JO V Tässä numerossa sisäsivuilla DESTA 1981 UO REM SE PA PI VÄKIPYÖRÄ $ % * % Aamuset I Kaupunkimedia HT KA U P U N KILE %' ' *' %, ,',%' $ % $ '
'$ '*' * % ' $ % *% %' ' * ' $ ' Keskiviikko 23. huhtikuuta 2014 | Nro 32 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä $ ' $ " + *' '* !
*$ * Vaeltava taiteilija Ilmiölle isoveli Joey Palmroos elää todeksi tullutta unelmaansa. Hän on maamme lupaavimpia musiikkivideoiden ohjaajia. Kaupunki s. 10 Eija Ruohon mielestä taiteilijan tehtävä on tehdä näkymätön näkyväksi. Hänet ajatus vei Etelämantereelle. Elämä&tyyli s. 20 Ruissalon telakkaranta muuttuu heinäkuussa festarialueeksi. H2Ö:hön on kiinnitetty peräti 79 esiintyjää. Viihde s. 22 & # ''
3LFQLF NRUL DVWLDW (WRODQ YHUNNRNDXSSD DYRLQQD K (6322 ? +(/6,1., ? +b0((1/,11$ ? -<9b6.</b ? .2892/$ .823,2 ? /$+7, ? /$33((15$17$ ? 325, ? 325922 ? 7$03(5( ? 785.8 7DUMRXNVHW YRLPDVVD DVWL QLLQ NDXDQ NXLQ YDUDWXW HUlW ULLWWlYlW 9D 3D S OYH NO XQ OHP R D DW P DV WRQ H WL D
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Keskiviikko 23. huhtikuuta 2014 Tack… VAIKKA Suur-Turku on kaunis ajatus, on se sen verran kaukaista tulevaisuutta, että ei niitä kylttejä vielä kannata nikkaroida. Eikä ainakaan kiinnittää oikeiden kylttien päälle. Rapsuthan siitä vain saa. ENSI viikonlopun asemessujen teemana on naiset metsästäjinä. Mutta missäs sitä sitten voi kaupungissa harjoitella? Paitsi Venuksen baaritiskillä. Pääkirjoitus 23.4.2014 Kuka maksaa? TURUN seudun joukkoliikenne tuntee jatkossa nimen Föli. Annetaan heti turkulainen kehu: huonommankin nimen olisi voinut keksiä. Nimi on lyhyt, iskevä ja siinä maistuu murre. Nimellä on väliä, sillä seudullisen joukkoliikenteen soisi onnistuvan ja menestyvän. Kaupunkirakenne ei kestä, jos yksityisautoilu lisääntyy vuosi vuodelta. Tiet eivät vedä, eikä katuja voi leventää. Yksityisautoilun ei tarvitse vähentyä, mutta joukkoliikenteen on kasvatettava suosiotaan, jotta kansalaiset mahtuvat huristelemaan omilla autoillaan. Seudullinen joukkoliikenne ottaa aimo loikan eteenpäin heinäkuun alussa. Reitistö paranee ja tariffit yhtenäistyvät. Eikä tällä kertaa edes nosteta hintoja. Piikkiöstä pääsee jatkossa kolmella eurolla Turun lisäksi TURKULAINEN palloilumenestys on huipputasolla ollut vaisua, mutta junnupuolella menee lujempaa. TPS:n C98-pojat voittivat pääsiäisenä Keravalla salibandyn SM-kultaa näytöstyyliin. Näistä sälleistä kuullaan vielä. potista 14 miljoonaa euroa eli valtaaosan, mutta sen maksuosuus ei nouuse. Toisin on naapurikunnissa, jossaa prosentuaalinen kasvu on roima. LAPSILIPUN ikäraja on jatkossa 14 vuotta koko liikennöitävällä alueella. Seniorialennus kattaa koko seutuliikenteen, samoin kahden tunnin vaihto-oikeus. Reiteille Naantalista Raision ja Turun kautta Kaarinaan sekä Naantalista Raision ja Turun kautta Lietoon tulee uusia ilmastoituja busseja. Ilmaisia lounaita ei ole. Kuka maksaa? Äkkiseltään näyttää, että Kaarinan, Raision, Naantalin, Liedon ja Ruskon maksuosuudet nousevat reilusti, mutta Turun pysyy ennallaan. Seudullisen joukkoliikenteen nettokustannukset vuodessa ovat noin 16,5 miljoonaa euroa. Turku maksaa TURKU on jo tähänkin asti kattanutt joukkoliikenteen kustannuksista 40 0 prosenttia verovaroin. Naapurikuntien bussipilettien kalleus on selittynyt sillä faktalla, että käyttäjät ovat maksaneet pääosan viuluista. Ympäristökunnissa on nyt tehty se merkittävä päätös, että joukkoliikennettä tuetaan verovaroista. Turku tukee jatkossa myös seudullista joukkoliikennettä merkittävällä summmalla veronmaksajiensa kukkarosta. LASSE VIRTANEN N Seniori Studentti MAUNO SAVOLAINEN KENNETH LIUKKONEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. on kääntäjä ja järjestöaktiivi. DEBATTI TOSI-TV-SARJA Kaappaus keittiössä paljastaa ainakin sen, että on olemassa ihmisiä, jotka osaavat synnyttää lapsia mutta eivät osaa keittää niille perunoita. KAKSI miestä käveli toisiaan vastaan kadulla. Jalat tönäisivät toisiaan. Seurauksena oli tappelu, jossa vedettiin veitsetkin esiin. Tämä ei ollut kohtaus b-luokan toimintaleffasta, vaan keskellä pääsiäislauantaita sattunut tapahtuma Raisiosta. Pitäisikö itkeä vai nauraa? EXTREMEÄ. Sukeltajia, laskuvarjohyppääjiä ja vuorikiipeilijöitä kuolee onnettomuuksissa. Turvallisuutta voi parantaa, mutta täysin turvalliseksi oloa kuuden kilometrin korkeudessa vuorenrinteellä, neljän kilometrin korkeudessa lentokoneessa tai sadan metrin syvyydessä veden alla ei saa. Näin se vain on. MITÄ koulutapaturmatilanteissa tehdään väärin? LIUKKONEN: Yhteiskunnassamme riskejä pyritään jälkikäteen hysteerisesti poistamaan tuomitsemisella. SAVOLAINEN: Tähän sisältyy paljon isoja asioita. Jaamme nykyään tietoa aivan liian helposti ja liian suureellisesti. Tieto menee salamana iltapäivälehtiin ja nettiin. KL: Nurmijärven pulkkaturma oli kokonaisuudessaan ikävä tapaus. Vahinko on kuitenkin tapahtunut, eikä syyllisen etsiminen tuo mitään enää takaisin.
$ !' ! % ' $ ! ! ! % $!
' ! MS: Lähtökohtana on se, että nuoret lähtevät ulos. Kun me nuorena laskimme mäkiä, meillä oli taitoa ja ymmärrystä siitä, miten talvella leikitään. Nyt lapset kasvavat nettimaailmaan, aivan eri olosuhteissa. Se pitäisi huomioida. Miksi koulussa ei liikuta enemmän? Onko meillä mennyt koko koulun malli hiukan vikaan? KL: Elämässä voi käydä huonostikin. Onnettomuudet ovat tähän elämisen toiminnan laatuun kuuluvaa. Elämä ei ole riskitöntä missään. Jos rupeamme ennaltaehkäisemään ja elämään pelossa, on se loputon tie. Saisimme koko ajan varautua kaikkeen, pitäisi jatkuvasti varoittaa kaikesta. Kuinka mielekästä tämä sitten on, vaikka välillä tapahtuu onnettomuuksia. MS: Puhutko nyt inhimillisen erehdyksen mahdollisuudesta, joka on annettava? KL: Kyllä. Virheellisesti pidämme itseämme oikeutettuina yllättymään vain positiivisesti. Erehdyksen ja ikävien tapahtumien mahdollisuus on hyväksyttävä ilman automaattista kostohenkistä tuomiota. Elämässä tapahtuu paljon. Kaikki mitä siitä ajattelemme, on vallassamme. MS: Ainahan näitä on sattunut. Lapset ovat lapsia. Olet oikeassa siinä, ettei meidän pitäisi jälkikäteen tuomita niin paljon. Asiat voi puhua, mutta ei tuomita. KL: Eihän kukaan tarkoituksella pyri saattamaan ketään vaaraan. Emme ole täydellisiä, eikä meiltä voi sitä vaatiakaan. Miten tuomioistuin voi aina jälkikäteen lähteä osoittamaan syyllistä? On tapahduttava jokin laajempi kulttuurimuutos. On ymmärrettävä, että kun käy huonosti, voimme aina ajatella, ettei onneksi tälläkään kertaa pahemmin. NIKKE NOUSUKAS …nej tack! % ! ! ! !! ! !$ ! % ' ! !$ ! ! !$ Lietoon, Naantaliin tai Ruskolle. Tiketti Piikkiöstä Turkuun maksaa tänään vielä 5,70 euroa. Alennus ja parannus on huomattava. ' ! $!!
