Keskiviikko 24. elokuuta 2016 | Nro 62 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Jalkapallon ikämiesten SMkisoissa kentällä viilettää tunnettuja pelimiehiä. JyTy puolustaa SM-hopeaa. Urheilu s. 8 Takavuosien taiturit Maria Louna-Korteniemen mielestä parasta elokuussa on aamu-usva Aurajoen rannalla. Elämä&tyyli s. 10 Kuuluu luontoon Juhlavuottaan viettävä Sirkus Finlandia tuo Turkuun tuttuja taiteilijoita ja tuntemattomampia suuruuksia. Viihde s. 18 Sirkushuveja kansalle Suomen ainoa buddhalaismunkki ei saa viisumia – syy salainen. Asiat s.2-3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 24. elokuuta 2016 MUINAISTULIEN yönä ensi viikonloppuna järjestetään kolme yleisötapahtumaa, joihin on mahdollista matkata Fölin busseilla. Uittamon Paviljongissa Muinaistulien illan pääosassa ovat ruoka, tanssit, yhteislaulut ja musiikki. Ruissalon kylpylässä muinaistulien iltaan virittäydytään pelimannimusiikin säestyksellä. Linnavuoren Yö kutsuu Liedon Wanhalinnaan. Pihapiirissä on muun muassa hevoskärryajelua. Muinaistulet syttyvät lähirannoilla SYYSKUUN alussa käynnistyy kansainvälinen Civitas Eccentric -hanke, jossa kehitetään sähköistä liikennettä sekä yhteiskäyttöautoja pyöräpalveluja Turun seudulla. Kupittaalle luodaan liikkumispiste, joka yhdistää yhteiskäyttöpyörät, yhteiskäyttöautot ja joukkoliikenteen. Yliopistokampuksen kävelyja pyöräily-yhteyttä Kupittaan ja Itäharjun alueeseen parannetaan. Nelivuotisen hankkeen budjetti on lähes 18 miljoonaa euroa, josta Turun hanke-kumppaneiden osuus on yli 3,2 miljoonaa euroa. Kupittaalle yhteiskäyttöautoja Vietätkö venetsialaisia? Sopiiko ilotulitus loppukesän tunnelmaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN kaupunginhallitus on päättänyt hylätä Turun Lasten ja Nuorten Kuvataideyhdistys ry:n oikaisuvaatimuksen kaupunginjohtajan päätöksestä, jonka mukaan vuoden 2016 talousarvioon Turun Kuvataidekoulun tilakustannuksiin varatun avustuksen loppuosaa ei suoriteta. Turun kaupungin kulttuurilautakunnan aiemmin tässä kuussa tehdyn päätöksen mukaan koulun loppuvuoden toimintaan ei myönnetty myöskään toiminta-avustusta. Avustusten myöntämiselle ei saatujen selvitysten myötä ollut edellytyksiä. Kuvataidekoulu ei saa tukea KAUPUNGINHALLITUS päätti maanantaina, että palloiluhallin lattiamateriaaliksi valitaan joustoparketti. Kaupunginhallitus päätti myös, että lattiapinnoitteen vaihtoihin liittyvät kustannukset jaetaan tasapuolisesti kenttien käyttäjien kesken. Päätös tehtiin Toni Eklundin (sd.) ehdotuksesta Olli A. Mannin (kok.) kannattamana yksimielisesti. Kilpailutusasiakirjojen valmistelussa tapahtui muotovirhe, jonka takia lattiamateriaalin erillinen seloste jäi puuttumaan. Sen takia kaupunginhallitus joutui vielä erikseen päättämään lattiamateriaalista. Palloiluhalli saa parkettilattian Sinun pieni uutisesi voi olla suuri asia muille Lähetä juttuvinkki aamuset@aamuset.? LASSE VIRTANEN VARSINAIS-SUOMEN työja elinkeinotoimistossa oli heinäkuun lopussa 32 800 työtöntä työnhakijaa. Heinäkuun aikana työttömien määrä yleensä kasvaa. Työttömiä oli 1 200 kesäkuuta enemmän. Viime vuoden heinäkuusta määrä väheni 1,2 prosentilla eli 400:lla, kun koko maassa työttömien määrä väheni 0,8 prosentilla. Työttömyyden kasvu heinäkuussa johtui kesäajalle tyypillisistä tekijöistä. Oppilaitoksista valmistuneet nuoret tulevat työmarkkinoille ja määräaikaisia työsuhteita päättyy. Työttömyysaste oli korkein Salon seutukunnassa (16,2 %) ja Turun kaupungissa (18,5 %). Pienin työttömyysaste oli Turunmaalla (8,0 %) sekä kunnista Paraisilla (7,7 %). Työttömien osuus työvoimasta oli heinäkuun lopussa Varsinais-Suomessa 14,4 prosenttia eli 0,3 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Osuus on Varsinais-Suomessa sama kuin koko maassa. Työttömien määrä kasvoi heinäkuussa viime vuodesta VarsinaisSuomen seutukunnista vain VakkaSuomessa. Turunmaan saaristossa työttömien määrä väheni kahdeksalla prosentilla, kun Vakka-Suomessa se kasvoi kahdeksalla prosentilla. Työja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun lopussa 378 400 työtöntä työnhakijaa eli 3 200 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisestä kuusta 12 300:lla. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 2 200 vähemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa eli 54 800. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 127 200 eli 14 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 131 200 eli 800 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin heinäkuun aikana 36 000 eli 3 000 enemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa. TE-toimistoissa oli heinäkuussa avoinna 67 800 työpaikkaa, mikä on 6 600 enemmän kuin vuosi sitten. Koko maassa oli lomautettuna heinäkuun lopussa 31 600 henkilöä eli 400 vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli 21 600 henkilöä, mikä on 2 100 vähemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli heinäkuun lopussa 99 400 henkilöä, mikä on 1 800 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu. Turun työttömyysaste pysyttelee korkeana TUULA ISTALA TURUN Moisiossa on Suomen ainoa alun alkaenkin buddhalaiseksi temppeliksi tarkoitettu rakennus. Työt aloitettiin 1990-luvulla ja valmistumisjuhlaa vietettiin vuonna 2013. Rakennus valmistui pääosin talkootyöllä. Lootuksen Sydämen Temppeli on Suomen vietnamilaisen buddhalaisen yhteisön rahoittama ja ylläpitämä. Se kokoaa yhteen vuotuisiin juhliin väkeä kaikkialta Suomesta. Suomessa on vain yksi buddhalainen munkki, joka jakaa aikansa ja työnsä kahden maan, Suomen ja Italian välillä. Hän vitsaileekin asuvansa Suomessa yksin 600 neliön poikamiesboksissa. Asialle voi naurahtaa, mutta useista viisumihakemuksista huolimatta Turun temppeli ei saa lyhytaikaistakaan lisäapua. Suomen lähetystö Vietnamin Hanoissa on evännyt matkustuslupaa odottavan munkin kolmen kuukauden viisumihakemuksen kerta toisensa jälkeen. Aiemmin suhtautuminen oli myönteinen. – Suomen viisumilinja on jossakin vaiheessa tiukentunut, eikä niitä ole viime aikoina enää myönnetty, munkki Thich Haunh Bao arvioi. – Vaadittavat kutsut on lähetetty, täällä on asuinpaikka ja yhteisö kattaa vierailijan kulut. Buddhalainen yhteisö ei kanna veroa, vaan toiminta pyörii yksittäisten lahjoittajien avun turvin. Kun muutama vuosi sitten keskeneräinen temppeli yritettiin polttaa, Turun kaupunki tuli vastaan jälkien korjaamisessa 10 000 eurolla. Se jälkeen temppeliä ei ole häiritty ja yhteistyö kaupungin kanssa toimii, vahvistaa myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A. Manni (kok). MANNI on lähettänyt lähetystöön suosittelukirjeitä ja pitää tilannetta harmillisena. – Asian tekee hankalaksi, ettei kukaan perustele kielteistä päätöstä, Manni sanoo. Hän on ollut yhteydessä Hanoin lähetystöön, mutta ilman tulosta. Kaupungin ja buddhalaisten välit ja yhteistyö ovat hyvät. Muun muassa Turun piispa Kaarlo Kalliala on vieraillut temppelissä ja osallistunut Kevään juhlaan. Epäluulo kytee jossakin muualla. Thich Hanh Bao epäilee, että suomalaiset suhtautuvat vietnamilaisiin varovasti ja epäluuloisesti. – Temppelin toinen tarkoitus on toimia kulttuurikeskuksena ja säilyttää ja siirtää vietnamilaista kulttuuria tänne muuttaneiden jälkipolvillekin, hän tähdentää. YHTEYDENOTTO Hanoin lähetystöön ei tuottanut mitään vastakaikua, ei edes kohteliasta kieltävää vastausta. Maahantulon epäämistä ulkoministeriön viisumitiimin vetäjä Marjaana Martiskainen perustelee lähinnä Schengen-sopimuksella ja vakuuttaa, että jokainen viisumihakemus toki käsitellään yksin kappalein. On olemassa siis syy, jota ei perustella kuin asianomaiselle hakijalle. Parhaillaan viisumin hylkäämisestä on oikaisuvaatimus vireillä. Miksi Suomi epää toistuvasti buddhalaismunkin viisumin? Thich Haunh Baon toinen asemapaikka Italiassa
