JO V DESTA 1981 UO REM SE PA PI Aamuset I Kaupunkimedia HT KA U P U N KILE Keskiviikko 24. syyskuuta 2014 | Nro 71 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Perussuomalaisille halutaan näyttää Uutiset s. 6 ovea Turku-sopimuksesta.
*$ * Kiekkomies aavikoilta Katedralskolanin juhlasalille jätettiin jäähyväiset ennennäkemättömän Miekkailukoulun myötä. Kaupunki s. 8 Piipa Takala näki lehdessä kymmenen vuotta sitten ilmoituksen koirahierojan koulutuksesta. Se oli siinä. Elämä&tyyli s. 12 Leo Bernoulli, 41, edustaa HC Mean Machinea. Kiekkoduunari on kokenut myös Abu Dhabin lätkäskenen. Urheilu&liikunta s. 14
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Keskiviikko 24. syyskuuta 2014 Tack… POLIISIUUTISIA. ”Loimaalainen nuorimies yritti anastaa kaupasta kaksi siideritölkkiä. Myyjä huomasi tapahtuneen ja tuotteet saatiin takaisin myyntikuntoisina.” Herttainen tarina. Melkein yhtä hyvä kuin Länskärin otsikko: ”Puu kaatui Raumalla”. VIHREISSÄ itää vaivihkaa varusteluintoa puhkuva vähemmistö, niin sanotut turpovihreät. He eivät inhoa Natoa, eivätkä kannata puolustusvoimien supistuksia, vaan ennemminkin uusia hankintoja. Vaikkapa rynnäkkövaunuja, kunhan kulkevat biodieselillä. Pääkirjoitus 24.9.2014 Ikiliikkuja se on TURUSSA on keksitty ikiliikkuja. Se on päätöksenteko toriparkin mahdollistavasta asemakaavasta. Se pulpahtaa pintaan kerta toisensa ja jälkeen. Toriparkin kumipallosta ei energia katoa. Se uhmaa luonnonlakeja. Asemakaava tuli jälleen esille, kun valtuusto sai tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen asemakaavamuutoksesta. KHO torppasi valitukset, mutta se ei estänyt uusia manööverejä. Olavi Mäenpää (sv.) esitti tiedoksisaannin yhteydessä, että valtuusto käynnistäisi asemakaavan valmistelun niin, ettei se mahdollista toriparkkia. Valtuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen (sd.) ei ottanut esitystä käsittelyyn ja viittasi kaupungin lakiasiainosaston ja Kuntaliiton johtavan lakimiehen kantaan. Mäenpää jätti pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä ja HÄMÄHÄKKIEN imurointi saattaa olla eläinsuojelurikos (Yle 22.9.). Enää puuttuu se, että perustetaan ELY-keskukseen virka hämähäkkejä ja muita selkärangattomia suojelevalle virkamiehelle. Hämähäkkimiehelle olisi jo virkapukukin valmiina. Missähän niitä selkärangattomia muuten eniten luuraa? EIVÄT ole anarkistitkaan kuin ennen. Helsingin tiistaisen raidelakon yhteydessä anarkistinen A-ryhmä tuki JHL:n lakkoa yrittämällä estää korvaavaa bussiliikennettä liikennöimästä. Siis anarkistit tukivat järjestäytynyttä toimintaa. Onko jo perustettu Anarkistit systeemin puolesta ry.? ASIAT tulevat ja menevät, mutta yksi pysyy: kiista toriparkista. Istuvasta valtuustosta on tulossa jo neljäs valtuusto, joka päättää uudelleen samasta asiasta. Eipä näytä ketään surettavan, millaisen kuvan demokratiaksi väitetty irvokas farssi Turun päätöksenteosta antaa. VIHREIDEN ryhmäjohtaja Elina Rantanen kiipesi puhujapönttöön kertomaan, että 28 valtuutettua jättää aloitteen siitä, että käynnistettäisiin valmistelu kaavasta, joka ei mahdollista maanalaista pysäköintiä. Aloitetta odotellaan nyt valtuustoon. Jos se hyväksytään, niin se ei vielä tarkoita, että toriparkin kaava kumoutuisi. Se käynnistäisi uuden takaperoisen kaavaprosessin ja virkamiesvalmistelun lausuntokierroksineen ja kuulemisineen. Esitys tulisi sitten lautakunnan ja kaupunginhallituksen kautta valtuuston päätettäväksi. Vasta se olisi ratkaisun paikka. Päättäminen kauppatorin asemakaavasta on harvinaisen vaikeaa. Prosessi on täysi farssi. Konkarivaltuutetut Ilkka Kanerva (kok.) ja Jarmo Ro-senlöf (sd.) laskivat, että päätöksen on n tehnyt jo kolme eri valtuustoa. Nyt sitää on tekemässä neljäskin. DEMOKRAATTISTA päätöksentekoa ei tunnu kunnioittavan kukaan. Viimee valtuustokaudella esitys asemakaavamuutoksesta jäi kaupunginhallitukseen. Silloin sen toi valtuustoon valtuutettujen aloite. Nyt samaa menetelmää käyttävät toriparkin vastustajat. Kaikki haluavat itselleen mieluisen päätöksen. Se on unohtunut, että demokratiassa tarkoitus ei pyhitä keinoja. a. LASSE VIRTANEN N Punavihreä Kenttäharmaa LI ANDERSSON CHRISTIAN PERHEENTUPA on Vasemmistonuorten puheenjohtaja ja valtuustoryhmän pomo Turussa. on kapteeni ja johtamisen opettaja. DEBATTI TUHOSIKO Kirjastosilta kulttuurimaiseman? ANDERSSON: Vasemmistoliittohan ei kannattanut siltahanketta alun alkaenkaan, eikä minulla ole siihen lisättävää. Minusta maisemaa suurempi ongelma on edelleen yhteydet muualle. Se on kevyenliikenteen silta, josta ei pysty jatkamaan minnekään luontevasti. Tämä on tyypillistä kaupunkisuunnittelua, jossa tehdään jotain, mutta kokonaisuuden hahmottaminen puuttuu. PERHEENTUPA: En myöskään nähnyt alkujaan siinä mitään järkeä. Nyt kun silta on valmis, voi sanoa, että olisihan se huonomminkin voinut mennä. Mutta en näe edelleenkään siinä varsinaista järkeä. Tässä kaupungissa on ihan riittävästi tuollaisia irtohankkeita. Tehdään aukiota tai siltoja tai istutetaan kirsikkapuita. LA: Jokimaisema on Turussa oikeastaan ainoa sellainen selkeä kokonaisuus, jossa näyttäisi olleen selkeä idea, kun sitä on lähdetty toteuttamaan. Vähätorin ja Aurasillan ympäristö on toiminut aika hyvänä kokonaisuutena. Nyt olisi tärkeää, että liikenneyhteyksiä saataisiin kehitettyä sillalta eteenpäin. CP: Ehkä lopullinen visio on Casagranden esittämä visio siitä, että autot laitetaan tunneliin joen alitse, jolloin Tuomiokirkkosillasta myös tulisi kevyenliikenteen silta. Kyllähän kaupunkisuunnittelu on vaikeaa, kun keskellä kaupunkia on joki ja sillat ovat kapeita autorännejä. LA: Autoton keskusta, josta on myös puhuttu paljon, on minusta ihan toteuttamiskelpoinen visio. Torilta Yliopistonkatua pitkin olisi suhteellisen helppo tehdä kevyenliikenteen käytävä joelle. Mutta kyllähän se edellyttäisi matkakeskussuunnitelmien eteenpäin viemistä ja jotain uutta ratkaisua bussiliikenteen suhteen. Se on yksi henkilökohtainen ongelmani myös toriparkin suhteen. En ole hahmottanut, miksi torin pitäisi kilpailla isojen automarkettien kanssa. CP: Niin kauan kuin Turussa on rautatieasema ja linja-autoasema noin kaukana toisistaan niin uusien liikennejärjestelyiden suunnittelu on hyvin vaikeaa. Ehkä vielä joku päivä nähdään se päivä, jolloin junat ja linja-autot tulisivat samaan paikkaan. NIKKE NOUSUKAS …nej tack! ilmoitti valittavansa Lehtisen menettelystä hallinto-oikeuteen. NUORTEN alkoholinkäyttö yttö vähenee vähenemistään, n, ja sitäkös hehkutetaan. n. Vaan mikä on kääntöpuoli? oli? Huumausaineiden käyttö tö lisääntyy ja bisse vaihtuu u blomsteriin. "! $ " # ! %%% $ !" "
5!:@ * B' //F4H / 'H //F' / +;+2 C0+0- 0D G. BB EEE85CC+.28&