* ! ! & & #+"#+( . E 3GGG ,' 9. 9* & )) *:*1 B/*/, /C F- AA DDD74BB*-17$
AAMUSET 6 UUTISET Paraatissa yli 4000 partiolaista PERINTEISEEN Lounais-Suomen Partiopiirin ja Turun partiolaisten kevätparaatiin kokoontuu sunnuntaina 4. päivä toukokuuta yli 4 000 eri ikäistä partiolaista Lounais-Suomesta. Paraati aiheuttaa hetkittäisiä muu- toksia ydinkeskustan liikennejärjestelyihin. Yli sadan lippukunnan paraati kestää kaikkiaan reilun tunnin, noin kello 14.30–16. Ohimarssi tapahtuu Linnankadulla, kaupungintalon puistikon kohdalla. Pitäisikö ulkomaalaisilta opiskelijoilta periä tuntuva lukukausimaksu? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 23. huhtikuuta 2014 Jori Liimatainen Azerbaidzhanilainen Kamilla Aliyeva (vas.) ja nepalilainen Ashim Pokharel tulivat opiskelemaan Turun yliopistoon ennen kaikkea maksuttoman koulutuksen houkuttelemina. Kuva on viime vuoden helmikuulta. Valtuutetuilla taas kyselytunti VALTUUTETTU, kaupunginhallituksen jäsen Timo Laihinen (ps.) järjestää jälleen suosituksi osoittautuneen kyselytunnin kuntalaisille pääkirjaston Studiossa sunnuntaina 27. huhtikuuta kello 12.30–14. Laihisen lisäksi kysymyksiin ovat vastaamassa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve (kok.), kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtaja Katri Sarlund (vihr.) sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Jarmo Rosenlöf (sd.). Keskustelun teemoja ovat keskustaalueen kehittäminen ja terveydenhoito. Hautaholvit auki kännykällä TURUN ja Kaarinan seurakuntayhtymä on tehnyt virtuaalisen hautakierroksen, jonka avulla on mahdollista kurkistaa Turun tuomiokirkon hautaholvien suljettujen ovien taakse. Kierroksella tutustutaan Kijkin, Kankaisten, Tottin ja Stålhandsken kappelien hautakammioihin. Mahtipontisesti koristellut aatelisten arkut, vaatimattomat vauvojen arkut, vainajien päällä olleet vaatteet ja sukulaisten kirkolle tekemät esinelahjoitukset kertovat kukin omaa tarinaansa niin vainajasta kuin tuon ajan yhteiskunnastakin. Kierros avautuu älypuhelimella tai tabletilla. Kierroksen voi tehdä joko lataamalla Nomadi-sovelluksen tai skannaamalla QR-koodilukijalla kirkossa olevat QR-koodit. Opastuskierros löytyy hakusanoilla Turun tuomiokirkko tai Turun tuomiokirkon hautakierros. Kierrokseen voi tutustua seuraamalla pohjakartan pisteitä. Holveihin voi tutustua myös QRkoodien avulla. Kappelien aitoihin on kiinnitetty QR-koodit, joita skannaamalla pääsee tutustumaan holveihin. Koulutus houkuttaa Luultua useampi ulkomaalainen opiskelija jää Suomeen KARI LAINE ULKOMAALAISTEN opiskelijoiden määrä Turun korkeakouluissa on viiden vuoden aikana lähes tuplaantunut. Kun vuonna 2009 Turun yliopistossa ja kauppakorkeakoulussa opiskeli 850 ulkomaalaista, niin viime vuonna heitä oli yhteensä 1 513. Kaikista Turun yliopistossa ja siihen nykyään kuuluvassa kauppakorkeakoulussa opiskelevista jo seitsemän ja puoli prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Eniten ulkomaalaisopiskelijat suo- rittavat Turussa täydennysopintoja ja tohtorin tutkintoja. Tekniikka ja kaupallinen ala kiinnostavat muualta tulleita eniten. Suurimmat ulkomaalaisryhmät tulevat Kiinasta, Venäjältä, Ruotsista ja Virosta. Viime vuosina kasvussa ovat olleet muualta Aasiasta ja Afrikasta tulleiden opiskelijoiden määrät. Tilastokeskuksen tietojen mukaan muun muassa Nepal, Kamerun, Vietnam, Intia ja Algeria ovat nousseet yleisimpien ulkomaalaisten kansallisuuksien joukkoon. Aasialaisten osuus Suomen korkeakouluopiskeli- joista on poikkeuksellisen suuri, noin 40 prosenttia opiskelijavieraista on lähtöisin Aasiasta. Opetusministeriön tavoite on paitsi lisätä korkeakoulujen kansainvälistymistä niin myös lisätä tukea ulkomaalaisopiskelijoiden integroitumista Suomeen. YLEINEN luulo on, että Suomeen tullaan opiskelemaan vain ilmaisen tutkinnon vuoksi. Tilastokeskuksen ja opiskelijajärjestöjen tekemien kyselyjen mukaan totuus on toisenlainen. Niiden mukaan 20 prosenttia suunnit- telee ehdottomasti jäävänsä Suomeen ja 40 prosenttia ilmoittaa haluavansa jäädä, jos sopiva työpaikka löytyy. Suomeen jääneiden tutkinnon suorittajien työllistymisprosentti on hyvä, esimerkiksi vuonna 2007 valmistuneista yli 70 prosenttia on työllistynyt. Parhaiten tosin töitä ovat saaneet kulttuurisesti Suomea lähellä olevista maista tulleet. Muista kansallisuuksista kiinalaiset ja intialaiset kiinnostavat työnantajia eniten. SUOMALAINEN käytäntö, missä myös Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat voivat suorittaa tutkinnon maksutta, on kuuma keskustelunaihe. Toisten mielestä lukukausimaksut karkottaisivat suuren osan ulkomaalaisopiskelijoista, toisten mielestä maksuilla taas pystyttäisiin edelleen kehittämään kursseja ja koulutustarjontaa. Maksullisia tutkintoja kannattavat Ylen tekemän kyselyn mukaan Kokoomus, RKP ja osa demareista. Kriittisesti niihin suhtautuvat kristilliset ja Vasemmistoliitto. Vihreät vastustavat lukukausimaksuja ehdottomasti. Entistä useampi 65-vuotias sinnittelee töissä LASSE VIRTANEN HUOLTOSUHDE parani VarsinaisSuomessa vuonna 2012. Syynä on se, että yhä useampi 65 vuotta täyttänyt jatkoi työuraansa. 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien työssäkäynti oli vuonna 2012 peräti viisi kertaa yleisempää kuin 2000-luvun alussa. Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suo- men liiton laatimasta tilastokatsauksesta. Se perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon. Vuonna 2001 kaikista yli 64-vuotiaista varsinaissuomalaisista töissä kävi alle 500, mutta vuonna 2012 työssäkäyviä oli jo 2 300. 65–69-vuotiaista työssä käy edelleen vähäinen osuus, alle kymmenen prosenttia, mutta osuus on kasvava.
Vuoden 2012 lopussa VarsinaisSuomessa oli sataa työssäkäyvää kohden 132 sellaista, jotka eivät käyneet työssä. Se tarkoittaa, että maakunnan taloudellinen huoltosuhde oli 132. Työssäkäyviä oli hiukan yli 200 000 eli 43 prosenttia väestöstä. Niistä, jotka eivät käyneet työssä, merkittävimpiä ryhmiä olivat alle 15-vuotiaat koululaiset ja eläkeläiset, joita on noin neljännes maakunnan asukkaista. Opiskelijoita oli noin kahdeksan prosenttia ja työttömiä noin viisi prosenttia koko väestöstä. Huoltosuhde koheni hieman, mutta oli pienempi kuin 1990-luvun alun huippuvuosina. Taloudelliseen huoltosuhteeseen vaikuttavat suhdanteiden ja työllisyyden ohella syntyvyys, väestön ikääntyminen ja muuttoliike. 782.,2 2/$9, 9,55$1 086,,.,1 3$5,66$ +(,.., .$+,/$1 .$6,.,5-2,78.6(1 08.$$1
,*<% *,;E,B
5 .)@6= E30,
,F%B41" 1B, 'JJ ) 1 0
+!!2).! +ATARIINA s ,)%4/ s -9.¯-¯+) s .!!.4!,) 5KKO
0EKKA s 0!2!).%. 2EIMARI s 2!)3)/ 2AISIO #ENTER s 452+5 !NNIKA
(IRVENSALO
-ANHATTAN
2UNOSMËKI
+IVIKUKKARO 0ALVELEMME ARK KLO
LA KLO ASTI JA SU
AAMUSET 10 KAUPUNKI Tivoli saapuu vapuksi Kupittaalle TIVOLI Sariola saapuu perinteiseen tapaan Kupittaalle vapun alla. Tivoli on Turussa perjantaista 25. huhtikuuta alkaen 4. toukokuuta asti. Tivoli on avoinna arkisin kello 16–20 ja lauantaisin sekä sunnuntaisin kello 12–20. Tivoli Sariola on 126-vuotias perheyritys, joka työllistää noin 50 kausi työntekijää. Jokaisesta myydystä päivärannekkeesta lahjoitetaan 10 senttiä Lastenklinikoiden viihtyvyyteen. Onko sinulla nuoruuden unelma, jonka aiot vielä toteuttaa? Mikä se on? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 23. huhtikuuta 2014 Henriikka Fingerborg TÄYTTÄ ASIAA OTAN vastaan työmatkapyöräilyhaasteen. Pyöräilen töihin aina kun se vaan on mahdollista. Matka päivässä kertyy 34 km. KOTIKYLÄN KASVOT ANNELI SUKARI-LAIVORANTA TAKSILIIKENTEEN vapauttaminen vapauttaa anarkiaa. Jo on tyhmää juttua, turvallisuus on kaikki kaikessa. Hinnat nousee, harmaa talous astuu kuvaan, tulee kaiken maailman kuskeja. Sama tilanne kuin Tukholmassa. Naiset ei voi yöaikaan kulkea taksilla, meidän rouva ei sen jälkeen kulje minkään kontrolloimattoman auton kyydissä. PERA EHDOTTOMASTI pitää taksiliikenne vapauttaa avoimelle kilpailulle! Ohjaaja Joey Palmroosin mukaan musiikkivideon tärkein tehtävä on tunteiden herättäminen. JA HETI ”VALMIS keväällä 2014…” on präntättynä tiedotustauluun, jossa Turun kiinteistöliikelaitos ilmoittaa ”Ukko-Pekan” ja Förin välisen Läntisen rantakadun kunnostustyön valmistumisesta. Edustava rantapromenadimme on nyt laajalti pölisevän ja kaikkia haittaavan soran sekä katutöiden rikkoma. Voi vain kuvitella sitä sotkua, kun ”jokke jokijuna”, markkinahumu sekä keskiviikkoiltojen moottoripyöräkavalkadi ilmestyvät kuvioihin. Toisen pääsiäispäivän aamuna usea yrittäjä tarttui hihaan ja nurkui minulle tilannetta. Lähidemokratian kehittämistä olisi myös se, jos byrokratia vuodenajoista siirtyy selkeisiin määräaikoihin? MIKAEL MIIKKOLA REPO on paras bändin nimi. Lyhyt ja ytimekäs nimi, ja bändi soittaa parasta Suomi-rockia. NIMETÖN ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. “I dream for a living” Ohjaajalupaus Joey Palmroos jahtaa unelmaansa kameran takaa HENRIIKKA FINGERBORG JOEY Palmroos uskoo unelmiin. Parikymppinen turkulainen lähti unelmiensa perässä opiskelemaan Lontooseen ja palasi kotiin ohjaajana. Met Film School mentoreineen opetti Palmroosille ohjaamisen salat työssäoppimisen kautta. Vaalea, pitkä nuorimies istuu nyt turkulaisessa kahvilassa kukallinen takki päällään ja siemailee rennosti toista kuppia kahvia. Hän on silminnähden innoissaan tulevasta. – Liki neljä vuotta Lontoossa muutti näkemystäni elämässä. En olisi halunnut enää palata Suomeen, mutta mentorini kehotti aloittamaan työt täällä. Aika pian saapumiseni jälkeen sainkin puhelun Signmarkilta. Hän pyysi minua ohjaamaan musiikkivideotaan. Otin haasteen vastaan ja haastavaa se olikin tehdä videota, jossa tarina kerrotaan viittomakielellä. – Työn jälki miellytti artistia ja pääsin tekemään myös toisen videon. Musiikkivideot toivat kaksi uutta ja laajempaa projektia joista tullaan kuulemaan vielä myöhemmin, Palmroos paljastaa. FILMIN tekeminen on visuaalista hommaa. Palmroos haluaakin, että jokaisessa hänen tekemässään työssä näkyy intohimo tekemiseen, musiikin ja videon on tuettava toisiaan. Nuoresta iästään huolimatta Palmroos pysyy aitona – hän tietää, ettei omaa tyyliä rakenneta hetkessä. – Oman ohjaustyylin rakentaminen kestää vuosia. Koskaan ei välttämättä ole valmis. Ja jokaisen työn eteenpäin luovuttaminen on tuskaa. Usein tuntuu siltä, ettei ole tarpeeksi aikaa hengittää työn kanssa. Mutta vaikka timanttia kuinka hioo, se ei taida olla koskaan valmis. Yleensä aina valmiissakin työssä näkee sekunnin tai pienen hetken jonka haluaisi korjata. Mutta on siirryttävä toiseen työhön ja päästettävä irti. Palmroos kertoo rakastavansa visuaalista tarinankerrontaa. Hänen mielestään elokuva, musiikkivideo tai mainos on ymmärrettävissä ainoastaan jos se herättää tunteita. Ja niitä hän tosiaan haluaa herättää – palaute on hänen mukaansa aina hyvä asia, oli se sitten huonoa tai hyvää. PÄÄASIA elämässä on Palmroosin mukaan se, että toteuttaa unelmiaan ja tekee sitä mitä haluaa elämässään tehdä. Sen eteen täytyy olla valmis tekemään uhrauksia ja paljon työtä. – Minua harmittaa ihmiset jotka eivät voi tehdä työkseen sitä mistä nauttivat. Tunnen itseni etuoikeutetuksi työssäni. Spielberg sanoi joskus osuvasti “ I dream for a living”. Voi kuulostaa kliseiseltä, mutta se on jäänyt mieleeni. Täytyy vain uskoa itseensä ja tekemäänsä työhön. Palmroosin pitkäaikainen haave sekä tavoite on muuttaa Los Angelesiin tekemään töitä. Unelmat on tehty toteutettaviksi. Ja jos niihin ei itse usko, kuka muukaan sen tekee? TÄYSOSUMA Vappuhuiskia ja pellejuhlia OONA KARHUNEN aan kynttilän Turkuhallissa tunnelmoid valossa. Arto Järvinen Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. VAPPU puhuttaa 7-vuotiaita Lilli Hokkasta ja Enni Rindelliä. ENNI: Vappuna kuuluu olla ilonen. Mä aion olla sillon kavereitten kanssa. LILLI: Yks meijän luokkalainen sanos et meil on jotkut vappujuhlat koulussa. E: Nii vappudisco. L: Siel maksaa kaikki ruuat tosi vähän ja salis on semmonen discopaikka. E: Nii ja discovalot. Vappuna pitää olla ilmapalloja ja vappuhuiskia. L: Nii. Mä tykkään kans ilmapalloista ku jotkut ilmapallot menee kattoon ja sit mä aina yritän ottaa niit sieltä. E: Vappuhuiskis on kauniit värejä. Mul on niit ku mä oon tehny päiväkodis niitä. L: Mullaki on. Mäki oon tehny ite. E: Mul on kans ostettui. Mä saan joka vuos uuden vappuhuiskan. L: Mä joskus kyl pidän ne vanhat. Vihreet on hienoi mut mul ei oo sen väristä. E: Keltaset on kans hienoi. Vappuna kuuluis pukeutuu värikkäästi. L: Nii ja hassusti. E: Vaiks pelleks. L: Mä voisin laittaa pirun sarvet ja valkosen röyhelöhameen ja sit kaikkee eriväristä. IPANADEBATTI E: Mä oon aiemmi pukeutunu hassust ku mä oon koton leikkiny muotisuunnittelijaa. L: Mä aion joskus jossain naamiaisis pukeutuu hassuks. Tai sit mä voisin järjestää kotona pellejuhlat. Kaikki pukeutuis pelleks. E: Ja sit laitettas semmoset värikkäät peruukit ja pelleiltäis. L: Nii ja irvisteltäis. Sit siel voitais leipoo. E: Joo ja tehä vaik pellekakku. L: Äiti tekis mul semmosen. E: Ja laitettas kaikkii kuorrutteita sinne. L: Nii ja erivärisiii kermavaahtoi. Ja sit siel juhlis ois pinaattikeittoo ku se on hyvää.
VÄKIPYÖRÄ Lehti kaikille turkulaisille 2/2014 Turun VAPPU työn ja oikeudenmukaisuuden Torstai 1.5.2014 Pääkirjoitus: Toni Eklund, Turun SDP:n puheenjohtaja Tulot ylös - leikkauksiin kohtuutta! Turku on varakas kaupunki, mutta pienenevät valtionosuudet ja verotulot yhdistettynä menojen nousupaineisiin tuovat suuria säästöpaineita. Turun kaupunki aikookin reagoida nopeasti heikkenevään taloustilanteeseensa kuluvan kevään aikana. Se on aivan oikein, sillä yli varojensa ei voi elää liian pitkään. On kuitenkin muistettava, että leikkausten tie on nopeasti käyty loppuun. Pelkkien säästölistojen teko ei ole kestävää eikä oikeudenmukaista. Heikkenevään taloustilanteeseen tulee reagoida myös tulopuolta kasvattamalla. Tällä tarkoitetaan ensisijaisesti työllisyyteen satsaamista. Turkuun tarvitaan pikaisesti konkreettinen työttömyydenhoito-ohjelma, jossa yhdistetään kaupungin, TE-toimiston ja alueen yritysten voimat. Lisäksi tulee tukea kasvua. Tarvitsemme työtä, eli nykyisiä ja uusia yrityksiä sekä veronmaksajia. Tarvitaan konkreettinen kasvuohjelma, jota Turun SDP esitti jo kunnallisvaaliohjelmassaan vuonna 2012. On paikallaan uudistaa rakenteita sekä etsiä järkeviä säästökohteita. Samalla on syytä tunnustaa, että monet lakisääteiset palvelut tuotetaan jo nyt resurssien äärirajoilla. Säästöt on löydettävä ilman, että päiväkotilasten, koulu- laisten, vanhusten ja sairaiden perusturva vaarantuu. Tällöin tulee kyseeseen mm. hallinnon portaiden vähentäminen ja toimintatapojen uudistaminen. Prosessi on syytä viedä läpi työntekijöitä kuulemalla eikä ylhäältä päin käskyttämällä. Koska valtionosuuksia on leikattu huomattavasti, tulisi tulopuolta vahvistaa myös esimerkiksi luovuttamalla osa pääomatuloveroista niiden kuntien käyttöön, joiden asukkailta vero on peritty. *** Emme ole käyttötalouden murheiden kanssa yksin. Suomalaisen kuntatalouden ja valtiontalouden murheet ovat osa maailmanlaajuista kehitystä. Euroopan Unionin kyky reagoida tilanteeseen tuntuu puutteelliselta, mutta kyse ei ole niinkään kyvystä vaan halusta. Viime eurovaaleissa eurooppalaiset antoivat valtakirjan porvaripuolueille, jotka eivät säätelyä halua. Markkinatalouden tulee olla renki eikä isäntä. Tämä muutos on mahdollinen, mikäli vasemmisto palaa valtaan Euroopan Unionissa. Sinä voit vaikuttaa asiaan eurovaaleissa 25.5.2014. Hyvää suomalaisen työn juhlaa eli vappua! Intäkterna upp – måttlighet med nedskärningarna! Åbo är en förmögen stad, trots det medför minskade statsbidragen och allt färre skatteintäkter i samband med kostnadsökningen ett stort sparbehov. Åbo stad kommer att reagera snabbt på den försämrande ekonomiska situationen under pågående våren. Eftersom det är omöjligt att leva över sina tillgångar i längden, är detta rätt att göra. Man bör ändå förstå att alternativet att nedskära använts snabbt till slut. Att enbart uppgöra sparlistor är inte hållbart och