Täydennyskaavoitus kuumentaa tunteita naapurustoissa. + + ++ '&
Uutiset s.6 )))! ! Altaan lumoissa Fillarit kiertoon Suurmies ja symboli Uimari Roosa Mört harjoittelee Impivaaran uimahallissa yhdeksän kertaa viikossa. Tavoitteena on nousta huipulle. Urheilu s. 10 Vanhat polkupyörät rahdataan usein kaatopaikalle, vaikka ne voivat saada pyöräkirppiksellä vielä uuden elämän. Eko&teko s. 12 Ankkatauluistaan tunnettu Kaj Stenvall alkoi maalata tauluja Vladimir Putinista. Mutta miksi ihmeessä? Viihde s. 14 & % ' '
+!!2).! +ATARIINA s ,)%4/ s -9.¯-¯+) s .!!.4!,) 5KKO
0EKKA s 0!2!).%. 2EIMARI s 2!)3)/ 2AISIO #ENTER s 452+5 !NNIKA
(IRVENSALO
-ANHATTAN
2UNOSMËKI
+IVIKUKKARO 0ALVELEMME ARK KLO
LA KLO ASTI JA SU
07<!.
%BB & 3% >= +&4
AAMUSET 4 PÄÄKKÄRI Lauantai 26. huhtikuuta 2014 Tack… MEIJERIYHTÖ Arla kannustaa suomalaisia kutsumaan ystäviä aamupalalle. No just. Naapurinisännän karvainen naama se enää maanantaiaamusta puuttuukin. TURUSSA vietettiin männäviikolla valtakunnallisia poliisimusiikkipäiviä. On kerrankin hauska kuulla, kuinka kytät laulavat. Samaa toivoo Aarnio-keissin syyttäjä. VARSINAIS-SUOMEN pelastuslaitoksella oli pääsiäisenä yli 800 tehtävää, joista sammutus- ja pelastustehtäviä oli noin 130. Niistä suuri osa oli maastopaloja, jotka aiheutuivat roskienpoltosta tai kulotuksesta. Eli huolimattomuudesta. Varoitukset ovat kaikuneet kuuroille korville. Pääkirjoitus 26.4.2014 Omaa etua vastaan NIMBY, not in my backyard. Ei minun takapihalleni. Omaan naapurustoon ei saisi rakentaa vammaisten hoitokotia, ei alkoholistien ensisuojaa, tai ainakaan huumeneulojen vaihtopistettä. Ei missään tapauksessa. Sama ahdasmielisyys tuntuu koskevan täydennysrakentamista. Maisema muuttuu ikiaikaiseksi heti, kun oma talo on rakennettu, vaikka se olisi noussut tontille vasta vuonna 1998. Selvää on kuitenkin, ettei naapuritontille missään nimessä saa rakentaa enää mitään lisää. Näkymähän voi muuttua. EU on määritellyt yhdeksi kaupungin kriteeriksi asukastiheyden. Turku on eurooppalaisin mittarein kaupunki, Tampere ei ole. Täydennysrakentaminen on ekologista, sillä maa-alaa ei peitetä turhaan ja saastuttavan liikenteen määrä vähenee. TOHTOREITA on työttöminä ennätyksellisen paljon, noin 800. Määrä on kasvanut kolmessa vuodessa 72 prosentilla. Työttömyys riivaa etenkin luonnontieteilijöitä, eli biologeja ja kemistejä. Eivätkös nämä juuri ole niitä cleantech-Suomen tulevaisuuden toivoja? YLEINEN luulo on, ettei tietoa saa, eikä ole mahdollista tulla kuulluksi. Prosessit ovat kuitenkin täysin läpinäkyviä, kunhan viitsii ottaa selvää. Kaikkia näkemyksiä ei voi palvella. Se, ettei kaikkia yksittäisiä ääniä kuunnella, ei ole demokratian n vastaista, vaan se on demokratiaa. a. Enemmistö päättää. LASSE VIRTANEN N Lavaleijona RITVA ”KIKE” ELOMAA VALTTERI ROIHA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. DEBATTI PITÄISIKÖ länsimaisen lääketieteen tukena käyttää vaihtoehtohoitoja? ELOMAA: Suomessa ollaan takapajulassa. Saksassa ihmisiä kannustetaan käyttämään myös esimerkiksi homeopatiaa. Eikä se tarkoita, ettei silloin käytettäisiin pelkästään sitä, vaan myös länsimaista liiketiedettä. ROIHA: Minulta napsahti solisluu poikki ja kaikki meni sairaalassa tosi hyvin. Parhaiten auttoi fysioterapeutti. Tyksistä annettiin ohjeet myös kylmä–kuuma-hoitoon, joka vaikuttaa verenkiertoon. Ei siellä olla enää niin laput silmillä kuin ennen. RE: Pieni inhimillinen pilkahdus lasisilmässä. Vähän on tultu vastaan, koska ihmiset ovat myös itsenäisesti alkaneet tutkia asiaa. Esimerkiksi selkävaivoja on Suomessa paljon. Monet leikkaukset voitaisiin ehkäistä esimerkiksi liikunnan avulla. VR: Muistaakseni jossain oli määrätty lääkkeeksi kulttuuria. Tosin saattaa olla, että se oli mainos. RE: Ihmiset istuvat itsensä sairaaksi. Kaikki lehdet patistavat lukijoitaan hoitamaan itsensä kesäkuntoon, mutta muuten ei sitten tehdäkään mitään. Kyllä oman terveyden eteen pitää myös tehdä jotain. Meillä on paljon kotimaisia tuotteita, jotka vaikuttavat terveyteen positiivisesti. VR: Pitäisikö järjestää bussikuljetuksia kaupunkilaisille metsään? Luonnollakin on terveysvaikutuksia. Metsään yrttejä tutkimaan. RE: Kun ihminen voi henkisesti huonosti, niin moni lääkäri kirjoittaa ensimmäisenä pillerin. Lääkärin vastuulla pitäisi olla se, että