Keskiviikko 23. joulukuuta 2015 | Nro 97 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Turvapaikanhakija Mostafa Al-Saleh on huomannut, että vihapuhe perustuu usein pelkkiin väärinkäsityksiin. Kaupunki s. 6 Kulttuurien lähentäjä TPS nostaa Rauli Tammelinin numeron 16 Turkuhallin kattoon. Pääsarjaura päättyi jo 30 vuotta sitten. Urheilu s. 8 Suuri tuntematon Jaloritarinkukan, tutummin amarylliksen, saa oikealla hoidolla uuteen kukoistukseen joulun jälkeen. Elämä&tyyli s. 12 Uuteen kukoistukseen Linja-autoyhtiöllä ennätysmäärä työsuojelurikkomuksia. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 23. joulukuuta 2015 HAKUAIKA elokuussa koulujen alkaessa käynnistyvään perusopetuksen iltapäivätoimintaan alkaa 28. joulukuuta. Toimintaan haetaan keskitetysti Wilma-järjestelmän kautta. Aamuja iltapäivätoiminta on tarkoitettu perusopetuksen ykkösja kakkosvuosiluokkien oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetuksessa oleville oppilaille. Iltapäivätoimintaa järjestetään koulujen tiloissa tai koulujen läheisyydessä. Haku iltapäivätoimintaan alkaa VARSINAIS-SUOMEN työja elinkeinotoimistossa oli marraskuun lopussa 29 100 työtöntä työnhakijaa. Marraskuun aikana työttömien määrä kasvoi 600 henkilöllä. Marraskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 12,8 prosenttia eli 0,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Työttömien ja nuorten työttömien määrä kasvoi hitaammin kuin koko maassa. Miesten työttömyys väheni 18 Varsinais-Suomen kunnassa. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten määrän kasvu jatkui lähes kaikkien ELY-keskusten alueilla. Miesten työttömyys laskusuunnassa Joulurauhanjulistus livenä vai telkkarista? Kumpi on sinun valintasi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. LASSE VIRTANEN KÄRHÄMÖINTI Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:ssä on johtanut entisen varapuheenjohtajan, kaupunginvaltuutettu Timo Laihisen (kok.) erottamiseen yhdistyksestä. Laihisen mukaan erotettuja on kymmenkunta. – Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry ei ryhdy kommentoimaan yksittäisten jäsentensä asioita, emme myöskään luovuta yhdistyksen ulkopuolelle tietoa siitä, onko joku henkilö yhdistyksen jäsen vai ei. Yhdistyksen jäsenten tietoturva on meille hyvin tärkeää, kertoo ITU:n hallituksen sihteeri Eeva Siivonen. Siivonen lähetti kuitenkin sähköpostilla otteen yhdistyksen säännöistä. Niiden mukaan ”yhdistyksellä on oikeus erottamiseen, jos jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä”. Laihinen vahvistaa erottamisensa. – On kaikin puolin hyvä juttu, että laiton hallitus erottaa laittomasti, kommentoi Laihinen. Kiistely on johtanut myös kanteisiin eri oikeusasteissa, tutkintapyyntöihin poliisille ja kanteluihin viranomaisille. Laihinen käräjöi ITU:n uutta kesällä valittua hallitusta vastaan väittämällä, että kesän ylimääräinen kokous oli kutsuttu koolle sääntöjen vastaisesti. Laihinen hävisi käräjäoikeudessa, mutta on viemässä asiaa hovioikeuteen. Yksityishenkilön yhdistykselle testamenttaamista varoista on jätetty tutkintapyyntö poliisille. Rahoja epäillään käytetyn muuhun tarkoitukseen kuin mihin testamentti ne osoitti. Valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV) on kanneltu Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusten käytöstä. RAY myönsi ITU:lle ensi vuodeksi avustusta 120 000 euroa. Kuluvan vuoden avustusten keskeytys on purettu. Maksamattomia avustuksia oli marraskuussa 133 080 euron edestä. ITU:lla on mahdollisuus hakea niitä käyttöönsä erillisillä maksatushakemuksilla toteutuneisiin avustuskelpoisiin kuluihin. Laihinen on suunnitellut uuden yhdistyksen perustamista harjoittamaan samantyyppistä toimintaa kuin ITU. Timo Laihinen erotettiin ITU ry:stä ITU ry erotti Timo Laihisen jäsenyydestään. Jari Laurikko KARI LAINE TURUN kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta irtisanoi joulukuun alussa bussisopimuksen Oy Andersson Ab:n kanssa. Syynä olivat paitsi linjaliikenteeseen liittyvät sopimusrikkomukset myös lukuisat työsuojelurikkeet. Lounais-Suomen aluehallintoviraston tekemä työsuojelutarkastus löysi puutteita 15 eri osa-alueelta. Raportin mukaan yhtiössä on rikottu työaikalakia, työsuojelulakia, työsopimuslakia, ajoj a l e p o a i k a a s e t u k s i a , ajopiirturiasetusta ja useita tieliikennelain piiriin kuuluvia lakeja ja asetuksia. Raportin tekijä, työsuojelutarkastaja Tarja Iivonen arvioi, että vaikka työaikaja ylityökorvausten noudattamatta jättäminen on yleistä kuljetusalalla, Oy Andersson Ab:lla oli rikkomuksia poikkeuksellisen paljon. IIVOSEN mielestä huolestuttavin työsuojelurikkomus Oy Andersson Ab:llä on ollut runsaiden ylitöiden teettäminen muutamilla, yleensä maahanmuuttajataustaisilla kuljettajilla. Pistokoeluonteisessa selvityksessä yhdeltä kuljettajalta löytyi vuoden aikana yli 400 tuntia ylitöitä, vaikka työaikalaki sallii normaalioloissa vain 250 ylityötuntia. Osaa ylityötunneista ei löytynyt yhtiön työaikakirjanpidosta. Samoilta kuljettajilta on myös jäänyt osa pakollisista vapaapäivistä ja lepoajoista käyttämättä. Iivosen mukaan tapauksessa ollaan jo riskirajoilla. – Siinä ollaan kuitenkin liikenteessä. Kuljettajien loppuun palamisen ja tarkkaavaisuuden herpaantumisen vaara on otettava vakavasti, Iivonen arvelee. Raportin selvittämistä työehtosopimusrikkomuksista suuri osa koskee maksamattomia ylityökorvauksia. Pahimmassa tapauksessa yhdeltä kuljettajalta on jäänyt saamatta yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä ylityökorvauksia eli yli 160 tunnin edestä. SE, kuinka paljon palkkarahoja Oy Andersson Ab:n kuljettajilta on saamatta, jäänee arvoitukseksi. Suomessa palkan maksamatta jättäminen ei ole rikos vaan velkomisasia. Iivosen mukaan niiden liittoihin