rättvist. Till det försämrande ekonomiska läget, bör det reageras genom att också öka intäktssidan. Med detta avses främst investeringar i sysselsättningen. Åbo har akut behov av ett konkret behandlingsprogram för arbetslösheten, som kombinerar krafterna hos staden, arbets- och näringsbyrån, samt regionens företag. Dessutom bör tillväxten befrämjas. Vi behöver arbete, m.a.o. befintliga och nya företag och skattebetalare. Det finns behov för ett konkret tillväxtprogram, något som Åbo socialdemokrater föreslagit redan i kommunalvalsprogrammet år 2012. Det är lämpligt att reformera strukturerna och efterleta kloka besparingar. Samtidigt måste vi inse att många av de lagenliga tjänsterna redan nu produceras vid gränsen av knappa resurser- na. Besparingarna måste hittas utan att dagisbarnens, skolelevernas, åldringarnas och sjukas grundläggande omsorgskyddet hotas. I det fallet blir det relevant att minska administrativa nivåerna och förnya förvaltningsprocesserna. Ändringsåtgärderna bör föras igenom i samråd med de anställda och inte som toppenstyrt befallande. Eftersom statsandelarna nedskurits avsevärt, bör intäktssidan stärkas genom att till exempel överföra en del av kapitalbeskattningsintäkterna, som beskattats av invånarna, till kommunerna. *** Vi är inte ensamma med vårt ekonomiska bekymmer. Finländska kommunala och statliga ekonomiska besvären är en del av en global trend. Europeiska unionens förmåga att reagera på situationen verkar bristfällig, men det är inte så mycket fråga om förmåga än vilja. Vid det senaste EU-valet gav européerna fullmakten till högerpartierna som inte vill införa reglering. Marknadsekonomin bör vara drängen, inte herren. Den förändringen är möjlig om vänstern återgår till makten i EU. Du har möjlighet att påverka frågan i EU-valet 25.5.2014. 8.15 Maksuton bussikuljetus Ylösnousemuskappelin parkkipaikalle lähtee osoitteessa Eerikinkatu 30 8.30 Kunniakäynnit hautausmaalla, puheet Tino Aalto ja Nina Kallio Musiikkia TTY:n soittokunta 9.30 Veteraanisosialidemo kraattien kahvitilaisuus työväentalossa Ilkka Kantola Toni Eklund, tervehdys Terttu Alasalmi, musiikkia 11.00 Tervehdys turkulaisille kauppatorilla, kävelykadun nurkka Jarmo Rosenlöf Musiikkia TTY:n soittokunta 11.00 Järjestäytyminen kulkueeseen kävelykadulla Laulua TTY:n mieskuoro 11.30 Vappukulkue kiertää kauppatorin Kulkueessa esiintyvät TUTO Cheerleaders ja Turun Metsänkävijöiden soittokunnan rumpu ryhmä, torin laidalla säestää TTY:n soittokunta 12.00 Vappujuhla ravintola Koulun pihassa, Eerikinkatu 18 juhlapuhe: kansanedustaja, eurovaaliehdokas Ilkka Kantola tervehdys: Toni Eklund (Turun SDP) tervehdys: Iris Pitkäaho (SAK yhteisjärjestö) Esiintyjänä Jasmin Michaela Musiikkia TTY:n soittokunta Juontajana Mari-Elina Koivusalo Jasmin Michaela TUTO Cheerleaders Glada vappen - finländska arbetets fest! Väkipyörä: Turun sosialidemokraattien tiedotuslehti, huhtikuu 2014. Päätoimittaja: Toni Eklund, toimitussihteeri: Petja Raaska, toimittaja: Tino Aalto taitto: Seppo Seppälä, käännös: Kenneth Liukkonen. Toimituksen osoite: Eerikinkatu 30, 20100 Turku
2 • VÄKIPYÖRÄ 02/14 • Turkulainen eurovaaliehdokas Ilkka Kantola: Jokaiselle oikeus päästä terveenä eläkkeelle Euroopan Parlame Parlamentin vaalit käydään ssunnuntaina 25.5.2014. 25.5.20 Euroopan parlamentti parlame laatii suuntaviivat sille, miten Euroop Eurooppaa johdetaan. SosialideSosial mokraatit haluavat, halua että markkinataloutta markkinatalo ohjaillaan. Nyt Eur Euroopan ollessa porvareiden porvarei vallassa markkinat ohjailevat ihmisiä. Turusta Turu Euroopan parlamenttiin parlamen muutosta ehdokka ehdokkaana tarjoaa kansaned kansanedustaja Ilkka Kantola. Kantola Ilkka, pitäisikö eläkeikää korottaa Suomessa? Suora vas vastaus on, että ke keskimääräistä e eläkkeellejäämisikää keellejäämisi tulee saada noun semaan. Ta Tarvitaan luovuutta luovu erilaisten keinoke jen löytämiseksi löytämis jotta tähän pääsp tään. Meidän ttulee puhua laki lakisääteisen eläkeiän eläk lisäksi eläköityeläkö misiästä, joka j osoittaa, minkä ikäisinä ihmiset todellisuudessa jäävät eläkkeelle. Meidän tulee puhua työuran päättämisajankohdan lisäksi sen aloittamishetkestä ja ennen kaikkea työurien yhtenäisyydestä koko työelämän ajan. On myös tärkeää, että huomioimme eläkkeen karttumaan liittyvät asiat työuran aikana. Miksi eläkkeellejäämisikää sitten pitää korottaa, kun muutkin mainitsemasi kysymykset tulee ratkaista? Keskimäärin suomalaiset elävät pidempään ja terveempinä kuin ennen, joten on perusteltua, että myös työurat jatkuvat nykyistä pidempään. Tässä yhteydessä haluan kuitenkin ottaa esiin kaksi asiaa. Ensinnäkin työelämän ja talouden rakenteellisten muutosten vuoksi Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat työttöminä tai joilla on liian vähän työtä. Eläkeikää nostamalla ei pidennetä näiden ihmisten työuraa vaan heidän tilanteensa parantamiseen tarvitaan muita keinoja. Tuottavuuden kannalta ratkaisevaa on työllisyysasteen nostaminen ja osaamisen jatkuva kohottaminen. Toiseksi pitää ymmärtää, että vaikka keskimäärin ihmiset voivatkin olla pidempään töissä, eivät kaikki ihmiset ole keskimääräisiä. Toisten työurat alkavat huomattavasti aikaisemmin kuin toisten ja Kuka Ilkka Kantola • SDP: SDP:n turkulainen eurov eurovaaliehdokas Syntynyt maaliskuussa 1957 • Synty Rymättylässä Rymä Ylioppilaaksi Naantalin • Yliop yhteiskoulusta 1985 yhtei 1985, teologian • Pappisvihkimys Papp tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1994 tohto Maataloustöitä, työmies, • Maat yrittäjä 1972-1980 yrittä Useita kirkollisia työtehtäviä • Useit Turussa, Eurassa, Keikyässä, Turus Nousiaisissa 1985-1998 Nous •Turun arkkihiippakunnan piispa 1998-2005 Kansanedustaja vuodesta 2007 • Kans hallintoneuvoston • Yleisradion Yleis puheenjohtaja puhee Perustuslaki- ja • Perus ulkoasianvaliokunnan jäsen ulkoa Työväen Sivistysliiton puheenjohtaja • Työv Suomen YK-liiton puheenjohtaja • Suom Lukuisia artikkeleja ja julkaisuja • Luku Avioliitossa (2.), kaksi lasta • Aviol (1. avioliitosta) av •Harrastukset: •Harra Musiikki, purjehdus, design Musii Lähde: www.ilkkakantola.? toiset alat ovat fyysisesti ja henkisesti selvästi muita raskaampia. On aloja, joilla työskentelevien työuran jatkaminen nykyiseenkin eläkeikään asti on vaikeaa. Häti- ”Hätiköiden tehty eläkeiän alarajan nosto lisäisi työkyvyttömyyseläkkeelle päätyvien määrää.” köiden tehty eläkeiän alarajan nosto lisäisi työkyvyttömyyseläkkeelle päätyvien määrää. Eläkeiän korottaminen olisi siis kohtuutonta osalle työntekijöistä. Miten ratkaisisit tämän ongelman? Mielestäni on ensinnäkin viisasta, että eläkeikä on joustava kuten nykyisin. Sen avulla on jo saatu hyviä tuloksia aikaan. Toiseksi pitäisi harkita palaamista järjestelmään, jossa eläkeikä määräytyisi työn kuormittavuuden perusteella. Tärkeätä olisi tavoitella sitä, että jokaisella olisi mahdollisuus päästä eläkkeelle siinä määrin terveenä, että eläkepäivistä ehtisi vielä nauttia. Työuran pituus sen sijaan vaikuttaa jo nyt eläkkeen määrään, ja olisi ongelmallista mm. naisten ja työttömien kannalta, jos työvuosien vähäisempi määrä myöhentäisi eläkkeellejäämisikää. Kolmanneksi otan vielä esille eläkkeen karttumisen. Nythän meillä on käytössä superkarttuma työuran loppupäässä. Tämä suosii niitä työntekijöitä, joilla on mahdollisuus tehdä työtä pidempään, mutta kohtelee kaltoin niitä, jotka ovat esimerkiksi aloittaneet työuransa varhain ja tehneet koko ikänsä erityisen kuormittavaa työtä. Siksi voisi olla oikeudenmukaista palkita lisäbonuksella myös varhain aloitetusta työurasta. Näin voitaisiin suosia erityisesti toisen asteen koulutuksesta työmarkkinoille siirtyviä ammatti-ihmisiä, joilla voi olla vaikeuksia pidentää työuraansa loppupäästä. Tämä kuulostaa järkevältä. Miten Euroopan unionin päätöksenteko vaikuttaa suomalaisen eläkejärjestelmän kehittämiseen? EU:n päätöksenteolla ei ole suoraa vaikutusta. Suomen EU-jäsenyyssopimukseen on sisällytetty kansallinen itsemääräämisoikeus työeläkejärjestelmän suhteen. Välillisesti EU seuraa jäsenmaiden julkisen talouden tasapainon ylläpi-
