Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 | Nro 24 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Turkulainen Nikita Saunonen aikoo olla maailman paras vapaauimari vuonna 2020. Urheilu s. 10 Veto vedolta kohti kärkeä Anneliina Koskinen rakastui vanhaan musiikkiin sen arvoituksellisuuden takia. Säveltäjä ei halunnut kertoa kaikkea. Elämä&tyyli s. 14 Keskiajan sävelmiin Rohkea, utelias ja seurallinen. Ja varsin karvainen. Sellainen on leijonanharjaskani. Lemmikit s. 16 Seurankipeä karvakorva Puheet Turun taudista yltyvät, sinipunaa syytetään korruptiosta. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 AAMUSET 2
3 Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI TTALOUS Pääkirjoitus 25.3.2015 Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 KIISTA toriparkista on johtamassa siihen, että moni menettää työpaikkansa. Tiedossa on ollut, että päättämättömyys ja kiistan pitkittäminen siirtää kauan kaivattua torialueen kehittämistä. Arkeologisia kaivauksia ei saada käyntiin eikä toria uuteen kuosiin ennen kuin on lopullisesti päätetty, rakennetaanko torin alle parkkipaikkoja vai ei. Uudet käänteet ovat kohtalokkaita. Torin yrittäjät – esimerkiksi Kallun grilli – eivät saa enää pitkäaikaisia vuokrasopimuksia (Aamuset 21.3.). Kallun grilli on ollut vuoden alusta kokonaan ilman vuokrasopimusta. Tilanne on järjen ja kaupungin omien paragrafien vastainen. Työpaikkoja menetetään, liiketilaa makaa tyhjillään. Kaupunki ei voi sitoutua pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin, koska ei ole tiedossa, mitä torille tehdään ja milloin. Poliitikot eivät saa päätetyksi. KAUPPATORIN asemakaava mahdollistaa toriparkin rakentamisen, mutta rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Päätettäväksi on pian tulossa sekä alueen katusuunnitelmat että maankäyttösopimus toriparkin rakennuttajan kanssa. Niistä käytäneen samanlainen pitkä keskustelu kuten aina ennenkin ja samanlaisin argumentein kuten aina ennenkin. Keskustelut ja äänestykset ovat välttämätön osa demokratiaa. Sitä sopii silti moittia, ettei sanoista päästä tekoihin. Päätöksentekoa jarrutetaan tuomalla jo monta kertaa päätetty asia yhä uudestaan päätettäväksi. Samasta asiasta valitetaan eri oikeusasteisiin erilaisilla teknisillä verukkeilla. KAPULOITA lyödään rattaisiin, tehdään tahallaan kiusaa. Se ei ole demokratiaa. Se on, että hyväksytään äänestyspäätös, vaikka se ei olisi itselle mieluinen. On turha puhua väliaikaisista enemmistöistä tai kyseenalaistaa yhdellä äänellä saavutettua voittoa. Yhden äänen ero riittää, ellei vaadita määräenemmistöä. Kuka tahansa voittaakaan, on päästävä jo eteenpäin. Joko toriparkki rakennetaan tai sitä ei rakenneta, mutta keskikaupunkia on vihdoin ryhdyttävä elvyttämään ja kehittämään. LASSE VIRTANEN Torin jumi aukaistava PITÄÄKÖ kuntia pakkoliittää toisiinsa? RANTALA: Pakkoliitokset eivät ole hyvä ja järkevä asia. Valtion pitää ohjata ja kannustaa siihen, mutta valmistelutyöt pitää kunnissa aloittaa omatoimisesti. HERMONEN: Jos haluamme säilyttää pienten kuntien mahdollisuuden ylläpitää peruspalveluja, pitää varmistaa elinkeinorakenne sellaiseksi, että maaseudullakin pystyy yrittämään. Turussa ympäristökunnille pitää antaa aluesuunnittelusssa mahdollisuus elinkelpoiseen elämään itsenäisinä osina tätä seutua. JR: Itse raisiolaisena en haluaisi, että Raisio pakkoliitettäisiin Turkuun. Yhteistyötä voidaan tehdä, mutta 25 000 asukkaan kaupunkina pitää olla edellytyksiä toimia itsenäisenä kaupunkina erityisesti kun sosiaalija terveyspuolen sektori on hoidettu hyvin. MH: On tärkeää, että peruskunta on toimivan kokoinen yksikkö, jotta se pystyy tuottamaan itse kekseliäästi edullisia palveluja ja antamaan myös alueella asuville ihmisille töitä. Tavoiteltavaa olisi, että jompi kumpi perheen vanhemmista voisi joutua ajamaan muualle töihin, mutta ei niin, että kaikki ajavat jonnekin kauas. JR: Huolestuttavaa on se, miksi Suomessa jostain kunnasta tulee kriisikunta. Silloin on tapahtunut jo pitkällä aikavälillä paljon asioita väärin. Vapaaehtoisia naapurikuntia, jotka sen haluaa, tuskin ilmaantuu. Pakko-sana voi olla ainoa vaihtoehto. Toisaalta asiat pitäisi pystyä ennakoidusti järjestämään niin, ettei tultaisi tällaiseen tilanteeseen. Kuntien tehtävät kasvavat ja valtionosuudet pienenevät. Yhtälö on aika haastava. MH: Raisiossa on hyviä paikallisia ratkaisuja. Sillä on hyvät itsenäisyyden mahdollisuudet. Naantali on Suomen paras merikaupunki profiililtaan ja matkailuimagoltaam. Sitä hyvää ei kannata tärvellä valtakunnallisesti eikä muun maailman suuntaankaan. JR: Turkulaisten olisi ehkä hyvä pohtia sitä, mitä on tehty väärin ja mitä voitaisi tehdä toisin, kun kukaan ei halua liittyä Turkuun. MH: Yksi iso syy on se, ettei täällä nähdä, että kaikki vauraus ja hyvinvointi syntyvät verkostomaisuudesta. Täällä uskotaan keskusjohtoisuuteen. Niin kauan kun visio on tämä, Turusta ei tule taloudellisesti Suomen parasta kaupunkia. KAIJA Hartiala äänesti ainoana kokoomuslaisena Sepänkadun kaavamuutosta vastaan valtuustossa. Haistoiko ryhmän ainoa lääkäri taudin? KAUPPATORIN kattotasolla vuosikymmenet jököttänyt Carlsbergin valomainos on ollut jo vuoden alusta lähtien laiton. Aluehallintovirasto vaatii nyt panimoa poistamaan sen. Onkos kukaan vielä kilauttanut museovirastoon? Jospa valomainos ilmentäisikin ainutlaatuisella tavalla valomainonnan kerrostumia Turussa? Suojelupäätöshän siitä paukahtaisi. VENÄJÄN tunnetuin tsuhna Ville Haapasalo (kuvassa) on saanut nyt nimikkopelmenit. Kuluttaja joutuu pakastekaapilla tiukan valinnan eteen: valitako Ville vai aito venäläinen? Tack… …nej tack! TELEVISION vaaliväittelyt ovat jälleen yhtä ja samaa päällehuutamista. Miksei panelisteille anneta shakkikelloa eteen? Vartin limiitin saisi käyttää miten haluaa. Kun aika loppuu, ollaan hiljaa, ellei joku erikseen kysy jotakin. LAATUA puuttuu. Kansliapäällikkö Erkki ”Leuka” Virtanen kävi jyrisemässä Liedon demarien juhlaseminaarissa. Leuka arvioi, ettei ministerien määrä ole tärkeää, vaan heidän laatunsa. ”Nyt kaikki eivät ole olleet parasta A-luokkaa eivätkä oikein muutakaan luokkaa”, jýrisi Leuka (Turun Tienoo 24.3.). APINAA ja ihmistä yritettiin risteyttää sata vuotta sitten Neuvostoliitossa (ESS 23.3.). Mitä ilmeisimmin siinä myös onnistuttiin. Kuvassa Leonid Brežnev. he ke a ä ä N DEBATTI Hermonen MERJA HERMONEN on kirkkoherra Liedosta ja vihreiden ehdokas eduskuntavaaleissa. JUKKA RANTALA on laatujohtaja Raisiosta ja keskustan ehdokas eduskuntavaaleissa. Rantala
