JO V DESTA 1981 UO REMP I Aamuset KA I Kaupunkimedia HT SE PA U P U N KILE Lauantai 23. elokuuta 2014 | Nro 62 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Seven Seas Voyager -luksusristeilijä kiersi Turun – syynä väylämaksut. Uutiset s. 6 ( #% %% ) #%(( #((# # % !
+ + ++ '&
***! ! Trendejä edellä Pekka Vennamo puleerasi SMP:stä salonkikelpoisen puolueen. Hän jätti jälkensä myös Turun kunnallispolitiikkaan. Kaupunki s. 8 Uintireissu ei tyssää pieneen haavaan, mutta tikkien kanssa polskuttelu voi olla terveysriski. Kotikäynti s. 12 Valentina Jäspi oppi sisustussuunnittelijakurssilla muun muassa sen, että trendien seuraaminen ei yksin riitä. Koulut&kurssit s. 18
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 23. elokuuta 2014 Tack… VENÄLÄINEN nimitettiin keskiviikkona isoksi pomoksi Yleisradioon. Jaaha. Mikä lie Putinin juoni tämäkin? JO on. Logomoon on tulossa sekä kauhusirkusta että eroottista sirkusta. Jälkimmäisessä on tietysti myös seisomakatsomo. Kuinka muuten. Pääkirjoitus 23.8.2014 Väki pakkautuu SUOMI pakkautuu etelään ja lounaaseen, oli otsikkona tiedotteessa, joka käsitteli arvostetun muuttoliiketutkija Timo Aron tuoretta tutkimusta. Aron viesti on raflaava. Suomalaiset muuttavat suuriin kaupunkeihin, erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomeen. Väki todellakin pakkautuu etelään ja sielläkin vain tietyille kaupunkiseuduille. Vetovoimaisimpia kuntia ovat Helsinki, Tampere, Oulu, Kuopio ja, uskokaa tai älkää, myös Turku. Aron viesti on, ettei muuttoliike edes näytä hiipumisen merkkejä, vaan se saattaa jatkua vielä vuosikymmeniä. Suomi on sen verran perässä esimerkiksi Ruotsia. Jos Ruotsin tahtiin mennään, ja miksei mentäisi, niin ahtautuminen kaupunkiseuduille jatkuu vielä kauan. HELSINKI on muuttomagneeteista suurin. Se on saanut muuttovoittoa MENEEKÖ Suomella huonosti? No ei. Vasemmistoliittolaisen ex-europarlamentaarikon Esko Seppäsen (kuvassa) mukaan ökyrikkaita perheitäkin on jo sata, kun niitä 40 vuotta sitten oli vain 20. yli 11 600 asukkaan verran vuosina 2009–13. Helsinki kärsii jo pahoista asunto-ongelmista, joita ei ole kyetty ratkaisemaan. Asuminen on liian kallista pääkaupunkiseudulla. Suurten kaupunkiseutujen alueella asuu jo 4,8 miljoonaa suomalaista. Se on 90 prosenttia koko asujaimistosta. Turkukin on saanut muuttovoittoa 2 581 asukkaan verran vuosina 2009–13. Voitto ei ehkä ole Turun ansiota, vaan muuttoliikkeen tämän hetken logiikasta johtuvaa. Eturintamassa ovat nuoret, jotka jättävät syrjäseudut. Turku otti neljässä vuodessa vastaan yli 10 000 opiskeluikäistä eli 15–24-vuotiasta. Suomen 320 kunnasta 104 sai muuttovoittoa ja 216 kärsi muuttotappiosta, Kajaani ja Kouvola eniten. Kun mitataan suhteellista muuttovetovoimaa, listan kärkeen nousevat suurten kaupunkien kehyskunnat. t. Muuttovetovoimaisimpien listallaa Lieto on viitonen. TURUN seutu kasvaa tulevina vuoosikymmeninä kiinni metropolialueeeseen. Se ei tarkoita, että Turusta tulisi si pelkkä nukkumalähiö. Liikenneyhteyksien kehittyminen, esimerkiksi niin sanottu tunnin juna, mahdollistaisi myös yritysten siirtymisen Turun seudulle. Helsinki ei olisi enää kovin kaukana ja muu Eurooppa lähellä, mikäli laiva- ja lentoyhteydet eivät näivety eikä niitä näivetetä. LASSE VIRTANEN N Seniori Studentti MAUNO SAVOLAINEN KENNETH LIUKKONEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. OHIKULKIJAT jättivät loukkaantuneet tytöt oman onnensa nojaan Nurmijärvellä (HS 21.8.). Luu törrötti polkupyöräkolarin jäljiltä, mutta apua ei tullut keneltäkään. Mitä tapahtui luottamusyhteiskunnalle? VARO näitä. Ilta-Sanomien (21.8.) mukaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneista on eniten työttöminä maanmittaajia ja (61,5 %) ja puutarhureita (30,5 %). Korkeakoulutetuista työttömyys riivaa graafisen ja viestintätekniikan alaa (22,2 %), kuvataiteilijoita (19 %) sekä teatterin ja tanssin alalla (16,9 %). Tanssia saa, mutta ei työkseen. KAKSI kuoli ja viisi katosi Tromssan shakkiolympialaisissa (Yle 19.8.). Mahtavat olla kaikkien aikojen rajuimmat urheilukarkelot ellei Münchenin olympialaisia oteta lukuun. DEBATTI MINKÄLAISIA vaikutuksia on lomakaudella? LIUKKONEN: Näin suht nuorena henkilönä kesälomista on ankea muisto. Kun opiskelu loppuu, alkaa kesätyö. Valtakunnallinen lomakausi tarkoittaakin osalle väestöstä työkautta. Yhteiskunta lähtee siitä, että opiskelija tekee kesätöitä. SAVOLAINEN: Voiko se olla myös positiivinen asia, että pänttäämisen jälkeen pääseekin töihin? Saa olla ympäristössä, missä ehkä viihtyy ja mistä on odotuksia tulevaisuuteen nähden. Näkee myös uusia ihmisiä tai ainakin saa rahaa. KL: Monella alalla opiskelujen ja valmistumisen kanssa on hirveä kiire. On pakko suoriutua niin, ettei esimerkiksi menetä oikeuttaan opintotukeen. Kun siihen lisätään vielä se, ettei ole lomaa minään selkeänä ajankohtana, on aika vaikea pärjätä ja jaksaa ylläpitää omaa suorituskykyään. MS: Millaista sitten on työkyky sellaisen loman jälkeen, kun lähes joka päivä on 30 astetta lämmintä. Jos lomalla ei saa nukuttua ja päivällä tulee kuitenkin paineita. On nihkeä ja väsynyt olo. Onko se sitten loppujen lopuksi rentouttavaa? KL: Säälle ei voi mitään. En osaa sanoa, onko ikävämpi lomasää se, että sataa koko ajan vai se, että on yli 30 astetta lämmintä. Molemmat voivat olla yhtä tukalia. Mitä mieltä sitten olet loman pituudesta? Jos on ollut pitkään virassa, voi olla jopa viiden viikon kesäloma. MS: Kesäloma voidaan pitää myös syksyllä tai talvella. KL: Osa on kesällä lomalla, joten jokuhan joutuu töissä olemaan kesälläkin. MS: Minulla oli tapana pitää kesäloma vasta syksyllä. Mielestäni se oli hyvä tapa. Oli hiljaista ja rauhallista. KL: Niin ja palvelut toimivat kun haluaa niiden äärellä olla. MS: Kyllä, se toimii niinkin päin. Se on rentouttavaa. Antaako kesällä pidetty kesäloma mahdollisuutta rentoutumiseen? Ihminen, joka saa olla töissä rauhassa, voi rentoutua paremmin kuin se, joka joutuu olemaan lomalaisten kanssa. KL: Eihän kesäloma aina rentoutakaan. Osa saattaa aikatauluttaa koko lomansa ja rientää tapahtumasta toiseen ikään kuin suorittaen lomaansa. On keskusteltu paljon suorituskeskeisyydestä. Se valitettavasti leviää lomiinkin. NIKKE NOUSUKAS …nej tack! on kääntäjä ja järjestöaktiivi. .28/881?.27,,1 ? .217725,,1 72,0,6727$59,..(,7$ WXORVWLPLHQ YlULW ?FG '9' OHY\W ODVNLPHW ? WDUUDNLUMRLWWLPHW NDOHQWHULW ?SDSHULW ? ODPLQRLQWL NRSLRLQWL P\|V YlUL ? \P