3 Keskiviikko 24. elokuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS METSÄHALLITUKSEN, WWF Suomen ja BirdLife Suomen jäsenyhdistysten kartoituksissa löytyi yli 250 valkoselkätikan parireviiriin viittaavaa havaintopaikkaa, joilta varmistettiin 140 pesintää. Reviirimäärät lisääntyivät lähes 70 edellisvuosiin verrattuna, ja vuoden 2014 pesälöytöennätys (125) ylittyi selvästi. Varsinais-Suomessa saatiin ensimmäinen pesintävarmistus yli kolmikymmenvuotisen seurantahistorian aikana. Valkoselkätikka pesii Varsinais-Suomessa VALTIOVARAINMINISTERI Petteri Orpo (kok.) sai viime viikolla valmiiksi ensimmäisen talousarvioesityksensä. Kirstunvartijapuolueen tuore puheenjohtaja sai kasaan budjetin, jonka loppusumma on 55 miljardia euroa. Valtion menot kasvavat tästä vuodesta 0,8 miljardia euroa. Hallitus on uhannut lopettaa velaksi elämisen, mutta velkaa otetaan lisää ensi vuonna 5,9 miljardia euroa. Velkasumma nousee 111 miljardiin euroon. Mitä turkulainen valtiovarainministeri ja hallituspuolueen puheenjohtaja lupaa kotimaakunnalleen? Niukkuutta on jaossa, sillä siltarumpupolitikointiin ei ole varaa, mutta jotain on sentään luvassa infrastruktuurin korjaamiseen ja rakentamiseen. Tunnin junan suunnittelu käynnistyy kymmenen miljoonan euron määrärahan turvin. Pidä Saaristo Siistinä ry. saa puoli miljoonaa euroa uuden aluksen hankintaan. TUNNIN junalle varattiin keväällä kehysriihessä 40 miljoonaa euroa, josta neljäsosa on siis ensi vuoden budjetissa. Liikennevirasto vastaa kuntien ja maakuntien kanssa suunnitelman laatimisesta. Suunnittelu käynnistyy ensi vuonna. Se kestää neljä vuotta. Rahalla laaditaan yleissuunnitelma, joka tarkentaa ratalinjauksen sijaintia ja kustannusarviota. Se puntaroi rakentamisen vaihtoehtoja ja vaikutuksia. Tärkeää on se, että suunnittelu käynnistyy. Oikoradan rakentaminen ei sillä varmistu, mutta on turha suunnitella sellaista, jota ei edes aiota toteuttaa. Rahoitus on yhä täysin avoinna. Suunnitteluraha on noin kaksi prosenttia koko potista eli noin kahdesta miljardista eurosta, jonka verran radan rakentamisen arvioidaan maksavan. LIIKENNEVÄYLIEN korjausvelkaa aiotaan lyhentää 384 miljoonalla eurolla vuosina 2016–18. Budjetissa on lähes 1,3 miljardin euron verran perusväylänpitoon, mutta tietoa siitä, mihin raha suunnataan, ei vielä ole. Maakuntajohtaja Kari Häkämies on arvioinut, että listalla voivat olla Turun kehätien Kauselan ja Kirismäen välin ykkösvaihe, ysitien risteysten parannustöitä, kasitien ohituskaista ja Kyrön alikulkusilta. LASSE VIRTANEN Tunnin junan suunnittelu käynnistyy Lootuksen sydämen temppelissä tulkki Huyen-Laukkanen Linh, munkki Thich Hanh Bao ja Ari Vuokko, suomalainen yhteyshenkilö Tuula Istala aamuset.?
Keskiviikko 24. elokuuta 2016 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 24. elokuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 24. elokuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA TURUN kirjastoauton pohjoisin pysäkki muuttuu. Uusi pysäkki on Tortinmäen tanssilavan parkkipaikalla, jonne auto pysähtyy sekä perjantaisin että joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko. Pysähdysaika on perjantaisin kello 16.45–17.10. Kirjastoautosta voi lainata VASKIalueen kirjastokorteilla. Tarvittaessa kirjastokortin voi hankkia myös kirjastoautosta, kunhan mukana on kuvallinen henkilötodistus. Kirjastoauto Tortinmäen lavalle MAANTIELLÄ paljon liikkuneena voin sanoa, että kiinteistä peltipoliiseista ei paljon hyötyä ole, niihin ajaa yleensä vain ihan tavalliset kuskit epähuomiossa. Todelliset kaahaajat harvemmin niihin jää tehokkaiden varoitusjärjestelmien takia. Vain liikuteltava valvonta-auto tai moottoripyörä toimii, silloin kaahaajat eivät voi valmistautua tilapäiseen vauhdin pudotukseen. Paras ratkaisu taajamaan on nopeusnäyttötaulu muistuttamaan nopeudesta, ainakin Naantalissa toimii tehokkaasti. HARRI VEHMAA PELTIPOLIISEJA pitäisi asentaa erityisesti koulujen läheisyyteen. Hyvänä esimerkkinä juuri Littoistentie ja sen rinnalla kulkeva Talvitie. R ALKIO NYT on kaupoissakin niitä kiikarikauppiaita, jotka ahdistelevat asiakkaita sisälläkin. Varjostavat heikompia nyt Paraisilla. EI KUKKAROA AUTONKATOLLE! VÄHÄN tietoa tyhmälle: kaupan henkilökunta ei myy olutta ennen aamuyhdeksää eikä iltayhdeksän jälkeen. Eikä ollenkaan päihtyneille. Laki on laki. KAUPAN TÄTI OLEN toivonut ja haaveillut jo 20 vuotta että Seilin saaren tragediasta tehtäisiin elokuva. Olin jo ajatellut, että jos vaikka Åke Lindman olisi ollut ohjaajana, mutta hän ehti kuolla. Klaus Härö olisi varmaan hyvä siihen. Toivoisin vielä näkeväni sellaisen elokuvan, se on sellainen tapahtuma historiassa, ettei se saa unohtua. MARJA-LEENA ENGSTRÖM Voisiko kirjastot automatisoida? Mihin virkailijoita tarvitaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Ja ensi vuosisadalla rakennetaan ovi. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Soili Katajamäki TIINA PITKÄNEN KOKO Varsinais-Suomen alueella toimiva Turun ammattikorkeakoulu on yksi Suomen suurimmista ja suosituimmista ammattikorkeakouluista. Viime kevään yhteishaussa oppilaitokseen pyrki yhteensä 14 077 hakijaa. Heistä hieman yli 2 100 sai opiskelupaikan. Yksi onnekkaista hyväksymiskirjeen saaneista on Pyry Sopenlehto, joka pääsee aloittamaan opinnot bioja elintarviketekniikan koulutusohjelmassa. Neljän vuoden kuluttua hän valmistuu insinööriksi. – Olen pitänyt neljä välivuotta opinnoista valmistuttuani Turun ammatti-instituutista kokiksi vuonna 2012. Valmistumiseni jälkeen olen tehnyt enimmäkseen alani töitä täällä Turussa. Lisäksi vietin vuoden Australiassa, tutustuin maahan ja tein siellä erilaisia hanttihommia. Jatkosuunnitelmani opintojen suhteen selkenivät vuosi sitten kun palasin takaisin Suomeen. Odotankin nyt innolla opiskelujen alkamista useamman vuoden tauon jälkeen, kertoo Sopenlehto. TYÖELÄMÄSSÄ mukana olo on ollut Sopenlehdon mukaan kasvattavaa. Se on opettanut muun muassa noudattamaan aikatauluja sekä huolehtimaan itsestä. Sopenlehto arveleekin tästä olevan apua opinnoissa etenemisessä. – Opinnoissa tulee jatkuvasti eteen deadlineja ja asioita, jotka pitää vain tehdä, vaikka ne eivät aina niin mukavalta tuntuisikaan. Uskon, että kokemukseni työelämästä auttavat minua myös opinnoissa ja siinä, että tehtävät tulevat hoidetuiksi, pohtii Sopenlehto. Suoritetuista kokkiopinnoista sekä työkokemuksesta hän arvelee olevan myös konkreettisempaa hyötyä. Kun pohjalla on jo valmiiksi tietoa esimerkiksi elintarvikkeiden ominaisuuksista ja kemiasta, on helpompi lähteä opiskelemaan samaa aihepiiriä teoreettisemmasta näkökulmasta. Tietämyksestä oli apua myös pääsykokeissa, joihin piti lukea 40-sivuinen kirjallinen materiaali sekä vastata pitkään listaan kysymyksiä. SOPENLEHTO on asunut Turussa 10-vuotiaasta lähtien, joten hänen kohdallaan korkeakouluopintojen aloittaminen ei merkinnyt muuttoa ja sopeutumista uuteen kaupunkiin. Tuttuna seutuna Turku olikin itsestään selvä valinta opiskelupaikaksi. Kotikaupunki kerää kiitosta myös opiskelijaystävällisyydestään. – Turusta on helppo löytää asunto halvalla vuokralla. Kaupunki on kaunis jokirantoineen ja sopivan kompakti. Lyhyet välimatkat helpottavat kulkemista, vaikka tiivistämisen varaa olisi edelleen. Lisäksi Turussa on tietääkseni tarjolla erittäin aktiivista opiskelijaelämää, erilaisia järjestöjä ja harrastusmahdollisuuksia on paljon, iloitsee Sopenlehto. Opiskelijan elämä ei kuitenkaan ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Erityisesti taloudelliset haasteet mietityttävät Sopenlehtoa, vaikka hän aikoo käydä töissä opintojen ohella. – Täytyy katsoa, millainen etenemistahti opinnoissa tulee olemaan. Sen mukaan sitten pitää miettiä omaa jaksamista. Uskon myös opiskelijaelämän olevan henkisesti työelämää raskaampaa, koska työn ja vapaa-ajan välinen ero hämärtyy helpommin. Olen kuitenkin luottavainen tulevaisuuden suhteen. Minua kiinnostaisi jonain päivänä työskennellä lääketai elintarviketekniikan sekä kemianteollisuuden parissa, pohtii Sopenlehto. Paluu opiskelijaelämään Pyry Sopenlehdolle kotikaupunki Turku oli itsestäänselvä opiskelupaikkakunta Pyry Sopenlehto on uusien opintojen ja uuden arjen kynnyksellä. Tiina Pitkänen ILKKA LAPPI TAVOITIMME teatterimies Mikko Koukin tiistaina kello 13.15. Missäs oot? – Kaupunginteatterilla toimistossani Läntisellä Rantakadulla. Rock of Ages -musikaalin harjoitukset alkavat ensi viikolla. Millaisia odotuksia harjoitusten suhteen on? – Harjoitusperiodi on tiivis ja esitykset tulevat tiiviillä aikataululla. Odotan harjoituksia mielenkiinnolla, koska itsellenikin tämä on nostalgiamatka nuoruuteen. Esityksessä soi paljon sellaisia sukkahousuhevin klassikoita, jotka ovat itselleni tuttuja nuoruudestani. Toisaalta ne ovat myös sellaisia klassikoita, joita nuoremmatkin polvet kuuntelevat. Pelaako musikaali vain tunnetuimpien klassikoiden varassa? – Koska kyseessä on amerikkalainen teatterimusikaali, mukana on myös sellaisia biisejä, jotka eivät ole Suomessa nousseet isoiksi hiteiksi. Ainakin itselleni siellä on sellaisiakin biisejä, joista en ollut koskaan kuullutkaan ja sellaisia, joita en muista nuoruusvuosiltani. Millaisia muita musiikkimuistoja itselläsi on 1980-luvun loppuvuosilta? – Musiikinkuunteluni oli kausittaista. Yläasteaikoina oli totta kai vahva hevikausi, jonka aikana kuunneltiin ahkerasti Iron Maidenia, Whitesnakea ja muuta. Lisäksi kuuntelin yhteen aikaan aktiivisesti rockabillyä. Lukioaikoina menin Kallion lukioon ja silloin tuli vähän taiteellisempaa musiikkia kuunneltua paljon. Teatterimiehen sukkahousuhevimenneisyys
7 Keskiviikko 24. elokuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 24. elokuuta 2016 VAIKKA miesten field lacrossen runkosarja on vielä kolmen ottelun verran kesken, voi neljättä peräkkäistä mestaruuttaan jahtaava Turku Titans valmistautua luottavaisin mielin syyskuun puolivälissä Helsingissä pelattavaan final four -turnaukseen. Viime viikonloppuna Titans antoi myrskyvaroituksen tuleville vastustajille lyömällä kolmessa pelissä tauluun yhteismaalit 47-5. Samalla varmistui Titansin runkosarjan voitto. Titans piikkipaikalta mestaruusjahtiin SUOMEN menestys, tai menestymättömyys, Rion olympialaisissa tarkoittaa ainakin yhtä asiaa. Suomen ainoan mitalin olympialaisista tullut Mira Potkonen (kuvassa) on kaiken järjen mukaan vahvoilla, kun Vuoden urheilijaa valitaan. Arvokisamitalit ovat perinteisesti olleet arvossaan, kun Vuoden urheilijaa on valittu ja olympiamitalistit ovat käytännössä aina olleet omassa kastissaan. Kesäolympialaisista mitalin napannut urheilija on vuodesta 1996 lähtien aina valittu vuoden urheilijaksi. Sitä ennen kesäja talviolympialaiset järjestettiin samoina vuosina ja talviurheilijat kiilasivat usein edelle paremman menestyksen turvin. Konservatiivisille urheilutoimittajille, jotka valinnan tekevät, on tietenkin kauhistus, että naisnyrkkeilijä on käytännössä ainoa relevantti ehdokas Vuoden urheilijaksi. Tuskin kuitenkaan Tero Pitkämäkeä tai Antti Ruuskasta tämän vuoden näytöillä voi vuoden urheilijaksi valita. Vai voiko? Vaikka Potkonen valintansa ansaitsee, spekulointia ja eriäviä mielipiteitä valinta taatusti tulee herättämään. Koskahan päästäisiin esimerkiksi siihen tilanteeseen, että joukkuelajeissa onnistuneet yksittäiset urheilijat nähtäisiin tasavertaisina vaihtoehtoina yksilöurheilijoiden rinnalla? ILKKA LAPPI Vuoden urheilija Mitä ajatuksia Paavo Nurmi Gamesin nousu World Challenge -kisaksi herättää? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI KUPITTAAN jalkapallokentät täyttyvät tällä viikolla perjantaista sunnuntaihin kokeneista pelimiehistä, kun Turussa järjestetään yli 35-vuotiaiden ikämiesten SM-turnaus. Isäntäseura Jyrkkälän Tykit lähtee puolustamaan viime vuoden SM-hopeaa. – Viime vuoden hopean jälkeen on vain yksi suunta. Siitä on vaan yksi suunta. Viime vuonna päästiin vähän puskista yllättämään ja kaikki natsasi kohdalleen, toteaa toista kertaa ikämiesten turnaukseen osallistuva JyTyn Lauri Mäntylä. Helpolla JyTy ei pääse mitalipeleihin. Kiffen haluaa taatusti pitää kiinni valtikastaan. Kovatasoisia pelimiehiä löytyy muistakin joukkueista. Ikämiespelit antavatkin katsojalle tuulahduksia menneistä ajoista. – Viime vuonna oli paljon nimimiehiä eri joukkueissa. Juuso Kangaskorpi, Jarno Heinikangas pelasi Porissa, Ilja Venäläinen Kuopiossa, Tepsissä oli Marco Casagrandesta alkaen tuttuja nimiä. Meidän vahvuus viime vuonna oli tasaisuus. Tosin tänä vuonna saadaan maaliin Magnus Bahne, Mäntylä kertoo. IKÄMIESPELEISSÄ peliaika on kaksi kertaa 30 minuuttia. Lisäksi erona nuorempien peleihin on lentävät vaihdot, mikä muuttaa hiukan pelin luonnetta perinteisestä. – Varsinkin tämän kaltaisessa kolmen päivän turnauksessa, jossa voi tulla kuusikin peliä kolmeen päivään, on tärkeää, että saa rotaation pyörimään. Sillä ei yleensä pärjää, vaikka joukkueessa olisikin pari nimimiestä. Meidän valtti viime vuonna oli tasaisuus, Mäntylä sanoo. Vaikka kyse on ikämiespeleistä, kentällä ollaan tosissaan, mutta hampaat irvessä ei puristeta. – Huumori täytyy hommassa muistaa. Ehkä ei joka palloon hampaat irvessä liu’uta, mutta on siellä taitavia vanhoja pelimiehiä, eikä se taito mihinkään katoa, Mäntylä tuumii. – Vastustajan ja pelin kunnioittaminen on enemmän läsnä kuin ehkä nuorempana. Turnaukset ovat myös yhteisöllisiä tapahtumia. Perheellisille ihmisille tällainen viikonlopputapahtuma on tärkeä senkin takia, että pääsee hetkeksi arjen rutiineista irti. Kun turnauksen päivämäärät selvisivät, ne laitettiin kalenteriin paksulla tussilla, hän jatkaa. 