kannustettaisiin omaan terveydenhoitoon. VR: Aika usein Suomessa hoidetaan oireita, eikä sairauden syytä. RE: Monella lääkärillä nousee karvat pystyyn, kun heille puhuu vaihtoehtohoidoista, jotka tukisivat potilaan hyvinvointia. Miksei voisi kokeilla jotain luonnollista hoitoa esimerkiksi päänsärkyyn? Ihmiset ovat vieraantuneet luonnollisista menetelmistä oman hyvinvointinsa suhteen. Lääkärit voisivat tulla vähän vastaan. NIKKE NOUSUKAS ULKOMAALAISET korukaupustelijat ryöstivät kultakorun autossa istuvan miehen kaulasta Kaarinassa. Ymmärtäkää nyt hyvät ihmiset olla hieromatta kauppaa näiden kanssa. Tarkoituksena ei ole myydä vaan varastaa. TÄYDENNYSRAKENTAMINEN hyödyttää asukkaita myös suoraan. Alue säilyttää vetovoimansa ja kiinteistöjen arvo säilyy tai nousee. Hakemalla tontille täydennyskaavaa voidaan rahoittaa kalliita putki- tai paalutusremontteja, joihin osakkailla ei muuten olisi varaa. Postimerkkikaavoilta vältyttäisiin, kun taloyhtiöt miettisivät yhdessä, mihin voidaan rakentaa lisää ja miten järjestää yhdessä autopaikoitus. Miksi täydennysrakentaminen ja muutos on niin hankalaa? Meteli nousee, vaikka kaikki selvityksen tehdään ja valmistelu kestää vuosia. Kun Suomen Joutsenta siirrettiin pois Martinsillan kupeesta Forum Marinumin eteen, siirtoa vastustetttiin sillä perusteella, että kiinteistöjen n arvot laskevat sillan naapurustossa. a. Kun purjelaivaa puuhattiin takaisin n sillan viereen, siirtoa vastustettiin saamalla perusteella. Hinta uhkasi las-kea. Mikä tahansa käy syyksi. Bodaripäättäjä …nej tack! MIES ammuttiin kadulle keskiviikkona Helsingissä keskellä päivää. Autosta ja mafiatyyliin. Tragedia ei ylittänyt uutiskynnystä MTV:n tai Yleisradion illan pääuutisissa. Toivottavasti se ei tarkoita sitä, että tämmöisestä on tullut Suomessa arkea, Bogotan tapaan. Se on taloudellista, sillä se mahdollistaa julkisten palvelujen keskittämisen. +/4)+¾9..%),,¾ 4%%.
s (IUSTEN
s 0ERMANENTIT s +AMPAUKSET s *ALKAHOIDOT -YÚS LAHJAKORTIT
AAMUSET 6 UUTISET Pallot lentävät päiväkotien pihoilla MILJOONIA minuutteja pallotellen -tempaus toteutetaan kolmatta kertaa Turun seudulla. Tempauksessa on mukana 11 kunnan päivähoitopaikkoja eli Auran, Kaarinan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Paimion, Pöytyän, Raision, Sauvon ja Turun päivähoitolapsia. Tempaus toteutetaan nelipäiväisenä 5.–8. toukokuuta. Mukana on yli 10 000 lasta ja lähes 700 päivähoitopaikkaa tai perhepäivähoitajaa. Oletko ostanut ruokaa nettikaupasta? Paljonko maksaisit kuljetuksesta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Jori Liimatainen Lauantai 26. huhtikuuta 2014 Sepänkatu 5:n täydennyskaava on herättänyt närää samoin kuin rakennettujen tonttien lisärakentaminen muutenkin. K-ryhmän myynti notkahti K-RYHMÄN vähittäismyynti Varsinais-Suomessa oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli 176,9 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa 4,2 prosentin laskua viime vuodesta ensimmäisestä neljänneksestä. K-ruokakauppojen myynti oli 107,0 miljoonaa euroa, jossa laskua 3,0 prosenttia. K-ruokakaupoista parhaiten menestyivät K-marketit, joiden myynti oli viime vuoden tasolla. Myynnin kehitykseen vaikutti pääsiäisen ajoittuminen viime vuonna maaliskuulle. Käyttötavarakauppojen myynti oli 27,5 miljoonaa euroa, jossa on laskua 9,6 prosenttia. Käyttötavarakaupoista parhaassa myyntivauhdissa olivat huonekalukaupat, Askot ja Sotkat, joiden myynti kasvoi 5,1 prosenttia. Rautakaupan myynti oli 22,4 miljoonaa euroa, jossa on laskua 8,0 prosenttia. Rautakeskon ketjuista parhaiten pärjäsivät K-raudat, joiden myynti kasvoi 9,4 prosenttia. Työttömyyden kasvu hidastuu VARSINAIS-SUOMEN työ- ja elinkeinotoimistossa oli maaliskuun lopussa 27 100 työtöntä työnhakijaa. Maaliskuun aikana työttömien määrä väheni 800 henkilöllä. Viime vuoden maaliskuusta määrä kuitenkin kasvoi 1 500:lla eli 5,7 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 10,0 prosentilla. Maaliskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli VarsinaisSuomessa 0,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 11,9 prosenttia (11,3 %). VarsinaisSuomessa työttömyysaste on pienempi kuin koko maassa ja samalla se on maan neljänneksi pienin. Varsinais-Suomessa yli vuoden työttömänä olleita henkilöitä oli 6 900 eli 