JO V VÄKIPYÖRÄ Tässä numerossa sisäsivuilla DESTA 1981 UO I REMP SE PA 6X -XKOLWDDQ NRNR 6XRPHQ ,VLl SDSSRMD YDDUHMD VHNl XNNHMD +DH PHLOWl PLHOXLVDW ODKMDNRUWLW Aamuset I Kaupunkimedia HT KA U P U N KILE Lauantai 25. lokakuuta 2014 | Nro 80 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Matkakeskus saattaa nousta ratapihalle jo vuonna 2020. /LLNNHHPPH VLMDLWVHH +HSRNXOODQ OLLNHNHVNXNVHVVD 9DUNNDYXRUHQNDWX 7XUNX $ .l\WlPPH MD MlOOHHQP\\PPH NRWLPDLVLD 78/2 ( 9 5 &XWULQ WXRWWHLWD 7( Uutiset s. 6 Siististi siistiksi Euroopan kärki unelmana Ummehtuneet herrat Siivoamisenkin voi tehdä ympäristöystävällisesti. Mikrokuituliina ei vaadi edes pesuainetta kaveriksi. Eko&teko s. 17 Roller derbyn turkulaisjoukkueen Dirty River Roller Grrrlsien tavoite ei ole vaatimaton. Se on Euroopan huippu. Urheilu s. 18 Agatha Christien perikunta ei myöntynyt romaanin nukketeatterisovitukselle. Tuli entistä vinksahtaneempi. Viihde s. 20 &21 $025 325 /$ %8(1$ &20,'$ /LQQDQNDGXQ 2H\UPP[ OHTWHH[ RH\UPZ O`T` 2UWKR&HQWHU
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 25. lokakuuta 2014 Tack… TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut uuden oppaan kaatumisten ennaltaehkäisystä. Sen voisi lähettää heti ensi töiksi Ilkka Kanervan mukana Ukrainan konfliktin osapuolille. PROSOPAGNOSIA on äärimmäisen harvinainen sairaus. Siitä kärsivä ei muista tuttujenkaan ihmisten kasvoja. Poliitikoilla tämä on yleinen ammattitauti, joka iskee päälle toimittajien grillatessa, mutta josta he vaalikiertueellaan paranevat täysin. SAKSASSA turistit maksavat siitä, että pääsevät lakaisemaan kerrostalojen rappukäytäviä. Nyt herätys siellä maaseudulla! Iso kasa lehmänpaskaa pihamaalle ja japanilaiselle talikko kouraan. Kolme pistoa kympillä. Pääkirjoitus 25.10.2014 Matkakeskukseen vauhtia MATKAKESKUKSESTA on puhuttu vuosikausia, mutta konkretia on jäänyt puuttumaan. Turun kaupunki ja valtio olivat jo vuonna 2005 lähellä aiesopimusta, mutta valtiolla ei ollut allekirjoittajaa. Tilanne on sittemmin muuttunut. Hallinnon ja aluekehittämisen ministerityöryhmä velvoitti viime syksynä valtiovarainministeriötä synnyttämään ratkaisun, jolla tuottamattomat, mutta keskeisillä paikoilla sijaitsevat tontit saadaan käyttöön ja munimaan kultamunia. Vajaakäyttöiset tontit, joita valtiolla on kaupunkien keskustoissa, ovat ilmiselvästi myös kehityksen jarruna. KUN valtion ajattelussa kytkin naksahti uuteen asentoon, ajatus matkakeskuksesta linja-autoaseman kupeessa muuttui realistisemmaksi. Valtio tai kaupunki eivät rakenna mitään, mutta kaavoituksella ja ratapihaa kehittämällä voidaan mahdollistaa vetovoimaisen keskuksen synty. Enää tarvitaan kiinteistökehittäjä eli se, jolla on rahat, joka hakee tuottoa ja joka kantaa riskit. Matkakeskus olisi nimensä mukaisesti matkojen keskus, mutta myös iso kaupan, toimistojen ja palvelujen keskus. VR ja linja-autoyhtiöt olisivat matkakeskuksessa vuokralaisina ja matkustavaisten virta tekisi keskuksesta kaupallisesti kiinnostavan. Kaupunki voisi olla pitkäaikainen ankkurivuokralainen ja sijoittaa matkakeskukseen virastojaan tai terveysaseman. Tarvitaanko matkakeskusta? Ehdottomasti. Turun keskustan ongelma on se, että se on kutistunut tavattoman pieneksi alueeksi kauppatorin ja Han- sakorttelin ympärille. Taantuma on n styhjentänyt katutason liikehuoneistoja. Matkakeskus laajentaisi keskiikaupungin käsitettä, tekisi Turun kesskustasta kaksinapaisen ja synnyttäisi si ihmisvirtoineen uutta kiinnostustaa kituvaan Puutorin seutuun. PROJEKTIIN on tulossa vauhtia. Suunnitelmia ja selvityksiä tehdään vuodet 2015–16, asemakaavaehdotus valmistuu vuonna 2018. Laiturialueen ja junaratojen päälle nouseva vähintään 120 miljoonan euron ja 100 000–120 000 kerrosneliömetrin matkakeskus voisi olla valmiss jo vuonna 2020. Jos hyvin käy. LASSE VIRTANEN N Bodaripäättäjä Lavaleijona RITVA ”KIKE” ELOMAA VALTTERI ROIHA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. DEBATTI HAASTATTELIJA: Komentajakalastaja Aavasaksa, mitä ruåttalaiset ovat Tukholman edustalta löytäneet? Aavasaksa: Olen tässä ihan tiedotusvälineiden varassa. Jotain voi olla tai sitten ei. Haastattelija: Miksi hitossa te olette joka aamu telkussa, kun ette osaa mitään edes kertoa? Aavasaksa: Siitäkään ei voi tässä vaiheessa sanoa vielä mitään pitävää. TAAS on jaettu joku elämäntyöpalkinto. Se on tapana antaa silloin, kun vanha pieru ei ole enää vuosiin saanut aikaiseksi mitään merkittävää. Että olis sitä pystiä sitten ainakin. KONKURSSIKYPSÄ Tarvasjoki liitetään Lietoon. Mikä on seuraus? Tarvasjoen henkilöstö siirtyy