36-VUOTIAS Mäntylä pelaa edelleen myös JyTyn edustuksessa Kolmosta. Kuluvan kauden aikana on moneen kertaan puhuttu ”kaikkien aikojen Kolmosesta”. Pitkään JyTyn runkopelaajiin kuulunut Mäntylä on oikea mies arvioimaan, onko hypellä katetta. – On tämä laadukkain Kolmonen, missä olen noin kymmenen kauden aikana pelannut. Kolmosen taso verrattuna siihen kymmenen vuoden takaiseen on kuin yö ja päivä. Tänä vuonna sarja on myös tasaisempi kuin koskaan. Kärkijoukkueet ovat todella kovia, eikä mukana ole yhtään heittopussia. Hyvänä päivänä mikä tahansa joukkue voi voittaa kenet tahansa. Ikämiesten SM-turnaus Kupittaalla 26.-28. elokuuta. Vuoden tärkein viikonloppu Ikämiehet osaavat kunnioittaa peliä ja vastustajaa Lauri Mäntylä ja Jyrkkälän Tykit lähtevät parantamaan viime vuodesta, vaikka huumori pidetäänkin ikämiespeleissä mukana. Ilkka Lappi
9 Keskiviikko 24. elokuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 24. elokuuta 2016 LUOSTARINMÄEN käsityöläismuseossa järjestetään Käsityötaidonpäivät 24.–28. elokuuta. Museon verstaat täyttyvät jälleen Kultaisen Omenan Killan mestareista ja kisälleistä. Tämän vuoden vierailevina käsityöläisinä ovat hatuntekijä Kaija Kess sekä entisöijä ja kaakeliuunimuurari Markku Rintala. Turun Ammattiopistosäätiön ja Raseko Oy:n opiskelijat esittelevät arkipäivinä koulutuslinjojaan. Taidot näytillä TÄLLÄ viikolla vietetään ensimmäistä kertaa Puunhalausviikkoa. Vihervuoden kampanja kannustaa ihmisiä halaamaan puita ja osoittamaan, että he arvostavat lähiympäristöään. Lauantaina 27. elokuuta vietetään myös Suomen luonnon päivää. Kampanja muistuttaa viherympäristöjen merkityksestä. Varsinkin kaupunkiympäristössä puistot, lähiluonto ja lenkkipolut ovat tärkeitä virkistyspaikkoja mielelle ja keholle. Puiden keskellä, vihreässä ympäristössä mieli tutkitusti rauhoittuu, syke laskee ja aistit heräävät. Vihervuoden sivuilta löytyy lisätietoa kampanjasta sekä vinkkejä puiden havainnointiin ja tutkimiseen sekä esimerkkejä erilaisiin luovuutta ja rauhoittumista tukeviin toimintoihin. www.vihervuosi.fi KUUKAUDEN NAINEN Puita halaamaan Miten sinä huolehdit aivojesi vireydestä? Kerro vinkkisi! Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VIISI KYSSÄRIÄ MERJA KAJALA –TURUN luonnonsuojeluyhdistyksessä yhdistyvät Turun luonto ja ihmiset. Yhdistyksen ihmisten kautta Turun ihanaan luontoon saa omanlaisensa näkökulman, sanoo Turun luonnonsuojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja Maria Louna-Korteniemi. Luonnonsuojelu on kiinnostanut Louna-Korteniemeä nuoresta asti. Turun luonnonsuojeluyhdistykseen hän tutustui ensimmäisen kerran vuonna 2008 osallistuessaan ystävänsä kanssa yhdistyksen pikkujouluihin. – Ne olivat kivat pikkujoulut ja seuraavana vuonna menimme mukaan myös retkille ja tapahtumiin. Aktiivit ovat ihania ihmisiä, jotka osaavat monenlaisia asioita. Louna-Korteniemi aloitti yhdistyksen puheenjohtajana tänä vuonna. YHDISTYS järjestää vuoden mittaan useita tapahtumia. Tältä vuodelta Louna-Korteniemelle on jäänyt erityisesti mieleen luonnonkukkien päivän retki kesäkuussa. Hän toimi retken oppaana yhdessä edellisen puheenjohtajan Jussi Lampisen kanssa. – Iso-Heikkilän retkelle osallistui 40 ihmistä ja he olivat todella kiinnostuneita. Se oli minulle tärkeää. Louna-Korteniemi valmistui biologiksi viime syksynä. Hän aloitti avoimessa yliopistossa lukemalla ympäristötiedettä, josta tuli pitkä sivuaine. – Yliopistossa suuntauduin kasveihin. Minulla oli huonekasveja jo lapsena. Hoidin niitä liikaa, lapsena en jaksanut odottaa kasvien kasvamista, hän kertoo hymyillen. KESÄN Louna-Korteniemi on työskennellyt Kuralan Kylämäessä puutarhatyöntekijänä harjoittaen puutarhanhoitoa 40–50-luvun tapaan. Tulevaisuudessa hän haaveilee punaisen tuvan ja perunamaan lisäksi luontoon, luonnonsuojeluun tai puutarhaan liittyvistä töistä. Luonnon puolesta Maria Louna-Korteniemi tykkää pientareista ja joutomaista Maria Louna-Korteniemi on työskennellyt kesän ajan Kuralan Kylämäessä puutarhanhoidon parissa. Merja Kajala Mikä elokuussa on parasta? – Tykkään kesästä kokonaisuudessaan. Elokuussa parasta ovat aamuusvat Aurajoen rannalla ja viljapellot, pidän kypsän viljan väristä. Joinain aamuina ilmassa on syksyn kirpeyttä. Kuka tuntee sinut parhaiten? – Minä itse. Myös mieheni tuntee minut hyvin, joissain asioissa paremmin kuin minä itse. Mikä saa sinut hymyilemään? – Mieheni. Hänellä on mainio huumorintaju, ja hän saa minut nauramaan huonompinakin päivinä. Luonto, kasvien löytyminen yllättävistä paikoista. Mikä on mielipuuhaasi? – Luonnossa liikkuminen, kuorolaulu, lukeminen ja käsityöt. Kuorolaulu on yhdistystoiminnan ohella tärkein harrastukseni, se rentouttaa ja virkistää. Laulan naiskuoro Resonuksessa. Tykkään myös kirjoittaa ja soittaa pianoa. Mitkä ovat lempiluontokohteesi Turun seudulla? – Parhaita ovat ne kohteet, joiden lähellä asun. Tällä hetkellä suosikkini on Halistenkoski, jonne pääsen parissa minuutissa. Suosikkeihin kuuluu myös Katariinanlaakso, jossa asuin aiemmin. Kasvi-ihmisenä pidän tienpientareista ja joutomaista, joista voi aina välillä löytää jännää lajistoa. TIINA Hutun ja Reidar Waseniuksen kirjoittama Personal Brainer (WSOY) keskittyy aivojen hyvinvointiin. Teoksesta selviää, kuinka aivojen kuntoa voi ylläpitää ja parantaa. Lihasten lisäksi aivotkin tarvitsevat harjoitusta pysyäkseen terässä. Kirja esittelee laajan valikoiman harjoituksia, joiden avulla voi kohentaa erilaisia aivotaitoja. Harjoitusten avulla voi kehittää esimerkiksi muistia, havainnointikykyä, luovaa ajattelua, keskittymistä ja rentoutumistaitoja. Kirjasta löytyy myös valmis harjoitusohjelma. Treeniä aivoille T R n t B k h
11 Keskiviikko 24. elokuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 24. elokuuta 2016 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 24. elokuuta 2016 AAMUSET