AAMUSET 6 UUTISET Mitä paikkoja risteilymatkustajille voisi Turun seudulla esitellä? Kaarinassa satanut eniten ELOKUUSSA on satanut etenkin lounais- ja länsirannikon läheisyydessä paikoin harvinaisen paljon. Eniten sadetta on kertynyt Kaarinassa (179 millimetriä) ja Somerolla (178 millimetriä). Tilastojen valossa elokuussa sataa kes- kimäärin 70–90 milliä maan etelä- ja keskiosassa ja 60–80 milliä maan pohjoisosassa. Vuosien väliset erot sademäärissä ovat suuria. Paikoin sadetta on kertynyt jo kaksinkertainen määrä koko elokuun keskiarvoon nähden. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 23. elokuuta 2014 Wikimedia Commons Seven Seas Voyager (edessä) on tuttu näky Tallinnassa. Turkuun laiva jätti tänä vuonna tulematta kalliiden väylämaksujen takia. Väki pakkautuu Etelä-Suomeen SUOMALAISET muuttavat suuriin kaupunkeihin, erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomeen. Suomen vetovoimaisimmat kunnat ovat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku ja Kuopio. Kaupunkien kasvaessa muu Suomi vähitellen autioituu. Peräti kaksi kolmasosaa kunnista ja seuduista on muuttotappiollisia. Tiedot käyvät ilmi muuttoliiketutkija Timo Aron tuoreesta analyysistä. – Suurten kaupunkiseutujen alueella asuu jo 4,8 miljoonaa ihmistä eli 90 prosenttia väestöstä. Se kertoo, kuinka kahtiajakautunut Suomi on: keskuskaupungit ja kehyskunnat keräävät uusia asukkaita, kun muu Suomi hiljalleen tyhjenee, Aro kertoo. Helsingin jälkeen suurimmat muuttovoittajat ovat Tampere (+4 744), Oulu (+3 428), Turku (+2 581) ja Kuopio (+2 123). Pahimmat muuttotappiokunnat ovat Kajaani (-1 501), Kouvola (-1 226), Raahe (-1 089), Kemi (-1 075) ja Kotka (-1 023). Vuosina 2009–13 Suomen 320 kunnasta 104 sai muuttovoittoa ja 216 muuttotappiota. Seurakuntayhtymä saa verot kasaan TURUN ja Kaarinan seurakuntayhtymä on kerännyt kirkollisveroa ja yhteisöveroa heinäkuun loppuun mennessä on lähes 20,5 miljoonaa euroa. Se on noin 485 000 euroa eli 2,4 prosenttia enemmän kuin viime vuonna heinäkuussa. Kirkollisverokertymä ylittää viime heinäkuun kertymän noin 166 000 eurolla eli 1,0 prosentilla ja yhteisöverokertymä noin 318 000 eurolla eli 10,1 prosentilla. Koko vuoden kirkollisverokertymäksi arvioidaan noin 26,4 miljoonaa euroa. Viime vuonna kirkollisverokertymä oli 26,1 miljoonaa euroa ja yhteisöverokertymä 5,1 miljoonaa euroa. On todennäköistä, että talousarvioon merkitty 30,1 miljoonan euron kokonaiskertymä saavutetaan. Risteilijät karttavat Turkua Syynä Saaristomeren moninkertaiset väylämaksut TEEMU P. PELTOLA LUKSUSRISTEILIJÄ Seven Seas Voyager oli tulossa Turkuun tänä vuonna, mutta Regent Seven Seas Cruises -varustamo peruutti satamavarauksensa kuultuaan luotsausmaksun suuruuden. – Varustamo laski säästävänsä 11 000 euroa, kun se ajaa Helsingistä Turun sijaan suoraan Maarianhaminaan. Erotuksesta noin 7 000 euroa on luotsausmaksuja ja loput polttoainesäästöä lyhyemmän matkan vuoksi, vahvistaa satamakapteeni Kari Riutta Turun Satama Oy:stä. Hän nostaa esille toisen esimerkin vuodelta 2011, jolloin risteilyalus m/s Artania kävi täällä kahdesti. Turussa edestakainen luotsaus maksoi 9 350 euroa ja Helsingissä 2 450 euroa. – Emme voi maantieteelle mitään. Helsinki ja Tallinna ovat tarjottimella lyhyen luotsausmatkan päässä mereltä, mutta Turkuun täytyy tulla neljä tuntia saariston läpi. Lisäksi Turun väylä on niin mutkainen, että yli 230-metriset alukset ovat poissa laskuista. Tiukka paikka on etenkin Pikku-Pukin ”ässämutkassa”, missä rannat tulisivat pitkillä ja leveillä laivoilla liian lähelle, Riutta sanoo. Muutamat varustamot uskovat sil- ti Turun vetovoimaan korkeammista maksuista huolimatta. Rostockia kotisatamanaan pitävä AIDA Cruises on varannut Turusta ensi kesäksi viisi käyntiä. Kari Riutan mukaan muutamia muitakin varauksia on tehty. Vaikka satama ei käynneistä juuri nettoa, jättävät turistit euroja Turkuun. Työllistävääkin vaikutusta on, sillä kiertoajeluista ja retkistä vastaa Turku Touring Oy. VALTION omistamalla Finnpilot Oy:llä on yksinoikeus luotsaukseen Suomessa. Maksut määräytyvät aluksen nettovetoisuuden ja luotsattavan matkan pituuden mukaan. Hinnoista päättää Finnpilot Oy:n johtokunta. Luotsausmaksuista on tehty eduskunnassa vuosien varrella kirjallisia kysymyksiä, tuloksetta. – Turku ja Naantali kärsivät kaikkein eniten pitkästä luotsausmatkasta. Lisäksi Turun ja Naantalin maksut ovat ylikatteellisia, eli niillä tuetaan muun Suomen hiljaisempia satamia. Reiluinta olisi, jos luotsausmaksut olisivat samat kaikille, mutta on toinen asia, kuinka tällainen poliittinen päätös saataisiin aikaan, Riutta sanoo. PIENTÄ helpotusta saattaa Turulle ja Naantalille kuitenkin olla tulossa. Kehittämispäällikkö Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitosta muistuttaa, että valtiovarainministeriön ensi vuoden talousarviossa ehdotetaan väylämaksujen puolittamista vuosiksi 2015–17. Yksikköhintoja alennetaan lastialuksia ja parhaita jääluokkia painottaen. Maksujen puolittaminen vähentäisi valtion tuloja ensi vuonna 42 miljoonaa euroa. Virtanen lisää, että muutoksella otetaan huomioon vuonna 2015 voimaantulevan rikkidirektiivin ulkomaankaupalle aiheuttamat kustannukset. Se on myös osa vuonna 2013 tehtyä työmarkkinaratkaisua. Lounais-Suomen poliisilaitokselta lähdössä 30 poliisia KARI LAINE POLIISIHALLINNOLTA vaadittavat säästöt vähentävät poliisien määrää Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella noin 30:llä tämän vuoden loppuun mennessä. Säästötalkoisiin osallistuvat kaikki Lounais-Suomen poliisiasemat, myös pääpoliisiasema. Vakanssien määrä vähenee koko maassa noin 400:lla. Vähennykset ovat niin suuria, että sekä Poliisijärjestöjen liiton että poliisijohdon mielestä poliitikkojen pitäisi jo lähiaikoina määritellä poliisin ydintehtävät uudelleen. Nykyisiä tehtäviä ei kyetä enää hoitamaan. Poliisijärjestöjen liiton hallituksen jäsen, rikosylikonstaapeli Kimmo Laajavuori arvioi, että tehtävistä voisi karsia päihtyneiden kuljetukset ja säilytyksen, erilaiset turvaamistoimet ja vankikuljetukset. Byrokratiaa voitaisiin vähentää, jos kenttäpoliisit eivät joutuisi käyttämään aikaa kanteluihin vastaamiseen. Lounais-Suomen poliisilaitoksen vähennykset toteutetaan lopettamalla määräaikaisuuksia. Yli kymmenen poliisin työt loppuvat, kun TE-keskuksen työllistämistuet päättyvät. Laajavuori on pahoillaan siitä, että suuri osa irtisanottavista on nuoria, juuri valmistuneita poliiseja. Poliisien työttömyys noussee rajusti Suomessa. Tällä hetkellä työttömänä on noin sata. Nuorten poliisien työllistymistä haittaa edellisvuonna toteutettu poliisien eläkeiän nosto. Se vähentää työvoiman kiertoa. Laajavuori arvioi, että niukkenevat resurssit pidentävät rikosten tutkintaaikoja. Hälytystehtäviä joudutaan asettamaan tärkeysjärjestykseen. Poliisipartioiden määrä pysynee ennallaan. Tulevaisuus huolestuttaa myös Turun poliisipäällikköä Tapio Huttusta. – Tähän mennessä kaikki kiireelliset tehtävät on hoidettu, mutta ensi vuosi huolestuttaa. Saman porukan pitää tehdä entistä enemmän töitä. 2'4*'5700706#+ /WMUWV CWVQQP LC JCNNKNNG MCVUQOCCP MWKPMC VUGMMKVWMMC NGRCVVCC #NNG XWQVKCCV PCWVVKXCV MKGMMQXKKJVGGUVÀ P[V KNOCKUGMUK %*. 2'.+ 625 2#4&7$+%' *- #4''0#..# 57 -.1 .KRWV 625 VQKOKUVQUVC LC .KRRWRCNXGNWUVC CNM a r -CWUKMQTVKV CNM a r /CVUKDWUUK MNQ CNMCGP r *% 625 (+