kuulumattomien kuljettajien, jotka haluavat saada rästipalkkansa maksettua, pitää itse palkata asianajaja hakemaan rahoja oikeusteitse tai ottaa yhteyttä oikeusaputoimistoon. Ennätysmäärä rikkeitä Aluehallintoviraston mukaan Oy Andersson Ab teki työsuojelurikkomuksia 15 osa-alueella Työsuojeluviranomainen löysi Oy Andersson Ab:ltä SAATTOHOITOYKSIKKÖ Karinakotia ylläpitävä Lounais-Suomen Saattohoitosäätiö on saanut päätökseen yhteistoimintamenettelyn mukaiset neuvottelut henkilöstön mahdollisen lomautustarpeen toteuttamiseksi. Syynä uhkaan on käyttöasteen heikentyminen. Lomautukset otetaan käyttöön, mikäli potilasmäärät pysyvät kuluvan vuoden tasolla. Vuodesta 1994 toiminnassa olleen Karinakodin palvelut on kilpailutettu. Turku aloitti oman saattohoitoyksikön toiminnan keväällä, mikä heijastui välittömästi Karinakodin käyttöasteeseen. Karinakodissa lomautusuhka KIRJASTOSILLAN lasikaiteiden säleistä kaksi on rikottu. Vauriosta tuli tieto kaupungille sunnuntaiaamuna. Valvontakameran tallenteista selvisi, että viisi nuorta rikkoi sillan kaiteiden kaksi lasielementtiä perjantain ja lauantain välisenä yönä kello 4.41. Kiinteistöliikelaitos on tehnyt asiasta rikosilmoituksen poliisille ja luovuttaa valvontatallenteet tutkintaa varten viranomaisten käyttöön. Ilkivallan tekijät ovat korvausvelvollisia aiheuttamistaan vahingoista. Kirjastosillan ilkivallasta todisteet
3 Keskiviikko 23. joulukuuta 2015 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS TURUN Seudun TST ry valitsi syyskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi ensi vuoden alusta alkaen Hannu Isotalon, joka on aiemmin toiminut varapuheenjohtajana. Turun Seudun TST ry:n toiminnanjohtajaksi valittiin haun päätteeksi Joe Majanen (kuvassa) ja työllistämispäälliköksi Välityö-projektin projektipäällikkönä toiminut Teija Leppämäki. Majanen on aikaisemmin ollut yhdistyksen puheenjohtaja. Majasesta TST:n toiminnanjohtaja SUOMEN Turku julistaa jouluaattona jälleen joulurauhan koko valtakuntaan. Kun kansainvälisten asioiden päällikkö Mika Akkanen avaa pergamentin ja lukee julistuksen, koko Suomi hiljenee joulunviettoon. Televisiokatsojia on ollut miljoonan hujakoilla ja Vanhalla Suurtorilla on ollut parhaimmillaan paikalla jopa 15 000 kuulijaa. Onko aina ollut näin? Ei ihan, sillä ilmausta ”Suomen Turku julistaa joulurauhan” käytettiin ensimmäistä kertaa radiokuulutuksessa vuonna 1940. Julistus radioitiin ensimmäistä kertaa jouluaattona 1935. Säännölliset televisioinnit aloitettiin vuonna 1983. RADION ja television voimaa on, että Turun julistuksesta on tullut kansallista omaisuutta. Joulurauhanjulistus ja ekumeeninen rauhanvetoomus kiillottavat Turun tahraantunutta mainetta ja ovat jalokiviä joulukaupungissa, joka muutoin on brändinä hiipunut. Itsestään selvää ei ole ollut, että Turku automaattisesti ja aina julistelee joulurauhaa kaikelle kansalle kaupungin rajojen tuolle puolen. Se käy ilmi Tapani Kuntun, Timo Soikkasen ja Tarja Tuulikki Laaksosen kirjasta Joulurauha Suomen Turusta. Televisiokuvasta vastannut Ylen tv-uutiset ilmoitti vuonna 1988 lopettavansa ohjelman tuottamisen. Pelastajaksi tuli turkulainen erikoisohjelmien tuottaja Leo Lehdistö, joka otti joulurauhan televisioinnin TV 1:lle. Vuonna 1999 TV 1 ilmoitti, ettei se ole enää kiinnostunut televisioimaan julistusta. Enää ei moisesta ole keskusteltu. Turun kaupunki ja Yle solmivat vuonna 2000 sopimuksen joulurauhanjulistuksesta ja ekumeenisesta rauhanvetoomuksesta. Se on voimassa edelleen. JOULURAUHAA on julistettu monissa kaupungeissa. Tapa periytyy aina tyttökuninkaaseen eli kuningatar Kristiinaan asti. Julistuksen juhlava pergamentti on vuodelta 1956. Se on kohta arvokkaassa 60 vuoden iässä, mutta ei aito reliikki. Vanhin tunnettu julistusteksti on vuodelta 1834. Brinkkalan parvekkeelta on rauhaa julistettu jo vuodesta 1886. Julistus on tärkeä osa Turun brändiä. Siitä on syytä pitää kiinni. LASSE VIRTANEN Suomen Turku julistaa joulurauhan ä rikkomuksia 15 eri osa-alueelta. Timo Jerkku AUTOja kuljetusalan liitto AKT:ssa paheksutaan turkulaisten linja-autoyritysten tapaa käyttää aikuiskoulutuskeskuksissa opiskelevia harjoittelijoita hyväkseen. AKT:n linja-autohenkilökuntaa Turun seudulla edustavan Mikko Ahomäen mukaan harjoittelijoiden hyväksikäyttöä esiintyy muillakin aloilla, mutta kuljetusalalla ongelma on suurin. – Siitä on tullut tapa pienentää yrityksen kustannuksia lähes ilmaisen työvoiman avulla, Ahomäki väittää. Vakituisesta linja-autonkuljettajasta koituu kuljetusyritykselle kuluja noin 20 euroa tunnilta ja harjoittelijasta vain kuusi euroa. Tämä houkuttelee liikennöitsijöitä käyttämään harjoittelijoita mahdollisimman paljon. Paitsi että siinä käytetään opiskelijoita hyväksi, niin tapa myös vääristää alan kilpailua. – Meille on tullut viestejä, että harjoittelijoille on työssäoppimisajan jälkeen kerrottu, että nyt ei ole tarjolla vakituista paikkaa, koska ensi viikolla on tulossa uudet harjoittelijat. Käytäntö ei Ahomäen mukaan ole hyväksyttävä eikä aikuiskoulutuksen perimmäistä ideaa palveleva. Ahomäen mukaan myös harjoittelijoiden työhönopastaminen on usein puutteellista ja tavallista on, että melkein kielitaidottomat harjoittelijat jätetään yksin linjalle jo muutaman päivän jälkeen. Linjaliikenne Muurisen toimitusjohtaja Pasi Muurinen kiistää Ahomäen väitteet. Kaikille harjoittelijoille ei aina vain ole heti tarjolla vakituista paikkaa. Toimitusjohtajan mukaan yhtiön kuljettajista lähes kaikki ovat tulleet taloon kurssikeskusten kautta. Muurinen kiistää myös puutteet työhönopastuksessa. Hänen mukaansa heillä on koulutettua henkilökuntaa opastamassa kurssilaisia. Ahomäki sanoo, ettei hän yli 20-vuotisen uransa aikana ole kuullut kertaakaan turkulaisissa linja-autoyrityksissä olevista työhönopastajista. Närää harjoittelusta