AAMUSET 6 UUTISET Jos käärme luikertelee pihallesi, annatko olla vai päästätkö päiviltä? Kuollut python tiellä Kaarinassa POLIISI sai tiistaina aamulla ilmoituksen kuolleesta käärmeestä Kaarinan Veitenmäentiellä. Paikalta löytyi noin metrin mittainen kuollut python, jonka poliisi otti talteen ja hävitti. Käärme oli ilmeisesti kuol- lut yliajon seurauksena. Siitä, kenen lemmikki oli kyseessä tai miten se oli tielle joutunut, ei ole tietoa. Kaarinan poliisi ei kuitenkaan usko, että kyseessä olisi luonnonvarainen python. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Jonny Holmén Keskiviikko 24. syyskuuta 2014 Ville Tavion johtama perussuomalaisten valtuustoryhmä on putoamassa pois ryhmien välisestä sopimuksesta. Työttömyys yhä kasvussa VARSINAIS-SUOMEN työ- ja elinkeinotoimistossa oli elokuun lopussa 28 300 työtöntä työnhakijaa. Elokuun aikana työttömien määrä supistui 3 400:lla (10,7 %), mutta viime vuoden elokuusta määrä kasvoi 2 600:lla eli 10,2 prosentilla. Koko maassa työttömien määrä kasvoi 10,1 prosentilla. Elokuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 1,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin eli 12,5 prosenttia. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa 16 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten eli 3 800 henkilöä suurempi. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa yhä koko maassa. Varsinais-Suomessa yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 7 500 eli 19 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vain Salon seudulla työttömyys väheni lievästi, kun Turun seudulla se kasvoi eniten eli 13 prosentilla. Maakuntalaulusta musiikkivideo MAAKUNTALAULUSTA on tehty uusi sovitus ja musiikkivideo. Tuloksena syntyi uusi versio maakuntalaulusta Helky laulu Auran rantain – Klinga sång från Auras stränder. Varsinais-Suomen uusi maakuntalaulu julkistettiin Logomossa tiistaina. Video kertoo tarinan keinoin maakunnan erityispiirteistä, paikoista ja kauneudesta, myönteisiä mielikuvia luoden. Varsinais-Suomen maakuntalaulun video markkinoi maakuntaa suomeksi ja ruotsiksi. Video julkaistaan YouTubessa ja sitä voi vapaasti levittää verkossa ja sosiaalisessa mediassa sekä näyttää muun muassa oppilaitoksissa ja tapahtumissa. Maakuntalaulun uuden sovituksen ja musiikkivideon on tehnyt Inu Media yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa. Solisteina toimivat Siiri Kangas ja nuori raplaulaja William Stocks Paraisilta. Varsinais-Suomen liitto on rahoittanut tuotannon. Potkut uhkaavat Perussuomalaiset ulos Turku-sopimuksesta? LASSE VIRTANEN PERUSSUOMALAISTEN valtuustoryhmä on lähellä saada potkut Turkusopimuksesta eli niin sanotusta ryhmien välisestä sopimuksesta. Syynä on se, että muut sopimusosapuolet eli toiset valtuustoryhmät katsovat perussuomalaisten rikkoneen sopimusta. Ryhmä ei pysynyt sopimusrintamassa, kun valtuusto äänesti edellisessä valtuuston kokouksessa uudistamisohjelman kakkososan toteuttamisesta. Perussuomalaiset esittivät koulujen lakkauttamisten torjumista ja perusopetuksen supistusten peruuttamista ja äänestivät ryhmien yhdessä laatimaa muutosehdotusta vastaan yhdessä vasemmistoliittolaisten kanssa. Perussuomalaisille ehdotettiin omaehtoista eroamista sopimuksesta, mutta ryhmä ilmoitti, että se haluaa jatkaa sopimuksessa. – Olemme yhä mukana ja olemme yhteistyökykyisiä, vastasi ryhmän puheenjohtaja Ville Tavio maanantaina kysymykseen ryhmän asemasta. – Tietysti on ollut erimielisyyksiäkin. Esimerkiksi itseäni on haitannut, että maahanmuuttajiin kohdistuvat erityiset säästöt on haluttu muiden LASSE VIRTANEN TURUN konservatorion kannatusyhdistyksen hallitus lakkautti 9. syyskuuta tanssijan ammatillisen koulutusohjelman tappiollisena. Koulutusohjelman johtaja Sari Hannula katsoo, että päätöksen taustalla on vääristynyt tulonjako. – Jo vuosien ajan tanssijan koulutusohjelman opiskelijamäärä, jonka perusteella valtion tukea myönnetään, on konservatorion johdon päätöksillä ja sen sanojen mukaan väliaikaisesti pi- detty alle puolessa normaalitilanteeseen nähden, sanoo Hannula. Hannulan mukaan koulutusohjelma on toiminut erinomaisesti ja siitä valmistuneet työllistyneet hyvin. Talous olisi ollut tasapainotettavissa maltillisin leikkauksin ja palauttamalla opiskelijamäärä. – Vielä kuukausi sitten hallituksen ajatuksena oli palauttaa opiskelijamäärä alkuperäiselle tasolleen, ihmettelee Hannula ja muistuttaa siitä, että ministeriön mukaan säästöjen tulisi ensisijaisesti kohdistua hallinto- ja kiinteistömenoihin. ))) *
% !$$ ++ " "
(
!$$ $ '
''"
"
' (
""
%+ &+
VALTUUSTORYHMÄT käsittelivät perussuomalaisten asemaa kokouksissaan ennen valtuuston maanantaista kokousta. Suurimmat ryhmät eli kokoomus, sosiaalidemokraatit ja vihreät katsovat, ettei perussuomalaisten ryhmä voi enää jatkaa muka- SOPIMUKSESSA ovat mukana kokoomuksen, demarien, vihreiden, keskustan, perussuomalaisten ja RKP:n valtuustoryhmät sekä kristillisdemokraattien ja Olavi Mäenpään Sinivalkoisen rintaman yksimiehiset ryhmät. – Persut olisi tarvinnut jo ajat sitten poistaa ryhmästä. Ovat koko ajan ”venkoilleet” jälkikäteen asioista, joista on yhteisesti ja yksimielisesti sovittu, sanoo Mäenpää. ”Tanssijan koulutusohjelma olisi pelastettavissa” toimesta pitää poissa pöydältä, vaikka muuten on puhuttu että lähes kaikesta säästetään juustohöylämäisesti. Viime talousarvioon on tehty kirjaus maahanmuuton erityisten kustannusten selvittämisestä ja toivomus tietysti on, että tuohon selvitykseen tukeutuen selvitetään myös säästömahdollisuudet, sanoi Tavio. na sopimuksessa. Niiden kanta on ratkaiseva. – Ryhmä oli kokouksessaan yksimielinen siitä, että perussuomalaiset rikkoivat uudistamisohjelma 2:n käsittelyssä ryhmien välistä sopimusta. Ryhmämme mielestä perussuomalaiset eivät voi jatkaa sopimusryhmässä mukana, sanoo kokoomuksen Turun valtuustoryhmän puheenjohtaja Lauri Kattelus. – Kyllähän perussuomalaiset ovat rikkoneet ryhmien välisen sopimuksen sääntöjä useamman kerran. Meidän mielestämme yksi ryhmä ei voi saada eri vapauksia, joten pitäisin outona, että he jatkaisivat edelleen sopimuksessa, sanoo vihreiden ryhmäjohtaja Elina Rantanen. Demarit eivät ottaneet suoraan kantaa perussuomalaisten asemaan, mutta viesti oli, että kaupunginhallituksen puheenjohtajalta Minna Arvelta (kok.) odotetaan toimenpiteitä. Niitä on luvassa ensi viikolla. Turun konservatorio ja Turun AMK:n Taideakatemia allekirjoittivat toukokuussa aiesopimuksen tanssin koulutusten välisen yhteistyön syventämisestä. Lakkauttamispäätöksen jälkeen hanke kariutuu. – Konservatorio kaventaa koulutustarjontaansa ja vaarantaa koko instituution tulevaisuuden, arvioi Hannula. Hannulan mukaan rehtori Juha Järvinen on ilmoittanut, että mikäli koulutusohjelman työntekijät hank- kivat puuttuvan rahoituksen, jonka määrää ei ole kerrottu, hallitus saattaisi muuttaa päätöksensä. – Vaihtoehtoisesti hän näki mahdollisuutena tanssijan koulutusohjelman siirtymisen jonkin toisen instituution alaisuuteen. Olemme valmiit etsimään ratkaisua koulutusohjelman säilyttämiseksi Turussa, sanoo Hannula. Koulutuksen jatkumisen puolesta ovat vedonneet adressillaan teatteriväki, alan yhdistykset sekä sadat yksityishenkilöt.