5 Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 Onko Turun tauti harhaista salaliittoteoriaa vai totista totta? Mitä mieltä olet? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN hallinto-oikeuden mukaan kaupunginvaltuuston päätös olla ryhtymättä kauppatorin asemakaavan uuteen valmisteluun on lainmukainen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen kaupunginvaltuuston päätöksestä, ettei valtuutettujen esitys valmistelun käynnistämisestä uudelleen anna aihetta toimenpiteisiin, koska torin asemakaava oli ajantasalla. Päätöksestä hallinto-oikeuteen valitti Meidän Turku – Vårt Åbo ry. Toriparkkipäätös lainmukainen KAUPUNGINVALTUUTETTU Olavi Mäenpää (sv.) ilmoittaa tukevansa eduskuntavaaleissa maaja metsätalousministeri Petteri Orpoa (kok.). – Orpolle tehdään täysillä työtä, vahvistaa Mäenpää, joka ei asettunut itse ehdolle vaaleissa. Syyksi Mäenpää on ilmoittanut rahapulan (TS 11.3.). Myös Orpo vahvistaa, että Mäenpää on ilmoittanut tuesta. – Hän tuli ilmoittamaan tuesta ja sanomaan, että haluaa auttaa vaalityössä. En ole koskaan kieltänyt ketään auttamasta, sanoo Orpo. Orpo sanoo, että apu kelpaa, vaikka muun muassa maahanmuuttokysymyksissä miehet ovat eri linjoilla. – Jokainen tekee omat päätyöksensä, sekä Mäenpää että äänestäjä. Mäenpää on myös aiemmin tehnyt vaalityötä kokoomuslaiselle ehdokkaalle. Hän on tukenut Ville Itälää europarlamentin vaaleissa. Mäenpää tukee Orpoa vaaleissa KAUPUNGINVALTUUTETTU Sauli Saarinen (vas.) vaatii valtuustolle jättämässään aloitteessa selvitystä työkeskuksen remontista. Turun kaupungin työkeskus on vuokratiloissa Pansiontiellä. Saarisen mukaan vuokrattavien toimitilojen kunnostuksen kustannusarvio oli aluksi 1,4 miljoonaa euroa. Arvioitu summa osoittautui korjausten alettua täysin riittämättömäksi. Valtuusto myönsi hankkeelle viime vuoden tammikuussa lisää 1 770 000 euroa. – Sopimatta olivat jääneet sähköja paloturvallisuuspuutteiden aiheuttamia kaupungin kustantamia töitä noin 343 000 euron edestä sekä puutyöhallin vesikaton korjaamisen 170 000 euron kustannus. Kustannusjakoneuvotteluihin jäi ainakin 513 000 euroa työkeskuksen remonttikustannuksia, sanoo Saarinen. Saarinen esittää, että valtuusto antaa tarkastuslautakunnalle tehtäväksi selvittää korjauksista aiheutuneet kokonaiskustannukset. Saarinen vaatii remonttiselvitystä KARI LAINE HUONOKUNTOISTEN teiden aiheuttamista autovaurioista tuli viime vuonna Varsinais-Suomen Ely-keskukselle 140 korvaushakemusta. Tyypillisin tienpitäjän korvattavaksi vaadittu vahinko johtui tien päällysteissä olevista rei’istä, jotka vahingoittavat varsinkin renkaita ja vanteita. Valtaosa korvausvaatimuksista hylätään. Viime vuonna vain kymmenen prosenttia hakijoista sai myönteisen päätöksen. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueiden teiden kunnosta vastaavan kunnossapitopäällikön Timo Laaksosen mukaan hakemusten hylkäämisiin on monia syitä. Osa hylätään siksi, että ne on osoitettu väärälle taholle, kun vaurio on syntynyt tiellä, jonka kunnosta vastaa kunta. Korvausvastuu määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. Kunnossapitopäällikön mukaan vastuu syntyy, kun vahingon katsotaan johtuneen tienpitäjän tahallisesta tai huolimattomasta toiminnasta. Tuottamuksellisuutta arvioitaessa huomioidaan muun muassa se, onko tienkäyttäjiä varoitettu esimerkiksi kuopista ja olisiko vahinkotilanne olut ennalta arvattavissa. Hun korvauksenhakija pystyy osoittamaan, että tienhoito on tehty virheellisesti, eikä vahinkoa ole pystytty välttämään edes varovaisella toiminnalla, korvaus yleensä myönnetään. Laaksosen mukaan Suomen tiestön huono kunto johtuu koko ajan pienenevistä tienhoitomäärärahoista. Tällä hetkellä päällysteitä voidaan uusia vai puolet siitä määrästä, joka korjattiin vielä viisi vuotta sitten. Ilman tienhoitomäärärahojen kasvua Suomen tiestön korjausvelka kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä pystytään korjaamaan vain pahimpia vauriopaikkoja. Koko maan tiestön korjaaminen maksaisi puolitoista miljardia. Valtio kerää liikenteeltä erilaisia veroja vuodessa noin seitsemän miljardin edestä. Huonojen teiden vaurioista nihkeästi korvauksia UUTISANALYYSI –HÄRSKI, härskimpi, Sepänkatu 5. Näin kiteytti kaupunginvaltuutettu Pauli Kossila (jä.) Sepänkatu 5:n asemakaavanmuutoksen ja vetosi valtuustoon, ettei se hyväksyisi esitystä. Toisin kuitenkin kävi. Esitys hyväksyttiin maanantaina äänin 37–27. Se mahdollistaa kahden yhdeksänkerroksisen kerrostalon rakentamisen tontille. Puolesta äänestivät pääosa kokoomuslaisista, demarit sekä keskustan ja RKP:n valtuustoryhmät. Vastaan olivat vihreät, vasemmistoliittolaiset, perussuomalaiset sekä Ville Auvinen (kd.), Kossila, Olavi Mäenpää (sv.) ja Kaija Hartiala (kok.). Keskustelu oli kiivasta, mutta, mikä merkillisintä, kaavan puolesta ei juurikaan käytetty puheenvuoroja. Kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Niko Aaltonen (kok.) oli asemansa takia pakotettu lausumaan asiasta jotain. – Tämä on erittäin hyvä