Lauantai 24. tammikuuta 2015 | Nro 7 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Kansanedustaja Olavi Lähteenmäki oli toisaalta tiukka konservatiivi, toisaalta sovitteleva kirkonmies. Kaupunki s. 8 Pappi ja poliitikko Aamuset listasi kovimmat Turussa vaikuttaneet jääkiekkovalmentajat kautta aikain. Keitähän listalla on? Urheilu s. 9 Menestyksen tekijät Ellen Thesleff (1869-1954) oli johtavia modernistejamme. Vasta nyt hän saa oman näyttelyn Turun taidemuseoon. Viihde s. 10 Modernismin mestari TPS halajaa paluuta kiekkohuipulle kolmen vuoden projektilla. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 24. tammikuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 24. tammikuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 24.1.2015 Lauantai 24. tammikuuta 2015 KEHYSKUNNAT menestyivät mainiosti vertailussa, jossa mitattiin tyytyväisyyttä omaan kuntaan. Lieto oli maan kolmonen, Kaarina ja Naantali kympin kärjessä. Voittaja oli Pirkkala, joka on Tampereen kupeessa. Kehyskaupunki sekin. Ikävä sivumaku syntyy siitä, että keskuskaupungit eivät pärjänneet tutkimuksessa yhtä hyvin. Turku oli vasta sijalla 32. Turku sijoittui heikosti jopa suurten kaupunkien vertailussa. Onko se keskuskaupunkien vika? Osittain on. Osasyynä on myös koko. Suuruus etäännyttää kuntalaisesta. Iso koko on sekä etu että haitta. Lieto, Naantali ja Kaarina eivät ole liian pieniä kunniksi. Ne ovat kooltaan sopivia ja hyviä, joskaan voimat eivät enää riitä, kun sosiaalija terveyspalvelujen uudistus vihdoin astuu voimaan. NE ovat myös riippuvaisia keskuskaupungista tavalla, jota ne eivät myönnä. Ne ovat parempituloisten seutureservaatteja. Kotitalouksien mediaanitulot ovat selvästi korkeammat kuin Turussa. Ymmärtämättä jää usein se dynamiikka, joka tekee kehyskunnista hyviä asuinpaikkoja. Ne voivat luottaa siihen, että keskuskaupunki tarjoaa ne palvelut, joita ne eivät itse halua maksaa ja hoitaa myös pääosan ongelmista. Esimerkistä käy Turun kaupunginteatterin peruskorjaus, joka tuunatun suunnitelman jälkeen viivästyy ainakin vuodella ja maksaa yli 32 miljoonaa euroa eli kuusi miljoonaa enemmän kuin aluksi laskettiin. MIKÄ on Kaarinan tai kaarinalaisten osuus remontista? Tasan nolla euroa. Jokainen täysjärkinen tajuaa, ettei remonttia kyetä kuolettamaan teatterilippujen tuotolla. Lipuista jokainen toki maksaa yhtä paljon asuinpaikasta riippumatta. Puuttuva osuus otetaan valtion kassasta ja turkulaisten kukkarosta. Ei kaarinalaisten. Alkuvuosi tuottaa rutkasti tilastoja. Ne eivät ole olleet hyviä Turun tai seudun näkökulmasta. Varsinaissuomalaiset yritykset ovat jääneet muun maan kelkasta, kun vertaillaan liikevaihtoa. Timo Aron kaupunkien elinvoimavertailun tiivistelmässä todettiin Salon reipas notkahdus, mutta Turkua ei edes mainittu. LASSE VIRTANEN Kuka maksaa? MILTÄ näyttää suomalaisten lasten tilanne? ROIHA: Jos tilanne perheessä on niin paha, ettei sitä voida korjata vaan päädytään huostaanottoon, on parempi, että sijoitus on perhekeskeinen. ELOMAA: Lapsen pitäisi saada olla perheessä. VR: Koitko olevasi valmis aikuinen silloin, kun olit 18-vuotias? RE: En. Kyllä minä olen äitiä ja isää kuunnellut vanhempanakin. VR: Kun täyttää 18, yhteiskunnan tuki loppuu. Se olisi sama kuin välit vanhempiin katkeaisivat. On joitain mahdollisuuksia olla jonkun turvan piirissä 21-vuotiaaksi asti, mutta sekään ei riitä. Jos on otettu huostaan ja jouduttu sijoittamaan laitokseen tai perheeseen, pitäisi lapsella olla mahdollisuus säilyttää siteet pidemmän aikaa. Ne pitäisi melkein taata elämän mittaisiksi. RE: Luotto ja side aikuiseen pitäisi kestää. Lapselle on tärkeää, että vierellä on joku aikuinen. Meidän pitäisi pystyä kehittämään tätä niin, että pitäisimme huolta läheisistä, myös sukulaisista. Jokainen on omassa pikku piirissään, eikä halua puuttua toistensa asioihin niin paljon kuin ennen. Toistensa kanssa tekemisissä olevassa yhteisössä voitaisiin herkemmin huomata asioita. VR: Olisi tietysti hyvä, jos ennaltaehkäisyyn voitaisiin sijoittaa enemmän. RE: Kun ongelma on jo olemassa, mihin lapsi laitetaan? Pitäisi olla vain hyviä perheitä. Suurin osa tekee sitä varmasti rakkaudesta, mutta osa myös rahasta. VR: Toivottavasti ei. Se nyt vielä puuttuisi, että tulee seuraava