AAMUSET 8 KAUPUNKI Killin markkinahumua Raisiossa RAISION kaupunki viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhlia, mutta Raisio-päiviä vietetään jo 41. kerran. Raisio-päivien päätapahtuma on Killin markkinat. Ne järjestetään Raision keskustassa 30. elokuuta klo 9–16. Valtuustoryhmien välinen Killin kiven heitto -kisa mitellään kello 10 ja Lauluveijari-lastenlaulukilpailu käydään kello 12–13. Markkinoilla on yli 40 raisiolaista yhdistystä esittelemässä toimintaansa. Metrilaku vai missikisat? Mikä vetää markkinoille vuosi vuodelta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Arto Takala Lauantai 23. elokuuta 2014 KADUN TYYLI NOSTALGINEN TURKU Oona Karhunen Pekka Vennamo (vas.) jännitti kuntavaalien tuloksia Turussa lokakuussa 1980. Vierellä SMP:n puoluetoveri Urpo Leppänen. Keskustaa edustivat muiden muassa Paavo Väyrynen (kesk.) ja Seppo Kääriäinen (oik.). Anniina Ylitalo, Yliopistonkatu. Tavallista ja rentoa –TYYLINI on aika tavallinen ja rento. En käytä paljon värejä yhdessä, vaan voin esimerkiksi yhdistää mustaa tai valkoista jonkin värikkään vaatteen kanssa. Käytän enemmän housuja ja shortseja mutta tykkään käyttää myös mekkoja. Mekko on paljon rennompi päällä kuin sortsit, kertoo Anniina Ylitalo. Vaatteita Ylitalo ostaa muun muassa BIkBokista. – Kun on rahaa, niin heräteostoksia tulee kyllä tehtyä paljon. Vaatemäärä pysyy kuitenkin koko ajan aika samana. Heitän vanhoja pois, kun uusia tulee tilalle, joten niitä ei kerry ihan jäätävän paljon. Kesäisin Ylitalo pitää viileistä materiaaleista. – Myös pehmeät materiaalit ovat kivoja. En tykkää kankaista, jotka menevät helposti ryppyyn. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Vaalipiirin perässä Turkuun Pekka Vennamo teki SMP:stä salonkikelpoisen 1980-luvun alussa HEIKKI MÖTTÖNEN SUOMEN Maaseudun Puolue oli Veikko Vennamon luomus. Hän riitautui Maalaisliiton riveissä ja perusti Suomen Pientalonpoikien Puolueen vuonna 1959. Vuonna 1966 puolueen nimi vaihtui SMP:ksi ja se rymisteli vuoden 1970 eduskuntavaaleissa populistisella politiikallaan peräti 18 kansanedustajan voimin parlamenttiin. 1970-luvun aikana SMP kuihtui väliaikaisesti sisäisiin ristiriitoihinsa. Vuoden 1979 eduskuntavaaleissa se kuitenkin taas nosti päätään ja sai seitsemän kansanedustajaa. Joukossa oli Veikon Pekka-poika, joka ponnisti eduskuntaan Turun eteläisestä vaalipiiristä. Samana vuonna Pekka Vennamo nousi SMP:n puheenjohtajaksi ja muutti myös oman vaalipiirinsä keskukseen, Turkuun. Pekka Vennamon perhe muutti Turun Varissuolle täysin ummikkona. Vennamoiden karjalaislähtöisellä suvulla ei ollut oikeastaan mitään kontakteja Turkuun. Vennamo oli kuitenkin Turussa heti kuin kala vedessä. Perhe lisääntyi vielä kolmannella tyttärellä ja vuoden 1983 eduskuntavaaleissa SMP lohkaisi Pekka Vennamon johdolla hurjan vaalivoiton. NUOREMPI Vennamo onnistui tekemään puolueesta vihdoin myös salonkikelpoisen. Pekasta leivottiin Kalevi Sorsan 4. hallituksen toinen valtiovarainministeri. Myös työvoimaministeriö siirtyi SMP:n haltuun, kun Urpo Leppänen astui puikkoihin. SMP ei lähtenyt hallituksen mukaan millään matalalla profiililla, vaan se lupasi poistaa työttömyyden parissa kuukaudessa. Poliittiset realiteetit tulivat kuitenkin aika nopeasti vastaan. SMP alkoi osoittaa jälleen uusia repeämisen merkkejä, kun ministeri Vennamo ja eduskuntaryhmää vetänyt Veikko Vennamo ottivat puolue- ja perhepiirissä rajusti yhteen. Tilanne raukesi, kun Veikko Vennamo jätti eduskuntaryhmän puheenjohtajuuden 1986. SMP hävisi vuoden 1987 vaalit odotetusti, mutta Pekka Vennamo keräsi jälleen ison äänipotin Turun alueelta. SMP meni tappiosta huolimatta Harri Holkerin hallitukseen mukaan ja Pekka sai liikenneministerin pestin. VENNAMO jätti yllättäen pian kokonaan politiikan ja siirtyi Posti- ja telelaitoksen pääjohtajaksi syksyllä 1989. Kun virastosta tuli liikelaitos, siirtyi Vennamo sen toimitusjohtajaksi ja jatkoi siinä vuoteen 1999 asti. Vennamo oli myös Turun kaupunginvaltuuston jäsen 1981–92. Vennamoiden perhe asui koko Turun kauden loppuajan Suikkilassa, kunnes vuonna 1999 palasi pääkaupunkiseudulle lopullisesti. Pekka Vennamo viettää 70-vuotispäiviään kuluvan vuoden marraskuussa. TÄYSOSUMA Vaikeasti hahmotettava OONA KARHUNEN Kimmo Jaramo Kie rrätystaidetta, jos mitä. Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. AURANSILTA on vuosina 1906–07 Carl Armfeltin piirustusten mukaan rakennettu jugend-tyylinen graniitti- ja valurautasilta. Se on asemakaavan määräyksellä suojeltu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaana siltana. Sillassa on kaikki jugend-tyylin piirteet eli kivikaiteiden muotoilu, rautakaiteiden kuvio ja listojen rytmi sekä lyhtypylväiden muoto. Ympäristö on muuttunut ja kaikki liikenteen ohjaukseen tarvittavat merkit peittävät sillan maatukien tai päätyjen muotoilun näkymistä. Nykyaikainen katutila on muutenkin niin täynnä merkkejä ja maalauksia, että vanhaa katua on vaikea hahmottaa. Vanhoissa valokuvissa näkyy, kuinka silta istuu siihen katumaisemaan, johon se tehtiin. Nykyinen katusuunnittelu edellyttää loivempia kaltevuuksia ja sillan päädyssä kaarevat ”rampit” rampit rantakaduilla näyttävät MEIDÄN MAILLA nykyaikana kovin jyrkiltä. Kivikaide näyttää myös osin siirtyneen linjasta, ja linja ikään kuin putoaa. Sillan alikulkujen portit on aikoinaan suljettu muun muassa virtsaamisongelman sekä turvallisuuden takia. Turvavaatimukset ovat vuosien saatossa edelleen tiukentuneet ja esimerkiksi putoamisvaara veteen on liian suuri ilman erityisrakenteita. Porttien avaamista on toivottu, mutta portit pysyvät suljettuina tulevatkin vuodet. Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.
