Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 | Nro 42 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Bataattihampurilainen on niin maukas ja terveellinen, että överit voi vetää surutta. Maku&nautinto s. 12 Bataatista hamppariksi Tuomo Mäkitalon luotsaamalla Promensin tehtaalla valmistetaan kaikki monille tutut muovipullot. Lieto s. 18 Pulloja puhaltaen Elina Katara keräsi kotoa vuoden muovijätteet. Niistä syntyi taidetta, joka saa itkemäänkin. Viihde s. 20 Itkettävän kaunista Turku havittelee venäläistä taidetta matkailun vetonaulaksi. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 RAISION kaupunginkirjasto ryhtyy kummiksi kahdelle lukulehmälle, Onnelille ja Annelille. Onneli ja Anneli asuvat Kaiturin tilalla Maskussa ja opiskelevat siellä lukulehmien taitoja. Kaiturin tilan emäntä Marjukka Kulmala hoitaa ja kouluttaa niitä lempeästi yhdessä raisiolaisen lastenkirjailija Reetta Niemelän kanssa. Suunnitteilla on lukublogi, videokirjavinkkausta, live-striimausta lehmien luota ja koululaisten lukuvierailuja. Raision kirjasto kummiksi lukulehmille VARSINAIS-SUOMEN työja elinkeinotoimistossa oli huhtikuun lopussa 28 600 työtöntä työnhakijaa. Huhtikuun aikana työttömien määrä väheni 800:lla. Viime vuoden huhtikuusta määrä kasvoi 1,0 prosentilla eli 300 henkilöllä. Työttömien osuus työvoimasta oli huhtikuun lopussa Varsinais-Suomessa 12,6 prosenttia eli 0,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Työttömistä työnhakijoista oli miehiä 16 100 (56 %) ja naisia 12 500 (44 %). Maaliskuusta miesten työttömyys väheni 600:lla ja naisten 200:lla. Miesten työttömyys alenee Mikä oli kouluaikojesi lempiruoka? Entä ykkösinhokkisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VARSINAIS-SUOMEN sairaanhoitopiirin (VSSHP) hallitus esittää 14. kesäkuuta kokoontuvalle valtuustolle, että uudeksi sairaanhoitopiirin johtajaksi valitaan Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisten hoitopalvelujen palvelualuejohtajana toimiva, Laitilasta kotoisin oleva LT Leena Setälä, 54. Setälä on antanut suostumuksensa valintaa varten. Hän oli hallituksen kokouksessa tistaina haastateltavana. Hallitus esittää Setälän kokonaispalkaksi 12 700 euroa kuukaudessa. Setälä ehdolla VSSHP:n johtajaksi POSTI on kehittänyt ruuan verkkojakelukonseptin, jossa ruoan kotiinkuljetus on yhdistetty perinteiseen postija pakettijakeluun. Palvelu otetaan käyttöön viidellä alueella kesän aikana. Palvelu kattaa heti ensivaiheessa myös Turun ja lounaisen Suomen. Tuotteet ovat kuljetuslaatikoissa muovipusseissa, mutta pehmopaperit, juomakorit tai muut vastaavat tilaa vievät toimitetaan myyntipakkauksissa. Kuljetuslaatikoissa käytetään kylmägeelipakkauksia. Ruokaostokset postin mukana LASSE VIRTANEN KAKOLANMÄEN kaavoituksesta on valmistunut osallistumisja arviointisuunnitelma. Tarkoituksena on linjata, mitä mäellä voisi olla. Yhdeksi mahdollisuudeksi on noussut taidemuseo, sillä Turun kaupunki on käynyt alustavia neuvotteluja paitsi Eremitaasin myös Venäläisen taiteen museon kanssa sivutoimipisteen avaamisesta Turkuun. – Olemme käyneet tiettyjä hyvin alustavia keskusteluja Eremitaasin filiaalin saamisesta Turkuun ja esillä on ollut myös Venäläisen taiteen museo. Molemmat toimivat valtion, eivät Pietarin kaupungin alla ja aika itsenäisesti. Ensimmäisellä on kansainvälisesti aika lailla vahvempi brändi, arvioi Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell. – Kakolan jatkokaavoituksessa varmasti huomioidaan, että sinne voi tämänkaltaisia toimintoja tuoda joihinkin tiloihin, mutta näiden keskustelujen osalta venäläisosapuolten kanssa ei olla lähelläkään sijoituskeskustelua. Paikkoja kyllä on useita, riippuen konseptista ja rahoituksesta. Kakolan omistavan Verkaranta Kiinteistöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Ojala toivottaa venäläisen taiteen tervetulleeksi Kakolaan. – Kyllä se on ajatus, joka kiinnostaa kovasti, myöntää Ojala. – Kahvipöytäkeskusteluja on käyty. Kakolanmäen asemakaavaa halutaan tarkistaa, mutta Ojalan mukaan myös nykyinen kaava mahdollistaa jo lähes kaikenlaisen toiminnan. Ojalan visioissa Kakolan yhteydessä olisikin asuntojen lisäksi paitsi kohuttu torni, joka vaatisi kaavamuutoksen, myös ravintola ja panimon sekä kylpylä ja laululava. – Rakennamme nähtävyyskokonaisuutta Kakolanmäelle. Kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Niko Aaltonen (kok.) pitää ideaa taidemuseosta hyvänä ja arvioi, että kokonaisuudesta voidaan saada uusi matkailullinen vetonaula. – Meillä on nyt tuhannen taalan paikka. Tätä ei saa hassata, Kakolassa on jo käynnissä purkutöitä. Rakennuksen runkoa vahvistetaan ja ikkuna-aukkoja puhkotaan. Kakolanmäki kiinnostaa – Varausaste on nyt 30 prosenttia eli valtavan hyvä. Kolmessa esittelyssä kävi noin 750 ihmistä. Kiinnostusta on, sanoo Ojala. Venäläisen taiteen museo Kakolaan? TUULA ISTALA TURUN Cygnaeuksen alakoulussa tarjottiin maanantaina lounaaksi spagettia ja jauhelihakastiketta. Takuuvarma menekki lisukkeineen viikon alkajaiseksi. Koulu osallistuu yhtenä valituista ja kutsutuista hankalalta kuulostavaan HundrEDhankkeeseen, joka liittyy Suomen satavuotisjuhlaan ja sitä kautta kansainväliseen projektiin, jossa etsitään sataa tapaa kehittää uusia ideoita parantaa koulussa viihtymistä ja oppimista. Mukana Suomesta on 75 koulua. Cygnaeukselaisten teema on kouluruokailu ja lounashetkeen liittyvät parannusehdotukset. Tämä on jo aloitettu koulussa oma-aloitteisesti ilman tietoa erityisestä kampanjasta. Mikä karusti on kouluruokala, pyritään täällä kehittämään kouluväen lounaspaikaksi. Tila on vanhan talon alakerrassa, entisessä hiilikellarissa, joka on rakenteiltaankin poikkeuksellinen suuriin ruokasaleihin verrattuna: holvikaaria ja pieniä erillisiä osastoja. Ruokatarjoilusta huolehtii Arkea. Rehtori Nicke Wulff tähdentää, kuinka koulu ja Arkean kolmihenkinen tiimi ovat toimineet yhteistyössä. Viihtyisyyttä tilaan on lisätty kuvilla ja väreillä. Kuva-aihe on lintuteema, ja jokainen koululainen on tehnyt oman lintukuvansa, jotka ovat esillä seinillä. KOULUPÄIVINÄ tarjotaan aamupala, lounas ja iltapäivän välipala. Kiireetön hetki ja ruoasta nauttiminen hyviä tapoja noudattaen ovat kantavia ajatuksia. Syödä saa siinä tahdissa, joka on kullekin luontaista, Wulff esittelee. – Koulun lounas on monille ainoa lämmin ateria päivässä, joka nautitaan yhdessä muiden kanssa. Sellainen on monen kouluikäisen