• JO V DESTA 1981 UO REM SE PA PI Aamuset I Kaupunkimedia HT KA U P U N KILE $ % * % Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 | Nro 41 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä %' ' *' %, ,',%' $ % $ ' '$ '*' * % ' $ % *% %' ' * ' $ ' '*$ * , % ' % $# -) )(( ! $ % '*' * % ' $ ' $ " + *' Matkapuhelinten tukiasemat aiheuttavat Uutiset s. 6 valituksia ja oireita asukkaille. SATAWOOD OY Valon valtias Viikinkien vieraana Hävikkiruoka hyödyksi Kee Eriksson katseli Märketin majakasta merelle toistakymmentä vuotta. Siinä näki monenlaista. Saaristo s. 39 Viikingit valtaavat Kvarnbon kylän Ahvenanmaalla joka kesä. Turisteja on tuhansia ja markkinahumu huipussaan. Saaristo s. 62 Julinian keittiömestari Iiro Toivanen kyllästyi hävikkiruoan roskiin heittämiseen. Nyt se menee lapsiperheille. Eko&teko s. 74 ELEMENTEISTÄ NOPEASTI JA HELPOSTI SAUNAMÖKIT " s 3ISUSTAMISEEN s VERHOILUUN s VERHOIKSI s KOTIIN s MÚKILLE s VENEESEEN s AUTOON s JULKITILAAN KESÄMÖKIT -EILTË MYÚS VAAHTOMUOVIT VARASTOT
• Rauma: puh. 040-510 7105 jukka.hautamaki@satawood.fi www.satawood.fi
• MYYNTI Turku: Rauhankatu 6 puh. 0440-540 530 jarmo.luukkonen@satawood.fi #
• ! 4AMMIMËENKATU 2AISIO 0 -A
• TI PE
• LA
• %ERIKINKATU
• 4URKU 0UH
• WWW JOHANNAKAIHDIN l s JARI JOHANNAKAIHDIN l ! #
• s 3ANEERAUS JA UUDISKOHTEET s ,6)3 ASENNUKSET JA HUOLLOT s 3EINË JA LATTIAPINNOITTEET s +ALUSTEASENNUKSET s 644 N SERTIFIOIMAT VESIERISTËJËT s 4UNTI JA URAKKATYÚT
• '* !
• *$ * !HOLA 6ILPPUNEN +ULONEN 2IIKONEN %RANDER
• s 4 TERASSIPESURI VAKIOVARUSTEENA s 2OTOJET TURBOSUUTIN s %RGONOMINEN PESUKAHVA s 4UKEVA KANTOKAHVA s 0ESUAINEINJEKTORI s 3ËILYTYSPAIKAT SUIHKUPUTKILLE s 4YÚPAINE MAX BAR s /TTOTEHO K7 s 6ESIMËËRË L H 0ANSIONTIE
• 4URKU s 0UH s -A 0E WWW ERANDER FI s INFO ERANDER FI $
• ! #
• %" #
• ! #
• 2 Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET
• .DSWHHQVND &RXQWU\ +RXVH +HOVLQNL 7DPSHUH 7XUNX +DQNR 3LKWLSXGDV
• 3 AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 -.#-- -
• 3 '$' && >6 7A # A # 3 ? 5. )&@)) ) ! ' >6 / '& "+$ +) @"; @ 66 ? 5. )&@)) ) ! ' >6 <A 0 /6$62 ? 5$; % (>+;++) &>$? >60
• +)$6 ?@ < # <* #
• 8A($)9 A # 0'
• -AA # # A # - A # 7A($)9 A #
• -AA # A # A # <A # " # ! ! " !! " ! !
• $
• ! ! !
• -) -, ++ %) )) ) ++) ) )# ) )-- ) , )) $ ) %+ % % ) +%) ) - % - - ) + % % % -)- %
• ) $, )) %% - % % ))+ #
• ++) $ )+
• *. .. +$ + + # !.*" & * **
• . &
• . ) )) )#
• # ') )) ) %0 + &!
• (
• ) *- $(
• .- -- #( !* ! $( */# --./ ( .*- " ! -$ ( *#) * *(
• ! # "
• # & &
• $$
• # %(( ! "' !
• )) % ) , 8A($)9
• 9 *A($)9
• <A($)9
• $'; (@,6 ' "% &+5;; %
• $$))+6; &+ '$6 )6$+;4 >;; >+( 66 &@6@ % 6+?$ ; . ($) ) # -= # #=A1 =A # #=A1 < #
• 6 ) %>"'$$)
• AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 24. toukokuuta 2014 Tack… JIIHAA. Turun Sinappi palaa takaisin Suomeen (TS 22.5.). Unilever on tehnyt Turun Sinappia viime vuodet Puolassa. Ympäri käydään ja yhteen tullaan. Kahta en vaihda. Toinen niistä ei ole Turun Sinappi. SAADAAN taas kesällä uusi patsasnähtävyys kaupunkiin. Forum Marinumin pihalle lehahtaa Symbiosisveistos, josta ei tiedä onko se lintu vai kala. Mutta sen onkin suunnitellut Stefan Lindfors. Pääkirjoitus 24.5.2014 Missä viipyy silta Nauvoon? SUOMESSA on 41 lossipaikkaa, joista kymmenelle on olemassa siltasuunnitelma. Paraisten ja Nauvon välinen silta ei ole listalla, vaikka saarten asukkaat ja kesäasukkaat kärvistelevät kesäisin lossijonossa. Lossin varassa ollaan vastakin. Etuajo-oikeuksista väännetään kättä ja esitetään väitteitä lupien käyttämisestä väärin. Jonot ovat pitkiä. Suu käy, joskus nyrkkikin heiluu. Mihin Paraisten ja Nauvon välille suunniteltu silta on unohtunut? Miksei sitä ole edes jonossa odottamassa vuoroaan? Syitä on monia, joista raha, tai sen puute, ei ole vähäisin. Niin sanottu siltaohjelma tuotti 1990-luvulla paljon uusia siltoja. Lövön silta on sen satoa, viimeisin Turun saaristoon avattu. Lauttoja ei silloin hankittu eikä uusittu. Nyt niitä on esitelty eri väleille. ARSKA se vaan mollottaa. Ei uskois että on toukokuu, kun Auran rannoillakin on sademetsän kelit. Nyt paita pois ja heinää hampaisiin! Voi olla, että kesän helteet olivat tässä. KOHTA edessä on jälleen harkinnan paikka. Aluskalusto vanhenee, vaikka uusia on yhä hankittu tai ainakin uudenveroisia. Kymmenen vuoden päästä yli puolet aluksista on 50-vuotiaita tai vanhempia. Mihin rahat riittävät? Minkä verran uutta kalustoa voidaan hankkia ja millä tavalla? Ostaako tai kunnostaako palveluntuottaja kaluston? Hankitaanko lauttoja kumppanuuden avulla? Vai tuleeko hätiin valtion oma kalustoyhtiö? Siltojen rakentamista joudutaan taas pohtimaan. Lauttaliikenteen ostaminen on kallista. Sillan rakentaminen on vielä kalliimpaa, mutta investointi on kuoletettavissa vuosikymmenten mittaan. Lauttaliikennettä ei tarvitsisi enää ostaa nykymitassa. Paraisten ja Nauvon välinen silta maksaisi ainakin 140 miljoonaa euroa, lossiliikenne maksaa noin 5,5 5 miljoonaa euroa vuodessa. JOHTAJA Matti Vehviläinen Varrsinais-Suomen ELY-keskuksesta ei silti lupaa sillalle pikaista menes-tystä. Lauttarannassa joutuvat jo-nottamaan lähinnä kesäasukkaat. Nykystrategiassa lomaväkeä ei noteerata niin korkealle, että siltoja rakennettaisiin heidän takiaan. Osasyynä on myös se, etteivät täällä ole osattu päättää, halutaanko silta vai tunneli. Maakuntakaavasta puuttuu yhä varaus, kaikkien näiden vuosikymmenten jälkeen. LASSE VIRTANEN N Kenttäharmaa Punavihreä CHRISTIAN PERHEENTUPA LI ANDERSSON on kapteeni ja johtamisen opettaja. on Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja valtuustoryhmän pomo Turussa. DEBATTI SUOMEN silloista 12 prosenttia on Varsinais-Suomessa, mutta huonokuntoisista silloista peräti viidennes on näillä kulmilla ja painorajoitetuistakin 18 prosenttia. Siltamaakarit äkkiä töihin, vanhat murenevat alta. SUOMALAISET ovat selvityksen mukaan pohjoismaalaisista ahkerimpia käteisen käyttäjiä. Eihän tässä muuta ongelmaa ole kuin se, mistä käteistä saisi. Kyllähän sitä käyttelisi, jos olisi. JO läks. Mein Schiff 3 lähti Pernon telakalta ja nelonen on vuorossa syyskuussa. Sen jälkeen tilauskirja näyttää valkoista. Omistusjärjestelyjä odotellaan, mutta ennen kaikkea myös uusia tilauksia. lipolitiikkaa, kannattaa painottaa alkoholinkäytön sosiaalipoliittista puolta. Siinä ammutaan ohi maalin, jos ruvetaan oluen myyntiä kaupoissa rajoittamaan. CP: Siihen halutaan puuttua, koska oluen myynnin pudotus pudottaisi tilastollisesti kulutusta eniten ja kun kulutus putoaa niin haitat putoavat. LA: Näen todennäköisenä sen, että se voisi johtaa siirtymisen pimeään kauppaan ja viinarallin lisääntymiseen. CP: Totta kai. Alkoholiin liittyvä keskustelukulttuuri Suomessa on ab- surdi. Rajoitusten vastustajat perustelevat tilastoilla ja panimoteollisuus pelkää Virosta hakemisen lisääntymistä. Virostakin ostetaan kuitenkin lähinnä suomalaista alkoholia tai suomalaisten panimoiden tuotteita. LA: Suomessakin pitäisi ottaa sellaista näkemystä, että Euroopan tasolla alkoholin hintaan yhtenäisyyksiä. Koska Virokin on EU:n jäsen, Suomen kannattaisi ehkä käydä keskusteluja Viron kanssa siitä, mihin suuntaan heidän alkoholipolitiikkansa on kehittymässä. CP: Suomessa on myös tapahtunut sel- laista kehitystä, että alkoholia on viety paikkoihin, joissa sitä ei ennen ole ollut. Nykyään urheilukilpailuissa on itsestään selvää, että alkoholia on tarjolla. Kun siihen yhdistyy vanha slaavilainen ajatus siitä, että tarjolla olevaa viinaa on pakko juoda. LA: Mutu-tuntumalla esimerkiksi tupakointikiellot baareissa ovat vaikuttaneet paljon siihen, että tupakoinnilla on nykyään kielteinen imago. En kuitenkaan usko, että sama toimisi alkoholin suhteen esimerkiksi myyntiaikoja rajoittamalla. NIKKE NOUSUKAS …nej tack! HOLHOTAANKO suomalaisten alkoholinkäyttöä turhaan? PERHEENTUPA: On hyvä kysymys tarvitseeko suomalainen holhoamista. Ehkä suomalaiset tarvitsisivat tavoiteporkkanoita. Kun alkoholin kulutus tai alkoholista johtuvat kuolemat laskevat, alkoholiin liittyviä rajoituksia voitaisiin höllätä. ANDERSSON: Päihdeasioiden parissa toimivat järjestöt ovat mielestäni ottaneet ihan hyvän linjan alkoholiasioihin. Jos oikeasti halutaan Suomessa tehdä järkevää alkoho-
• ! !
• s
• s
• s s s s
• 5 AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014
• TUP O IF J SJ J 0," N "
• *45 3* -0 M
• AAMUSET 6 UUTISET Huolestuttaako kännykkäsäteily? Oletko saanut oireita? Kinnusen F1-auto esillä Raisiossa KILPA-AUTOILIJA Leo Kinnunen (s. 1943) ajoi ensimmäisenä suomalaisena Formula 1 -luokassa 40 vuotta sitten vuonna 1974. Raision kirjasto kunnioittaa F1pioneeria kesänäyttelyllä, jonka ve- tonaula on Kinnusen auto Surtees TS16. Kuuteen GP-viikonloppuun osallistuneen Kinnusen ainoaksi startiksi jäi Ruotsin Grand Prix Anderstorpissa, joka päättyi keskeytykseen. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 24. toukokuuta 2014 Vasemmisto puutalojen puolesta VASEMMISTOLIITON valtuustoryhmä vaatii pikaisesti lisätietoja TVT:n omistamien Itäisellä Pitkälläkadulla sijaitsevien puutaloasuntojen myyntiaikeista. Ryhmä aikoo tehdä selvityspyynnön TVT:n myyntiaikeista kaupunginhallituksen konsernijaostossa. Ryhmä vaatii lisätietoa siitä, onko TVT luopunut periaatteestaan olla myymättä asuntoja, joissa on asukkaita asumassa ja onko vuokrasuhteita irtisanottu. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ilmoittaa, ettei se hyväksy puutalo-asunnoista luopumista. Ryhmä katsoo, että kaupungin on varmistettava, että julkisomisteista ja kohtuuhintaista asumista on tarjolla tasaisesti eri puolilla kaupunkia ja kaikille sitä tarvitseville kaupunkilaisille. Risteilijä lähti telakalta STX Finland Oy:n Turun telakka luovutti torstaina TUI Cruisesille varustamon ensimmäisen uudisrakennuksen. Mein Schiff 3:n tuotanto aloitettiin lokakuussa 2012 ja se laskettiin vesille viime marraskuussa. Aluksen rakentaminen toi STX Finlandin Turun telakalle ja sen verkostolle työtä noin 5 500 henkilötyövuoden verran. Mein Schiff 3 tekee neitsytmatkansa Hampurista Palma de Mallorcalle. Sisaralus Mein Schiff 4:n vesillelasku on vuorossa syyskuussa. Laiva luovutetaan TUI Cruisesille ensi vuoden keväällä. Mein Schiff 3:n rakentamisessa on hyödynnetty uusia rakennustapoja. Prosessia on kehitetty lisäämällä lohkovarusteluastetta sekä hyödyntämällä aiempaa enemmän modulaarisia valmistusmenetelmiä. Noin 294 metriä pitkä ja 36 metriä leveä alus on aiempia risteilijöitä ympäristöystävällisempi. Bruttovetoisuudeltaan 99 500-tonninen Mein Schiff 3 kuluttaa noin 30 prosenttia vähemmän energiaa kuin muut samansuuruiset risteilijät. Tukiasemat huolestuttavat Herkimmät oireilevat radiotaajuisesta säteilystä LASSE VIRTANEN MONI valittaa siitä, ettei kännykkä kuulu tai ettei tietoliikenneyhteys toimi. Harvempi mutisee siitä, että matkapuhelimen tukiasema, lähetin, on liian lähellä makuuhuonetta. Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) ja projektipäällikkö, tutkija Marjukka Hagström Turun ammattikorkeakoulusta ovat sitä mieltä, että tukiasemien sijaintiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Osa ihmisistä saa niiden säteilystä oireita. Hagström on kartoittanut säteilyn ongelmapaikkoja Turussa. Niitä on useita kymmeniä. Yksi hankalimmista on Majakkarannassa, jossa kännykkämasto on 45 metrin päässä kerrostalosta. Säteilyn pääkeila kohdistuu 5.–8. kerroksen asuntoihin ympäri vuorokauden. Kaikki eivät sairastu, mutta herkimmät saavat oireita, joita ovat esimerkiksi päänsärky, huimaus, muistin pätkinen, huonovointinen olo, iho-oireet ja tinnitus. – Kodistaan ei voi paeta. Pienet lapset ja vanhukset altistuvat säteilylle ympäri vuorokauden. Monien tutkimustulosten mukaan pään alueen kasvainten määrä on kasvussa. On osoitettavissa tieteellisesti, että riski on sitä suurempi, mitä nuorempana kännykän käytön aloittaa, tietää Eloranta. Lähettimiä on Turun kaupunkialueella satoja. Ympäristösäteilyn lisäksi huolena on väestön altistuminen käyttämälleen elektroniikalle. – Eniten altistaa matkapuhelin, silloin kun sitä käytetään kalloa vasten, linjaa Hagström. – On viisasta laittaa laite pöydälle ja olla siitä hiukan kauempana. TUKIASEMIA ei rekisteröidä. Operaattorien mukaan niiden sijainti on liikesalaisuus. Asunnonostaja ei voi tarkistaa, missä lähin tukiasema on. Eloranta harmittelee sitä, että eduskunnan käsittelyssä olevassa tietoyhteiskuntakaaressa ei säteilyn terveysvaikutuksiin kiinnitetä juuri huomiota. Tukiaseman sijainnista päättää jatkossa kunnan rakennusvalvontaviranomainen, mikäli muuten ei päästä yksimielisyyteen. Sijoittamista pohditaan kaavoituksen, ei terveyden näkökulmasta. Radiotaajuisen säteilyn määrä on kymmenkertaistunut 20 vuodessa. Euroopan neuvosto suositteli jo vuonna 2011, että jäsenmaiden olisi suojeltava lapsia ja nuoria matkapuhelinten säteilyltä. Maailman terveysjärjestö WHO on luokitellut radiotaajuisen säteilyn mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi eli se on samassa luokassa kuin DDT. – Säteilyturvallisuuskeskus STUK suosittelee lasten kännykänkäytön rajoittamista, mutta on antanut asiasta vain yhden tiedotteen, joka on STUKin nettisivuilla. Asiasta pitäisi kuitenkin puhua kouluissa ja muuallakin, sanoo Eloranta. STUKIN mukaan tukiasemat eivät aiheuta terveysvaaraa. Eloranta on eri mieltä, ja viittaa varovaisuusperiaatteeseen ja Euroopan parlamentin päätöslauselmaan. Vaikka ei olisi tieteellistä yksimielisyyttä terveysriskeistä, varovaisuutta pitäisi noudattaa. – On esimerkkejä, että kerrostaloa käytetään mastopaikkana. Eräskin isännöitsijä on sanonut, että kattohuopa on säteilysuoja, ihmettelee Hagström. Voimasuhteet järkähtelevät Tuula Heinilä TEEMU P. PELTOLA DRAMATIIKKAA ei eurovaaleista puutu, se on varma. 20. toukokuuta päivitetty PollWatch2014-ennuste uumoilee europarlamentin voimasuhteisiin merkittäviä muutoksia. Suurin ryhmä Euroopan kansanpuolue (EPP) on kutistumassa 275 paikasta 217 paikkaan. Toiseksi suurin ryhmä on Euroopan parlamentin sosialistit ja demokraatit (S&D), jolle povataan hienoista nousua 194 paikasta 201 paikkaan. Suomalaisista puolueista EPP:hen kuuluvat kokoomus ja kristillisdemokraatit, S&D:hen demarit. Sekään ei ole mahdotonta, että ryhmät päätyvät paikkajaossa jopa samalle kymmenluvulle. Euron kriisillä nähdään olevan ennusteeseen suora vaikutus. Vasemmisto nousee, etenkin äärivasemmisto. Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatiolla on nyt 35 paikkaa, ennuste lupaa 53 paikkaa. EUROVAALIT 25.5. Jonoa Kähärissä. Suomessa äänestettiin ensimmäisen kerran eurovaaleissa lokakuussa 1996, samaan aikaan kuntavaalien kanssa. Eurovaalien äänestysaktiivisuus oli 57,6 prosenttia. Vuonna 2009 jäätiin 38,6 prosenttiin. SUURIMPINA häviäjinä pidetään etukäteen maltillista ja konservatiivista oikeistoa. Euroopan unioniin kriittisesti suhtautuvat äärioikeistolaiset puolueet ovat kuitenkin nousussa. Nykyisessä parlamentissa ne istuvat sitoutumattomien sekalaisessa ryhmässä, sillä uuden ryhmän .LODQ 5lOVVLWLOD 7HUYHWXORD OXRQQRQ NHVNHOOH .LODQ 5lOVVLWLODOOH 9DQKDVWD QDYHWDVWD NXQQRVWHWWX MXKODWLOD MD VLWl \PSlU|LYl DLQXWODDWXLQHQ OXRQWR WDUMRDYDW XSHDW SXLWWHHW KllMXKOLOOH NRNRXNVLOOH RKMHOPDSDOYHOXLOOH MD PXLOOH MXKODWLODLVXXNVLOOH 7LODOWD O|\W\\ P\|V PDMRLWXVPDKGROOLVXXV VLWl WDUYLWVHYLOOH .,/$783$ QLPLVHVVl YlHQWXYDVVD WDL DLWDVVD .l\W|VVl RQ P\|V SLHQL NHOODULNDSSHOL 9XRNUDWWDYDQD RYDW P\|V NRWDVDXQD MD OlPPLQ N\OS\SDOMX <KWH\VWLHGRW .LODQ 5lOVVLWLOD 6DDUD .LYHLQHQ .LODNDOOXVWHQWLH 0<1b0b., 3XK VDDUD#NLOD IL ZZZ NLOD IL perustamiseen vaaditaan vähintään 25 meppiä seitsemästä eri maasta. Äärioikeistolaiset tähtäävätkin Ranskan Marine Le Penin ja Hollannin Geert Wildersin johdolla uuden ryhmän perustamiseen. Sen onnistuminen ratkeaa kesällä uuden parlamentin järjestäytyessä.
• SUOMALAISITTAIN mielenkiintoisinta on se, kuinka meidän 13 paikkaamme jakautuvat. Kolmea paikkaa hallussaan pitävän kokoomuksen ennakoidaan vievän voiton. Äänestysprosentti uhkaa jäädä ennakkoäänestysinnon perusteella alhaiseksi, mikä perinteisesti suosii kykypuoluetta. Arvailujen varassa on myös perussuomalaisten lopullinen kannatus. Kiinnostavaa on etenkin se, onnistuvatko he aktivoimaan aikaisemmissa eurovaaleissa nukkuneita. Uudet mepit pääsevät jo kesähelteillä uppoutumaan isoihin asioihin. Europarlamentilla on edessään sekä digitaalisten tuotteiden että energian sisämarkkinoista päättäminen ja EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimuksen solmiminen.
• 7 AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 ! !
• ($ $" $ $ ' "& ' $ "$ $ $$ & $ "" & "( $(( '
• $
• $ ( $ ($$ ' ! !' !'
• %
• !!
• ! " "" " " "" "" " "" "" " "" "
• ???????? ? ????????? ? ??? ? ????? ??? ?? ? ?? ¡??Ú?? 7DORXV MD WRLPLVWRSDOYHOXMHQ RVDDPLVDOD RY
• 6XRULWD OLLNHWDORXGHQ SHUXVWXWNLQWR $[[HOO 3DUDLVLOOD .RXOXWXV DONDD MD SllWW\\ .RXOXWXV RQ VLQXOOH LOPDLQHQ OXNXXQ RWWDPDWWD HXURQ KLQWDLVWD WXWNLQWRPDNVXD +DNXDLND SllWW\\ +DNHPXNVHQ YRLW MlWWll KHQ NLO|NRKWDLVHVWL WRLPLSLVWHHVHHQ WDL KDNHPXNVHQ YRL Wl\WWll LQWHUQHWLVVl ZZZ D[[HOO À SDUJDV
• ?????? ??????????? ????????????? 23,6.(/( 0(5.2120,.6,
• /LVlWLHWRMD DQWDD 6DWX 5LVWL SXK WDL VDWX ULVWL#D[[HOO À
• /LVlWLHWRMD ZZZ D[[HOO À SDUJDV
• #
• "% %% # # # %" "!" ! $ # # # # # ????? ? ???
• +AUPPIASKATU s 452+5
• *UHLAPÚYDËN HERKKUA ESIM YLIOPPILASJUHLIIN !RKEEN JA JUHLAAN YMPËRI VUODEN
• 3AKSANTIE
• 0IIKKIÚ s WWW SAKSANTILA FI ?????????????? ??????????? ????????? ???????? ? ????????? ? ??? ? ????? ??? ?? ? ?? ¡??Ú?? ???????????????? ???????? ? ????????? ? ??? ? ????? ???? ?? ? ? ??????? ?????????????? ???????? ? ????????? ? ??? ? ????? ???? ?? ?? ?????????? ?????????????? ???????? ? ????????? ? ??? ? ????? ???? ?? ?? ????????? ?????????? ?????? ?? ???????????? ??¡???????? ???? ?? ??? ???? ????????? ???????? ? ???
• ? ???????????Ž?????? 0LHVNDYHULWRLPLQQDVVD DLNXLVHW WDYDOOLVHW PLHKHW WRLPLYDW NDYHUHLQD \NVLQ ODVWDDQ NDVYDWWDYLHQ lLWLHQ ODSVLOOH 0XNDDQ YDSDDHKWRLVWRLPLQWDDQ SllVHH PLHVNDYHULNXUVVLHQ NDXWWD 2WD \KWH\WWl QLLQ NHUURPPH OLVll MHQQL QDUKL#WVHPSSL QHW 7VHNNDD P\|V ZZZ WVHPSSL QHW ZZZ PLHVNDYHULW IL 7XOH PXNDDQ PLHVWHQ \OOlSLWlPllQ WRLPLQQDOOLVHHQ YDSDDHKWRLVWRLPLQWDDQ 0XNDDQ SllVHW KHWL VLOOl PRQL WDUYLWVHH NDYHULD YDSDD DMDQ KDUUDVWXNVLLQ 6DDW WHKWlYllQ SHUHKG\W\NVHQ MD NXOXNRUYDXNVHW !
• 2WD \KWH\WWl QLLQ WHKGllQ VLQXVWDNLQ :DEDUL 6RLWD QXPHURRQ WDL OlKHWl YLHVWLl NLUVL YLUR#WVHPSSL QHW /LVlWLHWRD ZZZ ZDEDULW QHW
• AAMUSET 8 KAUPUNKI Hirveästi hirviä liikkeellä HIRVET liikkuvat nyt vilkkaasti, kun hirviemot vierottavat ylivuotiset vasansa. Tämä lisää hirvionnettomuuksien riskiä. Paras keino välttää onnettomuus on ajonopeuden laskeminen, muistuttaa Liikenneturva. Kokemattomat hirvenvasat voivat liikkua muuallakin kuin varoitusmerkkien alueella. Hirvivaroitusmerkit ovat tieosuuksilta, joilla on suuri riski kohdata hirvi. Merkki on syytä ottaa tosissaan. Missä avautuu Turun seudun kaunein maisema? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Turun yliopiston arkisto Lauantai 24. toukokuuta 2014 KADUN TYYLI NOSTALGINEN TURKU Oona Karhunen Isäntä Mauno Wanhalinna (kesk.) kertomassa Unto Salolle ja Einar W. Juvalle Vanhalinnan linnavuoren päältä avautuvasta maisemasta. Kuvan ajankohta ei ole tiedossa. Carita Virtanen, Aurakatu. Värikkäitä heräteostoksia –TYYLINI on iloinen, pirteä ja nuorekas. Pidän värikkäistä ja rennoista vaatteista, kertoo Carita Virtanen. – Päälläni oleva mekko on muistaakseni Espanjasta. Intiahenkisen huivin olen ostanut Etelä-Euroopasta. Suomesta ei löydä tällaisia. Teen heräteostoksia, mutta lähinnä kirpputoreilta. Itse myös myyn vaatteita kirpputorilla. Virtanen suosii vaatteissaan puuvillaa. – Värit vaihtelevat kausittain. Voi olla oranssia, vihreää, punaista tai sinistä. Virtanen pitää kengistä, jotka ovat mukavat jalassa ja joilla on hyvä kävellä. – Käytän aika paljon mustia ja ruskeita kenkiä. Kesällä sandaalit voivat olla erivärisiä, esimerkiksi punaisia. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Suomalaisuuden symboli Ihminen on muokannut Aurajokilaaksosta kansallismaiseman HEIKKI MÖTTÖNEN SUOMESTA löytyy kaikkiaan 27 virallista kansallismaisemaa, joiden koko ja laajuus vaihtelevat huomattavastikin. Näiden armoitettujen joukkoon kuuluu Turun alueelta Aurajokilaakson kansallismaisema. Ei ole yllätys listalta löytyvät lisäksi sellaiset paikat kuin vaikkapa Pohjan ruukit, Tammerkoski, Köyliönjärvi ja Koli. Kansallismaisemia on valittu tasaisesti ja kauttaaltaan ympäri Suomen ja ne ilmentävät eri alueidemme kaikkein merkittävimpiä ja tyypillisimpiä luonto- ja kulttuuripiirteitä. Kansallismaisemat valittiin Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuonna 1992 ja itse valinnat teki pitkän pohdinnan ja seulan jälkeen ympäristöministeriön kansallismaisematyöryhmä. Kansallismaisemat eivät ole vaikkapa kansallispuistoihin verrattavissa olevia luonnonsuojelualueita, vaan niillä on ennen kaikkea korvaamaton symboliarvo suomalaisten silmissä. Osa kansallismaisemista on pelkästään luontokohteita, mutta liittyyhän niihin myös aina kulttuurihistoriaa ja muutakin historiaa. ristöineen ja ovat olleet sitä yleensä jo vuosisatoja. Aurajokilaaksoon liittyy tietysti maisemallisia arvoja, mutta aivan erityisesti myös paikalliseen asumiseen ja elinkeinoihin liittyvää historiaa. Aurajoen varret edustavat pitkäaikaisen vakiintuneen viljelyksen sekä kyläasutuksen muokkaamaa perinteistä jokilaaksoa. Aurajoen rantojen harmonisen viljelymaiseman rikkovat aika ajoin nousevat yllättävän korkeat kalliomäet. KANSALLISMAISEMAN raja on myös hieman häilyvä, hyvästä esimerkistä käynee Saaristomeri. Kaikki kansallismaisemat ovat kuitenkin erittäin merkittäviä matkailukohteita ympä- AURAJOESSA on yli kymmenen koskea, joista suurin on Liedon Nautelankoski. Monille ulkopaikkakuntalaisille Aurajoki on kuitenkin yhtä kuin Turun historiallisen keskustan halkova vesiväylä. Aurajokilaakso aukeaa erityisen hienosti Liedon Vanhalinnan linnavuorelta. Sieltä avautuu oikeastaan kaikki olennainen, kun tyypillisen maaseutumaiseman taustalla häämöttää kaupan päälle vielä Turku, josta taas mutkittelee kohti sisämaata Hämeen Härkätie. Itse Aurajoki on loppujen lopuksi vesimäärältään yllättävän pieni joki, vaikka se työntyykin merelle ylvään arvokkaasti Turun läpi. Aurajoki saa alkunsa pienenä metsäpurona Oripäältä. Mutkitteleva pieni joki kiemurtelee alkuun Pöytyällä ja Aurassa ja alkaa näyttää kunnon joelta Liedossa, josta se etenee Kaarinan kautta lopulta Turkuun. TÄYSOSUMA Tehtaasta kulttuuritaloksi OONA KARHUNEN än aloiteta kesäloma! – Siihen pysähtyi. Eiköh Nelli Baran Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TURUN vanhassa kaupunkikeskustassa sijaitsevan, vuosina 1734–36 rakennetun Raatihuoneen suunnitteli muurarimestari Samuel Berner ja rakennutti Turun kaupunki. 1827 palon jälkeen se siirtyi kauppias A. F. Pfalerille, joka korjautti sen kaksikerroksiseksi asuintaloksi P. J. Gylichin vuonna 1829 laatimien piirustusten mukaan. Vuonna 1879 rakennus siirtyi kauppias ja tehtailija Carl Fredrik Juseliukselle, joka korotti rakennuksen vuonna 1899 A. Salvianderin laatimien piirustusten mukaan. Rakennuksessa toimivat vuonna 1869 perustettu Juseliuksen Paitatehdas ja vuonna 1882 perustettu Turun Sateenvarjotehdas. PAITATEHDAS ja sateenvarjotehdas siirtyivät 1900-luvun alussa Wolter ja Arthur Nordforsin omistukseen. Vuonna 1925 yritykset muuttivat uuteen tehdasrakennukseen osoitteeseen Rauhankatu 15. Tehtaat yhtiöitettiin vuonna 1926 ja niistä tuli O.Y. Paitatehdas Juselius ja O.Y. MEIDÄN MAILLA Turun sateenvarjotehdas. Sateenvarjotehdas lopetti toimintansa vuonna 1953 ja paitatehdas vuonna 1962. Turun kaupungille entinen paitatehdas siirtyi vuonna 1932 ja siihen sijoitettiin Poliisilaitos. Vanhaksi Raatihuoneeksi nimetty rakennus saneerattiin kulttuurikeskuksen käyttöön vuonna 1988. Nykyisin Vanhalla Raatihuoneella on taidenäyttelytiloja sekä vuokrattavia kokous- ja juhlatiloja. Myös rakennusten vanhat kellarit on kunnostettu yksityisiä juhlatilaisuuksia varten. Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.
• AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 9
• AAMUSET 10 URHEILU Herättääkö jääkiekon CHL kiinnostuksen vai tuleeko kiekkoähky? Kolme turkulaista MM-joukkueeseen n RULLAKIEKON MM-kisat pelataan Tšekin Pardubicessa 1.–7. kesäkuuta. Suomen joukkueeseen on valittu kolme Kärsämäen ZSKA:n pelaajaa. MM-tasolla maajoukkuepaidan päälleen turkulaisista pukevat Camilo Miettinen (kuvassa), Marko Virtala ja Jesse Saarinen. Miettiselle ja Virtalalle kyse on myös tutustumismatkasta kaupunkiin, sillä kaksikko palaa myöhemmin kaupunkiin TPS:n jääkiekkojoukkueen matkassa. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 24. toukokuuta 2014 ÅBORAAKKELI Haasteellinen paketti SYKSYLLÄ käynnistyvän jääkiekon mestareiden liigan arvonta oli urheilullisesti Kai Suikkasen (kuvassa) johtamalle TPS:lle menestys. Kun samaan lohkoon päätyivät Linköping, Pardubice ja Bolzano, ensi kauden TPS:lla on jopa kaikki mahdollisuudet mennä lohkosta 16 parhaan joukkoon. Toisaalta matkustamiseen Palloseuran miehistö saa tottua. Mikään paikkakunta ei ole kovin helposti tai suoraan saavutettavissa. Myös toimiston puolelle lohko tarjoaa haastetta, sillä Kölniä, Berniä tai jotain muuta Euroopan suurseuraa vastaan kansaa olisi voinut olla helpompi haalia Turkuhalliin kuin eksoottista Bolzanoa tai maansa keskikastin Pardubicea vastaan pelatessa. Vaikka mestareiden liiga on herättänyt jo kyyniset koloistaan, ainakin oraakkeli toivoo uudelle tuotteelle menestystä. Ainakin paperilla tuote on kiinnostava. ILKKA LAPPI Kova, kovempi, Koivu Saku Koivu on kaikkien aikojen turkulaiskiekkoilija Lennart Holmberg VAIKKA Saku Koivun tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä arvoitus, jäi hän mahdollisesti viimeisessä NHL-pelissään tyystin Teemu Selänteen varjoon. Vaikka Saku ei koskaan Teemun kaltaista uraa olekaan pystynyt luomaan, ansaitsee hän oman valokeilansa NHL-uran mahdollisesti päättyessä. Onhan Koivu suvereenisti paras turkulaiskiekkoilija, olipa mittari mikä tahansa. Taikuri Voittaja Saku Koivu on turkulaiskiekkoilijoiden ykkönen. EIVÄT ne olympiamitalit, maailmanmestaruus tai NHL:ssä taotut pisteet. Suurin Saku Koivun voitoista on paluu syövän jälkeen maailman kiekkoilun ehdottomalle huipulle. Videot Koivun paluuiltanaan Montrealissa saamasta vastaanotosta nostavat ihon kananlihalle vielä yli kymmenen vuotta myöhemminkin. Uransa aikana Koivu on lisäksi kärsinyt lukuisista pienemmistä vammoista, mutta on kerta toisensa jälkeen palannut huipulle. Vielä lähes 40-vuotiaanakin hän oli arvo- kas pelaaja Anaheimille maailman kovimmassa kiekkoliigassa. Osin peräänantamattoman pelityylinsä takia Koivu ei koskaan Pohjois-Amerikassa täysin päässyt hyödyntämään taitojaan. Pitkän uran salaisuutena on kuitenkin muuntautumiskyky. +HOHÀ NHVÀLKR +HPPRWWHOXSDNHWWL vu on esikuva, joka on aina ollut olemassa. Yli 20 vuoden ajan pihapeleissä on luistellut pikkuisia sakuja, joista osa on seurannut Koivun perässä NHL:ään asti. Koivu on myös aina esiintynyt julkisuudessa esimerkillisesti olipa kyse suuresta voitosta tai musertavasta tappiosta. ILKKA LAPPI ê 6LV NDVYR NÀVL MD MDONDKRLGRQ 1RUP KLQWD ê 7DUMRXV YRLPDVVD WRXNRNXXQ ORSSXXQ Johtaja KOIVUN johtajan ominaisuudet on imetty jo kotoa ja kaikki suomalaista kiekkoa seuraavat ne tietävät ainakin /XH O LVÀÀ LKRQK DLQDND RLGRV WD XQLLQD /DKMD ß Esikuva LUKEMATTOMILLE 1990-luvulla syntyneelle kiekkoilijalle Saku Koi-
• NRUWL KRLWR maajoukkueen kautta. Absoluuttisesti kovin johtajuuden mittari Koivun kohdalla on vajaa kymmenen vuoden periodi Montreal Canadiensin kapteenina. Maailman legendaarisimman kiekkojoukkueen kannattajat ja kiekkoa hengittävä kaupunki ottivat Koivun omakseen tavalla, jota ei Turussa edes ymmärretä. TPS:AA 1990-luvun alusta asti seuranneet muistavat taatusti tavan, jolla Koivu tuli mustavalkoisiin. Pieni väkkärä teki ennen Pohjois-Amerikkaan lähtöään kotimaan kaukaloissa käytännössä mitä tahtoi. Hän oli jo 17-vuotiaana iso osa joukkuetta, vaikka tuolloin sentterihierarkiassa olikin Esa Keskisen kaltaisia verrattomia miehiä edellä. Parikymppisenä Koivu oli pelaaja, joka kyseenalaisti koko muun Suomen kiekkotason. Asettamalla riman tietylle korkeudelle Koivu pakotti muutkin pelaamaan paremmin, mikä osaltaan vaikutti koko Suomen kiekkotason nousuun. W P\Å V QHW LV OD HV WÀ WHOOH ß ! %
• !
• 7XUXQ .RVPHWRORJLNRXOX <OLRSLVWRQNDWX $ NHUURV KRLWROD HVWHOOH ¿ !'% ! !' % % ) % '' )
• !% (
• '% s (AMMASKIVEN POISTOT s 6ËRJËYTYMIEN POISTOT JA VALKAISUT ) ! %
• !' *& & * &*& 3UUHYGIENISTI ' % ( ! * * " * # " # ## # # # !!!
• 11 AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 SDDYRQXUPLJDPHV IL
• 3DUDV KHLWWRSDLNND WXXOHW MD KHLWWlMlW 0(75,$ 21 7$92,77((1$
• 31 7XUNX 2\ 3DDYR 1XUPL 7DSDKWXPDYLLNRW . * +$($ $($ '$($ , $($ , $($ ,($($ , $($ . -% - - %*- %& & - && . -% &/ */ ! . . -% % & &* - **
• . -% / , & .- * " # . ! %** ! . !& &* . -% & ' , . -% - % & . -% % * 3DDYR 1XUPL 2IÀFLDO 3DUWQHUV 3DDYR 1XUPL *DPHV 0DLQ 6SRQVRUV
• AAMUSET 12 SAARISTO Lauantai 24. toukokuuta 2014 Symbioosi suojelee Saaristomerta TURKU saa uuden taideteoksen kesäkuun a lu s s a , ku n taiteilija Stefan Lindforsin suunnittelema Symbiosis-patsas vihitään käyttöön Itämeri-päivien yhteydessä Forum Marinumissa. Lintuhahmoinen patsas on mitoiltaan 8 x 4,5 metriä, ja se rakentuu 3 500 nimikoidusta laatasta, joita myydään niin yrityksille ja yhteisöille kuin yksityishenkilöillekin. Yksityshenkilöiden laattojen hinnat vaihtelevat 75 eurosta 250 euroon, yrityslaattojen hinnat tuhannesta viiteen tuhanteen. Laattojen tuoton Saaristomeren Suojelurahasto ohjaa konkreettisiin vesiensuojeluhankkeisiin Saaristomeren alueella. Kampanjan tavoitteena on kerätä yli 250 000 euroa. Symbioosi viettää kesän Forum Marinumin pihalla, josta se kuljetetaan elokuussa lopulliseen paikkaansa Maununtyttärenpuistoon, Aurajoen ja Saaristomeren yhtymäkohtaan. Lautta-aikataulut näppärästi netistä SAARISTOLIIKENTEEN aikataulu- ja reittihaku on yhdistetty yhteiselle nettisivustolle. Lautta.net sisältää koko maan yhteysalus- ja maantielauttaliikenteen aikataulu- ja reittihaun sekä linjakartat. Palvelu tarjoaa myös Turun saariston linja-autoliikenteen aikataulut reitti- tai paikkahaulla. Myös yksityistielossit ovat palvelun piirissä. Reittiopas toimii tällä hetkellä Turun saariston rengastiellä. www.lautta.net Syötkö Itämeren kalaa rajoituksetta? Pelottavatko ympäristömyrkyt? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Suolattomampi kuin koskaan Itämeren silakka opetellut syömään makean veden hankajalkaisia TEEMU P. PELTOLA SAARISTOMEREN silakka on oppinut syömään makean veden suurta hankajalkaista Limnocalanusta. Muutos on merkittävä, sillä silakan perinteisesti pääravintona käyttämät suolaisen veden hankajalkaiset ovat katoamassa pohjoiselta Itämereltä. Sen myötä muun muassa Airistolta pyydetyn silakan koko on kutistunut neljänneksellä viimeisen 30 vuoden aikana. Tiedot pohjaavat tänä vuonna 50-vuotista toimintaansa juhlivan Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen pitkäaikaisseurantoihin. Saaristomeren tutkimuslaitoksen silakkatutkimusryhmän johtajan Jari Hännisen mukaan muutoksen syynä on ilmaston lämpeneminen. Atlantilta saapuu tuulien mukana aiempaa enemmän kosteaa ilmaa, joka tiivistyy Itämeren valuma-alueella ja sataa maahan. Se päätyy Itämeren pääaltaaseen lisäten makean veden osuutta. Makeutumista vauhdittaa se, että altaaseen ei Tanskan salmien kautta pääse talvimyrskyjen myötä suolaista vettä. – Itämereen saapuu enemmän makeaa vettä kuin koskaan. Suolai- sen veden eläinplanktonlajien runsaus on vähentynyt, eikä silakalle enää ole tarjolla suolaisen veden isokokoisia hankajalkaisia. Kolmessa vuosikymmenessä silakan koko Airistolla on pienentynyt 25 prosenttia, Hänninen sanoo. likaloihin kuuluvia silakoita. En pidä todennäköisenä, että ne kilpailisivat samasta ravinnosta. Muikut syövät pieniä vesikirppuja, silakka valikoi suuria hankajalkaisia, Hänninen sanoo. Timo Jerkku SAARISTOMERI on Suomen tärkein yksittäinen silakan lisääntymisalue. Tähän mennessä muualla kuteneet silakat eivät ole oppineet syömään makean veden hankajalkaisia, koska planktonyhteisössä tapahtunut muutos ei vielä näy esimerkiksi Suomenlahdella. Hänninen korostaa, että ilmastonmuutoksen myötä makean veden hankajalkaislajiston on uumoiltu levittäytyvän aina Gotlantiin saakka. VEDEN makeutuminen saattaa tuoda kalastajille uutta saalista järvilajeista. Suomenlahdella sekä Perämeren pohjukassa elelevän maivan, eli makean veden muikun, on ennustettu levittäytyvän yhä laajemmalle alueelle. – Maailmalla ei ole tilannetta, jossa samalla vesialueella esiintyisi lohikaloihin kuuluvaa muikkua ja sil- Itämeren silakka on pienentynyt vuosikymmenten saatossa. Syynä on veden makeutuminen. 6Ye<gQ pk\DGZ +9Wh99Z? *k\ihQQZ V9 æPpGZ9ZY99XXG (11$..29$5$$-$1 (78 99Zi9XQhi9 *k\ihQQZ V9 æPpGZ9ZY99XXG ??¡?¡±??¡?¡ 3´LYLWW´LQ NDNVL O´KWÄ´ $KYHQDQPDDOOH ±?? Ì 7DUMRXVNRRGL ($5/< .DWVR WDUNDW KLQQDW MD HKGRW oQQOLQHV FRP WDUMRXNVHW /LV´WLHWRMD oQQOLQHV FRP WDL VQW SXK VQW PLQ ODQNDYHUNRVWD WDL VQW PLQ PDWNDSXKHOLQYHUNRVWD
• 13 Saaristo AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 6QWMQMWWP ( MNWDKGVW , ( D[ (KPNC[UQP OCNNKUVQ /lKGH YDLYDWWRPDOOH NHVlUHWNHOOH MD OLLNX YDSDDPPLQ .DLNHQNRNRLVHW NHVlDXWRW YXRNUDD $9,6 $872982.5$$02 7XWXVWX N\V\ OLVll MD YDUDD RPDVL $YLV 7XUNX 3XK (PDLO WXUNX#DYLV IL ZZZ DXWRYXRNUDDPRW IL 2WUUKNCMCPCV ????? ???? ????? ????????? ¡???ÚÚ?? ?? ?¡??? ????????? ????????? ????????? ??? ???????????? ???????? ???????????? ???????? ??? ??? ???? ??????? ?????? ?? ??? ???¡¡? ??? ???? ???????????????? ??????????????????? 5HQW 0KKV[NNÀ UCVKKPKRWUUKNCMCPC a a (KPNC[UQP O[[OÀNÀV 674-7 'GTKMKPMCVW 6WTMW OCsRG s NC s 5#.1 &GUKIP *KNN 8CUMKQPVKG 5CNQ *CNKMMQ OCsRG s NC s UW s -NKMMCC QUVQMUKNNG YYY ?PNC[UQP ? 6CTLQWMUGV MQUMGXCV PQTOCCNKJKPVCKUKC VWQVVGKVC LC QXCV XQKOCUUC UCCMMC 2WUUKNCMCPCVCTLQWU GK MQUMG , ( D[ (KPNC[UQP OCNNKUVQC 0$$,/0$1 -$ ,+0,6(1 9b/,,1 7$59,7$$1 -27$,1 3(+0(bb
• 14 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Tatu Lertola Saaristoliikennettä, kuten maantielauttoja, rahoitetaan perusväylänpidon rahoista, joista hallitus leikkasi sata miljoonaa ensi vuodelta. Uhkaako leikkuri saaristoliikennettä? Hallitus otti kehysriihessä sata miljoonaa euroa perusväylänpidosta LASSE VIRTANEN HALLITUS leikkasi kehysriihessä perusväylänpidosta sata miljoonaa euroa ensi vuodelta. Mistä raha otetaan, sitä ei vielä tiedetä. Rahapula voi puraista myös saaristoliikennettä. – Maantielauttaliikenne rahoitetaan perusväylänpidon kautta. Voi olla, että joudumme jotenkin talkoisiin mukaan. Mutta ei siitä mitään tietoa ole. Asiat ratkeavat ensi vuo- den budjetin yhteydessä. Oma käsitykseni on, että kiristykset suuntautuvat enemmän tienpitoon ja siltoihin, arvioi johtaja Matti Vehviläinen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Saaristoliikenne koostuu maantielauttaliikenteen losseista ja yhteysalusliikenteestä saariin, joissa ei ole maantieverkkoa, mutta joissa voi olla yksityisteitä. Saaristoliikenne on maksutonta. Yhteysaluksissa siirryttiin maksuttomuuteen muutama vuosi
• 0$28 4.*.11 ; 9 '*; (>.)6> =B2!=028 ' 6.++ 4 ,6 >& ,,>6; ,66'; <27 *;' AA ;(>?6; 4; *;' AA ? 4 6* &;/ 727 ,% ";., 9
• >*>'*; ** ;; 466., &.+ 6
• >, ', 0-27 6, 6 % , 6, 6', 1 '? =2 *6 ,6 % 9 *66', 1 '? .) 4 >, <B2 .4, * 4, 6 , ;; ,6 >', '6;>*' , @/ ; ,66'; sitten, vaikka neljä reittiä on edelleen ”avusteisia” eli vain valtion tukemia. – Olemme kovasti odotelleet, että liikenne- ja viestintäministeriö laittaisi käyntiin palvelutasoselvityksen saaristoliikenteen osalta. Sellainen lupaus on sisältynyt liikennepoliittiseen selontekoon. Työ ei ole vielä lähtenyt käyntiin, mutta syksyllä se on käynnistymässä, tietää Vehviläinen. – Mitä arvoja pitäisi painottaa? Ovatko matkailijat, mökkeilijät vai
• vakituiset asukkaat arvokkaimpia, kysyy Vehviläinen. VEHVILÄINEN muistuttaa, että kymmenen vuoden päästä puolet kalustosta on jo 50 vuotta vanhaa. – Silloin pitäisi jotakin tehdä. Kannattaa miettiä millä tavalla kalustoa hankitaan ja miten paljon. Vaihtoehtoina ovat nykyisenlaiset kokonaispalvelusopimukset, jossa palveluntuottaja hankkii kaluston ja
• vastaa sen kunnosta, kumppanuusmalli tai valtion oma kalustoyhtiö. Vain valtio pystyy rakennuttamaan uusia aluksia, yksityiset kunnostuttavat vanhoja. – Maantielauttaliikenteessä tilanne on sellainen, että saamme yhden tarjouksen valtionyhtiöltä. Kilpailutilanne ei ole hyvä. Tarvitaan laajempi tarkastelu siitä, mikä on järkevää, sanoo Vehviläinen. Maantielauttaliikennettä tilataan Turusta Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta koko maahan. Yhteysalusliikenteen 15 reitistä yhdeksän on Saaristomerellä. Lounais-Suomessa käytetään saaristoliikenteeseen tänä vuonna 39 miljoonaa euroa. Yhteysalusliikenteessä on sopimuksia, jotka kestävät 2020-luvun alkuun asti. – Maantielauttapuolella on onnistuttu säilyttämään hyvä taso toistaiseksi. Emme voi odotella rahoituksen nousua. Voi olla, että joudumme säätämään palvelutasoa jollain tavalla alaspäin, arvelee Vehviläinen. PAINETTA syntyy myös Trafin turvallisuusvaatimuksista. Alusten paloturvallisuuteen, esteettömyyteen ja hengenpelastukseen kohdistuu uusia vaatimuksia. – Joku voi kysyä, onko järkevää kunnostaa vanhaa kalustoa. Maantielauttaliikenteessä puhutaan useista miljoonista euroista. Käymme asiantuntijakonsultin kanssa läpi tilanteen kesän aikana. Tarpeita voi tulla, jopa kesken sopimuskauden.
• #- ## ==3 == =$ 7B3
• 5FMFGPO QVIFMJO t 'BY t XXX LBTOBT DPN
• % '*'.2% %- 22 )" ) # ), & ) 0 " ' (# ( ! $( (" 111') , /# )/' #!
• 15 Saaristo AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 !
• !
• !
• !
• ! #
• 16 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Oona Karhunen
• U Ó ?Ó ????Û>À>ÃÌ? >ÌÌ?>Ì>Ã?> É?? >Û ä¯ ­£ÓÓ]ÇÈ É?? Ã?ð >Û® U Ó ?Ó ????Û>À>ÃÌ? ޏBÌ>Ã?> É?? >Û° ä¯ ­?Ç]?È É?? Ã?ð >Û® >Û>À>ÃÌ?? ??À?iÕà ?° Ó?] ޏBÛ>À>ÃÌ? ?° £]n? 6Õ??À>>? Ã?ÃBÌÞÞ ????ÕÃÌi?] Õ??i? > Ã>Õ?>?Ì?i? «?ÌB??Ãii? Ã?«?Û>? ÕÕ`i? ????ÕÃÌ?>? ?BÞÌÌ????iÕà { «B?ÛBB É ÛÕ?Ã? ­?? ?°ää q n°ää ÃiÕÀ>>Û>>? «B?ÛBB?®
• U Ã>Õ?> ??>> Û?Û??ÌÌiÕÌiÀ>ÃÃ?> > iÀ??ÃiB ÜV\B U Õ?>Ì?> ??>> ÌiÀ>ÃÃ?>] ?i?ÌÌ??] ?>?Ã? ÜV?Ì?>> U Û?`i?ÌÞ???] ??Ì?Ìi>ÌÌiÀ?] LÕ?À>Þ Ã??Ì??] *-Î] `?}?L?Ý? «B?ÛBÛÕ??À> ?? ?°ää?£È°ää ?Ì>ÛÕ??À> ?? £Ç°ää q ÓÓ°ää >Û ä¯ ­ÎÇÓ Ã?ð>Û® >Û ä¯ ­Î£ä Ã?ð>Û® >?`??ÃÕÕà ?Þ?à ?ÃB«>ÛiÕ????] ?ÕÌi? «?Ì?«>ÛiÕ] ?>?Û?Ì>À??Õ] «ÞÞ?? ?iiÌ] Õ?>?>ÃÌ?>Ì° Auringonnousun aikaan lintulavalla ei ole vielä lämmin, joten sään mukaan pukeutuminen on tärkeää muistaa. Arto Kalliola kertoo, että heppoisasti pukeutuneena keskittyy lintujen sijaan hytisemiseen.
• >?Ì>?ÃÌi?Ì?i n] Ó£ÓÎä i?Õ ­ >Ã?Õ® Piipittäjien perässä Lintuharrastus herättää Arto Kalliolan aamuhämärissä OONA KARHUNEN ARTO Kalliolan päivä alkaa aikaisin. Turun lintutieteelliseen yhdistykseen kuuluvan Kalliolan mukaan liikkeellä on hyvä olla auringonnousun aikaan, mielellään jo hieman aiemminkin. – Kun luonnossa ollaan auringonnousun aikaan, ollaan liikkeellä samaan aikaan lintujen kanssa, Kalliola sanoo. Jo lintulavalle matkatessa Kalliola kertoo, että metsikössä lentelee mustapääkerttu sekä käpytikka. Ensisijaisesti tarkkailussa käytetäänkin omia silmiä, mutta lisäksi mukana on hyvä olla niin kaukoputki, kiikarit kuin kamerakin. – Jos vaikka sattuu näkemään harvinaisuuden, saa sen helposti dokumentoitua kameralla. Kuvan avulla luonnossa vaikeasti tunnistettava laji voi olla helpompaa tunnistaa. Lintujen katselemisen lisäksi ehdottoman tärkeää on myös niiden kuunteleminen. – Tärkeintä on, että lintu havaitaan tunnistettavasti. Joillakin linnuilla äänet ovat hyvin samanlaisia, joten aina pelkkään ääneen ei voi luottaa. Muistiin on hyvä merkitä ainakin paikka, kellonaika sekä mahdolliset kommentit ympäristöstä tai säästä. HARRASTUKSESSA mahdollista on esimerkiksi yleinen tarkkailu, tiettyjen lintulajien etsiminen eli bongaus, jossa kerätään pinnoja hakemalla muiden löytämiä lajeja sekä valokuvaaminen. Harrastuk- ”Asiat eivät mene kuten televisiossa.” sessa Kalliolaa viehättävät sen tuomat elämykset. – Elämykset vaihtelevat; joskus ne ovat isoja, joskus pieniä Riitta Salmi Käpytikka on varsinaissuomalaisellekin bongarille tuttu kaveri. asioita. On mielialasta kiinni, haluanko seurata suosikkiani varista vai ottaa kuvia. Harrastuksessa pystyy halutessaan myös toteuttamaan kilpailuviettiään osallistumalla bongaukseen tai linturalleihin. Tärkeä lintujen tarkkailussa tarvittava ominaisuus on kärsivällisyys. – Asiat eivät mene kuten luonto-ohjelmassa. Lintuja ei ilmesty toinen toisensa jälkeen, vaan niitä täytyy odottaa. Kunnioitus luontoa kohtaan on tärkeää. Jos huomaa, että häiritsee lintuja, niin silloin peräännytään. Lintuharrastuksen hienoudeksi Kalliola mainitsee sen, että se sopii kaikille, siinä ei ole rajoituksia ja sitä voi harrastaa missä ja milloin vain. – Kotona ikkunasta voi katsella ulkona hauskasti hyppeleviä lintuja. Toisessa päässä on tieteellinen toiminta, esimerkiksi rengastaminen. LINTUHARRASTUS on Kalliolan mukaan enemmänkin elämäntapa. Vähintään passiivinen seuranta ympärillä olevista asioista on jatkuvasti päällä. – Jos viereen ilmestyy jotakin kiinnostavaa, aktiivisuustaso herää heti. Kaksi kertaa merikotka on katkaissut palaverin. Toisella kerralla kyseessä oli lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö BirdLifen kokous. SIlloin kokous katkesi itsestään, Kalliola naurahtaa. />À?Õà ?? Û???>ÃÃ> Ì??ÃÌ>?Ãi?Ã? > Ã?Ì?Õ?Õ?ÃiÌÌ>° ?«i???>Ì Û>À>>Û>Ì «>À?>>Ì >>Ì t >??i B?? «° äxä Î?ä ÈäÓä i?>?\ >??i°?>??JÛ??Û>Û??Ì>°w 6 ?6>Û??Ì> B?? "Þ q " ?Ì>?i? 6 ?ÃÕÕ???ÌÌiÕ > ?>ÌiÀ?>>?Ì
• " "
• #
• # ! # ##
• AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 17 Saaristo
• $ ( , $/ $ $ %$ % $ /4 - !! / ! ( 2 / $4!4 $ 11// , ! -/ + ! "" " "" ( , / !- $ %$! $ - - %//%# $ / ,! ! / / %# ( "2 "1 / $ $/% #% - -/ - ! 2 ,# - / - 21/ //1 " /1 ( 2 -/ /% - $ %! - "" %- "1 "" /%/ , 2 $/%" 1" $ $ ,%
• % 2 $ $+ , ## / , % # $ - !! "" ## #4&- $ # $ / 2 "" - -/ (% !! 2 ,1%! !" -- !% / / / $! $ 1$% / # //
• % 2 $ $ ! ,/%%+ 2 $/%" -/ 2% "1/ -- $ 2 , / #4&- ! $ / $ %""% $ ,1%! "1 %$$ -/11 , 1 "" - ## -- /1$$ "# -- + "" %$ / , %/ $ " , !%!% -/ ! $ // - !! ## ! 4//&&$+ 2 , / $ $%( 1- , -/4!- -- %2 / /% "" -1%- //1 + $$ // / 2 , 1- - - 42 -- % $+ 2 $/%" 1" $ $ -1%- //11$ ,! "%1$ -!%!%$ -11/ $ !11"12 / ,1$- - 1%# - " // 1 / /- " 2%//1 /1## 2 " " ( ( 2 $ ! //% 2 $/ $ ! !- " ## $,1%! 2 /% /% ! -2 -" -1!! $ $ - ! "! ,1%! ! 2 / / +
• " 1- - !! "" 1" $ //%- 1$ // / , % 2 / 1- / , " - 2 /% /% + 1" $ -- %$$ - /11 ! ! $" - / 4!- /4 -/ " -11 / "" '55 $! "&"" //%- 1$ // "" # /11 # !- # -- $ 05 $! "& + "1/ -- $ 2% (44/ / , %1!- $ #4&- #%" ## -/ / "% -/ + - !! "" 2 "// # // $ , / 4!- -/ $ #1! 2 - -/ # " && 42 !% /11 $/ $ $ ,1%! / 4-/ 2 "" $ $ ( "2 "1 2 $ !%!%$ -11, /! - + 4&- / $$ -44- 1%# / $ "(%-/ + "2 "1$ %$ - - %"/ 2 /% 1 ((1/ -% %! - $ 1! %"%$ /! $ + ( -- ,2%! $/ -/&--
• 1,1$ -4 # -- %-% / / -- $$ $! /1 ' )$ " - 2 - ! ,,%-* - !! / ( "2 " "%1$ - / " 1-, 2 $/%" 1" $ - ! //%- 1$ // + 211!- ## 1( $ / "% $ #%$ (1%" - / $ ( "2 "1 $ " - !- %2 / %-/ /- / /4 # 1! - ,1%! 2 ,# -/ 1, $!% $ $ - ! -( "2 "1 - -/ 4- - ! ( , $! $ $ $! "&!1$/ + 4
• " -/ $ ,1% "" ! $ %$ /1$/ / %/ $ - $ 2 " # -/ # - -- / ,2 / $ , /4 -/ , !! 1// 1% " "" -11// +
• # $ / %-/ #4&- !%!% $! "& !1$/ ## + !! # 1/ / ,! -/ / $ #%$ $ ! , / $ $$ $ !1 $ $ / , % "" $ # !- 2 "" - ! ! "" + 4, ## / , % # $ #4&- " #( # $ ! " ,1%! 2 /% %$ ( 2 // $ (1%" 2 "# -/ / / ## -1%- %"" #1 $ ! 4/ // 2 !- + 4&- " 1!! / , ! $ / %2 / # ,! // 2 -- ,%%" -- , 2 $/% " -- ## + 1%- ## ( $/% # // - ! # %"" -11!- $ #1! $ "1%#1 " ,1%! +
• ,! 4 / -/4&!1#(( $ ## %$! $ " ! %! $ $
• 1,1$ 1(( "" -/ %$! 2 " !% # ( "2 "1 %2 / 2 $ 1 ((1"1%!! + %1$ $ $/ " /1-1 %$ - - , $%# $ $+
• -/ ! ,/%2 /! $ , 2 $/%" $ 42 / ,2%-/ "1/ - ! ( 2 // - / "%1$ - - ! -# , /+
• 4&/ / # "" %$ 2 1 ! - 1- $ / ,2 / $ - / !11"1 - 2 // 2 // + %-! $ !1 / $! $ %" 11#%, / ,1%! "%((1$1/ ! ( " 2 "1$ " 1-/ / $ //4 - $ %" 2 , "" 2 / / $ ( " %$ , " - !%!%1!- - 1 $ "/% / 1/ - # ,!! ( 2 $ + - !- / , $ ( "2 "1## /% # 4#( , 21% $+ !! ( "2 "1## /% # 2 / 1$ ! "" - ! -" /& -44 "" + 1" $ $ # $12 " !% # %$ #4&- ! // 2 + %$ (1%" - -/ / , %$$ -/ 2% !1! $ 2 " / # " - $ - / # $1 -/ 2% , ! $/ / 4- $ %# $" - $- 4 / -/4&-- " $ ## // " -/ $ ! $-- +
• , %1-(44$$&$ - " / //4 "(%-/ !%/ - 21 ## ! 1// %-% // -/ 333+, 2 $/%" 1" $ + + -/ ## / , %1-(44$/& $ 4"" // 2 $ $%( -/ + ! $ %$ / # $ ( 2 $ - ! -( "2 "1 ( , # # "" $+
• 18 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET
• # & )
• * # & & # # )# % % # & # ((( # ' # ' ## ) & )) # & 0$5,$ /2+(/$ 2 NDQVDQHGXVWDMD 7XUXVWD /LLWWRYDOWLRVVD YDOWD MD UDKDW PHQHYlW %U\VVHOLLQ .\OOl \KWHLVW\|OOH HL YHONRMHQ \KWHLVYDVWXXOOH ::: 0$5,$/2+(/$ ), 5,$/ $/2 $/ 2+(
• 7lPlQ PDLQRNVHQ RQ PDNVDQXW 3HUXVVXRPDODLVHW US SAARISTON KESÄVINKIT
• & * & *% $! $ $ * * "*"
• (((
• "
• " ????????????? ???? ????? ??????? ?? ? ?????????????????¡??¡????
