ei suostunu ni opettaja sano et voinks mä tulla. Sit mä menin sinne. O: Mä vaa aattelin sillon et siel ois kivaa ni siks mä halusin sinne. Se oli kivaa ku sai kuulla kaikkii juttui ensimmäisenä. Mä en joskus osannu vastata ni sit mä annoin isompien vastata. Välil siel oli jotain semmosia juttuja mitä ne ymmärs mut mä en kauheesti ymmärtäny. E: Mäkää en aina keksi mitään. Sillon mä annan isompien p vastata. O: Me suunniteltiin n sillon et tänne kouluun uun tulis uusii lautapelelein jä. Sit sillon valittiin välkkävalvoja. E: Ulkoo on aikuisii välkkävalvojia mut ne ei aina huomaa ihan kaikkee. Lapset on välituntiapulaisia jaa IPANADEBATTI auttaa aikusia siin valvomisessa. O: Mä en ollu sillon välkkävalvojana ku mä en muistanu et mul oli se vuoro. E: Mä oon kyl ollu. Se on ihan kivaa. Jos näkee jotain ni silti saa sanoa vaik ei ois välkkävalvoja. Ulkoo on semmosii aitoi mis ei saa roikkuu. Ennen me ro roikuttiin niis aika paljon. Yks kerta mä näin et meijän luokan pojat oli siin roikkumas ni sit mä kerroin siitä. O: Mut se ei tarkota et jos on välkkävalvoja ni et ei sais leikkii ihan vapaasti pihalla.
AAMUSET 10 URHEILU Alle 19-vuotiaat kovaan jatkolohkoon SUOMEN alle 19-vuotiaiden naisten jalkapallomaajoukkue saa vastaansa EM-karsintojen jatkolohkossa Puolan, Turkin ja Liettuan. Suomi isännöi jatkolohkoa, joka pelataan ensi syyskuussa. Turkulaisuus on ollut ikäluokassa hyvin edustettuna. Viimeksi tällä viikolla leireilleessä alle 19-vuotiaiden ryhmässä oli yhteensä kolme turkulaista, kun TPS:n Inkeri Niemi, Sini Laaksonen ja Saija Östlund pukivat maajoukkuepaidan päälleen. Menikö Ismo Lehkosen toimitsijakielto oikein vai jäikö protestoitavaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 22. marraskuuta 2014 Isojen poikien kehään ÅBORAAKKELI Pajatso tyhjenee Eemeli Katajisto siirtyy ottelemaan pykälää raskaampaan sarjaan Ilkka Lappi ODOTETTUJA. Sitä ovat uutiset TPS:n jalkapalloleiristä. Kuluvalla viikolla on varmistunut sekä Mika Ääritalon (kuvassa) että Eero Tammisen siirtyminen toisaalle. Lisäksi, yhtä lailla odotetusti, loppui yhteistyö TPS:n ja ÅIFK:n välillä. Eikä sitäkään tarvitse kauheasti ihmetellä, jos ja kun Jukka Lehtovaaran lähdöstä tulee tieto. Ottajia Lehtovaaran perässä on lähes jonoksi asti. Vaikka lähdöt ovat odotettuja, TPS:n nuori joukkue kaipaa myös kokemusta. Ääritalolla sitä olisi ollut. Esimerkiksi Jussi Aalto on monessa liemessä keitetty, mutta Turku ja TPS on hänellekin uusi ympäristö. Olisi hyvä, jos kokeneella pelaajalla olisi myös pitkä kokemus TPS:sta. Tuleeko ketään mieleen? Niinpä. Kuuleeko Mikko Hyyrynen? One more year? ILKKA LAPPI Raskaassa keskisarjassa nyrkkeily on hiukan teknisempää. Nyt vastaan tulee fyysisempiä kavereita, joilla on enemmän voimaa, hän vertailee. Suomalaisittain kevyessä raskaassa sarjassa on juuri nyt erityistä mielenkiintoa, sillä myös aiemmin raskaassa sarjassa otellut Jarno Rosberg siirtyi taannoin sarjaa alemmas. ILKKA LAPPI AMMATTINYRKKEILIJÄ Eemeli Katajisto nousee joulukuussa Helsingissä ammattilaisuransa yhdeksänteen