Joulutervehdykset Tervehdysten tuotolla hankimme työttömille ruokalahjakortteja, jotka jakaa Turun Seudun TST ry. Rauhallista Joulua ja Onnea vuodelle 2016 Keskiviikko 23. joulukuuta 2015 AAMUSET 4
Joulutervehdykset Tervehdysten tuotolla hankimme työttömille ruokalahjakortteja, jotka jakaa Turun Seudun TST ry. Rauhallista Joulua ja Onnea vuodelle 2016 5 Keskiviikko 23. joulukuuta 2015 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 23. joulukuuta 2015 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA FORUM Marinumin perusnäyttely uudistuu keväällä ja museo toivottaa kaikki vanhan näyttelyn hilpeisiin hautajaisiin 30. joulukuuta kello 17– 21. Ohjelmassa on esimerkiksi neljä opastusta, joita ei olla aiemmin kuultu – eikä kuulla tämän jälkeen. Teemat vaihtelevat vaihtoehtohistoriasta rakkauteen. Illan aikana voi myös osallistua merihistorialliseen pubivisaan tai näyttelytekstirunojen laadintaan. Hilpeät hautajaiset Forum Marinumissa POSANKKA on hauska ja piristävä poikkeus tässä vakavassa Turun kaupungissa. Hienoa, että vihdoinkin vähän ehostetaan. Älkää vain siirtäkö mihinkään, paikka on loistava. Mihinkä pikkuposankat ovat hävinneet? MARJA S.S.S.-AGENDAT voisivat laittaa pakkopaidat päällensä, ne on sen verran pakko rakosessa. Se pukisi sitä trioa. ONKO PAKKO JOS EI TAHO? AUKIOLOAJAT olivat jo aivan täysin kattavat, eikä kaupassa tarvitsisi edes jokapäivä käydä. Pitäisi arvostaa työntekijöiden vapaa-aikaa myös. Ostovoimakaan ei kasva aukioloaikoja lisäämällä. TERO M. EIKÖ ihmisillä ole muuta tekemistä kuin luuhata kaupoissa. Kaupat saisi sulkea viideltä niinkuin ennen tehtiin. Onhan kaupoissa pyöriminen tietysti jonkinlaista ajankulua mutta kyllä järkeväänpäänkin ajan voisi kuluttaa. J.R. PIDÄN huonona kauppojen aukioloaikojen vapautumisen. Kaikilla on yleensä kotonaan jääkaapit sekä pakastimet, joten ruoka ei pääse helposti huononemaan, vaikka ostoksia tehtäisiin kerralla suurempikin määrä. Nuoruudessani tuotteiden säilyvyys oli huonompaa ja aukioloajat minimaaliset nykytilanteeseen verrattuna. Hyvin pärjättiin silloinkin. Oletan, että vapauttaminen tulee tuntumaan hintojen nousuna asiakkaiden kukkarossa sekä häiriköiden lisääntymisenä kaupoissa. PIDÄN SUURENA TURHAKKEENA Millaisia kokemuksia sinulla on turvapaikanhakijoista? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Kannatti pitää vähän jouludieettiä. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Juhani Peltonen ILKKA LAPPI TAVOITIMME Sibelius-museon johtajan Inger Jakobsson-Wärnin maanantaina kello 10. Missäs oot? – Olen työpaikallani Sibeliusmuseossa Aurajoen rannalla. Istun parhaillaan työpöytäni ääressä. Päättyvä vuosi on ollut Sibelius-juhlavuosi. Miten se on näkynyt teillä? – Meillä on ollut tavallistakin vilkkaampi vuosi. Sibelius näkyy meillä tietenkin koko ajan, mutta tänä vuonna Sibelius on näkynyt isosti muun muassa juhlanäyttelyssämme. Millaista palautetta näyttelystä on tullut? – Vain hyvää palautetta. Asiakaspalautteen perusteella kävijät ovat myös saaneet näyttelystämme uutta Sibelius-tietoa. Erityisesti Sibeliuksen Turku-yhteyksien esille tuomisesta olemme saaneet paljon kiitosta. Ilmeisesti monilla ei ole ollut tietoa siitä, että Sibeliuksella oli kiinteä yhteys Turkuun, vaikka hän ei koskaan täällä asunutkaan. Mitä ensi vuoden puolella on odotettavissa? – Vuodenvaihteen jälkeen museo on jälleen kiinni kolmisen viikkoa tammikuun 11. päivä alkaen, kun rakennamme uutta perusnäyttelyä. Uudessa soitinnäyttelyssä tulee olemaan turkulainen musiikkihistoria vahvasti esillä. Lisäksi esimerkiksi konserttisarjamme jatkuvat tuttuun tapaan. Vauhdikas vuosi on tulossa, vaikka Sibeliuksen juhlavuosi nyt loppuukin. Sibelius-juhlan loppumetreillä ESA TÖYKKÄLÄ MARRASKUUN lopussa poliisi kertoi 14-vuotiaan tytön joutuneen raiskatuksi Raisiossa. Rikoksesta epäillään miestä, joka on ollut Suomessa turvapaikanhakijana noin vuoden. Samalla viikolla myös Kempeleessä raiskattiin 14-vuotias tyttö. Rikoksesta epäillään kahta turvapaikanhakijaa. Uutiset surettavat ja suututtavat irakilaista turvapaikanhakijaa Mostafa Al-Salehia. – Kun kuulin asiasta ensimmäisen kerran, minulla meni hermot. Tällaiset tapaukset vaikeuttavat meidän kaikkien muiden tulevaisuuttamme. Jos ihminen on valmis näin pahaan, mihin muuhun hän kykenee? Siksi toivon, että Suomen valtio palauttaisi tekijät kotimaihinsa. Al-Saleh on ollut Turussa turvapaikanhakijana noin kolme kuukautta. Hän puhuu haastattelussa tulkin välityksellä, koska ei osaa suomea toistaiseksi kuin muutaman sanan verran. – Tiedän, että monilla suomalaisilla on paljon vihaisia mielipiteitä meistä ja meidän tavoistamme. Ymmärrän sen ja annan sen anteeksi, koska tiedän, että ne perustuvat väärinkäsityksiin. Aika harvat suomalaiset tietävät meidän kulttuuristamme paljoakaan, Al-Saleh sanoo. VIIMEISIMPIEN tietojen mukaan Suomeen on tänä vuonna saapunut 32 000 turvapaikanhakijaa. Al-Saleh tiedostaa, että turvapaikanhakijoita käsitellään mediassa pitkälti joukkoina ja numeroina, ei yksilöinä. Jos irakilaisista kerran puhutaan isona yhteisönä, Al-Saleh tuumi, että tilaisuuden voisi käyttää hyvään. Yhdessä muiden turvapaikanhakijoiden kanssa hän on kirjoittanut artikkelin, jossa hän haluaa kertoa suomalaisille irakilaisten tavoista: esimerkiksi siitä, miten vanhusten ei pitäisi joutua kulkemaan raskaiden kantamusten kanssa ja siitä, kuinka yökylään saapuville vieraille tarjotaan aina isäntäperheen oma vuodepaikka. Toisaalta Turussa vastaanottokeskuksissa on ohjeistettu, ettei turvapaikanhakijoiden kannata sännätä auttamaan esimerkiksi isoja kauppakasseja kantavia vanhuksia. – Haluaisin ensin oppia Suomen kulttuurin hyvin. Juuri tällaisessa vaiheessa se on ehkä jopa vähän tärkeämpääkin kuin suomen kieli. Jos tunnen kulttuuria, ihmiset ehkä ymmärtävät paremmin mitä olen tekemässä, vaikka en kieltä kunnolla osaisikaan, Al-Saleh kertoo. AL-SALEH on ollut ollut poliisiasemalla kuulusteluissa kaksi kertaa ja odottaa kolmatta. Hän viettää aikaansa muiden kanssa muun muassa kaupoissa ja kirjastoissa. Kotimaassaan Irakissa Al-Saleh oli sähkömies, mutta tulevaisuutensa varalle hänellä on muita suunnitelmia. – Haluaisin oleskeluluvan, oppia suomen kielen ja perustaa parturikampaamon. Eroon ennakkoluuloista Turvapaikanhakijat haluavat sanoutua irti rikostapauksista Olen aina hyvien puolella. Siksi haluan näyttää suomalaisille, minkälainen meidän kulttuurimme ihan oikeasti on, irakilainen turvapaikanhakija Mostafa Al-Saleh kertoo. Esa Töykkälä