sukupolvi, jossa todetaan, että kaikki sijoitusperheasiatkin ovat menneet päin prinkkalaa. RE: Toivottavasti perheet tutkitaan tarkkaan. Kyllä se niin on, että jokainen lapsi haluaa, että häntä rakastetaan. Lähtökohta on tärkein. Jotain meidän täytyy keksiä, että tilanne parantuisi. VR: Laitosten puolellakin on paljon tehostamista. On lakikiemuroita, joiden vuoksi työntekijät, joiden pitäisi hoitaa lapsia, joutuvatkin täyttämään lappusia. Kauheasti vain dokumentoidaan kaikkea. Se on itse työstä pois. Tietenkin joitain tapauksia täytyy dokumentoida, mutta täytyykö niiden olla niin raskaita prosesseja? KAUPPAKAMARI tiedottaa, että se järjestää palkanlaskijan päivän. Eipä kauppakamarilta oikein muuta ole odotettukaan. TEPSISSÄ alkaa jälleen kunnianpalautus, tai millä nimellä ikuisuusprojektia on vuosien varrella kutsuttukaan. Synkissä vesissä on sukellettu niin monta kautta, että koko kiekkokansa toivoo vilpittömästi Tepsille uutta nousua. Maakunnan ainoan liigaseuran menestys tietää hyvää kaikille. PUOLUSTUSVOIMAIN komentaja, kenraali Jarmo Lindberg (kuvassa) saa kunniatohtorin hatun Turun yliopistosta. Ja tietysti miekan. Radio Airiston Aaltojen mukaan miekan terä on kotimaista tylppää mallia ja kahva tuontitavaraa. Tack… …nej tack! TURUN kaupunki lakkautti työntekijöidensä lounasseteliedun. Pääluottamusmiehen mielestä päätös johtaa siihen, että työntekijät alkavat jatkossa syödä epäterveellisesti. Terveellistä ruokaa on toisin sanoen mahdollista ostaa ainoastaan lounassetelillä. MONI sähköinen toimeentulotukihakemus palautuu Helsingissä bumerangina, koska liitteistä ei saa selvää (HS 22.1.). Sosiaalivirasto auttaakin asiakkaita ohjeistamalla, kuinka kamerakännykästä ja pahvilaatikosta saa skannerin. Mikä sitä sosiaaliviranomaisten? Auttaa ihmisiä vai suunnitella pahvisia skannerikoteloita? MAILAA menee. HC TPS:n toimitusjohtaja Mika Eskola (kuvassa) laskeskelee, että joukkueessa pannaan vuodessa mailoja säleiksi 125 000 euron edestä. Vaikea uskoa, mutta totta se on. ein sen ei N DEBATTI Bodaripäättäjä RITVA ”KIKE” ELOMAA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. VALTTERI ROIHA on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. Lavaleijona
5 Lauantai 24. tammikuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 24. tammikuuta 2015 Paljonko maksaisit neliöhintaa uudesta asunnosta keskustassa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. SKANSKA ja Auratum Asunnot rakentavat Ursininkadulle 49 uutta kerrostaloasuntoa. Asunto Oy Palladiumiin tulee lisäksi katutasoon liiketiloja. Rakennustyöt alkavat helmikuussa ja valmista tulee ensi vuoden syksyllä. Asuntojen koot vaihtelevat 28 ja 150 neliön välillä. Kaikissa on lasitetut parvekkeet ja talon alla olevasta autohallista on suora yhteys asuntoihin. Ursininkadulle uusia asuntoja TURUN yliopisto promovoi toukokuussa 12 uutta kunniatohtoria. Kymmenen saa tunnustuksen tieteellisten ansioidensa ja Turun yliopiston kanssa tekemänsä yhteistyön vuoksi. Yhteiskunnallisista vaikuttajista promoitaviksi on kutsuttu korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo sekä puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg. Turun yliopisto järjestää 28.–30. toukokuuta tohtoripromootion, jossa vihitään viimeisen kahden vuoden aikana tohtoriksi valmistuneiden rinnalla 12 kunniatohtoria. Muita promovoitavia ovat Manfred Frank, Sirkka Ahonen, Johann Gruber, Jörg Becker, W. Allan Walker, Ele Ferrannini, Makoto Komiyama, Gunter Schneider, Marinus Voetanin ja Ole Wæverin. Koskelo ja Lindberg kunniatohtoreiksi LASSE VIRTANEN HC TPS Turku Oy:n toimitusjohtajana kolme viikkoa työskennelleen Mika Eskolan mukaan TPS käynnistää kolmevuotisen kehitysprojektin, jonka tarkoituksena on uudistaa seuran rakenteita ja palauttaa se huipulle. – Kolmen vuoden aikana aikana rakennetaan rakenteet, jotka samantyyppisiä kuin ne, jotka aikaisemmin toivat menestystä. Pitää olla sellainen valmentaja, joka vaatii joukkueelta kovaa kuntoa ja sitoutumista tavoitteisiin, linjaa Eskola. Linjauksia on tekemässä sisäpiiri, 4–6 hengen iskuryhmä. Millä keinoilla TPS on palautettavissa huipulle? – Menestysvuosina seura oli edellä aikaansa. On tehty jotain toisin kuin muut, sanoo Eskola ja kehuu TPS:n jo edesmennyttä puheenjohtajaa