otteluun. Turkulainen on kuitenkin uudessa tilanteessa, sillä hän ottelee kevyessä raskaassa sarjassa, eli painavampana kuin aiemmin. – Painonvetoni ovat olleet aiempiin otteluihini kymmenenkin kiloa. Kova painonpudotus on kieltämättä vaikuttanut ottelemiseen, taustoittaa Katajisto. Aiemmat ammattilaisottelunsa Katajisto on otellut sovitussa painorajassa 81 kiloa. Raskaan keskisarjan titteliotteluihin paino pitäisi pudottaa alle 80 kiloon. – Tällä hetkellä painoni on vajaa 90 kiloa. Enkä muista, koska olisin edes amatöörinä otellut alle 80 kilon painoisena. Nyt on hyvä hetki hypätä ylempään sarjaan, kun edelleen totuttelen ammattilaisuuteen, Katajisto sanoo. Kevyen raskaansarjan painoraja on 90,7 kiloa. Uudessa sarjassa vastaan tulee entistä isompia vas- Ammattinyrkkeilijä Eemeli Katajisto suuntaa luottavaisena aiempaa isompaan painoluokkaan. tustajia. Katajisto uskoo kuitenkin mahdollisuuksiinsa myös isommassa sarjassa, vaikka ainakin alkuun onkin kevyt muihin kevyen raskaansarjan ottelijoihin. – Olen elänyt pidemmän aikaa aika kovalla ruokavaliolla. Katsotaan, miten paino alkaa kehittyä, kun syö normaalisti ja treenaa normaalisti. Luultavasti paino nousee aika helposti muutaman kilon. – Massaa saa helpostikin, mutta lajinomaisen massan hankkiminen on sitten vähän vaikeampaa, kun lyönneissä pitäisi kuitenkin säilyä terävyys. Ihan uusi tilanne tämä ei kuitenkaan ole. Amatöörinä olen otellut myös 91-kiloisissa ja aina olen pärjännyt hyvin isompien vastustajien kanssa. KATAJISTO uskoo myös, että hänen tekniikkansa on etu isommassa sarjassa. – Nyrkkeilemisen luonne muuttuu sarjaa vaihdettaessa hiukan. AIEMMIN Katajisto on ammattilaisena otellut kuusieräisiä otteluita. Miehen tarkoitus on ollut siirtyä kahdeksaneräisiin kamppailuihin, mutta uuden sarjan vuoksi ainakin seuraava ottelu otellaan kuusieräisenä. – Uuden sarjan vuoksi on hyvä vähän testata kroppaa lyhyemmässä ottelussa, jotta selviää miten kaikki toimii valmistautumisessa ja itse ottelemisessa. Katajiston suureen tavoitteeseen sarjanvaihto ei vaikuta. Mies tavoittelee edelleen Euroopan mestaruutta. – Taso on kova kummassakin sarjassa. Yhtään helpommalla ei uudessa sarjassa pääse, Katajisto painottaa.
LÄTKÄLIIGA ILMOITUS Saneeraus ja Maalaus Turun Erikoistaksit Mitä yrityksenne tekee? - Olemme henkilökuljetuksia hoitava yritys. Kuljetamme asiakaita yhdestä 50 hengen ryhmiin. Kalustoa on tolppatakseista 50 hengen busseihin ja kaikkea siltä väliltä. Tavallisten taksitolpalta ajettavien kuljetusten lisäksi ajamme paljon liikuntarajoitteisia asiakkaita. Olemme Turun vanhin inva- ja tilataksiyritys, kertoo Kimmo Vihdanmäki. Mitkä ovat vahvuuksianne? - Meitä on kolmisenkymmentä työntekijää. Meillä on ammattitaitoiset kuskit ja hyvä henki porukassa. Työntekijöiden kokemus alalla on sopiva sekoitus uutta ja kokeneempaa kuskia, minkä ansiosta voimme itse perehdyttää aloittelevat kuljettajat esimerkiksi invataksityöhön, missä asiakkailla on usein erityistarpeita. Millaiset alan näkymät ovat? - Ala on muutoksen tilassa. Tolppa-ajo on vähentynyt