7 Keskiviikko 23. joulukuuta 2015 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 23. joulukuuta 2015 TURUN Trojans on perustanut työryhmän, jonka tarkoituksena on kartoittaa seuran nykytila ja suunnitella seuralle vuoteen 2018 ulottuva strategia seuran toiminnan kehittämiseksi. Sami Toivosen vetämässä strategiatyöryhmässä on yhteensä neljä jäsentä. Trojans esittelee ensi kevään aikana näkemyksen siitä, missä seura on vuonna 2018 ja mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään. Trojans rakentaa strategiaa TPS siirtyi joulutauolle Liigan kuudennella sijalla. Palloseuran asema kevääseen lähdettäessä on hyvä. Syyskaudelta TPS:n laariin jäi paljon hyvää. Eric Perrinin (kuvassa) johtama ketju on ollut TPS:n suurin syömähammas, Ilkka Pikkarainen on onnistunut mainiosti myös toivuttuaan loukkaantumisestaan, Lauri Tukonen oli erinomainen ennen loukkaantumistaan... Tärkein yksittäinen asia TPS:n syyskaudessa ei kuitenkaan ole yksittäiset onnistumiset, saadut pisteet tai suhteellisen tasapainoiset otteet kentällä. Jokainen näistä on toki osatekijänä siihen, mikä on kokonaisuutena tärkeintä TPS:n menneessä syksyssä. Syyskauden aikana TPS on osoittanut, että kyseessä on uskottava jääkiekko-organisaatio. Uskottavuus on jokaisen menestyvän tai menestyksestä haaveilevan urheiluseuran peruskivi, mutta TPS:n kiekkojoukkueesta puhuttaessa uskottavuus ei viime vuosina ole ollut itsestäänselvyys. Viime vuosina TPS on käytännössä pelattu jo jouluun mennessä ulos pudotuspeleistä. Ei TPS:n tilanne edelleenkään täysin vailla uhkakuvia ole. Hyökkäyspään tehot ovat turhan harvoilla harteilla ja kärkipuolustajat ovat osin pakon sanelemana urakoineet varsin isoja minuutteja. Uhkakuvista huolimatta Palloseuran kevät näyttää valoisammalta kuin vuosiin. Kuuden sakkiin pelaaminen on pitkästä aikaa realistinen tavoite. ILKKA LAPPI Uskottavuus palasi Kenen turkulaisen pitäisi päästä ensimmäisenä salibandyn Hall of Fameen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI TAPANINPÄIVÄNÄ nousee Turkuhallin kattoon Rauli ”Rinti” Tammelinin pelipaita. Tammelin kantoi paitaa numero 16 TPS:ssa lähes 20 vuotta 1960-luvulta 1980-luvulle. Tammelinin uran pituutta kuvaa esimerkiksi se, että hän on pelannut sekä Juhani Wahlstenin, Timo Nummelinin että Hannu Virran kanssa TPS:ssa. – Pääsin 16-vuotiaana TPS:n edustukseen, kun olimme pudonneet Suomi-sarjaan. ”Juuso” (Wahlsten) pelasi vielä tuona vuonna TPS:ssa. Virtasen Rauli valmensi silloin ja hän sanoi, että tulet pelaamaan. Ei minulla ollut edes luistimia mukana, mutta Pertti ”Pepita” Nieminen onneksi lainasi, Tammelin muistelee. Hänen aktiiviuransa aikana seurasiirrot eivät olleet yhtä yleisiä kuin tänä päivänä, mutta siitä huolimatta Tammelin oli harvinaisen seurauskollinen. Hän pelasi koko uransa Palloseurassa lukuun ottamatta uran paria viimeistä vuotta, jotka kuluivat 2. divisioonassa Kiekko-67:n paidassa. – Olen sen luonteinen, ettei koskaan oikein ollut hinkua lähteä. Nuorena se tietenkin olisi ollut mahdollista, mutta ei siihen aikaan ollut pelaajatarkkailua. Olin nuorten EM-kisoissakin, mutta en muista, että siellä olisi ollut yhtään agenttia tai skouttia. Sitten vähän myöhemmin tuli perhe mukaan. Kun oli työ, perhe ja pelaaminen, ei se ollut enää ajankohtaista. PELIVUOSINAAN Tammelin oli kovalla prosentilla aloitusvoittoja kahminut duunari, joka harvemmin oli suurimmissa otsikoissa. Tästä huoliLegenda numero 16 Rauli Tammelin aloitti edustusjoukkueessa Pepita Niemisen luistimilla Rauli Tammelinin pelipaita on neljäs, joka TPS:ssa jäädytetään. En olisi uskonut, että jäädytys omalle kohdalle enää tulee, kun pääsarjauran loppumisesta tulee kohta 30 vuotta, Tammelin sanoo. Veikko Wahlroos matta pisteitäkin tuli noin joka toisessa pelissä. Uransa aikana Tammelin ehti voittaa kertaalleen Suomen mestaruuden ja kuusi himmeämpää mitalia. Kolmesta hopeasta katkerin pujotettiin kaulaan keväällä 1985, jolloin Risto Jalo pilasi huolella valmistellut mestaruusjuhlat Kupittaalla. Tammelin oli hopeajoukkueen kapteeni. – Se oli hirveä isku kaikille. Ei sitä edes käsitelty oikein mitenkään. Vähän koitimme keskenämme puhua siitä, mutta aika vähälle se jäi. Olin kapteenina vähän syrjäänvetäytyvä. Ylipäätään juttelin kahden kesken pelaajien kanssa, jos jotain asioita oli. En pitänyt kauheasti meteliä kopissa, Tammelin sanoo. Tammelinin muistikuvien mukaan ratkaisevassa viidennessä finaalissa TPS alkoi pelätä tappiota. Myös ottelua edeltäneellä ilmapiirillä oli iso vaikutus otteluun. – Ennen peliä kaikki hössötys meni ihan yli. Oli ”Möllin” (Matti Keinonen) kultatakki ja mestaruuslippikset ja otettiin valmiiksi kuvia Kanada-maljan kanssa. Kaikella sillä oli hirveä psykologinen merkitys. URANSA aikana Tammelin ehti pelata monien värikkäiden valmentajien alaisuudessa. Vaikka Keinosen aikakaudella kultaa ei tullutkaan, nautti Tammelin Möllin valmennuksesta. – Hän antoi pelaajille paljon vapauksia ja luotti meihin. Möllin valmennus oli tavallaan sitä, mitä nykyaikana monet valmentajat korostavat.
