Keskiviikko 24. helmikuuta 2016 | Nro 16 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Juha-Pekka Nurvala innostui politiikasta 16-vuotiaana. Vuosikymmenen kuluttua se on hänelle työ. Kaupunki s. 6 Politiikasta tuli ura Taide on elämä kuvataiteilija Kristiina Turtoselle. Hän puhuu, tekee ja elää kaiken sen kautta. Elämä&tyyli s. 10 Elämästä taidetta Oskari Ruohonen ja kaksi muuta tunnettua turkulaista musiikintekijää pohtivat, onko albumien aika jo ohi. Viihde s. 15 Jäähyväiset albumeille? Viranomaisten mielestä Auvaismäentie ei vaarallinen, äidin mielestä on. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 24. helmikuuta 2016 TURUN Seudun Kuntatekniikka Oy:n virallinen nimi muuttuu Kuntec Oy:ksi. Nimenmuutos on astunut voimaan 19. helmikuuta. Turun Seudun Kuntatekniikka Oy syntyi vuonna 2012, kun Turun kaupungin kunnallistekniikkaliikelaitos ja viherliikelaitos yhdistyivät osakeyhtiöksi. Yhtiön postiosoite, sähköpostiosoitteet ja verkkosivujen osoite säilyvät entisellään. Kuntec Oy:n omistaa Turun kaupunki. Kuntec on jatkossa Kuntec Oy TURUN kaupungin johdon palaverissa maanantaina 22. helmikuuta on sovittu, että Kupittaan psykiatrian toiminnan sisäisen selvitystyön ja sisäisen tarkastuksen ajan Kupittaan tilannetta kommentoi vain kaupunginjohtaja Aleksi Randell. Hyvinvointitoimialan johtaja Riitta Liuksa vastaa normaalista päivittäisestä toimialan johtamisesta. Kaupungin johto käsitteli maanantaina Kupittaan vanhuspsykiatrian tilannetta Randellin johdolla. Hyvinvointitoimialan johto ilmoittaa suhtautuvansa ”erittäin vakavasti” julkisuuteen nousseisiin väärinkäytöksiin. Selvityksen tekee Turun kaupungin sisäinen tarkastus. Vain Randell saa kommentoida Missä päin Turun seutua on jalankulkijoille vaarallisia tienylityspaikkoja? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KARI LAINE NUORTEN kesätyömarkkinat näyttävät tänä vuonna paremmalta kuin viime vuonna. Varsinais-Suomen TEpalvelujen työnvälityspalvelujen johtaja Jaana Hernelahti arvioi, että tänä vuonna kesätyöpaikkoja voi hyvinkin olla viimevuotista enemmän. Hernelahden mukaan hakusesonki on vielä kesken, eikä varmoja lukuja vielä ole käytössä. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tekemän kyselytutkimuksen mukaan valtakunnallisella tasolla kesätyöpaikat ovat selvässä kasvussa. Liiton jäsenyrityksillä on kyselyn mukaan tänä vuonna yli 10 000 kesätyöpaikkaa enemmän kuin viime vuonna. Kasvavin ala on palvelut, mutta myös esimerkiksi rakennuksilla tarvitaan viime vuotta enemmän kesätyöntekijöitä. Varsinais-Suomen TE-palvelujen virallisessa järjestelmässä Turun seudulla on tällä hetkellä 1 140 avointa kesätyöpaikkaa. Töitä tarjoavat myös kunnat ja järjestöt. Turun kaupungilla on tänä vuonna töitä tarjolla 310 nuorelle. Eniten Varsinais-Suomessa työllistävät matkailuja palvelualat. Kauppaja hoitoalat tulevat seuraavina. Turun kaupunki on päättänyt tänä vuonna lopettaa omien kesätyöpaikkojensa arpomisen. Kaupungin työllisyysasioista vastaava palvelujohtaja Mika Helva arvioi, että on tarkoituksenmukaisempaa, että nuoret oppivat itse hakemaan töitä. – Oma aktiivisuus, hakemuksen tekeminen ja oman osaamisensa perusteleminen opettaa nuoria paremmin työelämään, Helva sanoo. Kesätyösetelit ovat tänäkin vuonna kaupungilla käytössä. Niillä kaupunki korvaa osan nuoren palkkakustannuksista yrityksille. Helvan mukaan seteleitä on käytössä tänä kesänä 100–120. Palvelupäällikön mukaan lähivuosina Turussa on tarkoitus kokeilla hyväksi koettua mallia, missä kaupunki tarjoaa kaikille peruskoulunsa päättäville kesätyöpaikan. Jos kaupungilla ei ole tarjota paikkaa kaikille niin se voi käyttää seteleitä, jotta esimerkiksi ammattikoulun aloittaville löytyisi kesätyöpaikkoja omien alojen piiristä. Vinkit kesätyön hakijalle: • Aloita työnhaku hyvissä ajoin jo ennen kevättä. Älä seuraa vain ilmoituksia, ota itse yhteyttä yrityksiin. • Hyödynnä kaikkia kontaktejasi ja sosiaalista mediaa. Kerro hakemuksessa hyvistä puolistasi ja miten yritys voisi hyötyä niistä. • Hyödyllisiä nettiosoitteita ovat esimerkiksi MyJobCafe.net ja nuorilletoita.fi. Kesätöitä tarjolla aiempaa useammille Kesätöitä arvioidaan olevan tarjolla entistä useammalle. Riitta Salmi MARIANNE ROVIO LASTEN koulumatkan turvallisuus on vanhemmille ja koululaisille elintärkeätä. Vaaralliset tiet tuottavat vanhemmille erityistä huolta. Kalle Tammelin, 7, suunnistaa jokaisena kouluaamuna itsenäisesti bussipysäkille. Hänen pitää ylittää Auvaismäentie, jonka näkyvyys on kummaltakin suunnalta huono. Vasemmalla puolella on hieman pidemmälle kaartuva mutka. Oikealla puolella on puolestaan jyrkempi mutka, jonka takaa tulevia autoja joutuu väistämään nopeasti, jos haluaa päästä tien yli bussipysäkille. Kallen äiti Jasmi Tammelin kertoo olevansa huolissaan poikansa tien ylityksestä. Tiellä ei ole suojatietä, hidasteita eikä kevyeen liikenteen väylää. Ja näkyvyys on todella huono. – Tie on todella mutkikas. Nopeusrajoitus on 60 km tunnissa, mutta moni ajaa siinä ylinopeutta. Joskus ylinopeutta mennään aika hurjastikin yli rajoitusten. Pientareet ovat kapeat, joten tien reunassa on hankala kävellä. Kalle joutuu ylittämään tien Ropontien kohdalla, jossa näkyvyys on kumpaankin suuntaan todella huono, Tammelin selittää ja lisää tien olevan koko pituudeltaan mutkikas ja vaarallinen. ÄITI on hakenut lapselleen maksutonta koulukuljetusta koulumatkan pituuden ja vaarallisuuden perusteella. Perusopetuksen palvelualuejohtaja kuitenkin hylkäsi hakemuksen, sillä koulumatka on alle viisi kilometriä eikä tietä ole luokiteltu vaaralliseksi perusopetuslain mukaisesti. Tammelin valitti asiasta hallinto-oikeuteen, mutta myös sieltä päätös oli negatiivinen. – Aikaisemmin poliisin arvio oli vuoteen 2012 asti, että tie on vaarallinen. Nyt poliisin mukaan tie ei olekaan vaarallinen, vaikka sen parantamiseksi ei ole tehty mitään. Auvaismäentien liikenne on lisääntynyt runsaasti vuosien aikana, eikä tiellä noudateta nopeusrajoituksia, Tammelin sanoo. Poliisin mukaan tie ei ole vaarallinen sen enempää kuin moni muukaan