Lauantai 25. huhtikuuta 2015 | Nro 33 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Raumalta saapunut Oskari Setänen tuli hakemaan Turusta peliaikaa ja nostetta uralleen. Urheilu s. 10 Uuteen maisemaan Mikko Laine tekee linnunpönttöjä lähes 15 vuoden kokemuksella joka puolelle Suomea. Eko&teko s. 12 Asuntoja linnuille Taideakatemiasta valmistuvat tanssinopettajat esittelevät jälleen osaamistaan Köydet irti! -festivaalilla. Viihde s. 16 Ammattitaito esiin Pitkäaikaistyöttömiä neljännes enemmän kuin viime vuonna. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 25. huhtikuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 25. huhtikuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI DEBATTI Pääkirjoitus 25.4.2015 Lauantai 25. huhtikuuta 2015 EDUSKUNTAVAALIT on käyty ja uutta hallitusta kasataan. Vetovastuussa on itseoikeutetusti keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Hallitusohjelmasta ei kannata puhua ennen kuin hallituspohja on selvillä. Yksi asia on silti jo etukäteen lähes varma. Hallituksen pääpuolue eli vaalivoittaja keskusta on seuraavien vaalien häviäjä. Kyse on lähinnä siitä kuinka paljon se häviää. Muunlainen tulos vaatisi Suomen ja sen talouden onnistuneen, ihmeenomaisen pelastusoperaation. Maailman ja Euroopan talouden pitäisi kääntyä vahvaan kasvuun. Vaikka hallitus onnistuisi, työmaata riittää vuosiksi. Hallitus joutunee kajoamaan kansalaisten palveluihin ja etuuksiin. Se syö väkisinkin kannatusta. MIHIN arvioi perustuu? Vaalitilastoihin vuodesta 1966 alkaen. Tilastoyhteenvedon on tehnyt politiikantutkija, nykyinen emeritusprofessori Heikki Paloheimo. Pääministerin puolue on hävinnyt kaikki vaalit yhtä lukuun ottamatta. Paavo Lipposen SDP otti pääministeripuolueena poikkeuksellisen vaalivoiton vuonna 2003, muttei siltikään onnistunut säilyttämään pääministerin paikkaa. Muutoin pääministeripuolue on aina hävinnyt, enemmän tai vähemmän. Niin kävi myös nyt. Sekä kokoomus että demarit ottivat takapakkia. Kansa rankaisee lähes aina hallitusvastuusta. Muut hallituspuolueet ovat vuosia 1972 ja 1999 lukuun ottamatta jääneet yhteenlasketusti miinukselle. Hallituspuolueiden kokonaissaldo on ollut pakkasella vuotta 1972 lukuun ottamatta. Suurin oppositiopuolue on lähes aina voittaja, paitsi vuosina 1972 ja 2011. Yhdistääkö jokin vuosia 1972 ja 2011? Poliittinen turbulenssi. 1970-luvun alussa nousi SMP ja hajosi. SMP:n seuraaja perussuomalaiset oli vuorossa vuonna 2011. Puoluejärjestelmää järkytettiin. Normaalikuviot hajosivat. EI siis käy kateeksi Sipilää. Vaikka onnistuisi, kansa rankaisee. Pitäisi onnistua erinomaisesti, ettei niin kävisi. Sellaista onnistumista ei ole näköpiirissä. Sipilä itsekin puhuu vuosikymmenen projektista. Siihen mahtuu normaalioloissakin kahdet vaalit. LASSE VIRTANEN Tappion siemen HUOLESTUTTAVATKO palvelunestohyökkäykset ja muut tietoturvariskit? KARVINEN: Jos puhutaan pankeista, niin kyllä minulla aika korkea luottamus on siihen, että pankit pystyvät hoitamaan tietoturvansa. ANDERSSON: Minulla ei ole tietoa, mutta sellainen olo tulee joskus, että onko mahdollista, tietoturvapalveluiden myyjät ja hakkerit tekisivät yhteistyötä. Minua kiinnostaa se, minkä takia hakkeroidaan. Onko se rahan takia vai halutaanko näyttää jollekin, että osataan. TK: Motiiveja varmasti on yhtä paljon kuin hakkereitakin. Itärajan takaa esimerkiksi löytyy varmasti tahoja, joilla on taitoa ja jotka haluavat tehdä rahaa. Niin sanotuille teinihakkereille kyse on enemmän halusta näyttää taitonsa. JA: Yleensä on puhuttu siitä, että valtiot lamauttavia asioita olisi esimerkiksi energian loppuminen tai puhtaan veden loppuminen. Jos toinen valtio haluaa iskeä toiseen valtioon, niin entistä enemmän tietoverkot ovat kai silloin kohteena. Ainakin armeijat ovat panostaneet tietoverkkoosaamiseen entistä enemmän. TK: Pahimmassa mahdollisessa tilanteessa vaikutuksille alttiita voisivat olla esimerkiksi sähkönja vedenjakelumme. Jos kauppojen järjestelmiin hyökättäisiin, se voisi johtaa siihen, että ei saisi ostettua ruokaa, vaikka tilillä olisikin rahaa. Yleensä hakkerointi kuitenkin edelleen on sitä, että pyritään varastamaan yrityssalaisuuksia ja myydään niitä sitten eteenpäin. Aika usein nämä taitavat vielä olla tilaustöitä. JA: Millaiset näissä tilanteissa mahtavat olla rangaistukset? Jäin miettimään, että onko hakkerointi riskin arvoista. TK: Riippuu tietenkin siitä, että kuinka paljon vahinkoa on aiheutettu ja kuinka paljon voidaan näyttää toteen. Kun kyse on aika usein kansainvälisistä rikoksista, syyllisen kiinnijääminen voi olla hyvinkin vaikeaa. Epäilen, että sen vuoksi näitä juttuja päätyy aika vähän käsittelyyn. JA: Olen varmaan katsonut liikaa elokuvia. Tuli mieleen, että jos joku onnistuisi