• Lauantai 27. helmikuuta 2016 | Nro 17 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Asta Leppä on kuvannut ajankulun unohtamia maisemia Raisiossa. Kuvauspaikat täytyy päätellä itse. Raisio s. 10 Kadonnutta kaupunkia Markku Tuoriniemi maahantuo ja pullottaa punaista palmuöljyä Turussa. Kokit ovat jo löytämässä sen. Työ&talous s. 16 Palmuöljyä pannuun Jethro Rostedt saa jälleen uuden realityohjelman, eikä sekään ole jäämässä näillä näkymin viimeiseksi. Viihde s. 17 Jeti jaksaa naurattaa Tyks karsintakohteeksi, jos yhteistyö länsirannikon kanssa ei jatku. Asiat s. 2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
• 2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 27. helmikuuta 2016 TURUN kaupunki järjestää keskiviikkona 2. maaliskuuta kello 13–15 Facebook-kyselytunnin Mäntykodin käyttöönotosta turvapaikanhakijoiden hätämajoitustilaksi. Kaupunki järjesti syksyllä asukastilaisuudet turvapaikanhakijatilanteesta Hirvensalossa, Pansiossa ja Runosmäessä, jossa kysymykset peittyivät kovaäänisen turvapaikkatilannetta yleisesti vastustavan kommentoinnin alle. Kyselytunti siirtyi Facebookiin MOBIILILAITTEIDEN automaatioratkaisuihin erikoistunut Pervacio avaa alueellisen kehitys-, teknologiaja johtokeskuksen Suomeen. Uusi toimisto on Turku Science Parkin alueella. Yhtiö hyödyntää uutta toimistoa kokeneen henkilökunnan rekrytoinnissa. Turun toimisto tarjoaa paikallisen ohjelmajohtamisen, puhelinpalvelukeskuksen, sekä sertifioinnit Tanskaan, Norjaan, Ruotsiin, Suomeen ja Islantiin. Myöhemmin toiminta laajenee koko EU-alueen tukeen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Amerikkalaisyritys avaa Turussa Sairastatko yleensä kausiin? uenssan vai vältytkö siltä? Mikä on salaisuutesi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURKU?TUKHOLMA-REITILLÄ liikennöivällä m/s Baltic Princessillä on teknisiä ongelmia. Korjaustöiden vuoksi laiva ei pysty lähtemään liikenteeseen seitsemän päivän ajan torstai-illasta lähtien. Tänä aikana Turusta liikennöi m/s Galaxy aamulähdöillä. Baltic Princess palaa normaaliliikenteeseen Turusta torstaina 3. maaliskuuta kello 20.15. Tallink Silja Oy on yhteydessä suoraan kaikkiin niihin matkustajiin, joilla on matka varattuna peruuntuville lähdöille. Yhtiö pyrkii järjestämään asiakkaille ”mahdollisuuksien mukaan korvaavia reittejä”. Baltic Princess viikon rannassa SOSIAALIja terveyslautakunta sai keskiviikkona ylimääräisessä kokouksessa Kupittaan vanhuspsykiatrian osastoa G1 koskevan selvityksen. Asia käsiteltiin kaupunginjohtaja Aleksi Randellin esittelystä. Lautakunta päätti, että potilasturvallisuus ja hyvä hoito varmistetaan ja asiasta raportoidaan säännöllisesti lautakunnalle noin kahden kuukauden välein. Mirka Muukkosen (vas.) esitys, jonka tutkinnan kohteena olevan virkamiesjohdon pidättäminen virasta pitäisi selvittää, kaatui äänin 9–4. Lautakunta valvoo hoidon laatua UUTISANALYYSI SOSIAALIja terveyspalvelujen uudistus eli sote nytkähtelee eteenpäin monella eri rintamalla. Turussa pohdittiin viikolla sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistamista. Sitä viedään eteenpäin riippumatta maakuntauudistuksesta. Lakimuutokset on tarkoitus saada eduskuntaan ennen kesää. Hallitus on linjannut, että 18 maakunnan ja 15 sote-alueen ohella ympärivuorokautisen, laajan päivystyksen sairaaloita on vain 12. – Kyse on säästöistä, mutta myös palvelun laadun parantamisesta, toisaalta keskittämisestä, toisaalta hajauttamisesta, linjaa lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaalija terveysministeriöstä. Muut keskussairaalat jatkavat suppeamman päivystyksen yksikköinä. – Lähipalveluna olisi