Hannu Ansasta menneen suuruuden luojana. – Se on ainoa asia, josta on hyötyä tulevaisuudessa. Eskola muistuttaa, että TPS on viimeiset kymmenen vuotta ollut alempaa keskikastia liigassa. Projektin käynnistämisen ohella Eskolalla on myös kiireellisempää tehtävää. Ensi kauden valmentajasta päätetään lähiviikkoina. Valmentajan valitsee toimitusjohtaja, mutta ei yksin. Eskola aikoo myös alistaa päätöksen hallitukselle, vaikka pakkoa ei olisi. – Se on hyvän hallintotavan mukaista. Eskolan mukaan vakavasti otettavia vaihtoehtoja on kaksi, vaikka isompikin joukko on osoittanut mielenkiintoa tehtävää kohtaan. Miika Elomon jatkaminen valmentajana ei ole poissuljettua, mutta vain jos peli alkaa kulkea ja tulosta tulla. – Jos pelit eivät kulje halutun mukaisesti, niin kyllä on vaikea hallituksen päättää, että nykyvalmennus jatkaisi myös tulevaisuudessa. Muitakin muutoksia on luvassa. Pelaajakoordinaattoriksi alennettu entinen urheilutoimenjohtaja Ari Vuori ilmoitti jo jättävänsä seuran tammikuun jälkeen. TPS haluaa takaisin huipulle kolmen vuoden projektilla UUTISANALYYSI TALOUDEN tilannekuva on sekava. Taantuma on hyydyttänyt kasvun, mutta mihin suuntaan ollaan menossa? Finanssikriisi pudotti pohjan Suomen kansantaloudelta. Kuuden puolueen hallituksen hallitusohjelma rakennettiin kuitenkin reippaan kasvun varaan. Sitä ei tullut. Kansantalouden tuloihin jäi 60 miljardin euron lovi. Julkinen talous on silti entisenlainen. Sen kustantamiseksi valtio ottaa tänä vuonna uutta lainaa vajaat viisi miljardia euroa ja kunnat sen päälle lisää. Turun kaupunginhallitus myönsi maanantaina valtuudet lainakannan kasvattamiseen 62 miljoonalla eurolla tänä vuonna. EK ja Teknologiateollisuus ovat kovaan ääneen vaatineet julkisen sektorin menojen leikkaamista. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila, joka esitelmöi Turussa keskiviikkona, ei ole yhtä huolissaan 95 miljardin euron lainataakasta. – Valtionvelka on aika pikkuinen Suomessa. Ei siitä kannata synkistellä. On tietenkin selvää, ettei käyrän voi antaa määrättömästi nousta. Joskus se pitää pysäyttää. Seuraavia kymmentä vuotta se ei voi joka vuosi kasvaa. Jonkun aikaa se kasvaa väkisin. VELANOTTO loppuu, kun kassatulot yltävät kassamenoihin. Marraskuussa valtion kassatulot olivat noin kuusi miljardia euroa pienemmät kuin tulot, vuositasolla. Uotilan mukaan tärkeintä on hillitä menojen lisäkasvua. Menoleikkauksiakin tarvitaan. Olemmeko samalla tiellä kuin Kreikka? – On valtiolla yli 60 miljardia euroa rahoitussaamisiakin. Ne tuottavat jopa enemmän kuin velasta maksetaan korkoja. Ongelmaa ei ole lyhyellä tähtäimellä. Mutta jos annetaan velan kasvaa reippaasti kymmenen vuotta, niin tietenkin on. – Ei velka paina, vaan koronhoitomenot. Suomen kotitaloudet ovat varsin vähävelkaisia. Tilastokärjessä ovat Hollanti ja Tanska. – Ne ovat onnellisuustutkimuksisYlös vai alas? Ekonomisti ei ole huolissaan julkisesta velasta, mutta se ei saisi enää kasvaa entistä tahtia Turun kaupunginteatterin remontti lankeaa turkulaisten veronmaksajien maksettavaksi. Timo Jakonen sa maailman onnellisimpia kansoja, muistuttaa Uotila. Suomalaisistakin 95 prosenttia ilmoittaa olevansa tyytyväinen. Maailmantalous kasvanee 3,5 prosentin verran tänäkin vuonna, mutta Eurooppa kärvistelee yhä taantumassa. Suomen huolena ei ole pelkästään Kreikka ja euroalue, vaan myös Venäjä, jonka talous kutistuu. Talouden vetureina ovat Kiina, Intia ja USA. Kiina on jo noussut maailman suurimmaksi kansantaloudeksi. – Kreikka saadaan hoidettua. Sinne menee miljardi tai kaksi kertaluontoisena köyhäinapuna. Se ei tunnu missään. Sitä ei kukaan edes huomaa, kun se livahtaa kreikkalaisille. Sillä ei kannata elämöidä, kuittasi Uotila. SUOMEN talous mataa. Ostovoima heikkenee, vaikka vähittäiskaupassa käydään hintasotaa ja öljyn hinta laskee. Palkat nousevat prosentilla, inflaatio jää hyvin alhaiseksi. Asuntojen hinnat saattavat jopa laskea hiukan. Korkomenot ovat vähäiset. Työttömyysaste pysynee yhdeksässä prosentissa. Yritysten odotukset ovat heikkoja, kuluttajien luottamus samoin. Eikä Turussakaan mene kummoisesti, kun vertaillaan asuntokuntien käytettävissä olevia mediaanituloja. – Turussa näyttää olevan aika matala tulotaso, kun vertaillaan Kaarinaan tai