viime aikoina. Myös taksilupien vapautumisesta on paljon puhuttu. Jos se toteutuu, kilpailu kovenee, mut- ERANDER www.erander.? ta lupien vapautumisen laajempia ajempia vaikutuksia alalle on vaikea a ennakoida. Mikä on rakkain TPS-muistosi? stosi? - Mestaruudet eri vuosilta. Parhaiten tietenkin muistissa a on viimeisin, kun Suikkanen n ja Lehtonen TPS:n mestaruuruuteen valmensivat. virtaa riittää motonet korjaamo Mitä odotat TPS:lta tällä ä kaudella? - Odotan kolmen pisteen voittoja ja varsinkin vierasvoittoja. Kun hommat at eivät toimi, liikemiesmäisen en hallituksen oli reagoitava jootenkin. Kukaan ei taida tieetää, miksi vieraissa on ollut ut niin vaikeaa. Joskus se tilasstovoittokin on tultava. www.mmkuntotalo.com Linnan Apteekki yrityksenne tekee? Mitä yrityksen - Olemme as asiakkaita lääkkeiden jakelua, myy myyntiä ja neuvontaa koskevissa as asioissa palveleva yritys. Lisäksi pa palveluihimme kuuluu myös apteekkikosmetologia aptee ja muu terveydenhoitoon liittyvä, kertoo apteekkiliittyv neuvos Markku Knuuneu tila. tila M Mitkä ovat vahvuuks sianne? - Keskeinen sijainti torin laidalla, osaava ja ystävällinen henkilökunta, vvalikoimien laajuus sekä se lääkäriaseman läheisyys läheis ja alakerrassa hissimatkan päässä oleva hissim Louhi ovat valttejamme Louh kilpailijoihin verrattuna. kilpai Miltä alan tulevaisuus näyttää? - Sote-uudistus saattaa aiheuttaa muutoksia tulevaisuudessa. Lisäksi apteekkialueiden muutokset tuovat muutoksia alalle. Todennäköisesti entistä enemmän apteekit hakeutuvat joko markettien yhteyteen tai sitten lääkäripalveluja tarjoavien yritysten läheisyyteen. Hyvä asiakaspalvelu on kuitenkin jatkossakin tärkeintä. LEHTIPALVELU PIRJO RANTALA OY Puh. 23 24 040, GSM 0400 862 749, Yliopistonkatu 32, 20100 Turku Mikä on rakkain TPS-muistosi? - Päällimmäisenä mieleen nousee viimeisin mestaruus. Silloinkin torijuhlissa oli tunnelmaa. Suikkasella oli iso merkitys tuossa mestaruudessa. HUMALISTONKATU Mitä odotat TPS:lta tällä kaudella? - En usko, että joukkue nousee mitaleille. Sijat 4-6 ovat kuitenkin mahdollisia nykyisellä joukkueella www.markiisijapeite.? Matot ja mattohuolto Lätkäliigan tilanne TPS–Pelicans -ottelun jälkeen Turun Tietopalvelu ..................................... 112 Hiuskeskus ............................................... 64 Kotipizza-Humalistonkatu ............................ 101 Motonet korjaamo ...................................... 64 Mainosnerg ............................................... 98 Akku-Pojat ................................................ 62 Metaplan ................................................... 95 Turun Markiisi ja Peite ................................. 62 Aurator ..................................................... 92 Olavin Krouvi .............................................. 90 Myllyn Apteekki ........................................... 83 Saneeraus ja maalaus Erander ..................... 79 TURUN SEUDUN VUOKRAVÄLITYS OY www.tsvv.fi p. 02 2505 861 Green Carpet ............................................. 