täydennyskaavoituskohde, kehui Aaltonen. – Tämä eheyttää kaupunkirakennetta. Ruutukaava-alueella on parhaimmillaan asunut vuonna 1965 lähes 68 000 asukasta. Tällä hetkellä keskustassa asuu 44 000 asukasta. Kaivataan lisää vetovoimaa. On tärkeää saada hankkeita ja rakentamista käyntiin. DEMARIRYHMÄN pomo Päivi Pietari luki paperista varsin innottomasti täydennysrakentamista puolustavan puheen. Vastustajat sen sijaan antoivat palaa antaumuksella ja syyttivät sinipunaa korruptiosta. Kaavaa pidettiin liian raskaana eli myönnettyä 6 200 kerrosneliömetrin rakennusoikeutta liian suurena, tontille sopimattomana ja naapureiden oikeuksia loukkaavana. Vielä raskauttavampana pidettiin prosessia, jossa tontti myytiin ensin Turun Toverien tukisäätiölle ohi muiden tarjoajien ja sen jälkeen rakennusoikeus vielä melkein tuplaantui. Saara Ilvessalo (vihr.) luonnehti kaavoitusprosessia farssiksi. Koplaus vai ei? Sinipunalle korruptiosyytöksiä kaavapäätöksistä Sepänkatu 5:n luonnos SIRK KALA NKAT U SEP ÄN KA TU Kauppatori Aurajoki Turku suojeltavat rakennukset TS/EN, lähde: Turun kaupunki uudet 9-kerroksiset asuintalot Asemakaavanmuutos mahdollistaa kahden yhdeksänkerroksisen talon rakentamisen Sepänkatu 5:een. – Tämän kaltaiset päätökset heittävät bensaa liekkeihin vanhoihin puheisiin Turun taudista, sanoi Ilvessalo. Mikko Laaksonen (vihr.) laski, että kaupunki menettää 440 000 euroa sen takia, että rakennusoikeuden määrää kasvatettiin vasta sen jälkeen, kun tontti oli jo myyty. – Tämä edustaa karkeimmalla tavalla Turulle tyypillistä rakenteellista korruptiota, arvioi Laaksonen. – Prosessi on omiaan heikentämään päättäjien arvovaltaa ja turkulaisten luottamusta demokraattisiin instituutioihin Turussa, julisti Li Andersson (vas.). Kokoomuksen Hartiala liittyi vastustajien rintamaan. – On vaikea nähdä, että olisi pidetty kaupunkilaisten puolia. Seuraavana asiakohtana oli Harjattulan asemakaava, joka mahdollistaa yli sadan asunnon lomakylän rakentamisen Kakskertaan. Harjattulaan tavoitellaan myös loma-asuntomessuja. Kaava on ollut tekeillä jo pitkään. KOSSILA ei pitänyt asioiden yhteyttä sattumana. Samoilla linjoilla oli Pirjo Rinne (vas.) – Tämä on synkkä päivä valtuustolle. Käsittelemme kahta korruptoitunutta kaavaesitystä, moitti Rinne Molemmista päätöksistä jätettiin myös eriäviä mielipiteitä pöytäkirjaan. Ainakin Sepänkadun kaavasta valitettaneen hallinto-oikeuteen. LASSE VIRTANEN
7 Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA PALLIVAHAN kirkossa kuullaan tulevana torstaina 26. maaliskuun kello 18 Rakkaudella, Jippu -konsertti. Illan aikana Jippu esittää itselleen tärkeitä hengellisiä lauluja. Sen lisäksi kuullaan laulajan ajatuksia uskosta. Jippu on vuonna 1985 syntynyt muusikko, joka on julkaissut neljä sooloalbumia ja yhden platinalevyksi yltäneen duettolevyn. Konserttiin on vapaa pääsy. Jippua Pallivahan kirkossa ARPPU väittää (Aamuset 21.3.), että vanhassa valokuvassa ei kiskojen yläpuolella näy ilmajohtoa. Kuvassa kuitenkin näkyy johdin ja sen kannatinvaijeri ja oikeassa yläkulmassa selvästi vaijerin kiinnityskohta HOP:in taloon. Vuonna 1964 Aurakadulta Linnankadulle kääntyvä ns. Börsin lenkki oli yhä käytössä, tosin ei enää linjaliikenteelle, joka loppui 1951 kolmosen muututtua rengaslinjaksi. Lenkki poistettiin käytöstä 1967 samalla kun ykkösen raitiotieliikenne loppui. ARI ELENIUS KOTEIHIN ei jaettu Fölin uutta bussiaikataulua. Monet ihmiset ovat myöhästyneet muun muassa lääkärin vastaanotolta, lentomatkoilta, työstä ynnä muusta. HUONOA TIEDOTUSTA TORIPARKKI-INTO saisi jo päättyä ja todeta hanke turhaksi. Ei toriparkkia tarvita, kun jo nyt olevat parkkihallit lähellä toria ovat vajaalla käytöllä. Kauanko toriparkin teko kaikkine hidasteineen (arkeologiset löydöt, savipatjat ja ties mitkä) kestäisi? Sinä aikana kuolisi torikauppa ja lopettaisi moni liike lisää keskustasta. Haudataan koko hanke! LEENA S MIHIN Turku tarvitsee toriparkkia, eräs koko toriparkkikaavan aikoinaan saanut yksityishenkilö. Koska Louhea voitaisiin laajentaa aina Puistokadulle asti. Hansalla on oma, Wiklundilla oma, ovatko turkulaiset autoilijat, niin jalattomia että eivät jaksa kävellä enää. Turku täynnä tyhjiä parkkihalleja? OLAVI JOKINEN Äänestätkö näissä vaaleissa ihmistä vai puoluetta? Millä perusteella? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Johan tässä on lusikassa maattu koko talvi. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. ILKKA LAPPI TAVOITIMME vapaaottelija TimoJuhani Hirvikankaan tiistaina kello 12.15. Missäs oot? – Olen kotona vetämässä kahvia naamaan. Koiraa pitäisi lähteä seuraavaksi ulkoiluttamaan. Teit viikonloppuna Virossa ammattilaisnyrkkeilydebyyttisi. Millainen kokemus oli? – Kaikin puolin positiivinen kokemus. Voittokin ottelusta tuli, joten mitään negatiivista ei jäänyt mieleen. Oliko ammattilaisottelussa suuria eroja amatööriotteluihin verrattuna? – Hanskat olivat vähän erilaiset, mutta ei siinä muuten ollut juurikaan eroja. Ammattilaisotteluissa voitot ja tappiot taitavat merkata vähän enemmän. Amatööreissä ottelun lopputuloksella ei ollut niin paljon väliä. Varsinaisen leipäpuun pariin palaat kuukauden päästä. Miten valmistautuminen tuohon otteluun menee? – Nyt tietysti treenataan perinteisemmin vaparia, mutta ainakin kerran viikossa on myös tarkoitus käydä nyrkkeilemässä. Pystyottelun parantamista varten on tehty hommia niin olisi hölmöä, jos tuntumaa ei pitäisi yllä. Onko huhtikuun ottelun jälkeiselle ajalle tehty suunnitelmia? – Ei ole. Jos huhtikuun ottelu menee suunnitelmien mukaan eli oma käsi matsin jälkeen nousee, niin varmasti ollaan taas UFC:n suuntaan yhteydessä. Jos näytöt eivät vieläkään riitä, niin yksi mahdollisuus on pyrkiä eurooppalaisiin organisaatioihin ottelemaan. Mutta mitään valmista suunnitelmaa