Lietoon. Turku ei ole mikään isotuloinen kaupunki. LASSE VIRTANEN KASVATUSja opetuslautakunta päätti keskiviikkona äänestyksen jälkeen irtisanoa kolmen kunnallista päiväkodin vuokrasopimukset ja lakkauttaa yhden esiopetusta antaneen toimipisteen. Ahvenanmaankadun ja Jagellonicankadun päiväkodit lakkautetaan ja Varissuon Koukkarinkadun ja Moision Ymmyrsuonkadun esiopetusta antaneet yksiköt lopetettiin. Päätös tehtiin äänin 7–5. Johannes Yrttiaho (vas.) teki vastaesityksen, ettei vuokrasopimuksia irtisanota ja toiminta Ahvenanmaankadun, Jagellonicankadun, Koukkarinkadun ja Ymmyrsuonkadun yksiköissä jatkuu. Listaesityksen puolesta äänestivät Barbro Schauman (r.), Mikko Laaksonen (vihr.), Niina Ratilainen (vihr.), Sini Rantanen, Jani Rusi (kok.), Matti Raho (kok.) ja Kaija Hartiala (kok.). Yrttiahon ehdotuksen puolesta äänestivät Yrttiahon lisäksi Riikka Oksanen (vas.), Kenneth Liukkonen (sd.), Marko Heinonen (sd.) ja Pirjo Niinivirta (ps.). Mari-Elina Koivusalo (sd.) äänesti tyhjää. Neljän hoitopaikan toiminta loppuu
7 Lauantai 24. tammikuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 24. tammikuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA TURUN Sarjakuvakauppa juhlii lauantaina 24. tammikuuta viisivuotispäiviään. Myynnissä on luultavasti Suomen laajin uuden sarjakuvan valikoima, yli 4 000 nimikettä. Sarjakuvakauppa vierailee säännöllisesti alan tapahtumissa ympäri Suomen. Kuukausittain vaihtuvia sarjakuvanäyttelyitä on järjestetty syyskuusta 2010 alkaen. Tiloissa on järjestetty myös kuten kursseja, työpajoja ja sarjakuvapiirtäjien tapaamisia. Sarjakuvakauppa juhlii synttäreitään –TYKKÄÄN vaihdella tyyliä ja testata eri juttuja. Naisellisesta tyylistä tykkään, kertoo hameita, mekkoja ja korkokenkiä käyttävä Inka Halkivaha, 29. Halkivaha ostaa vaatteita etenkin H&M:stä. – Ulkomailla yritän löytää ketjuja, joita ei kotiseudulla ole naapurissa. Takkini olenkin ostanut Saksasta ja kengät Hollannista. Paita on Haloselta, hame ja huivi H&M:stä ja sukkahousut Lindexiltä. Halkivaha pitää vahvoista väreistä. – Mustavalkoista käytän paljon. Sen värisiä vaatteita löytyy suunnittelemattakin. Pimeää vuodenaikaa piristävät 50-luvun swing-mekot. – Omistan mustavalkoisen halterneck-swing-mekon, jossa on leveä helma. Kun sen pistää päälle, tulee aina iloinen olo. Naisellista swingiä Luetko sarjakuvia? Maistuuko manga vai perinteinen kotimainen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. – Ööööööööh… KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Kaisa Kettunen Inka Halkivaha, Hansakortteli. Oona Karhunen OONA KARHUNEN JUMPPA ja judo puhuttavat 6-vuotiaita Timi Idiä ja Janette Stenrosia. JANETTE: Mä harrastan tanssijumppaa. Me jatketaan yhel estyksel keväällä kilpailuihin. Mä oon ollu siel mones eri ryhmässä. Se on hauskaa ku se ei oo nii helppoo. Siin opitaan kaikkii uusii juttui ja meil oli omat tahditki. TIMI: Mä harrastan judopainimist. Siel leikitää ja hippaillaa ja painitaa. Sit siel vedetää semmost mattoo joka on pöytääki isompi. Puolet on toisel puolel ja puolet toisel puolel mattoo. J: Mä innostuin jumppatanssimisest ku siel oppii uusii liikkeitä. Mä en sillon tienny spagaattia tai vaakaa. Sit mä halusin saada kans uusii kavereita.Yks tyttö teki kerran väärään aikaan yhen käsilikkeen. Mut ei se haitannu mitää ku meil tuli silti isoimmat aplodit. T: Mä oon ollu kahes jumpassa. Ihan ekas jumpas ei oikee ollu kivaa mut ainaki kivoi palloleikkei. Siin toises oli hauskaa ku siel juostii kaks kertaa ympäri ja sit mentii omal paikal. J: Meil on kans ollu semmost et juostaan ympyrää ja sit ku musiikki loppuu ni pitää liikkuu johonki liikkeeseen. Sit meil on ollu kans hippaa ja polttopalloo. Sit jos koskettaa palloo ni pitää mennä vaakaan, kukkovaakaan tai spagaattiin. T: Mä en tiedä mitä noi liikkeet on. J: Spagaatis täytyy venyy ihan maahan. Vaaka on semmonen et täytyy pistää kädet sivuille ja vasen jalka pistetään ilmaan. Pitää olla oikees korkuudessa. Sit se kukkovaaka on semmonen et pistetään jalka polven viereen ja kädet sivuille. T: Nyt mä muistan. Mä oon kattonu niit tietokoneelt. Palloleikkejä ja kukkovaakoja eikkei. skaa kerentii u pistää kädet sivuille ja vase tetään ilmaan oikees korku se kukkovaa monen et p ka polven kädet