9 AAMUSET Lauantai 23. elokuuta 2014 7HUYHWXORD \PSlUL YXRGHQ DUNLVLQ OD VX ''' % " "
$ z % # z & $)
AAMUSET 10 URHEILU Tulivatko oikeat sudet joukkueeseen? Putosiko joku olennainen? Palaako Vuorisalo pistekantaan? TURUN SM-ralli ajetaan elokuun viimeisenä viikonloppuna. Kilpailun lähtö tapahtuu perjantaina 29. elokuuta kello 19.45 Turun Kauppatorilta. Turun alueen kuskeista mielenkiintoa tarjoaa muun muassa Sa- muli Vuorisalon (kuvassa) ajo. SM3-sarjassa yhteispisteissä issä neljäntenä oleva Vuorisalo salo yrittää palata pistekantaan n kahden epäonnisen rallin jälkeen. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 23. elokuuta 2014 Kultaa huuhtomaan ÅBORAAKKELI Järjen voitto UUDEN uljaan jääkiekon mestarien liigan ympärille ehti jo kerääntyä tummia pilviä, kun Suomen pelaajayhdistyksen ja SM-liigan välinen yleissopimus ei sisältänyt CHL-otteluita. Kiekkokansan ja CHL:n onneksi yleissopimukseen saatiin kirjattua CHL-liite pari päivää ennen CHL:n ensimmäisiä otteluita. CHL-liite on kaikkien etu, sillä kun CHL:ää yritetään kovalla tohinalla lobata kiinnostavaksi yleiseurooppalaiseksi sarjaksi, työehdoista kinastelu tappaa nopeasti isommankin buumin. Eikä CHL:n ympärillä vielä pyöri kuin alustava kiinnostus. Nyt kun pykälät ovat kunnossa CHL:n täytyy vielä lunastaa paikka kiekkoa seuraavien sydämissä. Se vaatii hyviä ja tasaisia otteluita ja markkinointimiehiltä kekseliäisyyttä, miten tuntemattomiin vastustajiin saadaan luotua tunneside. ILKKA LAPPI Titans aikoo pitää lacrossevaltikan pitkään Turussa Ilkka Lappi Turku Titansin hyökkäys on ollut myrkkyä muille seuroille. Punapaitojen tehoista on kärsinyt muun muassa Littoisten Työväen Urheilijoiden joukkue. Ennen finaaliviikonloppua tehdään pientä hienosäätöä ja päätetään, millä kuvioilla Lahdessa mennään, Jokela kertoo. Titansin kauden odotetuin haaste koittaa kuitenkin vasta viikko final four -turnauksen jälkeen. Titans matkustaa syyskuun puolivälissä Belgiaan seurajoukkueiden EMturnaukseen. Euroopan kovimpien joukostakin voittoa haetaan, mutta mitalikin olisi kova saavutus. – Englannista tulevat kaksi joukkuetta, Irlannin mestari, Saksan mestari ja Ruotsin mestari ovat varmaan kovimmat vastustajat. Siellä ei varmasti tule yhtään helppoa peliä eteen, Jokela povaa. sillä myös Titansin juniorityö tuottaa tulosta. Juhannuksena Titansin alle 16-vuotiaat voittivat ikäluokan Euroopan kovimmat joukkueet Berlinin turnauksessa. – Chiefsin pelaajat ovat jo ikääntymässä, eikä heiltä ole tullut niin paljon nuoria tilalle. Meillä on käytännössä kaikki edustusjoukkueen pelaajat nuoria ja junioreista on tulossa kovia pelimiehiä, Jokela sanoo. VAIKKA Titansin kausi on sujunut erinomaisesti ja Jokelan omakin kausi on onnistunut, aivan ongelmitta hyökkääjä ei loppukauteen pääse. Leikkauspöytä odottaa Jokelaa heti Belgian reissun jälkeen. – Olkapää on leikkauskunnossa. Se on vanha vamma. Toivottavasti sen kanssa pystyy kauden loppuun kuitenkin pelaamaan, Jokela miettii. ILKKA LAPPI VIIME kauden päätteeksi monen vuoden jahtaamisen jälkeen Turku Titansin tavoite täyttyi ja seura juhli lacrossen miesten Suomen mestaruutta. Tällä kaudella Titans on jatkanut dominointia kotimaan kentillä. Alkukesästä Titans juhli kaukalossa pelattavan box lacrossen SM-kultaa, eikä tahti ole hiipunut isollakaan kentällä. Runkosarjan kääntyessä loppupuolelle Titans johtaa ylempää loppusarjaa tappiotta. – Hyvät otteet eivät oikeastaan ole yllätys. Tiesimme, että jos pystymme pelaamaan omalla tasollamme, olemme vaikeasti voitettavissa. Se on oikeastaan yllättänyt, että viime vuosina kärjessä olleet joukkueet ovat olleet aiempaa heikompia, pohtii Titansin hyökkäyksen tehopakkaus Roope Jokela. Perinteisistä menestyjistä juuri Helsinki Chiefs on ollut yllättävän vaisu. Molemmat Titansin ja Chiefsin tämän kauden pelit ovat päättyneet turkulaisjuhliin. Kaikki mahdollisuudet pitkään turkulaiseen valtakauteen ovat olemassa, YLEMMÄN loppusarjan jälkeen Titansin ohjelmassa on syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Lahdessa pelattava final four -turnaus. Titansin keskittyminen lopuissa ylemmän loppusarjan peleissä onkin jo finaaliturnauksessa. – Olemme viime peleissä kokeilleet varsinkin puolustuksessa vähän erilaisia juttuja. Peli alkaa olla kaiken kaikkiaan aika hyvässä kuosissa.
AAMUSET 12 KOTIKÄYNTI Lauantai 23. elokuuta 2014 Parsakaali siivoaa kehon saasteet ILMANSAASTEIDEN pienhiukkaset ovat terveydelle pahasta. Vaikea on niiltä yksilön suojautua. Cancer Prevention Research -lehden tutkimus osoittaa parsakaalin siivoavan elimistöstä hiukkasten myrkkyjä. Parsakaalista tehtyä mehua juotettiin Kiinan saastealueen koehenkilöille 12 viikon ajan. Kokeen alusta lähtien parsakaaliryhmän todettiin poistavan myrkkyjä, muun muassa bentseeniä, 60 prosenttia enemmän kuin verrokkien. Parsakaalin sulforafaanin tiedetään ehkäisevän syöpää. Sitä, mitä kautta tämä ihmeaine vaikuttaa, ei ole saatu selville. Parsakaalin maine varsinaisena terveysvihanneksena näyttää siis yhä vain kasvavan. Meillä rantasaunan lämmitys tuottaa paljon pienhiukkasia. Lämmittäjä voisi pistellä pinoihin parsakaalia perinteisen vilperinteise jatuotteen jatuot sija sijasta.
Mato ihon alla ETELÄ-AMERIKASSA vierailevien turistien tavallisimpia tauteja ovat ihon alla vaeltava larva migrans -mato, ripulitaudit ja denguekuume. Jalkojen ihon alla vaeltava mato ei välttämättä tarvitse lääkitystä ja ripulitkin pitää yleensä vain kärsiä lääkärissäkäynnin jälkeen. Dengue on kuumetauti voimakkaine lihas- ja luukipuineen, eikä siihen ole lääkettä. Vain hyttysen pistoilta suojautuminen estää sen. Matkustatko kaukomailla? Pelottavatko tarttuvat taudit? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Uimaan ilman tikkejä Uima-altaissa infektioiden vaara on suurin IRLANTILAISET lääkärit kävivät läpi uimisen vaikutuksia ommeltuihin haavoihin käsittelevät tutkimukset. Laadukkaita tutkimuksia ei löytynyt lainkaan. Siksi he käsittelevät aihetta British Medical Journalin ”epävarmojen asioiden sivulla”, jolla annetut ohjeet perustuvat epäsuoriin päätelmiin ja terveeseen järkeen. Haavojen infektoituminen on merkittävin uimiseen liittyvä riski. Varsinaista haavan paranemista lyhyen vesikontaktin ei ajatella häiritsevän. Infektion kehittymiseen vaikuttavat haavan ominaisuudet, uimaveden laatu ja uimarin muut sairaudet. Haavan umpeutumisen alkuvaihetta kutsutaan epitelisoitumiseksi ja sen eteneminen vaikuttaa ratkaisevasti arven kestävyyteen. Jos haavan reunat ovat tiiviisti toisiaan vasten, epitelisoituminen tapahtuu muutamassa päivässä ja arpi kestää lyhyitä huuhteluita. Tikit poistetaan yleensä 7–10 päivän kuluttua ompelemisesta, minkä jälkeen arpi kestää vettä ja mikrobeja. Mitä avoimemmaksi haava ompelun jälkeen jää, sitä kauemmin sen paraneminen kestää. Reunoiltaan punoittavan tai muuten Matti Arvilommi oireilevan haavan kanssa uimaan ei pidä mennä. ENITEN ihoinfektioita on raportoitu uima-allasvesien mikrobien aiheuttamina. Hyvin hoidetussa uima-altaassa mikrobit eivät viihdy ja uiminen on turvallista. Kova kuormitus ja hoidon laiminlyönti voivat nopeasti tehdä uima- ja porealtaista varsinaisia bakteeripesiä. Stafylokokit voivat infektoida ommellun haavan ja aiheuttaa muuten vaurioituneessa ihossa märkärupea. Pseudomonas taas hakeutuu erityisesti korvakäytävän ihoon. Luonnon vesien mikrobit aiheuttavat harvoin ihoinfektioita, eikä niiden aiheuttamia infektioita ommelluissa haavoissa ole raportoitu ainuttakaan. Vesijohtovesi on laajoissa tutkimuksissa todettu ihon kannalta varsin turvalliseksi. Kemiallisesti asianmukaisesti käsitellyssä vedessä ja hyvässä kaivovedessä ei ihoinfektioiden aiheuttajia ole. Kraanavesi onkin osoittautunut likaisten haavojen huuhtelussa yhtä turvalliseksi kuin steriilit liuokset. TERVE iho suojaa infektioilta tehokkaasti. Ihottumat, erilaiset naarmut
! # # # !