ei vielä ole. Kahvitteleva kamppailija Eija Lindroos TEEMU P. PELTOLA MONI sanoo äänestävänsä vaaleissa ensisijaisesti ihmistä ja vasta sitten puoluetta. Vaalitapamme painaa vaakakupit kuitenkin väistämättä päinvastaiseen asentoon. Suomessa on käytössä belgialaisen Victor d’Hondtin kehittämä suhteellinen vaalitapa. Ääniharava saa vertausluvukseen koko listansa äänimäärän, toiseksi tullut puolet äänistä, kolmanneksi tullut kolmasosan ja niin edelleen. Varsinais-Suomen kansanedustajapaikat jaetaan 17:lle suurimman vertausluvun saaneelle. Käytännössä vaalitapa suosii suurten puolueiden listoja ja vaaliliittoja ja sorsii pienpuolueita, joilla on usein listallaan vain kourallinen ehdokkaita, yksittäisten ehdokkaiden valitsijayhdistyksistä puhumattakaan. Samaa vaalitapaa käytetään Suomen ohella monessa läntisen Euroopan maassa. VUODEN 2011 vaaleissa eduskunnan ulkopuolella olevat pienpuolueet ja yksittäiset ehdokkaat saivat VarsinaisSuomen vaalipiirissä yhteensä 6 294 ääntä. Eniten ääniä sai Vapauspuolueen Olavi Mäenpää (1026 ääntä). Seuraavilla sijoilla olivat Muutos 2011 -puolueen Ida-Emilia Kaukonen (593) ja Jiri Keronen (401). Vaalipiirin ääniharava oli Heli Paasio (sd.) 13 958 äänellään. Hän sai vertausluvukseen kaikki SDP:lle annetut äänet, eli 50 922. Pienimmällä vertausluvulla eduskuntaan nousi 4 623 ääntä kerännyt Jyrki Yrttiaho (vas.), jonka vertausluvuksi tuli 12 512. Vaikka mainitut eduskunnan ulkopuoliset ryhmät olisivat muodostaneet teoreettisen vaaliliiton, olisi suurin vertausluku ollut vaalituloksen valossa siis 6 294. Paikka eduskunnassa olisi edellyttänyt äänisaaliin tuplaamista. Tulevissa vaaleissa vaalipiirissämme on ehdokkaita viidestä eduskunnan ulkopuolisesta puolueesta: Itsenäisyyspuolueesta, Kommunistisesta työväenpuolueesta, Piraattipuolueesta, Suomen kommunistisesta puolueesta ja Suomen työväenpuolueesta. Lisäksi Kari Leppäjoki on ehdolla valitsijayhdistyksensä kautta. Jotta eduskuntaan uutena yrittävä ryhmä saisi ehdokkaan läpi, se edellyttää valovoimaista ääniharavaa. Varsinais-Suomen vaalipiirissä (vuoteen 1995 asti Turun läänin eteläinen vaalipiiri) ei näin ole käynyt itsenäisyyden aikana kertaakaan. Edellinen eduskuntaan ponnistanut uusi ryhmä oli vuoden 1987 vaaleissa läpi lyönyt vihreät, joka sai ensimmäisen varsinaissuomalaisen kansanedustajansa vuonna 1995. VALTAKUNNAN tasolla poikkeuksena on kirjavan poliittisen uran tehnyt Pertti ”Veltto” Virtanen, joka nousi Ekologisen puolueen ehdokkaana eduskuntaan Pirkanmaalta vuonna 1995. Puolueen eduskuntataival jäi yhteen kauteen. Nykyisten pienpuolueiden olemassaolo ja uusien synty on silti demokratialle äärimmäisen tärkeää. Ilman niitä ei oikeastaan voitaisi demokratiasta puhuakaan. Pienet piukassa paikassa Vaalitapamme suosii suuria puolueita ja vaaliliittoja Jotkut tekevät äänestyspäätöksensä vasta kopissa. Arto Takala VAALIT 2015
9 Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 VAPAAOTTELU-URALLAAN tappiotta edennyt Teemu Packalen joutuu uransa kovimpaan testiin 25. huhtikuuta. Hän kohtaa Kupittaan urheiluhallissa FNF 9 -illassa englantilaisen Saul ”Hangman” Rogersin. Britti on otellut kymmenen ottelun urallaan yhdeksän kertaa voitokkaasti valio-organisaatio Cage Warriorsin sopimusottelijana. Rogersin listalta löytyy voitto muun muassa UFC:ssa otelleesta John Maguiresta. Packalen kovaan testiin JALKAPALLON A-nuorten SM-karsintasarja saadaan päätökseen tulevana viikonloppuna. Inter on varmistanut jo paikkansa SM-sarjaan ja ovat tiukasti kiinni myös karsintasarjan voitossa ja kolmessa lähtöpisteessä varsinaista SM-sarjaa varten. TPS on ennen viimeistä ottelua kolmantena. Vierasottelussa IFK Mariehamnia vastaan TPS kuitenkin tarvitsee kolme pistettä, jotta niskaan hengittävät Honka ja HJK eivät kiri ohi. Lohkon neljä parasta pääsevät suoraan SM-sarjaan ja kaksi seuraavaa jatkaa jatkokarsintoihin. Turun alueen seuroista kiinnostavin tilanne ennen päätöskierrosta on KaaPolla. Kaarinalaiset ovat lohkossaan kuudentena ja kiinni toisessa jatkokarsintapaikassa. HIFK on kuitenkin vain pisteen perässä. Kaiken lisäksi KaaPo ja HIFK kohtaavat Helsingissä karsintasarjan viimeisellä kierroksella. ILKKA LAPPI Inter mukana SM-sarjassa Onko Huuhkajilla eväitä Pohjois-Irlannin kaatoon? Ylletäänkö kisakoneeseen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI KILPAURHEILUN ytimessä on kautta aikojen ollut unelma. Unelma ja yritys saavuttaa unelma ovat kilpaurheilun sydän ja keuhkot. Turkulaisen Nikita Saunosen unelma odottaa runsaan viiden vuoden päästä. Kesällä 2020 hän haluaa nousta altaasta olympiavoittajana. – Askel kerrallaan mennään eteenpäin ja koitetaan kehittyä. Vuosi kerrallaan pyritään lähemmäs Suomen huippua, 17-vuotias Saunonen miettii. 50 metrin vapaauinnin päämatkakseen nimeävä Saunonen ui tällä hetkellä parin sekunnin päässä Suomen vapaauinnin ykköstykki Ari-Pekka Liukkosesta. – Liukkonen on aikuisten EM-mitalisti. Kun pääsen hänen tasolleen, aletaan olla lähellä kansainvälistä kärkeä. On hyvä, että kotimaastakin löytyy tällä hetkellä samalta matkalta kovia uimareita. Unelmaansa kohti Saunonen on kulkenut määrätietoisin askelin. Toistaiseksi palkintokaapista löytyy nuorten Suomen mestaruus 100 metrin vapaauinnista sekä 50 metrin vapaan PM-pronssi. UINNIN Saunonen aloitti alakouluiässä. Kilpauintiryhmässä Aurajoen Uintia edustava Saunonen aloitti kymmenen vanhana, mutta kunnolla vauhtia alkoi löytyä murrosiässä. – Yhtenä kesänä tuli pituutta kymmenen senttiä ja painoa kymmenen kiloa. Sitten alkoi kulkea. Sitä ennen en oikein kansallisellakaan tasolla pärjännyt, Saunonen muistelee. Nuorta lupausta valmentava Aija Hakala näkee positiivisena seikkana, että Saunosen kehitys on tullut vähitellen. – Hän ei ole saanut liian aikaisin liian paljoa. Kun