Liedon palkkalistoille, eikä ketään irtisanota tuotannollisin tai taloudellisin perustein viiteen vuoteen. Kylläpäs oli kannattava kurimus. MILTÄ näyttää roskaamisen ja kierrätyksen tilanne? ELOMAA: Joskus joku heittää auton ikkunasta ulos roskia ja jopa pulloja. Minä laittaisin kyllä sakon siitä, että luontoon heitetään mitä sattuu. Levähdyspaikoillekin heitetään jääkaappeja ja sähköhelloja ja ajatellaan, että joku sitten vie ne sieltä. Kyllä jotain tolkkua pitäisi olla. ROIHA: Muutama vuosi sitten asiasta pidettiin meteliä, mutta ehkä siitä pitäisi taas muistuttaa. Kannattaisi jo ostovaiheessa miettiä, mistä tulee vähemmän roskaa. En ymmärrä, miksi vihannekset pitää erikseen pakata muovipusseihin. Kurkut ja tomaatit alkavat lähinnä olla pakattu yksittäin muovinpalasiin. Se jopa heikentää vihanneksen säilyvyyttä. RE: Se on mennyt liian pitkälle. Ihmiset tykkäävät saada ruuan niin, että se on hienosti pakattu. Pakkaus maksaa jo melkein enemmän kuin sisältö. Ihmiset on totutettu sellaiseen. VR: No voiko sitä sitten lähteä kehittämään? Kätevä luonnonmukainen pakkaussysteemi olisi esimerkiksi päreistä tehty kori, jossa toisessa päässä olisi kurkkuja ja toisessa tomaatteja. RE: Muovipussien poistumisestakin puhutaan. Saa nähdä, meneekö se läpi. VR: Kannatan sitä ehdottomasti, mutta mitäköhän sen tilalle tulisi. Lainsäätäjät voisivat olla hereillä siinä, että tietyille pakkauksille asetettaisiin jokin haittavero. RE: Esimerkiksi tapahtumiin toivotaan lisää roskiksia. Usein roskisten ympärillä on enemmän roskia kuin roskiksessa. Ihmiset eivät vain joko laita roskia roskiksiin tai sitten niitä on liian vähän. En ymmärrä, että kun ihminen on vähänkin humalassa, kaikkea heitetään aivan holtittomasti ympäriinsä. Ilmeisesti luotetaan, että joku korjaa. Kyllä joku senkin maksaa. VR: Olin mukana siivoamassa Ruisrockissa aamuyöllä. Siivoaminen alkoi sillä, että kauhakuormaajalla vietiin isoimmat kasat ensin pois. Maasta löytyi mitä vain, mutta roskikset ammottivat tyhjyyttään. Sen sijaan kebab-pisteen pöydällä oli valtava röykkiö lautasia ja kebabia. Melkoinen shokki. Suosittelen kaikille. NIKKE NOUSUKAS …nej tack!
# $ % %% !! " %% s +ORJAUSRAKENTAMINEN s 2AKENTAMINEN s -ËRKËTILAT
AAMUSET 6 UUTISET Airistolle meritaimenia ja siikoja AIRISTON-VELKUAN kalastusalue kotiutti lokakuussa meritaimenia Airistolle. Isojoen kantaa olevia kaksivuotiaita meritaimenia kasvatettiin neljä kuukautta verkkoaltaissa Rymättylässä. 2 100 meritaimenta rasvaeväleikat- tiin ja vapautettiin kasvatuspaikkaansa. Noin 500 taimenta sai selkäänsä yksilöllisellä numerokoodilla varustetun merkin. Merikutuisia siikoja istutettiin lokakuussa 11 400 Velkuan vesille. Onko uusi matkakeskus tarpeellinen? Toisiko se vipinää myös keskustaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Ante Johansson Lauantai 25. lokakuuta 2014 Matkakeskusta suunnitellaan radan päälle linja-autoaseman viereen. Havainnekuva on vuodelta 2010. Lapintieltä aloite ryhmäkannelaista VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Annika Lapintie jätti torstaina aloitteen ryhmäkannelaista. – Aloitteen on allekirjoittanut yli 30 pääasiassa vasemmistoliiton, sosialidemokraattien ja vihreiden kansanedustajaa. Toivottavasti asia lähtee nyt etenemään eduskunnassa, sanoo Lapintie. Lapintien mukaan ryhmäkanne vahvistaisi työntekijöiden asemaa, kun ammattiliitot voisivat riitatilanteessa ajaa kannetta työntekijöiden puolesta. Ryhmäkannetta voisivat hyödyntää myös ympäristöjärjestöt, vammaisten, asevelvollisten, uskonnon uhrien tai seksuaalivähemmistöjen etuja ajavat yhdistykset, sekä tasa-arvovaltuutettu ja vähemmistövaltuutettu. – Yksittäiselle ihmiselle oikeudenkäynti on vaikea ja usein kallis prosessi. Ryhmäkanne rohkaisisi ihmisiä hakemaan oikeussuojaa tilanteissa, joissa he eivät kustannusten vuoksi sitä voi tehdä, arvioi Lapintie. Kähärin puistotie päätyy hyllylle YMPÄRISTÖTOIMIALAN kaupunkisuunnittelu esittää, että Pitkämäen liikekeskuksen kaava-aluetta pienennetään rajaamalla siitä pois Pitkämäenkadun itäpuoliset alueet, mukaan lukien kiistanalainen Kähärin puistotie. Kähärin puistotien ulottamista Satakunnantieltä Pitkämäenkadulle ei pidetä tarpeellisena, kun hypermarketin kokoisesta päivittäistavarakaupasta on luovuttu. Kaava-alue saadaan suppeammaksi ja rakenteeltaan yhtenäisemmäksi. Kähärin puistotien suunnittelua pidetään luontevampana osana Pukkilan tehdasalueen uudelleenkaavoittamista tulevaisuudessa. Tavoitteena on kaavan muuttaminen Naantalin pikatien, Pitkämäenkadun, Merikulmantien ja Alikyläntien välisellä