tie. – Ainahan tiet ovat lapsille vaarallisia. Tien olosuhteet eli nopeusrajoitukset, valaistus sekä poliisin tietoon tulleet onnettomuudet muodostavat sen kokonaisuuden, jonka pohjalta tehdään arvio vaarallisuudesta. Asioita on punnittava monesta suunnasta, mutta tämän tien kohdalla emme ole päätyneet siihen tulokseen, että sen voisi luokitella vaaralliseksi, sanoi ylikonstaapeli Simo Savioja Lounais-Suomen poliisilaitokselta. PERUSOPETUKSEN palvelualuejohtaja Outi Rinne sanoo tehneensä päätöksen poliisin arvion perusteella. – Poliisin mukaan tämä tie ei ole vaarallinen, joten tässä tapauksessa meidän oli hylättävä hakemus. Hallinto-oikeus on todennut saman. Itse toki kannatan lämpimästi sitä, että teitä parannetaan, Rinne toteaa. Tammelin kertoo olevansa närkästynyt tilanteeseen, sillä lasten turvallisuuden tulisi olla tärkeätä. – Koululaisille tien ylitys on vaarallinen ja muutenkin tämä tie on vaarallinen lapsille kulkea. Toivottavasti mitään pahaa ei tapahdu, ennen kuin jotain tehdään asian hyväksi. Tällaisissa asioissa ei tulisi säästää. Auvaismäentie pelottaa Koululaiset kohtaavat vaarallisen liikenteen päivittäin Auvaismäentiellä VARSINAIS-SUOMEN työja elinkeinotoimistossa oli tammikuun lopussa 31 400 työtöntä työnhakijaa. Tammikuun aikana työttömien määrä yleensä vähenee – nyt 1 400 henkilöllä. Viime vuoden tammikuusta määrä kasvoi 600 henkilöllä eli 2,0 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 2,4 prosentilla. Varsinais-Suomessa työttömien määrä kasvoi hieman hitaampaa tahtia kuin koko maassa. Nuorten työttömyys on kääntynyt laskuun Turun seudulla ja Turunmaalla tapahtuneen käänteen johdosta. Nuorisotyöttömyys vähenemässä AURASSA pelattiin viime vuonna selvästi enemmän Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahapelejä kuin muualla Varsinais-Suomessa. Jokaista kunnan aikuisasukasta kohden laskettuna peleihin käytettiin yli 277 euroa. Toiseksi eniten rahaa, noin 224 euroa, peleihin käytettiin Raisiossa ja kolmanneksi eniten Salossa, missä aikuista kohden laskettuna pelattiin noin 199 eurolla. Turku on Salon kanssa käytännössä tasoissa, eroa on Salon eduksi vain kolme senttiä. Aurassa hakataan eniten pelikoneisiin
3 Keskiviikko 24. helmikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS SUOMEEN on nimetty kolme uutta kansainvälisesti tärkeää lintualuetta. Alueet ovat merkittäviä merilintujen kerääntymisalueita eli muuton ja talvehtimisen aikaisia ruokailualueita sekä kesäisiä sulkasatoalueita. Uudet alueet ovat allille tärkeät Helsingin–Espoon matalikot pääkaupunkiseudun edustalla, haahkalle tärkeä Örö–Bengtskär Saaristomerellä ja pilkkasiivelle tärkeä Uudenkaupungin matalikot Selkämerellä. Örö–Bengtskär tärkeä haahkalle LÄHIÖT hapertuvat käsiin. Kuka on syyllinen huonoon laatuun? Kenet erotetaan, kysyy nykykansalainen. Syyllisiä ovat eritoten turkulaiset Mauno Koivisto ja Armas Puolimatka, listaa Rakennuslehti (18.2.). Aluerakentaminen täytti 50 vuotta. Sopimusten prototyyppi oli Johanna Hankosen väitöskirjan mukaan Vantaan Kaivoksela. Puolimatka osti Kaivokselasta yli 50 hehtaaria maata. Koiviston johtama Helsingin Työväen Säästöpankki oli tärkeä rahoittaja. Betonilähiöitä tarvittiin valtavan muuttoliikkeen kanavointiin. Maatalous ei työllistänyt enää maaseudun nuoria, jotka muuttivat kaupunkeihin ja Ruotsiin. AJATUKSENA oli, että lähiöt ovat väliaikaisia ja kestävät 30–40 vuotta. Sen jälkeen yhteiskunta olisi niin rikas, että betonimörskät voisi purkaa ja tilalle rakennettaisiin jotain parempaa. Se oli 1960-luvun tulevaisuususkoista insinööriotteella varustettua sosiaalipolitiikkaa, jonka ylipappi oli Pekka Kuusi. Lähiöille oli todellinen tarve. Muuttoliike paisui 60-luvulla ja asuntotuotanto oli kaksinkertaistettava nopeasti. Yli puolet Suomen kerrostaloista rakennettiin 60ja 70-luvuilla. Vuonna 1974 rakennettiin yli 73 000 uutta asuntoa. Tahtia lyötiin aluerakentamissopimuksilla. Rakentamisesta tuli sarjatuotantoa, joka nivellettiin yhteen kaavoituksen kanssa. Kaavoja piirrettiin pikavauhtia, valtuustot olivat kumileimasimia. Puolueet saivat kymmenyksensä, kun rakennusliikkeet pääsivät toteuttamaan ylitehokkaita kaavoja halvalla ja nopeasti. STANDARDIKSI nousi betonielementti. Tiilirakentaminen oli liian kallista ja muurarit liian lakkoherkkiä. Aluerakentamisen aika päättyi vuonna 1976, mutta vahinko oli jo tehty. Kaupunkikeskukset ovat täynnä hajoavia betonilaatikoita, joiden suunnittelusta vastasivat juristit ja rakennusmestarit, eivät arkkitehdit. Yksityiskohdat ja yksilöllisyys puuttuivat, samoin aluksi myös julkiset palvelut, kaupat ja liikenneyhteydet. Väliaikaiseksi tarkoitettuja taloja ei pureta, vaan ne peruskorjataan. Parempaa aikaa koskaan tullut. LASSE VIRTANEN Väliaikaisiksi tarkoitetut www.lisaduuni.fi 7-vuotias Kalle Tammelin aiheuttaa huolta äidilleen ylittäessään Auvaismäentien kotiin tullessaan. Näkyvyys on huono ja autot ajavat tiellä monesti ylinopeutta. Marianne Rovio TAR JO US Ajanvaraus Mehiläinen 010 414 00 tai www Kauppiaskatu 8, 20100 Turku. ? Tällä kupongilla Jalkojenhoito arkisin 47 € Jalkojenhoito lauantaisin 44 € hoidot henkilökohtaisia, maksettava ja varattava kerralla, käytettävä 2016 loppuun mennessä. Erä jalkojenhoitotuotteita 5 € kpl Sarjahoitotarjous 01.3.-30.4.2016 4 hoitoa 3:n hinnalla 168 € (a 42 €),