9 Keskiviikko 23. joulukuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 23. joulukuuta 2015 AAMUSET 10
11 Keskiviikko 23. joulukuuta 2015 AAMUSET
KUPONKISET LEIKKAA TALTEEN • KUPONGILLA SÄÄSTÄT • PARHAAT EDUT 12 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 23. joulukuuta 2015 TAPANINPÄIVÄNÄ 26. joulukuuta Luostarinmäen kujat täyttyvät musiikista, kun Puolalanmäen musiikkilukion pojat esittävät Vanhan tapaninveisun. Perinteikkäät Tapaninlaulajaiset alkavat kello 15 ja kestävät tunnin. Tapaninlaulajaiset järjestää Turun museokeskus. Tapahtuma on maksullinen. Paikalla kannattaa olla ajoissa, sillä lipunmyynti lopetetaan kello 14.55. Laulantaa tapanina IITTALAN uudet lasiset suupuhalletut Vulpeskettuhahmot ovat saaneet innoituksensa luonnosta ja saduista. Ketut ovat taiteilija Klaus Haapaniemen suunnittelemia. – Kettuja ympäröi tietynlainen salaperäisyyden verho, vaikka ne ovatkin tuttuja eläimiä. Saduissa ja uskomuksissa kettu usein päihittää vastustajansa ylivertaisella älyllään, ja näin se muistuttaa meitä itsenäisen ajattelun tärkeydestä, Haapaniemi kuvailee. Kettuja on kaksi: seisova kuparinvärinen punakettu ja istuva sinisävyinen napakettu eli naali. Ketun mukana tulee Klaus Haapaniemen allekirjoittama aitoustodistus. Kettuja lasista tt a a a Mikä on sinulle kaikkein rakkain joulukukka? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA KOMEA jaloritarinkukka, joka tunnetaan myös amarylliksenä, koristaa monia suomalaisia koteja joulun aikaan. Oikeanlaisella hoidolla ja ripauksella tuuria se ilahduttaa hoitajaansa uudella kukinnalla. Kuihtunut kukkavana leikataan pois, jotta kasvi ei käytä energiaa siementen tekoon. Kukinnan jälkeen jaloritarinkukka alkaa kasvattaa lehtiä. Se asetetaan valoisaan paikkaan. Kevään aikana ritarinkukkaa kastellaaan ja lannoitetaan säännöllisesti. Kasvi kerää sipuliin energiaa seuraavaa kukintaa varten. Ravinnetta annetaan viikoittain maaliskuulta lähtien. Mullan annetaan kuivahtaa kastelujen välillä. Pitkät lehdet kannattaa tukea, jotta ne eivät repsota. Kesällä säiden lämmettyä ritarinkukka viihtyy ulkona puolivarjoisassa paikassa. Kastelua ja lannoitusta jatketaan. Kesän ulkona viettänyt ritarinkukka tuodaan sisälle syyskuussa. SYKSYN mittaan ritarinkukka kuihduttaa lehtensä ja vaipuu lepotilaan. Lepotilassa se ei tarvitse kastelua eikä valoa. Ihanteellisin lepolämpötila on alle 18 astetta, ei kuitenkaan alle 10. Jos ritarinkukan lehdet eivät kuihdu, kastelua jatketaan maltillisesti. Kasvia voi houkutella lepotilaan vähentämällä kastelua. Jotkut lajikkeet eivät kuihduta lehtiään lepotilan ajaksi. Silloin kasvi pidetään lepotilan ajan valossa ikkunalaudalla ja sitä kastellaan säästeliäästi. Muutaman kuukauden lepotila virittää ritarinkukan uuteen kukintaan. Kun kasvi alkaa tehdä uutta nuppua, sipulin ympäriltä poistetaan vanha multa ja se istutetaan uudelleen. Kasvualustaksi sopii ilmava multa, johon on sekoitettu kevytsoraa. Sipuli istutetaan siten, että kolmasosa tai puolet on mullan pinnan yläpuolella. Kasvi viedään valoon ja sitä aletaan kastella varovasti. Edellisjouluinen, lepotilan viettänyt sipuli saattaa kukkia miltei mihin aikaan vuodesta tahansa, luultavimmin kevättalvella. JALORITARINKUKAN lisääminen saattaa joskus onnistua kotioloissa. Kasvi tekee toisinaan tytärsipuleita, jotka voi lepoajan jälkeen istuttaa omiin ruukkuihinsa. Kasvi saattaa tehdä myös itäviä siemeniä, jos kukkavanaa ei poisteta. Siemenet pitää kylvää heti, sillä ne menettävät itämiskykynsä nopeasti. Siementaimia kasvatetaan pari kolme vuotta ilman lepoaikaa. Lähteet: Saila Routio: Kukkia sipuleista Visa Lipponen & Seppo Hilpo: Kodin kukoistavat kasvit Elämää joulun jälkeen Jaloritarinkukka kerää keväällä voimia uuteen kukintaan Perinteistä joulun kukkaa amaryllistä kannattaa ylläpitää joulun jälkeenkin. Thinkstock KIERRÄTYS on arvossaan Tiina Rinteen teoksessa Valo leikkii paperilla (2015), joka tarjoaa runsaasti ideoita kodin koristeluun ja sisustukseen paperiaskartelulla. Askartelutöiden materiaaleiksi kelpaavat niin tarpeettomiksi jääneet kirjat, vanhat kirjeet kuin sanomalehdetkin. Paperilautasista kehkeytyy elegantti pallovalo, munakennosta loihditaan kukkavaloköynnös ja vanhasta kirjeestä taitellaan kirjanmerkki. Osaan askartelutöistä tarvitaan kuumaliimaa, mutta monet malleista voi toteuttaa yksinkertaisilla, joka kodista löytyvillä tarvikkeilla. Kirjan sivuilta löytyy monta lahjaja tuliaisideaa. Sytykerotta ja kirjaenkeli
13 Keskiviikko 23. joulukuuta 2015 AAMUSET 2 6 .1 2 . K L O 1 6 : / H K A R E E N A E N N A K KO LI P U T: A LK . 1 8,5 € / L AP S E T 7,5 € – H K AR E E N AN L IP UN M Y Y N T I: AL K . 2 0,5 € / L A PSET 9,5 € M AT S I B U S S I 1 , l ä h d ö t t o r i l t a 5 1 m i n v ä l e i n 1 h 2 m i n e n n e n o t t e l u n a l k u a , v i i m e i n e n v u o r o 2 m i n u u t t i a e n n e n o t t e l u a | P m a k s u 6 € | HC.T PS.FI TAPAN I N PÄIVÄNÄ TPS-LEG EN DAN PAITA N OSTETAAN KATTO O N! TAPANINPÄIVÄN PELI ON MYÖS PERHEPELI! Perhepäivässä ohjelmaa koko perheelle, mm. ainutlaatuinen mahdollisuus päästä luistelemaan peliareenan jäälle ennen ottelua sekä tavata pelaajia. Pomppulinna! Kasvomaalausta! Sirkusesityksiä! 2 AIKUISTA + 2 LASTA YHT. 40€ Sis. palkkiot RAULI TAMMELIN 16 HUOM! PELI ALKAA JO 16:00 OVET AVATAAN 13:15