alueella niin, että sille voidaan sijoittaa liike- ja toimistotiloja, tilaa vievää kauppaa, asumista sekä virkistysalueita. Kerrostalorakentamista olisi 35 000 kerrosneliömetriä ja liike- ja toimistorakentamista 37 800 kerrosneliömetriä. Uusi yritys Matkakeskus voi olla valmis jo vuonna 2020 LASSE VIRTANEN LINJA-AUTOASEMAN kupeeseen on puuhattu vuosikausia uutta matkakeskusta, mutta hanke näytti jo jämähtäneen ikuisuusprojektiksi. Se on saamassa vihdoin uutta vauhtia. Valtio havahtui siihen, että sillä on keskeisillä paikoilla paljon maa-alueita, jotka ovat vajaassa käytössä. Tontit halutaan saada tuottamaan. Valtiovarainministeriö nimesi vapun alla työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää, miten alueet saataisiin tuottavaan käyttöön. Yksi alueista on Turun ratapihan seutu. Uusi matkakeskus tulisi laiturien ja ratojen päälle Aninkaistensillalta Logomon siltaan asti. Kaupunki tai valtio eivät rakenna matkakeskusta, vaan kilpailutuksella haetaan kiinteistökehittäjää. Toteutustavaksi on ehdolla niin sanottu allianssimalli. Matkakeskus on jo kirjattu kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan sekä kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan ohjelmaan. Vuosina 2015–16 tehdään suunnitelmat ja selvitykset, vuonna 2017 asemakaavaluonnos ja vuonna 2018 asemakaavaehdotus. Turto arvioi, että valmista voisi olla vuonna 2020. – Ympäristö on jo kunnossa. Matkakeskuksen paikka on oikeastaan ainoa, joka ei ole vielä kunnossa, arvioi lautakunnan puheenjohtaja Niko Aaltonen (kok.). – Logomon silta ja siihen liittyvä parkkitalo on matkakeskuksen ensimmäinen vaihe, sanoo toimialajohtaja Jouko Turto. – Mutta lopputulos on aikataulua tärkeämpi. LOGOMON sillan pitäisi olla käytössä vuonna 2016. Matkakeskuksesta on tulossa liikenteen, kaupan ja palvelujen kes- kittymä. Käytännössä se olisi iso liikekeskus, jossa on päällä toimistotorneja ja josta VR ja linja-autot operoisivat. Kaupunki mahdollistaa keskuksen kaavoituksella ja voi olla talossa vuokralaisena. Valtio vastaisi laiturialueen remontista. Nykyiset laiturit ovat EU-direktiiveille liian kapeat. Tilaa olisi noin 10 000 neliömetriä per kerros eli yhteensä 100 000– 120 000 kerrosneliömetriä. Turto arvioi, että matkakeskuksen hintalappu on vähintään 120 miljoonaa euroa, jotta siitä tulisi kannattava, mutta summa voisi kohota jopa puoleen miljardiin suunnitelmista riippuen. – Mitä suurempi, sitä kannattavampi, sanoo Turto. – Sen on tuotettava vähintään nollatulos, mutta mielellään myös tulojakin. Ratkaisematon ongelma ovat ratapihan ammoniakkivaunut. Uutta järjestelyratapihaa luontevampana ratkaisuna pidetään Uudenkaupungin radan sähköistämistä. Vaunut kulkisivat Turun läpi, mutta eivät jäisi ratapihalle. VANHA päärautatieasema jäisi muuhun käyttöön. Tavoitteena on myös laajentaa keskusta-aluetta, joka on kutistunut kauppatoriksi ja Hansakortteliksi. Vuonna 2005 oltiin jo tekemässä aiesopimusta kaupungin ja valtion välille. Paperi jäi silloin vaille nimiä, koska valtiolla ei ollut allekirjoittajaa. Nyt tilanne on toinen. Saukkojen uintikeskuksessa tullaan raskaaksi TEEMU P. PELTOLA AVANTOUINTISEURA Saaronniemen Saukkojen uintikeskuksessa Ruissalon Tammirannantiellä jylläävät hedelmälliset voimat. Keskus on auki ympäri vuoden, ja kesäisin saunan lämmityksestä huolehtivat nuoret kesäemännät. Useat heistä ovat tulleet pestinsä aikana raskaiksi. – Edellisenä kesänä emäntinä oli pari tyttöä, jotka tulivat raskaiksi peräjälkeen. Nyt kummallakin on pieni vauva. Tänä vuonna kesäemäntä tuli raskaaksi heti kesän alussa. Nämä raskaudet ovat varmoja, mutta on huhuja, että niitä olisi vielä enemmän, vahvistaa yhdistyksen varapuheenjohtaja Teuvo Tikkanen. Tieto Saukkojen alueen ”siunaavasta vaikutuksesta” on Tikkasen mukaan ehtinyt jo levitä. Vaikka tie- teellistä näyttöä paikan vaikutuksesta raskaaksi tulemiseen ei ole, ovat useat lapsettomuudesta kärsivät pariskunnat olleet yhteydessä avantouintiseuraan. He ovat kyselleet mahdollisuudesta oleilla tai jopa tilapäisesti majoittua alueella. – Saukkojen hallitus on käsitellyt asiaa ja päätynyt kielteiselle kannalle. Yhdistyksen pääasiallisena tarkoituksena on kuitenkin järjestää hyviä
uintimahdollisuuksia kaikille, niin jäsenille kuin satunnaisillekin kävijöille, sanoo Tikkanen. Kesäisin Saukkojen sauna lämpiää kahdesti viikossa, heinäkuun sauna on kiinni. Kesäemännät eivät saa työstään varsinaista rahapalkkaa, mutta saavat seuralaisineen asua yhdistyksen ”kartanossa”. Tehtäviin kuuluu saunan lämmityksen ohella alueen siisteydestä huolehtiminen.