• VÄKIPYÖRÄ 02/14 • 3 Kansanedustaja Ilkka Kantola on tarjolla Varsinais-Suomesta Euroopan parlamenttiin. Kuvat: Pette Rissanen. toa. Eläkerahastojen kyky vastata eläkkeistä on osa tätä kokonaisuutta. Pidän tätä tilannetta hyvänä. Onko eläkepolitiikalla minkäänlaista eurooppalaista ulottuvuutta? Ilman muuta. Lähtien jo siitä, että jäsenmaiden kesken tehdään vertaisarviointia eläkejärjestelmien toimivuuden suhteen ja vaihdetaan hyviä käytäntöjä. Suuri eurooppalainen ulottuvuus tulee kuitenkin sitä kautta, että väestön voimakas ikääntyminen kohtaa kaikkia eurooppalaisia maita. Kaikki joutuvat pohtimaan sitä kysymystä, miten saamme aikaan pi- dempiä ja laadukkaampia työuria, jotta järjestelmät ja niiden rahoitus kestävät ja eläkelupaukset voidaan pitää. Näin palataan siihen, että eläkkeet ja eläkeikä ovat laajempi hyvinvoinnin ja talouden kysymys. Me tarvitsemme Eurooppaan lisää työpaikkoja ja lisää taloudellista toimeliaisuutta. Näiden luomisessa aivan keskeisiä ovat vahva, laajaalainen sivistys ja luottamus sekä kansalaisten keskuudessa että kansalaisten ja instituutioiden kesken. Me suosittelemme Ilkka Kantolaa Euroopan parlamenttiin: Naantalin kaupunginvaltuuston pj, entinen Euroopan parlamentin jäsen Mikko Rönnholm: Mika Maaskola: ”Ilkka on Suomen taloudellisten etujen, rauhan ja turvallisuuden puolestapuhuja Euroopassa. Hän edistää myös palkansaajien asemaa vaatiessaan koko unionin laajuista kanneoikeutta. Ilkka Kantola on minun ehdokkaani EU-vaaleissa ja voin suositella häntä lämpimästi!” Heli Paasio: ”Analyyttinen ja ajatteleva, kansainvälinen ja kotimainen – Ilkalta löytyy perspektiiviä. Perustellusti.” Mari-Elina Koivusalo: ”EU:n tehtävä on turvata rauha ja parantaa kansojen välistä yhteisymmärrystä. Ilkka on inhimillinen tekijä, jolla on yhteistyön tekemisen tahto ja kyky. ” Turun Vesiliikelaitoksen pääluottamusmies, takavuosien SM-mestarimaileri Kansanedustaja, perheenäiti Pääskyvuorelta Eduskuntaryhmän ryhmäavustaja, Turun kaupunginvaltuutettu ”Ilkka on viisas vaikuttaja, jolla on taito keskustella ja ennen kaikkea kuunnella.” Turun Sanomien ex-päätoimittaja, Turun kaupunginhallituksen jäsen: Lihastautiliiton entinen toiminnanjohtaja, pitkäaikainen Turun kaupunginvaltuutettu Aimo Massinen: Leena Koikkalainen: ”Jos haluat isänmaallisen, vastuullisesti ja solidaarisesti Eurooppaa rakentavan edustajan EU:n parlamenttiin, valintasi on sivistynyt ja syvällinen Ilkka Kantola.” ”Mielestäni Ilkka Kantola on avainasioiden äärellä korostaessaan luottamuksen palauttamisen tärkeyttä kansalaisten, päätöksentekijöiden ja EU-maiden välillä. Suosittelenkin Ilkkaa lämpimästi, koska Eurooppa kaipaa ja ennen kaikkea tarvitsee turkulaista luottamuksen rakentajaa. ”
Timo Harakka Liisa Jaakonsaari Mikael Jungner Anne Karjalainen Ilkka Kantola Kimmo Kiljunen Johannes Koskinen Miapetra Kumpula-Natri Janne Laulumaa Anna-Kristiina Mikkonen Riitta Myller Reijo Paananen Tuula Peltonen Kaisa Penny Nasima Razmyar Mitro Repo Kaarin Taipale Eero Vainio Kannatamme maailmaa, jossa pieni ei ole koskaan ison armoilla. Tämän ansiosta meillä jokaisella on mahdollisuus toteuttaa itseämme vapaasti ja tasavertaisesti. Antti Vuolanne Thomas Wallgren ÄÄNESTÄ 25.5. INHIMILLISEMMÄN EUROOPAN PUOLESTA. TUTUSTU SDP:N EHDOKKAISIIN EUROPARLAMENTTIVAALEISSA: EUROVAALIT.SDP.FI
• VÄKIPYÖRÄ 02/14 • 5 KOKO PERHEEN KEVÄTRIEHA HIRVENSALOSSA Maksuton poniajelu Maksuton vohvelitarjoilu Muuta ohjelmaa perheen pienimmille Sunnuntaina 4.5.2014 klo 13 alkaen (noin 15 saakka) Hirvensalon laskettelurinteen parkkipaikan paikkeilla. Mukana on myös eurovaaliehdokas Ilkka Kantola, kansanedustajat Eeva-Johanna Eloranta ja Heli Paasio, sekä SDP:n valtuustoryhmästä lisäksi mm. Toni Eklund, Mari-Elina Koivusalo, Mika Maaskola ja Päivi Pietari. Tilaisuuden järjestävät Hirvensalon-Kakskerran sosialidemokraatit ja Turun Sos.dem. Vastus. Lämpimästi tervetuloa! KESÄJUHLA KANSANPUISTOSSA Sunnuntaina 18.5.2014 klo 13 Kesäinen yhdessäolo-, tiedotusja keskusteluiltapäivä Ruissalon Kansanpuistossa. Aiheena EU, kerro näkemyksesi! Ilkka Kantola, puheenvuoro Eurovaaliehdokas, kansanedustaja ja entinen Turun piispa Nasima Razmyar, puheenvuoro Razmyar on eurovaaliehdokas ja vuoden pakolaisnainen 2010 Kesäpäivän live-musiikkia Maarian VPK:n soittokunta. Tarjolla mehua ja makkaraa. Nuorilta kotkilta puuhaa perheen pienimmille. Maksuton poniajelu. Tervetuloa! Turun SDP Työväen sivistysliitto Ruissalon Kansanpuiston säätiö Suomella on EU:ssa paljon voitettavaa Kahden lapsen äitinä arki kuuluu suhatessa eduskunnan, lasten päiväkodin, koulun ja harrastuksien sekä puhetilaisuuksien välillä. Tänä keväänä kalenteri täyttyy myös eurovaaleista. Miksi haluan Euroopan parlamentin jäseneksi ja vaihtaa bussi/autotyömatkan eduskuntaan Brysselinkoneeseen? Koska Suomella on paljon voitettavanaan Euroopassa! Viimevuodet eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajana ovat antaneet EU-vaikuttamisessa minulle asiantuntemusta ja verkostoja. Eurokriisi on työllistänyt kovasti ja nyt taloudellisen lamaantumisen jälkeen tilanne Ukrainassa huolestuttaa koko Eurooppaa. Ensimmäistä kertaa yli 10 vuoteen EU:ssa valta voi kääntyä vasemmiston eduksi. Väistyvä Euroopan parlamentti ja etenkin Euroopan komissio – joka vastaa EU:n hallitusta – on ollut selkeän oikeistolainen. Nyt demareilla on näytön paikka. Sosialidemokraattien S&D on Euroopan parlamentin tärkein vallankäyttäjä. Tahdon mukaan tuomaan kasvumyönteisen ja työllisyyttä ajavan suomalaisen järkisanan eurooppalaisiin ratkaisuihin. Tärkein poliittinen kysymys EUtasolla on oikeudenmukaisuus. Ei ole siedettävää, että paikalliset yritykset jäävät jalkoihin, kun jotkin suurimmista kiertävät verot veroparatiiseihin. Toimivat työmarkkinat ovat kilpailukyvyn osa. Työntekijöiden oikeuksilla tai palkkojen polkemisella ei tule kilpailla, vaan kaikkia suojaamaan tarvitaan minimisäännöt. Verot pitäisi maksaa tuloksen tekomaahan, samoin pitää myös työntekopaikan työehtoja ja palkkatasoa noudattaa jokaisen kohdalla. Oikeiston ja myös ehkä yllättäen perussuomalaisten näkemys Euroopasta on ”vain vapaamarkkina-alue ilman sääntelyä”. Juuri ?ksu sääntely suojaa työntekijöitä ja kuluttajia! Sisämarkkinoilla tarvitaan pelisäännöt. Hölmöstäkin sääntelystä on toki esimerkkejä ja sitä olen todellakin valmis karsimaan. Suomalaisen hyvinvoinnin palikoista päätetään nyt ja vastaisuudessa Suomessa. Euroopassa tarvitaan pohjoismaisen tasa-arvoisen yhteiskuntamallin ja toimivan julkisen sektorin puolestapuhujia. Kaikki Brysselissä kaavailtu ei meille sellaisenaan sovi. EU ei ole mustavalkoinen. Edunvalvonnassa on suuri ja tärkeä työ, siihen tarvitaan osaamista ja kotimaan tuntemista. Uskon, että yli 11 vuotta eduskunnassa EU-asioiden parissa ovat kouluttaneet hyvin tähän. Maailman nopea muutos vaatii näkemystä ja rohkeutta toimia. Tarvitaan innovaatioita ja investointeja. Koulutus on tärkeä tulevaisuuden turvaaja. Taloutta pitää kohentaa mm. kysyntää vahvistamalla, ei työehtoja ja julkisia palveluja kurjistamalla. Veroparatiisien sulkeminen auttaisi valtioiden talouksia. Verotuloja katoaa veroparatiiseihin veronkierron kautta miljardeja ja miljardeja, arviolta 2000€ jokaista eurooppalaista kohti. Kasvusta ja työpaikoista syntyy myös suomalainen hyvinvointi. Sen eteen pitää tehdä töitä, Brysselissäkin! Hyvää vappua ja vaalikevättä turkulaisille! Miapetra Kumpula-Natri Kansanedustaja, suuren valiokunnan puheenjohtaja Eurovaaliehdokas (sdp)
6 • VÄKIPYÖRÄ 02/14 • Osuustoiminta on sitä, että omistetaan yhdessä ja jaetaan hyödyt yhdessä. j Meidän kauppa. tok.fi Saat K-Plussaa yli 3000 ostopaikasta. Kevääksi uuteen kotipesään? K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä. YH Kodit auttaa! Tarjoustakuu K-Plussatarjouksissa aina vähintään — 10% Lisäksi K-Plussapisteillä etusi jopa — 5% YH Länsi Oy Humalistonkatu 12, 20100 Turku puh. 010 227 3773 www.yhkodit.?