AAMUSET 8 KAUPUNKI Duunia vuokratyömessuilta YRITYKSET tarjoavat yli 2 000 avointa työpaikkaa eri puolilta Suomea Turun vuokratyömessuilla kauppakeskus Hansassa tiistaina 30. syyskuuta kello 10–18. Auktorisoidut henkilöstövuokrausyritykset lupaa- vat tarjota vain ”reiluja vuokratöitä”. VMP Group Oy:n hallintojohtaja Ilpo Toivonen kertoo, että pulaa on metallialan osaajista, ravintola-alan keikkatyöntekijöistä ja talven häämöttäessä rengasasentajista. Kustavissa on viime aikoina tehty ufohavaintoja. Oletko itse nähnyt? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 24. syyskuuta 2014 TÄYTTÄ ASIAA KUN toriparkkia aletaan rakentamaan, niin tehdään kerralla valmiiksi saakka. Siksi aikaa torikauppiaat siirtyvät Länsikeskukseen Viilarinkadun varrelle ja torinvarren pysäköinti siirtyy Ratapihankadun viereiselle tontille junaradan viereen. M. NYKÄNEN UUTEEN ammattiin opiskelleena tein vuoden sijaisuuden julkisella puolella tietämättä rakennuksen pahoista kosteusvaurioista, joita salailtiin. Vuodessa sairastuin pysyvästi ja allergisoiduin, limakalvot tuhoutuivat todella huonoon kuntoon ja normiflunssakin on minulle jo kuukausien prosessi toipua. Sijaisena en saanut tutkimuksia enkä siten virallista diagnoosia. 36-vuotias ja työmahdollisuudet tuhottuina, yhteiskunnasta ei mitään tukea. Tämä homma räjähtää vielä valtakunnallisesti käsiin kun mitään ei tehdä. PÖYRISTYNYT OLIN viime viikolla ns. leipäjonossa T-talolla. Olin odottanut noin tunnin, kun iso mersu ajoi siihen ja autosta tuli romaninainen. Hän meni kylmästi jonon ohi ja otti ensimmäisenä kassinsa täyteen. Verenpaineeni nousi ja ajattelin sanoa hänelle hänen tyylistään, mutta en uskaltanut kun autossa istui 3 miestä. Tämän jälkeen jonon ohitti tumma iso mies, otti hänkin kassinsa täyteen. Eikä kukaan uskalla sanoa mitään. TURKULAINEN NAINEN ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Jäähyväiset Katedralskolanille Miekkailukoulu herätti henkiin soirée-perinteen Hannele Sivonen HANNELE SIVONEN MAANANTAINA 22. päivä syyskuuta vuonna 1884 kello 19 Katedralskolanissa Turun ruotsinkielinen sivistyneistö kokoontui kuuntelemaan soiréeta, jonka aloitti Joseph Haydnin varhainen sinfonia. Tunnilleen 130 vuotta myöhemmin Suurtorin laidalla sijaitsevan Suomen vanhimman yhä toimivan koulun juhlasaliin kokoontuva konserttiyleisö voi aistia historian havinan. Kuninkaantien muusikoiden viime maanantaina 22. syyskuuta järjestämä musiikillinen ilta oli samalla perinteikkään Katedralskolanin viimeinen, sillä jo seuraavana aamuna tyhjilleen jääneen koulurakennuksen valtaavat remonttimiehet. Mutta mikä ihme on soirée? – Turun palon jälkeen ruotsinkielinen sivistyneistö järjesti konsertteja Akatemian salissa, Seurahuoneella eli nykyisessä kaupungintalossa, sekä Katedralskolanin juhlasalissa. Ohjelmalliset illat oli nimetty En Musikalisk Soirée tai En Dramatisk Musikalisk Soirée. Konsertti sana vakiintui käyttöön vasta ”suomettumisen” myötä, Kuninkaantien muusikoiden intendentti Sami Palsio kertoo. NYKYINEN Katedralskolanin koulurakennus valmistui vuosina 1829–30, mutta koulun historia kantaa liki tuhannen vuoden taakse. Koulun tunnettuihin rehtoreihin lukeutuu muun muassa suomen kirjakielen isä Mikael Agricola. Koulun historiaa kunnioittavan soiréen monipuolinen ohjelma johdattaa barokkimusiikin kautta tunnelmasta toiseen. KOTIKYLÄN KASVOT Illan käynnistää Ferdinand Zellbell vanhemman ainoa tunnettu sinfonia, jonka herkät jousisovitukset saavat unohtamaan ulkona riehuvan syysmyrskyn. Kapellimestarinsa Markus Yli-Jokipiin johdolla soittavan Kuninkaantien muusikoiden asialle omistautuneisuus kulminoituu konsertissa kauniisti soiviin periodisoittimiin. Clavicembalon helkkyessä voi kuvitella itsensä 1600-luvulle Ruotsin kuninkaan hoviin ja pitopöytien äärelle. Mielikuva vahvistuu konsertin toisella puoliskolla, kun aikakauden asuihin pukeutuneet tanssijat sipsuttavat lavalle barokkiperuukeissaan. KONSERTILLE nimen antanut huipennus on itävaltalaisen Johann Heinrich Schmelzerin Miekkailukoulu, jota ei aiemmin ole Suomessa esitetty historiallisesti miekkailtuna ja tanssittuna. Ohjelmanumero on selkeästi odotettu ja sähköistää salin. Autenttisen tunnelman kruunaavat esitystä varten Prahassa teetetyt rapiirit eli teräväkärkiset yhdenkäden miekat. Miekkailukoulun opettajan roolin tanssii ja miekkailee Antti Talvio oppilainaan Sofia Raittinen ja Jussi Suomalainen, jotka kuvittavat hienosti musiikin. Samalla Katedrals- Kuninkaantien muusikoiden soireéssa nähtiin ensimmäistä kertaa suomessa historiallisesti tanssittu ja miekkailtu Johann Heinrich Schmelzerin Miekkailukoulu. Tanssijoina Sofia Raittinen jJussi Suomalainen. kolanin salissa ympyrä sulkeutuu, sillä siinä, missä nykyajan koulujen jumppatunneilla pelataan sählyä, 1600-luvulla miekkailu ja tanssi olivat opiskelijanuorukaisten tärkeimpiä taitoja. TÄYSOSUMA Luusärkyä ja laastareita OONA KARHUNEN Kimmo Jaramo – Näistä ei patterit lopu. Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. JALKAPALLO puhuttaa 4-vuotiasta Onni Luukkosta ja 5-vuotiasta Leo Lahtista. LEO: Jalkapallossa kyl kaatuu aika usein. Mul on jalas arpi ku mä oon pelannu ja kaatunu. ONNI: Mäki oon kaatunu potkulaudal ja mul meni polvi puhki. Äiti osti semmosii laastarei mitkä piti pysyy mut ei ne sit pysynykää koskaan niin kauan. Mut onneks siel jalkapallokentäl on pehmeetä. L: Ai miten niin muka? Ku ei se o mitään pehmeetä se tiilikenttä. O: On se ainaki se sisäkenttä. Se on ainaki vähän pehmee. L: Mul on kiva valmentaja. Mä pelaan jo oikeita pelejä. O: Mä en oo koskaan pelannu oikeita pelejä. Mä oon pelannu vaa päiväkodissa. Ja kotonaki mä pelaan. L: Mä pelaan semmosia lyhyitä pelejä. Niinku viiden tai neljän maalin pelejä. O: Mul on semmonen pehmee pallo. Jos se osuu ikkunaan ni se ei mee rikki. Meil on nii vahvat ikkunat. Ne on vähän vahvemmat ku mökin ikkunat. L: Ne jalkapallot mil m mee pelataan ni on sopivia via tai kovia. Aika usein in ne ruskeet on kovia ja siniset on sopivia. Mää pelaan niin paljon jalkapalloo et mul alkaa jo särkee luista. O. Mulleki tuli oi- IPANADEBATTI keen hiki viimeeks ku me pelattiin jalkapalloo. L: Mä pelaan joka päivä. O: Emmä ainakaan pelaa ihan joka päivä. Kaikki ei haluu nii paljon pelaa. Jalkapallossa voi vaik tahallaanki kaatua. Tai voi joskus osuu naamaanki se pallo. Joskus se pompahtaa päästä ssillee. L: Silleenki Sillee voi kaatuu ku maalivahti maaliva yrittää torjuu. O: Mu Mut sitä ei varmaa huomaa jos se pallo hu osuu päähän. Siit o kuuluu semmonen samalainen ääni ku siit jos tiputtaa t kameran llattialle.
+ -*/, <
6 7(+( #CC % 3> CC *%4 +!!2).! +ATARIINA s ,)%4/ s -9.¯-¯+) s .!!.4!,) 5KKO
0EKKA s 0!2!).%. 2EIMARI s 2!)3)/ 2AISIO #ENTER s 452+5 !NNIKA
(IRVENSALO
-ANHATTAN
2UNOSMËKI
+IVIKUKKARO 0ALVELEMME ARK KLO
LA KLO ASTI JA SU
AAMUSET 12 ELÄMÄ & TYYLI Kärsitkö työssäsi tylsyydestä? Mistä tylsyys kumpuaa? Tinttien comeback KALEVALA Koru on tuonut yleisön pyynnöstä takaisin myyntiin Kai Lindströmin suunnittelemat Tinttikorut. Viimeksi 80-luvulla tuotannossa olleet Tintit nousivat ilmiöksi sosiaalisessa mediassa ja niitä pyy- dettiin takaisin myyntiin. Saatavana on kahta riipuskokoa a hopeisena ja pronssisena. Tint-tien keraamiset vatsat on maalat-tu käsin, ja jokainen koru on erilainen. Koruja on saatavilla rajoitetusti. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Merja Takala Keskiviikko 24. syyskuuta 2014 Koirien ystävä Tylsyyden vaarat ENSIMMÄINEN työssä tylsistymisen yleisyyttä suomalaisilla työpaikoilla tarkastellut tutkimus osoittaa, että tylsistyminen uhkaa terveyttä. Tylsistyminen on yhteydessä passivoitumiseen, stressiin ja työntekijän omaan arvioon terveydestään. Tylsistymistä esiintyy erilaisissa työtehtävissä ja eri aloilla. Eniten tylsistymistä esiintyi tutkimuksen mukaan kuljetus- ja valmistusalalla sekä taiteen, viihteen ja vapaa-ajan parissa työskentelevillä, mutta myös asiantuntijatehtävissä toimivat kokevat pitkästymistä. Vähiten työssään tylsistyivät terveydenhuollossa ja opetusalalla työskentelevät. Ikäryhmistä tylsistyneimpiä olivat alle 36-vuotiaat työntekijät. Työterveyslaitoksen yhteistyössä Utrechtin yliopiston kanssa tekemä tutkimus kattoi 87 suomala suomalaista aista organisaatiota ja yli 11 000 000 työnte- Piipa Takala löysi uuden ammatin kyläreissulla MERJA KAJALA –KYMMENEN vuotta sitten kyläilin tyttäreni luona ja lueskelin koiralehteä. Silmiini osui maininta koirahierojakoulutuksesta. Kysyin tyttäreltäni, että mitäs jos äidistä tulisi koirahieroja. Hakemus oli lähetetty ennen kuin lähdin kotiin, kertoo turkulainen Piipa Takala. 58-vuotias Takala on työskennellyt koirahierojana miltei kymmenen vuoden ajan, ja nykyään se on hänen päätyönsä. Hän käy hieromassa kotikoirien ohella esimerkiksi näyttely- ja pelastuskoiria. Takala kertoo, että koirien lihakset menevät jumiin aivan kuten ihmisilläkin. – Hieronnasta hyötyvät erityisesti koirat, jotka kilpailevat ja harrastavat paljon. Kotikoirillekin tulee jumeja, kun ne jännittävät lihaksiaan vaikkapa talven liukkailla keleillä. Hieronta elvyttää koiran aineenvaihduntaa sekä verenkiertoa ja auttaa kehoa toimimaan normaalilla tavalla. Koiria hierotaan usein myös ennen näyttelyä, koska hieronta auttaa niitä liikkumaan kauniisti, tasaisesti ja rodulleen tyypillisesti. KUUKAUDEN NAINEN TAKALAN mukaan koirat nauttivat hieronnasta. Parhaimmillaan hieronta rentouttaa ja rauhoittaa koiria jopa siinä määrin, että ne nukahtavat kesken käsittelyn. Eläinten kanssa työskennellessä täytyy silti edetä varovasti tilannetta tunnustellen. – Tässä työssä pitää osata lukea koiraa ja toimia eläimen ehdoilla. Aloitan hieronnan aina kevyesti ja varovasti. Koira näyttää ilmeillään ja eleillään, miltä siitä tuntuu. Minulle on tärkeää, että koiralle jää hieronnasta hyvä fiilis. Vuosien aikana minua on purtu vain kerran. Vapaa-ajallaan aktiivinen nainen nauttii käsitöistä ja ulkoilusta. Reippailuseurana Takalalla on yhdeksän kuukauden ikäinen cockerspanieli Sumu. Piipa Takala nauttii työstään koirahierojana. Vapaa-ajallaan hän ulkoilee ja touhuaa Sumu-koiran kanssa. VIISI KYSSÄRIÄ Mikä syyskuussa on parasta? – Luonnon värit, kirpeä ilma ja aurinko. Kuka tuntee sinut parhaiten? – Lapseni. Minulla on tytär ja poika. Mikä saa sinut hymyilemään? – Iloiset asiat. Eläimet ja niiden puuhastelu sekä lapsenlapset. Mikä on mielipuuhaasi? – Pidän kaikesta käsillä tekemisestä, oli se sitten ompelua, puutöitä tai maatöitä. Mikä on parasta koirien kanssa työskentelyssä? – Koirien luottamuksen voittaminen ja se, että pystyn auttamaan niitä. Elämä eläinten kanssa on antoisaa. Koirat ovat aina iloisia, pyyteettömiä ja lojaaleja.