AAMUSET 8 KAUPUNKI Markut valtaavat Turun SUOMALAINEN Markku-liitto viettää vuotuista syyspäiväänsä Turussa 25.–26. lokakuuta. Turkuun saapuu peräti 120 Markkua eri puolilta Suomea. Tapahtumien keskuspaikka on laivahostel Bore, jossa Markut yöpy- vät. Juhlaan kuuluu uusien jäsenten juhlallinen installointi Söör Markuiksi sekä Vuoden Markun julkistaminen. Tähän mennessä eri elämän aloilla ansioituneita Markkuja on nimetty Vuoden Markuiksi 18 kertaa. Onko Turun matkustajasatamassa tarpeeksi pysäköintitilaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 25. lokakuuta 2014 TS-arkisto KADUN TYYLI Oona Karhunen NOSTALGINEN TURKU Arkkipiispa Martti Simojoki (kesk.) ja tuomiorovasti Lauri Huovinen tutustumassa sanomalehden taittamiseen Turun Sanomissa syyskuussa 1973. Toimitusjohtaja Irja Ketonen valotti kirkonmiehille lehden valmistuksen teknisiä työvaiheita. Madelene Tanner, Eerikinkatu. Trendeistä muokkautunut –SEURAAN trendejä, mutta nyt tyylini on muokkautunut, kertoo Madelene Tanner, 30, joka on löytänyt oman tyylinsä 80-, 90- ja 60-luvun tyyleistä. – Ostan vaatteita paljon Vilasta ja nettikaupoista. Nyt jalassani olevat kengät ovat nettikaupasta. Ne ovat varmaan kalleinta, mitä olen ikinä ostanut. Housuni ovat Cubuksesta ja takki H&M:stä. Muutkin vaatteet ovat ketjuliikkeistä. Värit Tantereen vaatteissa vaihtelevat. Vihreästä tykkään kuitenkin aina. Punainenkin on kiva. Musta ja valkoinen taas ovat hyviä pohjavärejä. Kengissä pitää hänen mielestään voida kävellä. – Korkoa saa olla viitisen senttiä. Lenkkareita en ihan käytä kuitenkaan. Väri on aina hyvä asia kuten nytkin kun kengät ovat punaiset. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen jälke een viestisi ja nimesi. Viestin Viesttin hinta on 16 senttiä/160 se enttiä/160 merkkiä. Karismaattinen kirkonpää Martti Simojoki johti Turun arkkihiippakuntaa radikalismin vuosina HEIKKI MÖTTÖNEN LUTERILAISEN kirkon 1900-luvun suurimpiin merkkimiehiin kuului arkkipiispa Martti Simojoki, joka toimi Turun ja koko Suomen arkkipiispana vuodet 1964–78. Hän ehti ennen Turkua johtaa jo Helsingin ja Mikkelin hiippakuntia. Simojoen arkkipiispavuodet osuivat varsinaisiin yhteiskunnallisten myllerrysten vuosiin. Elettiin 1960-luvun radikalismin vuosia ja myös kirkon sisällä kuohui. Simojoki joutui luovimaan kirkossa uudemman polven ja konservatiivien välissä. Esillä olivat nykysukupolvellekin tutut aiheet, kuten euta- nasia, abortti tai seksuaaliset vähemmistöt. Yhteen haasteeseen hän törmäsi heti arkkipiispauransa alussa niin kutsutun Salama-sodan melskeissä. Simojoki piti marraskuussa 1964 puheen, jossa hän kiinnitti huomiota kirjailija Hannu Salaman tapaan käsitellä Raamatun sanoja kirjassaan Juhannustanssit. Ennen puhettaan hän oli käynyt kustantajalla ehdottamassa muutamien arkojen kohtien poistamista romaanin uusista painoksista. Simojoki ei kuitenkaan halunnut Salamaa oikeuden eteen, jonne hän kuitenkin joutui. Salama sai lopulta 18 Kokoomuksen kansanedustajan aloitteesta ja oikeusministerin toimesta syytteen jumalanpilkasta ja hänet tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen. Presidentti Urho Kekkonen kuitenkin armahti Salaman. Vuonna 1961 Simojokea houkuteltiinkin juuri Kekkosen vastaehdokkaaksi, mutta hanke kariutui. SIMOJOKI syntyi Simeliusten maineikkaaseen pappissukuun, jolla oli herännäistausta. Hän olikin nuorena opiskelijana melko tiukka kristitty, joka tiesi tarkalleen uskontonsa asettamat rajat. Hän kuitenkin muutti monia käsityksiään nimenomaan sota-aikana. Hän oppi ymmärtämään järjestäytynyttä työväestöä ja oli rakentamassa kirkon ja työväestön välille asevelipappien liikettä. Simojoki halusi myös työväestön edustajia seurakuntien hallintoteh- täviin. Simojoesta oli tullut muutenkin vuosien myötä suvaitsevaisempi johtaja. ULKOISESTI vakavamielisellä arkkipiispalla oli myös toinen puolensa. Hän oli lukemattomien tarinoiden mies, jolla oli myös pilkettä silmäkulmassa. Eläkevuosinaan tämä karismaattinen puhuja kritisoi useaan otteeseen pappien saarnoja siitä, että itse Jumalan sana tuppasi välillä unohtumaan. Simojoesta itsestään sanottiin, että hän saattoi pitää piispantarkastuskierroksilla kymmeniä puheita ilman että hän kertaakaan toisti itseään. Uudessakaupungissa syntynyt Simojoki kuoli 90-vuotiaana huhtikuussa 1998. TÄYSOSUMA Haamujuhlia ja kurpitsan hampaita OONA KARHUNEN Raili Rantanen jaavat Luonnon liikennevalot oh viimeiselle matkalle. Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. HALLOWEEN puhuttaa 6-vuotiaita Paavo Arvosta ja Vili Jaakkolaa. PAAVO: Halloween on tosi kiva. Mä oon oottanu sitä. Sillon saa pukeutuu ja ostaa uusii asui. VILI: Niinku Spider Manin. P: Mul on se pienenä asuna. Kerran mä olin semmoses haamujuhlassa. SIel tuotii lahjoja. Kaveritki sai lahoi yhest semmosest korist ku metsästettiin verhon takaa. V: Eskaris ku me oltii puettu ni kaikkien ryhmien piti mennä laulamaan. P: Päiväkodis ku me kurkattii yhtee kaappiin ni siel oli styroksist tehty aave. Se oli pelottava. Sit mä sanoin et kellariski voi olla aaveit. Ni sit se tarhatäti keksi jonkun laulun. Se oli tosi vanha laulu. V: Se meijänki laulu oli aika vanha. P: Halloweenina kuuluu pelotella kaikkii. Kerran mä pukeuduin semmoseen luurankopukuun ni kaikki tytöt pelästy mua. V: Mä en oo pelotellu tyttöi. P: Sit mä oon tehny kerran semmosen kurpitsalyhdyn. V: Se kurpitsa on hauska ku siin on se suu ja sit terävii hampait. P: Mut tääl ei tehdä ollenkaa niit karkkei ja kepposii. Niit tehään IPANADEBATTI ulkomail. Äiti on kyl sanonu et ei ihmiset usein ees anna karkkii. V: Meijän eskaris oli kyl semmonen. P: Ooks sä koskaan tehny semmosii kepposii et sä oot menny sinne sisäl ja heittäny vessapaperii ikkunast ulos? V: En oo. Halloween ei muuten ees oo pelottava. P: Haamut on pelottavii. Semmoses kivas paikas sohvastaki hyökkäs zombi ja kaapistaki. V: Ooks käyny aavejunassa? P: Siel on lällyy. Emmä ees nähny niit valoi muuta ku yhden. Mä näin vaan ne silmämunat ku vilkku siel.