77 Radio Auran Aallot ...................................... 77 Aamuset ................................................... 76 Merkkihanski .............................................. 75 Lasitusliike Roininen .................................... 74 Linnan Apteekki .......................................... 73 Saarikallio .................................................. 66 Turun Vuokra-Asunnot ................................. 65 Tällä sivulla seurataan TPS:n kotiotteluiden yrityskisan tulosveikkausta SM-liigakaudella 2014-15. Veikkaus perustuu TPS:n kotiottelutuloksen veikkaamiseen. Pistepörssissä näkyy 20 parasta yritystä, jotka ovat osuneet tulosveikkauksessaan oikein tai mahdollisimman lähelle. Voit seurata Lätkäliigan pistepörssiä nettisivuillamme osoitteessa www.aamuset.fi. MERKKI HANSKI LÄNSIKESKUS
AAMUSET 12 EKO&TEKO Lelut melko turvallisia TURVALLISUUS- ja kemikaaliviraston tutkimusten perusteella Suomessa myytävät lelut täyttävät melko hyvin uudet kemikaaliturvallisuusvaatimukset. Tukes testautti 25 lelua, joista 18 täytti vaatimukset. Havaitut puutteet olivat pääasiassa merkintäpuutteita. Tulosten perusteella toiminnanharjoittajat ovat huomioineet melko hyvin kesällä 2013 voimaan astuneet lelujen kemiallisia ominaisuuksia koskevat vaatimukset. Heitätkö rikkoutuneen lelun roskiin vai yritätkö korjata sitä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 22. marraskuuta 2014 Kotitalouksille päästöneuvontaa KULUTUKSEN mittaaminen auttaa tunnistamaan kotitalouden tärkeimmät kasvihuonekaasupäästöjen syyt, mutta ei yksin riitä muuttamaan kotitalouksien valintoja ympäristöystävällisemmiksi. Kotitaloudet tarvitsevat myös neuvontaa mittaustulosten merkityksen ymmärtämiseksi. Tulokset käyvät ilmi ympäristöministeriön Ekokoti-hankkeesta, jossa 18 varsinaissuomalaista perhettä sai käyttöönsä mittarijärjestelmän, jolla he pystyivät seuraamaan sähkön- ja vedenkulutustaan sekä autolla ajettuja kilometrejä ja jätemääriä. Lisäksi perheet saivat neuvojat, jotka auttoivat vähähiilisempien ratkaisujen löytämisessä. Valonian ympäristöneuvojan Martina Uotisen mukaan mittarointi paljasti perheille odottamattomia asioita sähkönkulutuksesta. – Pelkkä mittarointi ei riitä. Tarvitaan neuvoja, joka kertoo mikä on merkityksellistä ja mikä ei. Muuten käy helposti niin, että ihminen keskittyy parantamaan vaikkapa jätteiden lajittelua eikä ymmärrä, että parin päivittäisen autoilukilometrin karsiminen olisi paljon tärkeämpää, Uotinen sanoo. www.syke.fi/ekokoti Savuna ilmaan Tulisijojen päästöjä voidaan vähentää polttotekniikalla MERJA KAJALA –MONELLE on yllätys, miten pienillä asioilla puunpoltosta aiheutuvia päästöjä voidaan vähentää, sanoo Warma-Uunit Oy:n toimitusjohtaja Vesa Salminen. Salminen on opastanut ihmisiä tehokkaaseen tulisijojen käyttöön puunpolton kursseilla. Hän pitää tehotonta puunpolttoa suurena ongelmana. – Tulisijoista aiheutuu enemmän päästöjä kuin liikenteestä. Oikealla polttotavalla päästöjä voidaan vähentää 50 prosentilla. Salminen korostaa sytytystavan merkitystä. Sytytysvaiheessa käytetään