sivu T: Nyt m Mä oon niit tietok HEIKKI MÖTTÖNEN TEOLOGIAN tohtori ja professori Olavi Lähteenmäki toimii kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1958–75. Hän johti puolueensa eduskuntaryhmää yhden vaalikauden ajan. Eduskunnan 2. varapuhemies hän oli viimeiset kansanedustajavuotensa 1970-75. Lähteenmäki oli yhteistyökykyinen poliitiikko, mutta samalla tinkimätön tiukkakonservatiivi, jonka aatteet eivät todellakaan olleet kaupan. Lähteenmäki syntyi Turussa heinäkuussa 1909 ja valkolakin hän sai Turun suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1929. Nuori mies lähti koulujen jälkeen Helsinkiin teologiseen tiedekuntaan. Side kotimaakuntaan säilyi 1930-luvulla, kun hän toimi Varsinaissuomalaisen osakunnan kuraattorina. Samoihin aikoihin Lähteenmäki liittyi myös Akateemiseen Karjala-Seuraan, jossa toimi etulinjassa sen lakkauttamiseen asti. SOTAVUOSINA hän palveli erilaisissa kirkollisissa tehtävissä. Sotien jälkeen Lähteenmäki jatkoi opintojaan ja väitteli tohtoriksi vuonna 1955. Muutamaa vuotta aikaisemmin Lähteenmäki oli aloittanut Turun väliaikaisen opettajakorkeakoulun rehtorina. Koulunsa vakinaistamisen puolesta taistellut rehtori onnistui lopulta päämäärässään. Hän jatkoi virassaan aina vuoteen 1972 asti. Lähteenmäki oli kansallismielinen ja kristillinen konservatiivi, joka vastusti henkeen ja vereen kommunismia. Hän sai kipinän myös valtakunnanpolitiikkaan ja asettui ehdokkaaksi vuoden 1958 eduskuntavaaleissa. Lähteenmäki keräsi debyyttivaaleissaan puolueensa suurimman äänipotin vaalipiirissään. Hän otti puolueensa oman piirin puheenjohtajuuden haltuun vuonna 1961 ja piti omat joukkonsa koossa. PUOLUEEN luottamustehtävistä hän ei piitannut. Hänen johtajanominaisuutensa tulivat parhaiten esille, kun kokoomuksen eduskuntaryhmä tappeli puolueen asemasta keskustavetoisissa hallituksissa 1960-luvulla. Sovinnollinen Lähteenmäki valittiinkin eheyttäjän rooliin eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi vuonna 1966. Hän onnistui roolissaan ja ryhmä yhtenäistyi. Kokoomuksen remonttiryhmä teki vasta seuraavalla vaalikaudella tuloaan, kun Lähteenmäestä tuli muutaman mutkan kautta eduskunnan toinen varapuhemies. Hän haastoi vuoden 1971 puoluekokouksessa Harri Holkerin puheenjohtajakisaan, mutta pelkästä velvollisuuden tunteesta. Hän tiesi häviävänsä jo ennakkoon. Parlamentaarikon ura päättyi syksyllä 1975. Yli puoluerajojen arvostettu Lähteenmäki jatkoi vireänä luottamustehtäviään ja kuoli 96-vuotiaana vuonna 2006. Pappi ja parlamentaarikko Sovittelevan Olavi Lähteenmäen konservatismi ei ollut kaupan Kansanedustaja Olavi Lähteenmäki tutkailee Turun lääninvankilan yksinäissellin huoneentaulua. Muut kansanedustajat Esko Niskanen (vas.), Oili Suomi ja Irma Toivanen. Kuva on otettu lokakuussa 1970. TS-arkisto
9 A AMUSET URHEILU Lauantai 24. tammikuuta 2015 Keneltä nuorelta turkulaisfutarilta odotat alkavalla kaudella läpimurtoa? FIGHT Night Finland rantautuu kuluvana keväänä Turkuun. Aiemmin Karkkilassa ja Lohjalla tapahtumia järjestänyt promootio saapuu Kupittaan urheiluhalliin huhtikuun lopussa. Turkulaisottelijoista ottelukortille on kiinnitetty jo Timo-Juhani Hirvikangas, Teemu Packalen, Juho Valamaa sekä Mika Kuronen. Promootion suunnitelmissa on palata Turkuun myös syksyllä. Fight Night Finland valloittaa Turun VASTA 16-vuotias Interin Kaan Kairinen on ollut otsikoissa viime päivinä, koska superlupaus on näytillä Tanskassa. Sinimustien riveistä löytyy kuitenkin muitakin lupaavia nuoria. Tammikuussa on vaarallista tehdä veikkauksia siitä, kuka on kovassa iskussa tulevalla jalkapallokaudella. Vahid Hambo (kuvassa) on kuitenkin nimi, joka kannattaa painaa mieleen jo tässä vaiheessa vuotta. Parikymppisellä kahden passin miehellä on kuitenkin eväitä olla ensi kesän läpimurtopelaaja. Raameja ja röyhkeyttä maalintekoon löytyy. Kahdessa Interin paidassa pelaamassaan pelissä nuorukainen on merkkauttanut kolme maalia. Pelkästään Hambon varaan Inter ei voi hyökkäystään rakentaa, mutta ei kannata yllättyä, jos Interin keskikenttä Mika Ojalan johdolla onnistuu ruokkimaan Hambon maalintekoon useammin kuin pari kertaa. ILKKA LAPPI Läpimurron kynnyksellä Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI TPS:N leirissä pohditaan parhaillaan kuumeisesti ensi kauden päävalmentajan nimeä. Turussa on aina ollut kovia valmentajia. Mahtaako TPS:n ensi kauden päävalmentaja päästä joskus samaan kastiin kuin tämä rautainen nelikko? 