14 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 24. elokuuta 2016 ILMAKUIVATTUA lihaa, raakamakkaraa, käsintehtyä vuohenjuustoa, friteerattua rakkolevää, mustikkaolutta ja viinirypälehyytelöä. Ahvenanmaan padoissa porisee uusia ideoita ja gastronomian pienyrittäjät suuntaavat tulevaisuuteen yhdistäen rohkeasti perinteistä käsityöläisyyttä, kulinaarisia taitoja ja saaren antimia. Saaren antimia on tarjolla – oli kyse sitten annoksesta ravintolassa tai tuotteista kauppojen hyllyillä. Ahvenanmaan ruokakulttuuria LYHYEN automatkan päässä Maarianhaminasta, idyllisten merimaisemien ja mökkien varrella sijaitsee vehreä Järsön saari. Käsityömyymälästään ja erikoisesta rehevästä puutarhastaan tunnettua Stickstugania pyörittää Lotta Gustafsson lapsineen. Gustafssonin suuri intohimo on neulominen, ja värjääpä hän jopa myymänsä ja käyttämänsä langat itse. Kauniiden käsitöiden ja lämpimien vanttuiden lisäksi saari kannattaa pitää mielessä, kun himoitsee herkullista kakkua. Stickstuganin mutapohjakakku itsetehdyllä vadelmamoussella vie kielen mennessään. Vadelmakakkua Järsön saarella Mikä on Ahvenanmaan paras kahvila tai ravintola? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG SUNDISSA, keskellä Ahvenanmaata sijaitsevan Kastelholman linnan kupeessa on mielenkiintoinen ruokamaailma. Smakbyn-nimisen makukylän takana seisoo maakunnan ruokakulttuurin vahva nimi, Michael Björklund. Ahvenanmaalla gastronomiasta puhuttaessa on vaikea olla mainitsematta Björklundia, sillä hän on tehnyt Ahvenanmaata tutuksi jo vuosituhannen vaihteesta saakka. Vuoden kokki -kilpailun Suomessa ja Ruotsissa voittanut mies sijoittui kärkeen myös ruuanlaiton Bocuse d`Or -maailmanmestaruuskisoissa. Nyt ”Micke” rakentaa omaa makukyläänsä hitaasti mutta varmasti. Makukylässä on muun muassa ravintola, tislaamo ja viinikellari. Rennon oloinen Björklund on omien sanojensa mukaan kuten kuka tahansa ahvenanmaalainen – Ahvenanmaalla kun ollaan heti avoimia ja taputellaan selkään. – Manner-Suomessa kestää pitkään tutustua ihmisiin, sen sijaan täällä voi heti tavatessa taputtaa selkään, että mitäs mies, Björklund kertoo. HÄN jatkaa heti perään, että kyseessä on pieni yhteisö jossa esiintyy helposti naapurikateutta. Jos joku kysyy naapurilta, että montako rapua toinen on saanut saaliiksi, vastaa naapuri yleensä alakanttiin. – Minä sain huonon saaliin, vain kahdeksan rapua – ja oikeasti onkin saanut sata. Ahvenanmaalla traktori on kova sana. Se pitää myös olla aina hieman parempi kuin naapurilla. Ruoka on kuitenkin asia josta ei kiistellä, sillä itse tuotetut raaka-aineet ovat ylpeyden aihe. Björklund kuten muutkin paikalliset käyttävät mielellään saarella tuotettua ruokaa – oli sitten kyse lihasta, maitotuotteista tai kalasta. Ennen kuin ehtii kissaa sanoa, Björklund talsii reipasta tahtia Smakbyn taakse ja on jo pää puoliksi mehiläispesässä. – Täältä tulee Smakbyn omaa hunajaa. Mehiläiset tekevät töitä lasin takana, mutta eivät tule ulos, sillä ulkona on tavallista elokuuta kylmempi keli. Mehiläispesien lisäksi suunnitteilla on etanafarmi. BJÖRKLUNDILLA tuntuu olevan ideoita vaikka muille jakaa, mutta ravintolassa hän keskittyy kuitenkin yhteen asiaan. Siihen että ruoka on laadukasta. Vaikka ruoka sitä onkin, saa Björklund vilunväristyksiä jos joku käyttää sanaa “fine dining”. – Tämä ei ole fine dining -ravintola. Tämä on enemmänkin iso ABC-ravintola sillä erolla, että kaikki tehdään itse alusta loppuun. Ja se tarkoittaa sitä, että ruoka ei ilmaannu lautaselle minuutissa. – Meillä on aukinainen keittiö siksi, että asiakkaat näkevät mikä siinä annoksessa oikeasti kestää. Björklund haluaa tehdä oman näköistään ruokaa, jossa ei kermassa ja voissa säästellä. – Jos syö ravintolassa 12 ruokalajin illallisen ja sen jälkeen menee kotiin syömään makkaraa, on jotain pielessä. Meillä on Ahvenanmaalla täydellistä lampaanlihaa, erinomaisia maitotuotteita, hyvää kalaa, mielettömiä perunoita, parsaa ja maistuvia salaatteja ja yrttejä. Olen onnekas että saan tehdä ruokaa näin hyvistä raaka-aineista. Itse tehtyä, alusta saakka Paikallisia makuja Smakbyn ruokamaailmasta M illä ki i k i iö ik i Michael ”Micke” Björklund on rakentanut oman ruokamaailmansa Kastelholman linnan kupeeseen. Smakbyn makukylässä on ravintola, kahvila, tilakauppa, tislaamo, viinikellari ja juhlahuoneisto. Henriikka Fingerborg KARU ja neitseellinen ulkosaaristomaisema on mieltä rauhoittava näky. Harva veneilijä tai purjehtija silti eksyy Ahvenanmaan pohjoiselle puolelle, sillä asutusta tai vierasvenesatamia bensalaitureineen ei juuri ole. Karun maiseman keskellä on kuitenkin paikka, joka on vierailun arvoinen. Jylhän kallion päällä sijaitsevassa HavsViddenin hotellissa voi istahtaa takkatulen ääreen, tai pulahtaa porekylpyyn ja unohtaa kiireet. Kulinaristin kannattaa kokeilla Ahvenanmaalla tuotettua lammasta – suussasulavaa lampaanpotkaa tarjoillaan uusien perunoiden kera. Samettinen suklaafondant kruunaa visiitin ulkosaaristossa. Ulkosaariston helmi
15 Keskiviikko 24. elokuuta 2016 AAMUSET Työpaikat
Keskiviikko 24. elokuuta 2016 AAMUSET 16 Raisio TEEMU P. PELTOLA RAISIO sai kaupunkioikeudet vuonna 1974. Samana vuonna järjestettiin ensimmäiset Raisio-päivät, joiden päätapahtumana on sittemmin ollut Killin markkinat keskustan alueella. Takavuosina markkinahumuksi riitti pieni esiintymislava, huutokauppa ja munkkirinkilät, mutta tapahtuma on kasvanut vuosien saatossa koko kaupungin kattavaksi toimintaviikonlopuksi. – Raisiossa on vain vähän tapahtumia, jotka kokoavat yhteen kaikenikäisiä raisiolaisia. Killin markkinat on ehdottomasti Raision tärkein tällainen tapahtuma. Vanhoille raisiolaisille markkinat on rakas perinne ja uusille ne ovat kurkistusikkuna uuteen kotikaupunkiin. Raisiolaiset yhdistykset ovat mukana markkinoilla esittelemässä toimintaansa ja yhdessä tapahtumassa näkee paljon ”Raisiota”, lupaa Raision kaupungin viestintäjohtaja Mari Koivunen. Nykyään puhutaan paljon yhteisöllisyyden katoamisesta. Kaikenlaiset kaupunkija kylätapahtumat kuitenkin vain kasvattavat suosiotaan vuodesta toiseen, joten puheet yhteisöllisyyden kuolemasta ovat vahvasti ennenaikaisia. – Raisio-päivät ovat nimenomaan yhdessä tekemistä, joten ne lisäävät yhteisöllisyyttä. Jo Killin markkinoita on järjestämässä kaupungin ja Raisiokeskuksen lisäksi monet yhdistykset ja yrittäjät, muistuttaa Koivunen. MARKKINATUNNELMAN ohella viikonloppuun mahtuu muun muassa Myllyiltamat ja savusaunavuoroja Krookilan kotiseutukeskuksessa, markkinahölkkää ja opastettuja kiertoajeluita. – Raision ja lounaisrannikon matkaoppaat osaavat kertoa kaikki parhaat jutut, uudet ja vanhat. Omasta kotikaupungista löytää aina jotain uutta. Lauantai huipentuu Rokkia risteyksessä -konserttiin, jossa juhlitaan 40-vuotiasta Pommaria. Tässä Raision kaupungin ylläpitämässä bänditilassa on räiminyt vuosikymmenten saatossa kymmenet raisiolaisbändit, Sig etunenässä. Vanhoista pommarilaisista konsertissa esiintyvät Suave Twisters ja Rattlers, nykyistä pommaripolvea edustaa Revenant (FIN). Illan pääesiintyjinä ovat nuorisoon ehkä paremmin uppoavat TCT ja Lord Est. Konsertti on maksuton. Mari Koivunen viettää Raisio-päiviä työn merkeissä Raision kaupungin markkinaosastolla, jossa esittelyssä on uusi vapaahetoistyo.fi-palvelu, jonka kautta löytää helposti oman tapansa auttaa. – Markkinoilta siirryn suoraan rokkaamaan, Koivunen lupaa. Raisio-päivät 26.–28. elokuuta. Lisätietoa: www.raisio.fi/ ajankohtaista/paauutinen/fi_FI/ raisio-paivat-2016/. Koko kaupungin päivä Raisio-päivät on kasvanut monipuoliseksi tapahtumaviikonlopuksi Markkinatunnelma vetää kansaa. Jukka Liukas Killin markkinoiden ohella Raisio-päivillä tapahtuu paljon muutakin. Raision kaupunki