KÄYTETYT paristot ja akut kerääntyvät helposti kaappiin tai laatikon pohjalle. Turvallisinta olisi viedä ne virtanavat teipattuina lähikaupan keräyslaatikkoon heti, kun ne poistetaan käytöstä, eikä koskaan laittaa sekajätteen mu- kana roskiin. Se-kajätteen mukana vaarallisia aineita sisältävät paristot ja akut joutuvat jätteenpolttolaitokseen, missä ne sotkevat polttoprosessia ja muodostuvat uhaksi ympäristölle. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. AAMUSET Onko ongelmajätteen kierrätys tehty riittävän helpoksi? Ei paristoja sekajätteeseen 17 EKO&TEKO Lauantai 25. lokakuuta 2014 Puhdasta vihreämmin Haravointijäte kaatopaikalle Pesuaineiden hajusteet kuormittavat ympäristöä TURUN kaupunki tukee turkulaisten kiinteistöjen pihasiivouksia. Siksi Turusta Topinojan jätekeskukseen tuodut haravointijätteen kuormaautokuormat otetaan vastaan maksutta 10. marraskuuta asti. Muista kunnista tulevat kuormat ovat maksullisia. Kotipihan haravointijätettä otetaan vastaan Topinojan, Isosuon ja Rauhalan jätekeskuksissa sekä Auranmaan lajitteluasemalla myös 10. marraskuuta asti. Muina aikoina vastaanottomaksu on 1,50 euroa per säkki tai 8 euroa kuutiolta. Risut ja oksat (myös piikkiset) otetaan maksutta vastaan jätekeskuksissa koko vuoden aikana. Maksuton vastaanotto koskee sekä peräkärrykuormia että kuorma-autokuormia kaikista kunnista. Ohjeet puutarhajätteen tuomiselle: Pidä risut ja puujäte erillään haravointijätteestä. Älä sekoita kuormaan mitään muita jätteitä (kuten muovia tai metallia), maksuton vastaanotto koskee vain hyvin lajiteltuja kuormia. Mikäli haravointijäte on pakattu säkkeihin, on säkit tyhjennettävä jätekeskuksessa. www.tsj.fi Heikki Mitikka sä helposti avata ja poistaa roskat käsin. Lattiakaivoon voi laittaa suodattimen, joka estää hiusten pääsyn viemäriin. Kuuma vesi auttaa rasvanpoistossa. – Puhdistusainetta tarvitaan usein vähemmän, jos sille annetaan aikaa vaikuttaa. Pienen alueen siivoukseen ei kannata sekoittaa suurta ämpärillistä pesuaineseosta, Uusitalo vinkkaa. MERJA KAJALA –JOUTSENMERKKI ja EU:n ympäristömerkki Eurokukka kertovat ympäristöystävällisyydestä. Annosteluohjeita tulee noudattaa ja valita käyttötarkoitukseen sopiva tuote, sanoo turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Sari Tuhkunen. Tuhkusen mukaan kaupoissa myytävät puhdistusaineet ovat lähtökohtaisesti turvallisia. EU:n pesuaineasetus säätelee niiden turvallisuutta niin ympäristön kuin ihmisenkin kannalta. Tuotemerkintöihin on silti syytä kiinnittää huomiota. Vaikka kaupoissa myytävät pesuaineet ovat suhteellisen mietoja, niiden ympäristövaikutuksissa on eroja. Ympäristömerkillä varustetuissa pesuaineissa on rajoitettu haitallisten kemikaalien käyttöä. YMPÄRISTÖMERKINNÄN asiantuntija Terhi Uusitalo kannustaa suosimaan hajusteettomia tuotteita. Hajusteet kuormittavat hänen mukaansa luontoa. – Monet ihmiset yhdistävät esi- Mikrokuituliina on ympäristöystävällinen siivousväline. Pesuainettakaan ei usein tarvita. merkiksi männyn tuoksun puhtauteen. Tosiasiassa hajusteilla ei ole merkitystä puhdistustehon kannalta. Pesuaineiden tarvetta on syytä pysähtyä miettimään. Siivouksessa pärjää usein pelkällä vedellä. – Mikrokuituliinojen käyttö vähentää pesuaineiden tarvetta. Itse pesen esimerkiksi keittiön lattian yleensä pelkällä kostealla mikrokuituliinalla. Joka asiaan ei tarvita omaa ainetta. Yleispuhdistusaineella ja wc:n puhdistusaineella pääse pitkälle kodin siivouksessa. Etikka toimii hyvin hajunpoistossa, Uusitalo neuvoo. Moni tahra lähtee mekaanisesti hankaamalla ilman aineita. Esimerkiksi lavuaarien hajulukot voi yleen- KLOORI ja desinfiointiaineet ovat Uusitalon mukaan ympäristölle haitallisia. Niitä ei tarvita kodin perussiivouksessa. Samaa mieltä on Tukesin ylitarkastaja Hannu T. Mattila. Desinfioivien aineiden käyttö on hänen mukaansa perusteltua vain poikkeustilanteissa, esimerkiksi silloin jos perheessä on ollut norovirusta. – Desinfioivien aineiden jatkuva käyttö johtaa vastustuskykyisten bakteeri- ja viruskantojen syntymiseen. Desinfioivat aineet saattavat myös sekoittaa jätevesien puhdistusprosesseja etenkin kiinteistökohtaisilla pienillä jätevedenpuhdistamoilla, Mattila kertoo. * $+ #&'' ! " "" )
s
s s
$+
%
%
%
%
VIIHDELINJAT