1. Hannu Jortikka JOTKUT voivat sanoa, että Hannu Jortikan ajan TPS oli niin hyvä, että mestaruudet tulivat helposti tai Jortikkaa voi kritisoida hänen valmennustyylistään tai siitä, ettei hän ole kyennyt tarpeeksi muokkaamaan tyyliään aikojen muuttuessa. Fakta on kuitenkin se, että jääkiekko on tulosurheilua. Ja Jortikka jos kuka on tuloksentekijä. Kuusi mestaruutta ei tullut helpolla, vaikka TPS:n joukkueet olivatkin kiistatta erinomaisia. Jortikka osasi pitää tähtensä kurissa ja toisaalta antaa riittävästi vapauksia. Usein kuuden SM-kullan varjoon jäävät muut saavutukset. Alle 20-vuotiaiden MM-kulta tai kaksi SM-hopeaa HPK:ssa ja Jokereissa. 2. Vladimir Jursinov VLADIMIR Jursinov toi Turkuun kaksi mestaruutta, mutta vielä suurempi vaikutus hänellä oli pelaajien kehittäjänä ja TPS:n toimintatapojen uudistajana. Jursinov toimi menestyksekkäänä linkkinä puoliammattilaiskiekkoilusta ammattimaisuuteen. Jursinov nosti vaatimustason uudelle tasolle, josta hyötyi koko suomalainen kiekkoilu. ”Jursin akatemiasta” maailmalle ponnistaneita on kymmeniä. Kun nykyään yhdenkin huippupelaajan tuottaminen on haastavaa, tuntuu käsittämättömältä millaisena liukuhihnana TPS huippupelaajia Jursinovin aikana tuotti. 3. Juhani Wahlsten TURKULAISEN kiekon legenda ja suuri herrasmies Juhani Wahlsten ei koskaan vienyt TPS:aa valmentajana mestaruuksiin, mutta on silti tehnyt enemmän turkulaisen ja suomalaisen kiekkoilun eteen kuin yksikään toinen tällä listalla. ”Juuson” elämäntyönä on ollut pelin ja ihmisten kehittäminen. Juuson kädenjälki näkyi varsinkin juniorivalmentajana. Wahlsten valmensi TPS:n vuonna 1963 syntyneiden Lokki-joukkuetta. Moni lokki, muun muassa Hannu Virta, oli myöhemmin keskeisessä roolissa, kun TPS:n 1980–1990-lukujen menestysjoukkueet haalivat Suomen mestaruuksia. 4. Raimo Määttänen VAIKKA Tampereella syntynyt Raimo Määttänen valmensi myös Turun ulkopuolella, jätti hän tänne lähtemättömän vaikutuksen. Määttänen nimittäin valmensi sekä TPS:aa että TuToa. Kaudella 1975–76 Määttänen valmensi vahvasti tutolaisilla vahvistuneen TPS:n ensimmäistä kertaa pelatun SM-liigan mestaruuteen. Viisivuotisen TPS-pestin tuloksena oli myös kolme himmeämpää mitalia. 1980-luvulla Määttänen luotsasi TuTon kahdesti 1. divisioonan kakkoseksi. Varsinkin kaudella 1985– 86 nousu oli varsin lähellä. Kasvatustyötä ja menestystä Aamuset listaa kovimmat Turussa vaikuttaneet jääkiekkovalmentajat Hannu Jortikka (ylh vas.), Vladimir Jursinov, Raimo Määttänen (alh vas.) ja Juhani Wahlsten ovat profioituneet jääkiekon menestyksen tekijöinä Turussa. Veikko Wahlroos / Timo Talus
10 A AMUSET VIIHDE Lauantai 24. tammikuuta 2015 TURUN taidemuseossa esillä olevaan Sadan vuoden kuvia -kokoelmanäyttelyyn pääsee tutustumaan lauantaina 24.1. klo 14 näyttelyn kuraattori Mia Haltian johdolla. Näyttely esittelee suomalaista kuvataidetta 1800-luvun alusta ensimmäiseen maailmansotaan asti. Kuraattorikierros avaa näyttelyyn valittuja teemoja ja antaa mahdollisuuden tutustua kokoelmaan pintaa syvemmältä. Sadan vuoden kuvia JUGOSLAVIAN hajoaminen, Suomen maahanmuuttopolitiikka, yliluonnollisia kyvyillä siunatut (tai kirotut) mutantit. Jani Saxellin kunnianhimoinen Sotilasrajan unet on kaikkea tätä – ja paljon muutakin. Tarina alkaa Turun saaristosta, jossa Bosnian sodassa aikanaan palvelleiden rauhanturvaajien metsästysreissu saa verisen käänteen. Suomeen muuttanut romani Florian Tímar kuulee huhuja mystisestä Osattomien armeijasta ja tutkii sen yhteyttä ex-rauhanturvaajien kohtaloon. Sotilasrajan unet yhdistelee aineksia jännäreistä ja scifistä sekä valaisee tarinan edetessä Sarajevon sotahistoriaa ja -tulevaisuutta. Kirja tuntuu sisältönsä ja tyylinsä puolesta raskaalta, mutta se ei ole heikkous; näin laaja kokonaisuus vain vaatii sulattelua kappale kerrallaan. Kenelle: Massiiviseen tarinaan uppoutuville. Arvio: Yksi viime vuoden kotimaisista kirjatapauksista. ESA TÖYKKÄLÄ Sota ei unohda Mitä kirjaa odotat eniten tänä vuonna? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ESA TÖYKKÄLÄ TURUN taidemuseo on sijainnut Puolalanmäellä yli sata vuotta, mutta sen tiloissa ei ole siitä huolimatta koskaan aiemmin ollut esillä Ellen Thesleffin omaa näyttelyä. Thesleff nautti arvostusta jo eläessään (1869–1954) ja hänen teoksiaan on ollut historian saatossa esillä Turun taidemuseon muiden näyttelyiden ohessa, muttei koskaan yksin. Turun taidemuseon ensimmäinen Thesleff-näyttely käsittää 120 teosta ja keskittyy maalauksiin ja puuväripiirroksiin. Thesleff – jota pidetään Helene Schjerfbeckin rinnalla Suomen kultakauden johtavana modernistina – eli hyvin pitkän, yli 60-vuotisen taiteilijauran ja kehitti taidettaan jatkuvasti. – Tämä näyttely ei etene kronologisen johdonmukaisesti, vaan olemme halunneet jo ensimmäisessä huoneessa tuoda esille viimeisimmän eli 78-vuotiaan taiteilijan tuotannon, jotta katsoja ymmärtää, miten hätkähdyttävän edistyksellisestä taiteesta on ollut kyse sodanjälkeisessä Suomessa 1940-luvulla, kertoo näyttelyn kuratoinut Christian Hoffmann. HOFFMANN pitää värihurmosta ominaispiirteenä Thesleffin taiteelle. Vielä uransa alussa Thesleff oli kuitenkin värien suhteen varsin askeettinen. Värien käyttö vapautui rajusti, kun Thesleff alkoi matkustaa Italiassa. Muutoksen pystyy havaitsemaan Turun taidemuseon näyttelyssä kulkemalla huoneesta toiseen. – Voidaan sanoa, että Italia oli hänen henkinen kotimaansa. Hän kävi siellä säännöllisesti 45 vuoden aikana. Italiassa hän pystyi paremmin ymmärtämään, miten valo ja sitä kautta ympäristön luonne muuttui, kun siellä saattoi olla pitkiä aikavälejä, Hoffmann kertoo. TAIDEMUSEOSSA yleisölle avautuu Ellen Thesleff -näyttelyn ohessa muitakin teoksia. Yläkerran Studiotilassa on esillä kuvataiteilija Erkki Nampajärven tummanpuhuva ja raadollinen Kollaaseja-näyttely. Turun taideakatemiasta valmistunut ja Henry Lönnforsin ateljeessa vuosina 2012–2014 työskennellyt Nampajärvi aloittaa teoksensa usein kuin vahingossa jostain musteläiskästä tai epämääräisestä muodosta. Lisäksi Turun taidemuseon Pimiötilassa on esillä Salla Tykän 12-minuuttinen videoteos Giant, joka vie katsojan Romanian sisäoppilaitosten neuvostohenkisiin, jylhiin voimisteluhalleihin. Rotterdamin elokuvajuhlilla viime vuonna palkittu Giant seuraa nuorten voimistelijatyttöjen liikeratoja ja yhdistelee niitä 70–80-luvun arkistokuviin. Thesleffin taiteeseen voi tutustua Turun taidemuseossa taidehistorioitsija Leena Ahtola-Moorhousen kanssa 31.1. klo 14 ja Christian Hoffmannin kanssa 21.2. klo 14. Kultakauden helmi Ellen Thesleffin näyttely avaa Turun taidemuseon kevään Kaiku (1891) oli 22-vuotiaan Thesleffin läpimurtoteos. Kuvassa osarajaus. Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen
2 Lauantai 24. 1. 2015
Lauantai 24. 1. 2015 3
4 Lauantai 24. 1. 2015
15 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 24. tammikuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? HEIKKI Laitonen arvosteli mielipidekirjoituksessaan (Aamuset 14.1.) SDP:n ehdotusta takuueläkkeen korottamisesta. Lyömäaseinaan hän käytti taitettua indeksiä ja elinaikakerrointa syyttäen SDP:tä tekopyhyydestä. Kun tällä hetkellä meillä on sataa työikäistä kohden 53 eläkeläistä tai alle 15-vuotiasta on heitä vuonna 2030 jo 70. Samaan aikaan, kun elinikä pitenee, on työelämään tulevia vähemmän kuin eläköityviä. Paine eläkemaksun nostamiseen vaikuttaa Laitosen mainitsemien tulevien sukupolvien, omien lastemme ja heidän lastensa talouteen ja työllisyyteen. Varsinkin työnantajajärjestöt vastustavat tiukasti maksujen korottamista. Työmarkkinajärjestöt pääsivät onneksi loppusyksystä sopuun työeläkejärjestelmän uudistuksesta, jossa pyritään huomiomaan pidentynyt eliniänodote pitkällä siirtymäajalla. Ymmärrän taitettuun indeksiin kohdistuvan kritiikin, mutta taantuman aikana se onneksi on hyödyttänyt eläkeläisiä, kun työmarkkinaratkaisut ovat olleet maltillisia. Eläke mielletään usein itse maksetuksi ja ansaituksi, tottahan eläkemaksuja tuloista on maksettu, mutta käytännössä kyse on sukupolvisopimuksesta, jossa myös työssäkäyvät kattavat eläkkeitä. Eläkerahastojen puskureille tulee siis vielä käyttöä. On myös syytä todeta, että SDP kritisoi viime vaalikaudella luotua takuueläkejärjestelmää, koska SDP olisi halunnut siitä paremman. Toivoa sopii, että voisimme seuraavien eduskuntavaalien