17 Keskiviikko 24. elokuuta 2016 AAMUSET Moottorit&menopelit OMINAISUUDET TEEMU P. PELTOLA KATUMAASTUREISSA eräänlaisena kestotähtenä jo parisenkymmentä vuotta ollut Toyota RAV4 on ottanut odotetun loikan hybridiaikaan. Malliston kärkeä edustavat nyt hybridimaasturit, joiden hinnat liikkuvat tietysti eri lukemissa kuin pelkällä polttomoottorilla varustettujen mallien. Ja tottakai, sillä kaupunkimaasturissa kalliimpi mutta rutkasti vähäpäästöisempi hybridimoottori on varsin perusteltu ratkaisu. Kokoa ja näköä muhkealla RAV4:llä on entiseen tapaan. Ohjaamossa kaikki on kohdallaan ja tilaa hulppeasti niin edessä kuin takanakin. Turvallisuuden tuntua on ryyditetty monipuolisilla apuvälineillä, kuten kaistavahdeilla, automaattisella liikennemerkkien tunnistustoiminnolla ja törmäyksenestolla. Moni näistä muutaman vuoden takaisista luksusvarusteista onkin muuttumassa pikku hiljaa vakiovarusteiksi – ja hyvä niin. Äänettömästi nytkähdetään liikkeelle. Kojelaudassa on suuri näyttö, josta mielenkiintoisinta on tuijottaa energiamonitoria. Reaaliaikainen kuvio näyttää akkujen varaustilan sekä sen, milloin auto kulkee sähkömoottorilla ja milloin polttomoottori ottaa ohjat. Bensaa alkaa toki palaa heti kun painaa kaasua reippaammin, mutta monitorin avulla oppii nopeasti hallitsemaan hybridiä. Kun sopivassa matkanopeudessa höllää kaasua, naksahtaa sähkömoottori takaisin päälle ja pysyy siinä. Taloudellisen ajotavan harrastajat saavatkin tästä ihan uudenlaista huvia. RAV4 on täysiverinen maasturi hybridinäkin. Nykymitoin isohko 2,5 litran kone antaa liki 200 hevosvoimaa ja kiihtyy pirteästi. Auto pysyy todella hyvin hallinnassa soraisella ja kuoppaisemmallakin alustalla. Mikään mökkitie ei ole tälle liikaa. Näkyvyys on hyvä joka suuntaan, joten kaupungissakin on mukava ajaa. Älytekniikan lisääntyessä lisääntyvät kaikenlaiset ”toimintahäiriötkin”. Ajotietokone motkottaa naisen äänellä useampaankin kertaan ”ajat ylinopeutta”, vaikka kyse on esimerkiksi ohitustieltä rampille liikennevirran mukana siirtymisestä. Kertaalleen ylinopeudesta muistutetaan silloinkin, kun minkään valtakunnan liikennemerkkiä ei ole mennyt hetkeen ohi, eikä nopeus ole äkillisesti muuttunut. Toisaalta samaan ovat saaneet monet miehet tottua ilman ajotietokonettakin, josta äänen voi ehkä saada kytkettyä pois. Pääosin kaupunkiajoa sisältänyt koeajo jäsentyy lopulta dataksi. Peräti 67 prosenttia matkasta taitettiin sähkömoottorilla, keskikulutuksen asettuessa 6,6 litraan sadalla kilometrillä. Varsin maltillinen määrä isolle maasturille. Äänettömästi ärhäkkä Koeajossa Toyota RAV4 2.5 Hybrid e-CVT Toyota RAV4 on kotonaan niin maastossa kuin kaupungissakin. Teemu P. Peltola Sisätiloissa on simppeliä ja avaraa. Energiamonitori on pihistelevän ajotavan harrastajan paras ystävä. • Malli: 2.5 Hybrid e-CVT • Iskutilavuus (cm³): 2 494 • Tehot (kW/hv): 145/197 • 0–100 km/h: 8,3 s • Huiput: 180 km/h • Kulutus/100 km (EU): 5,0 l • CO²: 117 g/km • Hinta: alk. 45 800 euroa
18 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 24. elokuuta 2016 TREFFIT, intohimo ja rakkaus ovat keskeistä bensaa Linnateatterin syyskuun ensi-illassa Sinisilmäisyydestä sakotetaan. 9. syyskuuta ensi-iltansa saava esitys on myös Pohjoismaiden ensi-ilta. Rich Orloffin käsikirjoittamassa komediassa esitellään rakkauden koko kirjo. Vaikka tekijät lupaavatkin paljastaa kiusallisia ja noloja havaintoja miesten ja naisten välisistä suhteista, takaavat he suhdesotkuilulle myös onnellisen lopun. Treffien ihanuuksia ALKUVUODESTA 70 vuotta täyttänyt kantrin supertähti Dolly Parton jatkaa varsin mittavaa uraansa ikävuosistaan huolimatta. Partonin uusin levy Pure & Simple on tyypillistä Dollya: vaivatonta ja helpon kuuloista. Nainen kuulostaa edelleen erinomaiselta. Partonin laulussa eivät ikävuodet kuulu. Pure & Simplen juuret ovat Partonin vähäeleisissä livekonserteissa, joissa hän esiintyi viime vuoden lopulla. Hyvän vastaanoton jälkeen noissa konserteissa kuultuja lauluja purkitettiin nelihenkisen taustabändin kanssa. Mukana levyllä on sekä uutta materiaalia että Dollyn tunnettuja kappaleita uusina versioina. 22 kappaleen joukossa on myös ne kaikkein tunnetuimmat Dolly-klassikot Coat of Many Colors, Jolene ja 9 to 5. Tuplalevyllä on myös yllättävän toimiva akustishenkinen versio Beatles-klassikosta Help!. Levyllä oleva uusi materiaali on sinänsä muotovaliota tunnelmakantria, mutta ei sieltä uusia biisejä Partonin suurimpien helmien joukkoon nouse. Kun ne uudella levyllä asettuvat rinnakkain klassikoiden kanssa, selviää ainakin se, miksi Partonin klassikot ovat asemansa saavuttaneet. Ne kun toimivat millaisina versioina tahansa. Kenelle: Kepeän ja hyvin lauletun kantrin kuuntelijalle. Arvio: Kokonaisvaltainen paketti Dollya. ILKKA LAPPI Pelkistettyä Partonia Millaiset sirkusnumerot ovat sinusta kiinnostavimpia? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI SIRKUS Finlandia viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan. Tirehtööri Carl Jernström jr. voi olla hyvillä mielin, kun maamme tunnetuimman perinteisen sirkuksen esityskautta on jäljellä runsas kuukausi. – Vuosi on sujunut hyvin. Meillä on tänä vuonna matkassa uusi sirkusteltta, joka aiheutti hieman teknisiä harmeja alkuvuodesta, mutta niiden ratkettua kaikki on sujunut hyvin. Nykyään yleisö Suomessa myös tietää, mitä sirkus on ja toisaalta osaa vaatia laatua esitykseltä, Jernström jr. toteaa. Koko ikänsä sirkuksen arkea elänyt Jernström jr. näkee suuren asennemuutoksen tapahtuneen parikymmentä vuotta sitten. – Sirkuskoulut ansaitsevat ison kiitoksen sirkuksen arvostuksen nousussa. Turussa ja muutamassa muussa kaupungissa on tehty arvokasta työtä sirkuksen puolesta, hän toteaa. Sirkuksen tunnettuuden ohella myös tarjonta on lisääntynyt. Erilaisia pienempiä sirkusesityksiä järjestetään muun muassa oppilaitoksissa. – En näe, että sirkuksessa olisi kilpailuasetelmaa perinteisessä mielessä. Se vaara tietenkin on, että ihmisille tulee ähky. Mutta se vaan haastaa meidät tekemään entistä laadukkaampaa esitystä, Jernström jr. toteaa. TÄNÄKIN vuonna sirkus Finlandiassa esiintyy