pikkuhiljaa alkoi tulla tulosta, Nikitasta kasvoi todella vahva kilpailija, Hakala kehuu. Vaikka suuri tavoite odottaa vasta viiden vuoden päässä, aika kuluu nopeasti. Ei siis ihme, että Saunonen on tuttu näky Impivaaran altaalla. Viikko-ohjelmaan kuuluu tällä hetkellä kymmenen harjoitusta. Runsaan kahden sekunnin höylääminen ajasta 50 metrillä on vaikeaa, mutta mahdollista. – Startissa on paljon kehitettävää. Sieltä voidaan saada pois useita kymmenyksiä. Voiman kehityksen kautta voidaan saada pois jopa sekunti. Suurin haaste on kuitenkin vetopituus. Nyt 50 metriä menee 20 vetoparilla. Kun sieltä saadaan kaksi vetoparia pois, aletaan olla lähellä, laskeskelee Hakala. TYÖMORAALISTA maailman huipulle yltäminen ei valmentajan mukaan jää kiinni. – Nikita on valmis tekemään töitä tavoitteiden eteen. Hänessä on myös tiettyä nöyryyttä, mikä on varmaan kotoa tullutta, Hakala toteaa. – Nikita ei myöskään arvota itseään muiden vauhdin mukaan. Muiden hyvät tulokset hän ottaa vain hyvinä haasteina itselleen. Se on sellainen ominaisuus, mikä saattaa pitkällä tähtäimellä viedä pitkälle, Hakala jatkaa. Viisi vuotta sekuntipeliä Nikita Saunonen aikoo olla maailman paras vapaauimari vuonna 2020 Nikita Saunosen päätavoitteena on kesäkuussa uitavat European Gamesit. Huhtikuun lopulla SM-kisoissa hänellä on myös puolustettavanaan viimevuotinen nuorten 100 metrin vapaauinnin Suomen mestaruus. Ilkka Lappi
11 Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 AAMUSET 12
13 Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 AAMUSET
14 A AMUSET ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 PÄÄSIÄISKORTTIEN viimeinen postituspäivä on tänä vuonna tiistaina 31. maaliskuuta. Salli Parikka Wahlbergin suunnittelemassa Kevätviserryspostimerkissä talitintti laulaa pajunkissan oksalla. Merkin teemaan sopii Priority-merkki, joka on kääntynyt muotoon Priori-titi-ty. Wahlberg on tunnettu useista satu-, oppija lastenkirjojen kuvituksistaan sekä kansikuvista, etiketeistä ja postikorteista. Keväinen tervehdys VIIME keväänä käynnistynyt Verohallinnon ja Marttaliiton Sinulle seniori – veroilmoitus verkossa -yhteistyö jatkuu. Verohallinnon kouluttamat Martat opastavat yli 65-vuotiaita kaikille avoimissa tilaisuuksissa ympäri Suomea täydentämään veroilmoituksensa verkkopalvelussa. Turun tilaisuus järjestetään keskiviikkona 22. huhtikuuta kello 12 Marttojen Varsinais-Suomen piirin tiloissa osoitteessa Yliopistonkatu 33 G. Opastustilaisuuksissa tutustutaan rauhalliseen tahtiin veroilmoituksen täydentämiseen verkkopalvelussa muun muassa helppojen tehtävien avulla. Tilaisuudet ovat maksuttomia. – Viime vuonna yhteistyö Marttojen kanssa lähti vauhdikkaasti liikkeelle ja senioreilta saatu palaute oli erinomaista, sanoo viestintäpäällikkö Pirjo Korvola Verohallinnosta. KUUKAUDEN NAINEN Veroasiat kuntoon verkossa Lähetätkö pääsiäiskortteja? Ostatko vai askarteletko kortit itse? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA NAURAVAINEN pikkutyttö tanssii kotivideolla vaaleat hiukset ja viitta heilahdellen. ”I’ll fly away”, laulaa kantribändi Wheat, Rice & Fries. – Tuossa olen minä kolmevuotiaana. Esiinnyin lapsena usein äidille, isälle ja nukeille. Ohjelmistoon kuului kaikkea teatterista balettiin. Minulla on geeneissä kova halu antaa jotain itsestäni muille, sanoo musiikin monitaituri Anneliina Koskinen. – Wheat, Rice & Fries -bändiin kuuluu minun lisäkseni siskoni ja hänen miehensä. Minä laulan ja soitan sähköbassoa. Käytimme 70-luvulla kuvattua kaitafilminpätkää musiikkivideossamme. Koskisen molemmat vanhemmat lauloivat ja kotona soitettiin vinyylilevyiltä klassista musiikkia. Kouvolassa lapsuutensa viettänyt tyttö sai oman viulunsa neljävuotiaana. Kasvettuaan hän kävi soittoja laulutunneilla. Kaikesta huolimatta Koskisesta ei pitänyt tulla muusikkoa. Lukioaikana hän tähtäsi kielitieteilijäksi. – Lukion jälkeen lähdin Israeliin opettelemaan hepreaa. Aioin viettää siellä vuoden. Ennen lähtöäni olin ajautunut puolivahingossa SibeliusAkatemian pääsykokeisiin. Minulle soitettiin Israeliin ja kerrottiin, että minua odotetaan Suomeen opiskelemaan laulua. OPISKELUVUOSINAAN Koskinen löysi vanhan musiikin maailman, joka vei hänet mennessään. – Esimerkiksi keskiaikainen musiikki on täynnä aukkoja, jotka vaativat improvisoimista. Säveltäjä ei kirjoittanut kaikkea ylös. Koska tyhjää tilaa ei sovi täyttää millä tahansa, vaaditaan taustatutkimusta. Vanhan musiikin arvoituksellisuus kiehtoo minua. Opettaessaan laulua Perheniemen opistossa Iitissä Koskinen sai kutsun Turkuun. Turun kaupunginteatterissa tarvittiin keskiaikaista musiikkia esitykseen Peuraneito ja sarvikuono. Koskinen vietti kesän Turussa ja ihastui kaupunkiin, jossa keskiaika tuntui väreilevän ilmassa. Hän muutti perheineen pysyvästi Turkuun vuonna 2005. TURUSSA Koskinen on tehnyt monenlaista musiikkiin ja esiintymiseen liittyvää työtä. Hän toimii muun muassa opettajana, laulajana, soittajana, äänenhuoltajana ja näyttelijänä. Freelancerin työpäivissä riittää vaihtelua. – Ainoa varma asia on, että koira pitää kävelyttää joka aamu. Kalenteri muuttuu päivittäin, Koskinen sanoo. Tällä hetkellä hän työstää muun muassa musiikkia Tehdas Teatterin nukketeatteriesitykseen Paleleva elefantti. Esitys sijoittuu 1200-luvun Lontooseen, joten musiikki on peräisin samalta ajalta. Heinäkuussa musiikkitaituri lähtee Ahvenanmaalle Kastelholman linnaan linnamuusikoksi. Historian väreilyä Anneliina Koskinen ihastui vanhaan musiikkiin Anneliina Koskinen taitaa monen soittimen salat. Kuvassa suosikiksi noussut harppu sekä uusin tuttavuus sähköbasso, jota hän soittaa kantribändissä Wheat, Rice & Fries. Merja Kajala Tila aisuudet ovat maksu utttovuonna yhM Marttojen läh hti vauhti liikseniaatu olli soo o ö P Pirjo Ve erosta a.