siirtämään suuren summan tililtä toiselle, niin siitä ei välttämättä haluttaisi kertoa julkisuuteen. Voisiko joku siis onnistua tällaisessa. TÄTÄ on odotettu. Kirkkonummelle on avattu Suomen ensimmäisen 3D selfie-palvelu. Selfiestä voi printtauttaa kolmiulotteisen patsaan. Eri kokoja on tietysti saatavissa. Ei kun heti omaan pihaan. Itsensä palvonta on ajankuva. NYT on viisaus huipussaan. Kokeile, miltä vaalitulos näyttäisi, jos vain keskustan kannattajat olisivat äänestäneet! Hmm, tota, oisko keskusta ehkä voittanut pikkaisen enemmän? Katso kuvat! ”KUN maanisuus on päällä, olen omistanut koko Euroopan, enkä myynyt edes Belgiaa pois”, kuvailee Jukka Virtanen, 81, kaksisuuntaista mielialahäiriötään. Virtanen on aina osannut kiteyttämisen taidon, eivätkä ikä ja sairaudet ole sitä haalistaneet. Tack… …nej tack! TAMPEREEN yliopistollisen sairaalan (Tays) ensihoitokeskus on esittänyt Facebookissa vetoomuksen, jonka mukaan hädässä olevia ihmisiä ei pitäisi kuvata onnettomuuspaikalla (Digitoday 22.4.). Avuntarvitsijaa ei auteta vaan häntä kuvataan, jotta saadaan hyvää matskua someen. Onko tämä kansa täysin seonnut? KIELEN rääkkääminen. Ensin Sryhmä halpuutti eli suomeksi sanottuna laski hintoja ja nyt MTK reiluuttaa. Tuottajat myyvät maanantaina torilla pyttipannua tuottajahintaan eli halvalla. Sekö on sitä reiluuttamista? YHTEISTÄ omaisuutta? Viime vuonna Suomessa varastettiin yli 20 000 polkupyörää. Suurin osa menee myyntiin. Ostajina ovat tavalliset suomalaiset. Ajeletko sinäkin varastetulla, pimeästi kaupatulla munamankelilla? s 2 a sa . hN Piraatti TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen puheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. Viher? llaristi
5 Lauantai 25. huhtikuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 25. huhtikuuta 2015 Saako Varsinais-Suomi yhtään ministeriä? Kenet nostaisit hallitukseen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN musiikkijuhlille (TMJ) on myönnetty 87 000 euron tuki valtion kassasta. Naantalin Musiikkijuhlat sai 75 000 euroa, Turku Jazz 10 000 euroa, nukketeatterijuhla TIP-Fest 10 000 euroa, Varsinais-Suomen aikuiskoulutussäätiön valtakunnalliset aforismipäivät 5 000 euroa, Ruisrock 15 000 euroa, Olohuone 306,4 km² 10 vuotta -kaupunkitaidetapahtuma 10 000 euroa ja Tehdasfestivaali Manifesti 19 000 euroa. TMJ:lle 87 000 euron tuki ROOMALAISEEN levypizzaan erikoistunut Pizzarium laajenee Turusta koko maahan. Kumppanikseen ravintolan perustajat Luca ja Salla Platania saavat Royal Ravintolat Oy:n. Ensimmäinen uusi Pizzarium avataan Helsinkiin alkusyksyllä. Sen jälkeen suunnitelmissa on kasvaa 4–5 ravintolan vuosivauhtia. Ensimmäinen Pizzarium avattiin Hansakorttelissa Turussa vuonna 2012. Italialainen Luca Platania on panostanut erityisesti pizzapohjiin. – Meidän liikeideamme on yksinkertainen: aidon roomalaisen levypizzan valmistaminen. Se ei ole pyöreä, eivätkä siihen kuulu jauheliha tai ananas. Sitä ei myöskään syödä haarukalla ja veitsellä, vaan turhia hienostelematta sormin, minkä hyvä pohja mahdollistaa, kertoo Luca Platania. Royal Ravintolat Oy:n tytäryhtiö Konseptiravintolat Oy ostaa Pizzarium Oy:n liiketoiminnan kokonaisuudessaan. Pizzariumin perustajat Luca ja Salla Platania siirtyvät Konseptiravintolat Oy:n osakkaiksi vastaten Pizzariumin laajentumisesta. Pizzarium Turusta koko maahan KAUPUNGINVALTUUTETTU Timo Laihinen (kok.) saa syytteen kirjanpitorikoksesta. Hän joutuu vastaamaan syytteeseen 25. toukokuuta Turun käräjäoikeudessa. Laihinen ilmoittaa jäävänsä asian käsittelyn ajaksi sivuun kunnallisista luottamustehtävistään. Hän loikkasi viime vuoden lopulla perussuomalaisista kokoomukseen ja on paitsi kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen varajäsen myös kaupunginhallituksen edustaja rakennuslautakunnassa. – Jään sivuun kaikista luottamustehtävistä käsittelyn ajaksi. Näin on sovittu Laurin (Kattelus) kanssa, sanoo Laihinen. Syytteen mukaan Tibost ky:n kirjanpito on jätetty tekemättä vuosina 2009–13. Laihinen on ollut yhtiön vastuuhenkilö. Tibost on sittemmin asetettu konkurssiin. Laihinen sivuun ja syytteeseen LASSE VIRTANEN VALTUUSTON puheenvuorojen pituutta halutaan rajata aloitteessa, jonka ensimmäinen allekirjoittaja on kaupunginhallituksen puheenjohtaja, valtuutettu Lasse Lindholm (kok.). Aloitteen takana ovat myös kokoomuksen, keskustan, RKP:n ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmät. – Toivomme myös, että ytimekkäämpi ja nopeampi debatointi ja päätöksenteko voisi johtaa inhimillisemmän pituisiin valtuuston kokouksiin ja samalla myös Turun kaupungille merkittäviin kokouskulusäästöihin, sanotaan aloitteessa. Lisäkustannukseksi arvoidaan 5 000 euroa, kun kokous on pitempi kuin kolme tuntia. Viisitonninen