Keskiviikko 24. helmikuuta 2016 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 24. helmikuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 24. helmikuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA FORUM-KORTTELIN käytävät täyttyvät sunnuntaina 28. helmikuuta musiikista, markkinamielestä ja myyntipöydistä. Silloin järjestetään ensimmäinen korttelikirppis. Ovet aukeavat ostajille kello 11 ja ”kirppistely” kestää kello 15 asti. Myyntipaikat varattiin loppuun tunneissa. Kävijöitä suositellaan saapumaan paikalle ajoissa ja varaamaan mukaansa käteistä. Tapahtumaa organisoi PUF Design Market. Kirppistelyä Forumissa EI tavallinen ihminen edes eläimiä kohtele niin, kuin G1:llä Kuppiksella. On turha väittää johtoportaan, että eivät tienneet, aivan varmaan tiesi koko laitos! Ne osat niitten mielipuolisten hoitajien ja potilaitten välillä olisi pitänyt vaihtaa ja passata samalla tavalla, eiks olis tyyli muuttunut? HULLUJA VAIN HOITAJAT LUIN lehdestä, että joku nuori oli huolestunut siitä, että muutamat koululaiset ei saa raitista ilmaa kun käyttävät koulukyytiä. Se on ollut totta, ei todellakaan autoissa ole raitis ilma. Voi olla hometta ja kuljettajakaan ei ole raitis, vaikka koulukyydissä pitäisi olla alkolukko. KATEELLINENKO? TERVEYSVIRANOMAISET, isännöitsijät, huoltoyhtiöt, rakentajat, apua! Mikä Telakkarannassa ujeltaa katkeamatta yötäpäivää? Viikko nukkumatta, korttelin koirat hermona. PIAN INFARKTI LAIVURINRANTA vinkuu ja soi yötä myöten, vaikka vappu on vasta ovella. Itäisen Rantakadun ja Laivurinkadun alueen ilmastointilaitteet katoilla kaipaavat huoltoa. Täältä on muuten lähdettävä jonoon turvapaikanhakijaksi. UNETON BEATLE JA BEAGLE ON hyvä lakiehdotus, että tarvii olla rahaa, jos perustat perheen tai otat ulkomaalaisen aviopuolisoksi. Suomi tarvitsee verotuloja, että muutkin saavat elää. SUOMALAINEN Oletko tehnyt kirppiksiltä todellisia löytöjä? Kerro minkälaisia. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Vanhustenhoidon tulevaisuus. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Milka Romppanen ILKKA LAPPI TAVOITIMME Paavo Nurmi Gamesin toimitusjohtaja Jari Salosen tiistaina kello 8.40. Missäs oot? – Ihan työpöydän ääressä. Missä vaiheessa Paavo Nurmi Gamesin valmistelut etenevät? – Voisi sanoa, että kun kisoihin on aikaa nelisen kuukautta, päivät pitenevät ja valmisteluiden vauhti kiihtyy. Miten kahden arvokisan kesä vaikuttaa kisojen järjestämiseen? – Yleisesti ottaen kahdet arvokisat ovat positiivinen asia, sillä yleisurheilu on entistä vahvemmin esillä ja yleisurheilijoiden tekemisiä seurataan tarkalla silmällä. Järjestäjän kannalta on tietenkin tuplahaaste saada oma kisa sopimaan siihen urheilijan tarinaan, joka johtaa arvokisoihin. Ensi kesän kalenterihan on mennyt Amsterdamin EM-kisojen ja olympialaisten takia uusiksi ja monet perinteiset kisat järjestetään eri aikaan kuin normaalisti. Ette kuitenkaan ajankohtaa lähteneet siirtämään? – Tulimme siihen tulokseen, että meidän paikkamme Amsterdamin kisojen kynnyksellä on sinänsä hyvä. Viikkoa ennen Amsterdamin kisoja sinne tosissaan tähtäävien kilpailijoiden pitää väistämättä olla hyvässä nousukunnossa. Olemme kuitenkin nousseet sille tasolle, että tavoittelemme kisoihimme urheilijoita, joilla on edellytyksiä menestyä Amsterdamissa ja Riossa. Vetääkö PNG ulkomailta kisaturisteja? – Käytännössä vain arvokisat saavat aikaan sellaista liikehdintää. Muissa kisoissa, vaikka paikalla olisi koviakin nimiä, valtaosa katsojista tulee maan rajojen sisältä. Amsterdamin kynnyksellä MARIANNE ROVIO NAANTALISTA kotoisin oleva JuhaPekka Nurvala, 26, kiinnostui politiikasta kavereiden kautta ja 16-vuotiaana hän liittyi Kokoomusnuoriin. Nurvala kertoo haluavansa muuttaa maailmaa niin paljon parempaa suuntaan kuin vain pystyy. – Se voi kuulostaa naiivilta, mutta se on uskomattoman hyvä motivaation lähde. Ei mun mielestä politiikassa voi olla muusta syystä. Väyrysmäisiä puhtaita vallantavoittelijoita tai oman edun puolustajia tapaa onneksi harvoin, Nurvala sanoo. Kansainvälisyys on aina kiinnostunut Nurvalaa. Lukioaikoina hän pääsi edustamaan Suomea Euroopan Nuorten Parlamentin järjestämään parlamenttisimulaatioon. – Kymmenen päivän ajan me väiteltiin Euroopan perustuslakisopimuksesta ryhmässä, jossa oli nuoria ympäri Eurooppaa. Se kuulostaa ehkä nörtiltä, mutta en unohda koskaan sitä fiilistä, kuinka makeata oli tehdä duunia kansainvälisessä ryhmässä. Nurvala innostui hakemaan Lontooseen opiskelemaan ja hän toivoi pääsevänsä tekemään työtä kansainvälisen politiikan parissa. Ensin hän opiskeli kansainvälisen politiikan kandidaatiksi King´s College Londonissa ja sitten hän valmistui Europan kansantalouden maisteriksi London School of Economics -yliopistossa. NUORI Nurvala saavutti unelmansa ja tekee parhaillaan töitä Brysselissä EPP-puolueen (European People´s Party) poliittisena neuvonantajana, erityisalueinaan talousja sosiaalipolitiikka. Aikaisemmin Nurvala on toiminut pääsihteerinä ja varapuheenjohtajana Euroopan kansanpuolueen nuorilla eli YEPP:llä. Nurvala toivoo euroalueen vahvistumista. – Se on yksi tärkeimpiä asioita, joiden parissa tehdään koko ajan töitä. Vahva euroalue toimii ihmisille paremmin kuin heikko euroalue tai markka. En missään nimessä ajattele, että euro oli huono idea. Se vaan ei ollut valmis, kun talouskriisi iski Amerikasta. Nurvala uskoo, että toimimattomien devalvaatioiden aika savuisissa kabineteissa on ohi, vaikka se olisi joillekin suomalaisille poliitikoille kova pala hyväksyä. Parhaillaan Nurvala tekee työtä joustavamman ja innovatiivisemman eurooppalaisen talousmallin edistämiseksi. – Meillä on liian pankkikeskeinen talousmalli ja meiltä puuttuu riskipääomaa. Euroopan yhteismarkkina ei ole vielä valmis. Jos riskipääomaa saadaan liikkeelle sekä digitaalinen että palveluiden yhteismarkkina valmiiksi, saadaan uusia työpaikkoja ja hyvinvointia ihmisille. NURVALA uskoo, että jäsenmaiden talouspolitiikka on anteeksipyytelevää. – Valta päättää uudistuksista on jäsenmailla. Jäsenmaiden pitää luoda uskoa tulevaisuuteen ja tehdä päätöksiä, jotka avittavat talouskasvua. Silti uudistukset monissa maissa etenevät hitaasti. Jäsenmaiden pitää puskea komission esitykset läpi ja hoitaa omat kansalliset asiat kuntoon. Toukokuussa Nurvala lähtee Sierra Leoneen juoksemaan hyväntekeväisyysmaratonia Ebolaorpojen hyväksi. – Kerään varoja brittiläiselle Street Child -hyväntekeväisyysjärjestölle, joka tukee lasten kouluun pääsyä pahiten ebolasta kärsivissä Sierra Leonessa ja Liberiassa. Politiikkanörtin unelmaa Juha-Pekka Nurvala haluaa muuttaa maailmaa Naantalilainen Juha-Pekka Nurvala kiinnostui politiikasta jo 16-vuotiaana. David Plas