AAMUSET 18 URHEILU Lauantai 25. lokakuuta 2014 Forsberg kovaan kansainväliseen testiin THAINYRKKEILIJÄ Daniel Forsbergin maailmanvalloitus alkaa Liettuasta 7. marraskuuta. Turku Muay Thain ottelija kohtaa liettualaisen Mantas Stankiksen Best Fight -tapahtumassa. Liettualainen on voittanut maansa mestaruuden kahteen otteeseen thainyrkkeilyssä. Lisäksi Stankis on potkunyrkkeilyn MM-hopeamitalisti. Turku Muay Thaille kyseessä on vastikään perustetun seuran ensimmäinen virallinen ottelu. Biisonit rynnivät Turkuhalliin. Aiotko mennä katsomaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Kohti kansainvälistä huippua ÅBORAAKKELI Haudattu sotakirves? Dirty River Roller Grrrls haluaa olla Euroopassa 20 joukossa TPS:N ja Tuton jääkiekkoorganisaatioiden välit ovat kautta historian olleet enemmän ja vähemmän viileät. Kuluvalla viikolla peräti kaksi TPS:n pelaajaa nähtiin kuitenkin Tuto-nutussa. Veli-Matti Vittasmäki haki Kupittaalta pelituntumaa ja nuori Jasper Lindsten (kuvassa) on hiukan pidemmällä lainalla Kupittaalla. Tämän kaltaista yhteistyötä on odotettu vuosia. Se ei kilpailutilannetta lainkaan heikennä, jos pelaajia liikutellaan ajoittain Turun sisällä. Laina on oikea ratkaisu, kun kaikki osapuolet hyötyvät tilanteesta. Pelaajallekin on mukavampaa vaihtaa sarjaporrasta yhden kaupungin sisällä. Jos koko pelaajan sosiaalinen verkosto ja kiekon ulkopuolinen elämä on Turussa, ei ole kenenkään etu, jos lainattu pelaaja lähtee Kouvolaan, Savonlinnaan tai muualle satojen kilometrien päähän. ILKKA LAPPI Sami Maanpää ILKKA LAPPI TURKULAINEN roller derby -seura Dirty River Roller Grrrls on muutamassa vuodessa noussut lähelle Suomen, ja samalla Euroopan, kärkikastia. Neljä vuotta sitten perustettu seura pokkasi viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyn Suomi Cupin pronssimitalit. Tänä vuonna seuran kehitys on jatkunut ja samalla sijoitus Euroopan ranking-listalla on kohentunut. Marraskuussa Tampereella järjestettävään Suomi Cupin finaaliturnaukseen selviytyminen nosti turkulaiset Euroopan listan sijalle 24. – Meidän tavoitteenamme on nousta ensi vuoden aikana Euroopan rankingissa 20 parhaan joukkoon, kertoo Camille Auer Dirty River Roller Grrrlsistä. Roller derby on koko Suomessa vielä nuori laji. Kotimaan kärkijoukkueet Helsinki Roller Derby ja Kallio Rolling Rainbow ovat kolkuttelevat Euroopan rankingin kärkikymmenikköä. Seuraavan kastin suomalaiset, Dirty River Roller Grrrls ja Tampere Roller Derby ovat 20 tuntumassa.
!
!
Dirty River Roller Grrrls on aiemmin pelannut kansainvälisiä otteluja muun muassa Wieniä vastaan. Kansainväliset koitokset ovat tärkeässä roolissa noustessa kohti Euroopan kärkeä. – Suomen sisällä tasoerot ovat vielä aika suuret. Laji otetaan kuitenkin Suomessa vakavasti ja aggressiivisesti on lähdetty kehittämään toimintaa. Suomalaisten joukkueiden nousu on ollut nopeaa. Jo vuodenkin ikäero joukkueiden tasossa näkyy selvästi, Auer arvioi. TURKULAISTEN osalta tulevaisuus näyttää valoisalta. Dirty River Roller Grrrlsin A-joukkueeseen on noussut paljon uusia pelaajia kuluvaksi kaudeksi B-joukkueesta. Lisäksi seura valittiin tänä vuonna kansainvälisen lajiliiton WFTDA:n koejäseneksi. Koejäsenyys on tärkeä askel, koska se tuo mukanaan lisää kovia kansainvälisiä pelejä. – Olemme tähänkin mennessä pelanneet muutaman kerran vuodessa ulkomaisia joukkueita vastaan. Koejäsenyys kuitenkin tarkoittaa sitä, että pelejä on tulossa lisää. Roller derbyssä myös otteluiden pisteillä on suuri merkitys. Niukkakin tappio saattaa nostaa rankingia, jota lajissa seurataan tarkasti. Sen takia useat joukkueet haluavat pelata rankingissa paremmin sijoittuneita vastaan, Auer kertoo. KOKO Euroopan tasollakin roller derby on vielä nuori laji. Maanosan valiot löytyvät Lontoosta. Ero on kuitenkin vielä iso amerikkalaisjoukkueisiin. – Lontoo on selvästi Euroopan paras joukkue. He ovat myös luoneet peliin omia taktiikoita ensimmäisenä eurooppalaisjoukkueena. Taktiikka tietenkin vaihtelee joukkueittain ja tilanteen mukaan, mutta useimmat eurooppalaisjoukkueet ammentavat strategioita amerikkalaisjoukkueiden pelaamisesta. – Lajia hallitsee tällä hetkellä Gotham Girls Roller Derby. Kaikki oikeastaan kopioivat heitä. Joukkue ei ole hävinnyt kolmeen vuoteen yhtään ottelua, Auer toteaa. ! " $ $
! $ % # ! & " $ # ) ? -%*0&.$ ? -1*)/*% ?