s
s
s
s
s
s
! Pienen haavan kanssa voi uida, kunhan haava ei punoita. ja haavat mahdollistavat mikrobien pääsyn ihon kautta elimistöön. Vaikka riski on pieni, uiminen kannattaa aloittaa vasta kun iho on kunnossa. Puolustuskyvyltään esimerkiksi sokeritaudin tai syöpähoitojen vuoksi heikentyneet saavat muita herkemmin myös uimavesien mikrobien aiheuttamia infektioita. Vaikka asiasta ei suoranaista tutkimuksellista näyttöä olekaan, kirjoittajat suosittelevat uimisesta pidättäytymistä ompeleiden poistoon asti. Saunomista artikkelissa ei käsitellä lainkaan, mutta eiköhän senkin suhteen päde sama aikaraja – ja tietysti terveen järjen käyttö. Lähde: British Medical Journal MATTI VILJANEN LT, PROFESSORI EMER. KLUBI TARJOUS 30.8.2014 saakka.
AAMUSET 14 KOULUT & KURSSIT Android-Wilmasta tuli Wilu KOULUISSA käytettyä Wilma-viestintäjärjestelmää voi käyttää nyt kätevämmin myös Android-laitteissa. Wiluksi nimetyn appsin kehittäjä on 17-vuotias jyväskyläläinen Ilari Juusela, joka koodasi sovelluksen kesäprojektinaan. Wilulla ei ole mitään tekemistä Wilma-ohjelmiston tekijän StarSoftin kanssa. Wilu on ladattavissa ilmaiseksi Google Play -kaupasta, josta se löytyy hakusanalla. Toisen tutkinnon opintotuki aiotaan poistaa. Hyvä vai huono? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 23. elokuuta 2014 Tervetuloa opiskelijat UUSILLE opiskelijoille suunnatut Ready, Study, Go Turku! -opiskelijamessut järjestetään torstaina 28. elokuuta Turun kauppakorkeakoululla. Messuilla esitellään Turun kaupunkia palveluineen. Myös erilaiset harrastusmahdollisuudet ja opiskelijajärjestöjen toiminta ovat vahvasti esillä, ja messujen aikana ohjelmalava täyttyy erilaisten harrastusjärjestöjen toiminnan esittelystä. Ohjelmalavalla on myös mahdollisuus tutustua Turun korkeakoulujen speksi-opiskelijateatteriesityksiin. Ilmainen Ready, Study, Ride -kiertoajelu tutustuttaa paikkakunnalle muuttavat heidän uuteen kotikaupunkiinsa. Noin tunnin mittaisen kiertoajelun aikana ehditään Tuomiokirkon, Turun linnan ja Kaupunginkirjaston lisäksi nähdä myös eri oppilaitosten kampukset sekä opiskelijoille tärkeiden palveluiden, kuten KELAn, sijainti. Molempien kotimaisten lisäksi kiertoajelun opastus järjestetään vaihto-opiskelijoita silmälläpitäen myös englanniksi. Vain osaaminen ontuu Opettajat innokkaita lisäämään sähköisten oppimateriaalien käyttöä TEEMU P. PELTOLA KAARINA jakoi ensimmäisenä kuntana Suomessa syyslukukauden aluksi kaikille yläkoululaisille iPadtablettitietokoneet. Opettajakuntaa on parjattu teknisesti jälkeenjääneeksi, mutta Sanoma Pron teettämä tuore tutkimus ei puolla väitettä. Tutkimuksen mukaan 93 prosenttia peruskoulun ja lukion opettajista uskoo sähköisten oppimateriaalien monipuolistavan opetusta. 43 prosenttia opettajista on vieläpä sitä mieltä, että tietoteknisiä laitteita ja sähköisiä sisältöjä hyödynnetään koulujen opetuksessa liian vähän. Noin puolella opettajista ei mielestään ole riittäviä valmiuksia lähivuosien uuteen tietoteknisiä taitoja painottavaan opetussuunnitelmaan tai sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Erityisesti alle 35-vuotiaat opettajat haluaisivat lisätä sähköisten sisältöjen käyttöä. Tällä hetkellä sähköisiä oppimateriaaleja käyttää jo 97 prosenttia kouluista. Pääpaino on yhä painetuissa oppimateriaaleissa. Tablette- Riitta Salmi ja käytetään hieman yli puolessa (52 %) suomalaiskouluista ja älypuhelimia joka kolmannessa (33 %) koulussa. Tietokoneita käytetään jo käytännössä kaikissa (98 %) kouluissa. VUODESTA 2016 alkaen uudistuva opetussuunnitelma määrää tietotekniset taidot osaksi peruskoulujen ja lukioiden opetussisältöjä. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset tulevat asteittain käyttöön vuoteen 2019 mennessä. Vain 44 prosenttia opettajista kokee omaavansa hyvät valmiudet uuden opetussuunnitelman tietoteknisiin vaatimuksiin. 39 prosenttia vastaajista on mielestään hyvin valmistautunut sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Opettajista moni sanoo kaipaavansa tukea muutoksiin valmistautumisessa. Tutkimukseen vastasi 1 973 peruskoulun ja lukion opettajaa ja 146 rehtoria ympäri Suomen. Tutkimuksen toteutti Sanoma Pron toimeksiannosta tutkimustoimisto Kuulas huhti–toukokuussa 2014. Tietokoneita on ollut peruskouluissa jo 1980-luvulta lähtien. Silti moni opettaja kokee taitonsa puutteellisiksi. Kuva Kupittaan lukiosta vuodelta 1997. KOLMEN SORTIN OPETTAJIA 38 % INNOKKAAT. Haluaisivat hyödyntää digitaalisuuden mahdollisuuksia vielä enemmän, eivätkä koe teknisiä ongelmia rasitteeksi. Alakoulun opettajat hieman korostuneena tässä ryhmässä. 48 % ARKAILIJAT. Suhtautuvat kiinnostuneesti, mutta ovat epävarmoja omis- ta valmiuksistaan ja digisisältöjen vaikutuksista oppimiseen. 14 % JARRUTTAJAT. Omat tietotekniset valmiudet muita huonommat, eivät ole kiinnostuneita ja uskovat sähköisten sisältöjen jopa häiritsevän oppimista. Lukion opettajia joukossa hieman enemmän. 7(59(<'(1 (',67b0,1(1 ? .8172 -$ 7(59(<6/,,.817$ ? -22*$ -$ 7$166, ? .,5-2,77$0,1(1 -$ /829$ ,/0$,68 ? 7,(72 -$ 9,(67,17b7(.12/2*,$ ? ',*,9$/2.89$86 -$ .89$1.b6,77(/< ? .,(/(7 -$ .8/77885, ? <+7(,6.817$ -$ +,6725,$ ? 7827(08272,/8 -$ .89$7$,'( 0$.83$/2-$ 6<.6<1 .8566(,67$ 7HUYH\GHQ HGLVWlPLQHQ MD OLLNXQWD ? 0LQGIXOQHVV ? 1/3 1HXUR /LQJXLVWLF 3URJUDPPLQJ