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Täydennys närästää Niko Aaltonen: Lisärakentamisella voidaan turvata palvelut LASSE VIRTANEN TÄYDENNYSKAAVOITUS nostattaa tunteita. Sepänkatu 5:n kaavamuutoksesta, joka mahdollistaisi lisärakentamisen jo rakennetulle tontille, on noussut kova kohu. Kritiikkiä on kohdistettu myös Turunmaan sairaalan sekä Eerikinkadun ja Koulukadun kulman tontin täydennyskaavoihin. – Kysytään miksi täydennyskaavoitatte. Syynä on yhdyskuntarakenne. Lisärakentaminen turvaa palvelut. Usein keskustellaan siitä, onko tarpeeksi joukkoliikennettä, säilyykö lähikoulu tai K-kauppa. Fiksuinta on kaavoittaa hiukan lisää, jotta palvelut säilyvät, arvioi kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Niko Aaltonen (kok.). – Samalta alueelta voi tulla kirjelmiä, joissa vaaditaan sekä lisää bussivuoroja että vastustetaan täydennyskaavoitusta. Eivät ne ole eri asioita. Jos on riittävästi asukkaita, kaupalliset ja julkiset palvelut säilyvät. Täydennyskaavoja vastustetaan muun muassa näkymien muuttumisen tai liikenteen määrän lisääntymisen takia. – Yhteydenottojen taso on vaihteleva. Ei kaupunki ole koskaan valmis. Aina tehdään jotain lisää. – Pitäisi keskittyä niihin asioihin, joihin voidaan vaikuttaa. Eikä niin, ettei mitään saa tehdä mihinkään. Täydennysrakentaminen on yleensä hyvä merkki. Alueeseen uskotaan ja sinne muuttaa uusia asukkaita. Kiinteistöjen arvo nousee. Kaavoittaminen on valtaa ja moni pelkää, että kabineteissa tehdään sullemulle-sopimuksia. Aaltosen mielestä asunto-osakeyhtiöt eivät kuitenkaan huomaa, että kallis paalutus-, putki- tai julkisivuremontti voitaisiin kustantaa täydennysrakentamisella. SEPÄNKADUN uutta asemakaavamuutosta käsitellään lautakunnassa toukokuun alussa. – Jos lautakunta nostaa rakennusoikeutta ja se menee valtuustossa läpi, niin kaupunki leikkaa maankäyttömaksulla keskimäärin 45 prosenttia laskennallisesta arvonnoususta. Se on tarkoitettu teitä ja viemäreitä varten, mutta käsitys, että joku saa tuosta noin vain jotain, ei pidä paikkansa, muistuttaa Aaltonen. – Turku ottaa aina välistä. Tuntuu, ettei moni päättäjä hahmota sitä. Aaltosen mukaan noin prosentti kaavoista kaatuu eri oikeusistuimissa. – Se on mielestäni vähän. Strandellin talojen kaavasta valitettiin hallinto-oikeuteen, vaikka sitä on puuhattu jo lähes 20 vuotta. – Lautakunnassa tehtiin todella paljon töitä. Lopputulos oli kompromissien kompromissi. Toinen puutalo säilyy ja tuhoutuneeseen puutaloon tehdään replica-julkisivu. Kaikkien ryhmien kanssa keskusteltiin. Olin toiveikas, että on saatu aikaan kompromissi, mutta siitä tuli neljä valitusta. – On tehty historialliset inventaariot, luontoinventaariot ja meluselvitykset. Tärinät ja muut selvitetään. Kaavoituksessa selvitetään kaikki. AALTONEN muistuttaa, että kaava on mahdollistaja, eikä se vielä tarkoita, että mitään rakennettaisiin. – Miksi suljemme etukäteen vaihtoehtoja pois, kysyy Aaltonen. Kaupungintalon aukiolle Turku-talo? KAUPUNKISUUNNITTELU- ja ympäristölautakunta hyväksyi viime kuussa Fortuna-korttelin asemakaavamuutoksen ilman kaupungintalon aukiolle kaavailtua uudisrakennusta. Torpatussa vaihtoehdossa Linnankadun varteen olisi noussut kaksikerroksinen uudisrakennus. Ehdotus torjuttiin äänin 7–6. Kaupunginhallituksen puheenjoh- taja Minna Arve (kok.) käytti ottooikeutta ja vie asian vielä kaupunginhallituksen käsittelyyn. – Suunnitelmissa oli kaksikerroksinen paviljonkityyppinen Turku-talo. Puolalankatu 5:ssä on Turku-piste ja Turku Touringilla on oma toimistonsa. On joukkoliikenteen palvelutoimisto, mutta Turulla ei näyttelytilaa, johon kaupunkilaiset voisivat tulla
!
!!
!
katsomaan esimerkiksi arkkitehtikilpailujen satoa, kertoo lautakunnan puheenjohtaja Niko Aaltonen, joka oli äänestyksessä hävinneellä puolella. – Turku-seuralla voisi olla siellä toimisto ja Turku-kauppa. Fortunakorttelissa on päättäjien kaupungintalo, mutta pihapiiriin voisi tulla kuntalaisten demokratiatalo, visioi Aaltonen. Aaltosen mukaan ajatukset voitaisiin toteuttaa ilman uudisrakennusta. – Korttelissa on pienempiä täydennyspaloja. Moni on sitä mieltä, että nämä asiat olisi luontevaa yhdistää tässä kaavassa. Se toisi vetovoimaa Fortunaan. Saataisiin sinne toimintaa. Tarvitaan ankkuritoimintoja, jotka vetävät väkeä paikalle.