7 Keskiviikko 24. helmikuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 24. helmikuuta 2016 A-nuorilla tärkeä derby VEIKKAUSLIIGAN alkuun on aikaa runsas viisi viikkoa. Viime vuodesta aloitusta saatiin taas ruuvattua hiukan aikaisemmaksi. Suomen jalkapallon pääsarjan otteluohjelma on jokakeväinen keskustelunaihe. Ensi kaudella Inter pelaa huhtikuussa kuusi ottelua ja toukokuussa kuusi ottelua. Kesäja heinäkuussa Interin pelimäärät ovat kolme peliä kesäkuussa ja heinäkuussa neljä peliä. Elokuussakaan ei ole kuin viisi peliä. Lokakuussa pelataan saman verran pelejä kuin heinäkuussa. Jokainen ymmärtää, että suomalaisen jalkapallon pitäisi mukautua nykyistä paremmin vallitseviin vuodenaikoihin, varsinkin niin kauan kuin luonnonnurmella halutaan pelata. Kuva suomalaisen jalkapallon tasosta ei ainakaan parane suuren yleisön silmissä, jos suurin osa kaudesta pitää pelätä paleltumista kenttien laidoilla. Paitsi, että kylmyys karsii katsojia alkukaudesta, kauden avauksen aikainen ajankohta vaikuttaa väistämättä varsinkin aitojen nurmikenttien kuntoon. Kenttiä hoitavilla ihmisillä on täysi työ saada kentät edes jotenkin pelattavaan kuntoon. Kovin suuri Nostradamus ei tarvitse olla, jos ennustaa, että jälleen kerran Veikkausliigassa siirretään pelejä ensimmäisten viikkojen aikana. On vaikea keksiä, kuka siinä häviäisi, jos kauden alkua lykättäisiin edes kolme viikkoa ja pelattaisiin kesäkuukausina hieman tiiviimmin. ILKKA LAPPI Peliohjelmaan järkeä Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO MENESTYKSEN MAKU ILKKA LAPPI CALGARYN talviolympialaiset vuonna 1988 huipentuivat Suomen jääkiekkohistorian ensimmäiseen aikuisten arvokisamitaliin. Hopeiset mitalit ripustettiin 28. helmikuuta Leijonien kaulaan, kun viimeisessä loppusarjan ottelussa Suomi kaatoi sensaatiomaisesti Neuvostoliiton 2–1. Mitali oli varma jo ennen viimeistä ottelua, mutta Suomen voitto Neuvostoliitosta pudotti Ruotsin pronssille. – Ruotsalaisethan syyttelivät meitä lehdissäkin ja väittivät, että YYA-sopimus olisi ollut voimassa. Ei se ainakaan kentällä siltä tuntunut. Tuskin punakone kenellekään yhtään peliä halusi hävitä, muistelee Suomen puolustuksessa Kari Elorannan parina luutinut Jukka Virtanen. Ennen kisoja Suomelta ei julkisuudessa suuria odotettu, vaikka pari vuotta aiemmin MM-kisoissa ensimmäinen mitali olikin ollut vajaan minuutin päässä. Rauno Korven tilalle päävalmentajaksi tulleen Pentti Matikaisen alaisuudessa joukkue lähti luottavaisena kisoihin. – Joukkueen sisällä kyllä oli jonkinlainen usko menestysmahdollisuuksiin. Niihin aikoihin alettiin kuitenkin pelata isoja maita vastaan tasan ja joskus voittaakin niitä, Virtanen sanoo. MAAJOUKKUEVALINNAT herättivät ennen kisoja runsaasti kritiikkiä. Esimerkiksi Matti Hagman ei mahtunut Matikaisen joukkueeseen. – Matikaisella oli se ajatus, että kaikki pelaajat pelaavat samanlaisessa roolissa kuin sarjapeleissäkin. Suomi sai kisojen ensimmäisessä ottelussaan shokkihoitoa Sveitsiltä. Sveitsi vei uudenkarheassa Olympic Saddledomessa pelatun ottelun 2–1. Suomessa leijonat saivat tappion jälkeen sankokaupalla lokaa niskaansa. – Suomesta tuli fakseja meillekin asti paljon, joissa meitä käskettiin tulla kotiin. Matikainen ja (Hannu) Jortikka laittoivat niitä fakseja pukuhuoneen seinille. Ei tappion jälkeen Punakoneen pysäyttänyt Jukka Virtasen maajoukkueura päättyi Calgaryn hopeaan Aktiiviurallaan Kupittaalla vuosikaudet pelannut Jukka Virtanen viettää päivät edelleen tutuissa maisemissa. Liikuntapaikkojen kunnossapidon työnjohtajana työskentelevän miehen työhuone sijaitsee Kupittaan jalkapallostadionilla. Ilkka Lappi mitään ripittäytymistä ollut. Jokainen keskittyi vain nöyrästi tulevaan. Ei siinä joukkueessa ollut sellaista henkeä, että hanskat olisi heitetty tiskiin. Kisojen edetessä Suomi alkoi ottaa myös pisteitä. Alkusarjassa joukkue lopulta voitti oman lohkonsa ja kuuden joukkueen loppusarjassa kaatui muun muassa Kanada. Calgary oli kahdet MM-kisat ja yhdet olympialaiset pelanneelle Virtaselle maajoukkueuran päätepiste, vaikka ura jatkui menestyksekkäästi TPS:n paidassa. CALGARYSSA mitalit ratkaistiin myös toistaiseksi viimeistä kertaa loppusarjalla. Kun Suomi voitti Neuvostoliiton, kisojen päätteeksi kultamitalijoukkue nieleskeli pettymystä ja hopean varmistanut Suomi juhli kuin kultamitalin voittanut. – Neuvostoliiton pelaajat olivat täysammattilaisia ja meillä pelaajat olivat vielä siihen aikaan puoliammattilaisia. Minun näkemykseni on, että menestystä jouduttiin odottamaan niinkin pitkään sen takia, että monet muut maat pelasivat täysin ammattimaisesti, Virtanen toteaa. Sä Sä Sä Sä Sä Sä Sä Sä Sä Sä Sä S Sä S S S S S S S S S Sä ä ä ä ä S S S S Sä S S S Sä ä ä ä S S S S S S S S S S S S S Sä ä Sä ä ä ä ä ä ä ä S S S S S S S Sä S S S S Sä ä ä ä ä ä ä S S S S S S S S S S S S Sä ä S S S S S S Sä S Sä Sä S S Sä S Sä Sä S S Sä Sä ä S Sä S S Sä ä ä Sä S S S S S S Sä ä S S S S S Sä ä ä S S S S S S Sä ä S S S S S S S S S S S S S S S h h hk hk hk hk hk k hk k hk k k hk hk k hk hk k hk hk hk hk k k h hk h hk k h h hk h h h h hk k h h h h h h h h hk h h h h h h h h h h hk hk hk h h h h h h h h h h h hk h h h h h h h h h h h h hk hk hk h h h h h hk k k k h h h h h h h h hk k k k hk k h h hk h h h h h hk k k k k k h h h h h h h h hk k k h h h h h h h hk k k h h h h h h hk k k k h h h h h hk k k h h h hk k h h h hk k h h hk hk h h h h h h h öp ö ö öp ö ö öp öp p öp öp ö ö öp öp öp öp ö ö ö öp ö ö ö ö ö ö öp öp öp öp p öp p p öp p p p öp p öp p p p öp p p p öp p p öp öp öp p öp ö ö ö ö ö ö ö ö ö ö ö ö ö öp ö ö öp ö öp ö ö ö ö öp ö ö öp ö ö ö ö ö ö ö ö ö ö öpo o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o V V V V V Vii V V V V V V V V V V V V V V V V V V V V JALKAPALLON A-poikien SM-karsinnassa pelataan 29. helmikuuta mielenkiintoinen derby, kun TPS ja Inter kohtaavat Kupittaa 5:llä kello 18 alkavassa mittelössä. Kolmen ottelun jälkeen Inter on edelleen tappiotta eteläisessä karsintasarjassa ja seitsemällä pisteellään toisena. TPS on kerännyt kolmesta ottelustaan neljä pistettä kuten myös KaaPo. Lohkon neljä parasta pääsevät suoraan SM-sarjaan. Elli Pikkujämsä voitti Youth Olympic Gamesissa slopestylen hopeaa.