• s ,UOMU KVINOASUURIMOITA
• s ,UOMU RUOKAHERNETTÊ WWW LUOMUKVINOA l
• ? SROWWRDLQHP\\QWL ? HOLQWDUYLNHNDXSSD ? UXRNDUDYLQWROD $ RLNHXNVLQ ? WHUDVVL $YRLQQD MRND SlLYl .DXSSD PD OD VX 5DYLQWROD PD WR SH OD MD VX 3XK
• 19 Saaristo AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 3
• 4 & 3 4 +=: ,?/,' 15<5 & @15 5AE1# ?!,5 = 2B%5 E#EE @AE E#- ?$ ++?7)&&( ++ :
• & 7.** 5<5 (:
• & 7?** 5<5 ( >04D94 7? &( < ?)?:7/ <& < )): ?+ <&* < ) ) <.57< &+ )&&( ++ : 5&7<& $&** )7 5 7 4 <5 ( 084D!4 7? &( < ?)?:7/ <& < )): ?+ <&* < ) C$ ,$ = %?0
• .77 ) ) + D,4DD 0040!
• .77 ) ) + 0>40! 0=40! 0>40! 0=40!
• .77 ) ) + 0"40! 0!40! 0"40! 0!40!
• .77 ) ) + 0940! 084"! 0940! 084"! .5 .+ + /5 @ 5 () 5 /5 &+) 7<+&+# 0D *&+4 /5 @# +#7<& + /5<?5 +)&#<
• % +<5 ) +7 <&))7< + 4 '.+ ?@.' + <?) .)) ) 7< ?7@ )*&&+ 0D *&+ +% + + ) $</ &( <?.&( ?7 %( 7(?(7 + )?@ )) 4 $ @ $& ) 7 .?#$< <. 5 C .5 . 5 &+# 0D *&+ .5 1 5<?5 4 &#$< . A C .5 57 A&<$ 1 5*&77&.+ 5.* <$ 7< < 15.@&+ & ) . 4
• = = &(?&+ + : ?B + : ?)< 4444444444444444444444444444444444444 17 < : 5+ : $&) "%00@ : 5 : C 5744444444444444" '.+ ?@.< 7&74 $ +(&)/* (7?< : .5 .+ &+()4 1 57.+ @#&@< 5 : $& ) 7 &+ )4 1 77 +# 57 +(&)/ ?<. : 57.+ &) : 5 44444444444444444444444444=! 74 ?<. %@ ?+? : ?7 &) %@ #+ : 5 @ +7 44448D &+' % ?<.: ?77: ?7 ?.5* % ?<.: 7< &): .55C4440=D
• *.1 & :
• *.1 44444444444444444444444444444444>! .)(?1C/5 : C ( ) : & C ) 444444444444444444444444440! 5. + 1 .*7< + &#$ < 5+ ( + <?5)&7< + + 5 7 )) 5 <5 ( + &+7< )) 74 ).7?$< &7< '.$<? + @.& + &( < ?)?7< 1.&% ( < < & )&&( ++ ( 7( C<< 4 $ <&* < ) 7 + $ +# .5 <$ <5 7<.11 ? <. 71 & ) &5 ?*7< + 74 3 ,,C')4& 3 2/,' +'4 +=: B8/8 : = /++ 8 1;5<5 & 115 5AE1# C$ ,$= %?0 ++@&( D94=D D94=D ?!,5 = 2B%5 E#EE @AE E-@
• D94=D D94=D D94=D ++@&( D84=D D84=D D84=D D84=D D84=D D84=D ++@&( D,4=D D,4=D D,4=D D,4=D D,4=D D,4=D D,4=D ++@&( 004DD 004DD 004DD 004DD 004DD 004DD 004DD ++@&( 0"4"! 0"4"! 0"4"! 0"4"! 0"4"! 0"4"! 0"4"! ++@&( 0!4!! 0!4!! 0!4!! 0!4!! 0!4!! 0!4!! 0!4!! 0 4DD ++@&( 0 4DD 0 4DD 0 4DD 0 4DD 0 4DD ++@&( >D4=D >D4=D >D4=D >D4=D >D4=D 0840D 0,40! 1.+& *& D84DD D84DD D84DD D84DD D84DD 1.+& *& D 40D D 40D D 40D D 40D D 40D D 40D 1.+& *& 0D40D 0D40D 0D40D 0D40D 0D40D 0D40D 0D40D 1.+& *& 004"! 004"! 004"! 004"! 004"! 004"! 004"! 1.+& *& 0!4>D 0!4>D 0!4>D 0!4>D 0!4>D 0!4>D 0!4>D 1.+& *& 094=D 094=D 094=D 094=D 094=D 094=D 094=D 1.+& *& 0,4DD 0,4DD 0,4DD 0,4DD 0,4DD 0,4DD 0 4=D 1.+& *& >04DD >04DD >04DD >04DD >04DD 0,4!! AE5<5 B ,? ', ') ? B*B = 08 $ ,: <& < )) 2'?$ ++?7 <<.:*& 7.** 5 <.+3 3 ,,C')4& 3 2/,' +'4 +=: B8/8 *C'= ',? 8 1515 & 1<5<5AE1# 6 1A5 5 & @151A5AE1# C$ ,$= %?0 ++@&( D94=D D94=D ?!,5 = 2B%5 E#EE @AE E-@
• D94=D D94=D D94=D ++@&( D84=D D84=D D84=D D84=D D84=D D84=D ++@&( D,4=D D,4=D D,4=D D,4=D D,4=D D,4=D 004DD ++@&( 004DD 004DD 004DD 004DD 004DD ++@&( 0"4"! 0"4"! 0"4"! 0"4"! 0"4"! 004DD 0"4"! ++@&( 0!4!! 0!4!! 0!4!! 0!4!! 0!4!! 0!4!! 0!4!! ++@&( 0 4DD 0 4DD 0 4DD 0 4DD 0 4DD 0 4DD 0840D. ++@&( >D4=D 1.+& *& D84DD >D4=D D84DD D84DD >D4=D D84DD 0,40!. D84DD 1.+& *& D 40D D 40D D 40D D 40D D 40D D 40D 1.+& *& 0D40D 0D40D 0D40D 0D40D 0D40D 0D40D 004"! 1.+& *& 004"! 004"! 004"! 004"! 004"! 1.+& *& 0!4>D 0!4>D 0!4>D 0!4>D 0!4>D 004"! 0!4>D 1.+& *& 094=D 094=D 094=D 094=D 094=D 094=D 094=D 1.+& *& 0,4DD 0,4DD 0,4DD 0,4DD 0,4DD 0,4DD 0 4=D. 1.+& *& >04DD >04DD >04DD 0,4!!. ( ** = B, 8 ?' , E15E#5 & @E5E-5 *$?8 ") , = D% *'') ,, 0 = B 084"4 >"40>4 0,& / % % *$ $ 8 = B,,B,? '& ( 2D% 2 'C ? ?++?+< &% ' 1C$ 1 &@ < : /+% . $ $ )# # 5 & : ' >D4"4 21 7& &71 &@ 1 7( #3 >!40>4 '.?)?1 &@ '?) #3 5 # +7 <& < )):1 5' +< &+ &( < ?)? 27( 5<.57< #:(&&5 7<.57< &3 /5 # +7 <& < )): ? +< &+ &( < ?)? 2'?) <.+2'.?)? <<., ?.5. @ 5 <<? @ 5 ))&7< + &+ & + (?)' <?(7&&+ * <(?7< ' * 5 5 '.&< <<? ?5 + 5 7 5@ 5 < /5 <5 +71.5< @ 5)&# *+ + #5 +7 < 1 77 # 5 5 +< ) .5 .+ + /5 @ 5 () 5 /5 &+) 7<+&+# 0D *&+ /5 @# +#7<& + /5<?5 +)&#<
• % +<5 ) +7 <&))7< + 4 '.+ ?@.' + <?) .)) ) 7< ?7@ )*&&+ 0D *&+ ++ + ) $</ &( <?.&( ?7 %( 7(?(7 + )?@ )) 4 5. + 1 .*7< + &#$ < 5+ ( + <?5)&7< + + 5 7 )) 5 <5 ( + &+7< )) 74 ).7?$< &7< '.$<? + @.& + &( < ?)?7< 1.&( < < & )&&( ++ ( 7( C<< 4 ' ? ** 8 = ') ? B*B? = '+ ? * : AAA4 + 55& 74 08!8 $,',$ 8 /+ ?' ? ** 8 = ') ? B*B?' B:? *B? = '+ ? * ',7B'8' : 5# 7 7< ( 5# 5 +7 ?5&7<&+ .5* <&.+: 5 &7< + ( ?1?+(& 5&7<.+ * <% ( &)?+ ?@.+< : $ .A+ . 5 &+ + 5 $&1 ) #. .?5&7* + .5* <&.+
• 9(/.8$1 5(,77,$/8( 9(/.8$ 5877205c'( 06 .,9,02 SXK WHO 3H )UH \ \ /D /|U \ \ 6X 6|Q \ \ $MHWDDQ MRND WRLQHQ DUNLSlLYl HL PDLWRDXWRSlLYLQl .|UV YDUDQQDQ YDUGDJ LFNH PM|ONELOVGDJDU 7HHUVDOR 5DXKDOD [ [ [ [ 0XQQLQPDD \ \ \ \ 7DORVPHUL \ \ \ \ /DLOXRWR \ \ \ \ 7HHUVDOR [ \ \ \ [ \ [ \ [ \ [ \ -RND SlLYl DMHWWDYDW YXRURW .|UV YDUMH GDJ 7HHUVDOR 5DXKDOD [ [ [ 7DORVPHUL [ [ [ /DLOXRWR [ [ [ +DNNHQSll [ [ [ [ [ [ 7HHUVDOR 5DXKDOD /DLOXRWR 7DORVPHUL 7HHUVDOR 0D 0nQ 7L 7LV \ \ \ \ .H 2QV \ \ 7R 7RUV \ \ +DNNHQSll 7HHUVDOR 7DORVPHUL /DLOXRWR 5DXKDOD 0XQQLQPDD 3HUNDOD 1RUUE\ 7HHUVDOR [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ 7HHUVDOR 1RUUE\ 3HUNDOD 0XQQLQPDD 5DXKDOD 7DORVPHUL /DLOXRWR 7HHUVDOR [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ 7HHUVDOR 5DXKDOD 0XQQLQPDD 7DORVPHUL /DLOXRWR 7HHUVDOR [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ 7HHUVDOR 5DXKDOD 7DORVPHUL /DLOXRWR +DNNHQSll +DNNHQSll 9HONXDQPDD /DLOXRWR 7DORVPHUL 5DXKDOD 7HHUVDOR [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ 7HHUVDOR 5DXKDOD 0XQQLPDD /DLOXRWR 7DORVPHUL 7HHUVDOR 7HHUVDOR 7DORVPHUL /DLOXRWR 5DXKDOD 0XQQLPDD 7HHUVDOR [ [ [ [ [ [ [
• \ \ \ \ \ [ [
• \ \ \ \ \ [ [
• \ \ \ \ \ [ [
• \ \ \ \ \ [ [ [ [ [ [
• \ \ \ \ \ \
• \
• \
• \ \ \ \ \ \
• \ \ \ \ \
• \ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ [ 6DODYDLVLVVD SRLNHWDDQ DLQRDVWDDQ HULNRLVNXOMHWXVWHQ WDNLD 6DODYDLQHQ DQJ|UV HQGDVW Sn JUXQG DY VSHFLDOWUDQVSRUWHU [ SRLNHWDDQ WDUYLWWDHVVD DQO|SHV YLG EHKRY \ WLODXVYXRUR WLODWWDYD HQQHQ NOR EHVWlOOQLQJVWXU EHVWlOOV I|UH NO 0DLWRDXWRSlLYLQl DMHWDDQ NHVl MD KHLQlNXXVVD SDULOOLVLQD SlLYLQl MD HORNXXVVD SDULWWRPLQD SlLYLQl 0M|ONELOVGDJDU L MXQL RFK MXOL Sn GDJDU PHG MlPQD GDWXP RFK L DXJXVWL Sn GDJDU PHG XGGD GDWXP 9lOLOOl +DNNHQSll 7HHUVDOR HL NXOMHWHWD DXWRMD 0HOODQ +DNNHQSll 7HHUVDOR WUDQVSRUWHUDV LFNH ELODU .HWWXPDDVVD SRLNHWDDQ WLODXNVHVWD 0XQQLQPDDQ DMRMHQ \KWH\GHVVl DLNDWDXOXQ QLLQ VDOOLHVVD .HWWXPDD DQO|SHV Sn EHVWlOOQLQJ L VDPEDQG PHG 0XQQLPDDV WXUHU RP WLGWDEHOOHQ WLOOnWHU 9lKl 7DPPLVOXRGRVVD MD /LHWWLVHVVl SRLNHWDDQ WLODXNVHVWD DLNDWDXOXQ QLLQ VDOOLHVVD 9lKl 7DPPLVOXRWR RFK /LHWWLQHQ DQO|SHV Sn EHVWlOOQLQJ RP WLGWDEHOOHQ WLOOnWHU $MRQHXYRMHQ WXOHH ROOD ODVWDXVYDOPLLQD PLQ HQQHQ OlKW|DLNDD )RUGRQHQ E|U YDUD NODUD I|U LQODVWQLQJ PLQ I|UH DYJnQJVWLGHQ 2ORVXKWHLVWD MRKWXHQ YRLGDDQ DLNDWDXOXVWD SRLNHWD WDL OLLNHQQH NHVNH\WWll %HURHQGH Sn RPVWlQGLJKHWHUQD NDQ WXUOLVWDQ lQGUDV HOOHU WUD¿NHQ LQVWlOODV 3\KlOLLNHQQH +HOJWUD¿NHQ SH IUH ODXDQWDLQ DLNDWDXOX O|UGDJVWLGWDEHOO OD O|U HL OLLNHQQHWWl LQJHQ WUD¿N VX V|Q DLNDWDXOXQ PXNDDQ HQOLJW WLGWDEHOO
• 20 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Saariston kesässä tapahtuu Multiculti ry Perunan juhlaa Nauvossa. Perunan ylistys massa kuullaan myös Nauvon murteella laulettuja, perunoiNAUVOSSA kesäkuussa vietet- hin liittyviä lauluja. Lapsille on tävät De vita Päron -perunafes- luvassa leikkejä, kilpailuja ja tivaalit ovat jo kymmenet laatu- poniratsastusta. aan. Kaikille avoime ssa Festivaalien avulla halutaan perhetapahtumassa perunanvil- nostaa ja korostaa perunoiden jeliät ja muut paikalliset yrittä- merkitystä, sillä Nauvossa tuojät myyvät lähituotettuja, peru- tetaan hyviä perunoita. naan liittyviä ruokatuotteitaan. Festivaaleilla myös palkitaan – Myynnissä on uusia perunoi- nauvolaisten nimeämä vuoden ta, perunalimppua, peruna- perunamukula eli perunaknööpyttipannua, perunapuuroa ja li. perunaleivoksia. Tuotteet voi – Perunaknöölipalkinnon saa viedä kotiin tai syödä paikan henkilö, joka on tehnyt nauvopäällä ohjelmasta nauttien, laisten eteen jotakin hyvää. Palkertoo tapahtuman vetäjä, kinnoksi vuoden perunaknööli perunakenraaliksikin nimetty saa kultaisen perunan, jolla on Mona Hemmer. kruunu, Hemmer kertoo. – Festivaaleilla esiintyy esimerkiksi nuoria tanssijoita sekä Perunafestivaalit Nauvon eteläeläkeläistanssijoita. Tapahtu- satamassa 14. kesäkuuta. OONA KARHUNEN KESÄKUU 2.6. Kyläbongaus, Houtskari 3.-14.6. Naantalin musiikkijuhlat 6.6. Kustavi-päivä 6.–7.6. Paraisten päivät 7.6. Sillii ja perunoi -tapahtuma, Rymättylä 8.6. Pihakirppisralli, Parainen 8.6. Lasten museopäivä, Naantali 12.6. Satamatorin avajaiset, Parainen 12.6. Nice Run, Naantali 14.6. Huvisoudut ja Suvilystit, Merimasku 14.6. Lammaspäivä, taidekäsityönäyttelyn avajaiset Stentorpissa, Parainen 14.6. Livonsaari-päivä ja savukalamarkkinat, Naantali 14.6. Nagu Kajakmaraton -melontatapahtuma, Nauvo 14.6. Perunafestivaali, Nauvo 14.6. Savikiekkoammuntaa, Houtskari 14.6. Lövön siltajuoksu, Kasnäs 14.6. Suvisoudut & lossivahdin jjulkistus,, Merimasku 19.-22.6. Midnight Sun Beach Party, Nauvo 20.6. Juhannuskokkoristeily, Naantali 20.6. Juhannussalkojen koristelu ja pystytys, Kustavi 20.6. Qviflaxin Juhannus, Nauvo 20.–21.6. Juhannustanssit, Kasnäs 21.6. Midsummer Jam Velkualla, Naantali 21.6. Tanssit, Kustavi 21.6. Juhannustanssit, iniö 23.–27.6. Paraisten urkupäivät Päivi Kosonen 44.–6.7. 44.7. 44.7. 55.-6.7. 5.7. 5 25.6. 26.6. 27.6. 27.6. 2 2 28.6. Frisbeegolf-iltapäivä, Naantali 3.–6.7. polulla, Houtskari Kuntokierros, Houtskari Baltic Jazz varaslähtökonsertti, Kasnäs Nauvon Kamarimusiikkipäivät pä ät Norbert Roztocki Arto Takala 17.6. 2.7. 3.7 Kesäjuhla ikäihmisille Vanhan raatihuoneen pihalla, Naantali Musiikkia luostarikirkossa, Naantali Lasten museopäivä, Parainen 50-luvun rokkipartyt, Merimasku Keistiönpäivä, Iniö 5.7. 5.7. Baltic Jazz -festivaali, Taalintehdas Soutukilpailu, Houtskari Jumoilta, Iniö Pop-up-kirppis, Iniö Lasten kirppis Itsenäisyydenpuistossa, Naantali Talonpoikaispurjehdus, Houtskari Silakrysäys, Taivassalo Lennart Holmberg HEINÄKUU H 1.-6.7. 1 Houtskarinpäivät, Houtskari 1.7. Opastettu kiertokävely Pyhän Andreaksen kulttuuri- " >ÕÌÌ>> ???? ?iÃB?t " ?? ??Ì??>??i? BB?BÀ??iÃ?ÕÃ] ?ÃÌ> Ã>>Ì ?>ÌÌ>Û>Ì BB?BÀ?«>ÛiÕÌ° ?Ã?>??>?`i??i ?Ã>>Û>ÃÌ> > >Ã?>?ÌÕ?ÌiÛ>ÃÌ> ???`?ÃÌ> Û>ÃÌ>>Û>Ì ???i?iiÌ ?>??>ÏBB?BÀ?Ì] ޏi?Ã? > iÀ????ÏBB?BÀ?Ì Ãi?B ?ÕÕÌ ÌiÀÛiÞ`i??Õ??? >??>ÌÌ?>?ÃiÌ° *>Ûii??i Û????? ??>?Ãi?> «B?ÛB?Bt 8CTCC CKMC >q«i nqÓä] > £ä q£È] ÃÕ £Óq£n° ?>?Û>À>Õà >À??Ã?? ?? Ç >?>i? > >qÃÕ ?? n >?>i?° ,??Ì}i?? > >L?À>Ì?À??«>ÛiÕÌ ??> «B?ÛB° *Õ?iÕ? ???Ì> ????ÌiB? «Õ?i??ÛiÀ??? ??ÌÌÞ?BÃÌB n]Ón Ã?ÌÉ«Õ?iÕ ³ x]?x Ã?ÌÉ??? > ?>Ì?>«Õ?i????ÌÌÞ??ÃÌB n]Ón Ã?ÌÉ«Õ?iÕ ³ £Ç]ä{ Ã?ÌÉ???° "?Ì>?] ?Õ?>?>?Ãi??>ÌÕ È] /ÕÀ?Õ /CMUWVQP RCKMQKVWU UKUÀJCNNKUUC Õi ?ÃBB\ ÜÜÜ°Ã>?À>>>?i?°w
• 6.7. Raka bananer -lastenkonsertti, Korppoo 7.-8.7. Sommarsång, Nauvo 8.–13.7. Kemiönsaaren musiikkijuhlat, Kemiö 10.7. Lauluilta Norrskatan kirkossa, Korppoo 12.7. Merirosvot Röölässä, Rymättylä 12.7. Kesätanssit, Iniö 12.7. Wanhan ajan piknik, Naantali 12.7. Kansanmusiikkia Houtskarissa 12.7. Norrskata-päivä, Korppoo 12.7. Kivikasvot rantamakasiinissa, Merimasku 12.7. Suvipäivät, Lokalahti 16.?20.7. Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko, Kustavi Natalia Kopkina 18.–20.7. Karjurock, Lokalahti 22.–26.7. Korppoo Sea Jazz Warner Music Tara Lehtonen 2.8. 2.8. 2.8. 9.8. 9.8. Maalaispirssi, Parainen HIF-juoksu, Houtskari Myöhäiskesän ilta Ljunghedassa, Houtskari Sukankudontapäivä, Naantali Saariston puuvenepäivät, Nauvo g rrg beerg berg mbe ollm Holm Holm Ho ar Hol nnart Len Le Lenn 18.-20.7. Sibelius Korppoossa 18.-20.7. Röylitti-puistokonsertti, Parainen 19.7. Qviflaxin laulujuhlat, Nauvo 19.7. Kasnäsin päivä 19.7. Iniön venekerhon kesäjuhlat 19.7. Jazz-ilta Lavarin paviljongilla 19.7. Kalliokonsertti Stentorpilla, Parainen 19.7. Jaakonmarkkinat, Rymättylä Ari-Matti Ruuska 25.-27.7. Iniö folk 25.7. Pieni Pyhän Jaakobin pyhiinvaellus, Naantali 25.7. Jazz-konsertti venemuseossa, Houtskari 26.-27.7. Unikeonpäivät, Naantali 31.7.–3.8. Gangut Regatta Turussa ja saaristossa ELOKUU 1.-3.8. Wiinit pelimannit -kansanmusiikkitapahtuma, Parainen 2.-3.8. Olavinmarkkinat ja Nauvon kesäpäivät 2.8. Lohimarkkinat ja lohihölkkä, Kustavi Saara Huovinen 1700-luvun käsityöläispäivä, Korppoo 17.7. Birgitan yö, Naantali 17.7. Paavo Lötjösen ja Tipe Johnsonin konsertti, iniö 18.-19.7. Mossala Jazz, Houtskari 21 Saaristo AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 16.7. 19.7. Ike-hölkkä, Lokalahti 20.7. Minigolfturnaus, Iniö 21.-24.7. Käytettyjen veneiden näyttely, Naantali 10.8. Vanhankaupungin pihakirppis, Naantali 15.-17.8. West music fest, Parainen 16.8. Röölä Jazz, Rymättylä 22.-24.8. Norpas Festival, Dragsfjärd 23.8. Naantalipäivä 30.8. MTB Green Race SM CUPosakilpailu, Taivassalo 30.8. Markkinat Keistiön koululla, Iniö 30.8. Muinaistulien yö saaristossa 30.8. Viikinkimarkkinat, Merimasku 30.8. Archipelago Music Festival Velkualla, Naantali
• 22 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET
• 23 Saaristo AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 WKZ/ >Ks//^ d??Ž?????? Ž??????????? ??????? ,?????????? ????????? s????????? K?????Ž???? ?Ž???????????? <????Ž??Ž??????? ????Ž???????? ?????????? ????????????? ????????? ???? ?????? ???????? ?? ?? WŽ????? s??????? > s/? ^ Z/^ >< ? ^ >> : z>> ^ /?????????? ^?????Ž???? ???????? ??Ž??? ??????????? ???????Ž??? ?Ž????? ? ?? ???Ž?????? ??? ???? ?Ž????Ž?????Ž?? ??????????????? >???? ????? >???? ???? Ž? ?????? ??????????? Z???????? ???????? ????? ??Ž??Ž? ????????? d????????????? Z?????Ž?? Z?????????? ?? Z??????????? ????????????? d?????????? ?? ?????????? ???Ž??Ž??????????? ?? ??? ??? ???? ?????Ž??????????? ?????????????????? ????Ž?????Ž?????? ????????????????????? ! !!
• ( ! !% %( !% (!! * % *! ( ! !!
• % ! ) ! # ' # ' " " # " '& " &+ " #
• % ++ ( ( ( %( ' ! (( ( (( &+ ! " "" % ( " ! % ' ) + % ! ! % (% ( %( ! ! !% ) (% ( * % *! (! !(% % ) )
• s 6DDULVWR0HUL &Ž??? D??????????? >????????? ??? d???? ^?????????? ???????? ??Ž ????? ^??????ŽD??????? ?????????? ????Ž?? ???????? ?? ?Ž?????? ?Ž?Ž ????????? ???? ?Ž????Ž?????? ???Ž? ^??????Ž??????? ?? ????Ž???????????? ???????? ????? ????????? ??????????????? ? ??Ž???? Ž??? ????????????????? ???????? ? ????Ž?????? ? ????????????????? ? ^??????Ž????????????? ???Ž?????? ? ?????????? ? ????????? ? ????????????? 7XUNX %DOWLF 6HD 'D\V 7HUYHWXORD ZZZ VDDULVWRPHUHQVXRMHOXUDKDVWR IL VDDULVWRPHUL d????????? ??????????? &Ž??? D?????? ?? ^??????Ž????? ^?Ž??????????Ž ???????????? ???????????Ž????????? ????????Ž?????Ž????Ž???? ???????
• 24 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Oona Karhunen Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva Matti (edessä) oli aurinkoisena päivänä veikeällä päällä. Sisko Teppo keskittyi hassuttelun sijaan poseeraamiseen. ! !
• ! ! " Määkivää väkeä Vuohisiskokset Matti ja Teppo elävät sopuisasti muiden Itätalon eläinten kanssa OONA KARHUNEN KUSTAVISSA sijaitsevassa Itätalon talonpoikaiskartanossa voi törmätä hullunkuriseen vuohikaksikkoon. Hyvin yhdessä viihtyvät, 4-vuotiaat Matti ja Teppo ovat nimistään huolimatta naaraspuolisia. – Vuohet saivat nimensä pietarilaissyntyisen ystävättäreni keksinnöstä. Hänen mielestään määkivät vuohet olivat kuin Matti ja Teppo. Nimi Ruohonen sopii myös hyvin, sillä vuohethan syövät ruohoa, kertoo Itätalon talonpoikaiskartanon emäntä Leena Alanen. Vuohien lisäksi Itätalossa voi tutustua myös muun muassa Claudia ja Kleopatra -lampaisiin, Villisika-Mirkkuun sekä Pässi Perssoniin. Myös kaneja ja kissoja löytyy. – Kissanpentuja meillä on joka kesä. Ne ovat kuuluisia sosiaalisuudestaan. Kun ne saavat kasvaa koko kesän ihmisten kanssa, niistä kasvaa sosiaalisia perhekissoja. ELÄIMET elelevät Itätalossa sopuisasti yhdessä. Itätalon talonpoikaiskartanossa ei olla koettu, että eläimiä olisi tarvetta pitää erillään. – Eläimet ovat pärjänneet hyvin yhdessä. Eri eläimillä on hieman eri toimintatapoja ja menee aina aikansa, ennen kuin ne löytävät nämä. Omien eläinten lisäksi Itätalon talonpoikaiskartanossa uutena asiana voi kokeilla myös kaurispillejä. – Pilleillä voi houkutella esimerkiksi lähistöllä liikkuvia pukkikauriita sekä peuroja. Pillin avulla eläimen voi nähdä hyvinkin läheltä. Pukkikauriita tosin näkee oikeastaan vasta heinäkuussa. Alanen kertoo, että Itätalon talonpoikaiskartanon pihapii-
• # ## ! ! # ## Villisika-Mirkku tykkää liata itseään. Välillä Mirkku pääsee kävelylle talon emännän kanssa.
• $$ $ ' $ & * " '$ ! * " & ' * ** Pässi Perssonille kuuluu Itätalon talonpoikaiskartanon ainoa pässin virka. ristä voi tehdä muitakin luontohavaintoja. – Lähituntumassa elelee hanhia, kurkia sekä merikotkia, joita saattaa nähdä. JOTTA maatilan vapauteen ja aitoon maalaiselämään päästään todella mukaan, on Itätalossa mahdollista myös tehdä pieni aikahyppy menneisyyteen. Heinäkuussa aukeavassa väentuvan kesäkahvilassa on esillä vanhan ajan esineitä aina rukista leivinuuniin ja vanhaan kerrossänkyyn. – Kesäkahvilassa on myös taidenäyttely, jossa voi tutustua Heli Sammaliston saaristo-aiheisiin maalauksiin, Alanen kertoo. ' $ *& !% &*& ))) $ $ ( $'
• ( (
• 25 Saaristo AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 #
• + /. + / + $ $ -!- ' + + ' ' . + ' ' '+
• & ! . ' + & ' & + ' + + . ! ! #) ' ' #)- $ ) . + ! " . ' '' '+ $ '+ '- '+ + & ( . & & & / # # ' % - + + ' ' '+ ' ' ++ - ' & + . + & + -+-'+- $
• % & & &" + * (,,(,+ & ( & (#$ +
• &-'+ ' '+//+/. '//' ' . ,0 " ( )!- -%!. ) ! #
• 26 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Suvi Rintakangas Asfaltti, aurinko ja meri Ahvenanmaa avautuu polkupyöräilijälle lijäälle ihan eri tavalla SUVI RINTAKANGAS Vaikka pääsaarellakin on monenlaista nähtävää, parhaimmillaan Ahvenanmaa näyttäytyy itäisellä puolella, jossa saaristo on rikkonaista ja luonto villihköä. Tiet näyttävät kulkevan välillä keskellä merta ja välillä ne kulkevat ohi karheiden kallioiden. www.visitaland.com JOS aikoo vierailla Ahvenanmaalla, niin sinne on parasta lähteä polkupyörällä. Raikkaasta meri-ilmasta, maisemista ja kesän tuoksuista ei voi nauttia samalla tavalla autolla. Pyöräily säästää myös rahaa ja luontoa, eikä pyöräilijän tarvitse tuskailla lautta-aikataulujen kanssa, sillä niihin voi hypätä kyytiin spontaanisti ilman varausta. Autolauttojen lisäksi polkupyöräilijä voi matkustaa polkupyörälautalla, joka risteilee Skarpnåtön ja Hällön välillä. Ahvenanmaa sopii hyvin aloitteSarah Sundström valmistamassa teetä levallekin pyörämatkailijalle, sillä vä-yhdessä Maarianhaminan herkullisim limatkat ovat lyhyitä. Saariston pyö-mista ruokapaikoista, Pilsnermackanissa, jossa tarjoiltiin vain luomuelin räteillä näkyy myös monia perheitä,, kaa isruo stola saari ä tehty ta tarvikkeis joiden pienimmät kulkevat mukanaa pyöräkuten lammaspurilaisia. Ravintola tosin kyltit neuvovat, missä suunnassa on ät Vihre polkupyörän peräkärryssä. Pyöräteitää sulki ovensa viime joulun alla. reitti. on Ahvenanmaalla nykyään paljon n ja missä niitä ei ole, kannattaa seurata ta ta MUISTA NÄMÄ! kylttejä, jotka vievät hiljaisille kyläteille. Niiden varrella on paljon mielenkiin• Telttamajoituksella pärjää mainiosti, maanomistajan lupa. toista nähtävää, vaikka reitit ovat toki mutta jos haluaa yöpyä hotellissa tai • Pakkaa mukaan vain tarvittava. Kevyen usein maanteitä pidempiä. mökkikylässä, majoitus on parasta vapyörän kanssa on mukavampi matkusrata ajoissa. Nopeat syövät hitaat. taa. Pitkälle pääsee, jos mukana on AIKAA Ahvenanmaan tutkimiseen • Ahvenanmaalla jokamiehenoikeudet pyöräilykypärä, ajovalo (mikäli ajat satulan selästä toki tarvitaan hieman myöhään illalla), vesipullo, paikkapakovat rajallisempia kuin mantereella herkän luonnon vuoksi. Yksityisiä enemmän, mutta pyöriä voi voi kaus, pumppu, hengittävät vaatteet, tontteja ja laitureita on syytä välttää, aurinkorasvaa, aurinkolasit ja ensiapumyös vuokrata paikan päältä, jos esimerkiksi päivämatka sopii omiin samoin kuin viljelymaita. Yöpymiseen välineet. Myös käteistä rahaa on syytä aikatauluihin paremmin tai jos omaa tai avotulen tekoon tarvitaan aina olla mukana. pyörää ei halua tuoda mukanaan.