7 AAMUSET Lauantai 26. huhtikuuta 2014 7HUYHWXORD P\|V 9$338$$7721$ NOR VHNl 9$3383b,9b1b NOR ''' % " "
$ z % # z & $)
AAMUSET 8 KAUPUNKI Matti, Teppo ja sinfoniaorkesteri MATTI ja Teppo debytoivat sinfoniaorkesterin solisteina Turun filharmonisen orkesterin Vappukonsertissa konserttitalolla vapunpäivänä kello 15. Orkesteria johtaa Antti Rissanen, joka on myös sovittanut suuren osan kappaleista. Konsertissa kuullaan Matin ja Tepon ikivihreitä hittejä. Turkulaisveljesten neljän vuosikymmenen mittainen ura on tuottanut puolitoista miljoonaa myytyä levyä. Mistä joukkuelajista Turkuun tulee seuraavaksi SM-kultaa? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 26. huhtikuuta 2014 TS-arkisto KADUN TYYLI Oona Karhunen NOSTALGINEN TURKU ”Vielä kerran, pojat!”. Turun NMKY:n kulta-aika päättyi kauteen 1981-82, jolloin joukkue voitti SM-kultaa. Helsingin Pantterit taipui ratkaisevassa viidennessä finaalissa Turussa pistein 98-92. Anna Sirkiä, Hansakortteli. Klassista muttei tätimäistä –TYYLINI on naisellinen ja klassinen. Ajattelen, että tyylikäs on aina muodikas, mutta muodikas vain joskus tyylikäs. Mukana täytyy olla myös jotakin hauskaa ja nuorekasta, jottei mene ihan tätimäiseksi, sanoo paljon mekkoja ja hameita käyttävä Anna Sirkiä. – Suurin osa päälläni olevista vaatteista on ostettu H&M:stä. En kauheasti osta merkkituotteita, koska mielestäni ei ole järkeä maksaa vaatteista hirveästi. Ostan vaatteita paljon alennuksesta, josta teenkin parhaimmat löydöt. Alerekistä löytyy erikoisuuksia, joita muut eivät ehkä ostaisi. Ompelen myös itse paljon vaatteita. Sirkiä tykkää yhdistellä materiaaleja. – Suosikkejani ovat esimerkiksi sifonki ja pitsi yhdistettyinä vaikka nahkaan tai farkkuun. OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Neljän kullan Namika Turku dominoi suomalaista koripalloa kymmenisen vuotta HEIKKI MÖTTÖNEN ON todella sääli, ettei Turussa pelata koripallon mitalipelejä takavuosien malliin. Lounais-Suomen koripallokeskuksia ovat nyt Uusikaupunki, Salo sekä kaksi sensaatiomestaruutta kaapannut Loimaa Bisons. TuNMKY voitti kultavuosinaan 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa neljä koripallon SM-kultaa sekä saman verran himmeämpiä mitaleita vielä päälle. Joukkue kaappasi vielä SM-pronssia 1999, mutta joukkueen nimi oli tuolloin Piiloset. Turun NMKY:n urheilijat näki seurana päivänvalon vuonna 1925. Vuonna 1939 Namika järjesti ensimmäisen koripallon näytöstilai- suuden, mutta varsinaisesti toiminta alkoi vasta sotien jälkeen. Turun Namikan korisjaoston virallinen perustamispäivä oli 21.1.1945, kello kahdelta iltapäivällä. VUONNA 1949 TuNMKY:n Apojat nappasivat SM-kultaa ja laji sai tukevan otteen seurasta. Myös edustus teki ranskalaisen visiitin SM-tasolla seuraavana vuonna. Kaudella 1955-56 tehtiin sama kauden mittainen pyrähdys SMsarjaan, mutta vuonna 1962 alkoi iso pyörä pyöriä, kun joukkue palasi SM-sarjaan. Turkulaisen koriksen puuhamiehet Pentti Lausti, Jukka Vihanto, Keijo Ketonen ja Pekka Lindberg laittoivat itsensä likoon ja he alkoivat hankkia pelaajia myös muualta. Pitkäjänteinen työ kantoi hedelmää 1970-luvun alussa, kun Namikasta tuli vakiomitalisti suomalaisilla koripallomarkkinoilla. Vuoden 1972 cup-voittoa seurasi viiden mitalikauden putki, jonka helminä olivat vuosien 1973, -75 ja -77 Suomen mestaruudet. Seura teki syksyllä 1972 historiaa palkkaamalla kautta aikain ensimmäisen amerikkalaispelaajan Suomeen. Donald Crenshaw otti paikkansa ja keväällä olivat seuran ensimmäiset kultajuhlat. NAMIKAN mestaruuksien ja mitalien takuumiehiä olivat ”Munkkiniemen kreivi” Jorma Pilkevaara, armoton pussittaja Mikko Koskinen, levypallohai Tapio Sten sekä onnistuneet jenkkihankinnat. Turun Namikan kotimatsit Urheiluhallissa olivat huikeita tapahtumia varsinkin, kun joukkue taisteli myös eurokentillä. Kotimaan kentillä päävihollinen oli espoolainen Playboys ja sen myöhempi fuusioversio Playhonka. Namikan markkinointi myös toimi ja matseihin pääsi välillä ilmaiseksi kattilankansilla tai alittamalla pituusriman. Kauteen 1981–82 lähti Namikan kokenut ryhmä kerran vielä -meiningillä ja projekti meni päätyyn asti. TuNMKY palasi Suomen mestariksi, kun se nuiji Helsingin Pantterit otteluvoitoin 3–2. Ratkaiseva viides finaali päättyi Turussa 98–92. TÄYSOSUMA Paratiisista nurmikentäksi OONA KARHUNEN eren Cthulhu on – Tämä Saaristom kanssa… kuulemma hyvää kalan Wille Rantanen Lähetä kuva sähköpostilla osoittees een aamuset@aamuset.?. Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoittees i. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. MAARIAN kirkon läheisyydestä löytyy Maarian pappila sekä siellä sijaitseva puutarha. 1600-luvun asiakirjoissa ei vielä mainita pappilan puutarhaa. Maarian pappilan geometriseen ruutumuotoon laadittu, vielä 1700-luvulla vallinnutta puutarhaihannetta edustava puutarha syntyikin vasta 1700-luvulla, jolloin Maaria sai uuden, pappilaan asumaan asettuneen kirkkoherran, Pehr Kalmin. Tiedossa on, että Kalm viljeli puutarha mielikseen ja piti puutarhaa pienenä paratiisina. Koska Kalm tunnetaan erityisesti kasvitieteen edistäjänä ja Turun akatemian puutarhaa hallinnoineen ja omaa koepuutarhaa Hirvensalossa ylläpitäneen Carl von Linnén oppilaana, kunnia Maarian pappilan puutarhan 1800-luvun asusta annetaan mielellään hänelle. Kalmin ajasta lähtien suomalaisiin puutarhoihin ovat kuuluneet muun muassa viinimarja, karviaiset, puutarhamansikat ja monet yrtit. Pappilassa Kalmin peruiksi on myöhemmässä tutkimuksessa arveltu korkeintaan pitkien syreeni- ja mahdollisten pähkinäpensasaidanteiden jäänteet, Arto Takala MEIDÄN MAILLA kaivoa ympäröivät siperianhernepensaat, ja ympäristöön villiintyneet konnantataret ja sinivatukat. Erästä vanhaa lehmusta on pidetty peräti Kalmin aikaan kasvaneena yksilönä. Kalmin kuoltua pappilaan asutti seurakunnalle valittu uusi kirkkoherra Salomon Kreander. Kreanderin aikana puutarhan tehtiin humalatarha. 1900-luvun alkupuolella puutarha uusittiin aivan erilaisten puutarhaihanteiden mukaan. Nykyään puutarha onkin vain nurmikenttää, jolla vanhoja omenapuita kasvaa siellä täällä. Juttusarjassa esitellään yksityiskohtia Turun kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvilta alueilta. Juttusarja toteutetaan yyhteistyössä Turun kaupungin kanssa.