jälkeisessä hallituksessa tehdä parannuksia sen lisäksi myös eläkeindekseihin ja helpottaa sitä kautta ikäihmisten selviytymistä arjestaan, mutta pelkäänpä ettei siihen vielä ensi kaudella ole varaa ennen kuin saamme työllisyysasteemme nousemaan. SDP ehdotti jo loppukesän budjettiriihessä takuueläkkeisiin kymmenen euron korotusta, mutta tästä ei päästy hallituskumppaneiden kanssa sopuun. Sen sijaan SDP ajamana sovittiin alle 21 000 euroa vuodessa eläkettä saavien 0,5 prosenttia verovähennyksestä. Tällä pyrittiin suojelemaan eläkeläisten ostovoimaa pienituloisemmassa päässä. Tämä keskimäärin sadan euron tulonlisäys lienee eläkkeensaajalle tervetullut. SDP on toiminut johdonmukaisesti ja vastuullisesti pyrkiessään supistamaan tuloeroja niin eläkeläisten kuin muunkin väestön keskuudessa myös taloudellisesti tiukkoina aikoina. EEVA-JOHANNA ELORANTA KANSANEDUSTAJA (SD.) Edelleen eläkeläisten hyvinvoinnin puolesta METALLILIITON isojen ammattiosastojen 16. tammikuuta Turussa pidetyn kokouksen päätöksen mukaan tulemme esittämään vetoomuksen luottamusmiesten työsuhdeturvan ja toimintaedellytysten parantamiseksi. Vetoomuksen tulemme toimittamaan SAK:n hallitukselle, Metalliliiton hallitukselle, neuvottelujärjestelmän uudistamista pohtivalle työryhmälle sekä eduskunnan työja tasaarvo valiokunnalle. Vetoomuksellamme haluamme tukea Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäen lakialoitetta, jonka tarkoituksena on parantaa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun oikeussuojaa laittoman työsuhteen irtisanomisen tai purkamisen tapauksissa. Samalla ehdotus lisää työmarkkinajärjestöjen ajanmukaista tietoa luottamusmiesten ja valtuutettujen asemaan liittyvistä ongelmista. Haluamme tukea myös Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aallon ratkaisua jättäytyä pois neuvottelujärjestelmän uudistamista pohtivasta työryhmästä. Aalto osoitti käytöksellään, että luottamusmiehen työsuhdeturva on koskematon. Vetoamme myös muiden SAK-laisten järjestöjen edustajiin samankaltaisen ratkaisun tekemiseksi, kunnes työnantajaosapuoli esittää aitoa yhteistyöhalukkuutta työehtosopimusjärjestelmän toimivuuden parantamiseksi. Metallin isot ammattiosastot vetoavat neuvottelijoihin ja päättäjiin, että Suomeen saataisiin henkilöstön edustajille riittävä työsuhdeturva heidän neuvotellessa työpaikoillansa edustamiensa työntekijöiden asioita ja sopimuksia. METALLIN ISOT AMMATTILIITOT, TURUN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY. 49 Luottamusmiesten asemaa parannettava VIIME aikoina langetetut tuomiot lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ovat saaneet sosiaalisen median kuohumaan. Useissa puheenvuoroissa on vaadittu paitsi kovempia rangaistuksia myös sitä, että tuomittujen nimet pitäisi saada julkiseen tietoon. Kovempien rangaistusten vaatiminen on helppo ymmärtää. Kansalaisaloite lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistusten koventamisesta on menossa eduskunnan käsittelyyn ja hyvä niin. On käsittämätöntä, että muutaman vuoden vankilatuomiolla kuitataan hyväksikäytettyjen elinikäiset traumat. Sen sijaan halu saada tuomittujen tai jopa epäilyjen nimet julkisuuteen on vaikeampi käsittää. Niin kuitenkin tapahtuu jo nyt esimerkiksi Facebookissa. Toimintaa perustellaan varoittamisena. Jotta hirviöiden teot eivät toistu. Lasten hyväksikäyttöön kuitenkin usein syyllistyy joku lapselle melko läheinen ihminen. Tekijöiden nimet johtavat helposti myös uhrin nimen paljastumiseen, eivätkä kaikki hyväksikäytön uhrit taatusti halua saada nimeään julkisuuteen. TOISEKSEEN sosiaalisessa mediassa ja nettipalstoilla raivo leimahtaa harva se päivä paljon vähäpätöisimmistäkin asioista. Sanoista tekoihin on matkaa, mutta jos hyväksikäyttäjien nimet ovat julkista tietoa, löytyy taatusti myös ihmisiä, jotka ovat jonossa lähdössä jakamaan oman käden oikeutta. Some-maailmassa tuomittujen seksuaalirikollisten nimien julkaisusta on lyhyt askel epäiltyjen nimien julkaisemiseen. Rikollisia ei pidä suojella, mutta epäiltyjä täytyy suojella. Jos epäiltyjen nimiä tulisi julki, heihin lyötäisiin stigma välittömästi, eikä se koskaan lähtisi pois. Sen jälkeen olisi toisarvoista olisiko epäilty oikeasti syyllinen. ILKKA LAPPI Ei some-käräjille