Aamuset Urheilu&liikunta Kahden lajin huippu Elli Pikkujämsä on pian valinnan edessä Sivut 13–25 Kiekkomies tuli aavikolta Turkuun *% 625 (+ 67470 6''/7 8#+ 56#&+0 ,#55'! 625 *+(*- #4''0#..# 2' -.1 .KRWV 625 VQKOKUVQUVC LC .KRRWRCNXGNWUVC CNM a
XÀN RCNM a .CRUGV a
XÀN RCNM r /CVUKDWUUK MNQ NÀJVKGP
14 Urheilu&liikunta Keskiviikko 24. syyskuuta 2014 AAMUSET Ilkka Lappi Kalle Sahlstedtin ja Kimmo Rintasen kaltaisia pelimiehiä. – Ei minulla koskaan ole lahjoja kiekkoon ollut. Se on ollut lahjani, että olen tykännyt harjoitella. Koko ikäni olen kiekon parissa ollut, mutta kun tuli aika miettiä panostaako kiekkoon vai opiskeluun, valitsin jälkimmäisen, opettajana toimiva Bernoulli toteaa. Leo Bernoulli viettää aikaansa paljon myös kaukalon laidalla. Miehen oma poika pelaa TPS:n junioreissa. Lätkää aavikon keskellä Leo Bernoulli tietää, millaista on kiekkoilla ostoskeskuksessa ILKKA LAPPI SUURELLE yleisölle Leo Bernoullin nimi tuskin sanoo kauhean paljon, mutta 41-vuotias Sveitsin ja Suomen passit omistava mies on varsinkin alasarjakiekon ystäville paikallinen legenda. Kaudella 2006–07 hän liittyi vasta perustetun HC Mean Machinen riveihin, jossa hän on pelannut paria kautta lukuun ottamatta siitä lähtien. Ennen kiekkouransa elvyttämistä kolmosdivisioonassa Bernoulli ehti toimia linjatuomarina vuosia viheltäen muun muassa Mestiksessä. Juniorivuosinaan hän kiekkoili Raumalla seilaten 1973 syntyneiden ykkös- ja kakkosjoukkueiden välillä. Esteenä tähteyteen oli muun muassa TÄNÄ syksynä Bernoulli teki paluun kotoiseen kolmosdivisioonaan. Sen sijaan kaksi edellistä vuotta Bernoulli kiekkoili hieman eksoottisemmissa maisemissa, kun päällä oli Abu Dhabi Scorpionsin pelipaita. Emiraateissa pyörii viiden joukkueen sarja. Pelaajat koostuvat paikallisten lisäksi muualta maailmalta tulleista. Muun muassa yhdysvaltalaisia ja kanadalaisia sarjassa oli paljon. Rahassa kylpevässä valtiossa kaukalot löytyivät valtavien ostoskeskusten sisältä. – Kaukalon vieressä oli monta kerrosta ostoskeskusta. Ihmiset joivat kahvia kultaisista kupeista ja katsoivat ylhäältä meidän peliä. Toisessa päädyssä oli noin 25 metriä leveä videoskriini, josta tuli mainoksia koko pelin ajan. Maalivahdit eivät sen takia nähneet välillä ollenkaan kiekkoja. Kiekkoilun taso ei aavikon keskellä ymmärrettävästi huimaa. Emiraatit löytyy Kansainvälisen Jääkiekkoliiton ranking-listalta 49 maan jou- kossa sijalta 45. Paikallinen sarja ei kuitenkaan Bernoullin mukaan ole niin huono kuin kuvitella voisi. – Siellä oli esimerkiksi yliopistotasolla pelanneita jenkkejä. Paikallisetkin olivat tosi atleettisia kavereita. Nopeuden puolesta he varmasti olisivat heittämällä pärjänneet Suomi-sarjassa, mutta kiekkoäly ei tietenkään ollut kauhean hyvä. ”Kerran laskin, että alakerrassa oli 22 Porschea.” MYÖS kaukalon ulkopuolella kulttuuri oli erilaista. – Olihan se erikoista asua sadan metrin korkeudessa. Kerran laskin, että alakerrassamme oli 22 Porschea. Ihan naapurissa rakennettiin paria sataa pilvenpiirtäjää, mies muistelee. 41-vuotiaana Bernoulli on harvinaisuus kolmosdivisioonassa, jossa pelikaverit ovat parikymmentä vuotta nuorempia. Rakkaus lajiin vetää kuitenkin kaukaloon vuosi toisensa jälkeen. – Joka vuosi ajattelen, että tämä on viimeinen vuosi. Joka syksy kuitenkin löydän itseni uudelleen hallilta, Bernoulli nauraa. 7b//b .8321*,//$ 75((1$$7 /($) $5((1$//$ 9,,..2$ ,/0$,6(.6, (78 .26.(( 6(.b .81726$/,$ (77b 5<+0b/,,.817$7817(-$ 9$,1 886,//( $6,$..$,//( 9RLPDVVD DVWL ,OPDLQHQ YNRQ WXWXVWXPLQHQ HL HGHOO\Wl VRSLPXVWD WDL VLWRXWXPLVWD ? ???? ?????? ????? ??ˆ?? ???????? ??ˆ?? ????ˆ?????? ????????????? ??? ????? ????? ????? ??????????? ?????? ?? ??????????????????? ?????????? ?????????? ???? ?????? ???? ????? ????? ???????? ?????? ?????? ??? ???????????? ??????????? ????????????????????ˆ?????????????? 5f4f RHPRRP LK\[ Á :ff:;f ,<96( ? ;YLLUP[ Z``ZR\\U SVWW\\U ? 0U)VK` RLOVURVVZ[\T\ZTP[[H\Z ? 2HRZP R\U[V]HSTLUU\Z[HWHHTPZ[H ? ,P HSVP[\ZTHRZ\H UVYT Á ;\SL [\[\Z[\THHU /055(; =26 ! 2HRZP R\U[VZHSPH Á 2HRZP R\U[VZHSPH Y`OTpSPPR\U[H[\UUP[ Á 2HRZP R\U[VZHSPH Y`OTpSPPR\U[H[\UUP[ Á VWPZRLSPQH[ QH LSpRLSpPZL[ 0XLVWD P\|V LOPDLQHQ 0HKXNDWWL /DVWHQPDDLOPDQ ODSVLSDUNNL WUHHQLHQ DMDNVL YDLQ 'DYLG .XQWRPDDLOPDQ NDQWD DVLDNNDLOOH
14-15/1 loimulainen La 27.9. klo 17:00 Kerttulan liikuntahalli, Kisakatu 4, Raisio OP-kortilla ilmainen lippu. (Tampere) LOIMU vs isku SARJA-AVAUS! Liput: aikuiset 15€ / opisk., eläkel., varusm. 12€ / 6–16 v. 6€ OP-pankkikortilla ilmainen sisäänpääsy! Otteluisäntä: www.raisionloimu.fi www.facebook.com/raisionloimu www.twitter.com/raisionloimu Suomessa on ennennäkemätön palloilubuumi! Miksi et hyppäisi mukaan mukaan toimintaan? TALKOOVÄKI Haemme uusia henkilöitä hyvähenkiseen talkooporukkaamme mm. ottelutapahtumia rakentamaan, tiedotustiimiin, kahvioon, lipunmyyntiin, jne. YHTEISTYÖKUMPPANIT Haemme jatkuvasti uusia yhteistyökumppaneita yli 100 kumppanin verkostoomme. Yhteistyövaihtoehtoja löytyy paljon, joten jokaiselle löytyy sopiva paketti. Ota yhteyttä, niin keskustellaan sinun mahdollisuuksista olla osa palloilubuumia! info@raisionloimu.fi tai 044-0432116. www.raisionloimu.fi www.facebook.com/raisionloimu www.twitter.com/raisionloimu www.raisionloimu.fi