monia ammattilaisia. Muun muassa maailman parhaaksi estraditaikuriksi valittu Marko Karvon kesä on jälleen kulunut sirkus Finlandian leivissä. Mukana on myös Suomessa tuntemattomia taiteilijoita kuten etiopialainen käärmenainen Rich Metiku. – Nykyään esiintyjien etsiminen on helpompaa kuin ennen. Taiteilijat laittavat esityksiään nettiin nähtäväksi. Etsimme itse meille sopivia esiintyjiä, mutta meille myös tarjotaan esiintyjiä, Jernström jr. kertoo. Mikä sitten on sirkus Finlandiaan sopiva esitys? – Yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa. Esiintyjässä pitää olla jotain vangitsevaa. Karismasta yleensä tunnistaa hyvän esiintyjän. Hyvät esiintyjät otetaan meille. VAIKKA Suomessa on paljon lahjakkaita sirkustaiteilijoita, kaikki eivät ole välttämättä sopivia sirkus Finlandian tyyliseen kiertävään sirkukseen. Kiertävän sirkuksen arki on monelle lahjakkaallekin esiintyjälle liikaa. Karavaani on tien päällä huhtikuusta lokakuuhun ja vapaapäiviä ei kaudelle montaa mahdu. – Nuoret ovat usein alkuun vähän naiiveja. Kouluissa ei olla ehkä törmätty siihen, mitä arki tämäntyyppisessä sirkuksessa on. Se raskain osuus on monelle kaikki se, mitä tapahtuu oman esityksen ja näytöksen ulkopuolella. Monelle tulee yllätyksenä se, että rekvisiitasta ja välineistä huolehtiminen on esiintyjän omalla vastuulla. Se vie näytöksen ulkopuolella paljon aikaa ja vaatii vaivan näköä. Sirkus Finlandia Turussa 24.–28. elokuuta. Vangitsevia esityksiä vaaniva Tirehtööri Carl Jernström jr. iloitsee sirkuksen arvostuksen noususta Sirkus Finlandian tirehtööri Carl Jernström jr. pitää sirkuksen asemaa Suomessa hyvänä. Merja Ilpala-Klemm
19 Keskiviikko 24. elokuuta 2016 AAMUSET Viihde
20 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 24. elokuuta 2016 TIMO SALMESMAA Jethro 40 aktivoi kiinteistöja viihdemaailman Hernesaaren rantaan. Juhlakalu yllätti vieraat saapumalla paikalle vuoden ’72 hyökkäysvaunulla. Ryhdikkäiden virvokkeiden ohella vieraat nauttivat palvipossusta, salaateista ja artisteista. TV-ryhmä kuvasi koko illan probailaajien kiemuroita. Nostalgiajuhlan viimeisteli Movetronin Päivi Lepistö. Timo Salmesmaa Tulista habaa. Kakkupojat paketoi kesän Uittamon Paviljongin lauantaisessa Muinaistulien yössä karismaattisen solistinsa, Rozzy Randallin johdolla. Toista kertaa järjestettävä teemajuhlaa vietetään trubaduurin ja jonglööri Kai Kuutamon tulishown loimussa. Juhlankansan ravitsee saaristolaisbuffet. Kakkupojat Kuin Lauantaitanssien aikaan. Jokisatama Soi -kesän päättää torstaina todellinen grand lady, Anita Hirvonen. Seitsemänkympin merkkipaalun keväällä saavuttanut ilopilleri levytti uutta materiaalia ja keikkailee tiiviisti. Sydän rakastaa ja Rantareggae keinuttaa! Markku Ojala Hyvän tuulen veneilykesä. Jethro Rostedtin juhlissa viihtynyt Gaseran Ismo Kauppinen kertoi rentoutuneensa aiempaa enemmän merellä. Poker Runista vauhtia loppukesään ammentanut keksijä nautti kiinteistökuninkaan antimista Miia Sinkon seurassa ja ehti katsastamaan Hernesaaren venetarjonnan. Timo Salmesmaa Schools In! Uuden sadon fuksit ovat syksyn myötä startanneet opiskelijaelämän. Lääkiksen Beach Partyt houkuttivat medisiinarit Marilyniin ja Vegasiin. Kauppakorkean toivot juhlivat tällä viikolla Ekan Illan -bileissään. Timo Salmesmaa Kuninkaan syleilyssä. Turun Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry. kutsui syystansseihin Yläneen Valasrannalle. Timo Rautalan kokoaman mittavan artistimaratonin huipensi Tutta Carpelanin ja Heidi Brunilan 80’s ilottelu. Illan odotetuin vieras, Kyösti Mäkimattila, hiveli tanssikansaa ja vaihtoi kuulumisia Pirjo Etholénin ja Maisa Saloniemen seurassa. Timo Salmesmaa Tanssikansan suosikki Mikko Mäkeläinen ja rakkaansa Ria Ahonen elävät jännittäviä aikoja. Kesän lasta odotellaan maailmaan tällä viikolla keskellä isän kovimpia keikkakiireitä. Mikko Mäkeläinen
21 Keskiviikko 24. elokuuta 2016 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 24. elokuuta 2016 AAMUSET 22 Mielipide Tack… …nej tack! ON kulunut neljännesvuosisata internetin avautumisesta kaikelle kansalle. Ilman sitä meillä ei olisikaan nettiraivoa, puskatrolleja, käppäukkoja, kuhameemejä, suvakkeja tai kissavideoita. Kiitos, internet! KAUPUNGINHALLITUS valitsi suuressa viisaudessaan parkettiin palloiluhallin lattiamateriaaliksi. Onko päätös oikea vai väärä? Pääasia on, että tehty päätös ja perusteltu se. Tiedetään myös, kuka sen on tehnyt. Päätöksestä voi olla eri mieltä, jos niin haluaa ja jopa valittaa siitä. RUOTSI kolasi Riosta 11 mitalia. Suomi on voittanut vuodesta 2004 alkaen yhteensä kymmenen mitalia. Nyt tuli yksi pronssi ja sekin naisten hakkaamisesta. Siinä me ollaan aina oltu hyviä, mutta petrattavaa toki vielä on... ...MUTTA mikäs ihme se on, ettei menestystä tule. Ilmoitetiinhan Suomen olympiajoukkueen Facebook-sivuillakin, että kyseessä on voittoa tavoittelematon organisaatio. KÄYTÄTTEKÖ sosiaalista mediaa (some) ja jos käytätte, niin mitä? ROSENLÖF: En käytä ollenkaan. Saan riittävästi sähköpostia, tekstiviestejä ja puheluita. Ihmiset pysäyttävät vanhan äijän kaupungilla ja kertovat, millä tavalla pitäisi elää. Välillä tulee kehumistakin. HARTIALA: Minulla on Facebook-tili, mutta olen aika passiivinen. WhatsApp on kätevä tapa kommunikoida ryhmien kanssa. Perheen sisällä kommunikoimme sillä. On iso perhe ja täytyy tiedä, ettei yksi ole tulossa isänpäivää viettämään, kun olemme Dubaissa. Semmoistakin on sattunut. JR: Joskus seuraan (somea), mutta lähestymistapa on siellä yleensä hyvin negatiivinen. Ainakin poliitikkoja kohtaan. Tulevaisuuttahan se on. Sitten, kun itse jää näistä hommista pois, niin voi olla kirjoittajana ihmettelemässä, miksi asiat eivät mene niin kuin pitäisi. KH: Some on erittäin tärkeä kanava ja hyvin käytettynä sillä on iso voima. Esimerkkejä on Audi-miehestä lähtien. Sillä on uskomattoman suuri voima saada aikaan muutoksia. Se on hirveän positiivista. Mutta se on myös sillä tavalla vaarallista, että liikkeelle voidaan lähteä aika pienestä, tahattomasta asiasta. Lähtee vyöry. Kynnys on matala vihapuheelle ja asiattomuuksille, sivistymättömälle kommunikoinnille. JR: Miksi en ole somessa? Kun saan apteekista uuden lääkkeen, purkissa tai laatikossa on pitkä paperi, jossa lukee mitä kaikkia vaivoja voi tulla. En koskaan lue sitä ennen kuin on tullut jokin vaiva. Sama on somessa. Minulle riittävät muut neuvonantajat. KH: Poliitikoille se voi olla rankkaa. Vihapuhetta tulee. Suomen kansa on kuitenkin periaatteessa melko korkeasti koulutettua ja sivistynyttä. Sitä ei pidetä somessa arvossa. JR: Olen huomannut, että uudemmat päättäjät seuraavat somea. Jos 20:ltä tulee neuvoja päätettävästä asiasta, niin pitää muistaa, että Turussa on 180 000 asukasta. KH: Facebookissa täytyy olla todella tarkkana. Hyvä huono esimerkki somen käytöstä oli kaupungin uutisointi