iltaja viikonloppuvastaanottoa, kiirevastaanottoa. Jos ottaa rinnasta, soitetaan 112:een ja ensihoito auttaa. Mutta jos lapsen korva on kipeä, terveyskeskusten pitäisi pystyä tarjoamaan aika samana päivänä tai iltana, ei niinkään ympärivuorokautisesti. Yliopistollisiin keskussairaaloihin kootaan osaamista ja niiden työnjakoa kehitetään. – Vaativat leikkaukset, esimerkiksi syöpäleikkaukset, keskittyvät isoihin sairaaloihin, yliopistosairaaloihin. Keinonivelleikkauksia keskitetään nykyisestä 55 sairaalasta harvempaan, arvioi Keistinen. NYKYISET erityisvastuualueet eli erva-alueet kuitenkin hajotetaan. Niitä on nykyisin viisi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on tiivistänyt yhteistyötä Satakunnan ja Vaasan kanssa. Turussa pelätään nyt, että maakuntaraja katkaisee lupaavasti alkaneen yhteistyön. – Jos on niin, että meistä tulee Seinäjoen satelliittisairaala, niin yhteistyö lisääntyy Seinäjoen suuntaan, arvioi Vaasan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Auvo Rauhala. – Länsirannikon yhteistyöstä ei vielä voi sanoa viimeistä sanaa. Täytyy katsoa, mitä kortteja jää käteen. Ensisijaisena asiana ei ole mielessä, että Turku vaihdettaisiin Tampereeseen. Sillä mielellä ollaan, että Länsirannikko-yhteistyötä jatketaan, sanoo Rauhala ja arvioi, että ruotsia osataan Turussa Tamperetta paremmin. – Varsinais-Suomi ja Satakunta ovat aina olleet kuin paita ja peppu. Yhteistyö on ollut hyvää monella tasolla. Tilanne jatkuu samanlaisena, vaikka erva-alueet poistuvat, uskoo Satakunnan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Ermo Haavisto. Vaasan sairaanhoitopiirin ostot Varsinais-Suomesta ovat kasvaneet parissa vuodessa 0,5 miljoonasta viiteen miljoonaan euroon. – Turun kannalta sekä Vaasa että Pori ovat hyvin tärkeitä. Tarvitaan tietty kriittinen massa, jotta ollaan tuottavia. Jos Satakunta ja Vaasa putoavat pois, olemme yliresurssoituja. Se tarkoittaa todella kipeitä ratkaisuja, arvioi Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolainen. SAMAAN sote-päivystykseen integroidaan myös sosiaalipalvelut. Hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila arvioi, että palvelun paraneminen voi jopa laskea kustannuksia. – Tyypillinen tapaus on, että potilaalla on hirvittävät vatsakivut. Sitä selvitellään, kunnes keskellä yötä pitkän ajan päästä käy ilmi, ettei hän ole syönyt moneen päivään. Ellei tilanne selviä, joudutaan uusiin monimutkaisiin tutkimuksiin terveydentilasta. – Jos yhden päivän sisäänotot, jotka tehdään puhtaasti sosiaalisin perustein, saataisiin tehtyä järkevästi, säästölle on paljonkin mahdollisuuksia, arvioi Virolainen. LASSE VIRTANEN Katse kohti Poria ja Vaasaa Erityisvastuualueiden hajoaminen uhkaa Tyksin resursseja ja palveluja LASSE VIRTANEN SUOMEN väestö keskittyy yhä vankemmin kuuteen suurimpaan kaupunkiin. Vuonna 1990 kuudessa suurimmassa kaupungissa asui 25,8 prosenttia väestöstä, vuonna 2014 jo 31,1 prosenttia. Kaupungit eroavat kuitenkin melkoisesti toisistaan. Turussa on kaupungeista suhteellisesti vähiten lapsia ja eniten vanhuksia, mutta paljon myös opiskeluikäisiä. Turku on myös pohjoismaisessa vertailussa vanha, sillä yli 65-vuotiaita oli vuoden 2014 alussa väestöstä eniten, 19,5 prosenttia. Turussa on paljon pieniä asuntoja ja 72,2 prosenttia asunnoista on kerrostaloissa. Talouksista yli puolet, 51 prosenttia, on yhden ihmisen asuttamia. Ahtaasti asuvien määrä on kääntynyt hienoiseen kasvuun. Syynä on se, että 2010-luvulla Turkuun on rakennettu vähiten uusia asuntoja suurista kaupungeista. Asuntojen hinnat ovat nousseet. Vuonna 2005 Turusta sai 100 000 eurolla keskimäärin 60-neliöisen