rapsahtaa myös lisää, kun neljän tunnin rajapyykki ylittyy. Ryhmäpuheenvuoron pituus olisi enimmillään viisi minuuttia. Yksittäisen valtuutetun puheenvuoron pituus olisi paikalta pidettynä enintään minuutti ja puhujakorokkeelta enintään kolme minuuttia. Repliikkien pituus olisi enimmillään minuutti. Puheenvuorojen määrää ei haluta rajata. Sosiaalidemokraatit eivät tue aloitetta, eivätkä vihreät. – Ei demokratialla ole hintaa, sanoo demariryhmän puheenjohtaja Päivi Pietari, joka olisi halunnut selvityttää aloitteen lainmukaisuuden. – Ajatusta ja sisältöä kannatan. – Kannatamme kovasti tavoitetta. Valtuuston keskustelukulttuuria on varaa parantaa ytimekkäämmäksi. Mielestämme aloitteen esittämät keinot eivät ole oikeita, eivätkä noudata hyvää demokratian tapaa tai välttämättä edes lakia. Kuntalaissa on määritelty että yksittäisten asioiden puheenvuorojen pituutta voidaan rajoittaa ja valtuustomme työjärjestykseen on myös vastaavia keinoja jo määritelty, sanoo vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Niina Ratilainen. – Valtuustotyön ohjailu ei kuulu kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtäväkenttään. Johtava lakimies Heikki Harjula Kuntaliitosta ei näe laillisia esteitä. – Lain sanamuodon perusteella en sulkisi pois puheenvuorojen pituuden rajoittamista aloitteen tarkoittamalla tavalla, arvioi Harjula. Valtuustopuheiden pituutta halutaan rajata UUTISANALYYSI VARSINAIS-SUOMEN ELY-keskus julkaisi torstaina tuoreimmat työttömyysluvut, joissa ei ole hurraamista. Varsinais-Suomen työja elinkeinotoimistossa oli maaliskuun lopussa 29 400 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä väheni maaliskuussa 1 100:lla, mutta vuodentakaisesta määrä kuitenkin kasvoi 2 300:lla eli 8,7 prosentilla. Työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 13,0 prosenttia, 1,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Synkintä on Salon seutukunnassa, jonka työttömyysaste on 15,7 prosenttia ja Turun kaupungissa (16,2 %). – Eipä tilanne auvoiselta näytä, eikä sitä olekaan. Varsinais-Suomessa kuitenkin Uudessakaupungissa ja sen naapurikunnissa, kuten Laitilassa, tilanne on kohentumassa. Myös Salossa näyttää että aallonpohja on saavutettu, ainakin tällä erää, sanoo analyytikko Juha Pusila VarsinaisSuomen ELY-keskuksesta. – Turun seudulla työttömyyden kasvutahti on sentään hidastunut, mutta työttömyysjaksot ovat pitkittymässä. Yleisesti pulmana on suhteellisen heikko työvoiman kysyntätilanne, vaikka muita kuin kesätyöpaikkoja on ollut enemmän tarjolla kuin viime vuonna. Näin on erityisesti teollisuuden alalla. TURUN seudulla työpaikkauutiset ovat olleet sekä hyviä että huonoja. Sandvikin Runosmäen tehtaan sulkemispäätös on miinuspuolta, telakan uudet laivatilaukset plussaa. Kumpainenkaan ei näy työttömyystilastoissa vielä vähään aikaan. – Positiivinen asia on, että kuluvana vuonna on työttömäksi jäänyt selvästi vähemmän väkeä kuin lähivuosina. Eli kun työvoiman kysyntä kohenee lähtee työttömien määräkin laskuun ja yleensä näin tapahtuu nuorten kohdalla. Suhdannekäänne ei näy välittömästi työllisyydessä, vaan yleensä puhutaan puolen vuoden viiveestä. Laivanrakennuksen ja yleisemmin teknologiaeli metalliteollisuuden tilanteen pikkuhiljaa kohentuva tilanTaivas ei aukea Pitkäaikaistyöttömiä lähes neljännes enemmän kuin vuosi sitten, helpotusta ei ole luvassa Varsinais-Suomessa oli yli vuoden työttömänä olleita oli 8¿600 eli peräti 23 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Ari-Matti Ruuska ne ei kuitenkaan vielä riitä vetämään työttömyyslukuja alemmaksi. Tilanteen muutoksesta parempaan näkyy merkkejä, sillä viime kuukausina työllisten määrä on Varsinais-Suomessa lievästä kasvanut, sanoo Pusila. Kaikkein huolestuttavin on nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanne. Nuorten eli alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli Varsinais-Suomessa kymmenen prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Työttömänä oli 3 600 nuorta. Määrä kasvoi kaikkialla muualla paitsi Vakka-Suomessa. VarsinaisSuomessa oli yli vuoden työttömänä olleita oli 8 600 eli peräti 23 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. NUORIA autetaan etsivällä nuorisotyöllä. Aluehallintovirastot ovat myöntäneet opetusja kulttuuriministeriön valtionavustuksia etsivään nuorisotyöhön yli 13 miljoonaa euroa. Kunnat voivat palkata yli 500 nuorisotyöntekijää eri puolille maata. Lounais-Suomen aluehallintovirasto myönsi avustusta 1 572 000 euroa, josta Turun kaupunki saa 330 000 euroa. Etsivä nuorisotyö on osa nuorisotakuuta. Työhallinnon palveluilla työllistyi tai oli koulutuksessa maaliskuun lopussa 11 200 työnhakijaa. LASSE VIRTANEN Mitä mittää – jokilaivoilt tulos Aamuset www.aamuset.?