Pääkirjoitus Tule mukaan tekemään lentisbuumia Fanaattisen kotiyleisön edessä pelanneen isäntäjoukkue Puolan maailmanmestaruuteen päätynyt MM-turnaus synnytti Suomessa ennennäkemättömän lentopallobuumin. Buumin jatkuminen kotimaan kentillä MMturnauksen päätyttyä ei tule annettuna lahjana mistään ylhäältäpäin, kuten Lentopalloliitosta, vaan MEIDÄN laji-ihmisten pitää huoli siitä. Liitto ja seurat antavat työkaluja, mutta buumi tarvitsee onnistuakseen asiasta innostuneita ja siihen sitoutuneita ihmisiä. Tule mukaan tekemään buumia – rooleja on monia, joista helpoin on se että avaat suusi. Katsoja – Kun lähdet lentismatsiin, niin kerro siitä myös kavereillesi. Jos et jaksa soittaa ja pyytää heitä mukaan, niin jaa tietoa vaikka sosiaalisessa mediassa. Yhteistyökumppani – Urheilu ei pyöri ilman yhteistyökumppaneita. Jos sinulla on mahdollisuus vaikuttaa työpaikkasi (tai jonkun muun yrityksen päätöksiin), tee niin lentopalloseurojen hyväksi. Talkoolainen – Missään seurassa ei ole liikaa talkoolaisia. Lähde siis mukaan tekemään talkootöitä – mielekästä tekemistä löytyy varmasti. Lentisväki on upeaa, joten talkoohommissa on mukavaa! Pelaaja – Lähde myös pelaamaan lentopalloa. Täytetään salit ja käännetään harrastajamäärät jyrkkään kasvuun. Jos et itse pelaa, niin houkuttele vaikka lähipiirisi nuoria mukaan hienon lajimme pariin. Ketään ei käännytetä pois. Jos olet kiinnostunut lentopallosta ja lentisbuumin eteenpäin viemisestä, mutta et oikein tiedä mitä tehdä, niin ota vaikka yhteyttä info@raisionloimu.? ja keksitään yhdessä miten voit olla mukana Loimussa tai jossain muussa seurassa. YHDESSÄ ETEENPÄIN! #LENTISBUUMI Made in Raisio Hanki kausikortti Loimun otteluihin! KAUSIKORTTI 120 € (OP-jäsenet 100 €) - Mestaruusliigan runkosarjan, Suomen Cupin ja Euro Cupin kotiottelut. LOIMUKORTTI 220 € (OP-jäsenet 200 €) - Edellisen kortin sisältö + oma istumapaikka, puolivälierät ja välierät. PARTNERKORTTI 450 € (alv 0%) - Kaikki Loimun kotiottelut, Partnertilan ruoka- ja kahvitarjoilut ennen peliä ja pitkällä erätauolla, logo Loimun kotisivuille linkiksi. Lisätiedot ja tilaukset: info@raisionloimu.fi tai 044-0432116 Jani Nieminen Toiminnanjohtaja Raision Loimu ry www.raisionloimu.fi www.facebook.com/raisionloimu www.twitter.com/raisionloimu ILMOITUS TARJOUSKAUPPA TOIMII ASUNTOMARKKINOILLA Kiinteistömaailma toi tarjouskauppamallin asuntokauppaan Turun talousalueelle vuonna 2007. Tämä kauppatapa on sellainen, että tarjoukset tehdään lähtöhinnasta ylöspäin. Tällä kauppatavalla nähdään erittäin hyvin mikä kunkin asunnon senhetkinen markkinahinta on. Tarjouskauppamenetelmää käytettäessä myyjän ei tarvitse kaupan jälkeen miettiä olisiko asunnosta voinut saada suuremmankin summan, eikä ostajan tarvitse pähkäillä tuliko omasta unelma-asunnosta tarjottua liian vähän tai liian paljon. Tarjouskauppa lähtee käyntiin välittäjän hinta-arviolla, jonka jälkeen myyjän kanssa yhdessä päätetään lähtö- hinta. Kun kohde on julkaistu ja myynti alkaa, voivat ostajakandidaatit ilmoittautua kohteen seuraajaksi, jolloin he saavat reaaliaikaista tietoa tarjouskaupan tilanteesta sähköpostiinsa. Ostajaehdokkaiden tekemät tarjoukset ovat koko ajan kaikkien nähtävillä myös verkossa, joten kaupan läpinäkyvyys on huippuluokkaa. Myyjä voi tarkkailla tilannetta verkossa ja sen lisäksi hän saa myös välittäjältä jatkuvaa raporttia tehdyistä tarjouksista. Myyjä pystyy puhaltamaan pelin poikki siinä vaiheessa kun häntä miellyttävä tarjous on tehty. Loimu ja Kiinteistömaailma | Verdulo jatkavat yhteistyötään Loimu ja Kiinteistömaailma | Verdulo ovat useampivuotisia yhteistyökumppaneita ja myyntipäällikkö Vesa Sainio on tuttu kasvo niin Kerttulan liikuntahallissa Loimun Mestaruusliigan kotiotteluissa kuin myös Loimun junioripuolella valmennustehtävissä. ? 1\W RQ ROOXW HULW\LVHQ LORLQHQ DVLD seurata Loimun kesäharjoittelua ja harjoitusotteluita, kun entisiä omia valmennettavia on noussut jo kolkuttelemaan liigaportteja, kommentoi Sainio. Loimun puheenjohtaja ja manageri Jukka Rajakangas käytti yhteistyökumppanin tarjouskauppaa taannoin asuntoa myydessään. Hän on tyytyväinen saamaansa palveluun Kiinteistömaailma | Verdulolta ja etenkin tarjouskauppaan. ? 7DUMRXVNDXSSD ROL VLN¦OL K\YLQ HWW¦ lähtökohta oli realistinen ja läpinäkyvyys ja avoimuus oli koko ajan hyvä, kehuu Rajakangas. Vesa Sainio ja Jukka Rajakangas kättelevät hymyillen onnistuneen kaupan merkiksi. 2 LOIMULAINEN 1 /14 - 15
M&M avasi kuntosalin Koulukadun ABC:lle Loimu keskitti fysiikkaharjoitukset M&M:lle M&M Kuntotalo on liikuttanut Turun talousalueen ihmisiä jo vuodesta 1987 lähtien. Pitkän historian aikana M&M Kuntotalon Kalevantien kuntosalista on tullut jo klassikko, jossa on harjoitellut tavallisten kuntoilijoiden lisäksi monia oman alansa maailmanmestareita, olympiamitalisteja, Suomen mestareita ja arvokisakävijöitä. Ulospäin kenties pienehköltä näyttävän tilan suuruus avautuu kuitenkin sisään astellessa ja tiloihin tutustuessa. Kalevantiellä M&M Kuntotalolla on tilaa kaikkiaan peräti 2200 neliötä. Omaa tilaa löytyy moneen erilaiseen harjoitteluun. Tarjolla on esimerkiksi kaksi ryhmäliikuntasalia, sisäpyöräilysali sekä kattava Action-tila. Kuntosali on avara ja laitteisto monipuolinen. - Kalevantieltä löydät tilat ja puitteet juuri sellaiseen harjoitteluun, joka sopii sinulle. Olitpa yksilötreenaaja, ryhmässä liikkuja tai yksilövalmentajan/fustraohjaajan kanssa harjoitteleva, kertoo Kati Kurkela M&M:ltä. Uusi kuntosali avattiin syyskuussa Koulukadulle Kalevantien perinteinen sali sai syyskuun alussa Turkuun seurakseen toisen M&M salin, kun keskeiselle paikalle Turun keskustaan, valtaväylien läheisyyteen avattiin Koulukadun ABC:n yhteyteen toinen toimipiste. ABC Koulukadun ovet ovat avoinna treenaajille 24h vuorokaudessa ja se tarjoaa korkeatasoiset puitteet vaativaankin harjoitteluun. Tämän on todennut myös Raision Loimun Mestaruusliigajoukkue, jonka fysiikkaharjoitukset siirtyivät tänä syksynä M&M Kuntotalolle. Koulukadun ABC:n M&M on EteläSuomen ainoa treenipaikka, jossa on salilaitteistona kuntosalimaailman tulevaisuutta edustava Technogymin vuonna 2014 lanseeraama Artis-sarja. Koulukadun puitteet tarjoavat mahdollisuuden sitoutuneeseen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön myös urheiluseurojen kanssa. Loimun fysiikkaharjoittelussa tärkeää roolia näyttelevät vapaat painot, joita niitäkin löytyy M&M:n saleilta hyvät määrät. s- -+OULUKATUONMONIPUOLINENJA nykyaikainen