lapsen arki. Jostain syystä maanantaisin ja perjantaisin menekki on tavallista suurempaa. Wulff sanoo, ettei yksi parannus muuta vielä mitään, mutta on iso edistysaskel. Vaikka mitattavaa ja tutkittua tietoa ei ole käytettävissä, kokemustieto antaa viestin, että jo muutos ruokailussa vaikuttaa viihtyvyyteen ja sitä kautta oppimistuloksiin ja kaikkinaiseen hyvinvointiin koulussa. Ruoan hävikki on myös vähentynyt, sekä suunnittelun että ruoan laadun ansiosta samoin viihtyvyyteen satsaamisesta. SEURAAMME Wulffin kanssa tavallisen maanantairuokailun sujumista. Rehtorilla vaikuttaa olevan silmät selässäkin kun hän juttelun ohessa seuraa ympäristöä. Joku lapsi käy morjestamassa tai halaamassa, yksi ulkokengät jalkaan jättänyt saa jämptin huomautuksen tavoista, talon tapaan ruokailussa liikutaan sisäkengissä. – Olemalla kiva tai vetämällä roolia ei voi olla hyvä opettaja tai koulun esimies, Wulff sanoo. Oppilaille luo turvallisuutta empatia, samoin säännöt ja rajat joita ei ylitetä, eikä se tarkoita ylimitoitettua kuria vaan sovittuja tapoja. – Koulun tehtävä on opettaa ja kasvattaa, tässä järjestyksessä. Kodeista kasvatusta ei voi ulkoistaa. Kaikilla oppilailla on oikeus turvalliseen koulupäivään, laadukkaaseen opetukseen ja hyviin työvälineisiin, Wulff tiivistää. Laatu lisää kouluviihtyvyyttä Mukava ruokailutaukokin voi parantaa oppimistuloksia Kakolaan havitellaan tornin lisäksi myös venäläistä taidetta. Verkaranta Kiinteistöt Oy
3 Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS TURKULAISEN taiteilijan Hanna Variksen töitä on esillä New Yorkissa Earth – the essense of survival -näyttelyssä. Variksen teoksia on ollut esillä aiemmin tänä keväänä Japanissa International Art Festival Osaka -tapahtumassa ja Joella-galleriassa. Matkallani Turussa -näyttely oli ennakoitua suurempi menestys. – Onhan tämä ainutlaatuinen tilaisuus viedä turkulaista osaamista ja kuvia maailmalle, Varis toteaa. Hanna Variksen kuvia New Yorkissa KORKEA rakentaminen nostattaa intohimoja Turussa. Erityisen vahvoja tuntemuksia tuntuu nostattavan Olli Ojalan ajatus rakentaa Kakolan vankilan yhteen kulmaan 26-kerroksinen torni. Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Turun museokeskus ehtivät jo ottaa kantaa torniin, kun ne antoivat lausuntonsa Kakolanmäen kaavaluonnoksen valmistelun käynnistävään osallistumisja arviointisuunnitelmaan. Kanta on yksiviivainen: ei käy, ei sovi. Se on turkulaisuutta puhtaimmillaan. Ei ole halua edes selvittää tai tutkia. Kanta on lukittu heti ja yleensä negatiiviseksi. OJALAA, joka on Kakolan omistavan Verkaranta Kiinteistöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja, syytetään rahastamisesta ja gryndaamisesta. Hän kokee syytökset epäoikeudenmukaisina. Tornin lisärakennusoikeudella on tarkoitus suojella vankilakokonaisuudesta kolme huonokuntoista rakennusta, jotka olisi lupa purkaa. Ojala ei sitä haluaisi tehdä. Ojalan näkövinkkelistä katsottuna torni mahdollistaisi niiden korjaamisen. Varmaa on, että jos rakennukset puretaan, niin siitäkin nousee älämölö. Niin tai näin, aina väärinpäin. Omeletti halutaan, mutta yhtään munaa ei saa rikkoa. Kehittäjä on maalattu nurkkaan. Mitä tahansa hän esittää tai tekee, niin joku älähtää heti ja vastarinta yltyy. Kehittäjän osa on Turussa surkea. Epäluuloisuus saa sairaalloisia mittasuhteita. Osa kaupunkilaisista ja populismiin kallellaan olevista politiikoista kokee asiakseen ampua alas jokaisen ehdotuksen siitä, mitä Turussa voisi tehdä. Onko joku todella sitä mieltä, ettei mitään tarvitse tehdä? Onko Turku kaupunkina jo valmis ja paras kaikista mahdollisista? ONKO torni Kakolassa hyvä idea? Kysymys ei ole asian ytimessä. Se on, miten suhtaudumme uusiin ideoihin. Olemmeko valmiit pohtimaan niitä kiihkottomasti vai ammummeko ne heti alas, varmuuden vuoksi. Ripaus avointa mieltä ei olisi nyt pahitteeksi. Vastaan saa olla, mutta on kohtuullista edellyttää, että tilalle on tarjota muuta, jos esitetty idea ei innosta. LASSE VIRTANEN Nurkkaan maalattu Rehtori Nicke Wulff muistuttaa, että kouluruokailu on monelle päivän ainoa yhteisesti nautittu ateria. Tuula Istala
Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 AAMUSET 4
5 Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA SUOSITUT sinkkulenkit saavat kaverikseen Suomen suurimmat juoksutreffit, kun Paavo Nurmi Marathon ja Vauhtisammakot yhdessä kutsuvat 50 naista ja 50 miestä juoksemaan Paavo Nurmen kympille Turkuun 2. heinäkuuta. 50 parin treffijono liikkuu kymmenen kilometriä rauhallista, noin 7,5–8 minuutin kilometrivauhtia ja paria vaihdetaan noin puolentoista minuutin välein. Elämän rakkaus juoksutreffeiltä MINKÄ takia saa huijaussoitot jatkua päivästä toiseen? Minä en soita takaisin ja vastaan vaan tutuille numeroille. Lääkärit voisivat soittaa terveyskeskuksen numerosta. EI NUMEROA NIIN että Nordean konttorit ovat hävinneet mutta palvelumaksut jäivät? ASIAKAS EDELLÄ KYLLÄ päättäjät nyt taas keksi, että väkevät oluet kauppaan!? Alkokaan ei seuraa kenelle myy olutta tai viinaa. Miten sitten kaupassa jossa on vaan kaksi tai yksi myyjä?! Ja onko enää mitään järkeä, ravintolat ja kioskit konkurssiin. JÄRJETÖNTÄ ONKO niin vaikea sanoa hej tai huomenta? Kyllä meidän Viron-pojatkin tervehti ja työssä käyvät. HYS HYS ON opittu kunnioittamaan valinnanvapautta ruoan ym. suhteen, koska olemme erilaisia. On allergioita, sulatusongelmia, alkoholismia. Pakkosyöttö vain kostautuu. Myös koulutus on henkistä ravintoa. Siis armoa myös ruotsinkielen suhteen. BORN FREE ON aika tyhmää joka päivä informoida mediassa, mikä on konnien kiinnisaamisen tilanne. Eiköhän ne ole luku ja ymmärrys taitoisia. Ja kuka tai ketä se tieto tänäpäivänä niin paljon kiinnostaa? Konnia se palvelee ja nauravat ihan vieressä. KINNUNEN Oletko kokeillut pikadeittailua? Jäikö käteen ässä vai patakakkonen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Tämä alien tuli ihan puskista TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Markku Keränen TIINA PITKÄNEN SUOMALAINEN mies jää helposti yksin. Miehet ovat yhteiskunnassamme näkymätön ryhmä, jonka tarpeita ei aina osata huomioida. Tähän palvelujärjestelmässä olevaan puutteeseen haluaa vastata Turun seudun mielenterveyspalveluyhdistys ry, joka tunnetaan myös Monipalvelukeskus Tsemppinä. Tsemppi avasi toukokuussa Raha-automaattiyhdistyksen tuella Vain miehille! -kohtaamispaikan, jonka tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä sekä tarjota kantasuomalaisille ja maahanmuuttajille luontevan paikan kohdata toisiaan. – Turussa ei ole juurikaan vastaavia miehille tarkoitettuja paikkoja, vaikka tarve tällaiseen toimintaan on valtava. Tuloerojen kasvun lisäksi myös sosiaalinen kahtiajako on tänä päivänä voimakasta. Yksinäisyys ja irrallisuuden tunne lisäävät syrjäytymistä, ja erityisesti monet nuoret miehet ovat vaarassa ajautua yhteiskunnan marginaaliin. Mahdollisuus tavata muita, ystävystyä ja saada vertaistukea on voimaannuttavaa ja terapeuttista. Sillä on myös tärkeä ongelmia ennaltaehkäisevä merkitys, pohtii kohtaamispaikan vastaava ohjaaja Perttu Louhesto. Kohtaamispaikka on Itäharjun Ttalossa, jonne on keskittynyt myös Tsempin muita toimintoja. Entisistä toimistotiloista remontoidussa huoneessa miehet voivat muun muassa lukea lehtiä, pelata lautapelejä ja jutella yhdessä. Toiminnassa on mukana kaksi ohjaajaa. – Täällä kohtaamispaikassa jokainen tulija saa olla oma itsensä. Toivotamme tervetulleiksi kaikki täysi-ikäiset miehet. Tänne tulevilla ei tarvitse olla mitään erityisiä ongelmia. Kenenkään ei tarvitse kokea suorituspaineita eikä pärjäämisen pakkoa. On tärkeää, että miehillä on mahdollisuus tuntea vapautta kulttuurimme heille asettamista normeista. Keskeistä on rento ja hauska yhdessäolo, korostaa Louhesto. KOHTAAMISPAIKAN viikko-ohjelmaan mahtuu myös aktiviteettia T-talon ulkopuolella. Toiminta on enimmäkseen maksutonta. Tsemppi osallistuu maksullisen toiminnan kustannuksiin, jotta kulut eivät muodostuisi osallistujille liian suuriksi. – Ensimmäisen parin viikon aikana on käyty esimerkiksi tutustumassa Halisten kalaportaaseen, pelaamassa frisbeegolfia Lausteella, retkeilemässä Förillä ja onkimassa. Kävijät saavat vaikuttaa toiminnan sisältöön ja uudet ideat ovatkin erittäin tervetulleita. Osallistua voi juuri silloin kun itselle sopii. Kannattaa ehdottomasti tulla tutustumaan ja ottamaan selvää, voisiko kohtaamispaikka tarjota jotakin juuri sinulle, kannustaa Louhesto. Lisätietoa Vain miehille! -kohtaamispaikan ohjelmasta ja aukioloajoista löytyy osoitteesta http://www.tsemppi. net/miehille.html sekä Facebook-sivuilta Monikulttuurinen miesten kohtaamispaikka. Voimaa miesyhteisöstä Itäharjun T-talolle avattiin miesten vertaistukija kohtaamispaikka Toivon, että miesten kohtaamispaikka saa runsaasti lisää kävijöitä ja vakiinnuttaa toimintansa Turussa, kertoo Perttu Louhesto Tiina Pitkänen ILKKA LAPPI TAVOITIMME Turun kaupungin kulttuurisihteeri Irina Niemimäen tiistaina kello 11.30. Missä olet? – Olen Hansassa. Meillä on kulttuurikuntoiluviikon pop up -piste tänään Hansassa ja täällä ollaan kertomassa ihmisille kulttuurikuntoilun reiteistä. Pop up -piste kiertää koko viikon ympäri Turkua. Loppuviikon aikana olemme muun muassa kauppatorilla ja Aurajokirannassa. Mille kierrokselle aiot itse loppuviikon aikana osallistua? – Minua kiinnostaa esimerkiksi lapsiperheille suunnitellut kierrokset. Aurajokivartta kiertävä Piiloleikkikierros on yksi, mitä voin suositella koko perheelle. Yksi tämän vuoden ihan uusista jutuista on Kupittaanpuistossa perjantaina kello 13–18 järjestettävä koko perheen kuvaseikkailu, jossa on kuvavihjeiden avulla ratkottavia tehtäviä. Miten kulttuurikuntoiluviikkoon suhtaudutaan turkulaisten keskuudessa? – Tämähän on siinä mielessä vähän erilainen tapahtuma kuin monet muut Turun kesässä, että teemaviikon tarkoituksena on oikeastaan muistuttaa ihmisiä kulttuurireittien olemassaolosta. Vaikka viikon aikana on sellaistakin ohjelmaa, mikä tapahtuu vain kerran, reitit ovat olemassa ympäri vuoden ja moniin niistä voi tutustua talvellakin. Kun kyse on tämäntyyppisestä ilmaistapahtumasta, ihmisten suhtautuminen on positiivista. Kulttuurikuntoilua kaupunkilaisille
7 Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 JÄÄKIEKON MM-kisahuuman keskellä Tuto julkisti ensi kauden Mestisjoukkueensa rungon. 20 nimen joukossa mielenkiintoisimpana uutena tulokkaana on SaPKon paidassa 22 maalia ja 40 pistettä rohmunnut Tomi Wilenius. Isoja paloja Tuton palapellissä ovat myös seurassa jatkava maalivahti Kristian Järvinen sekä Tuton runkopuolustajiin kuuluvat Anssi Virkki ja Kristian Tuohilampi. Wilenius Savonlinnasta Turkuun VUONNA 1993 Marika Salminen osallistui Paavo Nurmen kisoissa korkeushyppyyn, jossa hän kisasi harvakseltaan. Turun Weikkoja urallaan edustanut Salminen oli tutumpi näky hiekkalaatikon tuntumassa mittaamassa askelmerkkiä ennen pituustai kolmiloikkakisaa. – Päätin osallistumisestani vasta edellisenä päivänä. En muista miksi. Ehkä kisojen ohjelmassa ei ollut pituutta, kolmiloikkaa tai aitoja. Korkeudessa kisasin harvoin, Salminen toteaa. Urheilupuiston yleisö näki lopulta jännittävän korkeuskisan Salmisen ja Kaarinan Uran Kaisa Lehtosen välillä. Molemmat hyppäsivät ennätyksensä. Kisan voitti lopulta 187 hypännyt Lehtonen. Salmisen tulos oli 185. – Meillä oli hyvää kisaa Kaisan kanssa. Olosuhteidenkin puolesta oli hyvä hypätä, kun ilta oli lämmin. – Toki olin omaan tulokseeni tyytyväinen, mutta 187:ää yrittäessä rimakauhu alkoi vaikuttaa hyppäämiseen. Se varmaan johtui siitä, kun olin niin vähän hypännyt kovalla vauhdilla, Salminen muistelee. 1993 oli tuloksellisesti Salmiselle hyvä vuosi. Hän edusti Suomea Stuttgartin MM-kisoissa ja voitti Ruotsi-ottelussa sekä pituuden että kolmiloikan. Kokonaisuutena vuosi oli kuitenkin epätasainen. – 1993 oli vaihteleva vuosi ylirasituksesta johtuen. Tein myös hyviä tuloksia sinä vuonna, mutta joukkoon mahtui huonojakin päiviä. ILKKA LAPPI Parhaaseensa yltänyt Millaisen jälkimaun päättyneet jääkiekon MM-kisat jättivät? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PAAVON JÄLJILLÄ MENESTYKSEN MAKU ILKKA LAPPI HELMIKUUSSA 1999 Riku Immonen lähti itseluottamusta uhkuen thainyrkkeilyn amatöörien MMkisoihin. Edellisenä vuonna mies oli voittanut amatöörien Euroopan mestaruuden ja King’s Cupin, jota pidettiin epävirallisena MM-kisana. – Kyllä kisoihin lähtiessä oli sellainen mentaliteetti, että minähän voitan kultaa, Immonen muistelee. MM-kisaurakka oli paitsi henkisesti myös fyysisesti armoton rääkki. Yhden viikon aikana loppuotteluun eteneminen edellytti viittä ottelua. – Se oli henkisesti aivan hirvittävä kokemus. Kun käsi nousee viisi kertaa, se tarkoittaa, että alla on viisi punnitusta, painoissa huolehtimista ja joka matsin jälkeen on paikat entistä enemmän kipeänä, Immonen muistelee. Vaikka itseluottamus oli kohdallaan, alku ei MM-kisoissa ollut helppo. Ensimmäinen ottelu oli voitosta huolimatta tukkoinen. Toisella kierroksella vastaan asettui ensimmäistä kertaa Immosen uralla thaimaalainen ottelija. – Se oli henkisesti iso ottelu. Paineet olivat kovat ennen matsia. Prässäsin hirveästi ja vastasin joka lyöntiin ja potkuun. Kun thaimaalainen taipui, tuli sellainen olo, että nämä ovat minun kisani. VAIKKA maailmanmestaruus lopulta tulikin, Immonen myöntää, että mestaruus oli pienestä kiinni. – Finaalissa kohtasin georgialaisen ottelijan, jolla oli tosi vaikea tyyli. Se ei ollut minulta mikään hyvä matsi. Aloin olla fyysisesti aika loppu. Se loppuottelu olisi kyllä voinut mennä Aivan hirvittävä kokemus Riku Immosen tie thainyrkkeilyn maailmanmestariksi oli armoton kummin päin vaan ja aika paljon georgialaiset sitä protestoivatkin. Juhliin Immosella ei kuitenkaan jäänyt maailmanmestaruuden jälkeen aikaa. – Minulla oli neljä päivää kisojen jälkeen Singaporessa ensimmäinen ammattilaisotteluni, jonka voitin tyrmäyksellä. Alle kahdessa viikossa ottelin kuusi matsia. Se oli ihan hirveää. Kun tulin Suomeen, olin kentällä suurin piirtein suutelemassa kenttää. MYÖHEMMIN samana vuonna Immonen voitti myös ammattilaisten maailmanmestaruuden. Ennen kuin vuosituhat vaihtui, päättyi myös Immosen aktiiviura. Mies oli vasta 25-vuotias, kun otteleminen jäi. – Mielestäni olin saavuttanut siihen mennessä ihan riittävästi. Ei ollut oikein motivaatiota, kun hommasta ei saanut taloudellisesti mitään. Ottelin ammattilaisotteluitakin t-paitapalkalla. Ei siinä ollut mitään järkeä, kun touhu myös muuttui koko ajan vaan kovemmaksi. Kipinä lajiin ei missään vaiheessa sammunut. Nykyään Immonen siirtää osaamistaan uudelle sukupolvelle Turku Muay Thain salilla. Thainyrkkeilijöiden lisäksi muun muassa Makwan Amirkhani ja Teemu Packalen ovat hakeneet Immoselta työkaluja pakkiinsa. – Edelleen saan lajilta valtavasti. Se merkitsee minulle, kun kehityn valmentajana ja pystyn auttamaan valmennettavia saavuttamaan jotain, Immonen toteaa. Vaikka Riku Immonen saavutti thainyrkkeilyurallaan myös ammattilaisten maailmanmestaruuden, pitää hän amatöörien maailmanmestaruutta kovemmassa arvossa. Ilkka Lappi
9 Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 AAMUSET
10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 TURUN tuomiokirkosta on nyt mahdollista lähettää yksityistilaisuuksia suorana verkkolähetyksenä. Haluttaessa tilaisuudesta tehdään salasanasuojattu lähetys, jolloin myös kauempana olevat ystävät ja sukulaiset voivat osallistua tapahtumaan virtuaalisesti. Tapahtuma taltioidaan myös tallenteeksi muistitikulle ja halutessa myös DVD:lle. www.virtuaalikirkko.fi Häät virtuaalisesti SUURIN osa Turun kaupunginosista sai omat nimikkokasvinsa kulttuuripääkaupunkivuoden jatkohankkeena nimikkokasviprojektissa, jonka järjesti Turun kaupungin, Turkuseuran ja Turun Pientalojen Keskusjärjestön yhteinen työryhmä. Nyt kasveja etsitään niille kaupunginosille, jotka jäivät ilman omia kasveja. Listaa täydennetään tällä kertaa Kastun, Katariinanlaakson, Kohmon, Korppolaismäen, Lausteen, Pernon, Pihlajaniemen, Puistomäen ja Saramäen alueilla. Näiden kaupunginosien asukkaat voivat ehdottaa alueelleen kasveja, jotka ovat sille tunnusomaisia tai sopivat muuten tunnuskasviksi. Nimikkokasveiksi voi ehdottaa puita, pensaita ja perennoja. Ehdotuksia voi tehdä kesäkuun loppuun saakka sekä paikallisille asukasyhdistyksille että suoraan Turkuseuraan tai TPK:lle. Nimikkokasvit haussa Keräätkö villivihanneksia? Mitkä ovat omat suosikkisi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA ALKUKESÄ on oivaa aikaa villivihannesten keräämiselle. Villivihannekset ovat hyvä lisä ruokavalioon, sillä ne sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja. Villivihannesten käyttö kannattaa aloittaa vähitellen pienillä määrillä. Kasveja ei tule poimia teiden varsilta, teollisuuslaitosten lähistöltä tai alueilta, joissa käytetään lannoitteita tai torjunta-aineita. Aamuset esittelee viisi villivihannesta, joita voi löytää ja käyttää helposti. Ahomansikka AHOMANSIKAN marjat ovat tuttuja useimmille. Myös lehdet ja kukat sopivat ravinnoksi. Nuoret, vaaleanvihreät lehdet sopivat esimerkiksi salaatteihin, voileivän päälle, kastikkeisiin, sämpylätaikinaan ja kermaviilin mausteeksi. Miedonmakuisia lehtiä voi myös kuivata tai pakastaa. Paras aika lehtien keräämiseen on touko-kesäkuussa ennen kukintaa tai kukinnan aikana. Kukat sopivat leivosten, salaattien ja juomien koristeeksi. Ahomansikan lehdistä voi hauduttaa teetä. Maitohorsma KEVÄÄLLÄ maasta nousevia maitohorsman nuoria versoja käytetään parsan tapaan. Nuoria lehtiä voi käyttää salaattiin, muhennoksiin ja kastikkeisiin sekä kuivattuna viherjauheeksi. Lehdet ovat parhaimmillaan ennen kukintaa. Sekä lehdet että kukat sopivat teeaineksiksi. Kukkia voi lisätä esimerkiksi salaattiin, taikinoihin, simaan ja juomien sekä jääpalojen koristeeksi. Nuoren horsman voi sekoittaa rantatai terttualpiin. Maitohorsman tunnistaa siitä, että sen lehdet kiertävät vartta siinä missä terttuja ranta-alpissa lehdet ovat vastakkain. Voikukka VOIKUKAN kaikki osat ovat syötäviä. Villivihanneksena kannattaa käyttää ennen kukintaa kerättyjä nuoria, sileälaitaisia lehtiä. Sahalaitaiset lehdet maistuvat kitkeriltä. Lehdet sopivat esimerkiksi salaattiin, voileiville, keittoihin, pataruokiin ja munakkaisiin. Myös nuppuja ja kukkia voi syödä. Voikukan juurta voi käyttää esimerkiksi keitoissa. Poimulehti POIMULEHDEN lehdet ovat parhaimmillaan pieninä. Isot lehdet ovat usein kitkeriä ja sitkeitä. Lehtiä voi käyttää sekä raakana että kypsennettynä salaattiin, keittoihin, piiraisiin, kasvispihveihin ja munakkaisiin. Myös kukat ja siemenet ovat syötäviä. Lehtiä ja kukkia voi käyttää teeaineksina. Suomessa kasvaa monia eri poimulehtilajeja, joiden maku vaihtelee. Vadelma VADELMAN nuoret lehdet sopivat salaattiin sekä piiraisiin ja muhennoksiin yhdessä muiden villivihannesten kanssa. Tuoreista tai kuivatuista lehdistä voi hauduttaa teetä. Lähteet: Sinikka Piippo: Villivihannekset Raija Kivimetsä: Villiinny villivihanneksiin Virtaa vihreästä Alkukesällä luonnosta löytyy aineksia salaattiin Poimulehti. Merja Kajala. Vadelma. Maitohorsma. LINDA Peltolan Rakas puolivilli puutarha – kesähetkiä ja kukkakuumetta (Docendo) on upeasti kuvitettu, tunnelmallinen puutarhakirja. Peltola esittelee valikoidun joukon sipulikukkia, perennoja, kaksivuotisia kasveja sekä kesäkukkia. Kirjan sivuilta voi poimia vinkkejä kasvien hoitoon ja valintaan sekä ideoita puutarhan somistamiseen. Kirjan kirjoittaja on taiteilija sekä puutarhakolumnisti ja -blogisti. Peltolan blogiin voi tutustua osoitteessa romppala.blogspot.fi. Väriloistoa ja fiilistelyä