15 Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 AAMUSET
Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 AAMUSET 16 Lemmikit HANNELE SIVONEN KANIHÄKISSÄ käy aikamoinen kähinä. Nuori leijonanharjasuros Vitali siellä pyrkii valloittamaan häkin herruuden. Rodun nimestä huolimatta käytös menee uhmaiän piikkiin, sillä leijonanharjaskanien yhtäläisyydet isoihin kissaeläimiin ovat vain muutaman karvan varassa. – Tyypillistä leijonaharjaksille on lyhytkarvainen pää, korvat ja runko. Niskaa ympäröi tuuhea tukka eli samanlainen leijonanharjas kuin leijonillakin, kuvaa kaarinalainen kaninkasvattaja Karina Kyntöaho. Leijonanharjakset ovat yleensä luonteeltaan rohkeita, uteliaita ja sosiaalisia. – Omat kanini ovat olleet luonteeltaan hyvin yksilöllisiä ja toisilleen vastakkaisia ääripäitä. Löytyy nuoria adhdtyyppejä, jotka touhuavat ja Söpö mutta rohkea Leijonanharjaskanit sopivat lapsiperheen lemmikiksi Puolivuotias leijonanharjaskaniuros Vitali harjoittelee näyttelyposeerausta. Leijonaharjaskaneilla kaikki värit ovat sallittuja. Vitaliksen väriluokka on hunnullinen Isabella. Hannele Sivonen hakevat huomiota. Toiset taas viihtyy sylissä pitkiäkin aikoja, Kyntöaho kertoo. Leijonaharjakset luokitellaan kuuluvaksi poikkeavaturkkisiin kaneihin, mutta kooltaan ne ovat kääpiökanien luokkaa. Turkin hoito vaatii hieman vaivannäköä ja sopivat välineet. – Jos karvaa ei ole paljon, harjaus kerran viikossa riittää. Mutta tukkapupuilla, joilla harjas on runsaampi, turkki tulee harjata useamman kerran viikossa, Kyntöaho opastaa. SÖPÖN ulkomuotonsa ja pienen kokonsa ansiosta rodusta on tullut yksi Suomen suosituimmista, heti hermeliinien ja kääpiöluppien jälkeen. Kiltteytensä ja sosiaalisuutensa ansiosta useimmat yksilöt sopeutuvat hyvin lapsiperheisiin, sekä asumaan saman katon alla muiden lemmikkien kanssa. – Toki ihan pieniä lapsia on syytä pitää vanhempien valvonnassa, koska kanin pitkät korvat ja tukka houkuttelevat pikkuisia sormia tarttumaan kiinni, Kyntöaho muistuttaa. Kanit kaipaavat aina lajitoveria seurakseen, joten perheen ainoaksi lemmikiksi niistä ei ole. Leijonaharjakset ovat liikkuvaisia, joten ne vaativat päivittäin runsaasti aktiviteettejä. – Tunti liikuntaa päivässä on minimi. Kaikkein paras vaihtoehto on vapaana olo rajatulla alueella tai kaniturvalliseksi tehdyssä huoneessa. Kaniturvallisuuteen kuuluu varmistaa, ettei kani pääsee hyppelemään pöydille. Kännykän latureiden johdot ovat myös kanien klassinen tihutöiden kohde. Kissojen lelut ovat kokonsa puolesta sopivia myös kaneille. Jyrsintävimmaa hillitsemään sopivat ohuet oksat ja vessapaperirullien hylsyt. LEIJONANHARJASKANIEN nimellä myydään netin myyntipalstoilla paljon risteytyksiä. Kyntöaho vinkkaa, että vastuullinen kasvattaja pystyy aina esittämään kanin sukupaperit. Myös korvatatuoinnit tai niiden puute kannattaa tarkastaa. – Poikasille tatuoidaan 7-8 viikon iässä vasempaan korvaan kanin yksilötunnistenumero. Nykyisin vaaditaan myös oikeaan korvaan tatuoitu kasvattajanumero. Suomen kaniyhdistykseen kuuluvan kasvattajan tunnistaa F-alkuisesta numerosta, Kyntöaho neuvoo. Istun toho kiiremmäks aika, sanos ämmä ko kompastu Aamuset
17 Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 AAMUSET
18 A AMUSET VIIHDE Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 ASKEL askeleelta kohti Suomen laulaja-lauluntekijöiden terävintä kärkeä kivunnut Matti Johannes Koivu nousee 4. huhtikuuta Dynamon lauteille. Kevätkiertueen setti rakentuu tammikuussa julkaistun Kauneimmat meistä -levyn materiaalin varaan. Emme muistele maanantaita ja muut hitit soivat Dynamossa kello 22.30 alkaen. Lämmittelyn hoitaa laulaja-lauluntekijä Klasu. Muistamisen arvoinen lauantai LEGENDAARISTEN suomalaiskitaristien ykkösketjuun kuuluva Ile Kallio on palannut juurilleen ja rock’n’rollin pariin. Ile Kallio Big Rock Band tuuttaa Shook Up! -levyllä torvilla maustettua vanhan ajan rokkia, jossa kuuluu myös bluesja soul-vaikutteita. Huippuluokan soittajien (Kallion lisäksi muun muassa Masa Maijanen ja Saxman Syrjänen) jälki on viimeisen päälle hiottua, ehkä jopa liiankin. Livenä varsin rouheaan menoon kykenevä kokoonpano on studiossa käyttänyt aavistuksen turhan sileää hiekkapaperia. Parhaimmillaan bändi on, kun musiikki nojaa tukevasti Syrjäsen, Mikko Koposen ja Markus Holkon muodostamaan puhallinkolmikkoon. Kenelle: 1960-luvun lapsille, joille kirjainyhdistelmä aor ei ole kirosana. Arvio: Ykkösluokan muusikot kulkevat keskellä tietä. ILKKA LAPPI Sileä paluu rokkiin Mikä on kaikkien aikojen paras turkulainen bändi? Miksi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI TEHTAILIJA Marcelin sukulaiset ja läheiset ovat kokoontuneet Ranskan syrjäseudulle hienoon kartanoon juhlapyhien viettoon. Idyllin rauha rikkoutuu, kun Marcel löydetään murhattuna ja on selvää, että murhan takana ei voi olla kukaan ulkopuolinen. Tänä keväänä Humalistonkadulla toimintansa aloittaneen harrastajateatteri Akselin toisen ensi-illan alkuasetelma on kuin Agatha Christien kirjasta. Komediallinen