• Saaristo AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014
• 27
• 28 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Vangitseva saari Katanpää on muuttunut vankilasta linnakkeeksi ja siitä matkailukohteeksi OONA KARHUNEN KUSTAVISSA Ströömin suulla Lypertön saaren pohjoiskärjessä sijaitseva Katanpään linnake rakennettiin tsaarinvallan aikana turvaamaan ja valvomaan liikennettä tärkeillä Saaristomeren rannikkoväylillä. Linnakesaari on monista historiallisista nähtävyyksistään huolimatta toiminut pitkään lähinnä vierasvenesatamana. Saaressa viime helmikuussa yrittäjinä aloittaneet Merja Siekkinen ja Jukka Grönblom tekevät paikasta matkailukuntoisen. – Olemme aiemmin itse käyneet saarella veneilijöinä, ja meitä on harmittanut se, että paikat rapistuvat eikä rakennuksiinkaan ole oikeastaan päässyt sisälle, Siekkinen kertoo. RANNASTA lähtevää tykkitietä alettiin rakentaa vuonna 1915, kun venäläiset toivat saarelle hunguuseja Mantsuriasta. – Hunguuseilla oli pitkät nahkaiset vaatteet ja pitkät palmikot. Kustavilaiset luulivat ensin, että saarelle oli perustettu naisvankila, kertoo opastuksista vastaava Grönblom. Saari on ollut kauan myös armeijan käytössä. Armeijalta saari vapautui vuonna 1999. – Saari on ollut armeijan käytössä niin pitkään, että se on sopeutunut kestämään suurempiakin matkailijamääriä. Poluilla on kuitenkin hyvä pysyä, sillä siellä ei ainakaan ole kasvillisuutta, joka vaurioituisi. Vuonna 1931 linnakkeelle perustettiin vankila, joka toimi saarella aina vuoteen 1940 asti. Sen jälkeen vangit siirrettiin Turun keskusvankilaan. – Suomalaiset vangit tekivät katukiviä saaren kivilouhoksella. Jokaisen piti viikossa tehdä 80 kiveä. Vankien tekemiä katukiviä löytyy Turusta ja niitä vietiin myös ympäri Eurooppaa. SAAREN värikkään historian ansiosta saarella onkin paljon nähtävää. Tykkitietä pitkin päästään niin isolle kuin pienellekin tykkipatterille, joista löytyy yhteensä neljä deaktivoitua tykkiä. Lisäksi saarelta löytyy Tsaarin aikaisia rakennuksia, merikasarmin jäänteitä, bunkkereita sekä merivartiotorni, josta näkyy ulkomerelle. – Tornista näkee saarella sijaitsevan kivilouhoksen, Selkämeren ja Isokarin majakkasaaren. Lisäksi toisessa suunnassa näkyy Uusikaupunki, toisessa taas Ahvenanmaahan kuuluvan Brändö. Katanpään linnakesaareen pääsee omalla veneellä sekä yrittäjäpariskunnan järjestämällä kuljetuksella. Saareen järjestetään myös tilausmatkoja Kustavista sekä Uudestakaupungista. Grönblomin ja Siekkisen uudistussuunnitelmat ulottuvat 10 vuoden ajanjaksolle. – Tämän kesän suunnitelmiin kuuluu niin kasarmimajoitusta, ruokapalveluita kuin lasten tehtäväpolkujakin. Tavoitteena olisi, että saarelle pääsisivät myös muutkin kuin veneilijät, Siekkinen sanoo. www.katanpaa.fi Oona Karhunen LK\SSPZLZ[P Tsaarin ajalta oleva puinen vesitorni on Katanpään linnakesaaren arvokkain nähtävyys. Yrittäjäpariskunta Jukka Grönblom ja Merja Siekkinen haluavat saada saaren historian muidenkin kuin veneilijöiden ulottuville.
• 29 Saaristo AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014
• $
• $ 6
• "! ( - 1 ''% 0 #% $ ) % 7// ( 58 ( 558 0( " %0: 6 ( * 5 ( $ ( 85 * * 77 ) .'5 '.(3.'5 :9 $ ( 85 * * 7; ) .'5 '.(3.'5 & -
• " 6 " 8,) .%' 0% 7!; )( '%0' 1 '.(3.'5 5 ( $ ( 85 * * - ) '.(3.'5 ) " 8,9%.%' 0%5 7-; )( '.(3.'5 .'5 08' 5 9 %51 5 08,' (81%' 5 '.(3.11 #9%(81%' 5 '.(3.11 s VIEMËRI JA LËMPÚJOHTOJEN ASENNUKSET KORJAUKSET JA SANEERAUKSET s ¾LJYPOLTTIMIEN ASENNUS JA HUOLTOTYÚT s +AUKOLËMPÚASENNUKSET s ESIJOHTOJEN SULATUKSET s ARVIKKEIDEN MYYNTI s +ALUSTE ASENNUKSET ! !! !
• !! --
• $ -
• $ 7
• $$
• -"
• "
• #5%.88 .'5
• s 6IEMËREIDEN AVAUKSET "" " & * " 7 $
• 05,*'%$ ' #9%'8..% -2! )( '.(3.'5
• 6 ++3'.( #( ,((! $( ( $ + $ $( ('/ $
• 5 ( $ ( 85 * * -! ) '.(3.'5 % #%(( * %1%(( & ( .1%(( (&,* 0%( %1%
• 7 3 5 (,81 !
• * - -- 7 0ITKËMËENKATU s !RK
• LA SU 6IILARINKATU s !RK
• LA SU
• 30 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Riitta Salmi Suomessa erittäin harvinainen kangaskäärme on toistaiseksi nähty vain Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalta Ruotsiin pisin yksittäinen meriväli on vain noin kymmenen kilometrin pituinen, Valkonen perustelee. Suomen kolmas käärme Kangaskäärmeitä lymyilee Ahvenanmaan kankailla muutamia satoja HEIKKI MÖTTÖNEN KAIKKIHAN nyt kyyn ja rantakäärmeen tietävät, mutta elää Suomessa luonnonvaraisena myös kolmaskin käärmelaji. Kangaskäärmeitä elää kuitenkin vain Ahvenanmaalla, ja sielläkin valitettavan harvakseltaan. Kangaskäärme on sen verran harvinainen, että sen tuntevat asiantuntijatkin ovat aika harvassa. Turun yliopistol- ta ohjataan Jyväskylän suuntaan. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta ja Biologisten vuorovaikutusten huippututkimusyksiköstä löytyy Janne Valkonen, joka väittelee tohtoriksi kesäkuun alussa. Hänen erikoisalaansa ovat käärmeiden suoja- ja varoitusmekanismit. – Kangaskäärme ei ilmoittele itsestään turhia, mutta jos sitä ahdistelee, se litistää päätään muistuttaakseen kyytä. Mitä määriin tulee, puhutaan sadoista yksilöistä, minimiluku on noin 250 yksilöä, Valkonen tietää. HAVAINNOINNIN tekee entistäkin haastavammaksi sen elintavat. Se ei hakeudu päivällä aurinkoon, vaan lymyilee kivikoissa tai varpujen suojassa. Kyllä kangaskäärmekin " ! ! ! !
• !! ! ! " " " ! $ ! " !! ! ! !
• $ % %% % !
• # # ! ### %" && " && " " $ $''
• ' '' ##' nauttii auringosta, mutta se tekee sen omalla tavallaan. Se on suhteellisen verkkainen liikkeissään ja se selittää osittain sen arkuuden. – Se ei ole tosiaan mikään nopealiikkeinen. Päiväsaikaan se pysyy mieluummin piiloissa, mutta on taas liikkeessä illan viimeisen lämmön aikaan. Otamme havaintoja mielellämme vastaan, mutta tällainen pieni saaripopulaatio on erittäin herkkä häiriöille, Valkonen painottaa. Valkosella on teoriansa, miten kangaskäärme on löytänyt tiensä juuri Ahvenanmaalle. Se ei ui mielellään, mutta Valkonen ei silti usko teoriaan siitä, että ihminen olisi tuonut sen Ahvenanmaalle. – Sen populaatio on tullut luontaisesti Ruotsista jääkauden jälkeen. Uskon siis luontaisen leviämisen teoriaan, sillä KANGASKÄÄRME on ulkonäöltään kuin mikä tahansa peruskäärme ja pikaisella silmäyksellä sitä voisi luulla jopa kyyksi. Pään ja silmäterän pyöreä muoto sekä suomut erottavat sen kuitenkin myrkyllisestä lajiserkustaan. Kangaskäärme venähtää täysimittaisena yli puolen metrin pituiseksi, mutta 80 senttiä alkaa olla maksimi. Kangaskäärme on rantakäärmeen tapaan myrkytön. Ahvenanmaalaiset ovat terveellä tavalla ylpeitä maakuntansa erikoisuuksista. Miten on kangaskäärmeen laita? Ymmärretäänkö sen ainutlaatuisuus ahvenanmaalaisessa luonnossa? – Toivottavasti, mutta olen puhunut aika vähän paikallisten kanssa, mutta sitäkin olisi tarkoitus selvitellä, Valkonen lupaa.
• AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 31 Saaristo
• ! " :RHUZZPU 2H\WWHRLZR\Z W 7HS]LSLTTL HYR SH Z\
• 32 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Taistelu Ruissalon rannoilla Turku aiottiin valloittaa Krimin sodassa 10 000 ranskalaissotilaan maihinnousulla TEEMU P. PELTOLA ”JA se Oolannin sota oli kauhia”, laulettiin jo alakoulussa, ainakin takavuosina. Krimin sota (1853–56) oli aikakautensa maailmanpoliittinen konflikti, ”itämainen sota”, jonka päänäyttämöinä olivat karu ja kivinen Krimin niemimaa sekä Balkanin alue. Sodan osapuolina olivat Venäjä sekä Osmanien valtakunnan, Britannian, Ranskan ja Sardinian liittoutuma. Suomen suuriruhtinaskunta oli keisarillisen Venäjän länsiraja strategisesti tärkeällä Itämerellä. Venäjällä oli mahtavat maavoimat, liittoumalla ylivoima sotalaivastossa. Yksi rintama muodostuikin Itämerelle, jonne Englanti ja Ranska lähettivät joukkojaan. Tarkoituksena oli sitoa taisteluihin mahdollisimman paljon venäläisjoukkoja, jotta nämä eivät pääsisi osallistumaan taisteluihin Krimillä. Ruotsiakin houkuteltiin mukaan sotatoimiin, sillä entisellä suurvallalla oli runsaasti Saaristomeren olosuhteisiin tottuneita sotajoukkoja. Palkkioksi lupailtiin ainakin Ahvenanmaata, ehkä koko Suomeakin. Ruotsi kuitenkin pysytteli sodasta sivussa. LIITTOUMAN joukkoja saapui Suomen rannikolle aina Oulusta Turun kautta Viipuriin. Aluksi hyökkäyksen kohteeksi joutui Ahvenanmaalla sijainnut Bomarsundin linnoitus, joka tuhottiin maan tasalle. Vihollisen kaukoputkessa kangasteli myös Turku, joka oli Suomen tärkeimpiä satamia Itämerellä. Tavoitteena oli Turun valtaaminen. Turussa aloitettiin puolustusvalmistelut hyvissä ajoin keväällä 1854. Pääväylä satamaan kulki Ruissalon ja Hirvensalon välistä. Iso-Pukin kummallekin puolelle rakennettiin kettinkiesteet ja PikkuPukkiin paaluesteet. Näiden tarkoituksena oli pysäyttää vihollislaivojen eteneminen. Rannoille rakennettiin tykkipattereita, joilla estettäisiin vihollisen raivausyritykset. Turun puolustusjoukkoina oli suomalaisen ja venäläisen jalkaväen lisäksi kaksikymmentä Suomen laivaston soudettavaa tykkipurtta. VIHOLLISLAIVAT lipuivat näköpiiriin 22. elokuuta, kun neljä Bomarsundia tuhoamassa ollutta englantilaista siipiratasfregattia ja -korvettia saapuivat Airistolle. Niiden tehtävänä oli tiedustella puolustusasemien vahvuus. Ahvenanmaalla maihinnousukäskyä odotteli 10 000 ranskalaissotilasta. Iltapäivällä neljän paikkeilla englantilaiset alkoivat tulittaa Iso-Pukin länsipuolella Ruissalossa olevia puolustusasemia. Kaksi tykkipurtta sai osuman, jolloin neljä miestä kaatui ja kahdeksan haavoittui. Ruissalon puolustajat tulittivat takaisin, mutta englantilaiset alukset olivat tykkien kantaman ulkopuolella, eivätkä saaneet osumia. Tykkitaistelua kesti kolmisen tuntia, minkä jälkeen englantilaiset vetäytyivät. Turun puolustusvalmius todettiin sen verran kovaksi, että maihinnousua ei yritetty. Talvi lähestyi ja kolera kaatoi ranskalaissotilaita. Seuraavana vuonna liittouma veti kaikki maihinnousujoukkonsa Itämereltä. Venäjän keisari Aleksanteri II kiitti vielä erikseen turkulaisia puolustustoimiin osallistumisesta 15.5. 1856 Pietarissa päivätyllä kirjeellä. Lähteet: Komentaja evp., sotahistorioitsija Eero Auvisen aliokirjoitus Turun Sanomissa 20.8.2005. Wikipedia E. Bernadskin puupiirros D.Klimovin tekemästä luonnoksesta. Horisontissa näkyvät englantilaisalukset tulittivat Turun rantoja 22. elokuuta 1855. Puolustajien tykkiveneet olivat ryhmittyneet Pukinsalmeen sekä Pikku-Pukin ja Ruissalon väliin. Kuvassa Hirvensalo on vasemmalla puolella, Ruissalo oikealla. Kuva on E. Bernadskin puupiirros D. Klimovin luonnoksesta.
• %
• % " (
• " % "" & " & "% %" & " " " % % " " & " "" & (& & " "" " ) ) " " & " " $)) #))) $ " ''' % " " " " " "% %"" % " "
• AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 33 Saaristo
• .&+ / % & % &+ . + + % .
• & / +1 &
• &.. / # / ++ / & &. & $ .&+ / # %++ / % &+ % &+ % + $ # +. # + &
• &
• . / . & / # +
• .&+ / #
• /
• ($($ . .& % &+ . #1&+1+1 &
• # +
• # % + & +. / . .& + + + + .+ + $ . + + # +. &
• &&
• $ + % # % &..&/ ++ % .. ..+ & +1 & + % + !
• &
• . &+. + %
• /
• + ..& & + # +. && +
• / ! +
• . $ # +. + &
• + + !1+11 000$ .&+ / $ )+ # +. + / & + .&+ / $ & /. + $ + . ./ + # / &
• .. #. $ 2- - ((-2 . 2 - ((22 + . ./ + .&+ / $ $
• 1 +/%# $! /1 - 05 '5 1*!1
• 0, '',5 /1$ # )+1!1$ # (%"/ $ "2 )$ / 333)(%"/ $ "2 )$ / 2 * %+ #44$/ + $$1!+ / 1%"/%!%* 1!+ / + /&" / /4&/
• 2 * %+ / + $$1!+ / !%* 1!+ /
• .& + + ++ 11+
• /
• $ ++ & +&
• ## ++ + "-(, -"- -$
• .&+ /
• . + / & &. & #& # % # % ++
• # %.&+ / . % # % % & %% &+.& &.. & $ . + + % 1/
• + # %.& # / .+$ . + + % 2 22 ' ,- .&+ % &+ ++ 2 22 ' 2 22( # & + % % ++ 2 2 ' "-" .RWL PRQLSXROLVHVVD 0DVNXVVD 7RWHXWD KDDYHHVL $VWX XQHOPLHVL WRQWLOOH % " % & " " " "" % " " % % "" %% " " " % "%"% "% '
• " LVll .\V\ O 0DVNX YDVWDD % ($ # $(( .OLNNDD 0DVNXXQ ZZZ PDVNX IL
• 34 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Päivä saaristossa vuonna 2050 Onko tulevaisuus ekologista energiaa ja turistimassoja? Katariina Lappi/Thinkstock hentävät laitosten tuottaman sähkön tarvetta. ILKKA LAPPI SAARISTON tulevaisuudesta puhuttaessa yleensä puhutaan erilaisista uhkakuvista. Meri saastuu, vesistöt rehevöityvät, palvelut ja ihmiset karkaavat mantereelle, vähenevä lossiliikenne muuttuu maksulliseksi ja suuri luonnonkatastrofi odottaa ihan nurkan takana. Mutta saariston tulevaisuuden voi nähdä myös toisin. Vuonna 2050 Turun saariston tulevaisuus voi olla vaikkapa tällainen. Vuonna 2050 saaristossa asuva Jari herää toukokuiseen aamuun 2020-luvulla rakennetussa talossaan ja lukee tuoreimmat uutiset pikapikaa automatisoidulta Skriiniltään samalla, kun automatisoitu koti keittää aamukahvin. Sähköähän koti syö julmetusti, mutta Jarin tarvitsee huolehtia vain sähkölaskun loppusummasta. Saaristoon taatusti riittää sähköä, kun merenpohjaan asennettu aaltovoimala ja muutaman saaren päässä oleva tuulivoimala sitä tuottavat saariston alueelle. Sähkölasku toki hirvittää kaksilapsisen perheen isää, mutta onneksi kesäaikaan kattoon asennetut aurinkopaneelit hiukan vä- JARI herättää lapset. Aamiaisen jälkeen lapset sulkeutuvat opiskelukennoihinsa. Saariston viimeisetkin perinteiset koulut suljettiin muutama vuosi sitten. Valtion kustantama opiskelukenno on pitkien kulkuyhteyksien päässä olevia haja-asutusalueita varten suunniteltu suomalainen innovaatio, joka on levinnyt jo maailmallekin. Kenno on pieni äänieristetty koppi, jolla voi olla yhteydessä muihin oppilaisiin ja opettajaan. Kennon sisäseinät toimivat kosketusruutuina, joille opettaja voi lähettää opetusmateriaalia. Koska on perjantai Jari käyttää, tavallista enemmän aikaa Skriinillään kaupassa käyntiin. Koko viikonlopun tavarat täytyy tilata kerralla, koska parin saaren takana oleva lähimarketti ei hoida kotiinkuljetuksia viikonloppuisin. Perheen äiti Kirstikin tulee europarlamentista viikoksi kotiin, joten ruokaa tarvitaan pitkästä aikaa neljälle. Ennen lounasaikaa Jarilla on hetki aikaa itselleen ennen kuin lapset tarvitsevat lounaan. Hän vetäytyy Vuonna 2050 saariston luonnonmaisemat lienevät samannäköiset kuin nykyään, mutta ihmisen rakentama tekniikka on muuttunut. rantaan rakkaan harrastuksensa pariin. Jarilla on 2000-luvun alun vene, jota hän parhaillaan kunnostaa. Alkuperäinen perämoottori pitäisi vielä saada vaihdettua energiaystävälliseen malliin, jotta sillä saisi vedessä ajaa. Vuonna 2038 voimaan as-
• " " ! " ! " ! # # # # " ! WWW MONEXI FI s INFO MONEXI FI PUH s FAX tuneiden energiamääräysten vuoksi valtiollekin tuli iso lasku, kun perinteisistä losseista haluttiin pitää kiinni, mutta niiden moottori piti korvata päästöttömällä vaihtoehdolla. AIVAN täydellinen Jarin rau- ha ei ole. Kesän lähestyessä turistivirta saaristoon alkaa kasvaa. Yliäänikoneet tuovat sesonkina turisteja Japanista asti. Etenkin Saaristomeren kansallispuisto vetää kävijöitä ympäri maailmaa. Jari ja perhe onkin perinteisesti viettänyt elokuisen loman Manner-Suomea kierrellen. Lähteet: Itämeren tulevaisuus (Gaudeamus 2010) Aurora 1/2013: Itämeren aalloista sähköä saaristoon www.itamerihaaste.net/lisatietoa/lisatietoa_itameresta
• 35 Saaristo AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 Täällä on tontti. Ilmarisissa Halmelan kentän alueella on haettavana 22 omakotitonttia. Tonttien hakuaika päättyy ma 26.5. klo 15. Kahdeksalla tontilla on kiinteä hinta ja vuokrausmahdollisuus,14 tonttia myydään tarjousten perusteella. Mikäli tontteja jää ensimmäisen hakukierroksen jälkeen vielä vapaaksi, laitetaan ne uudelleen hakuun. Tulossa myyntiin: Kemiönsaaren Santasaaresta omarantaisia loma-asuntotontteja auringonlaskun suuntaan. ZZZ OLHWR À DVXQWRWRQWLW *! +5,*%453 4 MI 0EKKA !HONEN s LOUHINTA s SAARIEN JËTE SËILIÚIDEN IMUTYHJENNYKSET s LAITURI YM RAKENNUSTYÚT
• "" & " % % %% % %% "% ' % " $ " $((
• #((
• $ ( (( $ $
• $((
• $((
• (( $ ((
• (( # ! !
• "" % " &% & " $ " #(( $
• #(( #$
• (( $ $(( $ $(( $# (( #
• ((
• ((
• 36 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Oona Karhunen Yksi kapteenitaulukokoelman turkulaisista laivoista on kapteeni G.R. Söderlundin laiva Bark Victor of Åbo. Harva taulu maalattiin Suomessa, ja Bark Victor of Åboakin esittävän taulun on maalannut Lewis Renault Livornossa vuonna 1864. Peter Lindbergin mukaan on harvinaista, että kapteenitaulusta löytyy niin paljon tietoa taulun alkuperästä. Profiili pulleista purjeista Kapteenitaulujen maalaamisessa pätivät tarkat säännöt OONA KARHUNEN TURUN laivapäällikköyhdistyksen tiloista löytyy kokoelma kapteenitauluja. Pienoismalleja sekä laivoista otettuja valokuvia edeltäneet kapteenitaulut tehtiin nimenomaan laivaa varten, ja merimaisematauluista taulut eroavat selvästi vaatimuksiltaan. – Kapteenitaulussa laivan pitää näkyä kunnolla sivusuunnassa. Taulusta pitää selvitä laivan tiedot aina purjeis- ta kansallislippuun sekä viestityslippuihin. Taulua hyödynnettiin laivan myyntitilanteessa. Yhdistyksellämmekin on noin kymmenisen taulua, joista ei oikein voi sanoa, ovatko ne merimaisema- vaiko kapteenitauluja, kertoo Turun laivapäällikköyhdistyksen puheenjohtaja, merikapteeni Peter Lindberg. Yhdistyksen omissa tiloissa tauluja on 33. Todellisuudessa tauluja on kuitenkin huomattavasti enemmän, sillä vielä 45 yhdistyksen kapteenitaulua löytyy Merenkulkuoppilaitos Aboa Maresta, 20 Svenska Klubbenilta sekä 20 Forum Marinumista. – Suurin osa laivoista on purjelaivoja, mutta mukana on myös muutamia höyrylaivoja. Tauluja maalattiin yleensä kaksi kappaletta. Toisen sai varustaja ja toisen kapteeni. TAULUJA tekivät yleensä tietyt suvut, minkä vuoksi taulujen taustat voivat olla samanlaisia tai toistensa peilikuvia. Vaihe vaiheelta valmistuvan taulun tekemiseen saattoi osallistua useampikin henkilö. – Suvun nuoret saivat maalata tauluun esimerkiksi meren. Joissakin tauluissa taustoihin on paneuduttu kunnolla, toisissa taas ei. Suvun nuorimmat saattoivat saada maalata vaikkapa kalalokin tai poijun. Kun tilaus taulusta saapui, oli taulu jo puoliksi valmis. Taulun valmistumis- ta ei tarvinnut odottaa vuotta, vaan taiteilija sai taulun nopeasti valmiiksi sillä aikaa, kun laiva seisoi satamassa. Taiteilija harvoin näki laivaa merellä, ja mielikuva purjeista pitikin jo valmiiksi itse muodostaa esimerkiksi purjehduspiirustusten pohjalta, Lindberg sanoo. Lindberg huomauttaa, että yhdistyksen taulukokoelma on suurin museoiden ulkopuolinen yksityinen kokoelma kapteenitauluja. Taulukokoelma merkitseekin Turun laivapäällikköyhdistykselle tuulahdusta menneiltä ajoilta. – Moni yhdistyksen jäsen on nähnyt tauluissa esiintyviä laivoja pienenä poikana. Purjelaivamiehiä ei kuitenkaan juuri enää ole, eikä taulujen laivoissa päällikköinä palvelleita henkilöitäkään enää ole elossa. Tauluissa on kuitenkin kiinni paljon vanhaa historiaa. KO KO E L M A S S A on noin 1870-1930-luvuilla maalattuja tauluja. Joukossa on monta turkulaista laivaa. – Turkulaisten laivojen määrään vaikuttaa muun muassa Turun aiempi asema pääkaupunkina. Viimeisin kokoelmamme taulu löydettiin kolme vuotta sitten vintiltä Nauvosta, Lindberg sanoo.
• 37 Saaristo AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014
• 3( (; ;;0( <5,34(; ;6+,2:0
• a
• ) ) % !
• %&
• !
• ((( %% !
• '
• 3(;; 3( ;00( (57 7ff f 33 33@: @:;,0+ +,5 , ,9 ,902 260 60:3 :3 300002, 2, ,
• % %& ! %& %
• !
• %%
• & !%&! !& &! ! %%
• )%
• !& %!
• !
• % ' % % !&% %% ! & % % ) ! %
• !% & %% !
• % !& ! %%
• ' % 4@ @@5;0 ;0 1( 1( (: (: :,5 ,5 55< <:7 :7(3 3= =, ,3< <
• & % % %&! %% !