11 Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 AAMUSET Elämä&tyyli HIUKSENHIENOA PALVELUA AAMUSTA ILTAAN LAHJAKORTTI Yllätä sankari Hiustalon lahjakortilla! AJANVARAUS NETISTÄ 24/7 HINTARÄJÄHDYS! Pika?ksaus Pikakampaus Väri?ksaus Juhlakausi alkaa, tarvitseeko hiuksesi pientä päivitystä? FIKSAAMO – pika-apu joka menoon, ilman ajanvarausta Tutustu tarkemmin www.hiustalo.?/?ksaus 15 € Max 15 min. 15 € Max 15 min. 30 € Max 30 min. Ennen Nyt koko valikoima osta 2 saat edullisemman Alennus lasketaan normaalihinnoista, ei koske tuotepaketteja -50% Kerastase uudistuu! SUOMEN HALVIN! 19,90 € 3 KPL EI KOSKE 500 ML TUOTTEITA. Wella Styling sh. 18,90-29,50 €/kpl, Goldwell StyleSign sh. 17,90-19,90 €/kpl Tarjoukset voimassa 31.5.2016 asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Valikoima vaihtelee liikkeittäin. Goldwell StyleSign ja Wella Styling MUOTOILUTUOTTEET 8,90 € /kpl SÄÄSTÄ JOPA 75% Jälkeen Ennen Ennen Jälkeen Jälkeen KUPITTAA (Citymarket) p. 02 236 8600 ark. 9–21, la 8–17 LÄNSIKESKUS (Citymarket) p. 02 236 8900 ark. 9-21, la 8-17
12 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 MARTTALIITON, S-ryhmän ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteistyössä toteuttama Ruokakalevala.fi-nettipalvelu ja sen keräämistä tarinoista syntyvä Ruoka-Kalevala-kirja kokoavat yhteen suomalaisten ruokamuistoja ja -kokemuksia. Operaation tavoite on kerätä yhteen 100 000 suomalaisten ruokamuistoa ja -kokemusta. S-ryhmä vastaa ruokamuistojen ja tarinoiden keräämisestä: keräys tapahtuu tänään avattavan Ruokakalevala.fi-nettipalvelun avulla. Ruokakalevala.fissä jokainen käyttäjä voi jakaa omia ruokatarinoitaan ja nähdä muiden tarinoita. Lisäksi palvelu kokoaa yhteen #ruokakalevalaja #suomiruoka-tunnisteella varustettuja kuvia, twiittejä ja postauksia. Martat keräävät ruokamuistoja Mikä ruoka tai leipomus kuuluu juhannukseen? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG KUN yrittää vältellä turvottavia ja rasvalla kyllästettyjä kesäruokia, on se välillä vaikeaa. Tässä resepti hieman erilaiseen purilaiseen, jossa höttöinen sämpylä on korvattu paahdetulla bataatilla ja rasvaa tihkuvat pihvit ruokaisilla mustapapupihveillä. Valmista pihvit, bataatit ja raikas fetakastike ohjeiden mukaan ja lopuksi lado bataatin ja pihvin väliin salaattia, tomaattia, fetakastiketta ja cheddarjuustoa. Tarjoile vaikkapa coleslaw-salaatin tai bataattiranskalaisten kera. Bataattihampurilaiset (4 kpl) 1 iso bataatti (tai 2 pienempää) 1 sipuli 2 valkosipulinkynttä 1 tlk mustapapuja oliiviöljyä paistamiseen ja 0,5 dl taikinaan 1dl kaurahiutaleita loraus soijakastiketta 1tl suolaa mustapippuria paprikajauhetta korianteria LÄMMITÄ uuni 225 asteeseen. Pese bataatit ja leikkaa niistä yhden senttimetrin levyisiä kiekkoja. Asettele kiekot pellille ja sivele oliiviöljyllä. Rouhaise päälle suolaa. Paista 20 min. Kaada mustapavut siivilään ja valita neste pois. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli ja kuullota oliiviöljyssä hetki. Laita kulhoon kuullotetut sipulit, pavut, kaurahiutaleet, öljy, suola ja mausteet. Muussaa sauvasekoittimella. Muotoile massasta neljä pihviä leivinpaperilla vuorattuun peltiin. Paista 200 asteessa 15 minuuttia. Fetakastike 2 dl turkkilaista jugurttia 0,5 dl silputtua korianteria puristus sitruunamehua rouhaisu suolaa ja mustapippuria pala fetaa murennettuna SEKOITA ainekset keskenään, anna viilentyä kunnolla ennen tarjoilua. Kevyet kesähampparit Bataattihampurilaiset mustapapupihvillä ja raikkaalla fetakastikkeella Tänä kesänä perinteinen burgeri muuttaa muotoaan mehevämmäksi ja kevyemmäksi. Henriikka Fingerborg OLUEN paneminen on helpompaa syksyllä 2016. Suomessa ei ole aiemmin ollut tarjolla panimokapasiteetin vuokrauspalveluun erikoistunutta yritystä, mikä on tehnyt pienpanimoiden syntymisen ja kasvamisen vaikeaksi. Potentiaali uusille pienpanimoille on kuitenkin valtava. UG Brewery Oy on talvella 2016 perustettu panimoyritys, joka auttaa niitä syntymään ja kasvamaan. United Gypsies vuokraa oluentekolaitteistoa kiertolaispanimoille, pienpanimoille sekä yksityishenkilöille. Se tarjoaa mahdollisuuden tehdä oma käsityöläisolut omalla reseptillä. Palvelu avataan syksyllä 2016. Vuokraa oma olutpanimo TURKULAINEN Ravintola Julinia on jakanut tiettävästi ainoana ravintolana suomessa lounashävikkiruokansa vähävaraisille lapsiperheille jo vuodesta 2014. Nyt ravintola palkitaan diplomilla pitkäaikaisesta auttamistyöstä vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi. Diplomin luovuttaa HOPE – yhdessä ja yhteisesti ry. Julinialle kiitosta hävikkiruuasta
13 Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 AAMUSET 14
15 Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 AAMUSET 16
17 Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 AAMUSET 18 Lieto ILKKA LAPPI OLET hyvin suurella todennäköisyydellä joskus pitänyt kädessäsi Vanhan Tampereentien varrella Liedossa sijaitsevassa Promensin tehtaassa tehtyä pulloa. Yrityksessä tehdään muun muassa kaikki Mehukatti-tonkat ja muoviset Finlandiaja Koskenkorva-pullot. Myös esimerkiksi Kotisinappi-pullot sekä Marlin simapullot tehdään Liedossa. – Käytännössä teemme jäykkiä muovipakkauksia, jotka suljetaan jonkinlaisella korkilla. Skaalamme on viiden senttilitran viinapullosta 215-litraiseen tynnyriin, kertoo Promensin toimitusjohtaja Tuomo Mäkitalo. Vaikka Promens on monikansallinen yritys ja Liedosta menee muovipulloja ja -tynnyreitä myös ulkomaille, paikallisuus näkyy Liedon tehtaan toiminnassa selvästi. Paikalliset elintarvikeja kemianteollisuudenyritykset ovat merkittävä asiakas Promensille. – Paikallisuus on meille tärkeää ja hyödyttää molempia osapuolia. Suurin osa tuotteistamme toimitetaan eri puolille Suomea. Yksi syy on se, että tyhjän pakkauksen toimittaminen kauas ei logistisesti ole kovin järkevää, Mäkitalo toteaa. PROMENSIN juuret ulottuvat vuoteen 1906 asti, jolloin polkupyöristään tunnettu Pyrkijän tehdas aloitti toimintansa. Nykyisissä tiloissa työtä on tehty vuodesta 1974 