murhamysteeri 8 naista ei kuitenkaan ole Christien näytelmä vaan Robert Thomasin käsialaa. – Akselin ensimmäinen ensi-ilta oli Myrskyluodon Maija. Halusin ohjata jotain ihan erilaista. Suurena Agatha Christien ystävänä murhamysteerit tulivat mieleeni. Tässä näytelmässä viehätti myös se, että lavalla on kahdeksan tasavahvaa ja moniulotteista naishahmoa, toteaa ohjaaja Emmi Louhivuori. NÄYTELMÄ on 1950-luvulle sijoittuva epookki. Puvustuksen ja lavastuksen lisäksi myös näytelmän kielessä kuuluu 1950-luku. – Kieli on vanhahtavaa. Myös ranskalaisuus kuuluu tekstissä. Tekstissä on paljon sanailua ja rytmi on erityisen tärkeä. Rytmiä onkin harjoiteltu paljon, jotta tekstin jännitteisyys säilyy, Louhivuori kertoo. Thomasin näytelmän pohjalta tehtiin 2002 myös elokuva, joka sai varsinkin Ranskassa paljon huomiota osakseen. Elokuvassa dekkariin sekoitettiin musikaalia. Akselin näytelmäversio nojaa kuitenkin alkuperäiseen näytelmätekstiin, joten musiikki on instrumentaalista. – Pohdin biisien mukaan ottamista, mutta päädyin lopulta siihen, että jätetään ne pois. Harkitsin myös näytelmän siirtämistä toiseen aikaan, mutta 1950-luku tuntui lopulta parhaalta vaihtoehdolta, Louhivuori sanoo. OLIPA kyse televisiosarjoista, elokuvista tai kirjoista, dekkarit ovat suosittuja. Teatterin lavalla, varsinkin Suomessa, dekkareita nähdään kuitenkin verrattain vähän, vaikka murhien kiinnostavuus aiheena ei ole hävinnyt mihinkään. – Ehkä kyse on siitä, että dekkaria on perinteisesti vähän ylenkatsottu teatterissa. Dekkaria ei ole mielletty taiteellisesti korkeatasoiseksi. Teatterissa taas on perinteisesti ollut hiukan korkeakulttuurin leimaa, Louhivuori pohtii. Akselissa ei haluta vetää piikkilankaaitoja genrejen välillä. Kevään erityyppisten ensi-iltojen jatkoksi syksyllä ensiiltaan tulee draamaa ja komediaa. – Totta kai pyrimme tekemään katsojia kiinnostavaa teatteria. Emme halua profiloitua yhteen tyylisuuntaan vaan haluamme tehdä monenlaisia kiinnostavia produktioita, Akselin perustajajäseniin kuuluva Louhivuori linjaa. 8 naista ensi-illassa 27. maaliskuuta. Vain Poirot puuttuu Teatteri Akselin toinen ensi-ilta vie murhamysteerin äärelle Pierrette (Petra Lähde) joutuu Gabyn (Hannele Vesala), Louisen (Venla Stång) ja Catherinen (Minna Tuomarmäki) piinapenkkiin, kun selvitellään Marcelin murhaa. Ikaros Ainasoja
19 Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 AAMUSET Viihde
20 A AMUSET JETSET Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 TIMO SALMESMAA Timo Salmesmaa Mikko Aromaa Vihreä olut vaahtosi Marilynin ja Vegasin St. Patrick’s Day -juhlinnassa. Oman värikkyytensä teemaan toivat ESN:n kansainväliset vaihto-oppilaat. Moni oli osallistunut irkkukarnevaaliin jo kotimaassaan. Vegas antautuu tällä viikolla kevätrakkauden pauloihin. Tukevaa tunnetta voimaannuttavat lääkiksen keskiviikkoiset All you need is LOVE -bileet, torstaina imutellaan Suukko ry:n Pusubileissä. Reelien poljentoa. Pub Hunter’s Inn tempautui St. Patrick’s Dayn viettoon teemajameilla. Skog, Airisto & Leino ja Dynamic Trio täydensivät teeman omalla musiikillaan. Guinnesilla vieraiden tuopit täyttänyt henkilökunta kunnioitti virallista juhlapäivää teema-asuihin sonnustautuen. Rp. Simo Jouhki ja Jenna Rajala visioivat vakiinnuttavansa irkkuviikosta perinteen. Veikko Wahlroos Koivulan liikekeskuksen seurusteluravintola sai uudet isännät. Bar Koivun virallisia avajaisia vietetään perjantaina. Fingerfoodin, tietovisan ja muiden virikkeiden ohella vieraita viihdyttää Kakkupojat karismaattisen solistin Rozzy Randallin johdolla. Letti on leikattu, mutta RR:n räjähtävä energia jyrää. Avajaisillan viimeistelevät Bar Koivun omat karaokekuninkaat ja -kuningattaret. Dragon Images The Voice of Finlandin live-lähetykset starttasivat Logomossa. Paikallisväriä kaksintaisteluun toi Raision Avin Alyasi tulkiten itsensä jatkoon. Afterpartyt poreilivat tuttuun tapaan Apollossa kisailijoiden ? ilistellessä Jerihon komppaamana. Afterit kutsuvat jälleen perjantaina Apolloon. Alkuillasta stagen valtaa Sami Hedbergin luotsaama The Comedians, yöllä lavalle kapuaa The Matchmen kera kilvanlaulajien. Timo Salmesmaa Viinille-ravintolan isäntä Tarmo Koskenojaa muistettiin yllätysjuhlalla.Ystävät kuljettivat päivänsankarin Submarinaan, jossa 1700-luvun mamselliksi sonnustautunut Aiju von Schöneman kertoi juhlien historiasta. Cocktailtilaisuudessa nautittiin kuohuvaa ja viinikakkua. Onnittelemassa Nina Routamaa-Päiviö, Ulla Lähtevänoja sekä Uudesta-Seelannista palannut kuvataiteilija Hanna Varis. Timo Salmesmaa Parsan odotuksessa. Terminen kevät käänsi katseet kevätherkkuihin. Fransmanni lievittää kaipuuta sinisimpukoilla. Ravintolassa on perjantaisin tarjolla dijon-valkosipuliöljyssä valmistettuja tuoreita sinisimpukoita. Meren herkut nautitaan lohkoperunoiden ja tuhdin aiolin seurassa eikä padallisenkaan jälkeen tule ähkyä, kiteyttivät rp. Susanna Lehtelä ja Jarkko Nikkanen. Valkoisia ja vihreitä parsaherkkuja nautitaan Fransmannin listalta huhtikuussa.