9 AAMUSET Lauantai 26. huhtikuuta 2014 3DUDVWD PDDLOPDVVD bLWL 7LPDQWWLNRUXW NLKODW MD NXOWDNRUXW $OHQQHWXW NLKODW DONDHQ ½ .XOWDVHSSlPHVWDULP PH KRLWDD NRUMDXNVHW 2VWDPPH URPXNXOWDD . J . J 7LPDQWWLVRUPXNVHQ WDUNDVWXV NLLOORWXV URGLQRLQWL ½ /LQQDQNDWX S
DY DUN OD VXOMHWWX KRSHDWLLPL#JPDLO FRP
AAMUSET 10 URHEILU Toukokuu tuo roller derbyn Turkuun TOUKOKUUN ensimmäisenä lauantaina Dirty River Roller Grrrls emännöi roller derbyn Suomi Cupin turnausta. Varissuon jäähallissa pelattava turnaus on Turun ensimmäinen. Kello 16 alkavassa ottelussa kohtaa- vat hallitseva Suomen mestari estari Kallio Rolling Rainbow ja Kouvola Rock’n’Rollers. Kelello 18 Turun DRRG mittaa aa Tampere Roller Derbyn iskukyvyn. Antoiko Tuto oikeille miehille jatkosopimukset? m Jäikö joku nimimies pois? J Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 26. huhtikuuta 2014 Toinen koti altaassa ÅBORAAKKELI Valkovenäläinen ruletti KUN NHL:n play offseissa ensimmäiset putoamiset tulivat, alkoi saman tien jokakeväinen spekulaatiomylly. Tuleeko Sami Salo (kuvassa) tai Valtteri Filppula Minskin MM-kisoihin? Kuka muu tulee tai ei tule? Spekulointi on tietysti yksi urheilun suurimmista huveista, mutta Suomessa Pohjois-Amerikassa pelaaville MM-vahvistuksille on aina annettu suhteettoman suuri arvo. Yksi tai kaksi miestä ei laivaa käännä suuntaan tai toiseen. Kun World Cup on tekemässä paluuta ja kaikella todennäköisyydellä maailman parhaat nähdään jatkossakin olympialaisissa, voitaisiin viimein tehdä linjaus, että MM-kisoissa pelattaisiin täysin ilman NHL-pelaajia. Kisojen taso ei merkittävästi laskisi ja kisoja seuraavalle karnevaalikansalle loppuen lopuksi pelaavaa materiaalia tärkeämpää on kisatunnelma ja omien menestys. ILKKA LAPPI Roosa Mört ei osaa kuvitella toisenlaista elämää Ilkka Lappi ILKKA LAPPI VEDONLYÖJÄT huomio. Jos pitäisi seuraavaa turkulaista kesäolympialaismitalistia veikata, kannattaa Roosa Mörtin nimi sijoittaa listan kärkipäähän. Aurajoen Uinnin 15-vuotias uimari on kovaa vauhtia kauhomassa itseään ikäluokkansa kansainväliselle huipulle. Lisäksi nuoresta urheilijasta huokuu tervehenkinen päämäärätietoisuus. Ikäluokka ja uintimatka toisensa jälkeen hän on rikkonut Suomen ennätyksiä. Ne eivät ole tulleet ilmaiseksi. Mört harjoittelee Impivaaran uimahallissa yhdeksän kertaa viikossa, mutta ei silti koe, että jäisi jostain paitsi. – Tykkään elää tällaista elämää. En osaisi elää niin, että vaan hengailisin kaupungilla. En osaa kuvitella itselleni sellaista elämää, Mört toteaa. Aivan pelkkää voittokulkua nousujohteisesti kulkenut ura ei ole ollut. Pari vuotta sitten sydänlihastulehdus pysäytti Mörtin. Halu menestyä vain kasvoi pakollisen harjoittelutauon aikana. Nuorten EM-kisoihin tähtäävä Roosa Mört ui viime vuonna 50 metrin vapaalla kultaa Euroopan Olympiafestivaalilla. - Se antoi hurjasti lisää motivaatiota. Kun menestystä tulee, jaksaa taas treenata, Mört toteaa. – Piti olla kolme kuukautta pois altaalta, eikä saanut mitään tehdä. Kyllä siinä ehti toivoa, että pääsisi jo takaisin uimaan, hän muistelee. ENNEN olympiakultaa nuoren lupauksen tavoitteet ovat maltillisemmat. Tällä viikolla kotialtaassa SM-uinneissa seitsemän matkaa urakoivan Mörtin kauden päätähtäin on heinäkuun puolivälissä Hollannissa uitavat nuorten EMkisat. Mört on alittanut EM-kisojen aikarajan 50 metrin vapaauinnissa, 50 selkäuinnissa ja 50 metrin perhosuinnissa. Mört ilmoittaa tavoitteekseen EMaltaassa finaalipaikan, vaikka Hollannissa uitavat matkat ovatkin vielä hämärän peitossa hänelle itselleenkin. – En oikein tiedä, mikä on päämatkani. Vapaauinti se ehkä ai- emmin on ollut, mutta juuri tällä hetkellä selkä tuntuu kulkevan paremmin. SM-kisojen jälkeen toukokuun alussa uidaan Suomi-Viro uintimaaottelu. Sen jälkeen katsotaan, mikä on tilanne ja päätetään, mihin suuntaan kallistutaan, pohtii viime vuonna juuri vapaauinnissa Euroopan Olympiafestivaalien kullan uinut Mört. Toistaiseksi Suomen naisuinnin valtikkaa on saanut pitää Mörtin esikuva Hanna-Maria Seppälä. Mört on kuitenkin valmis haastamaan Seppälän, vaikka suhtautuu varovaisesti esikuvansa lyömiseen. – Toivottavasti jossain vaiheessa pystyisin siihen. Menee siihen varmaan vielä aika kauan aikaa. Ainakin, jos ajattelee hänen ennätystensä lyömistä. Seppälän 53 sekunnin ajat eivät ole ihan vielä ulottuvilla, toteaa matkan kolmisen sekuntia hitaammin uinut Mört. RESEPTI huipulle nousemiseen on kuitenkin selvä. – Määrätietoista ja monipuolista harjoittelua, johon kuuluu muitakin lajeja kuin uintia. !
!
!