lähtien. Lietoon muuttamisen taustalla oli kauppa, jossa Huhtamäki osti enemmistöosakkuuden Pyrkijästä. Samassa yhteydessä muovista tuli tehtaan pääraaka-aine. Tänä päivänä Liedon tehtaassa on 20 konetta, jotka ovat ajossa viitenä päivänä viikossa kellon ympäri. Tehtaan tuotannosta kolmasosa menee elintarviketeollisuuden käyttöön ja kaksi kolmasosaa kemianteollisuudelle. Käytännössä pullon tekeminen on melko yksinkertainen toimenpide. – Muovirouhetta syötetään koneeseen, josta kone tekee sukan, josta muotti ottaa kiinni. Muotissa ylhäältä tulee ilmavirta, jolloin muovi painautuu muotin seinää vasten, Mäkitalo kertoo. LIEDON tehdas on Promensin ainoa Suomessa. Klaukkalan tehdas suljettiin vuonna 2009. Suurin osa Liedon tehtaan työstä on koneiden tekemää. Manuaalistakin työtä tarvitaan kuitenkin edelleen muun muassa tynnyrikoneella. Yli 200-litraisia tynnyreitä tehtäessä tynnyreihin jää ylimääräistä muovia, joka veistetään puukolla tynnyristä. Tynnyrit ovat myös yksi Liedon tehtaan ylpeydenaiheista. – Ne ovat ilman muuta yksi vahvuuksistamme, sillä olemme ainoa yritys Suomessa, joka tällaisia tynnyreitä valmistaa. Ruotsissa on lähin kilpailijamme. Tynnyreitä menee ympäri Suomea. Lisäksi niitä toimitetaan muun muassa simpukkafarmille Norjaan, Mäkitalo toteaa. Muovia ympäri maailmaa Promensin tehtaalta tulevat pullot moneen tarpeeseen Tuomo Mäkitalo kertoo, että toiminta Liedon tehtaassa on käytännössä pysynyt ennallaan, vaikka tehdas on vuosikymmenten aikana tunnettu monella nimellä. Ilkka Lappi Suurista muovitynnyreistä veistetään ylimääräiset käsin pois. Ylijäämämuovi käytetään uudelleen. Monet Promensin tehtaan liukuhihnoilla liikkuvista pulloista ovat tuttuja ulkomuodon perusteella, vaikka niissä ei vielä etikettejä olekaan.
19 Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 AAMUSET Lieto
20 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 KUNHAN kesä saadaan kunnolla käyntiin myös kalenterissa, saapuu legendaarinen hardrock-jyrä L.A. Guns Turkuun. Los Angelesissa vuonna 1983 perustettua bändiä oli aikanaan laittamassa pystyyn muun muassa Axl Rose. Jäsenistö on vaihtunut moneen kertaan, mutta bändin nykyinenkin kokoonpano hallitsee Phil Lewisin johdolla tyylilajin ensiluokkaisesti. 4. kesäkuuta Logomoon saapuvaa legendaa ei kannata missata. Hardrocklegenda avaa kesän TIEDÄT varmasti sen tunteen, kun toivot, että vanha sotaratsu löytäisi vielä kerran viisasten kiven ja tekisi erinomaisen levyn, jollaisia hän on urallaan tehnyt useita. Eric Clapton on urallaan julkaissut muun muassa sellaisia helmiä kuin Slowhand, 461 Ocean Boulevard ja From the Cradle. Viime vuosina Clapton ei ole yltänyt mestariteostensa tasolle. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana Clapton on julkaissut keskivertoja levyjä, joissa on ollut omat hetkensä, mutta viisasten kivi on ollut jo pitkään kadoksissa. Uudella I Still Do -levyllään Clapton jatkaa viime vuosien linjoilla soittaen juurevaa bluesrokkia. Levyllä on muutama uusi biisi ja lisäksi muun muassa J.J. Calen, Bob Dylanin ja Robert Johnsonin biiseistä covereita. Merkittävintä levyssä lienee onkin se, että Clapton on jälleen yhdessä tuottaja Glyn Johnsin kanssa. Johns tuotti aikanaan muun muassa Slowhandin. Mitään ikimuistoista musiikillisesti I Still Do ei legendaarisesta tuottajasta huolimatta tarjoa. Keskitien bluesrokkia. Clapton ei petä, jos nyt ei tarjoa mitään ihmeitäkään. Kenelle: Claptonin mittavan tuotannon omistavalle hyllyntäytteeksi. Arvio: Lähempänä Johnsin tuottamaa Backlessiä kuin Slowhandiä. ILKKA LAPPI Jälleen yhdessä Mitä kesätapahtumaa et jätä väliin mistään hinnasta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI TAITEILIJA Elina Katara pyrkii tekemään arjessaan ympäristöystävällisiä valintoja, mutta aina se ei ole helppoa. Nelihenkisen perheen arjessa muoviroskaa kertyy kuin huomaamatta. Arjesta syntyi ajatus myös Krokotiilin kyyneleet -näyttelyn töihin. Näyttelyn työt on tehty erilaisista elintarvikeja muista pakkauksista sekä rikkinäisistä esineistä. – Annoin itselleni luvan säilyttää perheemme muoviroskat seitsemän kuukauden ajalta ja käyttää ne sitten uudelleen taiteeseen. Roskaa tuli kassikaupalla, Katara kertoo. Hänen taiteensa ei aiheestaan huolimatta ole ihmisten kulutustottumuksia vastaan saarnaavaa. Krokotiilin kyyneleet on ennen kaikkea tutkielma yhden ihmisen ja perheen kulutustottumuksista. – Koen, että näyttely on yhden kuluttajan itsekriittinen omakuva. Itsekriittisyys on vahva pohjavire. En itse koe olevani millään tavalla mikään mallikuluttaja, hän luonnehtii. SUURIN osa Brinkkalan galleriassa kesäkuussa esillä olevan näyttelyn töistä on syntynyt alkuvuoden aikana. Krokotiilin kyyneleet oli esillä alkuvuodesta Jyväskylässä, mutta Turkuun Katara on tehnyt myös kokonaan uusia töitä, joita ei ole muualla nähty. – Näyttelyn teemat ovat sellaisia, että töitä voi jatkaa ja olen niitä jatkanutkin. Myös jatkossa näyttelyssä esillä olevat työt voivat elää, Katara sanoo. Yksi näyttelyssä tarkasteltavista teemoista on poissa silmistä, poissa mielestä -ajatus. Näyttelyssä on esimerkiksi kaksi räsynukkea, jotka on tungettu äärimmilleen täyteen muoviroskaa. – Vaikka muovia käytänkin töissäni, en silti ajattele, etteikö muovia tarvittaisi. Se on monissa tapauksissa hyvä materiaali, mutta esimerkiksi uusiokäytettävyyttä voi miettiä. Esimerkki pumpulliset saippuapullot ovat erittäin hyviä uudelleenkäyttöön, mutta kuinka moni niin oikeasti tekee. – Koko ajan kehitellään myös parempia muoveja, mutta ainahan sitä voi miettiä, tarvitseeko hedelmät välttämättä laittaa muovipussiin, Katara toteaa. MUOVIJÄTTEEN lisäksi toinen tärkeä elementti näyttelyssä on kultamaali, jolla Katara on maalannut osia töistään. Kultamaalin käytössä on vahvaa symboliikkaa. – Minua kiinnostaa ihmisen suhde kultaan ja miten se on eri aikoina muuttunut. Ajattelen, että tavallaan olemme kuningas Midaksen jälkeläisiä. Kulta on merkinnyt ja merkitsee vaurautta ja koetaan usein jonain tavoittelemisen arvoisena, mutta seuraukset voivat olla karmeita, Katara pohtii. – Näyttelyssä on töitä, joita olen maalannut kultamaalilla. Esimerkiksi muoviroskasta tehty kultainen kehys. Silloin muovi on samaan aikaan kamalaa ja hienoa. Krokotiilin kyyneleet Brinkkalan galleriassa 27.5.–3.7. Kamalan hienoja teoksia Elina Kataran taide pohtii kulutustottumuksia Elina Katara on käyttänyt taiteensa materiaalina tavallista kotitalouksissa syntyvää muovijätettä. Elina Katara ki j t ki i i