PITKÄN radan SM-uinnit käynnistyvät tänään keskiviikkona Impivaaran uimahallissa. Edellisen kerran SM-mitalit jaettiin Turussa 2003. Viisipäiväisissä kisoissa ratkotaan myös nuorten ja vammaisuinnin Suomen mestaruudet. SM-uinnit ovat tärkein näyttöpaikka Berliinin EM-kisoihin. Altaassa nähdään koko Suomen kärki Matti Mattsonin ja Hanna-Maria Seppälän johdolla. Nouseeko Ferrari Kimin käsissä voittajatalliksi tällä kaudella? Keskiviikko 23. huhtikuuta 2014 PUUKKOKATSOMO Maailmanmestari Mika Kuronen tähtää ensimmäiseen SM-mitaliin Ilkka Lappi ILKKA LAPPI Kuronen otti puolitoista viikkoa sitten Turku Fightissa ammattilaisvapaaotteluuransa ensimmäisen voiton ranskalaisesta Adel Ghaddousta. Seuraavana mies metsästää kreikkalais-roomalaisen painin ensimmäistä aikuisten SM-mitalia. – Olen vähän kahden vaiheilla. Uutena sarjana mukana oleva 80-kiloiset voisi olla hyvä. Tai sitten jatkan edelleen 85-kiloisissa. VIIME aikoina Kuronen on keskittynyt painia enemmän vapaaotteluun. SM-kisojen alla panostus painiin on kuitenkin sataprosenttista. Kokenut ottelija syttyy helposti SM-mitalijahtiin. – Ehkä jopa liiankin helposti. Se on ehkä ollut usein ongelma. Olen lähtenyt kisoihin isoin odotuksin ja fyysisesti huippukunnossa. Sitten kisoista on tullut kaikesta työstä huolimatta pannukakku, kun pää ei ole kestänyt, Kuronen tuumii. Vapaaottelun pariin Kurosen vei polvivamma neljä vuotta sitten. Kahdeksan kuukauden tauon aikana painin rinnalle löytyi vapaaotte- 19 URHEILU Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Intoa piisaa mitalijahtiin TOUKOKUUN lopulla Oulussa käytävät kreikkalais-roomalaisen painin SM-kisat keräävät jälleen molskille useamman mielenkiintoisen turkulaisnimen. Yksi menestystä janoavista on Mika Kuronen. Kokenut painijyrä nappasi viime vuonna poliisien ja palomiesten arvokisoista MM-kultaa, mutta aikuisten SMtasolla mitalit rajoittuvat yhteen vapaapainin pronssiin. Lähellä mies on ollut useasti, sillä neljänsiä ja viidensiä sijoja on kertynyt useana vuonna. Tänä vuonna mies on runsas kuukausi ennen h-hetkeä jälleen kovassa kunnossa ja menestystoiveet ovat sen mukaiset. – Kyllä sitä mitalia lähdetään hakemaan. Fyysisesti kaikki näyttää taas tällä hetkellä hyvältä. Pystypaini on viime aikoina kulkenut hyvin. Mattopainin puolustamisessa on ollut pieniä tekniikkamurheita, mutta niitä on kuukausi aikaa hioa pois, toteaa mies luottavaisena. Se, missä sarjassa Kuronen SMkisoissa nähdään, on tosin vielä hämärän peitossa. AAMUSET SM-uinnit pitkästä aikaa Impparissa lu ja samalla myös uusi motivaatio painimiseen. – Loukkaantumisen aikaan motivaatio painimiseen oli lähellä nollaa. Nyt lajit ovat rinnakkain ja niihin panostetaan vähän sen mukaan, mitä kisakalenterissa milloinkin on tulossa. Ei kreikkalais-roomalainen minulta mihinkään katoa, vaikka välillä panostaisinkin enemmän vapaaotteluun, Kuronen toteaa. TÄNÄ vuonna Kurosen SM-paineihin valmistautumiseen kuuluu parin viikon oleilu Rhodoksen lämmössä. Vaikka kyseessä on loma, pääsee mies päivittäin harjoittelemaan paikallisella salilla. – Pitkään mietin, onko hyvä ajatus lähteä runsas kuukausi ennen kisoja. Tekee varmaan kuitenkin päälle hyvää, että saa vähän muutakin tekemistä ja ajateltavaa. – Muuten suunnitelmissa on harjoitella kolme viikkoa kovaa ja sellainen puolitoista viikkoa ennen kisoja rauhoittaa. Joillekin toimii se, että treenaa loppuun asti kovaa, mutta minulle on parempi pysyä pois salilta, että painihalut kisoissa on kohdallaan, kuvailee Kuronen valmistautumisrutiinejaan. Pitkä on matka MIKA Laurikaisen (kuvassa) valmentaman TPS:n alkukausi Veikkausliigassa on ollut juuri niin vaikea kuin etukäteen sopikin pelätä. Kaksi tappiota liigassa ja tippuminen Suomen cupissa JJK:lle oli sekä odotettu että pelätty ensimmäisen viikon saldo. Palloseura on käytännön esimerkki tällä hetkellä vanhasta urheiluviisaudesta. 1-0-tappioista on tuskaisen pitkä matka 1-0-voittoihin. Viimeksi Vaasassa Palloseuralla oli kymmenkunta vähintään keskinkertaista paikkaa, joista verkko olisi voinut heilua. Eikä kauden avausottelukaan Honkaa vastaan pelillisesti huonoimmasta päästä ollut, mutta yksi pakastimen viileä viimeistelijä ei olisi pahitteeksi. Piste- ja maalitilin toivoisi aukeavan pikaisesti senkin vuoksi, ettei henkinen taakka kasva nuorelle joukkueelle liian suureksi. Haasteita tälle kaudelle on riittävästi ilman henkistä takalukkoakin. ILKKA LAPPI
V VANKALLA KOKEMUKSELLA TOIMINUT ASENNUSOSASTOMME VALMIINA KYLPY
HUONE
KEITTI?
YM SØHK?ASENNUKSIIN 3ILLØ NYT KANNATTAA HY?DYNTØØ SAATAVISSA OLEVA KOTITALOUSVØHENNYS KTS VERO l -Y?S SUUREMMAT TY?MAAKOHTEET
4ALOYHTI?T
MUISTAKAA TALVIKUNNOSTUKSET JO KEVØØLLØ RØNNILØMMITYKSET AUTOPISTORASIAT ULKOVALAISTUKSET 0ØØT?KSET JO KEVØØLLØ s s s
s s s s s s s s 3ØHK?TARVIKKEET ,ED LAMPUT JA VALAISIMET .OB? LØMMITTIMET TARJOUSHINNOIN )LMASTOINTILAITTEIDEN MOOTTOREIDEN JA LAAKEREIDEN VAIHDOT (ELO JA +ASTOR KIUKAAT
VARAOSAT JA NIIDEN TAKUUHUOLTO 3ULAKETARVIKKEET (ELKAMA LIEDET 4 4EKNISET VALAISIMET %, -0, 0 ...& '$/& $" 0 0 )( 0
%-*-
* !
!
! ! * *
P s WWW EKISAHKO l
)&000
%#)# &
AAMUSET 20 ELÄMÄ & TYYLI Onko sinulla arjen unelmia? Millaisia ne ovat? Hymyn hinnalla LAUANTAINA 26. huhtikuuta Martin Kulttuuriolohuoneella järjestetään maksuton kirpputori kello 12–15.30. Tarjolla on ilmaiseksi lasten ja aikuisten vaatteita, kirjoja, leluja ja muita löytöjä. Kulttuuriolohuone vastaan- ottaa kirpputorille puhtaita ja ehjiä vaatteita sekä tavaroita. Ylijääneet aarteet toimitetaan itetaan hyötykäyttöön. Tilaisuuden den järjestävät Kulttuuriyhdis-tys Ida ry ja Luomukassi. SSähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 23. huhtikuuta 2014 Löytöretkeilijä Kaikki Tovesta TOVE Janssonin syntymästä on tänä vuonna kulunut sata vuotta. Juhlan kunniaksi Janssonin vuonna 2007 ilmestyneestä laajasta elämänkerrasta julkaistiin pokkarilaitos. Tove Jansson. Sanat, kuvat, elämä (Schildts & Söderströms) on syntynyt perusteellisen tutkimustyön tuloksena. Kirjoittaja Boel Westin on tutustunut taiteilijan henkilökohtaiseen arkistoon, joka sisältää muun muassa päiväkirjoja, muistiinpanoja ja kirjeenvaihtoa. Paikoitellen kirja käy yksityiskohtaisten kuvausten vuoksi raskassoutuiseksi. Enimmäkseen elämänkerta on silti kiehtovaa luettavaa. Teoksesta selviää esimerkiksi se, miten nuoren Toven yölliset retket ruokakaapille vaikuttivat muumien syntyyn. Kevyt pokkari kulkee mukavasti laukussa. Lukunautinto tosin kärsii tiiviistä muodosta, teksti kun on pienen pientä pränttiä. KUUKAUDEN NAINEN Taide vei Eija Ruohon Etelämantereelle Merja Kajala opettaa henkilöille, joilla on vahva visuaalinen sisäinen maailma ja ennalta määrittelemätön tapa ilmaista itseään. Kehitysvammaisten taiteen edistämisestä muodostui Ruoholle elämäntehtävä. Hän toimii puheenjohtajana Into ry:ssä, jonka tärkein tavoite on perustaa Turkuun taidekeskus erityistä tukea tarvitseville ihmisille. – Kehitysvammaisilla on meille paljon annettavaa. Heistä ei voi tulla esimerkiksi kirurgeja, mutta taiteilijoina he voivat olla huippuhyviä. Kehitysvammaisten on usein vaikeaa ilmaista itseään sanallisesti. Taiteen kautta he voivat tuoda esiin omaa persoonaansa ja tunteitaan. Ruohon mukaan taiteilijuutta voi lähestyä monesta eri näkökulmasta. Hänen taiteensa ei synny yksin työhuoneella maalaten. – Kuvataiteilijaksi valmistuttuani kokeilin sitä vuoden verran. Tajusin, ettei se ollut minun juttuni. Lähdin Tukholmaan muihin töihin. Jonkin ajan päästä löysin taiteen uudelleen. Aloin nähdä kaupungin urbaanina MERJA KAJALA –TAITEILIJAN tehtävä on tehdä näkymätöntä näkyväksi, sanoo kuvataiteilija Eija Ruoho. Tätä tehtävää Ruoho on toteuttanut paitsi omassa taiteessaan, myös taideohjaajana. Hän on toiminut opettajana muun muassa Turun suomenkielisellä työväenopistolla sekä Turun Sunnuntaimaalarit ry.ssä. – Opettajan työ on kulkenut mukanani koko ajan. Taiteen opettaminen on mielekäs tapa pitää myös omaa ammattitaitoaan yllä. Vuonna 1991 Ruohoa pyydettiin kehitysvammaisten taidepiirin opettajaksi. Kokemus oli käänteentekevä. – Huomasin, että kehitysvammaisten taide oli jotain ihan uutta. Heillä on kyky nähdä asiat perinteisestä poikkeavalla tavalla, ja heidän tapansa tehdä taidetta on ennaltaarvaamatonta. Oppilaani menivät edeltä ja minä seurasin perässä. –ON ollut haasteellista pohtia sitä, miten taidetta ylipäätään pitäisi Taide eri muodoissaan hallitsee Eija Ruohon elämää. – Koko huusholli on välillä yksi iso ateljee. Esimerkiksi kuvataiteilija Tiina Elina Nurminen maalaa minun luonani, koska hänellä ei ole muuta paikkaa. Onneksi mieheni tukee minua. viidakkona, ja piirsin sekä maalasin siellä näkemiäni ihmisiä. TUKHOLMAN jälkeen vuorossa olivat Afrikan viidakot, joihin Ruoho tutustui telttaillen ja liftaten miehensä kanssa. Suomeen palattuaan hän keräsi kokemuksensa näyttelyksi. – Se oli minulle oikea tapa tehdä taidetta. Sittemmin olen osallistunut vaellustaideprojekteihin, jotka ovat suuntautuneet muun muassa Etelämantereelle ja Pohjoismaiden arktisille alueille. Olen mukana myös turkulaisessa Yrjänä Ermalan jälkeenjääneet paperit -nimisessä performanssitaiteen ryhmässä.