kuntosali loistavalla paikalla. Se mahdollistaa monipuolisen ja myös huippu-urheilun vaatiman treenaamisen, kommentoi Loimun passari Kaius Peltonen. Lajiharjoittelua tukevia harjoitteita voi kuntosalin lisäksi suorittaa M&M:n tilavissa ja hyvin varustelluissa Acti- Loimun jenkkitrio poseeraa Kalevantien M&M Kuntotalolla on-tiloissa. Toiminnallisen harjoittelun mahdollisuuksia lisää Koulukadun toimipisteestä löytyvä Omnia-kokonaisuus, jossa on vain mielikuvitus rajana! Myös palautuminen ja kehonhuolto on tärkeää niin huippu-urheilijalle kuin kuntoilijallekin. Tähän tarkoitukseen M&M Koulukadulta löytyy korkeatasoisten saunatilojen yhteydestä myös Infrapunasauna, joka mahdollistaa lihasten nopeamman palautumisen ja rentoutumisen. M&M:n kanssa solmitusta yhteistyösopimuksesta voivat hyötyä myös Loimun yhteistyökumppanit, sillä nyt Loimu pystyy tarjoamaan lentopallopainotteisten liikuntapäivien lisäksi yrityksille myös kuntosaliharjoitteluun pohjautuvia tyky-päiviä. M&M Kuntotalolla tulee myös toimimaan alkavalla kaudella Loimun ottelussa isäntänä ja tämän ottelun tiimoilta katsojat pääsevät tutustumaan Koulukadun tuliterälle kuntosalille ilmaiseksi. Uusi M&M Kuntotalo Koulukatu tarjoaa tuliterät harjoituspuitteet 1/14 - 15 LOIMULAINEN 3
Haluatko ammatin? Syksyn yhteishaku 24.9.–3.10.2014 t ovet Avoime ssa, kuu marras dot lisätie i rkuai.f www.tu ì VRVLDDOL MD WHUYH\VDODQ SHUXVWXWNLQWR O¦KLKRLWDMD
3. MD <2 ì NRWLWDORXVRSHWXV 3. MD <2 ì OLV¦WLHGRW MD KDNX RVRLWWHHVVD ZZZ RSLQWRSRONX IL Kevään yhteishaku 2015 .DWVR DMDQNRKWD RVRLWWHHVWD ZZZ RSLQWRSRONX IL
0XLVWD VLOORLQ P\¸V WXSODPDKGROOLVXXV RSLVNHOH DPPDWWLLQ MD YDOPHQWDXGX XUKHLOXDNDWHPLDVVD ì XUKHLOLMDNRXOXWXV RQ DYRLQ NDLNNLHQ ODMLHQ XUKHLOLMRLOOH ì YRLW KDNHXWXD PLOOH WDKDQVD 7XUXQ DPPDWWL LQVWLWXXWLQ NRXOXWXVDORLVWD .DWVR NRNR NRXOXWXVWDUMRQWD www.turkuai.fi ZZZ WXUNXDL IL Loimun kotiottelut 2014-2015 Heitä hyvästit niska-hartiavaivoille Tarkista mahdolliset päivitykset netistä! Kerttulan liikuntahalli (Kisakatu 4, Raisio) la 27.9. 17:00 su 5.10. 19:00 la 11.10. 17:00 ke 22.10. 18:30 la 1.11.17:00 ke 5.11.18:30 su 9.11. 17:00 pe 14.11. 18:30 ti 25.11. 18:30 ma 8.12. 18:30 la 20.12.2014 ti 6.1. 18:3 su 18.1. 17:00 su 8.2. 17:00 ke 11.2. 18:30 ke 18.2. 18:30 la 28.2. 17:00 ke 4.3. 18:30 ti 10.3. 18:30 Isku Suomen Cup ? Etta Hurrikaani Särkät Volley VS Asse-Lennik (BEL) Leka Volley Tiikerit Sampo VaLePa @ Kupittaa, Turku Team Lakkapää KoVe Riento Hurrikaani VaLePa Särkät Volley Etta Tiikerit Sampo Niska- ja hartiaseudun jännitystilat voivat tuntua esimerkiksi jomottavana päänsärkynä, sormien puutumisena tai huimauksena. Tervetuloa hyvään hoitoon! Raisiontori 1 a, 21200 Raisio ark. klo 7.45-19.00, puh. (02) 4382 529 info@raisionfysioterapia.? www.raisionfysioterapia.? Loimua tukemassa: 02-2382 200 - myynti@turunrengaspalvelu.fi www.facebook.com/raisionloimu www.twitter.com/raisionloimu 4 LOIMULAINEN 1 /14 - 15
20 Urheilu&liikunta Keskiviikko 24. syyskuuta 2014 AAMUSET Ilkka Lappi Jane Iltanen Palloilua laudalla Elli Pikkujämsä on kahden lajin huippulahjakkuus ILKKA LAPPI TURKULAINEN Elli Pikkujämsä on harvinainen lahjakkuus. Älkää ihmetelkö, jos 1999 syntynyt Pikkujämsä lumilautailee 2020-luvulla talviolympialaisissa. Toisaalta ei pidä ihmetellä myöskään, jos Pikkujämsä muutaman vuoden sisällä pelaa Suomen paidassa jalkapallon arvokisoissa. Ottaisiko Pikkujämsä mieluummin lumilautailun olympiakultaa vai edustaisi Suomea jalkapallon MMkisoissa? – En kyllä osaa sanoa. Yritän jatkaa molempia lajeja niin kauan kuin mahdollista. Toistaiseksi siinä ei ole ollut ongelmia. Harrastan niitä, koska molemmat ovat niin kivoja. Valmentajillekin molemmat lajit ovat olleet okei, hän toteaa. Kumpaakin lajia hän on harrastanut vuosia intohimoisesti. Jalkapallo tuli tosin ensin kuvioihin. Lautailukin alkoi varsin luontevasti. – Koko perheeni on ollut lasketteluperhe. Muut tosin laskevat suksilla. Itse halusin kokeilla lautaa ja jäin käytännössä saman tien koukkuun, Pikkujämsä muistelee. LAHJAKKUUDESTA menestys ei ainakaan jää kiinni. Viime keväänä Pikkujämsä laski Italian Valmalencossa junioreiden maailmanmestaruuskisojen slopestylessa rookie-tyttöjen sarjassa hopealle ja rookie-tyttöjen halfpipessa yhdeksäs. Heinäkuun lopussa Pikkujämsä oli voittamassa Laura Kalmari -turnausta TPS:n C-15 tyttöjen joukkueessa. Pikkujämsä valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi. Hänet valittiin myös yhtenä neljästä turkulaisesta ikäluokan ensimmäisiin maajoukkuetapahtumiin. Tyttöjen U16-maajoukkue pelaa tällä viikolla kaksi maaottelua Skotlantia vastaan. – Kesäisin keskityn enemmän futikseen ja talvella lautailuun, vaikka talvellakin koitan käydä jalkapallotreeneissä. Tosin silloin lautailun kisamatkat ja lautailutreenit vievät jonkin verran aikaa futikselta, Pikkujämsä kertoo. USEIN kahden lajin yhdistäminen on käytännössä kahden joukkuelajin tai kahden yksilölajin yhdistelmä. Pikkujämsälle luontevaa on kuitenkin ollut yhdistää yksilölaji ja joukkuelaji. Elli Pikkujämsä on urheilija, josta taatusti vielä kirjoitetaan valtakunnallisestikin isolla fontilla. Isompi kysymys on liitetäänkö hänen nimensä tulevaisuudessa ensisijaisesti lumilautailuun vai jalkapalloon. – Aika erilaiset lajit ne ovat treenaamisen kannalta. Kummankin lajin harjoittelu kuitenkin hyödyntää myös toista lajia. Esimerkiksi lautailutreenit auttavat tasapainon kanssa, josta on jalkapallossakin hyötyä, Pik- kujämsä sanoo. Tulevaksi talveksi hänet on valittu Vuokatti-Rukan Urheiluakatemian ja Vuokatin Urheiluopiston järjestämille Yläkoululeireille, jotka kokoavat yhteen valtakunnan lahjakkaimpia lumilautailijoita. Ensi talven ykköstavoitteeksi Pikkujämsä on asettanut junioreiden MM-kisat. – Kisat lasketaan keväällä Kiinassa. Siellä olisi kiva laskea. Lisäksi olisi tarkoitus laskea pienempiä kisoja.