21 Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 AAMUSET
22 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 TIMO SALMESMAA Jälleen etsitään keulakuvaa suosituimmille kesäfestareille. Sinustako Suomen Festivaalimissi 2016? Nyt haussa seuraajat Karita Haapaselle ja Peppiina Kajanteelle. Olet 18-25 -vuotias, sosiaalinen ja esiintymiskykyinen, kiinnostunut muotinäytöksistä ja -kuvauksista sekä VIP-vierailuista festareilla. Lähetä lyhyt kuvallinen esittely itsestäsi: timo.salmesmaa@aamuset.fi lisäinfoa saat p. 050-3108956. Voittaja kruunataan 10. kesäkuuta Nightclub Marilynissa. Marco Hakala Kylmiä huulia, kuumia tunteita, onnen ja pettymyksen kyyneleitä. Tangomaraton tuo yli 60 kruununtavoittelijaa sunnuntaina Turkuun. Eri elämänkokemuksella varustetut kuningasja kuningatarkandidaatit tulkitsevat klassikkoja ja uustuotantoa Venuksen estradilla. Turun Linnan maisemissa kuvatut Aki Samuli ja Susanna Heikki luovuttavat kruununsa heinäkuussa. Timo Salmesmaa Superselfie. Jottei kukaan ei jäisi yksin -gaala valloitti Turun Ruotsalaisessa Teatterissa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton V-S Piirin Janina Anderssonin johdolla organisoiman illan huimimmat aplodit vastaanotti Walteri Torikka. Baritoni innostui ikuistamaan kollegansa Angelika Klasin, Jussi Vahvaselän, Jorma Uotisen ja Helena Lindgrénin artistipotrettiin. Timo Salmesmaa Multitaituri Veeti Kallio tekee musiikkia, näyttelee ja nyttemmin myös taiteilee. Artistista tatuointitaiteilijaksi orientoituneen Kallion kädenjälki koristaa jo monia turkulaisia. Veetiä kuullaan ensi syksynä Domino teatterissa. Sitä ennen maestro valelee perjantaina Hunter’s Innin Aura-illassa. Jonny Holmén Runsaan kahden viikon kuluttua festarikesän korkkaava Saaristo Open tuo Hovirinnan rantaan mielenkiintoisia artistivieraita. New Day Raising -albumin myötä kansainvälisen managementin suojissa porskuttelevan Von Hertzen Brothersin ohella stagen valtaavat J. Karjalainen, Kaija Koo ja JVG. Saaristo Openin viralliset jatkot polkataan Showroomissa. VHB
23 Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 AAMUSET Jetset Varma kevään merkki, Kuntovitonen, valtasi helteisen Urheilupuiston. Liikkujat notkistelivat aamu? ow’ssa, retrobicissa ja Sh’Bam Les Mills -tunneilla. Vappu Pimiä kiritti juoksijoita, Fashion Team esitteli kesämuotia ja Krista Siegfrieds huolehti musiikkiviihteestä. Tapahtumajohtaja Sanni Rostedt iloitsi positiivisesta latauksesta. Ensi vuonna jatketaan! Timo Salmesmaa Kaikkien aikojen ensimmäinen Photo Model Maraton todentui viikonloppuna. Kolme ammattilaista, Teemu Kivekäs, Henkka Sahlström ja Marco Hakala, ikuistivat viileitä catwalkin kuningattaria ja vereviä pin up malleja yli 4000 kuvaan. Portfolioitaan täydentäneet Pinja Rouvinen, Janita Lehmuslehto-Mäkinen ja Annina Tapper tankkasivat makeaa maratonin puolimatkassa. Timo Salmesmaa Tänä päivänä asiakkaat haluavat koskettavia makuja ja juomaelämyksiä. Se on baarimikolle todella palkitsevaa. Maanantai-iltana kisailtiin Turun parhaan drinkkikuninkuudesta. Legendaarinen Åbo Open -mittelö täytti Bar4:n ammattilaisilla. Kisan voitti suvereenisti Anniskeluravintola Tiirikkalan Jarno Venho. JetSet onnittelee! Tanja Raunio aamuset.?
Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 AAMUSET 24
25 Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 AAMUSET
Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 AAMUSET 26 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! NYT Postissa on keksitty jälleen uusi bisnes: ruokakassien kotiinkuljettaminen. Eikös Posti voisi ryhtyä myös taksibisnekseen, kun sekin linnake viimein puretaan? Kirjeet ja makkara sisään, isäntä ulos. Loppuyöstä isäntä juoppoputkaan, sillä poliisin resurssit eivät enää siihen riitä. ETYJIN yleiskokouksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva kaipaa parempaa käsikassaraa rauhanvälitykseen. Mikähän sellainen kassara voisi olla? Kumipuun oksa vai etälamautin? Lamautettujen kesken rauha säilyy suhteellisen mukavasti. SUOMELLA on nyt suunta, julisti pääministeri Juha Sipilä (kesk.) välikysymyskeskustelussa. Alaspäin? NYT se jysähti! – näin paljon Keskisuomalaisen liikevoitto putosi. Klikkaa ja katso. Toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorven mukaan kuluvana vuonna sisältöjä ”monipuolistetaan”. Tähän asti niitä onkin lähinnä monistettu. MITÄ mieltä olette suunnitelmista, että Logomon uudella sillalla olisi pyöräily kielletty? ANDERSSON: Jo nyt käytössä olevalla sillalla voi periaatteessa ajaa. Se on todella olennainen silta pyöräilijöiden kannalta. Sekin olisi yksi mahdollisuus, että saisi siitä sillalta pyöräilyrampin Logomolle. KARVINEN: Logomon siltasuunnitelmien suhteen minulle on jäänyt epäselväksi, että säilyykö jo olemassa oleva silta. JA: Uusi silta tulee joka tapauksessa eri paikkaan. Toivon, että muistetaan, että sitä tulevat käyttämään muutkin kuin vain Logomon asiakkaat. Silloin pitää vähintään olla se mahdollisuus, että polkupyörän voi taluttaa sitä pitkin. TK: Pyöräramppi uudelle sillalle olisi varmasti alueella asuvien puolelta toivottu ratkaisu. JA: Ylipäätään pyöräilyyn liittyvässä keskustelussa lempiaiheitani on Aurajoen yläjuoksulla menevä kävelyreitti. Siellä ei saa pyöräillä, mutta se on myös ihana pyöräreitti ja siellä pyöräillään paljon. Kapeilla väylillä pitää kuitenkin toimia kävelijän ehdoilla. Ihmiset ärsyyntyvät, jos pyöräilijät eivät pyöräile kävelijöiden ehdoilla. TK: Toisinaan säännöt juuri aiheuttavat epäsopua. Ymmärrän, että kapeilla väylillä on vaikea pyöräillä, jos siinä kulkee ihmisiä. Sitten on kuitenkin se aika, jolloin ei jalankulkijoita ole. Toinen asia on se, että kuinka kovaa ajetaan. Luonnollisestikaan kukaan ei halua törmätä vahingossa kehenkään. JA: Se on minusta ihan selvä, että jos paikka on kävelyä varten, ja jotkut maalaisjärkeä käyttäen pyöräilevät, niin kyllä pyöräilijän tehtävä on varoa ja väistää. Sellaisessa tilanteessa pitää olla tosi reilu kävelijöitä kohtaan, jotta mielikuva pyöräilystä ja pyöräilijöistä ei kärsi. TK: Yleisesti ottaen liikenteessä pitää mennä kevyemmän liikenteen ehdoilla. Autot pyörien ehdoilla ja pyörät kävelijöiden ehdoilla. JA: Uutta siltaa ajatellen uskoisin, että juuri näin. En usko, että se olisi maailmanloppu, että siellä pyöräiltäisiin jalankulkijat