7 Lauantai 25. huhtikuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 25. huhtikuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA SÄÄKSEN pesältä kuvaa Seilistä välittävä weppikamera on jälleen toiminnassa osoitteessa http://saaristomeri.utu.fi/Osprey/. Kuvayhteyden tarjoavat Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. Saaristomeren veden laatua seurataan myös reaaliaikaisesti. Sääksipariskunta on palannut pesälle ja kohentelee sitä parhaillaan. Ensimmäiset munat ilmaantuvat pesälle yleensä vapun tienoilla. Seilin sääkset palasivat –TYYLINI on vaihdellut vuosien varrella. Tällä hetkellä tyylini on retro 50-60-lukujen yhdistelmä, kertoo Aliisa Kallio, 24, joka etenkin keväisin käyttää hameita ja mekkoja. Kallio ostaa vaatteita enimmäkseen käytettyinä UFF:ltä ja Kontista, uusina Indiskasta ja H&M:stä. – Kengät ovat Kontista, sukkahousut Seppälästä ja mekko Indiskasta. Takin olen ostanut UFF:ltä ja kaulahuivin H&M:stä. Heräteostoksia teen kausittain. Esimerkiksi kesällä tekee mieli ostaa uusia mekkoja. Lempivaatteekseen Kallio mainitsee päällään olevan takin. – Takki sopii mekkojen kanssa. Siinä on myös kaulukset. Ennen kaikkea siinä on kuitenkin vyö, jolla takkia saa muotoiltua. Tykkään siitä, että vaatteessa on jokin muoto. Muodokasta retroa Näitkö Andelminin tositoimissa? Millaisen vaikutuksen hän teki? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Istutukset? Mitkä istutukset? KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Eija Lindroos Aliisa Kallio, Yliopistonkatu. Oona Karhunen OONA KARHUNEN VIIKON päästä vietettävä vappu puhuttaa 6-vuotiasta Eliot Yrjänheikkiä ja 4-vuotiasta Leon Östmania. LEON: Vappuna paljon niinku vappuillaan. Meil on ollu vappuna serpentiiniä. Meil oli todella paljon serpentiiniä ja ilmapalloja. ELIOT: Serpentiinii on kiva tiputella ja heitellä muitten päälle. L: Nii ja niis on erilaisi värejä, kaikkii ihan sikin sokin. Ja se on kivaa ku ne menee sikin sokin ympäri ihmistä ja niistä ei pääse irti. E: Kyl niist pääsee. L: Mä en meinannu päästä kerran. Mut yks mun kaveri leikkas yhen serpentiinin poikki saksilla ja mä rikoin sen serpentiinin. Sit mä pääsin siit pois. E: Ilmapallotki on kivoi ku niit pystyy lyömään. L: Nii jos se on vaik seinäs kii ja lyö nyrkillä suoraan siihe ilmapalloon ni se räjähtää. E: No ei räjähdä jos sen kans pallottelee niinku jalkapallol. L: No mut jos heittää sen kevyest ilmaan ni sitä ei saa potkii. E: Saa sitä potkii. L: Mut jos sitä potkii oikeen kovaa ja paiskaa sen maahan ni se menee rikki. E: No ei voi mennä. Mut se voi mennä rikki jos astuu sen pääl kovaa. L: Mä oon syöny vappuna hillomunkkeja ja croissantteja ja kaikkii karkkeja ja herkkuja. E: Mitä munkit muuten on? L: Ne on semmosii sokerisia. Niist tulee paljon sokeria käsiin. E: Mä en ehkä oikeen tykkää semmosist. L: Mä tykkään. Mä oon juonu simaaki. E: Mä en oo ikinä maistanu. L: Se maistuu ihan hyvältä. Me ollaan tehty semmosiiki munkkei mihi laitetaa semmost keltast plönttii päälle ja sit ku se kuivuu ni se niinku liimautuu. E: Ja sit kädet jää siihen kiinni? L: Ei. Serpentiinit sikin sokin kii isse E: Mä en o L: S M HEIKKI MÖTTÖNEN JALKAPALLOILIJA Teuvo Andelmin kuului TPS:n kultavuosien runkomiehiin. Hän operoi TPS:n edustusjoukkueen keskikentällä kaikkiaan kymmenen kautta. Andelmin oli nostamassa Palloseuraa takaisin SMsarjaan Suomensarjasta kauden 1965 päätteeksi. Pääsarjatason ura päättyi kauteen 1974. Hän saavutti kaikkiaan kolme Suomen mestaruutta, ensin kaikkien aikojen Tepsissä kaudella 1968 ja sen jälkeen vielä 1971 ja 1972. Hänen SM-sarjatason ottelumääräksi tuli 170 ja verkot paukkuivat 40 kertaa. Anssi-lempinimellä tunnettu Andelmin puki Suomen A-maajoukkueen paidan kahdesti vuonna 1969. Hän ehti ennen edustusvuosiaan voittaa kolme kertaa myös A-poikien SM-kultaa. TPS-vuosien jälkeen Andelmin jäähdytteli vielä Hirvensalon Heitossa aina 1980-luvun puolelle asti. TPS pelasi vuoden 1968 mestaruuden jälkeen ensimmäistä kertaa eurocupeja tanskalaista BK Köpenhavnia vastaan. Vuonna 1972 TPS:n Miikka Toivola teki seuran kaikkien aikojen ensimmäisen eurocup-maalin DDR-läisen FC Magdeburgin verkkoon. Syyskuussa 1973 vastaan asettui Euroopan Cupin karsinnassa skottiseura Celtic. Se oli voittanut kuutta vuotta aikaisemmin koko kisan kaikkien aikojen ensimmäisenä brittiseurana. Ensimmäinen osaottelu pelattiin Turussa. Skotit menivät johtoon jo ottelun toisella minuutilla, mutta reilun vartin jälkeen parrasvaloihin astui Andelmin. Turun Sanomien raportti kertoi, että Tommy Lindholm keskitti pallon Celticin maalille, toppari George Connelly epäonnistui ja pallo jatkoi kohti Tapio Haritun päätä. Tämä pukkasi kohti tyhjää maalia, kunnes keskikenttämies Steve Murray pääsi nyrkkeineen väliin. EROTUOMARI Rolf Haugen näytti palloa pilkulle ja vetämään asettui Andelmin. Hän päätti ampua