18 Koulut&kurssit Lauantai 23. elokuuta 2014 AAMUSET Trendejä edellä Sisustussuunnittelukurssilainen ei saa unohtaa asiakaspalvelun tärkeyttä Oona Karhunen OONA KARHUNEN TURKULAINEN Valentina Jäspi kävi Sisustusakatemian järjestämän sisustussuunnittelukurssin muutama vuosi sitten. Muun muassa valokuvausta ja graafista suunnittelua miettinyt Jäspi päätyi sisustuskurssille kokeilumielessä. – En ollut täysin varma onko minusta alalle. Olin sisustanut kyllä omassa kodissani, mutta ala oli silti vähän kysymysmerkki. Kouluun pääseminenkään ei ole alalla helppoa. Siihen tarvitsee jotain pohjaa. Alalla saa käyttää samoja elementtejä kuin muissakin miettimissäni vaihtoehdoissa, mutta kuitenkin hyvin asiakaslähtöisesti, Jäspi sanoo. Sisustusakatemian sisustussuunnittelukurssi kestää Turussa seitsemän kuukautta. – Opit ovat kurssilla samoja, joita pidempiaikaisetkin oppilaitokset tarjoavat. Kurssilla asiat ovat vain tiivistetyssä muodossa. Kurssista saa niin paljon irti kuin itse vain jaksaa panostaa, sanoo Turun koulutusvastaava Krista Dorn-Lamminen. – Kurssin aikana piti ottaa itse paljon selvää. Alan trendit muuttuvat ja koko ajan pitäisi olla niiden edellä. Kurssi oli hyvä pohja, jolta lähteä kerryttämään tietoa. Paljon on tosin vielä opittavaa, Jäspi sanoo. KURSSILLA opituista asioista onkin ollut Jäspille hyötyä etenkin myöhemmissä opinnoissa. Loimaan ammatti- ja aikuisopistossa sisustusalan artesaaniksi opiskeleva Jäspi on hyötynyt muun muassa Googlen 3Dsuunnittelusta. – Olen saanut lisäpisteitä siitä, että osaan suunnitella sekä käsin että koneella. Sitä myös luottaa itseensä enemmän, kun osasi jo valmiiksi käyttää mittaviivainta ja piirtää pohjakuvia, Jäspi sanoo. Kurssista on ollut hyötyä myös Jäspin arjessa. – Asuntoamme remontoidessa tiesin kaikennäköistä, mitä pitää ottaa huomioon. Siitä, että on jo vähän taustaa sisustukseen ja väreihin liittyen, olen hyötynyt nykyisessä työpaikassani maaliosastolla, Jäspi kertoo. Dorn-Lamminen kertoo, että moni kurssilainen onkin hakeutunut alan yrityksiin töihin jo kurssin aikana. – Kalusteliikkeet sekä keittiöliikkeet näkevät sisustuskurssimme hyvänä pohjana asiakaspalveluun. Monet myös jatkavat kurssin innoittamana opiskelemaan lisää. Taustoista riippuen jotkut perustavat oman yrityksen ja työllistyvät siinä. Kurssillamme on myös paljon oppilaita, jotka opiskelevat sisustamista omaksi ilokseen, Dorn-Lamminen sanoo. Valentina Jäspi on käyttänyt sisustuskurssilla oppimiaan asioita hyödyksi muun muassa kotia remontoidessa. Suunnitelmissa hänellä on kouluttautua sisutusarkkitehdiksi. SISUSTUSARKKITEHDIN uraa suunnittelevan Jäspin mielestä kurssi oli mukavalla tavalla haasteellinen. – Olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota myös materiaaleihin ja värisävyihin. On mahtavaa, että tietää paljon, mutta toisaalta alkaa joskus ylianalysoimaan. Silloin täytyy muistaa, että se on kuitenkin vain sisustamista, Jäspi arvioi. 88'(//( 85$//(" /LVlWLHGRW MD OLVll NRXOXWXNVLD ZZZ WXUXQDNN À NRXOXWXNVHW $872$/$ .21( -$ 0(7$//,7(.1,,..$ /,,.(72,0,17$ <5,77b-<<6 -$ 9,(67,17b $XWRDODQ SW DXWRVlKN|PHNDDQLNNR ? ² ? W\|YRLPDNRXOXWXV PDNVXWRQ ,VlQQ|LQQLQ DW ? MDWNXYD KDNX ? RSSLVRSLPXV ½ +LWVDDMDQ DW +LWVDDMDPHVWDULQ HDW ? ² ? LOWDNRXOXWXV ½ -RKWDPLVHQ HULNRLVDPPDWWLWXWNLQWR -(7 ? ² ? RSSLVRSLPXV ½ .DQVDLQYlOLQHQ KLWVDXVQHXYRMD ,:6
? ² ? ½ VLV DOY
0DUNNLQRLQWLYLHVWLQQlQ DW ? ² ? ½ 7HNQLLNDQ HDW W\|QMRKWDMD ? MDWNXYD KDNX ? PRQLPXRWRNRXOXWXV [ ½ 0\\QQLQ DW ? ² y ½ +<9,192,17,$/$ 7DNVLOLLNHQQH\ULWWlMl ? ² y ½ VLV DOY
WRGLVWXNVHW 6lKN|YHUNNRDVHQWDMDQ NRXOXWXV ? ² ? W\|YRLPDNRXOXWXV PDNVXWRQ ? LQIRWLODLVXXV NOR $UWXNDLVLVVD -DONRMHQKRLGRQ DW ? ² ? SlLYlNRXOXWXV [ ½ ? ² ? PRQLPXRWR LOWDNRXOXWXV [ ½ ? MDWNXYD KDNX y RSSLVRSLPXV ½ 7DORXVKDOOLQQRQ DW ? ² y ½ 7859$//,6886$/$ <ULWWlMlQ DW ? ² ?RSSLVRSLPXV ½ ?LQIR NOR .RXOXQNl\QQLQ MD DS MD LS WRLPLQQDQ RKMDXNVHQ DW ? MDWNXYD KDNX y RSSLVRSLPXV ½ 38+',6786 -$ .27,7<g3$/9(/8$/$7 3HUKHSlLYlKRLWDMDQ DW ? MDWNXYD KDNX ? RSSLVRSLPXV ½ /DLWRVKXROWDMDQ DW VDLUDDODKXROWDMD ? ² ? W\|YRLPDNRXOXWXV PDNVXWRQ 6RVLDDOL MD WHUYH\VDODQ SW OlKLKRLWDMD ? ² ? W\|YRLPDNRXOXWXV PDNVXWRQ 6LLYRXVWHNQLNRQ HDW ? MDWNXYD KDNX ? YHUNNR RSLVNHOX ½ WDL RSSLVRSLPXV ½ 6RVLDDOL MD WHUYH\VDODQ SW OlKLKRLWDMD ? MDWNXYD KDNX ? RSSLVRSLPXV ½ 6LLYRXVW\|QRKMDDMDQ HDW ? MDWNXYD KDNX ? YHUNNR RSLVNHOX ½ WDL RSSLVRSLPXV ½ 9DQKXVW\|Q HDW ? ² ? PRQLPXRWRNRXOXWXV ½ 5$.(1186 -$ 7$/27(.1,,..$ 0$7.$,/8 .DQDYDRVLHQ YDOPLVWXV OHYLW\VRSSL
/LVlWLHWRMD DQWDD 6DWX 5LVWL SXK WDL VDWX ULVWL#D[[HOO À
" " "
"
/LVlWLHWRMD ZZZ D[[HOO À SDUJDV ! !
!! !
Jumppaa edullisesti kaikenikäisille! • vauvat • perheet • lapset ja nuoret • liikunnalliset syntymäpäivät • hyvän olon jumpat • painonhallinta • Eloa Elleihin • LesMills tunnit • kilpa- ja valmennusryhmät: - joukkuevoimistelu - kilpa- aerobic www.voli.?