9 Keskiviikko 24. helmikuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 24. helmikuuta 2016 TÄNÄ vuonna pääsiäispostimerkissä poseeraa pupu. Anna-Mari West on kuvannut 1. luokan postimerkkiin oman Elli-kaninsa keltainen rusetti kaulassa. Westin kuvista on julkaistu runsaasti muun muassa kortteja, muistikirjoja ja kalentereita. Postimerkkitaiteilijana hän on ensikertalainen. – Esteettisyys ja visuaalisuus antavat minulle sisäisen rauhan. Tulen yksinkertaisesti onnelliseksi, kun saan luoda jotain kaunista, West kertoo. Pupu pääsiäiskorttiin SELKÄLIITON Selkäkanava-verkkopalvelu tarjoaa selkätietoa ja ohjeita selän itsehoitoon. Selkäkanava. fi-palveluun on koottu tietoa selkäkivusta, selän hoidosta ja ergonomiasta. Palvelusta löytyy myös Selkäliiton fysioterapeuttien laatimia liikuntaohjeita selän sekä niska-hartiaseudun kunnon ylläpitoon ja kuntoutukseen. Selkävinkkejä jaetaan nyt myös sosiaalisessa mediassa. Selkäliiton selän ja niskan hoitoon tuottamat harjoitusvideot löytyvät YouTuben Jumppakissa-kanavalta. Selkäkanavan Facebook-sivuilla on mahdollisuus kysyä ja keskustella sivulla esillä olevista teemoista. Selkäkanavan sisältöjä julkaistaan myös Twitterissä sekä Instagramissa. KUUKAUDEN NAINEN Selkätietoa somessa Millä tavalla sinä huolehdit selkäsi hyvinvoinnista? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VIISI KYSSÄRIÄ MERJA KAJALA –TAIDE on minulle koko elämä. Puhun, teen ja koen kaiken sen kautta. Minusta tuntui samalta jo silloin, kun olin ihan pieni, sanoo kuvataiteilija Kristiina Turtonen. Turtonen (s. 1960) on Turun taideakatemiasta valmistunut kuvataiteilija. Naantalin vanhassa kaupungissa sijaitseva ateljee on käytössä ympäri vuoden. Joka kesäksi Turtonen rakentaa galleriaansa näyttelyn itselleen tärkeästä teemasta. – Piirrän, maalaan, teen installaatioita ja veistoksia. En osaa ajatella, että tekisin taidetta aina samalla tekniikalla. Mietin, mikä teema minua puhuttelee ja miten voisin ilmaista ajatuksiani. Jos en osaa tarvittavaa tekniikkaa, opettelen sen. Taiteen tehtävä on Turtosen mukaan saada ihmiset pysähtymään ja ajattelemaan. Hän haluaa ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin ja haastaa ihmisiä. – Taiteilijan täytyy uskaltaa laittaa itsensä alttiiksi ja olla ajassa mukana. On tärkeää, että katsojassa liikahtaa jotain, on se sitten positiivista tai negatiivista. Vuorovaikutus on minulle tärkeää, ja päästän ihmisiä työhuoneeseeni. Täällä käy usein myös koululuokkia ja ryhmiä katsomassa, mitä taiteilijan työ on. TURTONEN on mukana erilaisissa taideprojekteissa ja toimii Velkuan koulun taidekummina yhdessä ystävänsä kanssa. Hän tekee myös tilaustöitä, joiden parissa talvi usein kuluu. – Naantalin kesä on vilkas ja poikii yleensä uusia tilauksia. Teen paljon muotokuvia. Muotokuvamaalaus on haasteellista, mutta antoisaa kohtaamista ihmisten kanssa. Muun ohella taiteilija tekee jatkuvasti pikkutarkkoja lyijykynätöitä, joilla on hänelle erityinen merkitys. – Näissä töissä on aina kirjoja, joiden nimet ovat tärkeitä. Taustalla on ajatus, että joka ikinen juttu on kirjan arvoinen. Meditatiiviseen, pikkutarkkaan työhön syventyminen rauhoittaa minua, se on kuin terapiaa. Työhön uppoaa paljon aikaa, se valmistuu tunti tunnilta ja milli milliltä. www.kristiinaturtonen.fi Elämä taiteen kautta Vuorovaikutus on tärkeää Kristiina Turtoselle Kristiina Turtonen rauhoittuu uppoutumalla pikkutarkkoihin lyijykynätöihin. – Lyijykynä on ihana työväline. On vain kynä ja paperi, kaikki muu on korvien välissä. Merja Kajala Mikä helmikuussa on parasta? – Luulen, että olen ihan yhtä tyytyväinen joka kuukausi. Ehkä helmikuuhun liittyy kevään enteilyä, puutarhaan pääsyn odotusta. Kuka tuntee sinut parhaiten? – Oma perhe ja läheisimmät ystävät. Mikä saa sinut hymyilemään? – Aika moni asia. Olen kiitollinen elämänasenteestani, jonka vuoksi näen monissa asioissa huumoria ja hyviä puolia. Luen elämää kuin jännittävää romaania. Mikä on mielipuuhaasi? – Nautin täysin siemauksin kaikesta. Työstä, taiteen tekemisestä, puutarhanhoidosta, siivoamisesta, kokkaamisesta, juhlien järjestämisestä ja ulkoilusta. Musiikki on minulle yhtä tärkeää kuin kuvataide. Pidän myös yksinolosta, tarvitsen sitä paljon vaikka perhe ja läheiset ihmiset ovat minulle tärkeitä. Millaisia teemoja haluaisit seuraavaksi käsitellä taiteessasi? – Omatunto, ihmisten ahneus ja valtasuhteet kiinnostavat minua. na taNAANTALIN Kylpylässä järjestetään lauantaina 27. helmikuuta Slow Yoga -päivä. Päivässä keskitytään fyysisen harjoituksen ohessa erityisesti mielen rauhoittamiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvään oloon. Päivä järjestetään yhteistyössä turkulaisen YogaMe-joogapalvelun kanssa. Slow Yoga -päivä koostuu kehon eri osa-alueet kattavasta harjoituskokonaisuudesta, jossa pääpaino on hermostoa rauhoittavilla harjoituksilla. Kouluttajana toimii Janne Kontala, joka on tunnettu lempeästä ohjaustavastaan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.naantalispa.fi Joogaa kylpylässä
11 Keskiviikko 24. helmikuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 24. helmikuuta 2016 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 24. helmikuuta 2016 AAMUSET
14 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 24. helmikuuta 2016 LÄHI-IDÄN ruoka on kovassa huudossa maailmalla, mutta maisteluannokset eli meze sopivat suomalaiseenkin ruokapöytään ja illanistujaisiin. Meze voi olla dippi tai tahna, makkaraa, pitkään haudutettua mausteista lihaa, salaattia tai yksinkertaisimmillaan kalamata oliiveja. Meille tuttuja mezejä ovat esimerkiksi hummustahna ja falafelit. Maistuvia annoksia on mukava jakaa yhdessä illallispöydässä. Meze on taas muodissa SHAKSHUKA on yksi suosituimmista aamiaisista Israelissa. Tel Avivin Old Jaffassa sijaitsevassa Dr. Shaksuka-ravintolasta saa monien mielestä Israelin parhaan shakshukan, tarjoiltuna challah-leivän kanssa. Itse ravintolan perustaja suostui paljastamaan Aamusten lukijoille perinteikkään reseptinsä perinneruokaan. Tällä reseptillä valmistat shakshukaa neljälle. Pilko ja paista pehmeäksi öljyssä 1 vihreä chili, 6 valkosipulin kynttä ja 4 tomaattia. Lisää joukkoon 1rkl makeaa paprikaa, 1tl tulista paprikaa ja1 1/2 tl suolaa. Paista miedolla lämmöllä 2 minuuttia. Riko sekaan 8 kananmunan valkuaista ja anna porista 2-3 minuuttia. Lisää lopuksi päälle muutama keltuainen ja tarjoile leivän kera. Shakshukaa aamupöytään Mikä ruokapaikka maailmassa on jäänyt mieleesi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. BARKAN Classic Chardonnay 2014 on kuiva israelilainen košer-viini, joka ei sisällä mitään eläinperäisiä aineita, joten se sopii vegaanillekin. Viini on hyvin hapokas, mutta trooppiset