niin paljon kuin sielu sietää, koska pilkku jotain Celticiä vastaan ei ollut ihan jokapäiväistä kauraa turkulaispelaajille. Andelminin armoton tykki painui keskelle maalin kattoa ja oltiin tilanteessa 1-1. Näin Andelministä tuli kautta aikain ensimmäinen TPS-kasvatti, joka latasi pallon TPS-paidassa maaliin asti eurocup-karkeloissa. Celtic meni kuitenkin toisen puoliajan lopulla menojaan ja voitti myös toisen osaottelun 67 255 katsojan edessä Glasgow’ssa. Siellä suurimman huomion keräsi kentälle juossut koira. Ripeäliikkeinen hurtta harhautteli kiinniottajiaan noin kymmenen minuutin ajan ja siinä tuoksinassa Celtic teki myös maalin. Viime keskiviikkona 67 vuotta täyttänyt Andelmin seuraa edelleen tiiviisti TPS:n edesottamuksia. Keskikentän moottori Tepsin Teuvo Andelmin täräytti pilkun Celticin verkkoon Teuvo Andelmin (toinen vas.) on TPS:n mestaruusvuosien tähtiä kuten myös Jouni Jalonen (kesk.), Göran Enckelman ja Martti Kekola. Oikealla joukkuetta keväällä 1973 valmentanut Manuel Gerpe. TS-arkisto
9 Lauantai 25. huhtikuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 25. huhtikuuta 2015 MAAHOCKEYN hallitseva Suomen mestari HC Kilppari matkaa toukokuussa Portugaliin. Turkulaiset osallistuvat 21. toukokuuta alkavaan nelipäiväiseen Euroopan hockeyliiton mestarijoukkueiden Challenge IV -turnaukseen. Kaikkiaan turnaukseen osallistuu kuusi joukkuetta ympäri maanosaa. Kilpparin kanssa samassa alkulohkossa pelaavat turkkilainen Highway Hockey ja norjalainen Åker. Kilppari eurooppalaiseen kyytiin ENNEN jalkapallokauden alkua kohistiin Interin hankkimasta Vahid Hambosta (kuvassa). Interin kauden toisessa kotiottelussa Ilvestä vastaan kohuhankinta lunasti odotuksia. Kaksi maalia nousijan verkkoon ja muutenkin vahva peli oli tamperelaisille tyly tervetulotoivotus Kupittaalle. Hambon hattutemppukaan ei ollut kuin muutaman sentin päässä. Kun Hambo on nyt saanut hanat auki liigatasolla, on mielenkiintoista nähdä mihin asti mies todella yltää. Kunnossa pysyessään miehellä on eväitä pöllytellä muidenkin seurojen verkkoja urakalla. Alkukaudella Inter on myös osoittanut, että maalinteko maittaa muillekin. Useimmissa kaudenalusveikkauksissa sinimustat asetettiin korkeintaan keskikastiin. Ensimmäisten näyttöjen perusteella Interillä on kuitenkin aidosti saumaa taistella mitalista. ILKKA LAPPI Merkkejä menestyksestä Millaisena sinä näet TPS:n maalivahtitrion kilpailutilanteen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI JOULUN välipäivinä 2014 Lukko vieraili TPS:n vieraana ja lähti kotimatkalla pisteet mukanaan. Yksi voiton suurimpia takuumiehiä oli raumalaisten maalia vartioinut Oskari Setänen. Nimi painui taatusti turkulaisten mieliin. Ellei ollut painunut jo edellisellä kaudella, kun nuori torjuja piinasi Tutoa Jukureiden maalilla. Viimeistään ensi kaudella Setänen tulee tutuksi turkulaiselle kiekkokansalle. Tällä viikolla sinetöitiin ensi viikolla 21 vuotta täyttävän ”Oskun” TPS-sopimus. – Tulin Turkuun ottamaan seuraavan askeleen uralla. Motivaatio on ainakin kova, kun pääsen uusiin ympyröihin. Saa nähdä miten Rauman poika isommissa ympyröissä pärjää, miettii ensimmäistä kertaa urallaan seuraa vaihtava Setänen. SETÄNEN on kuulunut Lukon Liiga-rinkiin parin kauden ajan, mutta ykköstorjujan viitta kotikaupungissa on jäänyt ottamatta. Peliaikaa hän onkin hakenut Mestiksestä Jukureiden ja KeuPan paidasta. Ei ole ihme, ettei nuori maalivahti Raumalla ole marssinut paraatimarssia ykkösmaalivahdiksi. Kovia maalivahteja kanaalikaupungissa on vuosien saatossa riittänyt omastakin takaa. Lisäksi joukkue on tehnyt nimekkäitä maalivahtihankintoja. Useampi lupaus on joutunut hakemaan peliaikaa toisaalta. Muun muassa Atte Engren ja Antti Raanta ovat raumalaislähtöisiä torjujia, jotka ovat nousseet parrasvaloihin muualla. Juuri tämän kaksikon esimerkki kannusti Setästä hakemaan nostetta uralle uudesta ympäristöstä. – Se oli suurin syy Raumalta lähtemiseen, että Atte ja Antti ovat myös lähteneet nuorina ja onnistuneet. Aloin miettiä, että miksen onnistuisi siinä itsekin. ILMAISEKSI peliaikaa ei Turussa tule. Sen Setänenkin tiedostaa. Peliajasta kilpailevat Teemu Lassila ja keväällä potentiaalinsa osoittanut Aleksander Georgiev. Raumalainen on kuitenkin valmis haastamaan muut maalivahdit. – Kesällä tarvitsee tehdä pohjatyöt kunnolla. Sillä asenteella pitää hommia tehdä, että voi ensi kaudella kunnon puolesta vetää vaikka 50 peliä, Setänen linjaa. Lupaava maalivahti uskoo, että kykyjä hänellä olisi Liigaakin isompiin ympyröihin. Ensin suunnitelmissa on kuitenkin vakiinnuttaa paikka Liiga-kartalla. Se vaatii Setäsen mukaan ennen kaikkea tasaisuutta. – Teknisten asioiden kanssa ei varmaan tarvitse Turussa mitään radikaalia tehdä. Sitä odotan, että saisin täällä perustasoani nostettua tasaisesti ja että pystyisin pelaamaan korkealla tasollani joka pelissä. – Sehän se erottaa huippumaalivahdit massasta. Parhaat ovat tasaisimpia. Yllättävän yksinkertainen homma tämä on, mutta aina se ei toimi niin yksinkertaisesti, Setänen naurahtaa. Atte ja Antti esimerkkinä Oskari Setänen tuli TPS:aan ottamaan seuraavan askeleen Panelian Raikkaan kasvatti Oskari Setänen on torjunut Lukon ohella Mestiksessä. Toissa kaudella mies aiheutti tuskaa muun muassa Antti Virtaselle. Jane Iltanen