Lisätiedot: harrastetoiminta 040 4862778 Annu Elo joukkuevoimistelu 040 5813588 Sari Mustajärvi kilpa-aerobic 050 5771749 Iida Rantanen
20 Koulut&kurssit Lauantai 23. elokuuta 2014 AAMUSET Ilkka Lappi Haliskylässä remontoidaan vanhoista soluista yksiöitä. Samalla talojen julkisivu kokee kasvojenkohotuksen. koska ne ovat jo peruskorjausiässä. Samantapaisia remontteja tehdään myös muualla Suomessa, toteaa remontista vastaavan Consti Yhtiöiden toimitusjohtaja Marko Holopainen. Yksiöiksi muuttamisen yhteydessä Haliskylän talot voidaan remontoida vastaamana nykyajan taloteknisiä haasteita. Jatkossa Haliskylän talot lämpiävät maalämmöllä. Lisäksi kaukolämmön paluuvedellä lämmitetään maalämpökaivoja, joka pienentää lämmityskuluja talvella. Pois kimppakämpästä Opiskelijat kaipaavat yksin asumista solujen sijaan ILKKA LAPPI SAMAAN aikaan kun vanhusten parissa kimppa-asuminen puhututtaa potentiaalisena vaihtoehtona asuinmenojen karsimiselle ja yksinäisyyden ehkäisyyn, on trendi nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa jokseenkin päinvastainen. Yhä useampi opiskelija haikailee kimppakämppien sijaan yksinasumisesta. Turun Ylioppilaskyläsäätiö on aloittanut vanhojen soluasuntojen muuttamisen yksiöiksi. Tällä hetkellä remontti on käynnissä Halisissa. Samalla Haliskylän talojen julkisivuja kunnostetaan. Kaikkiaan urakkaan kuluu 11 miljoonaa euroa. Loppukesästä 2016 valmistuvassa remontissa Haliskylän 14 kerrostaloon syntyy satoja yksiöitä. – Kimppakämpät eivät enää kiinnosta opiskelijoita yhtä paljon kuin aiemmin. Yksiöt ovat tällä hetkellä opiskelija-asumisessa selkeä trendi. Muutoksilla pyritään vastaamaa tämänhetkiseen kysyntään, toteaa TYS:n kiinteistöjohtaja Ismo Aaltonen. Yksiselitteistä syytä yksinasumisen suosion kasvulle hän ei osaa sanoa. – Tuntuu siltä, että yksityisyyttä ja omaa rauhaa arvostetaan. Toisaalta on edelleen myös opiskelijoita, jotka etsivät nimenomaan soluasuntoja
#" " !
,8 ! "5$, $ " 6
" !!
2 $6
2 ,$"" 2* 8 ! " $2 2
" / "5$,2
- $ $$"255 8 2 "- ,2
*
-52$"* 8-8 - "5 5,! (9 .3 &39) 2
,- $-2 " (9 .3 &3&)* $$$ esimerkiksi pienempien asumismenojen tai seuran vuoksi, Aaltonen toteaa. ”Yksityisyyttä ja omaa rauhaa arvostetaan.” HALISKYLÄN remontin yhteydessä vanhat muovimatot korvataan laminaatilla. Lisäksi kunnostetaan talojen julkisivuja. Yksiöihin rakennetaan muun muassa lasitetut parvekkeet. – Parvekkeilla yksiöihin saadaan avaruutta ja tilan tuntua. Lisäksi valonmäärä lisääntyy, Aaltonen kertoo. Vaikka Haliskylä rakennettiin vasta 1980–90-lukujen taitteessa, aikanaan nopeasti rakennetut talot vaativat peruskorjausta. – Remontti on hyvä tapa uudistaa 1980-luvulla rakennetut talot perusteellisesti, AALTONEN uskoo, että vanhoja soluasuntoja muutetaan myös jatkossa yksiöiksi. TYS on tehnyt alustavia suunnitelmia muutoksista muun muassa Auringonnousun ja Päivänpaisteen kohteisiin, vaikka korjausten tarkasta aikataulusta ei vielä olekaan tietoa. – Vielä ei tiedetä, mikä on seuraava kohde. Vaikka soluja muutetaan yksiöiksi, missään tapauksessa soluista ei ole kokonaan tarkoitus luopua, Aaltonen korostaa.
21 Koulut&kurssit AAMUSET Lauantai 23. elokuuta 2014
%% %)
'
$ $ &$& !
r &OTJIPJUBKBLPVMVUVT r ,POFUFLOJJLBO LPVMVUVT r ,ÅUJMÕLPVMVUVT r 5FSWFZEFOIPJUBKBLPVMVUVT
4BMP r 5FSWFZEFOIPJUBKBLPVMVUVT
5VSLV # # ! " ! ! ! !! $
$ # $ $$ $
$ $ $ $ $ $ & $ $ $ &$& !
r &OTJIPJUBKBLPVMVUVT r 4BJSBBOIPJUBKBLPVMVUVT
4BMP r 4BJSBBOIPJUBKBLPVMVUVT
5VSLV r 4PTJPOPNJLPVMVUVT
4BMP !
$ $ ((( $& &
AAMUSET Lauantai 23. elokuuta 2014 Koulut&kurssit 23
24 AAMUSET VARMA NAKKI VIIHDE Manifesti juhlii Uotisella MANILLAN kiinteistössä syyskuun 5.–21. päivä järjestettävä tehdasfestivaali Manifesti on järjestyksessään jo 20. Ohjelmistossa on neljä ensi-iltaa. Aurinkobaletissa ensiesityksensä saa Jorma Uotisen koreografia Ennen vii- meisiä ajatuksia ja Tehdas-teatterissa nähdään Turkuun kiinnittyvä naamioteatteriesitys Heideken. Myös Jo-Joteatterin näytelmä Rakkaus on koira helvetistä ja nykysirkusesitys Sceno ovat Manifestin ensi-iltoja. Pureeko Kyrön huumori? Mistä hänen kirjastaan pitäisi tehdä elokuva? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 23. elokuuta 2014 Universaali sukupolvikuilu ILKAN VALINTA Marginaalissa tarinoiva K KANTRIA folkpunkiinsa sep kkoittava Cory Branan alleB vviivaa uuden llevynsä nimellä sitä, sitä että maine ja mammona m ovat hänet kiertäneet, vaikka musiikillisia kykyjä punnitessa enempäänkin olisi ollut aihetta. No-Hit Wonder ei kuitenkaan ole vihaisen miehen itkuvirsi vaan taattua Branania. Miehen vahvuus on laulunkirjoittamisessa ja vähäeleinen pääasiassa akustisella kitaralla soitettu musiikki ei rynnistä tarinoiden päälle vaan antaa teksteille tilaa. Usein Brananin hahmot ovat tavalla tai toisella elämän kolhimia. Niiden tulkiksi Brananin ruosteinen raspi sopii mainiosti. Uudella levyllä vierailijoina ovat muun muassa hyvään nosteeseen urallaan kohonnut Jason Isbell, mutta todennäköisesti No-Hit Wonder jää silti melko pienen kuulijakunnan aarteeksi. Kenelle: Warren Zevonin laulunkirjoitustaitoa ihailevalle. Arvio: Branan jatkaa matkaansa kohti marginaalin kulttitähteyttä. ILKKA LAPPI Dome Karukoski teki Mielensäpahoittajan isälleen Solar Films ILKKA LAPPI KIRJAILIJA Tuomas Kyrön luoma Mielensäpahoittaja on kasvanut muutamassa vuodessa ilmiöksi, mutta vasta nyt jurnuttava äijä nähdään valkokankaalla, Dome Karukosken ohjaamana. Tosin hänkään ei lämmennyt ajatukselle ennen kuin Markus Selin lähetti hänelle Kyrön kirjat. – Suhtautumiseni oli kannen perusteella sellainen, että kyse on karvalakkifarssista, enkä ole niiden ystävä. Kirjat paljastuivat näkemyksellisiksi ja älykkäiksi, joissa on paljon tunnetta. Pystyn hyvin samaistumaan niihin tunteen kautta, Karukoski toteaa. Mielensäpahoittajan suuret teemat sukupolvien välisestä kuilusta ovat universaaleja. Ohjaaja löysi motiivin elokuvan tekoon New Yorkissa asuvasta isästään. – Isäni istuu pitkin päivää television ääressä katsomassa uutisia ja nauhoittaa samaan aikaan toisen kanavan uutiset, jotka hän katsoo sitten ensimmäisten uutisten jälkeen. Hän myös pahoittaa mielensä use- aan kertaan päivän aikana uutisten vuoksi. Isäni oli pääsyy elokuvan tekoon. Halusin tehdä yhden elokuvan hänelle, Karukoski kertoo. PÄÄOSAAN Antti Litja oli helppo valinta. Konkarinäyttelijä oli jo ennen elokuvaroolia lukenut Kyrön kirjaa radioon. Hän myös näytteli nimiroolia Aboa Vetus&Ars Novan pihalla ja Linnateatterissa pyörineessä Miniä-näytelmässä, joka on jatkoa Mielensäpahoittajalle. Mielensäpahoittajan tapauksessa elokuva on melko lähellä kirjan maailmaa, mutta Litja koki kuitenkin yhden selkeän eron elokuvan ja radiokuunnelman välillä. – Dome sääti elokuvan sellaiselle tasolle, että elokuvaan tuli erilainen surullinen vire kuin radiossa luettaessa. Elokuvassa oli selkeästi erilainen viritys, jos vertaa kuunnelmaan tai huomattavasti komediallisempaan Miniään, Litja vertailee. Mielensäpahoittajan hahmon tekeminen ei ollut vaikeaa. – Kai hahmon täytyy jollain tavalla olla itseäni lähellä, kun sen tekeminen on ollut niin helppoa ja
$* (% ( % % ( # +++" % )) "
!