"
"
AAMUSET 12 EKO&TEKO Vastuullinen kalaopas verkossa WWF Suomen päivitetty Kuluttajan kalaopas auttaa tekemään vastuullisia kalavalintoja. Oppaassa kalat on luokiteltu niiden pyynnin ja kalakantojen kestävyyden mukaan. Kalaoppaan lajit edustavat Suomessa tarjolla olevia ruo- kakaloja. Suositukset perustuvat laajoihin maailmanlaajuisiin ja paikallisiin selvityksiin ja ne saattavat muuttua kalakantojen kehityksen ja uusimpien tutkimustulosten myötä. www.wwf.fi/kalaopas Kirpparille vai kierrätykseen? Miten hankkiudut tavarasta eroon? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 26. huhtikuuta 2014 Julkkikset siistivät biitsejä PIDÄ Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi on kampanja, jonka tavoitteena on kahden viikon aikana (12.–25.5.) siivota Suomen ja Ahvenanmaan meren rannat roskista. Siisti Biitsiin voi osallistua kuka tahansa. Yksittäisten ihmisten lisäksi oman siivousporukan voivat muodostaa niin yhdistykset, kerhot, seurat, harrastusryhmät, työpaikat, yritykset, kaupungit, opiskelijat, koululaiset, organisaatiot kuin perheetkin. Gustafsson kertoo, että Siisti Biitsi on jo tähän mennessä kiinnostanut ihmisiä laajalti. Mukaan on saatu useita julkisuuden henkilöitä. – Siisti Biitsin kummeja ovat näyttelijät Jukka Puotila, Riko Eklundh, Jerry Wahlforss ja Marja Salo, juontaja ja toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola (kuvassa), jääkiekkoilija Niklas Hagman ja toimittaja Bettina SågbomEk. Kaikki kummit ovat henkilöitä, joille luonto ja luonnossa liikkuminen ovat tärkeitä asioita elämässä, Gustafsson kertoo. www.siistibiitsi.fi Merja Kajala Romusta aarteeksi Vanhat pyörät saavat Koroisissa uuden elämän MERJA KAJALA AURINKOISENA sunnuntaina vanhan navetan pihalla kiiltelee rivi pyöriä. Koroisten Lumo-keskuksessa toimiva pyöräkirpputori kiinnostaa ihmisiä. Aina välillä joku käy tutkailemassa tarjontaa. Kirpputorin takana on tuore Maailmanpyörä Koroinen -yhdistys, joka ajaa kierrättämisen ja ympäristön asiaa. – Kun meille tarjottiin tiloja vuokralle, tilaisuutta ei voinut jättää käyttämättä. Yhdistyksemme jäsenillä on pyörien korjaamiseen tarvittavat tiedot ja taidot, kertoo yleispuuhastelijaksi itseään tituleeraava Simo Rajala. – Vanhoja pyöriä menee paljon kaatopaikalle, vaikka niitä voisi kunnostaa. Ihmiset eivät osaa korjata pyöriään ja niiden korjauttaminen maksaa. Meillä on myynnissä 1950-luvulla tehtyjä pyöriä, jotka toimivat edelleen hyvin. Nykypyörät eivät ole yhtä kestäviä. YHDISTYS on saanut vanhoja pyöriä ja pyöränosia lahjoituksena. Menopelit kunnostetaan mahdollisuuksien mukaan ja huonokuntoisimmat puretaan varaosiksi. Pyöriä ja pyörien osia voi tuoda kirpputorin pihalla myös aukioloaikojen ulkopuolella. Lahjoituksia on Rajalan mukaan annettu avokätisesti. – Kunnostettavia pyöriä riittää niin paljon kuin ehdimme niitä korjata. Pihalle tuotavat lahjoitukset olisi selkeyden vuoksi hyvä varustaa pyörälahjoitus-lapulla, Rajala vinkkaa. – Pyörien myynnistä saadut tulot käytetään yhdistyksen toiminnan pyörittämiseen ja kirpputorin kuluihin, kuten vuokraan ja sähköön. Varaosiakin joudutaan ostamaan. Kirpputorin avajaisia vietettiin huhtikuun kuudentena ja siitä lähtien se on ollut avoinna joka sunnuntai. Muina aikoina aukiolo kannattaa varmistaa soittamalla. – Näin alkuvaiheessa toiminta etsii vielä muotoaan. Kutsumme- – Mitä vähemmän käyttökelpoisia pyöriä menee kaatopaikalle, sen parempi, sanoo Simo Rajala. kin ihmisiä jotka ovat kiinnostuneita oppimaan pyöränsä huoltoa tai niitä, jotka ovat jo alan taitajia, mukaan toimintaamme. Siihenkin menee oma aikansa, että ihmiset löytävät paikan. Sunnuntaisin kävijöitä on riittänyt jo melko mukavasti. RAJALA esittelee uutta pyöränhuoltopaikkaa, jossa kävijät voivat omatoimisesti öljytä pyöriään ja pumpata renkaisiin ilmaa. – Varsinaista pyöränkorjausta tai huoltoa emme pysty tarjoamaan. Siihen löytyy apua pyöräliikkeistä. Pyöräkirppis on avoinna sunnuntaisin kello 12–16 ja toukokuussa myös keskiviikkoisin kello 16–19 yhtä aikaa Koroisten kahvilan ja Luomukassi-puodin kanssa. Yhteydenotot numeroon 046 626 6178 tai sähköpostilla osoitteeseen maailmanpyora.koroinen@gmail.com. Maailmanpyörä Koroinen löytyy myös Facebookista.