AAMUSET VARMA NAKKI 22 VIIHDE Hän on täällä torstaina VIIME aikoina Spuget-kokoonpanonsa keikkaillut Tuomari Nurmio saapuu vaihteeksi Turkuun omillaan 24. huhtikuuta. Nurmion poikkeuksellisen vahva lavakarisma pääsee parhaiten jyskyttämään takaraivoon juuri Kukan kaltaisissa pienissä saleissa. Nurmio myös itse nauttii intiimeissä paikoissa esiintymisestä. Kukassa esiintyjää on perinteisesti kuunneltu antaumuksella, joten edessä on varmasti hieno ilta. Pientä ja intiimiä vai massiivista? Millainen on suosikkifestarisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Jussi Vierimaa Keskiviikko 23. huhtikuuta 2014 Ilmiön isoveli ILKAN VALINTA Pehmobluesin paholainen 1980-LUVUN puolivälissä Robert Cray oli bluesin mielenkiintoisimpia uusia kitaristeja. 30-vuotisen uran suurimmat maineteot ovat kuitenkin jääneet uran alkuvuosiin, vaikka mies on oman bändinsä kanssa tasaisesti musiikkia tehnytkin. Uusi In My Soul ei ole samanlainen pehmobluesin klassikko kuin Strong Persuader, mutta osoittaa, että parhaimmillaan Cray on edelleen sarallaan kova tekijä. Soulista ammentava levy on parhaimmillaan parasta Crayta vuosikymmeniin. You Move Me kulkee Crayn kitaran vetämänä kuin 80-luvun hitinpoikaset ja What Would You Say on gospelsoulbluesia parhaimmillaan. Valitettavasti kokonaisuus ei ole yhtä vahva kuin ketjun kovimmat lenkit. Kenelle: Pimenevään viikonloppuiltaan kutubluesia kaipaavalle. Arvio: Keskinkertaisuudesta pilkistää muutama huippuhetki. ILKKA LAPPI H2Ö pyrkii lämpimään kotikutoisuuteen ILKKA LAPPI ENSI heinäkuussa Ruissalon vanhalle telakka-alueelle nousee etukäteen ajatellen yksi ensi kesän kiinnostavimmista musiikkifestivaaleista. Viime viikolla massiivisen, 79 esiintyjää sisältävän, ohjelmansa julkaissut H2Ö herättää mielenkiintoa senkin vuoksi, että sen takana on viisi vuotta Uittamolla Ilmiö-festivaalia pyörittänyt joukko. – Miljöö edellä tätä on tavallaan tehty. Jo syksyllä 2012 katseltiin uusia paikkoja Turusta, mutta silloin ei mitään mielenkiintoista löytynyt. Kun Ruissalon telakka-alue vapautui, oli varsin nopeasti selvää, että siellä pitää festari järjestää, toteaa H2Ö:n vastaava tuottaja Tuomas Sara. Mistään Ilmiön laajentamisesta ei uuden festivaalin kohdalla ole kysymys. – Ilmiö oli leimallisesti Uittamolle tehty juttu. Kun paikka muuttui, oli luontevaa vaihtaa nimeäkin. Samaa henkeä kuitenkin pyritään uudessa- kin tapahtumassa vaalimaan. Koitetaan siis tehdä lämminhenkinen, vähän kotikutoinen tapahtuma, jossa yleisön on hyvä olla, Sara kuvailee. VIIDEN Uittamon vuoden aikana Ilmiö ehti saavuttaa suuren suosion. Viimeiset kolme vuotta festivaali oli loppuunmyyty. Kävijöitä Uittamolle virtasi ympäri maata. Sekä yleisöltä että esiintyjiltä tuli lähes yksinomaan ylistävää palautetta. – Tällä porukalla on alusta asti ollut vähän erilainen tapa tehdä festivaalia. Ehkä meininki on astetta luovempi kuin muualla. Hullujenkin ajatusten kohdalla mietitään ensin, miten se olisi mahdollista toteuttaa, analysoi Sara suosion syitä. – Hyviä keikkoja voi nähdä missä vaan, mutta loppuen lopuksi aika monet muistavat festareista fiiliksen ja sen, mitä muuta siellä tapahtui. Ensi kesänäkin on tarkoitus jatkaa tutulla linjalla, eli ohjelmassa on keikkojen lisäksi monitaiteellisia esi- ) ) & +*
Lue uutiset ensimmäisenä. www.facebook.com/aamuset ) ") " &) " )"& )
*) "&
( ! $
(( $ " ''' ' " G VXRPL JD\ U\KP¡W MD & (&( ! SXKX NXXQWHOH WUH?DD YDLQ ? PLQ SYP tyksiä ja esimerkiksi videoinstallaatioita, Sara jatkaa. UUDEN miljöön myötä festivaalia vietetään kaksi päivää. Järjestäjien mukaan Ilmiön henkeen yksipäiväisyys sopi hyvin, mutta uuden festivaalin myötä kaksipäiväisyys oli luonteva valinta. – Kaksipäiväisen festivaalin järjestäminen ei ole merkittävästi työläämpää kuin yksipäiväisen. Kun kyseessä on uusi paikka, joka tapauksessa lupien hakemisessa ja paikan KIRPPUTOREJA
"
"
** '' * + # , ',$ rakentamisessa on omat haasteensa, Sara toteaa. Vaikka monet asiat ovatkin ennallaan ja vanhan tapahtuman henki pyritään pitämään ennallaan, on uuden luominen innostanut ainakin tekijäporukkaa. – Kyllähän tuollainen teollisuusmiljöö luo omanlaisensa tunnelman ja tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen. Inspiroituneessa hengessä olemme tapahtumaa suunnitelleet. Varmasti tapahtumasta tulee erilainen kuin Ilmiö, vaikka paljon tuttuja elementtejä käytetäänkin, Sara kuvailee.
0UH s WWW MIKAELINKIRPPIS FI "& ) !
& VIIHDELINJAT H2Ö-festivaalin voimakaksikko Tuomas Sara (vasemmalla) ja Mikko Levón ihastui ensisilmäyksellä Ruissalon telakka-alueeseen.
"
$ #" " # ! # " ! " $
! !
!
23 AAMUSET Keskiviikko 23. huhtikuuta 2014
AAMUSET Heikki Ruohola 24 JETSET Patio is back! Urbaani citykeidas heräsi eloon Yökerhon torstaisissa avajaisissa. Sadat nuoret tuulettivat pääsiäistään Aurakadun uudistetussa ravintolamaailmassa. Entisiin Priman tiloihin rakentuneen yökerhon siniset pleksit suodattivat fantasiavaloa, Rock’n’sport Bar palveli urheilu- ja rokkikansaa. Perustoimiva kokonaisuus tarjosi monta erilaista elämysmaailmaa probailaajille. Keskiviikko 23. huhtikuuta 2014 TIMO SALMESMAA Heikki Ruohola Kokemuksen voitto. Kolmannen Voice of Finland -taiston voittanut Siru Airistola palautti Kun ääni ratkaisee -sloganin. Esiintymiskokemukseen yhdistynyt puhdas tulkinta ja Sirulle sävelletty Sä et kulu pois- balladi viimeistelivät kokonaisuuden. Tähtivalmentaja Michael Monroe ja Eicca Toppinen onnittelivat tuoreeltaan. Rentoutunut voittaja latasi täysillä Apollon jatkoilla. Heikki Ruohola Natalia Kopkina Minimaalisin hiilijalanjälki. Varma kevään merkki, Polkuauto Grand Prix, kiihdytetään torstaina Varvintorilla. Turun Insinööriopiskelijoiden voimannäyte todentuu jo 12. kerran. Varikkobileet palkintoineen ja kaunottarineen kilistellään Marilynissä. Marilyniin reitittyivät myös täysi-ikäisyyttään juhlistanut Janne Wallenius ja Jami Kallio. Synttärihatuin ja -drinkein varustettu duo oikoi kitapurjeitaan Citykaraokessa. Virallisena valvojana toiminut Tommi Wallenius kierrätti joukkoja yömaailmassa.
25 Jetset AAMUSET Keskiviikko 23. huhtikuuta 2014 Jukka Uotila
Aamu, Elämältä kaiken sain, Saat miehen kyyneliin. Mestarit areenalla ja juhlakonserttiensa jälkeen matalalla pro?ililla edennyt Pepe Willberg palaa perjantaina synnyinkaupunkiinsa. Lempeiden balladien kuningas hyväilee Relax Cornerin komppaamana intiimillä klubikeikalla Rennossa. Crystal Extacy tarjoilee toisenlaisia tunnelmia lauantaina Timo Salmesmaa Streetbar 95:ssä. Showroomissa ?ilistellyt Kalle Wilén suitsutti elämänsä kevättä. Kesällä isäksi tuleva Wilén pääsi kokeilemaan siipiään skandinaavisella mallirintamalla ja hakee revanssia lauantaisissa Mr. Finland ’14 -semeissä. Showroomin yritysmyyntiin paneutunut Jenna Perus poti jo matkakuumetta syksyisen kaukomatkailun muistoissa.