14 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 23. joulukuuta 2015 JOULURUUAT sulatellaan Dynamossa jo lähes perinteisesti tapaninpäivän tansseissa. Tanssimusiikista vastaa Juice Normaali, joka on jälleen yksi, muun muassa Pää Kiin riveistä tutun, Teemu Bergmanin ykkösluokan punkprojekteista. Nelihenkisen bändin muut soittajat ovat myös kotimaisen punkin kärkikaartia. Juice Normaalissa kun musisoivat Joni Ekman, Mikko Siltanen ja Antti Leppäniemi. Illan avaa Maakuntaradio kello 21. Juice Normaali tuo punkin jouluun KAUHUN mestariksi syystä tituleerattu Stephen King on vaihteeksi kirjoittanut maltillisen pituisen kirjan. Lisäksi Tervetuloa Joylandiin (Tammi) eroaa viimevuosien Kingistä siinä, että se on tyyliltään lähempänä jännityskirjaa kuin kauhua. Tokihan tälläkin kertaa kauhuelementtejä on mukana, mutta moniin Kingin kirjoihin verrattuna ne ovat pienemmässä roolissa. Ennen kaikkea Tervetuloa Joylandiin on päähenkilö Devin Jonesin kasvutarina kohti aikuisuutta yhden kesän aikana. Se ei yllätä, mutta King saa kirjoittajanlahjoillaan puristettua kuluneesta aiheesta viihdyttävän tarinan. Jos on nähnyt Kingin novelliin perustuvan leffan Stand By Me, Tervetuloa Joylandiin tuntuu monella tapaa tutulta. Tervetuloa Joylandiin on kirja, jonka keskeinen polttoaine on nostalgia. Kirja sijoittuu vuoteen 1973 ja kiertävään huvipuistoon. King on aina ollut erinomainen miljöön kuvaaja, niin nytkin. Popcornin voi melkein maistaa ja kummitusjunan vaunujen kolkkeen kuulla. Toinen kirjan vahvuus on kirjava hahmogalleria. Tivolin työntekijät ovat olleet Kingille hedelmällistä maaperää ja erikoisia tyyppejä tulee vastaan tuon tuostakin. Miljöö huomioiden ne tuntuvat kuitenkin uskottavilta. Kenelle: Niille, jotka eivät pidä kummitusjunaa lasten leikkinä. Arvio: Nautittava lukukokemus Kingin taatulla tyylillä. ILKKA LAPPI King pehmoilee Miten kulttuuri ja viihde näkyvät sinun joulussasi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU VIIHDELINJAT KIRPPUTOREJA JOULUPUKKI ILKKA LAPPI VUODEN lopulla tehdään perinteisesti tiliä vuoden parhaista julkaisuista. Turkulaiset bändit ja artistit ovat jälleen julkaisseet hyviä levyjä ja ensi vuonnakin odotettuja levyjä julkaisevat muun muassa Tilhet, pajut ja muut sekä MursuSikari. Nämä viisi turkulaista levyä kuitenkin muistetaan vuodesta 2015. Ystävät hämärän jälkeen JO vuoden 2014 puolella Tyynyt osoitti singleillään, että pitkäsoittoa kannattaa odottaa. Kun Ystävät hämärän jälkeen loppuvuodesta näki päivänvalon, lunasti Tyynyt kaikki odotukset. Jokainen palanen oli viimeisen päälle paikallaan. Levyn rikkaat sävellykset ja runsaat yksityiskohdat vievät mukanaan uudelleen ja uudelleen. Ystävät hämärän jälkeen on myös yksi parhaista kotimaisista levyistä, ellei paras, vuonna 2015. Jokainen on vapaa lintu LUKUISISTA Kauko Röyhkän projekteista yksi mielenkiintoisimmista on ollut 500 kg lihaa, jonka tuhkista Uhrijuhla on noussut. Röyhkän vaimo Olga Välimaa on Uhrijuhlan tähti. Uhrijuhlan toinen levy on 2012 ilmestynyttä debyyttiä selkeämpi kokonaisuus. Lisäksi levyltä löytyy biisi nimeltä Uhrilehto, joka jo yksinään riittäisi nostamaan levyn tälle listalle. Eikä se muukaan levy huono ole. Myrskyvaroitus JOS proge edes ajoittain soittelee sielun karhukieliä, Sammalen toinen levy Myrskyvaroitus on taattua tavaraa. Bändin proge kumpuaa edelleen vahvasti 1970-luvulta, mutta bändin paletin värikirjo on runsas ja monivivahteinen. Linjakas levy, joka ei tyhjene helposti. Blackout States EI, Blackout States ei ole Sensory Overdriven tai edes Horn and Halosin veroinen levy. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö Michael Monroen uuden tulemisen kolmaskin levy olisi hyvätasoista rock’n’rollia. Monroe on kokenut kettu, joka osaa vastata odotuksiin vuosi toisensa jälkeen. Vaikka tänä syksynä ilmestyneellä levyllä ei aivan timanttisia rocksävellyksiä olekaan, monta hytkyttävää rockraitaa kuitenkin löytyy. Monroen nykypäivän tasosta olennaisen kertoo se, että hieman ”heikommallakin” levyllä mies pesee nuoremmat virkaveljensä. Kadotaan kaupunkiin AURORA tuntui heti mielenkiintoiselta artistilta, mutta naisen debyytti Kadotaan kaupunkiin tuntui aluksi epätasapainoiselta kokonaisuudelta. Ajan myötä epätasaisuudet ovat ainakin osin tasoittuneet. Sitä paitsi Se soi ja Annetaan tapahtuu ovat biisejä, jotka antavat uskoa siihen, että Auroralla on vielä rutkasti annettavaa kotimaisen reggaen kentällä. Turku-levyjen parhaimmisto Tyynyt ja neljä muuta kovaa levyttänyttä artistia vuodelta 2015
15 Keskiviikko 23. joulukuuta 2015 AAMUSET
16 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 23. joulukuuta 2015 TIMO SALMESMAA Timo Salmesmaa FBSK-baarimestariyhdistys vietti joulujuhliaan Hus Lindmanissa. The Cow, Bar4 ja Forte vastasivat ammattilaisten jatkottamisesta. Forte päivystää tuttuun tapaan kaikki joulupyhät, tontut polkkaavat Diskojen Mersussa ja selfiet paukkuvat Laura Kalskeen ja Greta Grönholmin tyylinäyte. Timo Salmesmaa Joulunpunaista juhla-iltaan. Baarimestarikilpailuissa menestyneet Karoliina Pekkala ja Markus Sillanpää suosittelivat cocktaileja itse tehdyistä raaka-aineista. Pitkän kaavan herkuttelua tarjoavat joululounaan aattoon laventaneet Torre ja Ylä-Börs. Lahjarahat poikimaan! Vaihtoehdon kotona istumiselle tarjoavat Marilyn ja Vegas. Legendaariset Sinkinkkubileet vol. 23 jylläävät kaikki joulupyhät. Black Jackin ohella värivalot houkuttelevat parketille. Tanssin, karaoken ja pianosodan kiihdyttämässä väreilyssä nenänsä koko punaskaalalla värjänneitä tonttuja ja pukkeja. Mikko Aromaa Marko Maunuksela Hurjempaa menoa apinatalossa. The Monkey liittyy joulupyhät bilettävien yökerhojen joukkoon. Vaikka elohopea rynnii juhannusta korkeampiin lämpötiloihin, karvahatut sallitaan sisällä ja ulkona. Kovia paketteja tarjoavat lomavaihteen silmänneet probailaajat. Cumulus kestitsi sidosryhmiään joulubrunssilla. Kuulumisten vaihdon ja herkuttelun lomassa vieraat osallistuivat traditionaaliseen piparikoristeluun. Joulun avoinna oleva hotelli kokee faceliftingin alkuvuodesta starttaavalla kylpyhuoneremontilla. Pekka Väätäinen, Maarit Uutela, Marja Iitti, Foijan Suvi Rimpiläinen ja Ulla Kreander kehottivat poikkeamaan joulurauhanjulistuksen jälkeen glögillä! Timo Salmesmaa Vähintään yhtä kauan kuin jetsetteri on välittänyt yöelämän kuulumisia, Runosmäessa on vietetty ravintolan joulujuhlaa. Ravintola Satamassa nautittiin lauantaina herkullisesta joulupöydästä ja herkästä tunnelmasta, jonka viimeisteli trubaduuri Martti Koivisto. Iltaa isännöineet Katri ja Teijo Kankare, Pirjo Luojola, Ranko Nuri, Leena Huhtaniemi ja Tove Virtanen toivottivat lumettomuudesta huolimatta valoisaa joulua. Timo Salmesmaa