AAMUSET Keskiviikko 24. syyskuuta 2014 Urheilu&liikunta 23
24 Urheilu&liikunta Keskiviikko 24. syyskuuta 2014 AAMUSET Kamppailua koko elämä Petri Kolehmainen etsii rajojaan tatamilla ILKKA LAPPI KAMPPAILULAJIT ovat olleet Petri Kolehmaiselle elämää jo yli 20 vuotta. Lokakuussa 1991 hän aloitti hokutoryu ju-jutsun alkeiskurssin Turun Ju-jutsuseurassa. – Aloitin aikuisten ryhmässä 14-vuotiaana. Alaikäraja aikuisten ryhmään oli 15 vuotta. Kyselin seurasta, että voinko aloittaa aikuisissa, jos ihan kohta täytän 15. Todellisuudessa olin kuukautta aikaisemmin täyttänyt 14, Kolehmainen muistelee. Runsaassa 20 vuodessa harrastuksesta on tullut elämäntapa. Nykyään Kolehmaisella on hokutoryu ju-jutsun 3. danin musta vyö ja syyskuun alussa Fabio Gurgel myönsi Kolehmaiselle brasilialaisen ju-jutsun mustan vyön. Lisäksi hän on toimii Turun Ju-jutsuseuran valmennuspäällikkönä ja hokutoryu ju-jutsun päävalmentajana. Siviilissäkin aika kuluu tatamilla, sillä Kolehmainen toimii turvallisuusalan ja voimankäytön kouluttajana. – Kamppailulajit olivat alusta asti keino irtautua kaikesta muusta. Minulla ei koskaan ollut mitenkään huono lapsuus tai vastaavaa. Salilla sai ja joutui keskittymään täysillä siihen, mitä tekee. VAIKKA Kolehmaiselta löytyy palkintokaapista muun muassa brasilialaisen ju-jutsun EM-hopeaa ja Suomen mestaruuksia niin lukkopainin, bjj:n Ilkka Lappi kuin hokutoryu ju-jutsun puolelta, kilpailumenestystä motivoivampaa hänelle on ollut harjoittelu. – Treeneissä on aina ollut kivaa. Itsensä kehittäminen on alusta asti ollut se juttu. En ole koskaan kisaamisesta erityisesti nauttinut. Se ei ole se juttu, vaikka siellä kokee äärimmäisyystunteita ja jos menestyy, niin totta kai siitä tulee hyvä olo. Ei se silti ole se, mitä itse haen. Tatamilla aina hyvin viihtynyt ja intohimolla harjoitellut Kolehmainen ei kuitenkaan siviilissä koe olevansa äärimmäisen pedantti. – Salin ulkopuolella vapaa-ajalla voi ottaa aika rauhallisesti. Enkä treenaajanakaan pidä itseäni äärettömän pedanttina. Esimerkiksi tekniikoiden suhteen en ajattele, että olisi vain yksi tapa toimia. Voi etsiä ja kokeilla muitakin toimintatapoja. ”Kamppailulajit olivat keino irtautua kaikesta muusta.” SEKÄ mitaleilla, vyöarvoilla että arvostuksella mitattuna tatamilla menestyneen Kolehmaisen haaveilee edelleen uusista saavutuksista. Kahden mustan vyön lisäksi hänellä on potkunyrkkeilyn vihreä vyö. – Onhan sen vyön tummentaminen mielessä. En tiedä tuleeko ikä tai muut kiireet vastaan. Si- Nykyään Petri Kolehmainen (oik.) sparraa säännöllisesti Turun Jujutsuseuran nuorten lupausten, kuten Jesse Kujanpään kanssa, muutaman kerran viikossa. nisen vyön kokeessa sparria olisi kymmenen erää ja mustassa 20. Vastassa siinä olisi MM-tason vastustajia. – En tiedä, kuinka paljon haluaa itseään telottavan, sillä sitähän se pohjimmiltaan on. Omien rajojen etsimistähän tämä viime kädessä on. Ei minun tässä iässä ainakaan tarvitse enää mitään todistella, miettii vuonna 1977 syntynyt Kolehmainen.
AAMUSET VARMA NAKKI 26 VIIHDE Tarinavetoinen rock tuo lokakuun KLUBILLA lokakuu alkaa eläimellisellä menolla, kun viiden vuoden hiljaiselonsa komeasti keväällä Let It Shine -levyllä päättänyt Damn Seagulls saapuu Turkuun. Raportit tien päältä kertovat lokkien liitävän komeissa korkeuksissa, joten täyteläisen kitararokin ystäviä hellittäneen urakalla. Lämppärinä esiintyy perinnetietoisen rock-tarinoinnin suvereenisti hallitseva Antero Lindgren. Ovet aukeavat kello 21. Kuka suomalainen julkkis on sinun suosikkikohteesi imitoitavaksi? Miksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Keskiviikko 24. syyskuuta 2014 Ajankohtaisia ääniä ILKAN VALINTA Brittipopin kultakimpale Imitaattori Jarkko Tamminen ei kyllästy klassikoihinkaan Ville Juurikkala VAIKKA sitä ei 1990-luvun puolivälissä grungeen ja skeittipunkkiin hurahtaneena myöntänytkään, oli Oasis paitsi yksi aikakauden merkittävimpiä bändejä, syntyi Liam ja Noel Gallagherin yhteentörmäyksistä myös erinomaista musiikkia, joka saavutti kliimaksinsa vuonna 1995 (What’s The Story) Morning Glory -levyllä. Lähes 20 vuotta myöhemmin julkaistulla deluxe-painoksella on luonnollisesti koko mestariteos. Lisäksi pakettiin on asiaankuuluvasti ympätty pari levyllistä bändin kiihkeimmän luomiskauden ylijäämäbiisejä, demoja sekä livebiisejä. Kaikkiaan deluxe-painoksesta löytyy 40 biisiä. Suuri osa 1990-luvun kaikkivoipaisuusharhassa julkaisematta jääneistä biiseistä hakkaa mennen tullen Oasisin 2000-luvun tuotannon. Kenelle: Oasisin nerokkuuden ajallaan tai myöhässä löytäneelle. Arvio: Myös bonuksista löytyy relevanssia. ILKKA LAPPI VIIHDELINJAT ILKKA LAPPI RUNSAAN 17 vuoden uran aikana imitaattori Jarkko Tamminen on ehtinyt omaksua valtavan määrän suomalaisia ja ulkomaalaisia julkisuuden henkilöitä. Tammisen hahmot lähtevät kehittymään äänestä tai eleistä. Väkisin imitaatio ei kuitenkaan synny. – Kipinä imitaatioon syntyy siitä, että haluan sanoa hahmolla jotain. Esimerkiksi Tarja Halosen hahmolla olen halunnut käsitellä kotielämää Pentin kanssa, Tamminen kertoo. – Toisaalta esimerkiksi Ruben Stillerillä ja Jone Nikulalla on vahvat maneerit, mutta en missään vaiheessa ole keksinyt, mitä heidän kauttaan haluaisin sanoa. Toinen tärkeä kriteeri toimivalle hahmolle on ajankohtaisuus. Suuretkin kansansuosikit jäävät ohjelmistosta pois, jos he häviävät julkisuuden valokeilasta. – 1990-luvulla tein paljon MarjaLiisa Kirvesniemeä ja siitä tykättiin. Kun Marja-Liisasta ei enää ole juttuja lehtien palstoilla, hän jää myös esityksistä pois. Lavalla huomaa nopeasti, jos jonkun hahmon on aika jäädä taustalle. PITKÄN uran varrella Tamminen on ehtinyt esittää ikiaikaisia imitaatiosuosikkeja kuten Paula Koivuniemeä, Aira Samulinia tai Hjallis Harkimoa tuhansia kertoja. Klassisten imitaatiohahmojen esittäminen ei kuitenkaan kyllästytä. – Imitaatio on kuitenkin aina viihdyttämistä, jonka tarkoitus on saada ihmiset hyvälle tuulelle. Esimerkiksi Aira on sellainen hahmo, että ihmiset innostuvat siitä joka kerta. Se palkitsee ja sen vuoksi niitä jaksaa tehdä. – Joskus on myös kiva yllättää jollain hieman vähemmän tunnetulla hahmolla. Tällä hetkellä Kaj Kunnas esimerkiksi on sellainen ajankohtainen hahmo, jota ihmiset eivät välttämättä osaisi odottaa tai kaikki eivät välttämättä edes tiedä. Lokakuussa Turkuun saapuva Stars show -revyy esittelee Tammisen repertuaarista yli 40 hahmoa. Mukana on Juhani Tammisen ja Jorma Uotisen kaltaisia klassikoita, mutta myös tuoreempia bongauksia kuten Lauri Tähkä tai tuoreimman Vain elämää -tuotantokauden laulajat. Vaikka kyseessä on vahvasti musiikkiin tukeutuva show, myös pe- KIRPPUTOREJA b/b 2/( <.6,1
Aamuset Stars Show on Jarkko Tammiselle kova rutistus muutenkin kuin vain Michael Monroen housuissa. Hahmojen vaihtoon on illan aikana aikaa noin 40 sekuntia. rinteisempää puheimitaatiota esityksessä nähdään. Ajankohtaiset aiheet ovat silläkin tapaa esillä. – Teemu Selänteen kirjaan otetaan kyllä kantaa kahdenkin hahmon kautta, Tamminen kertoo. KYMMENEN hengen työryhmässä toisena vetonaulana on Laura Voutilainen, joka tekee musiikkipitoisessa show’ssa myös imitaatiota. – Homma lähti siitä, että Laura kertoi tehneensä keikoillaan takahuoneissaan imitaatioita. Yhdessä sitten vietiin hommaa eteenpäin, mietittiin puherytmejä ja sellaista. Täytyy sanoa, että Laura teki todella säntillisesti kotiläksynsä ja opetteli todella paljon hahmoja, Tamminen kehuu. Jarkko Tammisen Stars Show Logomossa 9. ja 10. lokakuuta.
AAMUSET Keskiviikko 24. syyskuuta 2014 Viihde 27
Timo Salmesmaa AAMUSET 28 sumnersgraphicsinc JETSET Keskiviikko 24. syyskuuta 2014 TIMO SALMESMAA Yrittäjänaiset kunnioittivat Turun päivää virittämällä Logomon aulaan minimessut tarjoten tuotteita, palveluja ja syystrendejä peilaavan muotinäytöksen. Suomen Festivaalimissi Niina Terävesi ja kesällä kruunattu Miss DBTL Amalia Öster haltuunottivat luontevasti Logomon catwalkin. Hyväntuulinen tapahtuma inspiroi intoa ja uskoa tulevaisuuteen, jota tässä ajassa kaivataan. Bravo! Stockbyte Tuskin on kesän grillibileistä ja rapujuhlista toivuttu, kun maltaiden ja hapankaalin aromit tervehtivät. Kortteliravintola Hugo starttasi Oktoberfestit tarjoten oluessa haudutettua ylikypsää possunposkea, bratwursteja, schnitzeleitä ja Spatenia klassisissa litran tuopeissa. Olutseura Ohrantähkä isännöi kuluneena viikonloppuna olutvisailua ja perjantain live-aktista vastaa Skoogie. Ein Prosit! Lemmenkipeet Neljän ainejärjestön yhteisponnistus, Girl Power, jyrisee torstaina Marilynissä ja Vegasissa Tämänvuotinen Girl Power ylistää naisellista kauneutta. Sisäistä sankaritarta seulotaan kykykilpailussa ja muodin ammattilaiset saapuvat kertomaan niksejään. Keskiyön muotishow huipentuu pukukilpailuun ja Vegasin PianoWariin. Timo Salmesmaa Ikiromantikkojen liputusta. Turkulaisfanien pitkä odotus palkitaan viikonloppuna. Turkulaisen popmusiikin sanasaattajat, Lemmenkipeet, nousee perjantaina Rennon estradille. Kvartetti viihdyttää kotiyleisöään uudella kokoonpanollaan. Hullun miehen ja muiden urbaaniklassikoiden ohella ohjelmistossa tuoreempaa materiaalia. Catherine Yeulet Turku Priden puistojuhla aktivoi puhujia poliitikoista taiteilijoihin ja järjestöjyriin. Turun Kaupunginvaltuuston pj. Minna Arve ja organisaattori Roosa Laaksonen iloitsivat rennosta syyskesän tunnelmasta. Samuli Putro huipensi rennon tapahtuman musiikillaan. Timo Salmesmaa Turku Pride innosti marssimaan suvaitsevaisuuden puolesta. Yli 3500 hengen kulkue eteni rauhallisesti Taidemuseonmäeltä Kupittaalle. Puistotapahtuman juontanut Konsta Weber kohtasi avointa erotiikkaa luonnollisena terapiamuotona suitsuttaneet Puma Marianne Mooren ja Ilona Stablesin. Boren laivadisko aktivoituu perjantaina kesätauon jälkeen tanssittaen myöhäisnuoria kahdella eri musiikkimaailmalla. Dj. Jusa takoo Manööveri-baarissa 70’s ja 80’s hittejä. Baltic-salissa tanssittaa Lasse Laaksonen & Hotline. K-45 tapahtumia järjestetään syyskaudella kuukausittain.