pieniä puita, jotka ladotaan ilmavasti vaakasuoraan pinoon. Sytykkeet laitetaan ylimmäksi pienimpien puiden alle. – Päältä sytytetty tuli leviää nopeasti ja palaa hitaasti ja hallitusti ylhäältä alaspäin. Silloin palokaasut eivät pääse karkaamaan piipusta. Lämmitystulos paranee ja päästöt vähenevät ratkaisevasti, kun tuli sytytetään oikein. SYTYTYKSEN jälkeen Salminen neuvoo latomaan tulisijaan isoja puita tiiviiseen asetelmaan. Tulisijaa ei kannata ladata täyteen puita. – Liian isojen pesällisten polttaminen on yleinen virhe. Jos puita on liikaa, tuleen joudutaan ohjaamaan paljon ilmaa, joka jäähdyttää tulisijaa. Suuri puumäärä palaa tasaisemmin, kun sen jakaa kahteen tai kolmeen osaan. Tulisijoissa poltetaan vain kuivaa ja puhdasta puuta. Roskien poltosta kärsii ympäristön lisäksi myös asukas. – Roskien poltto likaa tulisijaa ja synnyttää haitallisia kaasuja, joita kulkeutuu huoneilmaan. Kuivaa paperia voi käyttää sytykkeenä pieninä määrinä. Liika ilma kiihdyttää Salmisen mukaan savukaasujen kiertoa, jolloin kaasut karkaavat taivaalle turhan nopeasti. Ilmansäätöä kannattaa siis harjoitella. Jos liekit ovat vaaleita eikä tulisijassa näy punaisia kohtia, tuli palaa rauhallisesti. Ilman määrää säädetään tulipesän luukkujen kautta, ei koskaan savupellillä. – Välillä kannattaa käydä ulkona vilkaisemassa savupiippua. Kun puut palavat hyvin, piipusta tulee vaaleaa vesihöyryä. Jos sieltä tupruttaa mustaa savua, jotain on pielessä, Salminen vinkkaa. Warma-Uunit Sytytystavalla on väliä. Päältä sytytetty tuli palaa tasaisesti ja päästöt pysyvät kurissa. JOHTAVA tutkija Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että puunpolton terveysvaikutuksia on alettu tutkia laajemmin vasta viime aikoina. – Puunpoltto mielletään tutuksi, luonnolliseksi asiaksi. Tosiasiassa syntyvät pienhiukkaset ovat verrattavissa liikenteen päästöihin tai tupakansavuun. Toivon, että ihmiset heräisivät miettimään puunpolttotapojaan. Savun pienhiukkasilla on hänen mukaansa yhteys sydän- ja keuhkosairauksiin. – Pitkäaikainen, vuosia kestänyt altistus savulle saattaa johtaa sairastumiseen tai nopeuttaa sitä. Lyhytkestoinen altistus voi laukaista sairauskohtauksen esimerkiksi astmaatikolle, jos savua on ilmassa paljon. Ongelmat on suurimpia tiheästi asutuilla alueilla.
14 AAMUSET YLLÄTYSHERKKU VIIHDE Ärsyttävätkö vai naurattavatko Duudsonit? Minkä takia? Pop-up-galleria Humalistonkadulla KUVATAITEILIJA Teija Lehto ja taiteilija Leonardo Nieva ovat täyttäneet Humalistonkatu 14:ssä sijaitsevan tyhjän liiketilan valolla ja väreillä ja nimenneet sen Galleria Luksiksi. Paimiossa asuvan Lehdon teoksista on esillä puupiirroksia ja metalligrafiikkaa, kun taas espanjalaissyntyinen Nieva on tuonut tilaan maalauksia. Galleria Luksi on avoinna 13. joulukuuta asti. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 22. marraskuuta 2014 ESAN VALINTA Rämäpäiden elämä ja teot SORI uteliaat, mutta Jarpin irronneen peukalon mystteeri ei selviä vvieläkään. Jani Niipolan kirja Duudsonit – Härmästä Hollywoodiin paljastaa sen sijaan kiinnostavia yksityiskohtia muun muassa HP:n roolista ryhmässä, Duudsoneiden sisäisestä hierarkiasta, bisnessuunnitelmista sekä yli vuoden kestäneestä itsetutkiskelusta ja ankarasta yhteisterapiasta. Duudsonien paasaus – usko unelmiisi, paiski paljon hommia, elä hetkessä ja sitä rataa – on vähällä lyödä kirjassa monin paikoin yli, mutta toisaalta juuri niin puhuessaan Duudsonit ovat kaikkein rehellisimmillään. Kenties juuri sen ansiosta seinäjokelaiset sekopäät ovat pysytelleet pinnalla jo 15 vuotta, mistä kirja toimii erinomaisena muistutuksena. Kenelle: Kaikille, jotka ovat olleet faneja jo alusta alkaen tai vasta Posseohjelmasta lähtien. Arvio: Sympaattinen ja kattava elämäkerta hyvin omalaatuisesta viihdyttäjäryhmästä. ESA TÖYKKÄLÄ Kyllä ei kannata Mielensäpahoittaja palaa Jo-Jo Teatteriin ESA TÖYKKÄLÄ MIELENSÄPAHOITTAJAN uusintakierros saapuu turkulaiselle teatterilavalle hyvään aikaan, sillä yhteiskunnan epäkohdista ja asenteista tuohtuva pappahahmo on taas kovassa suosiossa – sikäli kun suosio on ikinä laskenutkaan. Samanniminen elokuva on kiinnostanut jo yli 300 000 katsojaa, ja nyt yrmy jurottaja palaa Jo-Jo Teatteriin toistamiseen. Mielensäpahoittaja oli menestys, kun se tuli ensimmäisen kerran ensiiltaan Jo-Jo Teatterissa vuonna 2012. Kaikki näytökset myytiin loppuun lisäesityksiä myöten. Näytökset jouduttiin kuitenkin keskeyttämään esityslupien rauettua, sillä Linnateatterin oma versio Mielensäpahoittajasta teki tuloaan. – Nyt tuli sopiva sauma ja esitysoikeudet olivat taas tarjolla. Päätettiin, että mikä jottei. Silloin alun perin olimme Suomessa toisia, jotka tekivät Mielensäpahoittajasta näyttämösovituksen. Nythän niitä on ollut 10–15 siellä sun täällä, elokuvakin päälle. Uutuudenviehätystä ei toki Timo Korkalainen enää ole, mutta teos oli niin hyvä, että sen ääreen palaa mielellään, sanoo näytelmän raisiolaissyntyinen ohjaaja ja sovittaja Juha-Pekka Mikkola. NIMIROOLIA Jo-Jo teatterin sovituksessa näyttelee pitkän uran teatterilavoilla tehnyt Heikki Kustila. – Olen tuntenut Heikin 20 vuotta. Heikissä on auktoriteettia yhdistettynä lämpöön, älykkyyteen ja rytmitajuun. On näyttelijöitä, joissa on joko karhua tai tiikeriä, mutta Heikissä on molempia. Hänhän alun perin ohjasi minua Raision teatterissa harrastajaaikoina. Jonkinlainen ympyrä tässä varmaan sulkeutuu, Mikkola sanoo. Näytelmän toisessa roolissa nähdään Saara Pitkänen, jonka hahmolla ei ole repliikkejä. Hän jakaa näyttämön tilan Kustilan kanssa soittamalla musiikkia. Vaikka JoJo Teatterin Mielensäpahoittaja on pääasiassa monologiteos, se on siis tietyllä tavalla myös kahden esiintyjän duetto. – En ole nähnyt tätä Antti Litjan esittämänä teatterilavalla enkä elokuvassa. Mielipiteeni on varmasti - Mielensäpahoittaja toimii, koska se uppoaa kaikkiin sukupolviin, tuumii näyttelijä Heikki Kustila. vähän kuulopuheiden varassa, mutta voisin kuvitella, että meidän versiossamme elämän tummatkin värit ovat vahvemmin läsnä kuin muissa versioissa, Heikki Kustila sanoo. MIELENSÄPAHOITTAJA, jos mikä, on näyttelijävetoinen näytelmä, josta valtaosaa Kustila kannattelee yksin. Mikkola kertoo erään ohjaajan sanoneen, että Tuomas Kyrön tekstiä ei välttämättä kannattaisi sovittaa näytelmäksi, koska se olisi lavalla liian monologinen. – Heikillä on koko ajan jotain puuhaa meneillään. Mielensäpahoittaja edustaa sitä sukupolvea, joka teki kaikkea käsillään. Hän ei suinkaan jää pelkäksi puhuvaksi pääksi, Mikkola sanoo.