17 Keskiviikko 23. joulukuuta 2015 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 23. joulukuuta 2015 AAMUSET 18 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! PUUNATTU Posankka. Kyllä kiiltää taas. Posankka jakaa mielipiteitä. Toiset tykkäävät, toiset eivät. Katukuvaan se kuuluu kuitenkin jo tukevasti. ENSIN kaupunki yritti purkaa Patsaspuiston salaa, mutta sitten Aamuset kertoi siitä. Syntyi älämölö, jota kaupunkin tyynnytteli lupauksilla uudesta ”patsaspuistosta”. Ja niin totisesti tapahtui! Avajaisia vietetään Kupittaanpuistossa uudenvuodenaattona. KIRJASTOSILLAN lasipylväät on rikottu tahallisesti. Pitäisiköhän sillalla päästää jatkossa vain kirjastokortilla? Jäisivät lukutaidottomat vandaalit rannalle ruikuttamaan. VIIKINKIEN joulun kulmakivinä olivat sianliha, vahva olut ja uhriveri. Hyvin ovat perinteet säilyneet näihin päiviin asti, sillä poliisilla aatto on vuoden kiireisimpiä päiviä. Valitettavasti. Älkää nyt hyvät ihmiset tänä vuonna nujakoiko! MILLAISIA ajatuksia eläinten kohtelu teurastamoilla herättää? ANDERSSON: Ongelmana on se, että yhteiset säännöt puuttuvat. Tein aikanaan eduskunnassa paljon töitä tämän eteen. Perustimme eläintensuojeluryhmän ja tapasimme eläinlääkäreitä ja niin edelleen. KARVINEN: Jokainen kuluttajahan voi omalla ostokäyttäytymisellään tehdä valintoja. Se on arkista demokratiaa. JA: Kun on elämä ja työt hanskassa, hommat, kuten eläinten kohtelun, hoitaa yleensä hyvin. Mutta jos on taloudellisesti tai muuten vaikeaa, aletaan tinkiä tämänkaltaisista asioista. TK: En ole erityisen yllättynyt, että teurasalalla eläimiä kohdellaan huonosti. Minusta se vaatii tietynlaista persoonaa, että hakeutuu sellaiselle alalle ja pystyy tekemään sitä työtä, kun kyseessä on eläimet, jotka eivät pysty vaikuttamaan mitenkään siihen, että se joutuu ruuaksi. JA: Kuluttajina meidän pitäisi olla valmiita maksamaan tuotteista enemmän. Jos me haluamme kaiken mahdollisimman halvalla, niin silloin tingimme myös eläinten kohtelusta. Siihen liittyy kaikkeen kuluttamiseen. Jos haluamme mahdollisimman halvalla, se ei ehkä ole oikein tuotantoa kohtaan. Nämä ovat todella vaikeita asioita. Nykyaikaisessa laitoksessa kaikki on hygieenistä ja tehokasta, mutta eläintä ei ehkä oteta huomioon samalla tavalla kuin aiemmin. TK: Esimerkiksi kanalat ovat aika surullista katsottavaa. JA: Siinä ei ole kyse hygieniasta vaan puhtaasti rahasta. Luomutuotteista ainakin mielikuva on se, että eläintä on kohdeltu hieman reilummin, mutta en tiedä miten asia todellisuudessa on. TK: Vaikka ihmiset tietäisivätkin eläinten huonoista oloista, he eivät ole valmiita luopumaan lihansyönnistä. JA: Kaikki tietämys kuitenkin sanoo, että varsinkin punaisen lihan syöntiä pitäisi vähentää, koska mehän syömme varsin paljon lihaa. Jos liha olisi vähän kalliimpaa ja tuottajat saisivat paremman hinnan siitä, olisimme ehkä vähän tyytyväisempiä. Ostaisimme hiukan harvemmin lihaa ja kasvattajilla olisi mahdollista panostaa hieman enemmän eläinten hyvinvointiin. TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen puheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. Piraatti VS Viher? llaristi SINÄPÄ tiesit, Kari Laaksonen, julkistaa usean jäsenen erottamisen jo päiviä ennen kuin asia päätyi ITU:n hallituksen esityslistallekaan. Kauniisti puhut Timo Laihisen puolesta ja mukava mies hän onkin, mutta muistathan, että rahoittajan luottamus ITU:n hallintoon alkoi horjua Laihisen mukanaolon vuoksi. Nythän selkeästi erotettiin ne, joiden jäsenistö – joka ei näitä nyt jäsenyydestä erotettuja valinnut uudelleen, niin kuin on muut alkuvuoden toimintakyvyttömässä hallituksessa olleet valinnut loppuvuodeksi ja ensi vuodelle – nähtävästi katsoi olleen Laihisen vaikutusvallan alla: toiset toiminnalla tai toimimattomuudella edistämässä kaaosta. Ihan toinen asia toki se, mitä näillä erottamisilla saavutetaan ja mahtaisiko jäsenistö pitää niitä välttämättöminä! Siivonen, jota pidät pahana ”ykkösenä”, ei edes ollut vielä siinä hallituksessa, ”pelästymässä Laihista”, tämän vaatimuksia siis. Merenheimo-Laine, jota parjaat ”kynsin hampain hallituksessa roikkuvaksi”, jätti taannoin oma-aloitteisesti puheenjohtajistopaikat nuoremmille, mutta suljetussa lippuäänestyksessä on yhä valittu hallituksen jäseneksi suurin äänimäärin. Tuskin mahdolliset vihamiehet salaa äänestivät häntä, vai mitä Kari? Ei edes sinua ole heitetty kadulle, ja tässähän kyse ei ole kiellosta osallistua varsinaiseen toimintaan, vaan päätöksentekoon osallistuminen evättiin. Rahoittajakin edellyttää avoimia ovia asiallisesti käyttäytyville jäsenyyteen katsomatta. Erottamisperuste oli hallitusvelvollisuuksien laiminlyönti, jota seurasi iso taloudellinen menetys ja tulehtunut ilmapiiri – vakavaa vajaatoimintaahan oli yli puoli vuotta. Vaikka hallitusvastuu on kollektiivista, käsitän hyvin, ettei