11 Lauantai 25. huhtikuuta 2015 AAMUSET
12 A AMUSET EKO&TEKO Lauantai 25. huhtikuuta 2015 HUHTIKUUSSA julkaistaan Turun seudun luontoretkiopas, joka esittelee luonnoltaan kiinnostavia ja arvokkaita kohteita Turusta ja Varsinais-Suomesta. Monet kirjan sivuilla esitellyt retkikohteet ovat myös historialtaan mielenkiintoisia. Turun seudun luontoretkiopas on tarkoitettu sekä paikallisretkeilijöille että kauempaa tuleville matkailijoille. Kirjan ovat kirjoittaneet Mia Rönkä, Ari Karhilahti ja Ann-Mari Rannikko. Luontoretket kansien väliin TURKU aikoo olla Suomen ensimmäinen jätteetön kaupunki vuoteen 2040 mennessä. Turku ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka pyrkimyksenä on edistää kestävää kehitystä. Sopimuksen mukaan Turku ja Sitra muun muassa aloittavat jo tämän vuoden aikana selvitysja kehitystyön, joka tähtää jätteiden hyötykäyttöä koskevaan kiertotalousratkaisuun Turussa. Kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä. Turun tavoitteena on olla hiilineutraali ja jätteetön kaupunki vuoteen 2040 mennessä. Samalla Turku liittyy Sitran kokoamaan resurssiviisaiden edelläkävijäkaupunkien verkostoon, johon kuuluvat myös Forssa, Jyväskylä ja Lappeenranta. Kolmannes Turun alueen energiasta tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä jo nyt ja yli puolet vuonna 2020. Jätteet kuriin 25 vuodessa Millaisia luontokappaleita sinun pihapiiristäsi löytyy? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA PAPINSAARESSA Mikko Laineen verstaalla on vuosien mittaan valmistunut kymmeniätuhansia linnunpönttöjä. Laineen nettisivujen kautta voi tilata pönttöjä kaikille Suomessa pöntössä pesiville linnuille. Sivustolta löytyy runsaasti tietoa linnunpöntöistä ja niihin pesivistä linnuista. Mies nikkaroi pönttöjä myös siileille, lepakoille ja liito-oraville. – Tämä on neljästoista kevät, kun teen linnunpönttöjä työkseni. Papinsaaresta pönttöjä on toimitettu ympäri Suomea, Hangosta Kilpisjärvelle, Laine sanoo. Pönttöjen valmistus sopii hyvin luontoharrastajalle, joka pitää käsillä tekemisestä. Linnut ovat aina olleet lähellä Laineen sydäntä. – Haluan tehdä jotain konkreettista luonnon hyväksi. Huomasin, että linnunpönttöjä oli saatavilla vain satunnaisesti. Se oli yksi syy siihen, että aloin valmistaa niitä itse. LAINE kertoo, että lintujen on vaikea löytää luonnollisia pesimäkoloja talousmetsistä. Pönttöjen ripustaminen helpottaa asuntopulaa. – Pesäpaikkoja tarjoamalla voi auttaa lintukantoja säilymään elinvoimaisina. Esimerkiksi sinitiaiskanta on runsastunut talviruokinnan ja pöntötyksen ansiosta. Myös kottaraiskanta osoittaa elpymisen merkkejä. – Pihapiirissä viihtyvistä linnuista on iloa ihmisillekin. Niiden tarkkailu on mielenkiintoista ja linnut torjuvat tuholaisia puutarhasta. Lintujen puuhien seuraaminen on hyvää ympäristökasvatusta lapsille. Hyvästä linnunpöntöstä on iloa pitkään. Suojaiseen kuusenrunkoon ripustettu pönttö kestää Laineen mukaan yli kymmenen vuotta. Pönttö olisi hyvä tyhjentää noin kerran vuodessa. – Linnut keräävät joka kevät uudet pesäainekset, joten ajan oloon pönttö täyttyy suuaukkoa myöten. SIIVOUKSEN yhteydessä kannattaa tarkistaa, että pönttö on ehjä ja tukevasti puussa, Laine neuvoo. Kaikki vuodenajat ovat Laineen mukaan yhtä hyviä linnunpöntön ripustamiseen. Kevät on hänelle kiireistä aikaa. Muuttolinnut palaavat Suomeen ja linnut alkavat etsiä pesintäpaikkaa. Silloin ihmiset havahtuvat lintujen tarpeisiin. Laineelta tilataan eniten tiaisille ja kirjosiepolle soveltuvia pönttöjä. – Ne ovat yleisiä pihapiirin lintuja, joten pönttöön tulee todennäköisesti asukkaita. Pihalla pönttö kannattaa ripustaa rauhalliseen kohtaan. www.linnunpontto.com Apua asuntopulaan Mikko Laineen verstaalta lähtee pönttöjä kaikkialle Suomeen Eri lintulajit viihtyvät erilaisissa pöntöissä. Mikko Laine kertoo, että pönttöjen mitat perustuvat lintuharrastajien vuosikymmenten aikana tekemään työhön. Mikko Laine
13 Lauantai 25. huhtikuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 25. huhtikuuta 2015 AAMUSET 14
15 Lauantai 25. huhtikuuta 2015 AAMUSET