$./$ $.$ ? #1$/ -%*$'0
20 AAMUSET YLLÄTYSHERKKU VIIHDE Hellää armoa, kaunista riettautta VUODESTA 2005 asti esitetty Sylin täydeltä -dialogi saapuu Cafe Wäinöön 29. lokakuuta. Tarinankertoja, seksuaalipedagogi Tuija Jormakan ja muusikko Leena Pyylammin dialogi avaa hengästyttävän tosia asioita: ihmisen sielun paljautta ja syli-ikävää, aistillisuutta ja hellyyttä. Esityksen runot ovat Sirpa Hännisen kirjoista Sylin tarpeessa ja Himon siunaama. Miten käy Turun nukketeatterin tulevaisuudelle? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 25. lokakuuta 2014 ESAN VALINTA Karua ja kaunista SUOMI on joutunut odottamaan käännöstä Cormac McCarthyn vuonna 1992 julkaistusta Kaikki kauniit hevoset -läpimurtoromaanista yli parikymmentä vuotta. Käännös julkaistiin nyt syksyllä, ja voi veljet, miten rautaisesti Kaijamari Sivill onnistuukaan McCarthyn persoonallisen tyylin suomentamisessa. Kaikki kauniit hevoset on kirja, jolle juonikuvauksen tarkka selostaminen ei tee kunniaa, joten turha jauhaa siitä yhtä virkettä enempää: John Grady ratsastaa ystävänsä Rawlinsin kanssa Texasista kohti Meksikoa ja uutta elämää. Mitä McCarthyn tyylille tyypillisiin virkkeisiin taas tulee, ne ovat usein pitkiä, pilkuttomia ja kuin nakutettuja kuvaamaan kirjan amerikkalais-meksikolaista maisemaa ja ajankuvaa. Kenelle: Lukijalle, joka vaatii kirjaltaan aavistuksen enemmän. Arvio: Vaikutuksen tekevä romaani, joka onnistuu käsittelemään koruttomia asioita kauniisti – ja sama toisin päin. ESA TÖYKKÄLÄ Dekkaria ja nukketeatteria TEHDAS Teatterin vinksahtanut uutuus kumartaa murhamysteereille Jussi Virkkumaa ESA TÖYKKÄLÄ AGATHA Christien perikunta ei varsinaisesti innostunut Merja Pöyhösen visiosta, jossa Christien tunnetuin salapoliisitarina Eikä yksikään pelastunut muuntautuisi nukketeatteriversioksi. – Siitä on jo tehty näytelmiä. Sanoin ihan rehellisesti, että haluan tehdä siitä uuden dramatisoinnin, johon tulee lisää elementtejä. He eivät myöntäneet oikeuksia tällaiselle, nukketeatteriohjaaja Merja Pöyhönen kertoo. Pöyhösen hahmotelmasta syntyi lopulta jotain, joka ei ole perinteistä murhamysteeriä nähnytkään. TEHDAS Teatterin Rakkaudella, Agatha on aikuiselle yleisölle suunnattu nukketeatteriesitys, joka versoilee outoa huumoria, syyllisten etsimistä ja vahvaksi keitettyä pussiteetä. VAIKKA Christien perikunta ei antanut siunaustaan projektille, siitä ei koitunut ongelmia. Se itse asiassa teki teoksesta paremman. – Jo siinä vaiheessa olin tekemäs- sä siitä oman näköistä sovitusta. Sen jälkeen vain kävi ilmi, että nyt saa lähteä aivan muille reiteille. Minusta tuntuu, että tässä versiossa yksi vahvimmista elementeistä on maailma ja sen tilanne. Siinä mieskaksikossa ja ummehtuneessa kodissa on jotain hyvin vinksahtanutta, Pöyhönen sanoo. Rakkaudella, Agatha -näytelmän keskiössä on peräkammarikaksikko Poika ja Junior. He ovat asuneet kodissaan parikymmentä vuotta poistumatta sieltä kertaakaan. Eräänä päivänä murhamysteereihin viehkeytyneiden miesten postiluukusta tipahtaa klassikkoteos Eikä yksikään pelastunut, joka ajaa miehet etsimään murhaajaa. PÖYHÖNEN on käsikirjoittanut ahtaaseen ja sulkeutuneeseen asuntoon sijoittuvan tarinan juuri TEHDAS Teatterin Vinttinäyttämö mielessään. Ahdas tunnelma on yleisölläkin, sillä näytöksiin otetaan kerrallaan vain 25 katsojaa. – Minua kiinnosti tarinassa suljetun huoneen mysteeri. Kyseisessä Rakkaudella, Agatha -esityksen päärooleissa nähdään Timo Väntsi (vas.) ja AnttiJuhani Manninen. Christien kirjassa ja monessa muussakin murhamysteerissä on kyse siitä, että ihmisiä tapetaan, koska he ovat itse syyllistyneet tappamiseen. Esityksessä ylipäätään mietitään koston oikeutusta ja oikeutusta tuomiona, Pöyhönen sanoo. Näytelmä viskoo Christien klassikkotarinan sekaan muitakin mysteerejä, kuten Kyllikki Saaren murhaa ja Bodomjärven tapausta – onhan mieskaksikolla lemmikkinään Gus- tafsson-niminen kissa. – Juonesta tuli pakostakin simppelimpi, kun nuket ovat vielä eläinnukkejakin. Nukke ei pysty juonittelemaan ketään vastaan. Ainakin nuket kuljettavat murhamysteeriä hyvin erilaiseen suuntaan, Pöyhönen sanoo. Rakkaudella, Agatha TEHDAS Teatterissa maanantai-iltaisin klo 19. Syyskauden esitykset 15.12. saakka.