!
!
s
s
s
s
( $ % & s s + + +"()$ )! * )" Antti Litja (oik.) uskoo, että Dome Karukosken (vas.) ohjaama Mielensäpahoittaja kiinnostaa myös kansainvälistä yleisöä. – Dome kuvaa kiinnostavasti ikuista aihetta sukupolvien välisestä kinasta, Litja kehuu. luontaista. Olen vähän samantapainen persoona itse. Sain vielä Kyröltä siunauksen sille, että puhun itselleni luontaisella tavalla, joten elokuvan Mielensäpahoittaja vetää jonnekin Pirkanmaalle päin toisin kuin kirjoissa, Litja toteaa. MIELENSÄPAHOITTAJA lähtee myös maailmanvalloitukseen. Elokuva valittiin Toronton kansainvälisen filmifestivaalin ohjelmistoon. Karukoski odottaa mielenkiinnolla, miten elo- kuva puree kansainväliseen yleisöön. – Ilmeisesti elokuvan maailma jollain tavalla välittyy, kun se Torontoon otettiin. Tai sitten on kiinnostavaa kurkistaa ulkopuolelta suomalaiseen valittamiseen. En tiedä löytävätkö ihmiset ulkomailla valittamisesta samaa huumoria kuin suomalaiset, mutta sukupolvien väliset erot ovat universaaleja, Karukoski pohtii. Mielensäpahoittaja ensi-illassa 5. syyskuuta.
Pintaremontti riittää kauppatorille PALASIN joikin aika sitten Puolasta. Sielläkin osataan juhlia ja viettää kesää – mutta fiksusti! Esimerkiksi Gdanskin useapäiväisten dominikaanisten markkinoiden aikana oli puhdasta, siistiä ja rauhallista. Vastakohtana on murheellista katsoa kauniin Turkumme epäsiisteyttä. Kesäisen ykkösbulevardimme Läntisen Rantakadun sekä keskustaan johtavien katujen pinnat ovat likaisia; maahan kaadettujen juomien, eritteiden, natsojen, roskien ja muiden tahrojen poistosta ei kukaan välitä. Ravintoloitsijoiden tarjoilualueita ei lakaista eikä kukkia ehditä hoitaa. Tyhjiä purkkeja, mäyräkoirannahkoja ja muuta roinaa on holtittomasti heitetty sinne tänne sekä Aurajokeen. Puhumattakaan holtittomasta örveltämisestä! Festivaalien ja viikonvaihteiden aikana artisti huutaa kitarisat ulkona ja musiikki raikuu yötä myöten niin kovaa, että koko kaupungin on pakko osallistua bileisiin. Samaa kulttuuria edustavat myös keskenkasvuisten mopo- MÄÄRÄTTY taho ajaa toriparkkia Turussa kuin käärmettä pyssyyn. Perustelut ovat aina samat, keskikaupunki on saatava eläväksi. Anteeksi vaan päättäjät ja liike elämä, ajatte myöhäistä hevosta. Eräs tunnettu liikemies sanoi tv-haastattelussa, että se juna meni jo. Ihmiset eivät enää keskustaan palaa, kun samat palvelut saadaan ilmaisilla parkkipaikoilla kauppakeskuksista, ympäri kaupunkia. Tavallisilla tallaajilla on pelko, kun tehdään sutta ja sekundaa – kuka viulut maksaa. Mitä sen remontin tekeminen kaupunkilaisille maksaa? Arvostettu poliitikko kertoi että kaupungin, osuus on vain 13 miljoona euroa torin pinnoituksesta. Nyt kuitenkin apulaiskaupunkijohtaja kertoo aivan muuta. Mikähän on lopullinen kustannus, jos tähän hölmöilyyn päädytään. Meitä aivopestään kuinka muualla jen pärinä ja ne autoilijat joiden keksinnöissä pelti tärisee bassojen jytkyssä. Epäsiisteys ja hoitamattomuus näkyvät myös asuntoosakeyhtiöiden pihoilla, parkkipaikoilla ja viheralueilla. Huoltoyhtiöt eivät pidä niitä siistinä. Viherliikelaitos pitää esimerkillisesti huolta reviireistään mutta örveltäjät eivät arvosta heidänkään työtä. Virkavalta lienee turtunut tähän meininkiin ja kulkemaan lastenvahtina? Poliittisesti on helppoa vedota resurssipulaan, mutta olisi korkea aika katsoa kotikaupunkiamme isosti. On monialaisesti hyödyllistä piipahtaa ulkomailla, ja seurata miten siellä vaalitaan kansallisomaisuutta ja kulttuuria. Siellä siisteys ja muiden kunnioittaminen ovat sydämen sivistytystä. Kaikki mitä teemme on kotikaupunkimme markkinointia. Me – itse kukin – tahollamme, osallistumme Turku-brändin rakentamiseen. MIKAEL MIIKKOLA TURKULAINEN TAPAKOULUTTAJA 31 MIELIPIDE KOLUMNI toriparkki on toimivaa arkipäivää, onkohan näin? Kävin kaverin kutsusta tutustumaan Kuopion toriparkkiin. Mikä oli totuus Kuopion toriparkista heinäkuun 7. päivä? Parkki tilaa oli 1 350 autoilijalle, tyhjiä paikkoja oli 890. Liiketilaa oli tarjolla, yrittäjiä ei kuitenkaan ole löytynyt. Paikallinen asiantuntia kertoi, että parkki on tarjonnut jopa ilmaisista lauantaipäivää, eikä heinäkuussakaan maksanut kun kaksi euroa kaksi tuntia. Kuopiolaisetkin menevät mieluimmin kauppakeskuksiin kuin keskustaan. Yleisöosastokirjoituksessa kävi ilmi, että katto vuotaa sielläkin. Päättäjät, pintaremontti riittää. JARMO KAUKOLA Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen AAMUSET Siisteys on kaupungin kehys MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? Hamsterien maa SUOMI on ollut viime viikot sekaisin halvasta juustosta, kun Venäjän markkinoille valmistettuja Valion tuotteita on myyty kelpo alennuksella. ”Pultermannia” on myyty puolella halvemmalla kuin Oltermannia. Ja kansa kahmii. Juustovuoret ovat huvenneet olemattomiin jo aamupäivän aikana. Halpa on halpaa, mutta juuston ylenmääräistä hamstraamista on vaikea ymmärtää. Säilyyhän se vuoden päivät, mutta syökö joku kermajuustoa kuukausikaupalla vain sen takia, että sitä sai halvalla? Jos jääkaappi notkuu juustokiekoista, niin kulutuskin tuppaa kasvamaan. Höylä vaihtuu veitseen. Viimeistään lokakuussa pultermannia ahdetaan kaasariin kaksin käsin, edamista unelmoiden. VAIKKA pulavuosista on miespolvi jos toinenkin, on hamstrauksella pitkät perinteet. Ollaan valmiita tungokseen ja tuntien jonotukseen, jos jotain saa halvalla. Aika ei ole yhtä kallista kaikille. Kun Lidl-ketju rantautui Suomeen vuonna 2002, oli ensimmäisten päivien sisäänvetotuotteena Leijona-olut, jota myytiin 89 sentillä pullo. Hintaero muiden ketjujen keppanaan oli 30 senttiä pullolta. Ja kansa jonotti, vaikka mallasta sai ostaa vain kopan per talous. Rohmuamisella ei niinkään varauduta pahan päivän varalle. Se on suomalainen tapa osoittaa mieltä elintarvikkeiden ja alkoholin kalleutta vastaan. Hyvä esimerkki on Viron viinaralli, joka kiihtyy sitä mukaa kuin viinaveroa meillä kiristetään. Viranomaisten viimeisin vastaisku oli heinäkuussa voimaan astunut alkoholituonnin uusi ohjetaso. Esimerkiksi olutta saa nyt raijata maihin vain 110 litraa per henkilö. Ja kuinkas sitten kävikään? Twitteristi kertoi Virossa säännöllisesti matkailevan isänsä kysyneen Tallinnan Super-Alkossa, miten uudet tuontirajoitukset näkyvät myynnissä. Kolmanneksella on kuulemma kasvanut. TEEMU P. PELTOLA INTERNET www.aamuset.?