6'? (
>% A C ==, 3> 8C:,4 7)752 .<)< = 9C @0)- 515>C1% ,+ . !VOINNA MA
PE
LA
+UNINKOJA
SU
s 4ARJOUKSET VOIMASSA TO
SU
ELLEI TOISIN MAINITA
KEHITYSVAMMAISET ovat yksi heikoimmassa asemassa olevista sosiaalihuollon asiakasryhmistä. Useimmat heistä eivät osaa kertoa palvelutarpeistaan, vaikka he ovat riippuvaisia moniammatillisesta erityisosaamisesta ja tuesta sekä itselleen että läheisilleen. Valtioneuvosto on tehnyt kaksi periaatepäätöstä kehitysvammaisten laitoshoidon vähentämisestä. Tavoite on, että vuoden 2020 jälkeen kukaan ei enää asu laitoksessa. Periaatepäätöksen toinen puoli on se, että vammaisten pitää saada asumisensa tueksi riittävät moniammatilliset erityispalvelut. Valtio on tukenut rakennemuutosta huomattavalla investointiavustuksella. Silti asumisohjelma etenee monissa kunnissa hitaasti. Osa kehitysvammaisista henkilöistä tarvitsee pitkäaikaista sosiaalista, kasvatuksellista ja lääketieteellistä kuntoutusta ja ohjausta. Avohuollon tueksi kaivataan myös kriisiapua ja -paikkoja. Kehitysvammaisen henkilön kuntoutus on luonteeltaan erilaista kuin erikoissairaanhoidon kuntoutus. Englannista onkin tutkimuksellista näyttöä siitä, että kun kehitysvammaisten terveyspalvelut on yhdistetty perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ns. normaalipalveluihin, palvelutaso on heikentynyt. Kun erityispalveluja tarjotaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, turhien käyntien ja erikoissairaanhoidon aiheuttamat kustannukset pystytään toisaalta minimoimaan. Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskukset voivat tarjota hoidon ja hoivan lisäksi erityishuollon asiantuntemusta monissa vammaisalan kysymyksissä. Niistä esimerkkinä voidaan mainita vaikeavammaisten asumis-, kuntoutusja kriisipalvelut, kehitysvammaneuvola ja -psykiatria sekä muu alan terveydenhuolto ja satoihin oireyhtymiin liittyvä erikoisosaaminen. Myös kehityshäiriöiden ehkäisy, tutkimus, läheisten tukeminen, perhetyö ja kehitysvammapalvelujen laaja-alainen kehittäminen vaativat asiantuntemusta, josta erityishuoltopiireissä on vankka kokemus. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi vuonna 2011, että Suomeen tarvittaisiin muutama alan kuntoutus- ja resurssikeskus. Varsinais-Suomen erityishuoltopiirissä toimii jo kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus, jonka toimintaa on kehitetty vuosikymmeniä. Tuki- ja osaamiskeskuksista pitääkin saada kirjaus myös palvelujen järjestämislakiin. ANNE-MARI VIROLAINEN, KANSANEDUSTAJA (KOK.) SDP:N valtuustoryhmän puheenjohtaja Jarmo Rosenlöf esitti (TS 17.9.), että Turun omilta yhtiöiltään tilaamien palvelujen avoimessa kilpailutuksessa otetaan vuoden aikalisä tai että kilpailutustahtia ainakin hidastettaisiin. Tavoitteena olisi näin saada lisäaikaa sopeutua markkinoiden vaatimuksiin. En pidä tällaisia ajatuksia lainkaan perusteltuina. Kaupungin omistamille yhtiöille myönnettiin aikoinaan tietty aika sopeuttaa toimintansa markkinakelpoiseksi, eikä tästä ole syytä poiketa. Yksi lisävuosi ei tuota muuta kuin lisäkuluja kaupungille. Tällainen ikään kuin ”veronmaksajien takuulla” markkinoilla toimiminen ei ole omiaan parantamaan kaupunkilaisten asemaa eikä kaupungin yritysilmapiiriä. Kaiken kaikkiaan kuntien toiminta markkinoilla synnyttää aina ongelmia kilpailun toimivuuden kannalta ja hämärtää kunnan perustehtäviä. Lähtö- kohtaisesti kuntien ei tulisi harjoittaa yritysten kanssa kilpailevaa liiketoimintaa eikä perustaa yksityisillä markkinoilla toimivia julkisia liikelaitoksia tai yrityksiä. Ne saavat eri tavoin kohtuutonta kilpailuetua markkinoiden ehdoilla toimiviin yrityksiin verrattuna. Turun perustaessa omia yhtiöitään tavoitteena ymmärtääkseni oli tiettyjen toimintojen yhtiöittämisen pohjalta tehostaa toimintoja. Ymmärrän huolen siitä, että yhtiöiden toiminnan sopeuttaminen markkinakelpoiseksi saattaa nyt luoda paineita henkilöstömuutoksiin. Tervetuloa todelliseen yritysmaailmaan. Avoimilla markkinoilla toimivat yrittäjät joutuvat pohtimaan näitä asioita päivittäin. Kannattamattoman yrityksen taival ei ole pitkä. Tämän tosiasian edessä ovat myös Turun kaupungin yhtiöt. PENTTI SALONEN PUHEENJOHTAJA TURUN YRITTÄJÄT Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki AAMUSET Tuki- ja osaamiskeskus Kaupungin yhtiöt eivät kaipaa lisää suoja-aikaa välttämätön 31 MIELIPIDE KOLUMNI Keskiviikko 24. syyskuuta 2014 Noitavaino elpyy SUOMI pelkää. Eniten pelätään Venäjää ja taloudellista lamaa, mutta muitakin peikkoja väijyy sängyn alla. Jatkuvaa kampanjaa käydään käydään kiusaamista, seksuaalista häirintää ja kouluväkivaltaa vastaan. Kukaan tuskin vastustaa sitä, että kiusaamisen tai häirinnän kimppuun käydään tai että potentiaalisia kouluampujia kartoitetaan ja syynätään. Joseph McCarthy oli amerikkalainen senaattori, joka 1950-luvulla johti komiteoineen kommunistivainoja Yhdysvalloissa. Monta ”epäamerikkalaista” jäi kiikkiin, mutta monen muun elämä tuhottiin ”varmuuden vuoksi”. Kouluissa kitketään kiusaamista niin tomerasti, etteivät ylityöllistetyt opinto-ohjaajat ja opettajat aina ehdi todentaa mitä on tapahtunut. Työpaikoilla ilmiannetaan narsisteja ja paljastetaan häirintää. Riittää, että että syytetty tunnustaa. Rikosta ei tarvitse edes tutkia. Mitäs sitä, ihan ilmeinen asia. NKVD olisi ylpeä tuloksista. Noitavaino kiihtyy ja tulet palavat. Musta mies päätyi etelävaltioissa vähästä puun oksalle, mutta erilaiseksi leimattu saa melko helpolla Suomessa kouluampujan polttomerkin. Kun on sopiva syntinen, pitää enää keksiä, mihin hän on syyllinen. Meiltähän tämä käy. (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? MITEN kiusaajaksi leimattu voi ymmärtää tekonsa tai parantaa käytöstään, ellei tekoa yksilöidä? Saako häirinnästä syytetty kertoa oman versionsa tapahtuneesta? Pelin henki ei ole se, ettei syyttöminä tuomituista tarvitse välittää, kunhan kaikki syylliset saadaan kiinni. Väitetty teko on todennettava ja jokaiselle on annettava oikeus puolustautua. Vasta sen jälkeen on lupa tuomita syylliset. Oikeita syyllisiä on riittämiin ilman lynkkausmielialaakin. LASSE VIRTANEN INTERNET www.aamuset.? ,>?Ã??? ?`> 8°"\? "**11 99 / t
- ° * " 1 " 1/
] "1-1 ] , 1 ] * /" -
1
/ -
?Îä?Çä¯
1 -
t i??Õ?ÃiÌ >?Õ«iÀB?Ã??????ÃÌ> >Õ««>?iÃ?Õà ÞÞ] ,>?Ã?? ?>?«i £ä?Ó£] > ??£n] ÃÕ £Ó?£n