16 A AMUSET VIIHDE Lauantai 25. huhtikuuta 2015 ICELAND Sounds & Sagas tarjoaa islantilaisen elokuvan hittejä ja kulttiklassikoita Logomossa 27. huhtikuuta. Islantilaisen leffan helmiä esitetään Turussa 18. toukokuuta saakka. Teossarjan käynnistää maanantaina 27. huhtikuuta kulttileffa 101 Reykjavik. Elokuvasarja päättyy maanantaina 18. toukokuuta kinohittiin Paris of the North. Esitykset ovat Logomo 2 -salissa. Kaikkiaan sarjassa nähdään kahdeksan elokuvaa. Islantilaisleffojen helmet Turkuun KOLYALLA ei mene hyvin. Kaupungin pormestari uhkaa lanata hänen Barentsinmeren rannalla sijaitsevan asuntonsa maan tasalle ja rakentaa tilalle huvilan – koska hän voi tehdä niin. Kolya pyytää inttiajoilta tutun lakimieskaverinsa Dmitrin Moskovasta selventämään tilannetta. Miehet ryhtyvät tositoimiin, mutta huomaavat pian, että vastassa on järeitä voimia, jotka ovat juurtuneet syvälle Venäjän kulttuuriin. Andrey Zvyagintsev on tehnyt elokuvan, Leviathan, joka on suututtanut venäläisiä kulttuuriministeriötä myöten. Ortodoksinen kirkko, byrokratia ja vodka ovat läsnä kaikessa hyvässä ja pahassa. Elokuva piikittelee Venäjän surullista nykytilaa hillitysti ja hienovaraisesti sortumatta alleviivailuun. Kenelle: Kaikille jo siksi, että itänaapurista saadaan elokuvia Suomen valkokankaille varsin harvoin. Arvio: Upea, aikamme kenties tärkein venäläiselokuva. ESA TÖYKKÄLÄ Venäjää rujoimmillaan Milloin viimeksi kävit katsomassa tanssia? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA VARMA NAKKI ESA TÖYKKÄLÄ KÖYDET Irti! on festivaali, joka esittelee Turun Taideakatemiasta valmistuvien tanssinopettajien taiteellisia opinnäytetöitä. Lavalla nähdään sooloesityksiä, ryhmäkoreografioita ja yksi tanssivideo. Esityksiä on kaikkiaan yhdeksän ja niiden kesto vaihtelee viidestä kahteenkymmeneen minuuttiin. – Tanssityylillisesti ei ole annettu mitään rajoja, kertoo tanssinopettajaksi valmistuva Amanda Nurmi. – Ja jossain voi näkyä ehkä enemmänkin balettia. Mutta tarkoitus on, että ne olisivat mahdollisimman omannäköisiä teoksia eivätkä kopioita jostain tietystä tyylistä, Laura Alho sanoo. AMANDA Nurmen lopputyö Sukella syvään varjojen viereen on ryhmäkoreografia, jossa on neljä tanssijaa. Esitystä säestävät livemuusikot, jotka soittavat tanssiteosta varten sävelletyn kappaleen. – Alun perin idea sai alkusysäyksen Liettuasta, jossa olin yhdessä työpajassa. Nyt se on muokkautunut matkan varrella ja on jo aivan eri koreografiansa. Lähdin työstämään pohjaa ehkä liikkeestä, mutta olen myös halunnut tuoda siihen kerronnallisuutta ja persoonallisuutta tanssijoiden asenteen kautta, Nurmi kertoo. Laura Alhon taiteellinen opinnäytetyö on sooloteos, joka kantaa nimeä Ennen pistettä. – Olen tehnyt sen yhteistyössä hyvän muusikkoystäväni kanssa. Hänen piti tulla myös lavalle, mutta päädyimme äänitettyyn versioon, koska se toimii kokonaisuutena paremmin. Soolo on haastavaa, koska siinä ollaan aika yksin. Kriittinen silmä täytyy pitää itsellä koko ajan, Alho sanoo. TURUN Taideakatemiasta valmistuu tänä keväänä kaikkiaan 15 tanssinopettajaa. Kaikki eivät kuitenkaan välttämättä aloita heti töitä tanssikoulussa. Osa saattaa jatkaa esimerkiksi koreografioiden suunnittelun parissa. Tanssijan tai koreografin työsuhteet yksittäisissä projekteissa ovat kuitenkin yleensä varsin lyhyitä. Varsinaisen tanssinopettajan työ on siinä mielessä taloudellisesti varmempaa. – Ja vaikka työskentelisi tanssinopettajana, omaakin taitotasoa täytyy ylläpitää. Se ei ole pelkästään sitä, että menee opettamaan muita. Tietoakin pitää hakea. Ei pelkästään kehollisesti, vaan uusia vaikutussuuntia pitää etsiä koko ajan, Amanda Nurmi sanoo. – Me emme valmistu täältä minkään yhden tanssilajin kuten baletin tai jazz-tanssin opettajiksi. Me saamme kaikista valmiudet. Itse ehkä opetan hetken, mutta en halua unohtaa omaa tanssijuutta ja koreografioiden suunnittelua, Laura Alho sanoo. Köydet Irti! Turun Taideakatemian Köysiteatterissa 5.–9.5. Lisätiedot: www.turkuamk.fi Valmista tanssia Tanssinopettajaopiskelijoiden lopputöitä esitetään Köysiteatterissa Laura Alho esittää Köydet Irti! -festivaalilla Ennen pistettä -nimisen sooloteoksensa. Esa Töykkälä
17 Lauantai 25. huhtikuuta 2015 AAMUSET KUPONKISET
Lauantai 25. huhtikuuta 2015 AAMUSET 18
19 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 25. huhtikuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? TURUN lentokenttä ja satama tulisi saada tiiviimmin koko maakunnan yhteyteen. Tämä tapahtuu kustannustehokkaimmin kehittämällä olemassa olevia raideyhteyksiä ja rakentamalla pieni palanen lisää. Kumipyörillä kulkeva bussiliikenne on helppo saada tukemaan tätä kaikkea. Sataman ja lentokentän kytkös hyödyntäisi paitsi kaikkia maakunnan yrityksiä myös työmatkaliikennettä seutukaupunkien ja Turun välillä. Loimaa, Salo ja Uusikaupunki olisivat kolmen vartin etäisyydellä lentokentästä. Tämän pisararadan muodossa edistettäisiin maakunnan lentokentän puolustamista ja kehittämistä konkreettisesti. Turun pisararatahankkeen voisi käynnistää nopeastikin, jos tahtotilaa ja yksimielisyyttä löytyy. Ajatus sopii mainiosti yhteen tunnin juna -hankkeen toteuttamiseen. Ensimmäisessä vaiheessa kaksoisraide Saloon