AAMUSET YLLÄTYSHERKKU 14 VIIHDE Nykytaidetta muksuille EHKÄ-TUOTANTO toteuttaa ensimmäisen varta vasten lapsiyleisölle suunnatun tapahtumansa Turussa. Pieni nykytaidefestivaali lapsille tarjoaa muun muassa tanssia, musiikkia, kuvataidetta ja työpajoja. Myös taiteilijoiden itsensä joukossa on lapsia. Festivaali järjestetään Kutomolla 1–4.5. Työpajoihin voi ilmoittautua etukäteen osoitteessa www.ehka. net. Mitä ajatuksia Stenvallin Putin-taulut sinussa herättävät? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Lauantai 26. huhtikuuta 2014 Esa Töykkälä ESAN VALINTA Kaj Stenvallille Vladimir Putin on aikamme kuvajainen ESA TÖYKKÄLÄ MAALISKUUSSA ankkahahmoistaan tunnettu taiteilija Kaj Stenvall sai valmiiksi öljyvärimaalauksen, joka kuvaa Venäjän presidentti Vladimir Putinia kävelemässä veden päällä Virossa. Putin Narvajoella maaliskuussa 2014 on poikkeuksellinen teos, sillä kyseessä on ensimmäinen kerta yli 20 vuoteen, kun Stenvallin taulun kohteena on ihminen. – Olen miettinyt vuosikymmenten mittaan, että mitä jos kokeilisi jonkun toisen hahmon kautta tätä ilmaisua. Putin on tämän ajan symboli. Vuosi 2014 muistetaan kyllä hänestä, Stenvall sanoo. Kahden tason sekoittuminen yhdeksi on yksi Stenvallin taiteen tunnuspiirteistä. Narvajoki-maalaus samanaikaisesti sekä nostattaa Putinin Leninin kaltaiseksi työn sankariksi että esittää hänet kuin us-
Mitä mittää – jokilaivoilt tulos Aamuset G VXRPL JD\ U\KP¡W MD & (&( ! SXKX NXXQWHOH WUH?DD YDLQ ? PLQ SYP VIIHDELINJAT konnollisen mytologian hahmona, miltei Kristuksena, johon fysiikan lait eivät ulotu. STENVALL kertoo seuranneensa kiinnostuneena Putinin profiloitumista suurmieheksi viime vuosina. Urotekojen muistelu saa taiteilijan naurahtelemaan. – Tiikereiden kanssa painimiset ja metsäpalojen sammuttelu yksin lentokoneessa eivät ole enää edes uskottavuuden rajoilla. Sehän tavallaan kuuluu tähän perinteeseen, Pohjois-Korean entinen johtajakin oli joku shakkimestari ja nero. Se on outoa, koska länsimaisen silmissä ja korvissa se kääntyy täysin itseään vastaan. Vähän senkin takia tartuin kiinni siihen. Krimin niemimaan kriisi toimi lopullisena sysäyksenä Stenvallin Putin-tauluille. Vaikka Stenvall aktiivinen maalari onkin, Putin-teokset - On hauskaa yli 20 vuoden jälkeen maalata ihmisen näköistä tyyppiä ja pelata ihonvärin kanssa, Ruissalossa asuva Kaj Stenvall kertoo. – joita on tällä hetkellä kuusi – ovat syntyneet poikkeuksellisen nopeasti reilun kuukauden sisällä. Näin siitäkin huolimatta, että öljyvärimaalaus on erittäin hidas sekä maalaustekniikkana että tapana reagoida ajankohtaisiin aiheisiin. – Silti olen tarkoituksella yrittänyt maalata nopealla tahdilla, ja nimenomaan Twitterin ja Facebookin kautta teokset saa esille. Olen tavallaan halunnut kääntää tämän siten, että tällainenkin hidas tyyli on mahdollista saada palvelemaan nopeaa reagointia. KRIMILTÄ ei ainakaan toistaiseksi ole kantautunut merkkejä kriisin jäähtymisestä. Juuri nyt Stenvall ei liiemmin jaksa pohtia, tekevätkö tutut ankat kenties jossain vaiheessa paluun hänen tauluihinsa. – Voi olla, että jossain vaiheessa kyllästyn tai huomaan, että riittävän hyviä pointteja ei vain enää löydy. Teen tätä niin kauan kuin aiheita tulee mieleen. Ehkä näistä töistäkin huokuu se, että niitä tehdessä minulla on pitkästä aikaa raikkaampi fiilis ja ihan eri lataus. Tärkeintä on, että on itse innostunut. ESA TÖYKKÄLÄ Suurmies ja symboli
SUSANNA Kovvasen ja Harri Lapinojan Ruokapyramidihuijjaus (Atena) on kirja, joka haluaa ravistella kaikkea, mitä suomalaiseen ruokaan ja sen syömiseen liittyy. Tarkastelun alle joutuvat muun muassa ruokateollisuuden taustavaikuttajat, ravitsemussuositukset sekä erilaiset väitteet eli ”myytit” maidosta, leivästä ja kaloreista. Lopputuote on valitettavan ristiriitainen lukukokemus. Suurimmaksi osaksi asioita on lähteytetty jopa kiitettävän tarkasti, kun taas välillä teksti sortuu lähes pamflettimaiseen paatokseen, joka väittää enemmän ja perustelee vähemmän. Kirja kehottaa kriittisyyteen ruoan kanssa. Tästä tuskin kukaan on eri mieltä, mutta kriittinen ote kannattaa muistaa Ruokapyramidihuijaustakin lukiessa. Kenelle: Ruokakeskustelun nykytilaan tyytymättömille. Arvio: Alati ajankohtaisesta aiheesta kirjoitettu kiinnostava teos, jonka tyyli tuntuu välillä kääntyvän itseään vastaan.