huomioiden. TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen puheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. Piraatti VS Viher? llaristi ALKOHOLIPOLITIIKKA on mielenkiintoista politiikkaa. Siinä kun ei ole kyse itse aineesta, vaan asenteista. Suomessahan ei ole alkoholipolitiikkaa ensinkään, vaan pelkkää kieltolakipolitiikkaa. Kieltolain voimakkuudesta on kyse. Ja tietenkin Alkon monopolista. Nyt kun hallituksen suunnalta kuului vieno yskähdys, ei siis edes päätös, vasta esitys, niin taivas putosi. Yksi ja toinen media riensi tekemään laskelmia yhdestä sun toisesta asiasta ja vaikutuksesta. Varmaa tuntuu olevan vain se että 5,5 miljoonaa suomalaista tulee saamaan maksakirroosin heti kun laki astuu voimaan. Missään muussa asiassa 0,8 % muutos ei aiheuta tällaista kuohuntaa. Kummallisimpia vastalauseita riensi esittämään Lääkäriliitto jonka edustajien luulisi ymmärtävän että alkoholismi on sairaus ja että alkoholismiin sairastutaan aivan muista syistä kuin siitä että onko alkoholia, ja minkä vahvuisena, saatavilla vai ei. Alkoholin aiheuttamat ongelmat ovat tietenkin todellisia, mutta lapsiperhelässytyksen ja muiden vanhoilliskeinojen lisäksi voitaisiin vedota myös siihen että 100 vuotta sitten Suomi oli varsin ”kuiva” maa ja kieltolaki oikeastaan aiheutti koko ryyppäämiskulttuurin syntymisen. Tätä asiaa voisi koittaa katsoa myös objektiivisesti, mutta niin kauan kuin alkoholipolitiikka on pelkkien raamattupiirien kontrollissa, ei mitään uutta tulla auringon alla näkemään. Lääkäriliiton miellän jonkinlaiseksi tieteelliseksi järjestöksi joten odottaisin heidän ymmärtävän että alkoholinkäyttöön liittyy muitakin attribuutteja kuin suoraviivainen yhtäläisyysmerkki kulutuksen ja helvetin välillä. Pelonlietsontaa ja uhkakuvia yhteiskunnassa on nytkin riittämiin. Voisiko niitä vähentämällä vaikuttaa myös alkoholinkulutukseen? Otetaanpa tuikku murheeseen. Se parantaa oloa ainakin 0,8%. TOMI FLEMMING (SD.) Iso myrsky pienessä olutlasissa VIIME viikonvaihteen lehdessä (Aamuset 21.5.) oli kolmossivun uutiskuvassa väärä kuvateksti. Kuvatekstin olisi pitänyt olla: ”Entisen Expertin tiloissa viime maanantaina avannut Power-myymälä veti kansaa. Avajaistarjouksia jonotti jo aamukuudelta tuhatkunta asiakasta.”. Oikaisu
27 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 25. toukokuuta 2016 KOLUMNI JO joutui armas aika ja lompakon tuuletuspäivät. Suven hiipiessä hollille, kalenteri täyttyy valmistujaisista, rippijuhlista, häistä, ristiäisistä, tasavuosista ja eläkejuhlista. Jokainen juhla on sankarilleen ainutkertainen ja tärkeä. Etenkin nuorilla toiveet ovat korkealla niin tulevaisuuden, kuin lahjapöydän antimien suhteen. Unelmissa siintää lomamatka tai mopoauto. Lahjatoiveina astiastot ovat aikaa sitten vaihtuneet tilinumeroihin. Ymmärtäähän sen, rahalle löytyy aina käyttöä. Vieraan vinkkelistä tilanne on kinkkinen. Lahjan pähkäilyltä säästyminen on helpotus, mutta rahamäärän suuruus kiusallinen kysymys. Mikä on sopiva summa ja mitä se viestii? Yleinen nyrkkisääntö on, miten läheisiä ollaan tai minkä arvoisen kestityksen itse saa. Tapakouluttajien etikettiohjeistuksissa toistuu sääntö viisikymppiä per vieras. Jos pariskunta osallistuu juhliin, tilille kilautetaan satanen. Sesonkiin mahtuu helposti kymmenet juhlat. Tonni lahjoihin tekee aikamoisen loven lompakkoon ja on monelle sula mahdottomuus. Rahatoiveesta voi tulla jopa este osallistumiselle. KIRKKOISÄ Hieronymus loihti muinoin lausumahan viisauden Noli equi dentes inspicere donati eli Älä koskaan katso lahjahevosen hampaita. Hevoskaupoilla tarkastetaan hampaat, mutta hevosen lahjaksi saavan ei tule tiedustella sen ikää. Moni riita on saanut alkunsa lahjasta tai rahasta. Siksi juhlien järjestäjän olisi korrektia tarjota vierailleen mahdollisuus muuhunkin muistamiseen. Lahjoituksille avoin ja anonyymi säästöpossu lahjapöydässä on hyvä vaihtoehto. Jos kuitenkin juhlissa tärkeintä ovat vain netotut dollarit, kannattaa vieraslista laatia puhtaasti pankkitilien ja itaruuden asteen mukaan. HANNELE SIVONEN Lahjahevosen hampaat Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T KESKITTÄMINEN on ajan ilmiö. Onko se aina järkevää, aika näyttää. Ottamatta lainkaan muuten kantaa Toriparkin toimivuuteen, huimaa, miten on ajateltu joka suunnalta tulevat liikennevirrat ohjata yhteen samaan paikkaan Yliopistonkadulle, Kauppiaskadun ja Brahenkadun väliin. Minkähän laisia silmukoita on ajateltu niiden tekevän, jotka saapuvat keskustaan Myllysillan, Auran sillan, Tuomiokirkkosillan, Tuomaansillan ja etenkin Pohjolansillan suunnilta? Nykyisten liikennejärjestelyjen muokkaus toimivaksi ”sumpunpurkajaksi” taikka ”rengasmatkailua poistavaksi” on ihan taikuri Copperfieldin konsultaatiota vaativa temppu. Tilaus on syytä laittaa jo postiin. Ahdasta ja sumppuja on odotettavissa. Mutta kun ratkaisut eivät ole – ainakaan alle 60 senttiä maanpinnasta – ja siispä veronmaksaja maksaa tämänkin gordionin solmun avauskulut. ESA JUHANI HUIMAUKSESTA KÄRSIVÄ Viiden sillan labyrintti ILLOISTENJÄRVI on Kakskerranjärven ohella toinen Turun luontaisista järvistä. Järven veden laatu on heikohko, johtuen rehevöitymisestä ja pohjasedimentteihin varastoituneista ravinteista, jotka vapautuvat veteen hapettomissa oloissa. Järven rannalla on asutusta ja mökkejä sekä siirtolapuutarhaa varten aikoinaan tehty pieni virkistysranta, jossa on huonoon kuntoon päässeet laituri ja vanha uimakoppi. Järven välittömään läheisyyteen on valmistumassa uusia asemakaava-alueita. Illoistenjärven tilaa pitää parantaa ja esimerkkinä voi olla Kakskerranjärven neuvottelukunta, joka on tehnyt määrätietoista työtä ja saanut aikaiseksi järven tilan kohentumisen ja virkistysarvojen nousun. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina muun muassa Turun kaupunki ja alueen eri toimijat. Keinoja järven tilan kohentamiseen voivat olla esimerkiksi järven hapetus, pohjasedimenttien poistaminen, veden pinnan sääntely, roskakalojen poisto, ruovikoiden niitto ja kompostoiminen muualle ja niin edelleen. Myös uusien rakennusaikaisten hulevesien hallintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Turun kaupungin tulee pikaisesti ryhtyä toimenpiteisiin Illoistenjärven tilan parantamiseksi ja laatia järvelle kunnostussuunnitelma, jossa huomioidaan myös virkistysmahdollisuus ja rantaan pääsy. NIKO AALTONEN (KOK.) KAUPUNGINVALTUUTETTU Illoistenjärvi kuntoon