• '
• * * # "" :H[HR\UUHU[PL ;\YR\ 7\O PUMV'ZPZ\Z[\ZZ`Z[LT JVT ^^^ WHYRL[[PZ[\KPV Ä 1\W YLLPHLVW¤¤Q RQ NHY¥WVLLYRXNVHQ DLND 7XR WXUKDW WDYDUDW NLHUU¤W\NVHHQ 5DLVLRQ (NRWRULOOH 9DVWDDQRWDPPH KXRQHNDOXMD DVWLRLWD NLUMRMD NRGLQNRQHLWD \P V¥KN·ODLWWHLWD 0\·V XUKHLOX MD KDUUDVWHY¥OLQHHW RYDW WHUYHWXOOHLWD s ,IKA
• HIEKKA YM KAIVOJEN TYHJENNYKSET s 3UURTEHOIMUROINNIT s ¾LJY YM SËILIÚIDEN s PUHDISTUKSET s 4ARKASTUKSET s 6AIHTOLAVA AUTOILUA s +ORKEAPAINEPESUT BARIIN .XUNLVWXV 9$-$$1 MD $8727$//,,1 7XR PHLOOH SLKDQ MD SXXWDUKDQ KRLWRY¥OLQHHW W 2WDPPH YDVWDDQ PP UXRKRQOHLNNXULW WULPPHULW PHULW PHWDOOLURPXW HKM¥W MDD ULNNLQ¥LVHW V¥KN·ODLWWHHW WHHW 7HH .27,,1 MD 0 0?.,//( 088726 HNRORJ HNRORJLVHVWL NLHUU¤WW¤HQ 0\\P¥O¥VV¥PPH VDDW LGHRLWD MD O·\G¥W \NVLWW¥LVL¥ VLVXVWXVHOHPHQWWHM¥ VHN¥ KDUPRQLVLD NRNRQDLVXXNVLD s 6IEMËRIEN AUKAISUT JA HUUHTELUT s 0UTKISTOJEN KUVAUKSET 3XURNDWX 3XK s 0UTKISTOJEN JA RËNNIEN SULATUKSET $YRLQQD DUN OD ZZZ UDLVLRQHNRWRUL IL HNRWLOD IL 5DLVLR 3XURNDWX 3XK $YR $Y RLQ LQQ QD DU DUNN OD OD $YRLQQD .LHUU¤WHW¤¤Q \KGHVV¤ RLNHLQ MD OXRQWR\VW¤Y¤OOLVHVWL
• 38 Saaristo " Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET
• .(6b 78/(( 2/(7.2 9$/0,6" * / SHULQWH LVHW PDNNDU DSHUXQ DW ÁLMÁORRU DVVD HL SDUH PPDVWD YÁOOLÁ
• ³ 7 7 < 7¡ 7(( 6( ,76( 92,0$66$ 6$$..$ VDODD 9$/ .. $$ 6bb 0( ( 7(+ 5b b 9DONNDD WÃ\WWHHW ? NDQD G ? NDWNDUDSX GGOO ? WRQQLNDOD GGOO ? YXRKHQMXXVWR GOO J ? PR]]DUHOOD J J OOl +820 OLVÃWÃ\WH VXXUHQWDD OOD OOD Wl\WWHHOOl 99DDOOONN NNDDD VR VRRRV RVLVVL L ? %DOVDPLFR VRRVL ? 3DKRODLVHQ KLOOR ? &DHVDU VRRVL ? 6LWUXXQDYLQHJUHWW H VRRVL DQQRRVV WWL WWll\\WWHHOOl Wl\\WWWHHOOl Wl DQQRVWD NRNRQVD YH UUDQ #
• # # #
• # # "#
• "
• +XROHKGLPPH 6LQXVWD
• AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 39 Saaristo Märketin valon valtiaat Kee ja Rainer Eriksson olivat rajasaaren viimeiset majakanvartijat Kee Erikssonin albumi SUVI RINTAKANGAS KESKELLÄ avomerta, Suomen ja Ruotsin rajalla, sijaitsee pieni luoto, jolla seisoo vuonna 1885 valmistunut majakka. Luodon nimi on Märket – merkki. Märket, kuten muutkin Suomen majakoista, on nykyään tyhjillään, sillä sen viimeinen vartija poistui luodolta lähes 40 vuotta sitten. Märketin majakanvartijoista on elossa enää kolme: kaksi heistä ovat veljeksiä. Kee ja Rainer Eriksson tulivat saarelle 1960-luvun kynnyksellä. Nyt hekin ovat kypsään herraikään ehtineitä miehiä. Kee elää edelleen Ahvenanmaalla, Rainerin tuulet heittivät Turkuun. – Olin majakalle tullessani parikymppinen. Isämme työskenteli Märketillä majakkamestarina eli paikan pomona, ja pyysi minua töihin, kun joku vanhoista työntekijöistä sairastui, muistelee Kee. Hän työskenteli majakalla tauottaa lähes 13 vuotta, koko nuoren aikuisikänsä. Rainer työskenteli majakalla vain vuoden, mutta siltäkin ajalta ehti kertyä muistoja. – Sitä paitsi paikka oli minulle tuttu ennestään, koska vierailin siellää lapsena, Rainer miettii. 1960-LUVULLA majakanvartijan työ ö oli suosittu, koska se oli valtion var-mapalkkainen työ. Majakassa oli ainaa valo auringonlaskusta päivännou-suun ja sumuisessa säässä käytettiin n sumusireeniä, joka soi neljä kertaa minuutissa. Majakalla oli aina vartija, myös jouluna ja juhannuksena. Luodolla – tai ”ulkona” kuten veljekset sanovat – oltiin kaksi viikkoa, sitten mentiin viikoksi maihin. Töitä oli kuusi kuukautta, jota seurasi kahden kuukauden loma. Elämä majakalla oli askeettista. Majakkamestarilla oli hiukan enemmän omaa tilaa kuin majakanvartijoilla, jotka jakoivat yhteisen keittiön. Märketin sähkövaloja sekä 1960-luvun lopussa saatuja televisiota ja jääkaappia pyöritti sähkögeneraattori. Töihin kuului valon ja sumusireenistä huolehtimisen lisäksi siivoustöitä ja huoltotöitä. Kaikki konetyöt tehtiin paikan päällä, joten majakanvartija tarvitsi myös teknisiä taitoja. Yhteyttä maihin pidettiin radion avulla. – Kesti pitkään, ennen kuin Märketille saatiin ULA ja VHF, mutta sen jälkeen yhteys oli varmempi. Me raportoimme myös säätilasta ja jäätilanteesta Ilmatieteen laitokselle sekä radiolle, jolle se luettiin ääneen, Kee kertoo. LUODOLLA ollessaan majakanvartijat olivat riippuvaisia toisistaan. Vahtivuorot hoidettiin pareittain, sillä välillä piti nukkua. Vaikka Märketillä vallitsikin yleensä hyvä sää, niin silloin tällöin se sotki suunnitelmia ja aikatauluja. Kerran Kee vietti luodolla viisi viikkoa putkeen, koska sää ei ottanut talttuakseen. Kovalla tuulella aallot löivät koko luodon yli. – Kerran saapuessamme saarelle kävi kova pohjoistuuli ja taivaalta tuli lunta ja räntää. Vinssasimme venettä Kee Eriksson radiolähetyksen kimpussa Märketissä 1960-luvulla. K ”Ainoastaan silloin kun vaimoni kuoli, mietin töiden lopettamista.” VAPAA-AIKAAKIN oli. Silloin nukuttiin, luettiin tai käveltiin luodolla. Erikssonien isä oli keksijä ja puuhaili teknisten laitteiden parissa. Kee oli mukana radioamatööreissä, joiden joukossa Märket on edelleen suosittu vierailukohde. – Sen sijainti on niin syrjäinen, että radioamatöörien mukaan se on oma maansa, nauraa Kee. Suomen ja Ruotsin raja kulkee Märketin läpi. – Vitsailimme, että raja kulkee keittiön läpi ja kävimme välillä ottamassa snapsit Ruotsin puolella, kun Suomessa oli kieltolaki, Rainer muistelee. Majakanvartijan ammatti oli siitäkin mukava, että vaikka työt oli tehtävä, niin ne voitiin tehdä silloin kun ne maistuivat. – Isä oli tarkka kuin porkkana, joten päivän ohjelmasta ei koskaan luistettu, mutta tunneista joustettiin, Rainer kertoo. Saarella kävi myös vieraita. Merivartiosto piipahti silloin tällöin ja pappi kävi joka kevät. Majakkateknikko kävi huoltamassa laitteita ja valvoja toi makeaa vettä ja öljyä. Myös majakanvartijoiden perheet vierailivat Märketillä kesäisin, mutta vain yksi perhe kerrallaan, sillä tilaa oli vähän. jellä. Sen jälkeen tavaraa pelastettiin laivoista innokkaammin, eikä laivoihin enää lastattu liikaa tavaraa. RAINERIN mukaan elämä luodolla vaati, että oli itsensä kanssa sujut. Majakalla ei olisi voinut olla, jos siellä raja. kulki Suomen ja Ruotsin valtakunnan Märketin majakkarakennuksen halki ylös puolitoista tuntia, kun kalliot olivat niin liukkaat, Rainer kertoo. Viikkoa ennen joulua Kee oli matkalla majakalle isänsä kanssa, kun aalto veti heidät kiven päälle. Seuraava aalto olisi kaatanut veneen, ellei Kee olisi hypännyt veneestä ja työntänyt sitä mereen. – Toisaalta myrsky oli upea. Kun se tyyntyi ja aurinko nousi, tunnelma oli leppoisa ja mukava. Hyvällä säällä Märketistä näki Eckeröhön saakka, Rainer muistelee. Kee muistaa hyvin myös talven 1965. – Jäät olivat kovia. Majakanvartijoiden oli tarkoitus kävellä maihin työviikkojen jälkeen, mutta puolessa välissä nousi sumu ja jää alkoi liikkua. Heidän piti palata takaisin, mutta toinen kaveri päätti kuitenkin lähteä kävelemään ja jätti toisen yksin. Sen jälkeen häneltä loppuivat työt majakalla. Kuolonuhreja vaatineita onnettomuuksia Erikssonien kohdalle ei osunut, mutta pienempiä havereita kylläkin. Kun Kee oli ensimmäistä kertaa töissä, hänen isänsä tuli herättämään häntä keskellä yötä. Sumusireeni oli päällä. – Itäsaksalainen laiva oli ajanut kiinni kallioihin. Vasta kahdelta seuraavana päivänä he vaivautuivat tulemaan juttelemaan ja siihen mennessä me olimme jo järjestäneet heille apua. Oli tavallista, että laivoihin lastattiin liikaa tavaraa. Rainer muistaa, kuinka paperia kuljettaneesta aluksesta putosi kansilasti mereen. Viikon päästä rullia alkoi ajautua Märketin rantaan. – Me vieritimme ne varastoon toisen vartijan kanssa ja kun kukaan ei vaatinut niitä takaisin, niin kahden vuoden päästä saimme ne omaksi. Suurin Erikssonien muistama onnettomuus sattui, kun ruotsalainen meritutkinta-alus oli matkalla Märketin itäpuolelle, missä oli heidän tutkimuskohteensa. Laiva ajoi karille ja jämähti siihen, mutta seuraavana päivänä noussut myrsky upotti laivan kokonaan. – Ne hakivat vain mittalaitteensa pois, eivät mitään muuta, Kee kertoo. 1960-luvun alussa vakuutusyhtiöt maksoivat laivoille korvauksia sen mukaan, kuinka suuri osa lastista oli joutunut mereen, mutta vuosikymmenen kuluessa sääntöä muutettiin niin, että laivoille maksettiin sen mukaan, kuinka suuri osa lastista oli jäl- ei olisi viihtynyt. – Parasta oli rauhallisuus. Maissa oli aina täysi vauhti päällä, kun kävin tansseissa ja autoin kotona. Kee ei koskaan törmännyt kehenkään, joka ei olisi viihtynyt Märketillä. Hänellä ei koskaan ollut siellä tylsää, eikä hän koskaan kaivannut maihin. – Ainoastaan silloin, kun vaimoni kuoli, mietin töiden lopettamista lasten takia, mutta olin puolet ajasta kuitenkin kotona ja lapsista tuli nopeasti itsenäisiä, hän lisää. Märketin vartiointi lopetettiin vuonna 1976, kun majakka automatisoitiin. Erikssonien isä jäi eläkkeelle samoin kuin muut iäkkäämmät majakanvartijat. Kee oli ainut, joka sai töitä, muut jäivät työttömäksi. – Nykyään Märket vaatisi luultavasti kuusi majakanvartijaa työsuojelulakien vuoksi. Automatisointi on tehnyt majakan varmemmaksi, mutta toisaalta nyt siellä on vähemmän silmiä ja apu on kauempana, Kee miettii. Hän käy Märketillä säännöllisesti, sillä majakkaa on kunnostettu talkoovoimin vuodesta 2007. Silloin sieltä löytyi vielä Erikssonien isän henkilökohtaisia tavaroita kuten sohva, televisio, lamppu, kirjoja ja hammasharjoja. – Joku valtiolta oli käynyt siivoamassa, mutta hän ei ollut tehnyt kovin tarkkaa työtä, Kee nauraa. Lisätietoja: www.majakkaseura.fi Suvi Rintakangas Kee Eriksson vetäytyi eläkepäivikseen Ahvenanmaalle. Rainer-veli muutti Turkuun. n. Vessa meni joskus talvisin sananmukaisesti umpijäähän.
• 40 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET 02&))& /9! /5 7(*1 7-3& 3&&37&33 (:++-33
• %/@
• 89@ 91@ -:0 /54 7(*1 & +- * 7 ))&3&+ + >(3&).1
• $2>37) 2 2 + -> # 91 //, 7(*1 :7-*1 $>; $:-)7-$&37-2&
• %@" %@" & 7 :+7- ;- /1" >+ *& ! 1 %// 48 7(*1 $-&7:3 ; &(( &)* + ( 3&2 $
• -2 - :3 /15 2 + #-+ %// 84 7(*1 /% :+7-7 2( 37 77: ; $ ' 77: -+ % /1@ " %@" 988 7(* >; (:+7-&+ + '::2& ( 73 37 77:
• 0 2 + $ 2-( !19 ; )&*&7 "=" %,5 / 4 7(*1 & +- :7- &( &3 (3 + 2 3% +? / @ & ! %@5 9@" 7(*1 >; (:+7-&+ + * 2((&$:-)) 77:
• 2 3% +? / @ ) 33& /9/ 7(*1 &; + $:&00:%:0 >(3&). %,4
• 2 3% +? 9"@ "%* 7& ) 33& %@9 /9 7(*1 - )) $& +-33 (:++-33 "$$ 2 %2 ' !
• 2 3% +? / @ (*0231 ; +7# 2 %@" /!/ 7(*1 / -*&37 ' $& +- *:37 ' 2(&* 72 &+ 2 3% +? 9!@ + %,9 9!" 7(*1 >; (:+7-&+ + '::2& ( 73 37 77:
• 2 3% +?
• 98@ (-*02 33-2 :7-* %,4 /8, 7(*1 0 >(3&). 0:+ *:37&)) + :$-&)) 2 3% +? 02&+7 2 8/ 81@ :7-* %@4 ! " 7(*1 4 +(&). (1* 7( &): :7-(3&
• :?:(& % /@@@ %@ 95 7(*1 >77 ; 0>.2 > 1$:-)71$&37-2& ->-7 ; +3&3 919 "% /44
• &+ -) #-+%@5 /4! 7(*1 / -*&37 ' ' 2(&(&)-* 72 &+
• 2 %" (' "'5%% 49 5-(' -7("' ' 7 "'2 ' *99 5-(' $ -2 (.2($. .2 .", % ''5$. ' . 2 ."22 & %% !
• %5.. !$(-22"." # '2 & %% 2 & ' . 2 %"' $ .. %% & $. .. ." (.2($. .", -2 (.2($. ' . $55%5 5. "2 -" 25(22 "2 # % ''5. $(.$ &8). 2 -#(5.25(22 "2 , " $ %+ %($57 %"++5# ' "$ % # $(-22" ' (.2 &". ', " 7(" $ 822 - & $.5(.2($.""', " &5"2 %". % ''5$." , * 25. 2 %"0(.2(.$ -2 , ("& .. "."(' ( "' $$). .. 4 , ,!3*,/,49* , "$$ 2 %2 '
• ! 2 %" (' "'5%% *9 5-(' -7("' ' 7 "'2 ' 9 5-(' $ -2 (.2($. .2 .", % ''5$. ' . 2 ."22 & %% !
• %5.. !$(-22"." # '2 & %% 2 & ' . 2 %"' $ .. %% & $. .. ." (.2($. .", -2 (.2($. ' . $55%5 5. "2 -" 25(22 "2 # % ''5. $(.$ &8). 2 -#(5.25(22 "2 , " $ %+ %($57 %"++5# ' "$ % # $(-22" ' (.2 &". ', " 7(" $ 822 - & $.5(.2($.""', " &5"2 %". % ''5$." , * 25. 2 %"0(.2(.$ -2 , ("& .. "."(' ( "' $$). .. 4 , ,!3*,/,49* , -)(3< # + < 7) /1" & &-) 7 ,5 7(*1 & +- *:37 ;- %@8 5'"'$(# 2 '""28'2" * , 7("'' -$, *9!4* % *9!* .5 *4!* , ( / b 0 b 1 , ,'(2,7$ -$ ,163,5$$7,27$ 5- & "2 (($, (&0$( "'8$$(' ' +"'2 - .2, (&0$( "'* ( "'6* # % & '"$(2",$( "'*, (&
• -);- !@ 91@ /85$; &+ 7 %@, /// 7(*1 $ 7 7:7( 7 +-+&7 :: 7 + $(12 +( 7 # #
• "! %% !VOINNA ARK s LA -);- 35@ 918 ! :7-* %@/ 99" 7(*1 -&( &+ $& + (:+71 $>;&+ ; 2:37 77: # %" % % % % % " $$$ $
• 41 Saaristo AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014
• # # # " #
• # $ # # " #
• # # " # # # " # # "
• *(% "%"% " ( $ " !"" " # $* '! ---&$ $* #!$" !,% +%$ & !
• $ # 2SL WDQVVLPDDQ KDXVNDVVD KDXVND VHXUDVVD <OlQH
• ZZZ WDQVVLNXUVVLW À ZZZ WDQVVLNXU 0%42)&5. 3TORE (ANSA 0UH 0%42)&5. 3TORE -YLLY 0UH 0%42)&5. ?
• 42 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Oona Karhunen Risto Kempen kodin tärkein sisustuelementti on hänen isänsä isoisää ja tämän vaimoa esittävä kuvasuurennos. Omaa historiaa esille tuo myös vanhasta kodista irroitettu ovi, joka on muuntunut olohuoneen pöydäksi. Yksityiskohdista kokonaisuudeksi Risto Kempen kodissa sisustus rakennettiin pala palalta OONA KARHUNEN RISTO Kempen kodin sisustus sai alkunsa olohuoneen matosta. Sen jälkeen Rymättylän Salonkylässä sijaitsevan asunnon sisustusta on koottu pala palalta sisustussuunnittelijan avustuksella. – Suurimpana lähtökohtana on ollut halu tehdä itse. Kun itse myös kulkee silmät auki, voi ottaa sisustukseen jotain sieltä ja jotain täältä. Sisustussuunnittelijan kanssa ideoita sitten yhdessä kehiteltiin, Kemppe kertoo. Viime vuonna television lifestyleohjelmassa Suomen kauneimmaksi kodiksikin valitun asunnon sisustuksessa Kemppe kokee tärkeimmäksi elementiksi olohuoneen seinältä löytyvän, suurelle vanerilevylle teetetyn taulun. – Taulussa on Amerikassa kuvattu isäni isoisä sekä hänen vaimonsa. Taulussa on historiaa ja se on osa minua. Taulun lisäksi Kempen omaa historiaa esille tuovat myös esimerkiksi olohuoneen pöytänä toimiva, entisestä kodista purettu ovi sekä pienet koriste-esineet tv-huoneessa. – Esillä ovat muun muassa minun la. Keittiö sijoitettiin niin, huoneesta on merinäköa Lähes jokaisesta asunnon ensimmäiset kenkäni sekä ensimmäinen leluautoni. SUUREMPIA kokonaisuuksia päärakennuksessa muodostavat samalta valmistajalta hankitut sänky, keittiön tuolit sekä olohuoneen sohva ja tuoli. Kemppe pitää huonekaluja yksinkertaisesti kauniina. Toisen kokonaisuuden muodostavat säkyläläisen takojan käsialaa olevat olohuoneen lamppu, hiilihanko sekä verhotangot. – Olen itse piirtänyt luonnokset lamppuun ja verhotankoihin, Kemppe kertoo. e myös kokatessaan. että Kemppe näkee merell Suurempien kokonaisuuksien lisäksi asunnosta löytyy valtava määrä mainitsemisen arvoisia yksityiskohtia aina Kempen äidin virkkaamista tableteista ja puukopasta vanhaan laivakelloon ja kaukoputkeen sekä uppotukista tehtyyn ulkopöytään. – Myös eteisen penkistä sekä takan edustalta löytyvä ruostutettu teräs tuo asuntoon vaihtelevuutta. Sadan neliömetrin n kokoisen päärapäära kennuksen sisustuksessa sessa yhdistyvät vahvasti puu sekä väreistä harmaa aa ja punainen. – Kokonaisuutenaa asunto on kuitenkin nkin harmoninen, eikä sisussustuksessa ole ylilyöntejä. ejä. tehty taulu. Pyyhekoukut sekä mökin pikkukeittiöstä löytyvät aterimet ovat samalta takojalta kuin päärakennuksenkin yksityiskohdat. Varsinaisen sisustuksen ohella Kemppe painottaa asunnon sijaintia. Suurien ikkunoiden avaama maisema – Lähes jokaisesta huoneesta saunoja myöden on merinäköala. Koko keittiöni on aseteltu sen mukaan, että ruokaa tehdessäni näen merelle, Kemppe sanoo. KUN päärakennukuksesta siirrytään mononta porrasta pitkin kin rinnettä alaspäin, in, saavutaan saunamömökille. 30 neliömetrin rin kokoisen saunamöökin värit mukailevat at päärakennuksen väärimaailmaa. Punaiin sen tilalla harmaan n rinnalla kuitenkin n kulkevat hieman luonnollisemmat sävyt, oranssi jaa ruskea. – Hieno yksityis-kohta saunamökissää on tuohen paloistaa Saunamökkiin luonto a tuo tuohenpaloista teh ty taulu.
• 43 Saaristo AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014
• 0IIKKIÚ +AARINA s ARI TUOMI ARITUOMI FI s WWW ARITUOMI FI
• s 3ËHKÚASENNUKSET s (UOLLOT s +ORJAUKSET s 3UUNNITTELU s ARVIKKEET
• s MIKA PIHATEAM l s WWW PIHATEAM l s (ORMIEN PUTKITUKSET s (ORMIEN PINNOITUKSET s 0IIPUN MUURAUSKORJAUKSET s 0IIPUNHATUT s 6ALMISPIIPUT ASENNETTUNA
• 5(02177,7<g7 $00$77, 7$,'2//$ 3<<'b 7$5-286 3 # $# # % % %% # 7XOHYDLVXXV RQ Q\W # # # ZZZ LVDQQRLQWLNRPLWHD IL & & "!
• /9, 3$/9(/8 -$5, /$,+2 2<
• ! !
• k31@263406 6@ kSQ`ZpPSP?O\VS[VH QV `SP ]\VKLU RVRLT\RZLSSH 7\OKPZ[\RZL[ ;HYRHZ[\RZL[ :pPSP?U W\YR\ 3HZPR\P[\WPUUVP[[LL[ :pPSP?PKLU ]HPOKV[ 7VPZ[VW\OKPZ[\RZL[ 4`?Z 0)* WHRRH\RZL[ =HUOHU TL[HSSPZpPSP?U ZPZpW\VSLSSL SHZPR\P[\ WPUUVP[\RZLSSH ]!U [HR\\ k31@263406 6@ 7\O OPU[H W\OLS\ TPU ^^^ VSQ`RVSTPV MP Rydöntie 24, 20360 TURKU 0400 440 171, 0400 583 033 0102 193450 Kiinteä (8,35 snt/puh+6,00 snt/min) Matka (8,35 snt/puh + 17,17 snt/min) info@mattila.com www.mattila.com 0XLVWD P\|V NRWLWDORXVYlKHQQ\V ! ! www.vuokra-auto.fi KUORMA- JA PAKETTIAUTOJEN VUOKRAUS JA MYYNTI
• s 5UDISRAKENTAMINEN s 3ANEERAUKSET s 3ERTIlOITU VEDENERISTËJË SVR TIIMI MARTTILA l
• s 5UDISRAKENTAMINEN s !UTOTALLIT s 6ARASTOT YM s 0ERUSTUKSET AVAIMETKËTEEN s MUURAUKSET s /MAKOTITALOT s -ÚKIT s 3ANEERAUSPALVELUT s -ËRKËTILATYÚT s SERTIlOIDUT VEDENERISTYSTYÚT /LITPA ALOITTAMASSA UUDEN KODIN RAKENTAMISTA TAI VANHAN PIHASAUNAN REMONTOINTIA TOTEUTAMME TARPEIDENNE MUKAISEN KOKONAISUUDEN 0UH ,AURI +OJONEN S POSTI INFO KRSOY l
• 44 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Mikael Rydenfelt Huoltotiedot yksissä kansissa Mökkipäiväkirja on mökin huoltokirja MARIANNE ROVIO KESÄMÖKKILÄISEN arkeen kuuluvat lomailun lisäksi askareet mökin puutarhassa sekä mökin kunnostus- ja huoltotyöt. Oman työn helpottamista varten käytännön asiat on hyvä kirjata muistiin. Mökin huoltopäiväkirjasta selviää esimerkiksi kuinka paljon mökin lämmitykseen kuluu energiaa ja koska tulisi tehdä seuraavat kunnostustyöt. Lisäksi rakennuslaki velvoittaa luvanvaraisessa rakentamisessa ja korjaamisessa huoltokirjan käytön. – Mökkipäiväkirja on tarkoitettu kesämökkien uudisrakentamisen, korjaamisen ja ylläpidon seurantaan. Mökkipäiväkirjasta nähdään kiinteistön historia ja kunnossapito. Se helpottaa ja viitoittaa myös ostajaa tä- hän kunnossapitoon, kertoo Aarne Jussila Rakennustutkimus Oy:stä. Mökin omistaja voi kirjata mökin käytännön mökkipäiväkirjaan, joka toimii samalla huolto- ja ohjekirjana. Mökkiä myytäessä tästä huoltooppaasta tule verraton apu myös uusille mökkiasukkaille. – Mökkipäiväkirjasta nähdään milloin mökki ja sen rakennukset on rakennettu ja korjattu. Tärkein tehtävä mökkipäiväkirjalla on kuitenkin ylläpitotoimenpiteiden merkinnät. Päiväkirjasta nähdään, miten paljon mökkiläisperhe on panostanut rakennusten ja pihapiirin laittamiseen vuosittain, Jussila täsmentää. PÄIVÄKIRJAAN voi merkata tiedot sähkön, veden ja lämmitysenergian kulutusseurannasta. – Energiankulutuksen seuranta mökillä on yhtä tärkeää kuin kodissa aina silloin, kun mökki on koti. Kulutuksen seurannasta oppii näkemään, mikä kuluttaa ja mikä ei. Samalla voi pohtia, miten voi säästää. Sähkön käyttö voi mökillä olla esimerkiksi tuhat euroa vuodessa ja siitä voi jopa puolet säästää, Jussila sanoo. Valmiin mökkipäiväkirjan huolto-osioon voi merkata mökin maalauskerrat tai puutarhaistutukset. – Merkit ja esimerkiksi värit ovat tärkeitä. Näistä on tärkeää tietää, minkä nimisiä tai merkkisiä tuotteet ovat, miten ylläpidetään. Uusi maali ei aina sovi vanhan päälle. Mökkipäiväkirjasta voi tarkastaa millä maalilla aikaisemmin on maalattu, Jussila sanoo. Tarkka kirjanpito mökin kunnostuksista helpottaa omaakin mökkielämää, mökin myynnistä puhumattakaan. HUOLTOTAULUKOSSA muistutetaan säännöllisistä päivittäisistä, viikoittaisista ja vuosittaisista huoltotehtävistä. – Suosittelen mökkipäiväkirjan käyttöä, koska se helpottaa omaa olemista ja tekemistä mökillä. Kiinteistö pysyy paremmassa kunnossa ja parempiarvoisenakin, kun ylläpito on asianmukaisesti hoidettu, Jussila lisää. MITÄ MÖKKIPÄIVÄKIRJASSA TULEE OLLA? • Mitä maalia missäkin kohteessa on käytetty, mistä mikäkin laite on hankittu tai minkä lajikkeen omenapuu on istutettu. • Miten ja kuinka usein rakennusten ja talotekniikan osia tai esim. pihakasveja yms. tulee hoitaa. • Minkälainen puun, sähkön ja veden kulutus mökillä on. • Lista asioista, jotka pitää tehdä syksyllä mökkeilykauden päättyessä. • Mökin ikä, kunto ja kunnossapito. Lähde: Aarne Jussila Rakennustutkimus Oy 0<<0b/b $9$778 9$5$6720,(+(1.$78 .$$5,1$ .5266, PD ± SH ± OD ± SXKHOLQ 0|NLOOH PXNDDQ +DUPDDYHVLVXRGDWLQ /LJKW .RPSRVWLNl\PlOl (FR
• % &
• "&% '& "
• & "
• %% &"% " '
• %
• " "% ' % ' % &! % "%&' %
• "%
• "%
• "%
• "
• "
• & % ) " !
• % "% ' "% "% ¼ ¼
• ¼ ¼
• NXLYLNHDVWLD NDXSDQ SllOOH .l\PlOlQ MD KDUPDDYHVLVXRGDWWLPHQ WDUMRXV YRLPDVVD DVWL 3XXWDUKDQ 0XVWD 0XOWD / VNN .HVlNXNND PXOWD / ¼ VNN ¼ 8XVL -XOLDQD &RPSDFW DON ¼
• 9HVLNLYHW DON ¼
• s 4OIMISTO JA TOIMITILASIIVOUS s 2AKENNUSSIIVOUS s ,ATTIOIDEN VAHAUS
• (Ol MD DQQD WRLVWHQ OHLNDWD 5RERWWLUXRKRQOHLNNXUL DON ¼ * * *#
• !
• "
• (((
• "
• AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 45 Saaristo $ ! ! " # # " ! ! " " ! ! ! ! " ! ! ! ! !! ! " ! " !
• s " ! s ! ! s ! ! s !! s !" ! !! " s ! !
• s ! + , # !-+" + * *''' ,$ %) ), +-& - $
• " " !! # ! " " ! ! ! !! # ! " ! #$ ! ! #" " ! ! ! ! !
• " 3DUDLQHQ SXK VHOOXYLOOD#NDOOLR LQHW À ZZZ HULVWHSXKDOOXV À
• !
• ! ! ! ! !
• !
• ! !
• !
• ! ! ! ! ! ! ! ! !
• 46 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Merja Kajala
• V VANKALLA KOKEMUKSELLA TOIMINUT ASENNUSOSASTOMME VALMIINA KYLPY HUONE
• KEITTI? YM SØHK?ASENNUKSIIN 3ILLØ NYT KANNATTAA HY?DYNTØØ SAATAVISSA OLEVA KOTITALOUSVØHENNYS KTS VERO l -Y?S SUUREMMAT TY?MAAKOHTEET
• 4ALOYHTI?T
• MUISTAKAA TALVIKUNNOSTUKSET JO KEVØØLLØ RØNNILØMMITYKSET AUTOPISTORASIAT ULKOVALAISTUKSET 0ØØT?KSET JO KEVØØLLØ s s s Kukkatornia varten tarvitaan erikokoisia saviruukkuja, joissa on iso pohjareikä. Kasvit korkeuksiin Kukkatorni on pihan ja parvekkeen katseenvangitsija
• s s s s s s s s 3ØHK?TARVIKKEET ,ED LAMPUT JA VALAISIMET .OB? LØMMITTIMET TARJOUSHINNOIN )LMASTOINTILAITTEIDEN MOOTTOREIDEN JA LAAKEREIDEN VAIHDOT (ELO JA +ASTOR KIUKAAT
• VARAOSAT JA NIIDEN TAKUUHUOLTO 3ULAKETARVIKKEET (ELKAMA LIEDET 4 4EKNISET VALAISIMET MERJA KAJALA NÄYTTÄVÄN kukkatornin kokoaminen ei vaadi erityistaitoja tai kohtuuttomasti aikaa. Onnistuneeseen lopputulokseen tarvitaan hieman kärsivällisyyttä ja kaksi askaroijaa. Tornia varten varataan erikokoisia saviruukkuja, joissa on pohjareiät. Pohjareikien on hyvä olla suuria, sillä se helpottaa ruukkujen sommittelua. Lisäksi tarvitaan aluslautanen, lannoitettua sekä kalkittua kesäkukka- tai puutarhamultaa ja pitkäkestoista lannoitetta. Multaan lisättävät kastelukiteet auttavat pitämään sen kosteana. Etenkin pienimmät ruukut kuivuvat herkästi. Tornin runkona toimii terästanko, joka löytyy rautakaupasta. Kuvan tornissa on käytetty metrin pituista tankoa. Torniin sopivat monenlaiset kasvit, kunhan niiden juuripaakut ovat pieniä. Kuvan torniin istutettiin valikoima erivärisiä orvokkeja, käenkaalia, hopeavitja, suklaaminttu ja laventeli. ALIMMAISEN ruukun on hyvä olla mahdollisimman suuri ja painava. Ruukun alle laitetaan aluslautanen ja sen pohjalle asetetaan rautatanko. Jos tornin voi koota suoraan maahan, tanko upotetaan osittain multaan. Kun tanko ei ole aivan keskellä, tornin etuosaan jää enemmän istutustilaa. Ruukku täytetään mullalla, johon sekoitetaan lannoitetta ja kastelukiteitä. Seuraavat ruukut pujotetaan yksi kerrallaan tankoon, asetellaan paikoilleen ja täytetään mullalla. Ruukkuja voi asetella vinoon, kunhan tornista tulee tasapainoinen. Pohjan poistaminen antaa ruu-
• P s WWW EKISAHKO l Terästanko toimii tornin selkärankana. Torni saa olla leikillisesti vinksallaan, kunhan se pysyy tasapainossa. kuille liikkumatilaa. Ruukkuja lisätään kunnes rautatanko on peittynyt. Kasvit istutetaan ylhäältä alaspäin, jotta niiden päälle ei varise multaa. Juuripaakkuja voi varovasti litistää. Joitain kasveja voi myös jakaa siististi pienempiin osiin. Istutuksen avuksi tarvitaan toinen ihminen tukemaan tornia. Multaa kannattaa lisätä myös niihin kohtiin, joihin ei tule kasveja. Tiivis multa edistää tornin vakautta. Istutuksen jälkeen kasvit kastellaan hyvin.
• AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 Saaristo 47
• 48 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Vihreää lautaselle Helpot ja nopeat lehtivihannekset viihtyvät parvekkeellakin MERJA KAJALA SALAATTIAINESTEN kasvatus onnistuu pienelläkin parvekkeella. Monet lehtivihannekset menestyvät hyvin myös puolivarjossa. Kun nopeakasvuisia lajeja kylvää pitkin kesää parin viikon välein, salaatin joukkoon riittää aina tuoreita lehtiä. Lehtisalaatti tuottaa satoa noin kuukaudessa. Kylvöissä kannattaa ottaa huomioon, että salaatti ei idä liian lämpimässä. Siemenet itävät parhaiten, kun lämpöä on alle 20 astetta. Eri salaattilajikkeiden siemeniä sisältävät ’baby leaf’ -sekoitukset sopivat hyvin astiakasvatukseen. Myös kaupasta ostetun ruukkusalaatin voi istuttaa jatkokasvatukseen parvekkeelle. Kasvatus onnistuu varmimmin, kun salaattiin jätetään muutamia lehtiä. NOPEAKASVUINEN rukola eli sinappikaali on salaattia voimakasaromisempi lehtivihannes. Kasvuolojen suhteen vaatimaton rukola viihtyy sekä auringossa että varjossa. Sitä voi kylvää toukokuusta alkaen. Satoa päästään maistelemaan reilun kuukauden päästä kylvöstä. Kastelua ei sovi unohtaa, sillä kuivuus kitkeröittää lehdet. Myös kukkimaan päässeiden kasvien lehdet kitkeröityvät. Rukolaa muistuttavaa hapsulehtistä mizunaa kasvatetaan samaan tapaan. Herneenversoja kylvämällä pöytään saa vihreää vikkelästi. Satoa saadaan jo parissa viikossa. Versokasvatukseen sopivat kuivatut ruokaherneetkin. Herneiden liottaminen vedessä yön yli jouduttaa itämistä. Versot napsitaan salaattiin tai leivän päälle kymmenen sentin mittaisina. Retiisin kaikki osat ovat syötäviä. Lehdet ovat parhaimmillaan pieninä. Myös juurista saadaan satoa jo muutaman viikon kuluttua kylvöstä. Satoikään ehtineiden retiisien korjaamisessa ei sovi viivytellä. Kylvöjä kannattaakin uusia kesän mittaan. Jos retiisit pääsevät kukkimaan, siemenpalot voi syödä. Säännöllinen kastelu on tärkeää sadon onnistumisen kannalta. PUUTARHURIN lisäksi myös hyönteiset rakastavat vihanneksia. Esimerkiksi rukola, mizuna ja retiisi ovat kirppojen suosiossa. Lehtiin syödyt reiät kielivät kirppojen hyökkäyksistä. Myös kirvat saattavat innostua vierailemaan salaattiviljelmällä. Kirppoihin ja kirvoihin tepsii kylvöksen päälle levitetty kasvuharso. Vanha konsti on istuttaa tai kylvää vihannesten lomaan kehäkukkia ja samettikukkia, jotka torjuvat tuholaisia. Pieniä vihanneksia voi kasvattaa monenlaisissa astioissa. Syötäviä kas-
• :%"2! RULLAKAIHDIN VALONSØØT?Ø TYYLIKKØØSTI !52).+/35/*!53 /. 4Ë2+%Ë /3! 2!+%..5+3%. %.%2')!.3ËË34?Ë LUE LISØØ WWW AURINKOSUOJAUS FI veja kasvatettaessa on syytä varmistaa, ettei astiasta liukene haitallisia aineita. Lasittamattomat saviruukut eivät sovellu laiskalle kastelijalle, sillä ne kuivuvat nopeasti. Pienet ruukut kuivuvat vikkelämmin kuin isot astiat. Jos kasvatusastian pohjassa ei ole reikää, pohja salaojitetaan muutaman sentin ruukkusorakerroksella. Leena Liukkonen Salaatteja voi yhdistellä mielin määrin. Juustot, pähkinät ja kotimaiset marjat sopivat niinikään sekaan.