geriatrian osastosta. Juuri kun asia oli akuutti, Facebookissa ilmoitettiin, että kaupungin virkamiehet lähtevät hiihtolomalle, joten viikkoon ei tapahdu mitään. Jos talo olisi ollut Terveystalo tai Mehiläinen, kaikki toimitusjohtajaa myöten olisi jo potkittu pois. Firmassa lomat olisi peruutettu. Valtava moka kaupungilta. DEBATTI DEBATTI JARMO ROSENLÖF on sosiaalineuvos ja sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja. KAIJA HARTIALA on lastenlääkäri ja kasvatusja opetuslautakunnan puheenjohtaja. Demari VS Porvari TÄNÄ suvena fillarini on ulkoiluttanut minua tuhansia kilometrejä. Jo varhain keväällä tappajasepeli oli poistettu. Sääkin on suosinut. Mikä siinä on ollut pyörittäessä keskiötä puhtaassa kauniissa luonnossa? Kun kehnojen pyöräteiden takia olen saanut palautetta ja joutunut ottamaan yhteyden viranomaisiin, niin poikkeuksetta olen kuullut vastauksen: ”Ei voida tehdä mitään. Se on ELY:n (valtion) aluetta.” Lähiesimerkkeinä Kakskerran-, Naantalin pikatienvarrenja Paraisten mutkien pyörätiet. Ihmiset ovat innostuneet polttamaan rasvaansa kevyen liikenteen urilla. Ne on kuitenkin unohdettu ehostaa. Jo motivaation synnyttämiseksi on toivottavaa, että suorituspaikat ovat kunnossa. Pinnat ovat liian usein halki, poikki, painuneet tai vanhuuttaan ryppyiset. Kapeilla tai pienirenkaisilla vempaimilla liikuttaessa pyörätiet ovat jopa vaarallisia. Ei uusia uria kannata tehdä, ennen kuin vanhat on kunnostettu. Uusimalla ja korjaamalla pintoja, poistamalla näkemäesteitä, leventämällä tienpientareita ja maalaamalla värillisiä pyöräkaistoja kurveihin ja katuihin lisätään turvallisuutta sekä parannetaan liikennekulttuuria. Varsinais-Suomi saaristoineen on pyöräilyn helminauha. Idylli voidaan hyödyntää myös taloudellisesti. Mutta kuluttajia ei tule, jos palvelun äärelle pääse turvallisesti. Arvoisat elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen rahakirstun vartijat: Elämme kasvavan liikalihavuuden ja stressien maailmassa. Työmatkaja harrastuspyöräily lisääntyvät. Pyörätiet ovat suurten massojen maksuttomia urheiluareenoita. Siten määrärahojen kohdentaminen kevyen liikenteen raitteihin on kustannustehokas investointi myös kansanterveyteen. Omalla energialla liikkuminen on hyödyllistä toimintaa, mutta ”toimettoman ihmisen mieli on paholaisen verstas”. MIKAEL MIIKKOLA ELÄMÄNTAPAPYÖRÄILIJÄ ELY hoi! – älä jätä ESKO Vettenranta (Aamuset 20.8.) oli tosi komea operettien ja musikaalien sankari, ei sitten ulkonäöltään myöhemmin Markku Blomqvist vetänyt hänelle vertoja, ainakaan minun mielestäni. Olisin mielelläni lukenut myös Esko Vettenrannan yksityiselämästä, perheestä ja muusta. Netistä löytyi sentään vaimo, näyttelijä-kosmetologi Aija Vilanto-Vettenranta, ja kuvakin pariskunnasta, yhdessä Lauri-poikansa kanssa. Mitähän tästä pojasta mahtoi tulla? Mutta ehkä kaikki perheet eivät halua, että heidän elämästään kirjoitetaan. ULLA Esko Vettenranta oli komein
23 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 24. elokuuta 2016 KOLUMNI ENNEN syksyä kuvittelin käyväni vielä kesäisellä reissulla Ahvenanmaalla. Ihana kesä oli kuitenkin antanut periksi syksylle ja tuuli ja sade riepotteli minua matkustajaraukkaa. Jouduin heittämään hyvästit ajatuksille sinisestä taivaasta ja lämpimistä retkistä pyörällä. Ahvenanmaan pohjoisimmassa kolkassa merikin myrskysi ja tuuli ujelsi koko yön. Vaikka kesästä luopuminen tuntuukin haikealta, alkusyksyn pimenevissä illoissa ja kirpeissä aamuissa oli jotain maagista. Terasseilla tarkeni vielä kun vuorautui vilttiin ja otti käteen kupin lämmintä juomaa. Valkoviinistä siirrytään punaviiniin ja mieli tekee myös jotain mausteisempaa ja täyttävämpää ruokaa salaattikesän jälkeen. Trenssi on kaivettu kaapin perukoilta sopiva mielen tarmokkuus taasen alkaa löytyä jostain kalenterin välistä. Yleensä syksyllä innostun, alan tekemään suunnitelmia ja haaveilen vähän kaikesta. Mietin harrastuksia, luen keittokirjoja, tutkin syksyn viinejä ja katselen kodin nurkkiakin sillä silmällä. Vaikka kesäretki muuttuikin äkkiä syksyiseksi, oli oikeastaan aika tunnelmallista istua hotellissa lämpimänä hehkuvan takkatulen äärellä, kun tuuli ujelsi ulkona. Nauttia lasi täyteläistä punaviiniä ja lukea kirjaa. EHKÄ kesän mukavasta päättämisestä täytyy tehdä perinne, silloin ei syksykään tunnu niin pahalta. Täydellisempää paikkaa ei syksyn vastaanottamiseen taida ollakaan, kun pimeä ilta karussa ulkosaaristossa hyvän ruuan ja seuran kera. Kotikulmilla kuitenkin näyttää siltä, että kesä jaksaa vielä hetken yrittää lämmittää. Mutta nyt on jotain mitä odottaa – jos on oikeanlaisella syysasenteella liikenteessä. HENRIIKKA FINGERBORG Syksy saaristossa Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Heta Peltonen 050 566 2858 JetSet-tuottaja Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T VALTIONEUVOSTO on julkistanut sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat lakiluonnokset. Uudistusten keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Varsinais-Suomessa uudistuksen valmistelun organisointi on järjestäytymisvaiheessa. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee valmistelutilanteen tiedoksi. Keskustan ryhmä edellyttää, että sote-valmistelutyöryhmään tulee riittävästi myös sosiaalityön asiantuntemusta. Huoli tästä on suuri siksi, että alustavien tietojen mukaan näyttää siltä, että työryhmän kokoonpano on vain terveydenhuollon asiantuntemukseen keskittyvä. JARMO LAIVORANTA (KESK.), VALTUUSTORYHMÄN PUHEENJOHTAJA Riittävästi sotetuntemusta TURUN sosiaalija terveyslautakunnalle esitetään jälleen, että valtioneuvoston 19.11.2015 asettamat asiakasmaksujen enimmäismäärät otettaisiin Turussa käyttöön. Päätös merkitsisi sosiaalija terveysmaksujen korotusta kauttaaltaan noin 11 prosentilla jo aiemmin tehdyn 14 prosentin korotuksen lisäksi. Asiakasmaksujen korotukset osuvat kipeimmin juuri pienituloisiin ja sairaisiin eli juuri niihin ryhmiin, jotka terveyspalveluja eniten käyttävät. Säästöjä ei synny, jos ennaltaehkäisevästä terveystyöstä säästetään. Päinvastoin kulut kasvavat, kuten nähtiin Turun kaupungin päihdepalvelujen vuoden 2015 tilinpäätöksestä. Tilinpäätöksen mukaan ehkäisevään päihdetyöhön käytetty rahoitus lähes puolittui vuosien 2010–15 välisenä aikana, mutta samalla kokonaiskulut kasvoivat noin 1,5 miljoonaa. Ei toisteta samaa virhettä vielä suuremmassa mittakaavassa. Hallitus yrittää ajaa asiakasmaksujen enimmäismäärien korotuksilla Turkuunkin eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvua. Mikään ei kuitenkaan velvoita Turkua toimimaan näin. Näin suuret asiakasmaksujen korotukset ovat kohtuuttomia ja uhkaavat pidemmällä aikavälillä vain lisätä sosiaalija terveyskuluja, vaikka kehityksen tulisi olla juuri päinvastainen. HEIKKI HÖLTTÄ (VIHR.), SOSIAALIJA TERVEYSLAUTAKUNNAN JÄSEN Maksukorotukset kohtuuttomia