PAKON edessä me turkulaisten lasten vanhemmat olemme joutuneet järjestäytymään estääksemme oman kaupunkimme toimet. Turku on tekemässä kauaskantoisia päätöksiä sivistystoimialan palveluverkosta. Meidän lastemme kannalta tämä tarkoittaa sitä, että he ovat vaarassa menettää tutut hoitopaikkansa, hoitajansa ja ystävänsä. Meidän vanhempien kannalta tämä tarkoittaa sitä, että meiltä viedään aito valinnanvapaus lastemme hoitopaikkojen suhteen. Jotta tilanne olisi mahdollisimman vaikea, päätöksiä halutaan tehdä jo tämän vuoden puolella ja ensimmäiset päiväkodit sulkea vuoden 2015 syksyllä. Suunnitelmia on tehty salassa, päätöksiä halutaan tehdä nopeasti eikä oikeastaan kukaan tiedä missä järjestyksessä. Turku tavoittelee toimillaan (15 päiväkodin sulkemisella, 700 päiväkotipaikan lakkauttamisilla, 70–75 henkilötyövuoden vähennyksillä) 1,5 miljoonan vuosittaisia säästöjä vuodesta 2017 alkaen. Kunnallinen päivähoito halutaan yksityistää. Luvut, jotka säästölaskelmissa näkyvät, eivät ole vertailukelpoisia. Lisäksi laskelmissa oletetaan, että yksityinen päivähoito ei maksa kaupungille jaettujen palvelusetelien lisäksi mitään. Tämä ei varmasti pidä paikkaansa. Kaiken lisäksi tämäkin uudistus on iskemässä kovimmin kaikkein heikoimpiin. Yksityiset päiväkodit saavat valita asiakkaansa toisin kuin kunnalliset. Meidän pelkomme on, että iso osa erityistä tukea tarvitsevista lapsista jää ilman tarvitsemaansa tukea ja että juuri näiden lasten päivähoitomatkat pitenevät. Meillä on jo esimerkkejä tilanteista, joissa yksityinen päiväkoti on irtisanonut lapsen hoitosopimuksen vedoten lapsen tarvitsemaan erityiseen tukeen tai kodin ja päiväkodin erimielisyyksiin. Vaadimme siis, että palveluverkkouudistus keskeytetään toistaiseksi. Vaadimme myös, että ennen päätöksiä järjestetään kuulemisia, joissa asianomaiset saavat esittää kantansa. On hyvä, että kaupunki on avannut palautekanavan. Valitettavaa on että palautteen käsittelyyn on jätetty todella lyhyt aika. Emme usko, että kaupunki ehtii tutustua palautteeseen riittävästi, joten pidämme selvänä ettei kyselylomake täytä kuntalain asettamaa vaatimusta kuntalaisten mahdollisuudesta osallistua ja vaikuttaa kunnan päätöksiin. JOUKKO TURUN KUNNALLISTEN PÄIVÄKOTIEN LASTEN VANHEMPIA KAARINAN kaupunki röyhistelee rintaansa tablet-hankkeella, kuinka kaikki on niin superhypersähköistä. Valitettavasti tällä hetkellä sähköinen asiointi Kaarinan kaupungin kanssa ei kuitenkaan onnistu arviolta noin neljäsosalta Kaarinalaiselta, suurimmaksi osaksi piikkiöläisiä, jotka ovat POP-pankin asiakkaita. Kaarinan kaupungin sähköisessä palvelussa on liuta pankkeja, joilla ei ole Kaarinassa edes konttoria. Tarjolla