• UORMAKATU URKU /RIKETO PUH RUUTU RUUTUKAIHDIN FI WWW RUUTUKAIHDIN FI s 3ØLEKAIHTIMET s 2ULLAVERHOT s 0UUSØLEKAIHTIMET s PYSTYLAMELLIT s -ARKIISIT JA A ITTAUS S PALVENNUS ELU
• 49 Saaristo AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014
• %
• %
• 3 % 4 4
• 5&++ ( )=6:-
• .@: 6-$> 4 < :=-)& &+ (@)) 6: ::@ * +:@ 5-:: ) > (=&>&( % ( @* ) -&*&:=6 0==> )*&&+ ) * +:: &+ &)* + $=-0 % ,,A % ;,! %
• 8
• @@)&( 6
• "AA?;AA * % ;AA?;AA * &56&> $>==6 "" **
• ::& > $>==6 < ** (-*0-6:-&> ( @* ) ) * +::& 5 ( +: &+ + % -&*&:=6 0==> )*&&+ -6&+ &)* + ( ::-$=-0 A?/ A * ==> )*&6
• ::& ( ::' $=-0 & 6&63 $&+: + % //!A % -&*&:=6 0==> )*&&+ -6&+ &)* + $=-0 /7,A % &56&> $>==6 ;" ** 5' (-5( =6 ;"< * -&*&:=6 0==> )*&&+ -6&+ &)* + ( ::-$=-0 <,,A % !,A % % &::=> 6 &)@:@6) :&((- %
• ? 0 &+- <A (# <?"A?/,, * % ; (0)8 ?)* '3 =6 (6&:: &+ ! ,A (0) 7 ,A )*&6: ::= (& 55 :@6> + 5&6: ;
• // ,A 66&&>&+ + % % 1"", %2 =+(-> $>==6 !**3 :' (-(- ,A?<AA *
• ( ::= : & (==):-> )(-&+ + * +:@ :' : 5& $&+: + '3
• @: &+ /,, %
• 50 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Saara Huovinen Lannoitetta kasvimaalle Kompostoiva kuivakäymälä on ekologisen tuottoisa valinta mökille MARIANNE ROVIO KUIVAKÄYMÄLÄÄ luonnehditaan mökille ympäristöystävällisemmäksi vaihtoehdoksi. Perinteisen huussin tai tehdasvalmisteinen ekologisen kuivakäymälän jäte hyödynnetään omalla maalla eikä mustien vesien puhdistusjärjestelmiin tarvitse satsata. Kuivakäymälän tuotokset kerätään, käsitellään ja käytetään hyödyksi. – Huussi on mielestäni kätevin valinta mökille. Perinteinen huussi ei kuitenkaan sovellu sellaisenaan vaan siihen on liitettävä yksinkertainen, edullinen ja helppo kompostoiva käymälälaite. Lainsäädäntöhän vaatii, että enää huussin jätöksiä ei saa enää heittää maahan kaivettuun kuoppaan, vaan jätteitä pitää käsitellä hallitusti, kertoo Pikkuvihreän toimitusjohtaja Jukka Lindroos. - Kuivakäymälä erottelee nestemäisen ja kiinteän jätteen eri astioihin. Esikompostoinnin jälkeen lopputulos siirtyy kompostiin odottamaan jälkikäyttöä, kertoo Jukka Lindroos. – Kuivakäymäläratkaisuja löytyy jokaiseen kiinteistöön. On eroteltavaa, haihduttavaa, tuhkaavaa ja pakastavaa mallia, sanoo Käymäläseura Huussi ry:n projektipäällikkö Sari Huuhtanen. LINDROOS suosittelee mökille vessaa etsivän miettivän kuinka paljon sillä on mahdollisesti käyttäjiä. – Kompostoiva käymälä on täysin oikea valinta mökille. Vesivessa on kallis mökillä jo alkukustannuksiltaan. Myös ekologinen sähkövessa on hintavampi vaihtoehto. Kuivakäymälät pitää tyhjentää säännöllisin väliajoin. – Huussi pitää tyhjentää tavallisen perheen käytössä noin kerran vuodessa. Tehdasvalmisteiset kuivakäymälät pitää tyhjentää kompostoriin noin 200 istunnon jälkeen, jos mökkivieraita käy paljon niin se on hieman työläämpi ehkä mökillä, Lindroos sanoo. Perinteisestä huussista sekä tehdasvalmisteisesta kuivakäymälästä saa kompostoitua materiaalia mökin kasvimaalle tai ruusupensaaseen. Kuivakäymälän sisältöön hankitaan useimmiten erikseen oma kompostinsa. Oikealla taval- la rakennetun ilmastoinnin myötä huussissa ei myöskään haise pahalle. – Tehdasvalmisteiset kuivakäymälät sopivat hyvin myös mökeille. Ne esikompostoivat tuotteen ja sitten vessasta tullut jäte pitää vielä jälkikompostoida. Pienessä käytössä menee koko kesän ajan, mutta jos vieraita käy paljon niin se on hieman työläämpi, Lindroos toteaa. – Virtsa on paras ja kasveille käyttökelpoisimmassa muodossa oleva typpilannoite. Kompostoitu käymäläjäte on myös erinomaista maanparannusainetta, Huuhtanen kertoo. KOMPOSTOIVAT kuivakäymälät pitävät myös vesistöt puhtaina sekä hiilijalanjäljen pienenä. – Kuivakäymälät suojeleva vesiä rehevöitymiseltä, jos käymäläjätettä ei sekoiteta veteen ja se käsitellään erikseen. Näin ravinteet päätyvät vesistöjen sijaan kasvien käyttöön. Kuivakäymälällä on myös kaikista jäteveden käsittelyjärjestelmistä pienin hiilijalanjälki sekä pienin fosforikuormitus. Oikein käsiteltyinä käymäläjätteet ovat turvallisia ihmiselle ja luonnolle, Huuhtanen sanoo.
• " #"
• ! $$
• ! " ! # ! " " " !
• 51 Saaristo AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014
• " ! $ ### !! !$ !
• % " # "
• # !""! !!" " !
• s 0IHASEPELI s 3ALAOJASORAT s (IEKAT s 4ËYTEMAAT
• MYÚS KONETASATTUNA s -AISEMAKIVET s +AIVINKONEURAKOINTI s -AANSIIRTOTYÚT s 4IERAKENTAMINEN s 2AKENNUSTEN POHJA TYÚT
• TËYTÚT s 4IEHÚYLËPALVELU s ,OUHINTATYÚT s -YÚS SEULOTUT SEPELILAJIKKEET
• -ËHKËRLËNTIE
• ,/+!,!(4)
• 52 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Varsinais-Suomen Pelastuslaitos Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen veneet harjoittelevat öljylautan puomittamista. Onnettomuuden sattuessa Öljyntorjunta on monen eri toimijan yhteispeliä ESA TÖYKKÄLÄ SAARISTO on öljyvahingon kannalta erittäin haavoittuvaista aluetta. Onnettomuuden laajuudesta riippuen vuotaneesta öljystä kärsivät saaristoalueen luonto, asukkaat ja esimerkiksi kalankasvattajan kaltaiset yritystoiminnan harjoittajat. Varsinais-Suomen pelastuslaitokselle annetun ohjeistuksen mukaan sen tulee varautua 20 000 tonnin öljypäästöön Saaristomeren alueella. Tositilanteessa onnettomuusalue pitäisi pystyä puomittamaan noin kolmen kilo- metrin mittaisella puomikalustolla puolessa vuorokaudessa. Viimeksi läheltä piti -tilanne sattui joulukuun alussa Kasnäsissä, jossa rahtialus Riona ajoi karille. Pelastuslaitos oli paikalla, mutta öljyä ei onneksi vuotanut aluksesta. ÖLJYNTORJUNTA on monen toimijan yhteistyötä. Vastuu alusöljyvahinkojen torjunnasta merialueella on pelastuslaitoksilla, mutta esimerkiksi Suomen ympäristökeskus, laivasto, rajavartiolaitos sekä tietyt yritykset ovat myös mukana toiminnassa. – Esimerkiksi viime syksynä kalastaja-alus ajoi kivelle Kustavissa. Meillä oli mukana öljyntorjunta-alus laivaston puolelta, ja Suomen ympäristökeskuksen päivystäjä antoi suunnitteluapua öljyn leviämisen ennustamiseksi. Siinä oli aika iso kuvio, ja lisäksi Länsi-Suomen merivartiosto oli kiinteänä yhteistyökumppanina öljyntorjuntavaiheessa, kertoo Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Virto. Kesälomakaudella asukkaiden määrä moninkertaistuu saaristoalueella. Virron mukaan on hankalaa tiedottaa öljyvahingoista tai niihin varautumisesta kaikille kesälomailijoille, mökkiläisille ja veneilijöille, mutta tähän on luvassa muutoksia. – Laitoksemme nettisivuille on tänä vuonna tulossa osio, josta löytyy perusinformaatio öljyntorjuntaan liittyen. Tätä kautta pyritään tiedottamaan asukkaita etukäteen, koska öljy on tosi hankalaa tavaraa onnettomuuden tapauksessa, Virto sanoo. PURJEHDUSKAUDELLA saaristoon on sijoitettu noin 15 pelastuslaitoksen venettä, jotka pystyvät tarvittaessa käynnistämään öljyn- torjuntatoimet saaristoalueella. Pelastuslaitos myös seuraa tarkasti laivaliikennettä. Alusten mallit ja kuljetettava tonnisto ovat tarkassa syynissä. Aina tieto ei kuitenkaan kulje riittävän ripeästi pelastuslaitoksen suuntaan. – Jos alus aiheuttaa öljyvuodon, siinä menee usein aika tavalla aikaa ennen kuin tieto tavoittaa viranomaiset. Valitettavasti monesti käy niin, että tieto ei tule onnettomuuden alkuvaiheessa. Se tarkoittaa sitä, että öljyä vapautuu hallitsemattomasti, eivätkä toimenpiteet ehdi käynnistyä riittävän ajoissa, Virto sanoo. %&! $ % ! "%&# % '
• 6''48287 75'/735-1 2/-. 84*'7 430:5377-2/-/'0867**7 2:7 ; ; / 5 5 6 ; ; '081--2-582+3-00' % 5 ' ; 0-2,'-2 '79 7
• 4-*2- *5 2:7 ,-27''2 !
• 55 &31 5 5 ! 66 .)3 % ! # 6 ; ; ; 5
• 55
• " % 5 5 " ! % << 9
• ;; ; ; 0 ; 886- -2 .:56-2 *
• 73667#! 7*,3/'6 1:00*55-2 #! 9*7 9 /*5 9 ; '00* 6-0448'9' (-30*-//85/'69-1''00* 0" 3) 1 %% $% ," *
• 4-*275'/735- # ! ,9 % ! % ! ,9 '8731''77- %% /'84'24 00* /-44''9' 4*5 / 55: .' 081*2486/80*9: /32*/'844'' 983)*67' !! 73-1-78/6*7 /3/3 1'','2
• ! 4*5 1337 735-7 2 ! 5 5 ) 5 -
• 55
• %% /82232 .386-786 ; ; ; ; $! $%! "%! $ 66 .)3 2*0-7',7- %%
• ! " ! " !%! " "%% 2
• << !%!
• #%! !% %% ,-*23 # << *26-1 2/-. 17) 3 ; ; 4*5 / 55: -76*9*7 9 /*5 9 6-0448'9' 803648,'07'9' % #! "%! 583,320*-//85' ;; 4)" 0') ;; & 7 '00*6-0448'9' (-3 ; 8036,*-77 9 583,320*-//85- .)3 ! 5
• (5 0 5
• " +
• 5 55
• 1; ; ; ! < 7'/' 4: 5 7 ;; ; ; ; ,85.'2 ,'09'00' %! 7
• ;
• ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ; ! ;; ; / ;
• 6
• ;; ;; ; ; ; ! ! % "#! % .3*26882/'78 6'03 ! ' 1' 73 % # 4* % $ 0' % % ''
• ' '
• ' '
• 53 Saaristo AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 2OHPPH DYRLQQD P\|V +(/$72567$,1$ NOR ''' % " " $ z % # z & $)
• % ( " .HVlLVWl NDVYXD NRWLLQ MD P|NLOOH (QHPPlQ HGXOOLVHVWL 3(/$5*21,$7 PP NRLYXDQJHUYR 7RU NRULVWHDURQLD SHQVDVKDQKLNNL *ROGÀQJHU QRUMDQDQJHUYR NHLMXDQJHUYR /LWWOH 3ULQFHVV VHSSHOYDUSX NRULVWHSHQVDLWD .RWLPDLVWD RPDD WXRWDQWRDPPH 9,+$11(67(1 7$,0(7
• <NVLWHOOHQ ½ .RWLPDLVWD RPDD WXRWDQWRDPPH NXUNXW NXUSLWVDW WDL PDLVVL ½ WRPDDWLW ½ SDSULNDW ½ FKLOLW ½ 3HULQWHLVHW VXRVLWXW .DXQLLW SDOORPDLVHW 0RQLSXROLQHQ YDOLNRLPD 9825,0b11<7 3$//278,-$7 HULODLVLD WDLPLD 0D[ NSO WDORXV
• FP OLWUDQ DVWLDVVD 0D[ NSO WDORXV
• 'DQLFD FP WDL 7LQ\ 7LP FP OLWUDQ DVWLDVVD UXXVXW DOSSLUXXVXW MD DWVDOHDW NRULVWHSHQVDDW OHKWLSXXW N|\QQ|NVHW 3DOMRQ NRWLPDLVLD KDYXW PRQLYXRWLVHW SHUHQQDW K\|W\SHQVDDW KHGHOPlSXXW % " & " % %% %% " % % " % ""
• 54 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Henriikka Fingerborg Uuniparsa-tabbouleh-salaatti Lähi-idän aromeja grilliherkkujen kaveriksi HENRIIKKA FINGERBORG Ainekset: 1 nippu tuoretta parsaa 3dl bulguria 1 punasipuli 2 tomaattia puolikas kurkku 1 nippu tuoretta persiljaa 1 nippu tuoretta korianteria 1 nippu minttua 1 sitruunan mehu iso loraus oliiviöljyä 1tl suolaa LÄMMITÄ uuni 200–225 asteeseen. Huuhtele parsat huolellisesti ja leikkaa muutama sentti puuosaa pois. Voitele parsat öljyllä ja asettele uuninpellille tai muuhun sopivaan astiaan. Rouhi päälle suolaa ja mustapippuria. Laita kypsymään uunin alatasolle 6-10 minuutiksi, tarkista välillä kypsyysaste. Anna parsojen hieman jäähtyä ja leikkaa parsat halutessasi muutaman sentin pituisiksi palasiksi. Keitä bulgur ohjeen mukaan ja laita sivuun jäähtymään. Kuutioi sipulit, tomaatit ja kurkut. Hakkeloi tuoreet yritit pieneksi. Yrttejä saa olla runsaasti. Sekoita kaikki ainekset keskenään varovasti ja mausta seoksella jossa on sitruunaa, oliiviöljyä sekä suolaa. Koristele tuoreilla yrteillä. Salaatti on parhaimmillaan muutaman tunnin kuluttua.
• 1VVUBSIBLBUV # Q t
• ! !
• !!
• 55 Saaristo AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014
• " " ** '' * + # , ',$ **' # '* !" - - )%% %(( * ' $ *$ ' ', ' !" - - )%% %(
• '
• # '
• ' - !
• + * '
• +
• #
• '
• $'
• ' '* $
• $
• !** *
• $ $
• !** *
• $ $* $* ' * $ ' ( $
• $
• *
• # # # $
• *
• # "%% ** ) ( . (
• '
• #
• $ $' !** ' #
• $$
• *'
• $
• ( & " "") & . $' !** ' #
• $$
• *'
• % $
• ( $* & " "") % "" " "% $*#
• * % % % *$ $ $* * +
• *
• , ! $ ' '% $ ( * "% ) ).
• '
• + * $
• '* ' *$ % - $ * $'
• *
• !!
• + #
• # $" , , ,"$
• 56 Saaristo Lennart Holmberg Saaristo Junior -tapahtuman vetonauloina kaksi vuotta sitten olivat Robin ja Hevisaurus. 15 festarin kesä Promoottori Kalle Keskinen on oppinut kantapään kautta ILKKA LAPPI PROMOOTTORI Kalle Keskinen on mielipiteet jakava mies. Hän on myös yksi maan kiireisimmistä tapahtumajärjestäjistä. Tänä syksynä majaansa Seinäjoella pitävän Keskisen Loud’n Live -yritys järjestää kaikkiaan 15 kesätapahtumaa, joille odotetaan yhteensä noin 270 000 kävijää. Turun alueella Keskisen järjestämiä festivaaleja ovat Kaarinan perinteinen Saaristo Open. Elokuun alkupuolella Barkerin puistossa puolestaan järjestetään räppiin painottunut Aura Fest. – Turun seutu on hyvä alue tapahtumien järjestämiseen. Viranomaiset ja virkamiehet ovat yhteistyöhaluisia ja kansaa festivaaleille riittää, positiivisin mielin kesärutistusta odottava Keskinen kehuu. Perinteisesti kesätapahtumien järjestäjät tanssivat aurinkotansseja ja toivovat hyviä ilmoja. Keskinen kuitenkin muistuttaa, että varsinkin perinteiset tapahtumat pärjäävät, vaikka sadepäiväkin osuisi kohdalle. – Aina huonot ilmat jonkun verran yleisömäärään vaikuttavat. Varsinkin läheltä tulevat saattavat jättää tulematta, jos sää on huono. Mutta mitä vanhempi tapahtuma on, sitä pienempi merkitys kelillä on. Perinteisiin tapahtumiin mennään joka tapauksessa. Esimerkiksi Saaristo Open on jo Turun seudulla tunnettu tapahtuma. TAPAHTUMAJÄRJESTÄMISEN Keskinen aloitti runsas 11 vuotta sitten autourheilun parissa. Mies nousi salamavauhtia suomalaispromoottorien eturiviin 2006 tuomalla 50 Centin Suomeen. Useissa Keskisen järjestämissä tapahtumissa musiikki ja vauhtilajit ovat vuosien aikana lyöneet kättä. Yksi tällainen on viime vuonna kymmenettä kertaa järjestetty Seinäjoen Vauhtiajot. – Olen aina tykännyt musiikista, mutta autourheilusta tietenkin vielä enemmän. Kovin montaa autourheilutapahtumaa Suomessa ei voi vuodessa järjestää, mutta musiikkitapahtumia voi. Oli luonnollista laajentaa toimintaa musiikkiin ja laajentamalla jakaa riskiä, Keskinen toteaa. Promoottorin ura ei ole ollut pelkkää nousukiitoa. Muutama vuosi sitten Keskisen Speed Promotion haettiin konkurssiin. – Aluksi nuoruuden innollakin piti kokeilla rajoja. Olen lyönyt päätä seinään ja ottanut takapakkia. Tähän bisnekseen ei ole Aapista. Kantapään koulu on vähän kalliimpi ja se on luettu kannesta kanteen. Aiemmista virheistä on otettu opiksi, Keskinen toteaa. TÄNÄ vuonna Keskinen on palannut myös ulkomaille muutaman vuoden jälkeen. Toukokuun alussa Nelly konsertoi Tallinnassa. Ulkomailla tapahtumien järjestäminen ei kuitenkaan ole pakkomielle promoottorille. – Kun promoottorinhommat aloitin, piti tietenkin koittaa riskilläkin ulkomaille. Nykyään ei ole mikään pakko päästä sinne tekemään. Tärkeämpää tulevaisuudessa on ylläpitää kannattavaa liiketoimintaa. Jos on järkevää vielä kasvattaa, niin sitten järjestetään lisää tapahtumia. Tuskin kuitenkaan on järkevää joka vuosi kasvattaa tapahtumien määrää ja kokoa niin kuin viime vuodet on tehty, Keskinen sanoo. Jonny Holmén Kalle Keskinen (oik.) odottaa festivaalikesästä onnistunutta. Vasemmalla festivaalikoordinaattori Sami Salminen. Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET
• 57 Saaristo AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014
• !
• $0" $8+('$"35 %(80 ($ ( !
• & ! $ & $ ( % % $ /#(80 9("& 00 <1.<2.!<*.< .7<* %%!! " )) ''' % 8% 5 $ & ' + %#('
• 77 3
• ("5 # 9 / + "$$ 0" 5" %#(' 5 9 / 0 +8'85. %9 % && % % & !+ *< *<!* < * %% *< *<!*2 *2 08 *< *<!* * * ;%%;+ "$ ' 9 / 8$0 5 # 5" 805 %85 +8 < !< << 61< , '5"' ' !$ %805 - :::.$ /"' ';$$)05" '$"/++85(/". "
• #% ## # '' " # '%'( )( % ( #% ( #% # ** ' % %# & ! # '% % "( %# %' ! !! ! #
• !! ! #
• ! $ $$
• """ !
• .$$5,1$1 6826,787 20$.27, -$ 3,(17$/27217,7 1<7 0<<11,66b (ORQDXNHD .RULVWR 1XQQDQPHWVl .HVNXVOLLNXQWDSXLVWR 2SL YDVWXXOOLVHNVL PRSRLOLMDNVL .DDULQDQ $XWRNRXOXVVD ,OPRLWWDXWXD YRLW MR SXROL YXRWWD HQQHQ V\QW\PlSlLYLl 2PDOOD KDUMRLWWHOXUDGDOODPPH NlVLWWHO\RSHWXV VXRULWHWDDQ WXUYDOOLVHVWL .XUVVLQ KLQWD /LVlNVL WDUMROOD RQ SDOMRQ WRQWWHMD MDWNXYDVVD KDXVVD RVWHWWDYDNVL WDL YXRNUDWWDYDNVL .RKWHLGHQ WDUNHPPDW WLHGRW O|\W\YlW QHWWLVLYXLOWDPPH 0HLOWl VDDW \OL NDNVLQNHUWDLVHQ PllUlQ DMR RSHWXVWD 9DUPLVWD SDLNNDVL Q\W NXUVVLOOH ,OPRLWWDXGX PXNDDQ RVRLWWHHVVD ZZZ NDDULQDQDXWRNRXOX IL /$$78 -b5-(67(/0b ,62
• ZZZ NDDULQD ? WRQWLW /LV¦WLHWRMD 7XXOD .DOOLR S
• 6DPL .¦¦UL¦LQHQ S
• 58 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET
• ,/3#6,/2/7<,!
• 2 5
• "*6 $"" *", % 66 $+ , % 52 ) 52
• 66 $ , % ++ $ , %
• ( # 2
• " + 4 6 // " $/ 6+, % $) )& + 6+ ' # .. 6 6% /RLPDD 2ULSll 8XVLNDXSXQNL NSO 3|\W\l 0\QlPlNL 9HKPDD $XUD 5XVNR 7DLYDVVDOR .XVWDYL 0DVNX 1DDQWDOL /LHWR 5DLVLR 3DLPLR 7XUNX /lQVL 7XUXQPDD 7DUYDV MRNL .DDULQD 6DXYR 8''$) )/ 8*0 / '--*/
• 61-'&76 ? 2CTJCCV GVWUK PGVKUUÀ
• AITO parmankinkku, eli prosciutto, on hyvä poiminta kesäpöytään tai piknikille. Hellekään ei ole haitaksi, sillä parmankinkun maku on parhaimmillaan lämpimänä Täyteläisestä maustaan huolimatta proteiinipitoinen parmankinkku on suhteellisen vähäkalorinen, eikä ä siinä ole juuri kolesterolia. Parmankinkkua valmistetaan ainoastaan tietyllä alueella Parman kaupungin läheisyydessä, Italiassa. Savustettuna vai sashimina? Kuinka nautit tuoreen kalan? AAMUSET Parmankinkku säilyy helteelläkin SAARISTO Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Thinkstock 59 Lauantai 24. toukokuuta 2014 Opi grillaamaan pallolla Helppoa ja herkullista Keittiömestari Jesse Söderlundin vinkit piknikille MARIANNE ROVIO KESÄINEN piknik meren rannalla tai puutarhassa on mukava tapa herkutella hyvien ystävien seurassa. Rentoutumishetket ja herkuttelu kesäauringon alla ovat kesän kohokohtia, johon voi varustautua suhteellisen vaivattomasti. Eväät on kuitenkin hyvä muistaa pakata hyvin, jotta ne eivät rikkoudu ennen perille pääsyä. Keittiömestari Jesse Söderlundin suosikkeja piknikille ovat kylmät wrapit ja hedelmäiset kesäjuomat. – Wrapit säilyvät hyvin kesällä, koska kuori suojaa lämmöltä ja näin täyte pysyy kauan kylmänä. Wrappien sisälle voi laittaa esimerkiksi lämminsavulohta, kanaa tai savuporoa sekä salaattia. Ne on myös nopea tehdä, helppo pakata ja niitä voi syödä käsillä. Nämä asiat ovat tärkeitä piknikissä. Savulohiwrapit 250–300 g lämminsavulohta 150 g smetanaa ½ kpl punasipuli ½ ruukku tilliä ½ ruukku ruohosipulia 1 kpl limen mehu tortillakuoria 1. Hienonna tilli, punasipuli ja ruohosipuli. 2. Sekoita kaikki keskenään. 3. Kääri tortilla letun väliin. KESÄISEKSI drinkiksi Söderlund ehdottaa helppovalmisteista raikasta passionhedelmäjuomaa. Puolikas tuoretta passionhedelmää koverretaan lusikalla kuohuviinilasiin ja loput lasista täytetään kuohuviinillä. – Itse voi noukkia myös villimansikoita tai villivadelmia ja tehdä niistä reseptinmukainen drinkki. Mielestäni on kivaa, että jokaisella on oma vastuualue piknikillä, näin piknikin ruoista tulee uusia puolia esille. Eli jokainen voi tuoda omanlaistansa ruokaa. Söderlund suosittelee myös toista pirteää kesädrinkkiä. KAASU- tai sähkögrilli on tuttu näky takapihoilla tai mökeillä. Todelliset kulinaristit kuitenkin vannovat vanhan kunnon pallogrillin nimeen, ammattikokkeja myöten. Santeri Vuosaran kirjoittama ja Ville Pirisen ja Anna-Liisa Nikuksen kuvittama Pallogrillauksen lyhyt oppimäärä (Docendo) johdattaa nimensä mukaisesti tämän jalon taidon pariin. Pallogrillin rakennetta ja oikeaa käyttöä esitellään varsin perusteellisesti – sarjakuvan muodossa. Ennakkoluuloton ratkaisu on nerokas ja ulkoasultaan erittäin onnistunut. Reseptipuolella on mukana perinteiset entrecôtet ja paahtopaistit, mutta harvemmin nähtyjäkin löytyy. Luumulla täytetyt ja pekonilla solmitut makkkarat suorastaan huutavat kokeilua, samoin kuin savuoluessa esihaudutettu possunniska. Pallogrillissä valmistuvat myös jälkiruoat, kuten Cointreaulla marinoidut grillatut hedelmät mascarponella tai lasten suursuosikit, suklaabanaanit. Kenelle: Ylempää grillimestarin tasoa tavoittelevalle. Arvio: Pitkästä aikaa todella pirteä ruokakirja. Kupliva kesäcooler ½ lime (puoliksi leikattuna) 2 oksaa basilikaa 1 oksa minttua 1 tl sokeria 2 kpl mansikoita / leikkaa 4 osaan kuohuviiniä 1. Laita lasiin limen palat, basilikan lehdet, mintun lehdet, sokeri ja leikatut mansikat. 2. Murskaa lusikalla sekaisin. 3. Kaada päällä jääkylmää kuohuviiniä. 4. Sekoita vielä varovasti, mutta älä nauti varovasti JÄLKIRUOAKSI Söderlundin mukaan parasta ovat hedelmät ja marjat. Sesongin mukaisesti voi herkutella mansikoita, vadelmia tai mustikoita. – Marjojen kanssa voi tarjoa vaikka piimä-vaniljakastiketta. Ensin piimä kannattaa maustaa sokerilla ja vaniljalla. Kastikkeeseen sekoitetaan puolet kermavaahtoa ja puolet maustettua piimää. Ruoan piknikillä ei tarvitse olla haastavaa. TEEMU P. PELTOLA Lohiwrapit ovat piknikruokaa parhaimmillaan. Kuori pitää täytteet viileänä pitkään. Lauri Rotko Näin ostat omatoimikojusta TEEMU P. PELTOLA Teiden pientareita täplittävät lukuisat erilaiset luvalliset ja luvattomat mainokset ja ilmoitukset. Tiemestarin lupa tarvitaan väliaikaisiinkin kyltteihin. SUVISEN Suomen maaseudulle ajaessa tunnelma muuttuu monin tavoin huolettomammaksi. Ruuhkaisen kaupungin katkuinen hektisyys vaihtuu uneliaisiin kirkonkyliin, heilimöiviin viljavainioihin ja pölyäviin sorateihin. Niiden varsilla törmää usein myyntikojuihin, joista puuttuu yksi kaupunkilaisittain keskeinen tekijä: myyjä. Itsepalvelukojut ovat maatiloille vakiintunut tulonhankintakeino. Oman tilan tuotteita saa myydä tiettyyn rajaan asti verovapaasti. Itsepalvelukojusta onkin turha odotella kuittia, talon väki kun ei välttämättä ole ostohetkellä edes paikalla. TYYPILLISESTI itsepalvelukojuissa myydään mansikkaa, perunaa, sipulia, porkkanaa ja herneitä, joskus kananmuniakin. Homma toimii siten, että kojusta poimitaan mitä halutaan – tai mitä on enää jäljellä – ja sujautetaan tasaraha lukolliseen kassalippaaseen. Kaupankäynti perustuu luottamukseen, sillä kukaan ei yleensä ole vahtimassa maksutapahtumaa. Vaikka saman kylän kojujen hinnoittelussa ei vallitse sama hintataso yhtä hämmästyttävän tarkasti kuin kauppatorilla, niin melko liki hinnat toisiaan ovat. Kokenut kojuasiakas tietää, että tarjonta on runsaimmillaan aamupäivästä. Työpäivän päälle mökilleen ajeleva voi jäädä ilman mansikoita tai uusia perunoita.