"
# " !!!
$ $
" "
!! !% %% " " " % %%
MA
TI
s KE
TO
PE
s LA
s SU
SH v /LYH NHUURV v 2YHW v 6KRZ .$55, .2,5$ 588'2/) SH v ,OWD NHUURV v 2YHW v 6KRZ 7+ 2) $35,/ $/,&( $,5%8== v +$1*0$1 6 922'22 OD v /LYH NHUURV v 2YHW v 6KRZ 6721( 0212/,7+ v .2',7720$7 6(37(0%(5 6,*1$/6 v $// (<(6 21 86 UVIA UJA _ K GEJA IA _ BLO HTUM _ TAPA KILPAIL
OD v ,OWD NHUURV v 2YHW v 6KRZ
!"& 0')33 "!) !"& '%)33 "!) /3) ) !"& 00)33 .<3&. v ,,:$1$-8/0$ v %2% 0$/0675¯0
& ') ) !"& ' )33 ',)33 NH v /LYH NHUURV v 2YHW (852&5$&. v .8/7$%$662.(5+2 7,33$ 7 v 5216.,%,,77, v /(7.8<.6,..¯ (1. Etkot, juhlat ja jatkot Turun yöelämästä löydät osoitteesta:
*: 4% @ @
;<C " 0; .; '"1 4 &3 ; /58: (,=5 !VOINNA MA
PE
LA
SU
s 4ARJOUKSET VOIMASSA TOnSU
ELLEI TOISIN MAINITA %* ' * $
@ C ;; ( 0! ! (1 >,%)3 <!3!3<C.! ('3
4%"%* ( * % #, $
! C "
MEDIA on uutisoinut Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randellin esityksestä aloittaa yt-neuvottelut. Tavoitteena on löytää 330 henkilötyövuotta vastaavat säästöt henkilöstömenoista eli 13–15 miljoonaa euroa. Koska valtiovalta leikkaa kuntien valtionosuuksia ja antaa kunnille lisävelvoitteita tai päättää muutoksista, jotka aiheuttavat kustannuksia kunnille, on selvää, että säästää täytyy. Me Turun yhteisjärjestö JHL ry:n luottamusmiesfoorumin jäsenet kuitenkin esitämme, että ennen kuin henkilöstömenoihin kosketaan ja kuntalaisten palvelujen laatua ja saantia heikennetään, on hallintoa tehostettava. Kun Kakskerran koulun välikatto korjattiin isolla rahalla, ei kukaan tullut tarkastaneeksi, onko ulkokate kunnossa. Ei ollut ja juuri remontoitu välikatto ja paljon muutakin kastui ulkokatteen vuodettua pian välikaton remontin jälkeen. Palveluihin tarvittavia euroja meni roppakaupalla taivaan tuuliin. Toinen esimerkki on Työkeskuksen vuokratilojen remontointi. Yksityisen omistamia vuokratiloja remontoitiin sadoilla tuhansilla euroilla, eikä kukaan tullut tarkastaneeksi, otetaanko vuokralaisen remontit huomioon vuokrassa, vai maksaako ne tai niistä osan vuokranantaja, jonka hyödyksi remontit koituvat. Kolmas esimerkki on yksityisen päiväkodin toimiminen kaupungin tiloissa kymmenisen vuotta ilman, että kukaan olisi tullut perineeksi heiltä sovittua vuokraa. Neljäs esimerkki on parhaillaan valmistelussa oleva talouspalvelukeskuksen (tapake) siirto Taitoa Oy:lle. Vuonna 2007 aloitetun taloushallinnon keskittämisen kautta piti saavuttaa huomattavia säästöjä. Hankkeeseen sijoitettiin suuria summia, mutta nyt Turun kaupungin taloushallintoa ollaan siirtämässä valtakunnalliseen yhtiöön. Tässä on joitakin julkisuuteen nousseita esimerkkejä Turun rahankäytöstä. Paljonko näitä on jäänyt tulematta esiin tai julkisuuteen? Hallinnosta vastuunkantajia ei ole löytynyt! Me JHL:n Turun yhteisjärjestön luottamusmiesfoorumiin kuuluvat haluamme todeta, että emme hyväksy henkilöstön kukkarolle tuloa tai kuntalaisten palvelujen laadun tai saatavuuden heikentämistä, niin kauan kuin kaupungilla on varaa tämänkaltaiseen välinpitämättömyyteen taloudenhoidossaan. TINI VEHVILÄINEN, TURUN YHTEISJÄRJESTÖ JHL RY:N LUOTTAMUSMIESFOORUMIN PUOLESTA Mihin unohtui sosiaalinen luototus? TURUN kaupunginvaltuusto päätti yli kaksi vuotta sitten lähettää valtuutettu Sakari Hihnalan (kesk.) aloitteen sosiaalisesta luototuksesta valmisteltavaksi. Kenenkähän virkamiehen pöytälaatikossa aloite mahtaa maatua? Sinänsä ei ole yllättävää, että Turun virkamiehet eivät toteuta korkeimman päättävän elimen, kaupunginvaltuuston, päätöksiä. Vastaavia tapauksia tapahtuu jokaisella valtuustokaudella mittaamaton määrä. Sosiaalinen luototus on käytössä kymmenissä kaupungeissa ja vielä useammissa kunnissa. Tutkimusten mukaan tämä luototusmuoto toimii hyvin, sillä pystytään ehkäisemään asukkaiden ajautuminen syrjäytymiseen tai pikavippien kierteeseen ennalta arvaamattomissa arvaamattomissa tilanteissa, MARTTI MARKULA Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? 9LLQ 9L LQLED LEDDU DULL SD DOY OYHO HOHH HHH NOR .HOOD .H OODUL ULQ Q D OD FD FDUW UWHH NOR 9DS SXQ VX VXRV RVLW LWXV XVPH PHQX QX *UL ULOOD OODWX WXWW MÃ MÃWWL WWLUD UDYXW YXW %OODF DFNN $Q $QJX JX XV 'R 'RZQ ZQ Q 8Q 8QGH GHHU &UUHP HPHH EU EUXO XOHH HH WU WULR LR ? kuten työttömyyden tai sairastumisen johdosta. Byrokratia toimii hitaasti, joten kuntalaiset joutuvat tällaisissa tilanteissa tyhjän päälle. Luottotappioiden määrä sosiaalisessa luototuksessa on vain muutaman prosentin luokkaa, joten luototus tulisi Turullekin paljon edullisemmaksi kuin pahasti velkaantunut sosiaalikeskuksen asiakas. Kun Turun kaupunginvaltuusto tekee päätöksiä, sen tulisi vaatia, että virkamiehet myös ryhtyvät viipymättä päätösten edellyttämiin toimiin. Tuntuu siltä, että virkamiehet eivät välitä tuon taivaallista valtuuston päätöksistä, vaan toimivat aivan oman aikataulunsa mukaan. Jos Turun virkamiehet tai toimihenkilöt eivät noudata kaupunginvaltuuston päätöksiä, pitää heille ovea. 9LLQ 9L LQLE LEDDU DDU DULV LVVD VD 9DS DSSX SXVN VNXP XPSSD SSD ? 3DULOD NXXPDQD MD MXRPDW N\OPLQÃ DDPXVWD LOWDDQ RVRLWWHHVVD $XUDNDWX # #& && $ $ !! ! $ $$ & %$ ! $ $! "& $ % $ !
% ! MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? AAMUSET Turku säästää 27 MIELIPIDE KOLUMNI Keskiviikko 23. huhtikuuta 2014 Kylmän sodan lapsia SYNNYIN vuonna 1975, jolloin maailmanjärjestys oli selkeä: kapitalistinen länsi ja sosialistinen itä. Jossain siinä välissä Suomi, jossa sai olla kallellaan jompaan kumpaan suuntaan. Valtionjohdossa kumpaankin. Puhuttiin kylmästä sodasta ja kauhun tasapainosta. Pelkäsin ydinsotaa tosissani 80-luvun alussa. Olin ekaluokalla hiukan muita pulskempi. Äitini oli pragmaattinen. Hän lohdutti, että elät sitten ydintalven tultua kavereitasi kauemmin. Ala-asteella ei kylmästä sodasta puhuttu. Maailmankuva rakentui elokuvien varaan. Koltiaisten suurin sankari oli James Bond, joka aina joutui nokikkain ilkeiden neuvostoliittolaisten kanssa. KGB-miehet Bond pössäytti kylmiksi ja KGB-naiset hän kaatoi petiinsä. Siinä oli miehen mallia. KYLMÄ sota oli pysyvä taustakehys 80-luvun toimintaelokuvissa. Kun idässä keksittiin jotakin, oli lännellä heti oikeus varastaa se, jotta maailmanrauha säilyisi. Kasetilta latautuvissa tietokonepeleissä käytiin myös kylmää sotaa. Vuoden 1984 hitti oli Raid Over Moscow, jonka julkaisemisen taustalla taisi olla todellisia maailmanpoliittisia motiivejakin. Pelissä hyökättiin lännelle uhittelevaan Neuvostoliittoon ja tuhottiin lopuksi Kreml. Pelistä nousi aikamoinen kohu. SKDL:n turkulainen kansanedustaja Ensio Laine teki siitä eduskuntakyselyn, koska peli vahingoitti ”naapuriystävyyttä ja lasten rauhankasvatustavoitteita”. Pelistä tuli myyntimenestys. Emme me tuota peliä vakavasti ottaneet, kunhan hakkasimme. Sitä pelasivat nekin samanikäiset amerikkalaispojat, jotka tätä nykyä ohjaavat bunkkerien syvyyksissä miehittämättömiä taistelulennokkeja. Heille pelistä tuli totta, vaikka vihollinen vaihtui toiseksi. TEEMU P. PELTOLA
28 Keskiviikko 23. huhtikuuta 2014 AAMUSET )
!)& *
( " " ," "
0'#&* # ! !$ *
# #) ', + $ $ $&#
$$ $&#
$$ !)
& )) !)
) )
LIETO: PRIIMARENGAS KAARINA: KM RENGAS OY TURKU: RENGAS JA TARVIKE OY PUH:010 666 9870 PUH:02 243 7550 PUH:02 272 1199 TURUN KESKUSTA: RENGASKLINIKKA PUH:020 770 0733 * *
# &
&)&)$&) $ &
&)$&) $ &
& +&&
*
&&
*
!
*
*
,, # # ! ! # ! # !
) ) #
, &
*
$ $
)! *
&) $) *
" P\OO\PRWRUVKRZ 0ERJANTAI s ,AUANTAI s 3UNNUNTAI
! !) $&
) & ) ) )*