asunnon, vuonna 2014 neliöitä sai samalla rahalla 11 vähemmän. Työpaikkojen kokonaismäärä on kasvanut 2010-luvulla kituliaalisti. Määrä on pysytellyt noin 95 000:ssa. Työpaikkaomavaraisuus on säilynyt yli 120 prosentissa. Tulotaso on suurten kaupunkien alhaisin. Turku jää maan keskiarvon alapuolelle. Keskimääräinen valtionveronalainen reaalitulo asukasta kohti 27 000 euroa vuonna 2013. Eläkeläisten suuri määrä pudottaa myös keskimääräistä tuloa. Toimeentulotukimenot ovat suhteellisesti alhaiset, mutta asumistuen saajia on paljon. Sairastavuus on lisääntynyt koko maahan verrattuna ja Turku lähestyy koko maan keskiarvoa. Turun kaupunki on läpikäynyt monta sopeutusohjelmaa, mutta suurten kaupunkien vertailussa kuntatalous on verrattain hyvässä jamassa, vaikka valtionosuuksia Turku on menettänyt jyrkimmin. Investointien tulorahoitusprosentti, jonka katsotaan antavan luotettavimman kuvan kunnan taloudesta, oli Turussa suurten kaupunkien korkein 2014, 68. Tasapainosta jäätiin kuitenkin kauas. Turussa pienin keskitulo suurista kaupungeista Turussa on suurista kaupungeista vähiten lapsia, eniten vanhuksia, pienin keskitulo ja eniten sinkkutalouksia. Marttiina Sairanen
• 3 Lauantai 27. helmikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS SUOMEN viranomaisten tietoon tuli viime vuonna selvästi edellisvuotta vähemmän havaintoja mahdollisista alusöljypäästöistä merialueilla. Öljyksi varmistettiin lopulta 47 päästöä, kun lukumäärä oli 68 vuonna 2014. Öljypäästöihin liittyvä tutkinta aloitettiin 12 tapauksessa. Valtaosa päästöistä oli erittäin pieniä ja tapahtui sataman tai rannikon tuntumassa. Suomen valvontalentokoneet valvoivat Itämerta 490 tunnin ajan. Öljypäästöjä aiempaa vähemmän KUPITTAAN vanhuspsykiatrian osaston rikosepäilyt kuohuttavat turkulaismieliä, syystäkin. Turun Sanomat (18.12.) paljasti, että G1-osastolla ilmeni jo vuonna 2013 vakavia epäilyjä väärinkäytöksistä – lääkevarkauksista, luvattomista pakkoeristämisistä, ylilääkitsemisistä ja pahoinpitelyistä. Tehtiin sisäinen selvitys, jonka tuloksista ei kerrottu valvoville viranomaisille eikä lautakunnalle. Poliisille tehtiin tutkintapyyntö lääkevarkausepäilyistä. Miksi selvitys salattiin? Vastausta ei ole saatu. Ilman vaikutusta selvitys ei silti ollut. Viisi hoitajaa sai huomautuksen, viisi kirjallisen varoituksen. Yhdeltä evättiin yövuorot, kaksi siirrettiin toisiin tehtäviin. LÄÄKEHOITOKÄYTÄNTÖJÄ muutettiin, iltaja yövuoroja vahvistettiin ja henkilöhälyttimien määrä lisättiin. Käynnissä on nyt selvitystä selvityksen päälle. Kaupungin sisäinen tarkastus tarkastaa, Valvira ja Fimea selvittävät ja poliisi tutkii. Suomessa on aina keskitytty syyllisten etsintään, niin myös nyt. Tehtyä ei silti saa tekemättömäksi, kuten sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtaja Jarmo Rosenlöf (sd.) on todennut. Tärkeintä on huolehtia siitä, mitä jatkossa tapahtuu. Potilaiden turvallisuudesta on huolehdittava. Hoidon laatua on parannettava, ohjeistus on tehtävä kristallinkirkkaaksi ja valvonta aukottomaksi. Poikkeamista on raportoitava. Epäselvyydet on selvitettävä ja ongelmat ratkaistava. SELVÄÄ on jo, että G1-osaston hoitokulttuuria ei tutkita syyttä. Pakkolaitoksissa myös hoitajat laitostuvat. Käytetään omaa valtaa, ellei selvää ohjeistusta ole ja valvonta on olematonta. On helppo osoittaa sormella yksittäistä hoitajaa, mutta on johdon vika, jos järjestelmä ei toimi. Koko henkilöstö on nyt leimattu lähes rikolliseksi. Se on kohtuutonta. Varjo lankeaa myös valvojien ylle. Ovatko valvovat viranomaiset olleet tehtäviensä tasalla? Jos lautakunta ei ole tiennyt, kuten näyttää ilmeiseltä, niin miksei se ole tiennyt ja olisiko sen kaikesta huolimatta pitänyt tietää tai ottaa selville? LASSE VIRTANEN Selvityksiä, tarkastuksia, tutkintaa VIIKON UUTISKUVA Luminen hiihtoloma ei ole Turussa itsestäänselvyys. Tänä vuonna mäki luisti Hirvensalossa mallikkaasti. Jori Liimatainen Lue uutiset ensimmäisenä. www.facebook.com/aamuset