hedelmät tuovat siihen rutkasti raikasta makua. Kypsä sitruksisuus ja mausteisuus antavat sopivaa syvyyttä. Rypäleet kasvavat kahdella eri tilalla Barkan Wine Cellarsilla, Danin viinialueella. Minkä kanssa: Vaalea liha, kala ja kevyet salaatit tai meze. Seurusteluun. Hinta: 11,70 €. Kypsää ja košeria BA A na la ai ssi s HENRIIKKA FINGERBORG TEL Aviv on Israelin kulttuurin ja talouselämän pääkaupunki ja se oli ensimmäinen Israeliin rakennettu moderni juutalainen kaupunki. Vaikka Tel Aviv ja Jerusalem ovat vain 70 kilometrin päässä toisistaan, on kaupunkien kontrasti huikea. Energistä ja vilkasta Tel Avivia sanotaan “pieneksi omenaksi” ja se onkin nykyaikaisen kulttuurin, taiteen ja yöelämän keskipiste, jossa meno jatkuu aamuun asti. Kaupungin pilvenpiirtäjiä ja rantoja erottaa vain kilometrien pituinen rantabulevardi. Nykyaikaista kaupunkia koristaa 1940–60-luvuilla rakennettu vanha keskusta, jonka Bauhaus-tyylillä rakennettu “valkoinen kaupunki” on Unescon suojeluperintökohde. Historiallisen taustansa vuoksi Israelin ruokakulttuuri on varsinainen runsauden pata. Värikäs ja maistuva ruokamaailma on saanut vaikutteita monista kulttuureista; shawarma, falafel, hummus, Irakilainen pitaleipä, arabialainen salaatti ja shakshuka ovat israelilaisille perusruokaa. Esimerkiksi hummus on tärkeä osa israelilaista mezeä, eli alkuruokalajitelmaa. Tel Avivin eksoottisella Shuk HaCarmel -torilla, sahramin ja tuoreiden hedelmien keskeltä löytyvä pieni puoti tarjoaa monien mielestä maailman parasta hummusta. Kermaista, pehmeää ja ilmavaa. Hummuksessa on laadukkaita, itse liotettuja kikherneitä, laadukasta tahinia ja tarpeeksi sitruunaa. Hummusta Carmelilta Hipsterikaupunki Tel Aviv on ruokakulttuurien törmäyspaikka Carmelin markkinakadun hummusta pidetään maailman parhaana, ainakin israelilaisten mielestä. Henriikka Fingerborg HaCarmelin kuhinaa. 0,5 l liotettuja kikherneitä (säästä liemi) 150 g laadukasta tahinia 2 valkosipulin kynttä 2 tl suolaa 1 sitruunan mehu mukaan annokseen: sipulia, kananmunaa, kurkkupikkelssiä ja tahinia. Shuk HaCarmelin hummus PILKO valkosipulinkynnet pienemmiksi ja laita kaikki ainekset tehosekoittimeen. Kaada välillä sekaan hieman kikherneiden liotuslientä, kunnes hummus on tarpeeksi pehmeää. Kokoa annos hummuksesta, tulisesta kastikkeesta, tahinista, kananmunasta, pilkotusta sipulista sekä kurkkupikkelssistä. Nautitaan tuoreen pitaleivän kera. KIEERÄTYSKESKUKSET VIIHDELINJA
15 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 24. helmikuuta 2016 Oletko albumien ystävä vai kuunteletko vain hittibiisejä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. LÄHINNÄ The Jayhawksin perustajana tunnettu Mark Olson on folkahtavaa vaihtoehtokantria runsaan 30 vuoden ajan niin Jayhawksissa kuin omillaankin. Edellisen soololevynsä pari vuotta sitten julkaissut Olson saapuu Turkuun keikalle maaliskuun alussa, kun mies esiintyy soolona bar Kukassa. Keikka alkaa kello 21. Edellisen kerran Olson nähtiin Turussa kesällä 2014, jolloin hän sai yleisön syömään kädestään. Jayhawks-legenda Turkuun HAMMONDURKURI Kalle Salonen on valtakunnan kärkeä. Miehen toinen sooloalbumi Barracuda Man nostaa jälleen hattua legendaariselle soundille. Barracuda Man onkin todellista hammondin ilotulitusta. Myös muutaman vuoden takaisella debyytillä Cat Slide urku ujelsi komeasti, mutta Barracuda Man on levynä esiinmarssia monipuolisempi ja myös helpommin lähestyttävissä. Siinä missä Cat Slide oli tyystin instrumentaalilevy, on Barracuda Manilla viidellä raidalla myös laulua. Levyllä laulavat Johanna Försti ja Hannu Pikkarainen (joka myös soittaa rumpuja levyllä) kahdella biisillä ja Marjo Leinonen yhdellä biisillä. Vaikka levyn musiikissakin riittää pureksittavaa, laulut tuovat kaivattua monipuolisuutta levyyn. Kaikki kolme ovat myös erinomaisia laulajia ja toimivia valintoja biiseihin. Mutta Förstin tulkitsema jazzahtavan svengaava Moondance on omaa luokkaansa. Musiikillisesti Barracuda Man on monipuolinen keitos, joka vahvimmin asettuu jazzin ja bluesin genreihin, mutta löytyy 13 biisin joukosta viitteitä moneen muuhunkin suuntaan. Kenelle: Monisävyisessä marginaalissa ennakkoluulottomasti taivaltavalle. Arvio: Osoittaa, että Hammond taipuu monenlaiseen musiikkiin. ILKKA LAPPI Hammondin juhlaa ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI VIIME aikoina useat menestyneet suomalaisartistit ovat kertoneet, ettei harkittujen albumikokonaisuuksien tekeminen enää välttämättä kiinnosta. JVG totesi taannoin, että duo panostaa jatkossa yksittäisten singlejen julkaisuun. Myös Anssi Kela kertoi viime vuoden puolella Petri Ruusunen -singlen julkaisun yhteydessä, että pelkkien yksittäisten biisien julkaisu tuntuu kiinnostavalta formaatilta kokonaisten levyjen tekemisen sijaan. Suoratoistopalvelujen suosion kasvun myötä kokonaisten albumien kuluttamisen on povattu hiipuvan, ja albumikokonaisuuksien jopa kuolevan. Tämänsuuntaista kehitystä on ounasteltu jo pidemmän aikaa, mutta nyt se saattaa olla lähempänä kuin koskaan. Kyselimme turkulaismuusikoilta, millaisena he näkevät albumien tulevaisuuden. Tero-Petri Suovanen on aina ollut uskollinen albumiformaatin kuuntelija. – Ensimmäinen ostamani levy vuonna 1981 oli Beatlesin Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band. Ostan kokonaisuuksia. Albumi vertautuu minulla edelleen elokuvaan, josta single on kuin traileri siitä mitä on odotettavissa. Ajattelen myös, että albumikokonaisuudessa on samanlaista draaman kaarta kuin hyvässä keikassa, Suovanen kertoo. NUOREMMAN polven muusikko Oskari Ruohonen kertoo miettineensä asiaa paljon. – Albumien pituushan on ollut aina vähän formaattisidonnainen juttu. Kun cd:t yleistyivät, tuli tarve laittaa enemmän musiikkia levylle. Se voi olla hyväkin juttu, että pituussidonnaisuus poistuu. Olen aina liputtanut fiiliksen puolesta. Jos on sellainen olo, että vaikka viiden biisin eepee, yhden biisin single tai vaikka 20 biisin tuplalevy on tarve tehdä, niin sitten tekee sen, sanoo Ruohonen. – Paljon nämä riippuvat myös genreistä. Jos sellaisia hittihakuisia pop-biisejä pitäisi kuunnella koko albumillinen putkeen, niin varmaan siitä tulisi ähky. Jos taas on vaihtoehtoisempaa materiaalia, jossa tarkoituksella ei tapahdu kovin paljon yhden biisin aikana, olisi outoa, jos sellaista ei olisi mahdollisuutta kuunnella kokonaista levyllistä. ELEKTRONISEN musiikin pioneeri Jori Hulkkonen ei usko, että albumit ovat katoamassa ainakaan marginaalisemman musiikin puolella. – Valtavirrassa ja listamusiikissa kokonaisten albumien merkitys pienenee, mutta en usko, että musadiggarien keskuudessa albumeilla on uhkaajaa. On toisaalta sellaisia juttuja, mitkä eivät mielestäni toimisi albumimuodossa. Esimerkiksi tanssimusiikki on aina ollut singlevetoista. Enkä usko, että nykyään radioissa soivaa kompressoitua soundiakaan jaksaisi levyllistä kuunnella putkeen. Usein musiikinkuuntelussa haetaan eri tilanteissa eri asioita. Joskus ei ole kuin viisi minuuttia aikaa kuunnella yksi biisi, mutta sitten toisinaan halutaan kuunnella keskittyneesti levykokonaisuus. ”Albumi pitää pintansa” Albumin elinvoimaisuus riippuu musiikkigenrestä Oskari Ruohosen mukaan julkaisuformaattia olennaisempaa on, että singlen tai albumin pituus tukee artistin päämääriä. Jari Laurikko H U S v k h s B d M t