Kysymyksiä lautasella SEKALAISET 9DUPD
LAPSILLA on oikeus hyvään ja laadukkaaseen mediakasvatukseen ja -ympäristöön. Lasten turvallinen ja vastuullinen mediankäyttö edellyttää, että myös aikuiset tuntevat ja ymmärtävät mediakulttuurin eri ilmiöitä. Sosiaalisen median käytön ikärajat ovat tarpeellisia, mutta osa lasten vanhemmista ei edes tiedä sellaisten olemassaolosta. Välinpitämättömyys lasten netissä olemisesta on huono juttu, sillä lapsi ei ymmärrä sosiaalisen median riskejä. Nuorella saattaa olla nettikavereita, joita he eivät ole koskaan tavanneet muualla kuin netissä, mutta jotka ovat yhtä tärkeitä kuin kasvokkaiset kaverisuhteet. Nettitutusta voi tulla nuorelle läheinen ystävä, jota halutaan tavata myös kasvokkain. Lastenpsykiatri Tytti Salontaus on ilmaissut huolensa koulujen yhteisöllisyyden puutteesta. Miten nuoret saadaan tuntemaan kuuluvansa ryhmään, jottei heidän tarvitse liittyä epäsosiaalisiin ryhmiin, nettiystäviin, joissa on omat sääntönsä. Nuorten vanhempien tulee olla läsnä ja mukana lasten nettielämässä, kuten muissakin harrastuksissa. Vahtiminen ja kiellot eivät pitkään auta, mutta läsnäolon ja kiinnostuksen kautta lapsikin kertoo auliimmin mitä netissä tekee, näkee ja kokee. VARSINAIS-SUOMEN KESKUSTANAISET Vanhusneuvostot säilytettävä ELÄKELIITTO vaatii kuntakohtaisten vanhusneuvostojen säilyttämistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. On hyvä, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta on saavutettu periaatteellinen yhteisymmärrys puolueiden kesken. Sen käytännön toteuttaminen vaatii vielä valtavasti työtä. Pidämme tärkeimpänä asiana, että ikäihmisten usein tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut säilyvät lähellä ja niihin pääsy on turvattu. Vanhuspalvelulain edel- lyttämät kuntakohtaiset vanhusneuvostot ovat aloittaneet työnsä innostuneesti. EETUn ja SITRAn yhteinen koulutus- ja kehittämisprojekti tukee osaltaan vanhusneuvostojen vahvaa asemaa ja merkitystä. Tätä työtä on jatkettava johdonmukaisesti. Kuntakohtaisten vanhusneuvostojen tärkeänä tehtävänä on uudistuksen jälkeenkin olla aloitteellinen ja valvoa, että ikääntyvän väestön palvelut säilyvät riittävinä ja laadukkaina koko maassa. ELÄKELIITON VALTUUSTO VILLE Tavio kirjoitti Aamusetlehdessä (19.4.) täyttä asiaa turhista kokouksista, joista syntyy kuluja. Antaisin silti demokraattisesti valittujen luottamushenkilöitten pitää palkkionsa. Tarkoitan silloin, kun kyse ei ole mainitunlaisesta kokouksesta, jonka olisi voinut jättää pitämättä. Miksi olen tätä mieltä? Valtuutetut tekevät kokousten ulkopuolella töitä perehtyäkseen asioihin. Ainoa heidän saamansa korvaus on kokouspalkkio, josta ei kummallista tuntipalkkaa kerry. Palkattomuus tai alennettu palkkio saattaisi vähentää kiinnostusta tehdä työtä yhteiseksi hyväksi. On olemassa asia, johon pitäisi kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota, nimittäin virkamiesten rahankäyttö. He saavat palkan työstään, ja kalliit ravintolaneuvottelut ja vielä kalliimmat matkat ovat bonus palkan päälle. Koskee koko virkamiehistöämme, mutta varsinkin ylempää johtoa. Aamuset Olen kuullut, että joka vuosi kaupungistamme käy ryhmä messuilla Cannesissa. Tuottaako se muka jonkinlaista lisäarvoa kaupungillemme? Joka ainoasta matkasta kaupunkimme omien neuvottelutilojen ulkopuolelle tulisi tehdä selkeä, ja julkinen raportti, josta voi päätellä, oliko muualla kokoontumisesta jotain hyötyä. Ellei ollut, voidaan päättää, ettei vastaavaa virhettä enää tehdä. Olen yrittänyt etsiä raportteja matkoista, löytämättä. Jos sellaisia yleensäkään on tehty, ei niitä ainakaan ole helppo kaupunkilaisen luettavakseen saada. Matkailun korkeita kuluja ei mistään löydä, jakaantuvat kirjanpidossa siten, eli matkat, kokouspalkkiot, päivärahat, ateriat jne. erikseen. Ja missä se on veronmaksajille koituva hyöty näistä? Olemme tehneet aiheesta kuntalaisaloitteen, jolla pyritään näitten kulujen poistamiseen (www.kuntalaisaloite.fi/fi/ aloite/243). KIMMO TARKE (PS.) PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. TOIMITUS aamuset@aamuset.? KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku VAIHDE (02) 269 3900 PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen (02) 269 3940 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? AAMUSET Vanhemmat läsnä Turhat kulut kuriin myös nettielämässä 15 MIELIPIDE KOLUMNI Lauantai 26. huhtikuuta 2014 Mitä Petteri duunaa? KANSANEDUSTAJA Petteri Orpo ilmoitti pitkän harkinnan jälkeen, ettei hän lähde mukaan kokoomuksen puheenjohtajakisaan, eikä siis ole ehdolla uudeksi pääministeriksi. Orpo perusteli päätöstä perhesyillä ja sillä, että vaarana oli voittaa kisa. Edellinen syy on täysin pätevä ja varmasti totta, mutta jälkimmäinen on vielä painavampi. Orpo olisi hyvinkin saattanut voittaa, mikäli vastassa finaalissa olisi ollut Jan Vapaavuori. Vapaavuori on oikeistolainen, helsinkiläinen, ruotsinkielinen ja hänellä on rikosrekisteri. Helsinkiläisen voi valita kokoomuksessa puheenjohtajaksi, mutta muut ominaisuudet aiheuttavat puolueen kentällä hylkimisreaktiota. Vapaavuori ei kelpaa kainuulaisille. Eikä varsinaissuomalaisille, joilla on järjestökoneessa vahva asema. Puolueen oikeisto on rakentunut Kimmo Sasin ja Ben Zyskowiczin ympärille, eikä sen edustajia ole tapana valita puheenjohtajiksi. Oikeisto saattaisi viedä puolueen pois politiikan valtavirrasta ja vaarantaa aseman yleispuolueena. Puheenjohtaja valitaan siksi maltillisista, joihin nykyinen pääministeri Jyrki Katainen ja myös Orpo kuuluvat. Miksi Orpo siis jättäytyi pois kisasta? Hän todennäköisesti tiesi jo, että mukaan kisaan lähtee myös muuan Alexander Stubb. Se olisi tarkoittanut kovaa kisaa liberaalisiiven sieluista. TURKULAISEN heikkoutena on ministerikokemuksen puute. Hän istuu eduskuntaryhmän puheenjohtajana puolueensa ministeriryhmässä ja tuntee hallituksen työskentelytavat, mutta Kataisen eroilmoitus tuli väärään aikaan. Pätkäpääministeri valittaneen hallituksen sisältä. Orpo noussee hallitukseen, mutta aukeaako vallan tärkein ovi enää koskaan? LASSE VIRTANEN INTERNET www.aamuset.?