on muun muassa Aktiaa ja Ålandsbankenia, mutta mo- nen piikkiöläisen käyttämä POP-pankki on mystisesti kadonnut. Nykyinen Kaarinan kaupungin sähköisen asioinnin palvelu ei näytä tasa-arvoiselta, kun neljäsosa kaupunkilaisista on jäänyt sähköisten palveluiden ulkopuolelle. Liedon kunnassa sähköinen palvelu toimii myös POP-pankin asiakkaille. Mikähän vika Kaarinan sähköisessä palvelussa on? Tulee mieleen eräs vitsi 1980-luvun Puolan solidaarisuusliikkeen ajoilta. Vitsissä vika löytyi Puolan johdosta. HANS HUTTUNEN, PIIKKIÖ Lakko-oikeutta ei saa rajata SAK:N Varsinais-Suomen aluekokous on huolissaan alueen korkeista työttömyysluvuista. Aluekokous edellyttää valtiovallalta ja kunnilta toimenpiteitä elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseksi. Aluekokous vaatii, että lakko-oikeutta ei saa rajoittaa, että alipalkkaus on kriminalisoitava, että epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien työsuhdeturvaa tulee parantaa, että nollatyösopimuksia ei tule hyväksyä ja että ammattiliitoille on säädettävä itsenäinen kanneoikeus. SAK:N VARSINAIS-SUOMEN ALUEKOKOUS Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki AAMUSET Lapsille turvaa, aikuisille työrauhaa Piikkiöläisiä sorsitaan 15 MIELIPIDE KOLUMNI Lauantai 22. marraskuuta 2014 Tulkoon toriparkki EN edelleenkään ymmärrä toriparkin kannattajien näkemystä siitä, että toriparkki jotenkin mystisesti toisi asiakasvirtoja keskustan liikkeisiin. Kukaan ei ole esittänyt suunnitelmaa, joka toisi toriparkista ihmiset merkittävästi lähemmäksi kauppoja kuin Louhesta jo nykyään pääsee. Lapsiperheet ajavat edelleen mieluummin ostoskeskuksiin, koska niihin autolla pääsee ilmaiseksi. On idiotismia ajatella, että pelkkä toriparkki jotenkin mystisesti täyttäisi keskustan tyhjät liiketilat, jos esimerkiksi kiinteistöjen vuokrat pysyvät nykyisellä tasolla. Mutta koska päätös on nyt tehty, tulkoon toriparkki. Näen vuosikymmeniä vatvotun parkin tulemisessa yhden hyvän seikan. Kun parkki joskus saadaan rakennettua, voidaan aloittaa kauppatorin ja sen ympäristön vetovoimaa aidosti lisäävät toimet. Jo ajat sitten on esitetty useampia mielenkiintoisia suunnitelmia torin maanpäällisen osan piristämiseksi. Muun muassa erilaiset istutukset ja bulevardityyppiset käytävät ovat olleet suunnitelmissa esillä jo 1990-luvulla. Jos ja toivottavasti kun torin maanpäällinen osa saadaan toriparkin kunnostamisen jälkeen sellaiseksi, että se houkuttaa ihmisiä, myös liiketilat alkavat täyttyä. Koska kauppa käy siellä missä ihmiset ovat. 040 589 0820 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? KUN ihmiset haluavat viettää aikaa keskustassa, he saattavat tulla sinne omasta halustaan viettämään aikaa. Ei pelkästään ostoksille tai ajamaan ympyrää toriparkkiin silkasta ajamisen nautinnosta. Ehkä 2030 torilla on istutuksia, vehreyttä ja viihtyisä suihkulähde. Silloin myös keskusta elävöityy ja toriparkkikin täyttyy. Sitten voidaankin kinastella siitä, mikä toriparkin rooli tässä kaikessa oli. ILKKA LAPPI INTERNET www.aamuset.? <OL SHUXXNLQ YDOLNRLPD