16 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 24. helmikuuta 2016 TIMO SALMESMAA UV-valot hohdattivat valkoista kasaridiskoissa. Trendikierrot yltävät tällä kerralla HK Areenalle. Lauantaina järjestettävä Turku Workout lisää kierroksia glow-teemalla. UVvalaistuksen avulla ryhmäliikuntatapahtumaan osallistua voit muovata itsestään hurjan treenisoturin tai diivan treeniprinsessan. Paras asuste ja maalaus palkitaan. Live-Treenin tahdituksesta vastaa Uniikki. Wisky Forten uusi ilme kirkastui viikonloppuna. Ravintolasalista puretut looshit ja takabaari avarsivat miljöön. Oranssi värimaailma huokui etelän eksotiikka ja led-valaistusjärjestelmä mahdollistaa seinien värin vaihtamisen vaikka kuukausittain. Avajaisviikonloppu täyttyi kantiksista ja polttariporukoista. Diskojen Mersun synttäriviikon kunniaksi SuFon lauteille nousee Evelina! Timo Salmesmaa Vuoden ahkerin kaikilla kanavilla esiintyvä, musiikkia luova ja ympäri valtakuntaa keikkaileva Roope Salminen & Koirat tähdittää Venuksen hiihtoloma-perjantaita. Anna Abreun kanssa yhteistyötä tekevässä kokoonpanossa mm. näyttelijä-laulaja Jon Jon Geitel. Julius Koivistoinen Voitto kotiin! Mr. Turku ’16 -kisan voittanut Miikka Kesäläinen rentoutui temmellyksen jälkeen Vegasin Bierfesteillä Alex Hytönen seurassa. Baijerilaistyyliin sonnustautuneet Sibbesin Sirpa Tähtinen ja Ilo & Kauneuden Katja Tontti-Selkälä kuuntelivat komistusten tulevaisuuden mietteitä. Timo Salmesmaa Suklaata, taatelia, ruispellon aromeja... E. Ekblomin tammitynnyrissä kuuden kuukauden aikana kypsynyt Boulevardier pääsi maisteluun. Voimalliset katkeropohjaiset cocktailit ovat nousussa maailmalla, vintage-trendit palaavat, kiteyttivät luomustaan esitelleet Markus Sillanpää ja Matti Nummi. Timo Salmesmaa Selfieitä tiliholvien suojassa. Linnankadun pankkisaliin majoittunut Showroom täyttää perjantaina kaksi vuotta. Juhlan kunniaksi yökerho virittää kahden kerroksen bakkanaalit. Massiivinen kutsuvierastilaisuus ja yllätykset siivittävät juhla-iltaa. Eräs arvostetuimmista argentiinalaisen tangon tulkitsijoista, Martin Alvarado, konsertoi 2.3. Paraisten Råttiksella. Buenos Airesin kasvatti esittää klassikoiden ohella espanjankielisiä versioita Toivo Kärjen tangoista. Saksofonisti Tane Kannisto ja pianisti Petri Haapasalo tulkitsevat instrumentaali-versioita tangoklassikoista. Andrey Mikhaylov Lontooseen! Hunter’s Innissä fiilistelleet Nico Ekqvist ja Teemu Packalén tähyilivät jo Brittein saarille. Nico tutustuu saarivaltakunnan ravintolamaailmaan ja Teemu ottelee lauantaina Lontoon O2 Areenalla kansainvälisessä UFC-matsissa. Teemun ohella kehään nousee turkulaislähtöinen Makwan Amirkhani. Timo Salmesmaa Timo Salmesmaa
17 Keskiviikko 24. helmikuuta 2016 AAMUSET Jetset HÄMEENKATU 30, P. 232 3135 PE LA 26. 27.2. Dj. TOMMI Tule herkuttelemaan wingseillä & ribseillä!
Keskiviikko 24. helmikuuta 2016 AAMUSET 18 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! KESKUSTAN tyhjät liiketilat ovat alkaneet taas täyttyä ja Anttilakin palaa tavarataloineen kävelykadulle. Pk-yrityksiltä tulee pieniä mutta varovaisen toiveikkaita signaaleja kurssin kääntymisestä nousuun. Tästä se alkaa. On pakko. TUOREEN tutkimuksen mukaan puhelimen pitäminen etutaskussa heikentää siittiöiden laatua. Ketun marjat! Eihän sitä tule lapsesta kunnon diginatiivia, ellei hän ole verkossa pienestä pitäen. TOIMITUSJOHTAJA sai potkut, mitä tiedottaa yritys? ”Oli mahtavaa olla jalkauttamassa brändiuudistusta”, kertoo toimitus. ”Kiitän erittäin paljon”, kehuu hallituksen puheenjohtaja. Todellisuudessa peejiistä oli mahtavaa olla jalkauttamassa toimaria kilometritehtaalle. MAIKKARIN lauantai-illan suursatsaus Saturday Night Live on osoittautumassa täydelliseksi flopiksi. Kuluneet naamat, huonot vitsit, siinä se. Nyt jokaiselle jaksolle yritetään saada miljoona katsojaa esittämällä tuotosta pikauusintana useamman kerran. Joskus olisi fiksumpaa tunnustaa heti, että metsään meni, eikä suututtaa katsojia pakkosyötöllä. MILLAISELTA maaseudulla asuvien tilanne näyttää? ROIHA: Viime aikoina on puhuttu siitä, että pankki ei anna lainaa maaseudulla olevien talojen peruskorjaukseen. Muuttosuunta kasvukeskuksiin on niin voimakas, että talojen arvot ovat lähteneet laskuun, eikä ole vakuuksia lainan ottamiseen. Olen huolissani siitä. Maaseudun tyhjenemistä on vauhditettu aika radikaalisti. ELOMAA: Ei ole kenenkään etu, että kaikki tunkevat Helsinkiin, Vantaalle ja Espooseen. Tärkeintä olisi pitää koko Suomi asuttuna, vaikka se sitten kalliiksi tulisikin. Monet haluavat asua maaseudulla. Kulkuyhteydet vain täytyy pitää sellaisina, että töissä pystyy käymään. Monet ovat valittaneet, että kun he asuvat vastaanottokeskuksen vieressä, kukaan ei osta taloa, vaikka se haluttaisiinkin myydä. VR: En oikein usko, että asuntojen hinnan alentuminen johtuisi näistä keskuksista ainakaan kautta Suomen. RE: Toinen ongelma ovat isot tuulimyllyt. Jos asunto on lähellä, kukaan ei halua ostaa asuntoa. Niissä on jonkin verran äänihaittaa. VR: Luulen, että se on myös tottumiskysymys. Olen ollut autolomamatkalla Tanskassa. Siellä ei ole paikkaa, jossa tuulimyllyjä ei näkisi. RE: Suomessa loput maaseudulla olevat talot ovat hometaloja. Jos kaikki haluttaisiin korjata, ei budjetissa olisi muuta kuin rakennusten korjaamista. Mitä rakennusvaiheessa on tapahtunut, vielä nykyäänkin? VR: Olen kuullut, että osa kouluista on homehtunut siksi, että on säästetty. Ilmastoinnit on otettu pois koko kesän ajaksi ai sitten on säästetty huoltovälejä pidentämällä. Räystäät ovat olleet täynnä roskaa, ja vesi on valunut seinää pitkin. Säästöt alkavat pikkuhiljaa näkyä. Rakennukset eivät kestä huoltamattomuutta ja laiminlyöntejä. RE: Ilma ei kulje ja nopeasti pitää rakentaa, oli materiaali kostunutta tai ei. Se on huolestuttavaa, koska lapset ja aikuiset sairastuvat. VR: Jos pankista ilmoitetaan maaseudulla asuvalle henkilölle ettei tämä saa peruskorjauslainaa, niin mitä ihminen voi tehdä? Annetaanko hänen sitten asua homeasunnossa? Samaan aikaan tehdään päätöksiä, joissa työpaikkoja viedään entisestään kasvukeskuksiin. RITVA ”KIKE” ELOMAA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. VALTTERI ROIHA on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. Bodaripäättäjä VS Lavaleijona VUONNA 1946, kun olin melkein 11, tungin vanhempien kaverien kanssa läheisen Kähärin maatalon pelloille poimimaan pinaattia. Olisi pitänyt olla 12-vuotias, mutta isokokoisena sain puhuttua itseni töihin. Olin luvannut äidille, että tienaan ensimmäisen vuoden yhteiskoulun oppikirjat, kun hänen mielestään ilmainen ammattikoulu olisi ollut järkevämpi vaihtoehto. MAULIKKI Kirjarahat pinaattipellolta AAMUSET-LEHDEN päätoimittaja Lasse Virtanen julkaisi 17. helmikuuta kolumnin, jossa hän ihmetteli Julkisen sanan neuvoston Hufvudstadsbladetille antamaa langettavaa päätöstä. Virtasen mukaan JSN oli tehnyt uuden linjauksen, kun se antoi langettavan päätöksen siitä, ettei lehti oikaissut mielipidekirjoituksen olennaista asiavirhettä. Todellisuudessa linjauksessa ei ollut mitään uutta. Se on ollut voimassa kymmeniä vuosia. Tiedotusvälineet ovat Journalistin ohjeiden ja lainkin mukaan vastuussa myös mielipidekirjoituksista. Pelkistä asiavirheistä ei kuitenkaan rangaista. JSN:n antaa langettavan päätöksen vain silloin, kun lehti on jättänyt oikaisematta tietoonsa tulleen olennaisen asiavirheen, kuten HBL:n tapauksessa. Virtanen väittää kolumnissaan, että JSN rajoittaa linjauksellaan keskustelua ja mielipiteenvapautta. Hänen ajattelunsa mukaan mielipiteitä ei enää olisi sallittua julkaista, koska mielipiteet eivät ole faktoja. JSN ei rajoita keskustelua, vaan edistää sanavapautta. Suomi oli viime vuonna Toimittajat ilman rajoja -järjestön selvityksen mukaan lehdistönvapauden ykkösmaa maailmassa jo kuudetta vuotta peräkkäin. Ulkomaisissa tutkimuksissa Suomen poikkeuksellisen hyvää lehdistönvapautta on selitetty sillä, että suomalaisten journalistien itsesääntelyelin JSN on poikkeuksellisen toimiva ja uskottava. JSN edellyttää lehdissä julkaistulta keskustelulta ainoastaan sitä, että yleisön on mahdollista erottaa faktat ja mielipiteet. Lehti voi siten aivan rauhassa julkaista Virtasen kolumnissaan käyttämän esimerkin mukaisesti väitteen, jonka mukaan maa on litteä, kunhan lukija pystyy asiayhteydestä erottamaan, onko kyseessä fakta vai mielipide. Virtanen käyttää esimerkkinä myös uskonnollista keskustelua. Se ei ole Journalistin ohjeiden kannalta mikään ongelma, koska lukija tietää jo lähtökohtaisesti, että uskonnollisessa keskustelussa on kyse uskomuksista. ELINA GRUNDSTRÖM, PUHEENJOHTAJA, JSN JSN ei rajoita mielipiteenvapautta
19 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 24. helmikuuta 2016 KOLUMNI JO alakouluikäisille jankataan sitä, kuinka koulussa ollaan oppimassa itseä varten. Samaan aikaan painotetaan hyviä numeroita. Yhteyttä näiden asioiden välillä tietysti on, mutta ongelmana on oppijoiden erilaisuus. Itse olen aina ollut kympin tyttö. En tehnyt töitä numeroiden eteen. Riitti, että luin koealueen kerran läpi. Kääntöpuolena oli se, että unohdin asiat yhtä nopeasti kuin olin ne oppinutkin. Pari tuntia kokeen jälkeen en enää muistanut juuri mitään koko aiheesta. Numeroajattelu voi motivoida, mutta samalla on vaara haitallisen ajattelutavan ruokkimiseen. Kympin oppilaita tunnutaan arvostavan enemmän, vaikka seiskan oppilaat saattavat nähdä numeroidensa eteen huomattavasti enemmän vaivaa. Tämä voi johtaa siihen, että omanarvontunto on suoraan verrannollinen saatuihin numeroihin. Itselleni oli vielä lukioaikana katastrofi, mikäli sain kurssista “vain” ysin. Numero määritti sen, kuinka arvokas itselleni olin. Vasta nyt olen aidosti ymmärtänyt sen, että oppiminen todella on tärkeämpää. Näen yhteyden siihen, että vasta korkeakoulussa opettaja on muistuttanut minua siitä, ettei kukaan tarkista numeroitani valmistumisen jälkeen. Kaikkeen ei täydy eikä voikaan panostaa sataprosenttisesti. Tärkeämpää on pienikin oppiminen, joka vie asiassa eteenpäin. Työelämässä kun lopulta mitataan todellista osaamista ja motivaatiota. ONKO opetuksen tarkoituksena se, että koulunpäätöspäivänä voidaan esitellä todistuksessa möllöttävää kymppirivistöä? Vai olisiko ehkä sittenkin oleellisempaa, että kouluista valmistuisi oikeasti yleissivistyneitä, motivoituneita ja mikä tärkeintä, itseään arvostavia yksilöitä? Nämä yksilöt nimittäin ovat niitä, joita yhteiskuntamme kipeimmin tarvitsee. OONA KARHUNEN Opetukselle tarkoitus Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? MITEN tällaista voi tapahtua Suomessa vuonna 2016? Poljettiin vuosikaudet potilaiden ihmisoikeuksia! Kukaan ei puuttunut, jos puuttui vaiennettiin. ”Oli tavallista, että Turun kaupunginsairaalan lääkäri oli kirjannut suljetulle osastolle määräämisen syyksi sen että sisätautien osastoilla ei ole tilaa”. Olen sitä mieltä, että kaikki ylimmästä johdosta alimpaan hoitajaan – iso kengänkuva persukseen ja leima työtodistukseen, ettei koskaan saa työskennellä sairaanhoitopiirissä. Kaupungin hyvinvointitoimialan johtaja Riitta Liuksa on ollut asiasta tietoinen jo vuonna 2013, tekemättä asialle mitään. Samaten Turun kaupungin psykiatrian tulosyksikköjohtaja Jyrki Heikkilä. Meillä on monta järjestelmää: omavalvonta, terveydenhuollon normaali valvonta, aluehallintovirasto, Valvira ja sitten meillä on vielä oikeusasiamiehen harjoittama valvonta. Toisin sanoen täysin mätä järjestelmä. Hoitajat. jotka ovat lääkinneet vanhukset tupla-annoksilla yöksi, jotta saavat itse nukkua, on velvoitettava maksamaan takautuvasti yövuoron palkkansa takaisin. Eihän kukaan voi työpaikalla nukkua ja saada siitä vielä palkkaa! Tällä hetkellä varmaan osastolla jatkaa sama vanha henkilökunta ja sama meno jatkuu. Sekin henkilökunta on joskus vanha, kokee saman kohtalon. PIA AALTONEN Iso kengänkuva persukseen VARSINAIS-SUOMEN Keskustan piirihallitus haluaa Turkuun biokaasubusseja turkulaiselle veronmaksajalle kalliin raitiovaunuliikenteen sijaan. Hajautettu biokaasun tuotanto on edellytys ekologiselle kaupunkiliikenteelle. Maakuntaan täytyy luoda edellytykset biokaasun tuotannolle. Esimerkiksi peltojen suojavyöhykealueella voitaisiin tuottaa energiaa, jolloin ruoantuotantoon tarkoitettua peltopinta-alaa ei tarvitsisi uhrata energian tuotantoon. Yhdistetyt lämmönja sähköntuotantolaitokset parantavat maakunnan huoltovarmuutta, ja vähentävät riippuvuuttamme ulkomaisesta energiasta. Hajautettu biokaasun tuotanto parantaa jätehuoltoa, ravinteiden kierrätystä ja alueellista elinkeinopolitiikkaa. Nurmibiokaasun tuotannon sivutuotteena jäljelle jäävät ravinteet ovat ihanteellista lannoitetta pelloille, jolloin pääsemme lähemmäs suljettua kiertoa ja vähennämme arvokkaiden vesistöjemme kuormitusta. VARSINAIS-SUOMEN KESKUSTAN PIIRIHALLITUS Turkuun ekologiset superbussit