heitä sovi erottaa, heitä joihin jäsenistö on laittanut uskonsa, toivonsa ja rakkautensa loppuvuodeksi ja ensi vuodellekin. Jos siis nykyhallituksen piti joku erottaa, niin tietysti heidät, jotka jäsenistökin jätti ulos päätöksentekovallasta, pariin otteeseen jo. Jäsenistö osasi asiansa kokouksissaan! Siksi koen hätävarjelun liioittelun tunnelmaa nyt tapahtuneissa erottamisissa. ”Voimme olla hulluja, mutta tyhmiä emme ole”. Jäsenistö on osannut alkuvuoden koettelemusten jälkeen äänestää viisaasti yhteistyöhaluisia yksilöitä. Toisaalta, ehkä rahoittaja on, vaikkapa vain rivien välistä, edellyttänyt tai suosittanut jonkinasteista toimenpidettä, jotta konfliktien riski pienenisi ja luottamus palaisi näkyvästi ihan täydelliseksi. Sen tietää vain hallitus. Varmasti ei RAY halua, että nämä, jotka ennätysajassa nostivat ITU:n raiteilleen – erottaisivat itsensä hallituksesta ja ITU:sta, sillä jäisiä puita on vielä painamassa voimalinjoja alas. Onneksi me jäsenet sääsimme hallituskauden tietyllä tavalla pidemmäksi vast’edes. Ja onneksi käy lämmin henkäys talvisäässä, kun hallitus on. Alkuvuonna usean kuukauden ajan sitä ei itse asiassa ollut. Joulurauhaa kaikille tasapuolisesti ja nähdäänhän niissä merkeissä Vanhalla Suurtorilla. ANTTI V KANTOLA ITU RY:N RIVIJÄSEN Kaaoksen edistäjät
19 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 23. joulukuuta 2015 KOLUMNI JOS olet viime aikoina astunut asunnostasi ulos kadulle, tiedät, että Star Wars: The Force Awakens on saapunut Suomen elokuvateattereihin viikko sitten. Massiivinen markkinointi on ollut ennennäkemätöntä jopa Star Warsin mittapuulla. Vuonna 2012 elokuvabisneksen mannerlaatat jyrähtelivät, kun Disney osti kaikki Star Wars -oikeudet neljällä miljardilla dollarilla. Fanit kautta maailman pelkäsivät: pilaako Disney nyt lapsuuteni? Disney ei tieten tahtoen halua pilata kenenkään lapsuutta, mutta rahan takomisesta se toki on kiinnostunut. Star Wars -lelut, -vuodelakanat, -leivänpaahtimet ja -jogurtit jo itsessään ovat miljardibisnes, jossa elokuvat ovat enää vain yksi iso sivutuote. Elokuvissa puolestaan voidaan esitellä hahmoja, joiden kanssa pääsee tekemään tarkempaa tuttavuutta tulevassa Star Wars -teemapuistossa. Normaalisti kaltaistani leffanörttiä puistattaisi tämän tason kaupallinen rummutus, jossa elokuvataiteen keinoista on tullut markkinatalouden valjaita. Star Wars on outo poikkeus. Hypetys ja fanitus ovat saavuttaneet niin käsittämättömiä lukemia, etten osaa pitää niiden överiyttä kuin korkeintaan hellyttävänä. En ole Star Wars -fani, mutta piru vie, markkinointi onnistui herättämään sisäisen lapseni. Jännitin ensi-iltaa enemmän kuin työhaastattelua. OLKOONKIN, että Star Wars -hype on laskelmoitua (sattumaltako se on sijoitettu joulunalusaikaan?), mutta samalla se tuntuu silti historialliselta huumalta, johon osallistumisessa on oma viehätyksensä. Kun keltaiset alkutekstit alkavat rullata valkokankaalla tutun musiikin saatteleman, fiiliksessä on jotain taianomaista. Ehkäpä Star Wars: The Force Awakens on reilun parin tunnin mittainen lelumainos. Mutta ainakin se on varsin hyvä sellainen. ESA TÖYKKÄLÄ Hype Wars Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? MUUTAMA vuosi sitten eräs kurssikaverini piti puheviestinnän kurssilla koskettavan puheen sosiaalisen median jatkuvan käytön vaikutuksista jokapäiväiseen elämäämme. Häntä häiritsi suuresti se, että koko ajan on pakko olla somessa, jotta ei vain jäisi mistään paitsi. Sosiaalisesta mediasta on tullut kohtaamispaikka, jossa voimme jakaa elämän iloja ja suruja. Monet meistä ovat koko ajan online ja tavoitettavissa, osa jopa riippuvuuteen saakka. Jaamme uutisia, kuvia, blogeja ja videoita. Uskon, että tämän kautta pyrimme määrittelemään omaa identiteettiämme ja ymmärtämään paikkaamme yhteiskunnassa. Jäin pohtimaan kaverini puheen sanomaa ”paikalla, muttei koskaan läsnä” pitkäksi aikaa ja jälkeenpäin tuntuu siltä, että asia tulee entistä ajankohtaisemmaksi koko ajan. Onko sosiaalisesta mediasta tullut osittain jopa kasvokkain tapahtuvan viestinnän korvaaja? Ollessamme kahvilla kaverin kanssa, kotona perheen parissa tai lenkillä koiran kanssa olemme todennäköisesti laite kädessä seuraamassa kavereidemme uusia päivityksiä. Milloin olemme oikeasti läsnä hetkessä, jossa elämme? Valitettava tosiasia on se, että yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puuttuminen ovat kasvavia trendejä nyky-yhteiskunnassa. Ajaako sosiaalinen media meitä kauemmaksi toisistamme ja aiheuttaa yksinäisyyttä? En väitä, että sosiaalinen media olisi pelkästään huono asia. Somessa on paljon hyviäkin puolia, kuten yhteydenpito kaukana oleviin ystäviin ja perheeseen. On tärkeää muistaa olla myös aidosti läsnä. Toivottavasti meillä kaikilla on aikaa tähän tulevana jouluna. PIIA NORONEN, TURKU Paikalla muttei koskaan läsnä MAAILMASSA monta on ihmeellistä sähkötyyppiä. Sitä, joka liikuttaisi ”kehitystä ilmentävää” (by Elina Rantanen, vihr.) raitiovaunua. Sen tuottaminen ei lähes tulkoonkaan olisi niin ekokuormittavaa kuin ”pelkkää joukkoliikennettä olevan” (by Elina Rantanen) sähkömoottorisen bussin käyttämän sähkön tuottaminen. Vissi ero, jota vihertämättömät eivät ymmärrä. Toinen ihmeellinen asia on usko. Tai sen heikkous. Voimme uskoa siihen, että ainoastaan maahan kaivetut ratakiskot antavat ratkaisevasti uskoa kyseisen kuoppausalueen lähiympäristön voivan kasvaa ja kehittyä. Pelkkä asvalttihan on epäluotettavaa. Sitä pitkin ajelevat bussit ja muut kulkijat kun saattaisivat kurvailla miten sattuu ja siten pilata kehityksen. IGNORISTI ESA JUHANI Vissi ero ja vahva vakuuttuminen