21 Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 AAMUSET Jetset
Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 AAMUSET 22
23 A AMUSET MIELIPIDE Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? TURKULAISET päättäjät ovat ihmeissään siitä, miksi ympäristökunnat ovat osoittaneet haluttomuutensa liittyä SuurTurkuun. Yksi syy haluttomuuteen löytyy Turun päätöksenteosta, joka on kaikkine kytkentöineen vaikeasti seurattavaa. Tuorein esimerkki liittyy ammatilliseen koulutukseen. Turun ammatti-instituutin ajoneuvoja kuljetustekniikan opiskelijoille etsitään parhaillaan väistötilaa, nykyiset Amiraalistonkadun tilat ovat homeen johdosta siinä kunnossa, että opiskelu on siirrettävä syksyyn mennessä muualle. 1. lokakuuta 2014 Turku ilmoitti, ettei sopivia ”tiloja kaupungin omista tiloista ole kattavista etsinnöistä huolimatta löytynyt.” Tämän lisäksi kasvatusja opetuslautakunta antoi ulkoistamishankkeelle hintalapun: 250 000 euroa vuodessa. Asiasta käynnistettiin viime vuodenvaihteessa outo tarjouskilpailu. Koska kyseessä on vaativa koulutushaara (raskaan liikenteen ammattilaiset), oli selvää, ettei soveltuvia tiloja ollut helposti löydettävissä. Aikuiskoulutuskeskus oli mukana väistötilojen suunnitteluryhmässä, koska Artukaisista löytyy pienillä muutostöillä toimintaan soveltuva halli. Toinen varteenotettava vuokratila oli yksityisessä omistuksessa oleva halli. Kun kilpailutus viimein käynnistettiin, oli vaatimuksiin tullut yllätyslisäys: tiloilta vaadittiin läpiajettavuutta. Lisäys merkitsi sitä, että kilpailu oli käytännössä räätälöity yhdelle taholle ja Turun AKK haluttiin pelistä ulos. Kaupunginjohto reagoi asiaan, kun siitä heille tuli tieto ja kilpailutus siirrettiin uuteen valmisteluun. Päätös oli eettisesti oikea, mutta mitä tapahtui seuraavaksi? Ei mitään. Tarjouskilpailun valmistelu jatkuu yhä ammatillisen koulutuksen tulosalueen johdolla. Syksy on koko ajan lähempänä, eikä Artukaisissa voida aloittaa tarpeellisia muutostöitä, koska tarjouskilpailun sisältö pysyy salassa. Käytännössä Turun kasvatusja opetuslautakunta pelaa siis aikaa, joka tulee kalliiksi turkulaiselle veronmaksajalle. Mikäli kyseiset väistötilat päätettäisiin vuokrata Artukaisista, liikkuisi kyseinen rahasumma Turun konsernin sisällä. Näin kaupungin omat kiinteistöt olisivat käytössä. Mikäli ainoaksi vaihtoehdoksi viivytellään ulkopuolinen tarjoaja, menevät verorahat yksityisiin taskuihin. JANNE LAULUMAA TURUN AKK:N JOHTOKUNNAN JÄSEN Outoa valmistelua Turun johdossa KOTIMAISEN ruuan ja työn asema on monella tapaa uhanalainen. Niin sanotut maltilliset palkkaratkaisut ovat leikanneet kotimaista kysyntää ja huonontavat elintarvikeja kaupan alan työllisyyttä. Tilanteesta innostuneet teollisuuden patruunat ovat laman varjolla kehittäneet monenlaista leikkauslistaa. Eduskuntavaalien alla kansalle syötetään yhden vaihtoehdon politiikkaa ja vaaditaan koeaikojen ja jopa työajankin pidennystä työttömiä täynnä olevaan maahan. Samaan aikaan käytössä on nollatyösopimuksia, joiden myötä työhaluisen ihmisen elämänhallinta on vaikeaa. Ei ole työtön, mutta aina ei ole niitä työtuntejakaan. Nyt on korkea aika koko ammattiyhdistysliikkeen ryhdistäytyä, vaativat elintarviketyöläiset. Turkulaiset elintarviketyöläiset vaativatkin vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaan kirjausta nollatyösopimusten kieltämiseksi. Kaikenlaisten harmaan talouden veronkiertäjien harrastama työehtojen kiertäminen ja alipalkkaus on kriminalisoitava. Tarvitsemmekin kanneoikeuden ammattiliitoille ja pääluottamusmiehille paremman työsuhdeturvan ja toimintaoikeudet. Näiden tavoitteiden takana seisovat kansanedustajaehdokkaat saavat elintarviketyöläisten äänet. Mikä näin heille tiedoksi saatettakoon. TURUN ELINTARVIKETYÖNTEKIJÄT 144 RY:N KEVÄTKOKOUS Nollatyösopimukset kiellettävä lailla VIIME viikolla 12 kansanedustajaehdokasta sai ottaa kantaa asioihin Vaali-ilmiö-tapahtumassa. Opiskelijoille suunnatussa tapahtumassa keskustelut kääntyivät lähes poikkeuksetta koulutukseen ja opiskeluun. Eräs panelistikolmikko joutui miettimään, miten opiskelijat tulevat rahallisesti toimeen. Yhtenä kohtana listassa oli “Kesätyö löytyi, jee!” Ystäväni kyseenalaisti panelistien esittämän lausahduksen: “Entä, jos ei löydy?” Kesätöiden saaminen ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Töiden hakemisessa ei aina ole kyse sinnikkyydestä tai taidoista. Vaikka olisi työkokemusta, ei töitä välttämättä siltikään heru. Suhteet ovat tärkeitä. Ilman niitä töiden haku on nykyään aika epätoivoista tuuripeliä. Ehdokkaiden tekemien laskelmien mukaan käytössä oleva rahamäärä nousisi kesätöiden myötä 16,70 eurolla jokaisena opiskelukuukautena. Vaikka kesätyö löytyisikin, ei työstä saatava palkka välttämättä ole päätä huimaava. Jos kyseessä on osa-aikatyö, ei siitä vuokran ja edes niukasti elämisen jälkeen jää mitään säästöön. KESÄTÖIDEN lisäksi ehdokkaiden tekemä laskelma sisälsi opiskelun ohella tehtäviä töitä. Niitäkään ei sormia napsauttamalla irtoa. On ymmärrettävää, etteivät opiskelijat voi hengailla koko kesää tekemättä mitään, mutta on myös hieman kohtuutonta, että koko elämän pitäisi pyöriä opiskelun ja töiden ympärillä. Opiskelun pitäisi olla opiskelijan työ. Siihen pitäisi pystyä keskittymään ja satsaamaan. Nyt niin ei ole. Syksystä kevääseen stressataan opiskelua ja sitä, mistä kesätöitä irtoaa. Kesällä taas stressataan töitä tai sitä, millä rahalla ruokaa ostetaan. Koska on se aika, jolloin opiskelija voi edes hetken hengähtää? OONA KARHUNEN Ressiä rahasta TPS:N A-nuorten finaalipelejä käsittelevässä jutussa (Aamuset 21.3.) väitettiin, että Tuton kausi Mestiksessä päättyi ennen mitalipelejä. Tuto kuitenkin voitti LeKin puolivälierässä otteluvoitoin 4-3 ja eteni mitalipeleihin. Oikaisu