toteutettaisiin yhdessä Turun sataman ja lentokentän junaraideyhteyksien kanssa. Samoin ajatus sopii yhteen EU:n kasvurahaston kanssa. Osa EU:n 300 miljardin euron investointiohjelmasta tulisi ohjata Varsinais-Suomeen. Varsinais-Suomen rooli Suomen nopeimmin kehittyvänä alueena houkuttelisi myös maakunnan ulkopuolelta tulevia, junalla kun pääsisi suoraan lentoasemalle. Turku–Helsinki-junakin voisi ajaa Turun päärautatieaseman kautta lentoasemalle. Tällaista mahdollisuutta ei Suomessa ole missään tällä hetkellä. Mitä helpompaa on matkustaminen julkisella kulkuneuvolla, niin sitä enemmän niitä käytetään. Turun pisara -hanke tukisi hajautettua kaavoittamista. Kaikilla maakunnan seutukaupungeilla olisi sen myötä mahdollisuus lisätä houkuttelevuuttaan ja elinvoimaansa. Turun työssäkäyntialueen kehittäminen raideliikenteen olemassa olevien ratayhteyksiä hyödyntämällä toisi maakunnan reunakunnat tiiviimmin mukaan maakuntakokonaisuuteen ja talousalueemme vahvistuisi. Kiinteistöjen arvo nousisi laajemmalla alueella samalla, kun uusiutuvan energian ja hiilineutraaliuden toimenpiteitä voitaisiin markkinoida koko Itämeren alueella. Salon uusi nousu nopeutuisi, kun yhteydet Uuteenkaupunkiin, satamaan ja Turun lentokentälle olisi hiottu yhteen. Loimaan vahvat yritykset voisivat valita Tampereen ja Helsinki–Vantaan lisäksi myös Turun suunnan. PEKKA MYLLYMÄKI (KESK.) MAAKUNTAVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Turulle oma pisararata TYÖNANTAJAPUOLI sekä kokoomuksen ”työprojekti”-vaaliohjelma isoon ääneen veisaavat taas itkuvirttä työntekijöiden kalleudesta. Eivätpä ole palkankorotukset viime vuosina duunarin ostovoimaa kasvattanut. Samaa ei voi sanoa niistä summista, mitä yritysten ahneet johtajistot ovat kupanneet yrityksiltä samalla täysin unohtaen esimerkiksi investoinnit tulevaisuuteen tai kehitykseen. Työntekijöiden sivukulut on nostettu esiin tällä kertaa. Lyhyt on porvarin muisti, pitänee vaan todeta. Hyvin maltilliset palkankorotukset on viime vuosina neuvoteltu juurikin sillä, että sivukulut tulee työnantajan maksettavaksi. Samassa neuvottelupöydässä on asiat kuitenkin yhdessä sovittu. Työehtosopimuksen heikennys yleissitovuuden poistoineen on myös ollut esillä. Etenkin palkat ja työajat halutaan paikallisesti sovittavaksi entistä laajemmin. Sopimus kuitenkin antaa ihan tarpeeksi neuvotteluvaraa jo nykyisellään. Tämä ajatus lienee vain kapitalistin märkä päiväuni ja sellaisena pysyköön. Metalli 49 toivoo, että työnantajat vihdoinkin alkaisivat arvostaa työntekijöitään ja ymmärtää, että kyllä työn teettäminen saa maksaa. Sekä lopettaa uneksiminen orjatyövoiman paluusta. ANTERO PALOMÄKI PUHEENJOHTAJA, METALLI 49 Turhaa kitinää HERKULLISISTA resepteistäänkin tunnettu Vappu Pimiä kirjoitti Instagramissa ”gluteeni sekopäistä”, joiden pään on sekoittanut muoti-ilmiö. Trendihöyryissään he kieltävät koko perheeltään gluteenin, ja usein hyvin suppealla tiedolla. Vapunkin mielestä asia erikseen ovat keliaakikot ja ne joille viljat eivät yksinkertaisesti sovi. Kirjoitus nosti silti verenpaineet kattoon, sillä gluteenittomuus ja ”clean eating” on monelle elämäntapa jota tuputetaan niillekin, jotka eivät jaksa kuunnella. Normaali kotiruoka on rikos. Ruuat nautitaan pulvereina ja jauheina jotka on rahdattu maapallon toisesta laidasta. Vanha kunnon pannukakku tehdään nykyään banaanista, kananmunasta ja proteiinijauheista ja väitetään että se on yhtä hyvää kun oikeakin. Lämpimiä lapsuudenmuistoja herättävät mokkapalat ovat nykyisin raakasuklaakakkua. Ja lasten synttärijuhlissa kakkua ei enää tarjotakaan, vaan äärimmäisessä tapauksessa kookoskerman alle piilotetaan kokonainen vesimeloni. Siinäpä yllätystä lapsille. Perinteinen 90-luvun kouluruoka nakkikastike tai makkara ja perunamuusi on jotain niin kaukaista modernissa cityperheessä, että ne sensuroidaan lasten silmistä heti kun he alkavat siirtyä kiinteään ruokaan. MUOTI-ILMIÖT ovat tehty kokeiltaviksi, mutta kuten Vappu totesi, ehkä niihin ei pidä jumittautua liikaa. Oikeasti hyvä ruoka voittaa pulverit ja proteiinijauheilla höystetyt mauttomat ja värittömät pannarit mennen tullen. Ruokanautintoon on käytetty laadukkaita tuoreita aineksia ja oikeaa voita. Herkullisen näköisen kuvan alle Vappu kirjoittaakin vetäneensä juuri koko perheen suosikkia, valkosipulipastaa. Ja niin vedän minäkin viikonloppuna. Sillä kohtuudella kaikkea – elämän kuuluu olla nautinto! HENRIIKKA FINGERBORG Gluteenigate MITENKÄS se Kimmo Tarke menikään viime vaalikaudella? Saiko puolueessanne olla muuta mieltä kuin mitä johtotroikka Timo Soinin vetämänä on päättänyt. Yhtä edustajaa rankaistiin väliaikaisella erottamisella ryhmästä. Sama peli jokaisessa puolueessa, enemmistö päättä linjasta ja sen mukaan elät tai poistut rivistä. Huono täky äänien kalastelulle. EERO LAUTTAMUS, ELÄKELÄINEN Mikä on vaalivalehtelua?