OLEN suhteellisen vaatimattoman koulutustaustani pohjalta yhä hämmästellyt sitä auliutta, jolla minua paljon oppineemmat katsovat olevansa vain eräs eläinlaji. Tässähän ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, mikäli oppi evoluutiosta on omaksuttu ainoana totuutena ihmiskunnan syntyhistoriasta. Jos evoluutio on totta, emme ole tulossa mistään emmekä ole matkalla minnekään. Olemme yhtenä lenkkinä tarkoituksettomassa sukupolvien ketjussa, joka on sattumalta syntynyt ja voi koska tahansa, tietenkin sattumalta, myös tuhota itsensä. Jos sen sijaan uskomme Raamatun alkulehdillä ilmoitettuun luomiskertomukseen, eteemme avautuvat täysin toisenlaiset näkymät. Silloin jumalanpalvelusmenot ja evankeliumin sanoman julistaminen ovat Jumalallisen alkuperämme luonnollista ilmenemistä, jossa koemme vastuuta. Emme vain omasta vaan myös lähimmäistemme tämän ajan ja ikuisuuden odotusarvoista. Jumalan luomina ymmärrämme, että olemisemme ajassa on valmistautumista iankaikkisuuteen. Koska emme toimillamme voi ansaita hyvää ikuisuutta, turvaudumme Jeesuksen ristintyöhön. VEIJO O.K. PESONEN Onko päätöksentekoa? YRITTÄJÄNÄ ihmettelen turkulaisten poliittisten päättäjien toimintaa. Valituksia tulee paljon, ja ne hidastavat asioita. Vaikka asiat on jo päätetty valtuustossa ja käsitelty oikeudessa, korkeimman oikeusasteen päätöksiäkään ei aina kunnioiteta. Asiat voidaan repiä aina uudestaan poliittiseen käsittelyyn. Olen vasta vähän aikaa ollut mukana politiikassa ja näen tässä suuren epäkohdan. On täysin kestämätön ajatus, että uusi kaupunginvaltuusto alkaisi aina käsitellä uudestaan edellisen valtuuston jo päättämiä asioita. Silloinhan talouden pyörät eivät pyöri eikä mikään asia etene kaupungissa. Näin on jo käynyt toriparkkiasiassa, jota on vatvottu vuosikymmeniä. Samaan aikaan kaupungin keskustan kehittyminen on pysähtynyt. Helsingissäkin ihmetellään turkulaisten päätöksentekoa ja tamperelaiset naureskelevat. TAISTO PENTTILÄ (PS.) YRITTÄJÄ TURUN Soitannollinen Kerho (TSK) juhli 80-vuotispäiväänsä juhlakonsertin muodossa 18. lokakuuta Turun konserttitalolla. Paljon iloa ja rahallista tukeakin hyväntekeväisyyteen vuosikymmenten varrella turkulaisille tuottaneen päivänsankarin tilaisuus oli lämminhenkinen, musiikillisesti monipuolisesti jäsenistöään, entistä ja nykyistä, esittelevä ja sai salintäyteisen yleisön varauksettomasti viihtymään. Ainoa mokaaja olikin salin vuokraisännän (viime kädessä Turun kaupunki) täydellinen ”poissaolo”. Kahdella tavoin. Olisi ollut hieno ele kaupunginkin puolesta tuoda terveisensä tilaisuuteen. Mutta vielä konkreettisempi ”lahja” olisi ollut satoja nyt kylmässä pitkään, äärihitaasti kulkevassa lippujonossa värjöttelemään joutuneitten TSK:n juhlavieraitten mielestä se, että olisi ennakoitu tilaisuus paremmin. Kun satoja ihmisiä, vaikkakin jo hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua pyrkii lippukassalle ja siellä hääri ainoastaan yksi ainut henkilö heitä palvelemassa, on lopputulos hyvin helppoa arvata. Kun vielä niin sanotut ”varatut liputkin” oli samalla kassalla etsittävänään. Vasta ilmoitettuun tilaisuuden alkamisaikaan saatiin toinen lipunmyyjä paikalle. Eli saliin jo päässeetkin joutuivat myös kärsimään, alkua kun oli pakko siirtää. Vielä kun lipunmyynnin ”tietokonekin kaatui”, oli homma kokonaisuudessaan täysi farssi. Joka ei hyvän juhlamielensä täysin turhassa jonottelussa kadottaneita paljoakaan kyllä naurattanut. Näin ollen voisi vuokraisäntä vaikka lohdutuslahjana jättää TSK:n salin vuokran perimättä kokonaan. Eräs Enska kerran neuvoi: Ennakoi tuleva tilanne. Intendentit, se on kohteliastakin. JUHANI VALTONEN, 30M 40 MINUUTISSA Aamuset PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki AAMUSET Turhaa tylytystä Eläinlaji vai Jumalan kuva? 23 MIELIPIDE KOLUMNI Lauantai 25. lokakuuta 2014 Ongelma ei ole Paavossa ILTALEHTI kertoi viime viikolla kansanedustaja Suna Kymäläisen (sd.) huolestuneen Paavo Pesusieni -lastenohjelman väkivallasta. Hänen mukaansa animaatiosarjassa näytetään “köniin saamisia” ja muita tilanteita, joista lapset voivat mahdollisesti saada haitallisia vaikutteita. Käytöstavoilleen uskollisina lukuisat nettikommentoijat ovat jo haukkuneet Kymäläisen holhoavaksi kukkahattutädiksi, jonka pitäisi vähintään harkita eroa kansanedustajan paikalta. Höyrypäiden on kuitenkin syytä löysätä pipoaan, sillä Kymäläisen huolen taustalla on oikeasti tärkeä keskustelu, jota vain käydään nyt hieman hölmöin esimerkein. “Nykyteknologialla ei pitäisi olla mahdotonta, että ikärajasuositus näkyisi koko ohjelman ajan”, Kymäläinen ehdottaa. Miksi sen pitäisikään näkyä? Ikärajamerkintä tuskin säikäyttää lasta ohjelman äärestä yhtään minnekään, eikä vanhemman tarvitse tapittaa ikärajaa erikseen ruudulta. Fiksu isä tai äiti ottaa ikärajoista selvää jo etukäteen (se on tehty erittäin helpoksi) ja tutustuu lapsensa mediankäyttöön muutenkin. Ikarajat.fi-sivustoa selaamalla huomaa, että Kansallinen audiovisuaalinen instituutti päättää nostaa ja laskea tv-sarjojen ja elokuvien ikärajoja tuon tuosta. Toisinaan KAVI arvioi ikärajoja uudelleen saatuaan niistä palautetta kuluttajilta. (02) 269 3940 (myyntipalvelu) (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? VAIKKA tällaisenaan systeemi näyttääkin toimivan hyvin, lasten mediankäytön jatkuvasti muuttuessa keskustelua ikärajoista ilman muuta kaivataan. Kuvaohjelmalakia muutettiin viimeksi vuonna 2011. Kenties sitä muutetaan joskus tulevaisuudessakin. Silloin keskustelun vain ei pitäisi perustua harhaan, jossa ikärajojen kuvitellaan yksinkertaisesti ratkaisevan vanhempien kasvatusvastuulla olevia asioita. ESA TÖYKKÄLÄ INTERNET www.aamuset.?