• 60 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Hannele Sivonen KUN LEMMIKKI KARKAA HANNELE SIVONEN TURUN kaupungin eläinhoitolaan toimitettiin viime vuoden aikana noin 800 kissaa ja 340 koiraa, joista suuri osa oli karkumatkalta kiinniotettuja. Lämmin kevät on aikaistanut kesäkarkureiden sesonkia. Eläinhoitolaan on tuotu eksoottisiakin lemmikkejä, kuten huhtikuussa maan alta talvehtimasta löydetty maakilpikonna. – Karkureita löytyy kaikista lemmikkilajeista. Yleensä syynä on omistajan huolimattomuus ja ettei karkaamista ole osattu ehkäistä. Lemmikin steriloiminen on tärkeää ja eläimen pitopaikan tulee olla sellainen, ettei karkaaminen ole mahdollista, Turun eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoinen eläinsuojeluneuvoja Taru Säteri sanoo. Taajama-alueilla kissaa ei saa koskaan ulkoiluttaa muuten kuin hyvissä valjaissa tai katetussa kissatarhassa. Koi- rillekin ainoa oikea vapaana juoksemisen paikka on aidattu koirapuisto. Vahinkoja sattuu, vaikka omistaja olisi pyrkinyt ehkäisemään karkaamisen mahdollisuuden. Tällöin tärkeintä on säilyttää oma rauhallisuutensa. Karkurin perään juokseminen säikäyttää sen pakenemaan kauemmas. – Jos karannut kissa on näköpiirissä, kannattaa mennä kyykkyyn ja koettaa houkutella sitä luokseen. Silmiin ei kannata tuijottaa, sillä kissa voi kokea sen uhaksi. Vainun perään karannutta koiraa voi rauhallisesti jäädä odottamaan ja kutsua sitä tai rapistella herkkupussia. Vihaisella ja stressaantuneella äänellä ei saa koskaan kutsua, Säteri neuvoo. JOS eläintä ei löydy, ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä eläinhoitolaan tai paikalliseen eläinten talteenottopaikkaan. Koirien kohdalla katoamisesta kannattaa tehdä myös ilmoi-
• ! !!
• s9KSILêLLINEN TUHKAUSPALVELU s+ULJETUSPALVELUT YHT HTTEIS EI TYê TYêELÚ ELÚINL INL NLÚÚK ÚÚKÚRE ÚÚK ÚRE ÚREILT REILT LÚ s4 4UHK HKAUU A RNA RNAT
• T
• MUI T
• MU STOLAA STOLAA STO LA TAT A s5 s5U 5URNA 5U NA NAHOL AHOLVI HOL HO OLVI VI 4AMP AMPERE PERE EREELL ER ELLLLA
• EL ELL A
• UUR UURNA UU URRN NAL ALEH EH EHD HDOTT %SPOOS %SSP %SP POOS OOSSA OSSSA SA JA 4AMP JA AM MP M PERE EREELL ERE RE EEL ELL ELLA LLA (ULAUDENTIE
• ,EMPÚÚLÚ P
• s
• ! ! ! ! $$ ! ! ! ! ## ! ! ! ! """ ! !
• ! ,3 4 " &2 * VIIHDELINJAT
• (QHU]HYH\Z 4H WL
• ZU[ TPU TWT 3pU[PULU 7P[RpRH[\ ;\YR\ 2SPUPRRH H]VPUUH! 4H WL
• 6(85$$ 0,(+,//( G VXRPL JD\ U\KP¡W MD & (&( ! SXKX NXXQWHOH ;\OH[QHSRH OVP[HH SLTTPRRPZP [LY]L[\SVH ;\OH[QHSRHHU , ,3$, $ " 43 ,, $ &##.$ ,0 0 " 3 " 0 4 + " !66 0 &. *
• %60 2 + 2 * 66 3'' 4 * ' 4 + 3 , * 3,0 30 7 77 &27 &&7 555* $ " +'' ,*" 0 ZU[ TPU W]T IHMISETSIJÖIDEN lisäksi voidaan hyödyntää kaveri- ja etsijäkoiria. Tällöin tärkeää on aloittaa etsintä heti, sillä hajujäljet häviävät nopeasti. Arkojen eläinten ja kissojen kiinnisaamisessa loukutus on usein ainoa ja paras vaihtoehto. Loukkuja ja niiden käyttöohjeita voi kysellä lainaan eläinsuojeluyhdistyksiltä. Yksi tärkeimmistä välineistä kesäkarkurin kiinniottamisessa on kuitenkin sinnikkyys. – Kadonnut kissa voi löytyä vielä kolmen vuoden päästäkin, joten luovuttaa ei kannata, Säteri muistuttaa.
• $ & * (!66 0 -*17) ( 0 " , 003 ,, , , 0 $ ,, ) ”Pelästynyt eläin ei välttämättä löydä kotiin.”
• 5L[[PHQHU]HYH\Z R\\RH\KLU RHTWHUQH QH WHSQVU T\\[H! [\OH[QHSRH Ä nettisivustoille, Säteri muistuttaa. Tämä siksi, että ihmisillä herää helposti kaunis ajatus lähteä joukolla etsintöihin. Tuntemattomien lukuisat kutsuhuudot saavat etenkin arat kissat vetäytymään peloissaan piiloihinsa.
• Kesäkarkurin kiinniotto vaatii lemmikin tuntemusta tus poliisille. Muuten yleispätevien ohjeiden antaminen on Säterin mukaan vaikeaa, sillä lemmikit ovat yksilöllisiä siinä missä ihmisetkin. – On hyvin tapauskohtaista palaako esimerkiksi kotoa karannut eläin kotiin vai ei. Voimakkaasti pelästynyt eläin ei välttämättä löydä kotiin. Koirat voivat liikkua kahdenkymmenenkin kilometrin säteellä, mutta kissat pysyvät yleensä yhden tai kahden kilometrin päässä karkaamispaikasta. Kaikissa karkaustapauksissa tehokas keino on aloittaa laaja ilmoittelu välittömästi. Hyvillä tuntomerkeillä ja valokuvalla, sekä omistajan yhteystiedoilla varustettuja katoamisilmoituksia kannattaa levittää lähialueille. Sosiaalisesta mediasta on viime vuosina tullut tärkeä apuväline, sillä somessa tieto leviää hetkessä laajalle. Katoamisilmoituksia voi lisätä myös useille eläinharrastajien sivustoille, sekä maksuttomiin etsintäpalveluihin, kuten karkurit.fi- ja karkulaiset.fi-sivustoille. – Kun näköhavaintoja alkaa tulla, niitä ei missään nimessä tule päivittää Facebookiin tai +RW(URWLF 3/ 7UH ¼ PLQ SYP Sinnikkyys ja some avuksi 3. Älä luovuta. 4. Ota löytynyt eläin kiinni rauhallisesti, käytä herkkua houkuttimena.
• WUH?DD YDLQ ? PLQ SYP Turun eläinhoitolaan toimitettu nuori kissaneiti on yksi sadoista karkureista, joita kukaan ei ole kaivannut. Eläinsuojeluneuvoja Taru Säteri muistuttaa, että pelkästä eläimen mikrosiruttamisesta ei ole hyötyä, vaan siru tulee myös rekisteröidä esim. Turvasiruohjelmaan, jotta omistaja löytyy. 1. Aloita etsinnät rauhallisesti. Ei suuria etsintäjoukkoja. 2. Levitä katoamisilmoituksia lähialueille, nettipalveluihin ja someen.
• 61 Saaristo KUPONKISET $ $# (+$, + $ !& + , +$ +" " " $( (+ " $( (+ & "+ # *)* ! & $ ( + ( *% "+ # *)& !... ---# " $ (# $0 $
• .%# " -
• # ' "+ . "! " +. . "! " -( %& -,) $000 ///& % ' #+&
• ! ! % ! % # % (
• # ! !& ! # & ($ $ (( U '''
• !# #% ( # & !# # $ # ! '' -(&)&-0$ '+ +"
• $$ * #&#*.! $( ,%)++!!4!,4%%.s+50/.'),,!3¾¾34¾4s0!2(!!4%$54
• !$ % $
• $ % $ $ # ' ! ! % ! ! ' $ #" #"' &&& !
• # #' ! AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 2(<5,<:2,:2<: ???>??>ÌÕ È] ?>ÌÕÌ>Ã? U ­äÓ® xÎÈ? ÇÇÇ À?°£ä?£n ­n?Óä®] > £ä?£x ?ä ??? ," / xx ­ ?iÀ??Ì> É ÕÀ?i?Õ??iÀ??Ì>] ??À?° Èä i® />À?Õà Û???>ÃÃ> £x°È°Óä£{ >ÃÌ? Û>?? ÌBB ?Õ«??}?>° ?>Õ?iÕÃ?iÃ?ÕÃ?iviÀ°w
• $$ "
• " ! #" # #
• $ !$
• )
• Õ?>?ÃÌ???>ÌÕ {] $/ ' %2.& . ää . + *ÕÕÌ>À?>??>ÌÕ n] «Õ?° ä{ä xn? ÎÎ?Î 111' 0 !- ( ' + 1 '
• &/
• " '+ + ' &
• !! ! ! !
• $
• +' ' +
• & . '
• 000%"& '"
• % # ' .' ' " &++ $ ' +
• +. .& . "% 2- ,( , !
• ½ #
• $ , 0"
• //
• %)
• ), & ,$ , , 0+! +* +000 ..." //
• "
• ½ # % $ *" + ),
• ' , "
• %%
• &'+0
• %) -
• , //
• %%
• " " #0
• ½
• , " #0 # 0"
• , % $ *" + ),
• ' , "
• %%
• &'+0
• %) -
• , //
• %%
• "
• ½
• %%
• &'+0
• %) -
• , //
• %%
• " ..." //
• " " 0+! +* +000 //
• ), %)
• ), & ,$ , % $ *" + ),
• ' , "
• %%
• &'+0
• %) -
• , //
• %%
• "
• ½
• %%
• &'+0
• %) -
• , //
• %%
• " ½
• %%
• &'+0
• %) -
• , //
• %%
• " ..." //
• " . .." / .." /// " 0+! +* +000 //
• ), %)
• ), & ,$ , % $ *" + ),
• ' , "
• %%
• &'+0
• %) -
• , //
• %%
• " % $ *" + ),
• ' , "
• %%
• &'+0
• %) -
• , //
• %%
• " ..." //
• " . .. .." / " / /// " 0+! +* +000 //
• //
• //
• ), %)
• ), & ,$ , $ % $ *" + ),
• ' , "
• ½ % $ *" + ),
• ' , "
• ..." //
• " . .. .." / " /// " 0+! +* +000 //
• //
• ), %)
• ), & ,$ , $
• ½ % $ *" + ),
• ' , " ..." //
• " " 0+! +* +000 //
• ), %)
• ), & ,$ , $ ..." //
• " " 0+! +* +000 //
• ), %)
• ), & ,$ , $
• $ ..." //
• " " 0+! +* +000 //
• ), %)
• ), & ,$ , $ ,
• , ) -
• ) -
• %%
• -
• , )),
• , )
• "
• , 0" ..." //
• " " 0+! +* +000 //
• ), %)
• ), & ,$ , $
• ½ % $ *" + ),
• ' , "
• %%
• &'+0
• %) -
• , //
• %%
• " ..." //
• " . .. .." / " / /// " 0+! +* +000 //
• //
• //
• ), %)
• ), & ,$ ,
• 62 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Suvi Rintakangas Lapset pääsevät suorittamaan markkinoilla arkeologisia kaivauksia. Miekkojen kalinaa Yhdet Euroopan suurimmista viikinkimarkkinoista järjestetään Saltvikissä SUVI RINTAKANGAS TUIMAILMEISET miehet marssivat päättäväisesti kohti ruohikkoaukeaa, jota ympäröi kymmeniä, ellei satoja viikinkitelttoja. Miehet keräävät katseita ja ihmiset hiljenevät heidän edetessään yleisön läpi. Yksi miehistä astuu aukean keskelle ja selittää, mistä on kyse. Kaksi viikinkiheimoa on juuri käymässä taisteluun toisiaan vastaan. Karmea huuto, melske ja miekkojen kalina täyttää pienen maalaisidyllin, kun heimot syöksyvät toisiaan kohti ja alkavat ottaa mittaa toisistaan. Yksi toisensa jälkeen he kaatuvat, kunnes jäljellä seisoo muutama onnekas voittaja. He kohottavat kätensä ja miekkansa voiton merkiksi – mutta jatkavat karjumistaan. Olen pienessä Kvarnbon kylässä Saltvikissä, Ahvenanmaalla, jossa järjestetään vuosittain yhdet Euroopan suurimmista viikinkimarkkinoista. SALTVIK oli Ahvenanmaan viikinkien keskus tuhat vuotta sitten. Markkinat järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna Markkinoilla työskentelee jopa 1000-1500 henkeä. 2000 muistuttamaan alueen historiasta. – Äitini oli ensimmäisten joukossa järjestämässä markkinoita. Kunnassa on asukkaita vain alle kaksituhatta, joten tapahtuma on kaikkien yhteinen ponnistus ja vuoden kohokohta. Myöhemmin markkinoiden järjestämistä varten perustettiin Fibulayhdistys, kertoo muurinpohjalettuja paistava Bodil Lövgren. Nykyään markkinoilla vierailee noin kymmenentuhatta henkeä kolmen päivän aikana. Jopa viisisataa ”viikinkiä” ympäri Eurooppaa tule ottamaan osaa kolmipäiväiseen tapahtumaan. Markkinoilla näkee taisteluiden lisäksi tanssi- ja musiikkiesityksiä. Siellä valmistetaan työkaluja ja taide-esineitä viikinkien aikaisilla menetelmillä ja myydään viikinkivaatteita, ruokaa ja juomaa. Kaikki myyntiartikkelit käydään läpi ennen markkinoita, jotta niiden laatu ja aitous voitaisiin varmistaa. Muovirihkamaa teltoista ei löydy lainkaan. LAPSILLE markkinat ovat iso elämys, sillä he voivat kokeilla esimerkiksi jousiammuntaa tai etsiä arkeologisia aarteita hiekan seasta. Fibula on kunnostautunut muutenkin. Vuonna 2012 se alkoi rakentaa uppsalalaisen Hasse Eklundin johdolla viikinkilaivaa, jonka on tarkoitus valmistua tänä vuonna. Kymmenmetrinen alus tarvitsee myös paljon ompelu- ja kutomistaitoisten apua, sillä siihen tehdään aidot villapurjeet. Laiva on nähtävillä viikinkimarkkinoilla tänä kesänä. Viikinkimarkkinat Saltvikissä 24.-26. heinäkuuta. Thomas Lindh oli viime vuonna markkinoilla ensimmäistä kertaa. Hän oli mukana porukassa, joka esitteli viikinkien taisteilutaitoja.
• 63 >9> 5>>> /;# (;* #%*8 ,* ( *' (%%88=) 38 9 3*86/;# (; 1 9 :> 3*86)%* ) 8' /;# (%*(%%88=) 38 9 3*86/;# (; 1 .+ 99 3*86)%*0 Saaristo AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 / 8;2) * 8 % 3 %2 ; * =(( 88 33 /; ,* ( # (( ;33% ;,* ), ',2< $ * * $ & ';2'';$ 8 ;8% * 2%',%3( ' 2% (( #% ,28,/ % 82 ;) 8,(,"% 2& 2) 3 ( 38 *( ' 2% %'( 3 %* ( ',2< $ * * $ & ';2'';8 ;8% * 2%',%3( ' 2% 2% %(8;* * ,28,/ % 82 ;) 8,(,"% ,*% ;,)% 3%3 8 ;8%( ' 2% =( %3( ' 2% & =(%( ' 2% (' ,%<; ,28,/ % 82 ;) 8,(,"% ;2;33 3%*; / (< ( ' '3% 8 = * / (< (;* ( ' 2%' 3';33 %2 ( 3 ' ( # 3 4>> 8 2< = *#;,((,* )) 88%( %38 0 %(8 3 8 =( %3$ & 2%',%3( ' 2%/ (< (;& * (%3 '3% / %< '%2;2"%3 8 8,%) */%8 8 & ( %'' ;'3 8 3 ' ' 88 < 8 ';< *8 )%3$ & ( ,2 8,2%,8;8'%);'3 80 ,%8,,* / 3 8 *,/ 38% & &,*,88,) 88 (( 2",(,"% ,*% 82% =3% 82% =* ',(,"% #,8 ; %8 2 %,(,"% ;#',3 %2 ; 8 %2;2"% # 3;,(%' * < * (%%*%* * =3%,(,"% (%%*%* * * ;2, =3%,(,"% 8 #=38='3 8 ,2< $ * * $ & ';2'';$ ;2,(,"% 8 ; %8
• 28,/ % ( 38%%'' '%2;2"% 38 * * ;2,(,"% 38 *8 ; %8 3='% 82% ( 38 * (( 2",(,"% %3 8 ; %8 %%';*8 ( ' 8% =-8 2< =3
• # ' ," &- ,0 0+0 (000 * * %. /&* !$ ! 2,(,"% 2%3;,*%'%2;2"% -. * &# . -* "* 88%';< ;'3 8 (82 *%8;8'%);'3 8 ;;*8%# =3)%88 ;'3 8 % 8,',* 8,),"2 8 )),"2 8 3' ; * & * ! $;(82 *%8;8'%);'3 8 %*8,& * ;(82 *%$ 8;8'%);'3 8 ! !##-# ./&*/& =( %3$ & ( 38 *( ' 2%8 ,28,/ %8 & ',2< $ * * $ & ';2'';8 ;8% * 2%',%3( ' 2%8 #8 %38=-33 ' 2%' 3';3$3 %2 ( %. /&* ! ' 2%' 3';3$3 %2 ( %. /&* ! - && ' 2%' 3';3 %. /&* ! * */
• 64 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Teemu P. Peltola Kauan kaivattu farkku Koeajossa Honda Civic Tourer Diesel 1.6 Executive TEEMU P. PELTOLA CIVIC on Hondan kulmakivimalli, jota on valmistettu tauotta vuodesta 1972. Nyt vallassa on jo yhdeksäs sukupolvi, eikä loppua taida näkyä. Sen verran hyvä syömähammas Civic on keskiluokan automarkkinoilla ollut. Hondan massamallia on myyty maailmassa jo yli 16 miljoonaan yksilöä. Menestyksen selitys lienee se, että Honda on osannut uudistaa Civiciä juuri sopivan radikaalisti. Farmarimalli on kuitenkin valikoimista puuttunut sitten vuoden 1997, jolloin Civic Wagonin valmistus päättyi. Tilanne korjaantui kertaheitolla alkuvuodesta, kun Civic Tourer tuli myyntiin Suomessa. Kyseessä on reilunoloinen perhefarkku, jossa on runsaasti muunneltavaa tilaa. Ison 624-litraisen tavaratilan alla on 117 litran lisätila tavaralle, jonka haluaa kätkeä katseilta. Takapenkin istuimia saa väänneltyä yksitellen monenmoisiin asentoihin. KOEAJETUN mallin voimanlähteenä on 1,6-litrainen iDTEC-dieselmoottori, joka on hiljainen ja pihi. Valmistajan ilmoittama keskikulutus jää alle neljään litraan sadalla. Hiilidioksidipäästöt pyörivät nekin sadan g/ km:n tienoilla, joten lukemat ovat isoksi perheautoksi varsin ympäristöystävälliset, vaikka kyseessä on täysiverinen polttomoottoriauto. Sinunkaupat Tourerin kanssa on tehty nopeasti. Kyyti on mukavan tasaista, joskin ajotuntumaa voi rukata itselleen sopivaksi jousituksen jäykkyyttä säätämällä. ADAS-ajoturvallisuusjärjestelmä pitää kuljettajan ajan tasalla ympäristön tapahtumista ja tekee tarvittaessa hätäjarrutuksenkin automaattisesti. HIENOUKSIA piisaa. Auto tunnistaa liikennemerkin sadan metrin päästä ja nostaa sen monitoiminäytölle muistuttamaan. Kamerallisessa peruutustutkassa on Honda Civic Tourer on täysiverinen perhefarkku. poikittaisliikenteen hälytin, joka varoittaa peruuttamiseen keskittynyttä kuljettajaa sivusuunnasta tulevasta liikenteestä. Koeajettu malli on kaikilla herkuilla, eli malliston kallein vajaalla 36 000 eurollaan. Kaikkein niukimmin varusteltu bensamalli lähtee kaupasta reilulla 23 000 eurolla ja siinäkin on 142-hevosvoimainen 1,8 litran kone. OMINAISUUDET • Kone: 1.6 i-DTEC 6MT • Iskutilavuus: 1 597 cm³ • Tehot (kW/hv): 88/120 • Vääntö: 300 nM • 0–100 km/h: 10,5 s • Huiput: 195 km/h • Kulutus/100 km (EU): 3,9 l • CO²: 103 g/km • Hinta: n. 36 000 euroa. Ajotietokoneen ja nopeusmittarin näyttö on sijoitettu kauas eteen. !" " " !
• ! " ! ! " #&" &
• $$$ % & & ! &
• 555 +1 3"'.." 3 "# -"%% "'0 ' !( +1 ' -2%% -"$)". "'0 ' % 2$$ %% $*4 %% 0 " 3 "# -"%% &4*. 3"'.." ' 3 - ). 0 . 0 3"%% , 2$). "' . 0 3"%% #)$ & %%""'
• ! ! ! " " ! "
• ! &&&
• !
• 65 Saaristo AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014
• + $ '## , . * ,.($ .. 1", . %, ) ! , # 0 !! !
• ! $
• $$ ### # ! /& "
• .HVlQ ORPDUHLVVXW VXMXYDW SDUHPPLQ MD WXUYDOOLVHPPLQ XXVLOOD UHQNDLOOD 7HUYHWXORD HGXOOLVLOOH UHQJDV MD YDQQHNDXSRLOOH (VLP HGXOOLVHW 1RUGH[[ UHQNDDW ¼ VUM ¼ VUM ¼ VUM ¼ VUM ¼ VUM 9DQWHLOOH DVHQQHWWXQD WDVDSDLQRLWHWWXQD $OOHODLWWR ¼ UHQJDVFHQWHU ¿ .XPLHOR 2\ $OODVWLH 5DLVLR SXK
• 9DKGRQWLH 5XVNR SXK
• ZZZ NXPLHOR ¿
• s ,/+!2)4
• 6!(!5+3%4
• YM s -9¾3 !35.4/!54/4
• !RONTIE
• 0IIKKIÚ s 0UH s PIIKKIONALUSTAHUOLTO SEUTUPOSTI NET
• $ " %
• $ """ !" $ " % " $
• " "" " " $$"& & & "&
• $% "
• $ %
• $"
• $ "$ $ $ % $ " "
• %
• #' #' # # # !
• LIETO: PRIIMARENGAS KAARINA: KM RENGAS OY TURKU: RENGAS JA TARVIKE OY TURUN KESKUSTA: RENGASKLINIKKA PUH:010 666 9870 PUH:02 243 7550 PUH:02 272 1199 PUH:020 770 0733
• 66 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Hurttia huumoria ja nopea vene Turkulainen Mare Bos Sailing Team lähtee MM-kisoihin kovin odotuksin Mare Bos Sailing Team HENRIIKKA FINGERBORG TURUSSA kotisatamaansa pitävä Mare Bos Sailing Team -kilpapurjehdusjoukkue valittiin Suomen viralliseen avomeripurjehduksen maajoukkueeseen. 40-jalkaisella Farr 40 OD -veneellä purjehtiva kymmenhenkinen miehistö harjoittelee ja valmistautuu tällä hetkellä MM-kilpailuihin. Kilpailut järjestetään elokuussa Saksan Kielissä. Mare Bos tulee todennäköisesti olemaan ainoa suomalainen venekunta kilpailun nopeimmassa ORCi-1 luokassa. Tiimin jäsen Lassi Vuorinen kertoo, että maajoukkue valittiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Valinta tehtiin kokonaisista venekunnista, eikä yksittäisistä urheilijoista. – Projektin esittely, tavoitteet ja tottakai viimekauden ”Tärkein vaatimus on halu oppia uutta.” menestys oli meidän osaltamme ratkaisevaa siinä, että Avomeripurjehtijat ry valitsi meidät mukaan maajoukkuerinkiin. Maajoukkueen keskinäiset yhteistyökuviot ja toimintatavat varmasti kehittyvät ja muotoutuvat vasta tulevaisuudessa, mutta toivotaan että maajoukkuekuvio johtaisi aiempaa vahvempaan yhteistyöhön muiden tiimien kanssa. Ja tietysti isompaan näkyvyyteen koko lajille, Vuorinen sanoo. – Tavoite meille on menestyä mahdollisimman hyvin MM-kisoissa. Kisoissa on kolme luokkaa, ja nyt esitetyn luokkajaon mukaan näyttäisi, että maajoukkueella on edustus kaikissa kolmessa luokassa. Me olemme nopeimmassa 1-luokassa. KAHDEKSAN tiimiläistä harjoitteli ja kisasi yhdessä jo koko viime kauden 2013, joka oli tiimin ja veneen ensimmäinen täysi kisaohjelma. Porukka alkoi rakentua jo edellisvuonna ja tärkeässä osassa oli paitsi kippari Toni Hellman, mutta myös hänen Tanskasta tuomansa vene. – Se on Suomen nopein aktiivisesti kilpaileva avomeripurjevene, joten se herättää paljon mielenkiintoa harrastajissa, Vuorinen täsmentää. Mare Bos Sailing Teamissäkin tärkeintä on saumaton yhteistyö. Ja raju huumorintaju. Tiimi kahlasi viime kesänä lähes jokaisen Turun seudun kilpailun joka tarjolla oli. Päätapahtuma oli kuitenkin EMkisat Ruotsin Sandhamnissa. Tavoite saavutettiin ja kotiin tuomisina olikin parhaan amatöörimiehistön pokaali. Vuorisen mukaan tiimiin va- likoituivat mukaan ne, jotka sitoutuivat tiukkaan kisakalenteriin sekä määrätietoiseen harrastukseen. – Tärkein vaatimus tiimissämme on halu oppia uutta ja saada sen kautta vene kulkemaan kovempaa. Täytyy siis todella pitää purjehduksesta sekä osata toimia ryhmässä. Huumoria täytyy löytyä ja sitä pitää myös hieman kestää. Kisamatkat saattavat olla pitkiä ja väsyttäviä. VUORINEN muistuttaa, että väsymystä pitää sietää ja silti täytyy pystyä toimimaan täy- sillä – ja pitää huoli myös kaverin jaksamisesta. – Ehkäpä se on myös osasyy maajoukkuevalinnassa. Tavoitteita on oltava ja niiden saavuttamiseksi on tehtävä työtä. Vaikka onhan tämä silti harrastus josta nauttii, se on kaikkein tärkeintä. 7XUXQ 7KHUPRKXROWR 2\ 0HLOWl YHQHLGHQ DVXQWRDXWRMHQ MD DVXQWRYDXQXMHQ /LVlNVL VHXUDDYLHQ PHUNNLHQ HGXVWXNVHW I (EHUVSlFKHU MD :HEDVWR LOPD MD YHVLOlPPLWWLPHQ DVHQQXNVHW KXROORW MD NRUMDXNVHW I LOPDVWRLQWLODLWWHLGHQ KXROORW MD NRUMDXNVHW I NDWWRLOPDVWRLQWLODLWWHLGHQ DVHQ QXV KXROWR MD NRUMDXVSDOYHOXW I 7KHUPRNLQJ DXWRN\OPlNRQHHW I &DUULHU DXWRN\OPlNRQHHW I /XPLNNR DXWRN\OPlNRQHHW I )ULJREORFN DXWRN\OPlNRQHHW I :HEDVWR LOPDVWRLQWLODLWWHHW I (YREXV 6XWUDN )LQQRW]R LOPDV WRLQWLODLWWHHW !2(!!+3) s KORJAUKSET s TEAK KANSILAATAT s SISUSTUKSET s LISËVARUSTELUT s KONE JA LAITE ASENNUKSET ! ##
• (3 "/! /9 $ $$ s """ /XRODNDOOLRQWLH /,(72 SXK SlLY\VW\V WXUXQ WKHUPRKXROWR#WKHUPRKXROWR ¿ ZZZ WKHUPRKXROWR ¿
• AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 67 Saaristo
• " " " " ### " %
• !%%% $$
• 68 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Ville Lahtisen arkisto Villen ja Eeron seikkailu Ei mikään suomenruotsalainen fantasia HENRIIKKA FINGERBORG MITÄ tapahtuu, kun insinööri ja taiteilija laitetaan seitsemänmetriseen veneeseen kuukaudeksi? Turkulaiset Ville Lahtinen ja Eero Hiltunen eivät ole varmoja itsekään, mutta seikkailu on tarkoitus kuvata dokumentiksi. Matkaa tulevat maustamaan liftarit, sekä erilaiset suoritettavat tehtävät. Tehtäväehdotuksia otetaan vastaan, ja liftarihakukin on vielä avoinna. Matkantekoa voi seurata Twitterissä, Facebookissa sekä omilla nettisivuilla. – Valmistautuminen on ollut lähinnä Dijon-veneen päivitystä avomerelle, sponsoreiden etsintää sekä käsikirjoituksen suunnittelua. Vaikka meillä onkin käsikirjoitus, on vaikeaa valmistautua siihen mitä voi tapahtua matkalla. Se tekeekin tästä jännittävää, Lahtinen pohjustaa. ENSIMMÄINEN etappi on Ahvenanmaa. Sieltä sinapinkeltainen Dijon jatkaa matkaansa Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan, Puolaan, Liettuaan, Latviaan ja Viroon. Lahtisella on enemmän purjehduskokemusta, joten kokin sekä kapteenin osat on valmiiksi jaettu. ”Ehdottomasti naisliftaaja käy myös. Vessaa veneessä ei kylläkään ole.” Lahtinen kertoo viettäneensä tarpeeksi aikaa 40-jalkaisessa veneessä, ja uskoo kaiken olevan hauskempaa pienessä Dijonissa. – Ylitys tulee olemaan jännittävää minulle, sillä aallonpituus on isompi kun veneem- me. Taistelua luonnonvoimien sekä väsymyksen kanssa, Hiltunen veistelee. Muutamalta määränpäältä otetaan kyytiin liftari. Matkaajien mukaan pääsevän täytyy omata ennenkaikkea purjehdusmielisyyttä, mutta soitto- ja laulutaito on plussaa. Liftarin tehtävänä on myös arvioida yleisön ehdottamien tehtävien onnistumista. MUUTAMA tehtävä on jo valmiiksi päätetty, kuten rantautumisaluksen rakentaminen, kölin halaus, mastojumppa, puomikävely ja makkararomanssi. Purjehtijat saavat aikaiseksi pelkän naurunremakan yrittäessään selittää tehtävien kulkua – jätetään se siis toistaiseksi paljastamatta. – Ehdottomasti naisliftaaja käy myös. Vessaa veneessä ei kylläkään ole, joten liftaajan ei kannata olla liian tiukka omasta yksityisyydestään. Koska ei Ville Lahtinen ja Eero Hiltunen uskovat ystävyytensä kestävän tiiviistä olosuhteista huolimatta. me kyllä pystytä olemaan asiallisia loppuun asti. Tiedossa on draamaa ja haasteita. Ei eletä missään suomenruotsalaisessa fantasiassa, jossa eliitti juo skumppaa, Lahtinen lataa. – Joo mutta tosissaan, kyllä me pystytään pitämään hauskaa myös vaatteet päällä. Ei tässä mitään viidakontähtösiä olla kuvaamassa. Joten sinä rohkea liftari – ota yhteyttä, pojat ilmoittavat melkein yhteen ääneen. Viiden solmun keskinopeudella kulkeva Dijon on saanut nimensä väristään. Jos tämä kaverilta lainattu vene uppoaa reissussa, pelastetaan ainakin kamera ja rommipullo.
• AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014
• Saaristo 69
• 70 Saaristo Arto Takala Vesiskootteriin ei tarvita ajokorttia, 15 vuoden ikä ja ”ajokyky” riittävät. Häiriötä hurjastelijoista Vesiskootterilla saa ajella, kunhan ei aiheuta vahinkoa, vaaraa tai haittaa OONA KARHUNEN VESISKOOTTERIT ovat aiheuttaneet häiriötä Taivassalossa. Aamusten toimitukseen otti yhteyttä kapean lahden rannalla mökkeilevä nainen, joka kokee suurimmaksi ongelmaksi vesiskoottereista aiheutuvan melun. – Skoottereilla ajetaan huvikseen ja kaasu pohjassa ilman mitään päämäärää. Vesiskoottereista lähtee tosi kova ääni, joka häiritsee ihmistä, joka on kesäasunnollaan nauttiakseen luonnonrauhasta, virkistyäkseen ja levätäkseen, nainen kertoo. Ville Räisänen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista kertoo, että vesiskoottereita koskee sama vesiliikennelaki kuin esimerkiksi moottoriveneitä. – Lähtökohtana on, että aina pitää liikkua ja toimia niin, ettei aiheuta vahinkoa, vaaraa tai haittaa kenellekään tai millekään. Periaatteessa siis alueilla, joilla ei ole kieltoja, saa vesiskootterilla mennä miten haluaa, kunhan ei aiheuta häiriötä. Se, mikä aiheuttaa häiriötä, jää tulkittavaksi, Räisänen sanoo. MÖKKILÄISELLÄ on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen. – Jos mökkiläinen tuntee, että hänen elämäänsä häiritään, niin viranomaiset voivat arvioida, onko alueella aiheutettu haittaa. Yhteyttä voi ottaa alueellisista rajoituksista vastaavaan alueelliseen elykeskukseen. ELY-keskukselle voi esittää pyynnön siitä, että alueelle saataisiin kielto käyttää moottorikäyttöisiä ajoneuvoja. Mökkeilijänainen on ihmetellyt myös vesiskootterin kuljettajia, jotka ovat hänen mielestään näyttäneet hyvin nuorilta. Vesiliikennelain mukaan vesiskootteria saa kuljettaa 15 vuotta täyttänyt henkilö. – Yleisvaatimuksina ovat ikä, kyky ja taito. Jos käsi ”ELY-keskus voi tarvittaessa määrätä rajoituksia.” vaikka on paketissa, ei silloin ehkä ole kykenevä vesiskootteria käyttämään. Ajaa ei saa myöskään alkoholin vaikutuksen alaisena, Räisänen sanoo. MÖKKEILIJÄNAINEN on huolissaan myös rannoille ja kaislikkoon pesiään tekevistä vesilinnuista. – Osa pesistä kelluu vedessä. Kun skootterit aiheuttavat aallokkoja, vesihän huuhtoo pesät hajalle. Linnut myös kuulevat melun, nainen sanoo. Linnuillekin helpotusta voi etsiä ELY-keskuksesta. – Vastuulliset vesiskootterikipparit ottavat tietenkin huomioon myös luonnon ja ympäristön. ELY-keskus voi kuitenkin tarvittaessa tehdä rajoituksia niin, että moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttö kielletään määräaikaisesti tai toistaiseksi esimerkiksi oletettavaksi pesintä-ajaksi, Räisänen sanoo. Räisänen muistuttaa, että suoraan voidaan kommunikoida myös vesiskootterikippareiden kanssa. – Pääsääntöisesti suomalaiset ovat ympäristöystävällistä porukkaa ja jos asian esittää rakentavasti niin voidaan selvitä ilman kieltomerkkejäkin, Räisänen sanoo. Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET
• AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 Saaristo 71
• 72 Saaristo Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET Jane Iltanen M/S Roope on yhdistyksen tukialus saariston siistimisessä. jätehuollosta riippumatta siitä, käytetäänkö sitä vai ei. Joidenkin laivojen jätehuolto voi silti olla puutteellinen. En usko veneilijöiden roskaavan. He arvostavat ympäristöä, Haaksi arvelee. Roskista on monenlaista haittaa. Siivoukseen kuluu rahaa ja ympäristön viihtyisyys vähenee. Ihmisten lisäksi ympäristö kärsii roskista. Muoviroska on ympäristölle kaikkein haitallisinta. MARLIN-projektin myötä on selvinnyt, että 75 prosenttia Suomen rantojen roskista on muovia. – Luontoon joutunut muovi on ikuinen haitta. Se ei hajoa, vaan pilkkoutuu yhä pienempiin osiin kunnes sitä ei voi nähdä. Muoviroskien siivoaminen luonnosta on vaikeaa. Tärkeintä onkin ennaltaehkäisy, Haaksi sanoo. Muovi on myrkkyä Luontoon heitetty muoviroska on ikuinen haitta MERJA KAJALA KAKSIVUOTISEN Itämeren rantojen roskaisuutta tutkineen MARLIN-projektin tulokset olivat Suomen kannalta karuja. Meidän rannoiltamme löytyi eniten roskaa. Suomen lisäksi projektissa olivat mukana myös Ruotsi, Viro ja Latvia. Projektin EU-rahoitus päättyi vuodenvaihteessa. Pidä Saaristo Siistinä ry jatkaa tutkimuksia omin varoin, sillä roskaisuuden seurantaan kaksi vuotta on liian lyhyt aika. – Suurin syy rantojen roskaisuuteen on yksinkertaisesti se, että ihmiset heittävät roskia ympäristöön, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Hanna Haaksi. Haaksi arvioi roskaamisen lisääntyneen entisestään viime vuosien aikana. Likaisimpia ovat hänen mukaansa suurten kaupunkien rannat. ”Laivoista tuleva roska on vähenemään päin.” – Esimerkiksi Helsingin siivouskulut ovat nousseet muutamassa vuo- dessa 50 prosentilla. Ihmiset eivät tule ajatelleeksi, kuinka pitkän matkan roska voi kulkea tuulen mukana. 80 prosenttia rantojen roskista on peräisin mantereelta. ROSKAA joutuu mereen jonkin verran myös laivoista. – Laivoista tuleva roska on vähenemään päin. Laivat joutuvat maksamaan HAAKSI toteaa, ettei muovin kaikkia haittavaikutuksia edes tunneta vielä. Se tiedetään, että muovissa on runsaasti myrkyllisiä aineita. Muoviroskista myrkyt vapautuvat luontoon. – Muovi kerää itseensä myös muita myrkyllisiä aineita. Kun se pilkkoutuu, keräävä pinta-ala moninkertaistuu. Myrkyt joutuvat eläinten elimistöön niiden syödessä pieneksi pilkkoutunutta muovia. Kalan mukana muovi myrkkyineen saattaa päätyä ihmisten ruokapöytään. Vaikka rantoja siivotaan, tärkeintä olisi saada roskaaminen loppumaan. Haaksi rohkaisee kaikkia mukaan siivoustalkoisiin. – Jokaisella on oikeus pitää huoli yhteisestä ympäristöstämme. Jos kaikki keräisivät joka päivä edes kaksi roskaa, sillä olisi merkittävä vaikutus.
• -1 ,, !! 6 #1 # !% ,1%" - )'4 $8 / * # # - 1 5( # ( !! " # 1 #- 1 !5 , 73 !% 56 # 65% , 5 - # 65%,% 5 - ) ,6% %( . /6, *+ 15 "7&## 1 # ,1 %-1% - -1 - 1 6% 7 -1 "5 # 15 #+
• 4 '4 44 '4 42 4 '4 44 '4 42
• '.
• '' 42 '4 42
• 4 '4 42
• ' 44 '4 42 '4 44
• AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 Saaristo 73
• AAMUSET 74 EKO&TEKO Kännykän kullat talteen biomassalla KÄNNYKKÄROMU voi sisältää arvometalleja, kuten kultaa ja kuparia. VTT on kehittänyt menetelmän, joilla sienien ja levien biomassat valjastetaan keräämään liukoiseen muotoon muunnetut arvometallit talteen. Testeissä yli 80 prosenttia liuoksen sen sisältämästä kullasta takertui biomassaan, mutta haitallisista prosessikemikaaleista vain 10–20 prosenttia. Biologisten menetelmien tutkimus onkin vilkasta. Onko vanhoista kännyköistä riesaa? Kuinka hävität ne? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 24. toukokuuta 2014 Kansainväliset kuluttajariidat selviksi verkossa OIKEUSMINISTERIÖ on asettanut työryhmän valmistelemaan tuomioistuimen ulkopuoliseen kuluttajariitojen ratkaisuun sovellettavan sääntelyn tarkistamista. Tarkoituksena on panna täytäntöön kuluttajariitojen vaihtoehtoista riidanratkaisua koskeva EU:n direktiivi sekä kuluttajariitojen verkkovälitteistä riidanratkaisua koskeva asetus. Kuluttajariitojen verkkovälitteistä riidanratkaisua koskeva asetus tehostaa erityisesti rajat ylittävään verkkokauppaan liittyvien kuluttajariitojen käsittelyä. Asetuksella on perustettu verkkovälitteinen riidanratkaisufoorumi, joka yhdistää jäsenmaiden vaihtoehtoiset riidanratkaisuelimet. Kuluttaja voi tehdä foorumin välityksellä valituksen toisen jäsenvaltion vaihtoehtoiseen riidanratkaisuelimeen sellaisesta tuotteesta tai palvelusta, joka on ostettu kyseisessä valtiossa toimivasta verkkokaupasta. Foorumi toimii kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Hävikkiruokaa jakoon Ravintola Julinia ohjaa lounasruokansa hävikin lapsiperheille Marianne Rovio MARIANNE ROVIO RUOKAA päätyy valtavat määrät roskiin. Ruoan tuotantoon kuluu merkittävästi resursseja kuten energiaa, maa-alaa sekä vettä. Ruokajätteen vähentäminen säästää rahaa, mutta hävikillä pystyisi ruokkimaan suuren joukon nälkäisiä suita. MTT:n arvion mukaan jokaista suomalaista kohden roskikseen heitetään 400 kiloa ruokaa. Turkulainen Ravintola Julinia halusi käyttää oman hävikkiruokansa hyväksi ja päätti jakaa ylijäävän lounasruokansa lapsiperheiden käyttöön. – Pohdimme aluksi miten pienentää ravintolamme hiilijalanjälkeä entisestään. Lapsilisiä on juuri leikattu valtion kehysriihessä, joten päätimme ohjata hävikkiruoan lapsiperheille. Vähävaraisten lapsiperheiden määrä on vain kasvamassa, eikä moni pysähdy ajattelemaan kuinka moni ihminen on vailla ruokaa, kertoo Iiro Toivanen Ravintola Juliniasta. RAVINTOLA Julinia pyrkii noudattamaan tarkkaa hävikinhallintajärjes- telmää, mutta jotain kuitenkin jää aina. Näin henkilökunta on päättänyt, että pienikin hävikki tulisi jakaa eteenpäin sitä tarvitseville. – Hävikkiä tulee aina jonkun verran, koska korkeiden lounasmäärien vuoksi raaka-ainetilauksia ei voi laskea liian alakanttiin. Olemme ensimmäisiä, joka aloitta kyseisen konseptin. Haluamme olla suunnannäyttäjänä ravintola-alalla miten vähentää hiilijalanjälkeä. Tämä on vain pieni osa kokonaisuutta, mutta jos kaikki toimisivat näin vaikutus olisi huomattava ympäristön sekä vähäosaisten kannalta, Toivanen totesi. Ravintola Julinia otti yhteyttä asiakaskyselyn kautta järjestöön nimeltä HOPE -Yhdessä ja Yhteisesti ry, joka tukee vähäosaisia lapsiperheitä. – HOPE Yhdessä ja Yhteisesti ry on vuonna 2009 perustettu valtakunnallinen vapaaehtoisjärjestö, joka toimii lasten paremman arjen puolesta Suomessa. Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton Hope tarjoaa konkreettista apua vähävaraisille ja äkillisen kriisin kohdanneille lapsiperheille sekä huostaanotetuille lapsille, Toivanen kertoo.
• Iiro Toivonen Ravintola Juliniasta kertoo hävikkiruokatempauksen saaneen kiitollista ja kannustavaa palautetta. YHDISTYS valitsee perheet, jotka noutavat lounaat kukin vuorollaan ravintola sulkemisajan jälkeen. – Ylijäävää lounasruokaa ravintolastamme saa hakea yksi perhe viikon ajan, sitten vaihdetaan toi- seen perheeseen. On mielekästä ja upeaa ohjata laadukas lounasruoka mieluummin sitä oikeasti tarvitseville kuin heittää se roskiin. Toivomme yhteistyötä HOPEn kanssa mahdollisimman pitkään, Toivanen selittää.
• 75 AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 Vaientaako kassakoneen kilinä sapelien kalinan? t Tilaa ny at anom S n u r u T hintaan s i m u t s tutu 25 €/kk 00 tai 2) 269 34 (0 ta s o r .ts.fi nume sta www e te it o s o Taipuuko Venäjä taloudellisten pakotteiden edessä vai päihittävätkö perinteiset aseet yritysten taseet? Miten käy varsinaissuomalaisten vientiyritysten, jos otteet Krimillä kovenevat? Turun Sanomat seuraa maailmanpolitiikkaa ja tuo tuoreet uutiset joka aamu kotiovellesi.
• AAMUSET VARMA NAKKI 76 VIIHDE Vieläkö X-Men-leffat jaksavat kiinnostaa? Loppuu se kuseskelu! KUSIVANASUKELTAJAT on neljän taiteilijan vastalause julkisilla paikoilla virtsaamista vastaan. Näyttely esittelee valokuvin teoksia, jotka on ripustettu viime marraskuussa Lahdessa paikkoihin, joissa on näkynyt ja haissut urea. Teokset eivät kiellä tai valista, mutta muistuttavat julkisen tilan olevan kaikkien olohuone. Näyttely on avoinna Galleria Jäniksessä 23.–28. toukokuuta. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 24. toukokuuta 2014 ESAN VALINTA Piilaakson pösilöt HBO:N kevään komediauutuus Silicon Valley kertoo Piilaaksosta muuttaneista Piil k t ja j sinne i nörteistä, joista jokainen haluaa olla osa seuraavan suuren teknologiayrityksen syntyä. Juonen keskiössä ovat Pied Piper -nimeä kantavan yrityksen viisi työntekijää, joiden edesottamuksia on vaivaannuttavan hauska seurata. Silicon Valleyssa lähes kaikki kohtaukset on ahdettu täyteen IT-alan sisäpiirivitsejä. Päähahmo Richard on jo miltei pelkän ulkonäkönsä puolesta viittaus Mark Zuckerbergiin. Sarjan huumori kuitenkin uppoaa, vaikka ei viimeisimmistä teknologiatrendeistä täysin perillä olisikaan. Kenelle: Hyvän komedian ystäville sekä TechCrunchin ja Wiredin lukijoille. Arvio: Miellyttävällä tavalla myötähäpeää herättävä komediasarja, joka on tiukasti ajassa kiinni. ESA TÖYKKÄLÄ Twentieth Century Fox Mutantit vastaan koneet X-Men viihdyttää, mutta kaatuu kaavamaisuuteensa mainittujen lisäksi James McAvoy, Michael Fassbender, Jennifer Lawrence, Peter Dinklage, Nicholas Hoult ja Ellen Page. ESA TÖYKKÄLÄ X-MEN: Days of Future Past alkaa synkillä kuvilla dystopisesta New Yorkista, jossa huippukehittyneet robotit jahtaavat ja tappavat mutantteja. Raunioituneista maisemista päätellen ihmistenkään olot eivät ole sen paremmalla tolalla. Tilanne tulevaisuudessa on äitynyt niin katastrofaaliseksi, että jopa toistensa arkkiviholliset Professori X (Patrick Stewart) ja Magneto (Ian McKellen) lyövät hynttyyt yhteen. Yhdessä muiden mutanttien avustuksella he lähettävät Wolverinen (Hugh Jackman) aikamatkalle vuoteen 1973. Wolverinen tehtävänä on saattaa mutanttien rivejä hajottavat vihamiehet yhteen ja estää tapahtumaketju, joka johti robottien syntyyn. Elokuva on ahdettu täyteen nimekkäitä näyttelijöitä. Heistä keskeisimmissä rooleissa nähdään edellä BRYAN Singerin ohjauksessa näyttelijäsuoritukset eivät kuitenkaan talloudu toistensa alle, mitä nyt McKellen ja Halle Berry jäävät kokonaisuudessa statisteiksi. Hugh Jackmanin Wolverine on juonessa hyvin keskeinen ja miltei varastaa show’n pariinkin otteeseen, mutta hänet on jätetty traumoineen sopivasti sivuun. Välähtävillä takaumilla katsojaa muistutetaan välillä siitä, että vaikka Wolverine porukan suurin stara onkin, hänen taustojaan on käsitelty jo runsaasti (ja onhan hahmolla jo kaksi omaakin elokuvaa). X-Men: Days of Future Past vyöryy eteenpäin miltei tauottomalla toiminnalla. Hengähdystaukojen aikana vauhtia hidastaa lähinnä hahmoille kirjoitettu pökkelö dialogi – Michael Fassbender näyttelee nuorta Magneto-pahista, jota muut mutantit yrittävät taivutella yhteistyöhön paremman tulevaisuuden puolesta. kirkasotsainen retoriikka kun istuu jokseenkin kehnosti teokseen, jossa vilisee jääpatsaiksi muuttuvia ja metallia ajatuksen voimalla hallitsevia yli-ihmisiä. KAHDEN aikajaksonsa ansiosta elokuva on tavallaan jatko-osa sekä vuoden 2011 X-Men: First Classille että vuonna 2006 ilmestyneelle XMen: The Last Standille. Days of Future Past on siis uuden trilogian toinen osa, joka nitoo samalla yhteen koko ensimmäistä trilogiaa. Joko tipahdit? Ei huolta, sillä mitä itse juoneen tulee, elokuva onnistuu kyllä pitämään katsojansa tukevasti kyydissä. Valitettavasti juuri aikamatkustusteema saa hieman yli parituntisen elokuvan tuntumaan ennalta-arvattavalta viimeistään puolivälissä. Siitäkin huolimatta X-Men: Days of Future Past on ilman muuta koko X-Mensarjan parhaasta päästä. Ja kuten muutkin Marvelin elokuvat, se palkitsee katsojat, jotka hoksaavat jäädä teatteriin odottamaan lopputekstien jälkeen koittavaa yllätystä.
• *$ ' $ ' $
• " %
• %%%
• "
• "
• $" "
• ! ) ! (, $ ( + !* # # (( " + (
• !
• " ! !* # & !* # " !
• !
• " !
• !* #
• % % % # -* *)& &-- $ # * %
• AAMUSET Lauantai 24. toukokuuta 2014 77 Viihde
• / 0 /
• 0 / 0 / 0 / 0 /
• 0 /
• 0
• /
• 0 / 0 /
• 0 / 0 /
• 0
• / 0 /
• 0 / 0 / 0 / 0 -*5! /
• 0 #
• 1
• 2
• -
• !
• 2
• 1
• 1 47 3$'$..8% " )&&$ 44 4$ 9+$7 (:,4 48+% '' 48+( ' $47 4 3$47+( 37 1 7XUNX (QHUJLD
• 78 Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET
• &*!("
• + *%*! ( ! (
• "# #
• 7@,=. C @6@, = + , %=' 6 ) ,, = , @6 (. , 7@@** ',@=* =@'7 ** 1 ') ** (.7= ., ) A *C+ =) A'6 , @6@, ) 7)@7= ,4 ' 6 77 )'+ *= * @6 (.)' ( A 7= 6 ,, ** 7 '7.. (C) A 7=' @6@, ',, 4 = + , %=' ., 7 '=7 + ,) 66.)7', , A 1 6 %.'== ', , 7@',= *.C%='/ (.%., =@* ># 7@,=. )..*= , >> D 0$9 D +?4 ( = '))@, 1',, = ( '7.= = 6 77'= A A = , )C+ = @6 (. ** ( @6@, ',, ,4 + =.,=='4 ) ,,@)7 , 6A'.'=@ A *+'7=@+'7 ') ., A@. ,A '%= 77 ?D0#&?D0:4 ! 4 ,, )).+ 6))',.',,'77 4 0%5=)5 *) >> #+? ?%5)= >9 D+? 0%5)) $0 #+? ?%5))57 $: #+? ?%5) #D #+? >%5)57 9? #+? >%5)57 D #+?
• ?#4?#D ?94 DD >04D#D :#49#D >949#D 9?4$#D 0>?49#D 09:4DDD 0-$4>DD ?094 DD ?9#4DDD ?:#4DDD >- 49DD $-#4DDD ?4)67 ?4)67 ?4)67 $4)67 ?4)67 $4)67 $4)67 BBB4= * )) 6 ,= 4"' &*!("
• + *%*! *% " ! ! " "# ## ) ,, ++ ',@=* =@'7 ** 1 ') ** @6 (. , =@,=@+ , .6 , 1@'7=. A 7= 1 = ) )7' @1 :&) 66.)7'7= ) 66.7= *. 4 .', , = *. ., ',, ,) @, ( =.', , .@*@) @, 7@@,= ', ,4 + , 1'% 1''6'', @6 (. , *+ , ) ,77 6 ) ,, = , +C/7 7 C ',, ,) =@ ># 6 )4 4 + :&)67 = *. 6 ) ,, = , 6 @% **'7 ** ( 7@.( '7 ** 7'7 1'% ** @6 (. , =@,=@+ , .6 , 1@'7=. A 7= 1 = 4 CA = 1.%( 6 =) '7@= ( ='* A = * 7'= =@= 1 6A )) = *@.A = +' **C== A = 7@+'7 , 1@'== =4 .% ., +@@==.A *+'74 ! ?DD9 6A'.'=@ A *+'7=@+', , D?;?D0# 6A'.'=@ A *+'7=@+', , D-;?D0$ ?%5)=57 $$ #+? ?%5)57 :9 #+? >%5)57 : #+? $%5)57 00:+? C*', )67 0 %@., '7=. ??D+? , )C+ = @6 (. ** ?%5)=57 #0 #+? ?%5)=57 #$+? ?%5)57 :D #+? >%5)=57 9# #+?
• 0D 4D#D 0?>49#D ?:04DDD 9?D4#DD >$$4>DD >:>4#DD ::94DDD 04$-D4#DD
• :$40#D 9$4 DD # 4D#D :#4:DD &*!("
• + !! ! (*) ! "# ## 7@+', , ., % *11. )@, ) '))' ., ) A *C+ =) , 1 77 4 )7@= @*).7 ', = ( %CA = '))@, = 6'7= A = ,= ( = ) A = 7@+'7 , +' **C== A )7'4 @6 (. , * % '7CC7 *@. ',@=* =@'7= =@,, *+ ( 7 , 6 ,= +'** ., '% 7=@== A ) A ** ( A' == ') 4 @=.1 ') = .A = .7 )) '= ( 7'( '=7 A = 1 .7', ) ** 6') 66.)7 77 @=.% **'77 4 @=.% **'7= 1 7 %'77'** 7@.6 , 7@',) 66.)7'',4 ! ?DD9 ?$$4$DD 2$4)673 ?:>4 DD 2#4)673 ?:-4 DD >?-4 #D 0%5)=57 $? #+? ?%5)= :D #+? ?%5)57 :$+? 0%5)=5 *)57 ::+?
• 0??4: D :#4 ?D ?-04DDD 2#4)673 ?>-4$DD
• $ & (( +( &"# * & ! * !
• $
• D?D90 #
• D?D90 #
• 00 ?D0DD
• D?D90 # 7@,=.+CC,='4=@6)@ * ++',) ', ,4 .+
• D?D&
• 8
• ?0
• ; 5 : -
• ;
• ?0
• ; 5 0: -
• ;
• 2
• 34
• VUONNA 2012 teimme DBTL:ssä senaikaisen yhtiökumppanini kanssa virheitä. Ohjelma olisi voinut olla monipuolisempi ja lipunmyynti ja markkinointi olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin. Festivaaliviikolla ukkosmyrsky tuhosi tärkeän DBTL-päivän. Tapahtuman jälkeen kummallakin DBTL:stä vastaavan avoimen yhtiön yhtiömiehellä olisi ollut mahdollisuus hoitaa laskut tavarantoimittajien suuntaan, mutta näin ihanasti asiat eivät menneet. Viime keväällä päätin ostaa yhtiökumppanini ulos yhtiöstä ja ottaa velat hoitaakseni. Kaikki velkasummat eivät kuitenkaan olleet kaupantekohetkellä tiedossani, vaan velka kasvoi julkisesti tehdyn kaupan jälkeen olennaisesti. Samalla teimme täydellisen uudistuksen tapahtuman markkinointiin, toteutukseen ja uusia henkilöitä otettiin mukaan tapahtumatuotantoon. Jatkoin vuoden 2012 velkojen maksua ottamalla henkilökohtaisesti lainaa. Olemme näiden velkojen maksussa loppumetreillä. En syytä ketään ulkopuolisia, vaan olen erittäin ilahtunut siitä, että velkojat ovat olleet pitkäjänteisiä ja halunneet kehittää kanssani tapahtumaa tietäen, että maksut tulevat suoritetuiksi. Samalla hetkellä kun tein ostopäätöksen DBTL:stä, tein viisivuotissuunnitelman rahoittajien kanssa, jotta välttäisimme vuoden 2012 kaltaiset tappiot. Henkilökunnan vahva tekemisen meininki ja uudet toimintatavat näkyvät siinä, että asiakkaat ovat jo kiitettävästi ostaneet pääsylippuja. Haluan kiittää kaikkia turkulaisyrittäjiä, jotka ovat kannustaneet ja tukeneet minua. Tämä kertoo siitä, että yrittäminen ei ole rikos. Kiitän myös niitä yrittäjiä, jotka ovat jo tarjonneet mahdollisuuksia, jotta Suomen hienoin kaupunkifestivaali toteutuu ilman lisähäiriötekijöitä. Toivon myös, että asian ympärillä ei ole kateutta. Olen panostanut tapahtuman toteutumiseen henkilökohtaisia varojani, koska DBTL merkitsee minulle paljon. Ikävää, että perintään nousseet laskut nousivat uutisen pääasiaksi, eikä jutussa huomioitu lainkaan jo hoidettuja asioita. Viimeisen vuoden aikana olen maksanut entiselle yhtiökumppanilleni kauppasumman sekä noin 150 000 euroa perässä olleita avoimen yhtiön laskuja. Nämä olen hoitanut pankkilainoilla. Karavaani kulkee, koirat haukkuvat ja DBTL toteutuu myös jatkossa. PASI TAMMINEN YRITTÄJÄ Mikä vaivaa Raision päättäjiä? MIKÄ ihme Raision kaupungin talousälyllistä, päätösvaltaista porukkaa vaivaa? Julkiset tilat yksi toisensa jälkeen ovat homeessa ja sisäilmaongelmallisia, totuutta vaan ei myönnetä. Kouluja ja museoita suljetaan, silmiä vain pyöritellään. Kuinka moni on itse valmis tuhoamaan oman kotinsa, jossa on koneellinen ilmastointi, sammuttamalla ilmastoinnin yö- ja lomaajoiksi? Olen vakaasti sitä mieltä, että nämä ihmiset, jotka ovat päätöksen takana, tulevat ja maksavat omasta lompakostaan kaupungin tuhoutuneet kiinteistöt. Siis kuka ottaa vastuulleen keuhkoahtauteen sairastuneen lapsen? Tämäkin on jo päässyt tapahtumaan. Kävi myös ilmi, että joku pimittää Ihalan koulun vanhempainyhdistykselle tulleita yhteydenottoja sisäilmatyöryhmältä. Ja mitä hyötyä on koko sisäilmatyöryhmällä, jos ilmastointilaitteita ei saada päälle? Niitä ei saada päälle, koska on päätös niiden seisottamisesta. Sehän on suoraan E U-määräyksen vastaista. Kaikkea ei voi soveltaa koko EU-alueella samalla tavalla, koska ilmasto on erilainen Pohjois- ja Etelä-Euroopassa. Seisotuksesta ansaittu energiasäästö on tullut jo moninkertaisen kalliiksi kaupungille, kiinteistöjen tuhoutumisen muodossa. Älkääkä kuvitelko, että tämäkin maksatetaan kuntalaisen selkänahasta. Ilmastointien päälläpitämisestä on aloitteita tehtynä ja sopii nyt vain pikkuhiljaa hyväksyä ne. Kuivat, puhtaat ja hengittävät tilat! SIRKE PELTOKORPI PUHEENJOHTAJA RAISION PERUSSUOMALAISET RY Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? AAMUSET DBTL järjestetään myös tänä vuonna 79 MIELIPIDE KOLUMNI Lauantai 24. toukokuuta 2014 Samppanjaa opeille PELIYHTIÖ Supercell on pysytellyt otsikoissa. Kehtaahan tarinaa menestyksestä kertoa, varsinkin kun Turun seutu on myös esillä. Yhtiön toimitusjohtaja Ilkka Paananen ja hänen laillaan perustajiin kuuluva Mikko Kodisoja ovat kulmilta kotoisin. Paananen nousi äskettäin HC TPS:n Oy:n hallitukseen. Hän kävi TPS:n tilaisuudessa kertomassa Supercellin opeista ja oikomassa väärinkäsityksiä. Supercellin on nimittäin väitetty juhlivan epäonnistumista samppanjalla. Kyllä, Supercell kannustaa riskinottoon, sillä ilman kokeilua, yrittämistä ja väistämätöntä epäonnistumista ei synny mitään aidosti kiinnostaa ja toimivaa. Mutta Supercell ei juhli epäonnistumista. Kun projekti lopetetaan, ja niitä lopetetaan paljon, tiimi kutsutaan koko porukan eteen kertomaan, mitä on tehty. Ja ennen kaikkea, mitä on opittu. Virheistä on opittava. Niitä ei saa toistaa. Supercell on oppiva organisaatio. Se juhlii oppimista, ei epäonnistumista. Mutta oppimiseen kuuluu epäonnistuminen. Tätä ei Suomessa ole aina tajuttu, tajutaankohan edelleenkään. Meillä ei ole saanut epäonnistua. Jos on epäonnistuttu, tärkeintä on ollut etsiä syylliset ja osoittaa heitä sormella. Näiden vika. Kun muiden maine on puhdistettu, on jatkettu niin kuin ennenkin. Ainoa oppi on ollut se, ettei kannata ottaa riskiä. Virheiden pelossa kannattaa olla tekemättä mitään. SUPERCELLISSÄ on ymmärretty, että menestys syntyy kokeilemalla ja uutta luomalla. Mikä onnistuu ja mikä epäonnistuu, sitä ei voi tietää etukäteen, kokeilematta. Epäonnistuminen on tunnistettava mahdollisimman nopeasti, se on analysoitava ja siitä on opittava. Epäonnistuminen antaa mahdollisuuden onnistua. LASSE VIRTANEN INTERNET www.aamuset.?
• $* (% ( % % ( # +++" % )) "
• ! ! ! s
• s
• s
• s
• ( $ % & s s + + +"()$ )! * )"
• 80 Lauantai 24. toukokuuta 2014 AAMUSET
• 2// , % *-/ " "
• # ) "
• , *- 3 , / 22/22-
• 2% - '- '% -2'! //2 ' / 3 / ! -2'! 3 / - $*''/ ! ' '/
• $6(- "',! 3 / /2'// / 2, %"''% /XPRQ WDUMRDD NRNR WHUDVVLSDNHWLQ SHUXVWXNVHQ ODWWLDQ UXQJRQ NDWRQ MD VHLQlW .RNRQDLVXXV WRLPLL VllOOl NXLQ VllOOl MD UDNHQWHLGHQ QRUPDDOL HOlPLQHQNLQ RQ Nl\WW|YDUPXXGHVVD RWHWWX KXRPLRRQ /XPRQ ODVLWHUDVVL RQ \KWHQlLQHQ NRNR QDLVXXV MRND OXR YLLKW\LV\\WWl SLWNlOOH WXOHYDLVXXWHHQ 8XVL ODVLWXV WXR LORD YXRVLN\PPHQLNVL $*''/
• ' - 22 #/ 3 / ' '/ ' /'-2 " / ! -2'! /
• # (#& ( & (( 3XK KLQWD VQW VQW PLQ ODQNDSXK
• WDL VQW PLQ PDWNDSXK
• 3 % // , ," " *'/ %- " -3' ## 2, %"'-2'! 1 - / % ! /"2% " -/ 3 - '4 , / , % /22 %/ 3 , *- 3 ,
• ' 6 , / , '#2$ - % *, 6 IDFHERRN FRP /XPRQ6XRPL \RXWXEH FRP /XPRQ2\
• % *, /7 ) 8$#
• ,# /6# , )88$#
• 5/, '#2$ $2'/'3 /' 088$# / 6 /6# 2-# "" 088 $#
• $ $' &! * ! * %%! * * * ! * %%! * &* * ' & " ) ) * ! * %%!! * & ' & &
• ((( $ $$ $ #3 % # % 2 -- -2$$ , -2$$ , - - ! 2%- / ',% % , -
• !
• 2', ! *2 -/ '- " 32//'$ -/ 2#$ ! , *- 3 ,! 6"- ## ' '* $ * *2 + 101 &