• Lauantai 27. helmikuuta 2016 AAMUSET 4
• 5 Lauantai 27. helmikuuta 2016 AAMUSET
• 6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 27. helmikuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA TURUN taidemuseo järjestää kaikille seniori-ikäisille suunnatun iltapäivän keskiviikkona 2. maaliskuuta kello 12–15. Päivän aikana voi tutustua taidemuseon uusiin näyttelyihin, osallistua mielenkiintoisille opastuksille ja tavata SPR:n Kulttuuriystäviä, jotka toimivat senioreiden seurana kaupungin kulttuurikohteissa. Opastukset kestävät noin tunnin ja ne sisältyvät pääsylipun hintaan. Senioreille touhua taidemuseossa –MINULLA on oma tyyli. En välitä, mitä muuta ajattelevat siitä. Käytän talvella ja keväällä paljon karvatakkeja. Päälläni olevan takin ostin viime viikolla ja se on yksi lempitakeistani, kertoo Brooklyn Lisa Jinjantuk, 17. Jinjantuk ostaa vaatteita muun muassa Zarasta, Mangosta ja Monkista. – Takki on ostettu H&M:stä. Alla oleva nahkapaita on Bik Bokista. Farkut ovat Gina Tricotista ja kengät netistä. Värimaailmassa näkyy erityisesti valkoinen. – Valkoisten vaatteiden kanssa laitan vaikka kirkkaat kengät tai koruja. Käytän myös muita värejä. Nyt minulla on mustaa ja valkoista, koska on niin synkkää. Jinjantuk käyttää eniten paksukorkoisia kenkiä. – Tällä hetkellä minulla on varmaan noin 43 paria kenkiä. Aika paljon ne ovat samantyylisiä. Karvatakkinen tyttö Millainen on ensimmäinen muistosi Luostarinmäen käsityöläismuseosta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Talven kuolonkorinaa. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Pia Röntynen Brooklyn Lisa Jinjantuk, Aurakatu. Oona Karhunen ILKKA LAPPI 6-VUOTIAAT Kaarlo Sampo, Tuomo Huuskonen ja Iina Mänttä kertovat erilaisista harrastuksistaan. IINA: Mä olin tammikuun lopussa Ipanahipoissa. Siellä oli paljon musiikkia ja sai tehdä kaikenlaista. KAARLO: Mä oon ollut kotona. Sielläkin voi tehdä kaikkea kivaa. Mä pelaan välillä pleikkarii. Välillä mä katon kanssa piirrettyjä. TUOMO: Mä katon vaan urheilua, kaikkea urheilua. Eniten tykkään jäkiksestä ja jalkkiksesta. K: Mäkin tykkään niistä. T: Mä harrastan jäkistä. K: Mä harrastan kanssa jalkkista ja jäkistä myös. I: Mä en harrasta kumpaakaan. K: Mä oon harrastanu jo aika monta vuotta. T: Mä oon harrastanut vaan pari vuotta jäkistä. K: Mä tykkään kyl ehkä jäkiksestä vähän enemmän. Me pelataan Tuomon kanssa samassa joukkueessa. T: Me ollaan yhtä hyviä. I: Mä en harrasta luistelemista, mutta aion harrastaa. Mä käyn luistelemassa aika paljon. Olen käynyt meidän kentällä, mutta sinne ei ole päässyt kovin usein. K: Mä olen saanut jalkapallossa jo mitalinkin. Se oli viime syksynä. Jalkapallo olisi kyllä kiva ammattikin, mutta sitten pitäisi kyllä olla tosi hyvä. Jäällä ja pallon perässä HEIKKI MÖTTÖNEN LUOSTARINMÄEN käsityöläismuseo on maailmankin mittakaavassa poikkeuksellinen ulkoilmamuseo ihan jo siksi, että kaikki alueen rakennukset sijaitsevat alkuperäisillä sijoillaan. Se on myös Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka varjeltui Turun palolta vuonna 1827. Kaupungissa raivoavan palon liekit eivät onneksi tavoittaneet korkealla sijainnutta Luostarinmäkeä. Alue päätettiin museoida vuonna 1937 ja suuri ansio siitä kuuluu Irja Sahlbergille, joka työskenteli museossa yli 30 vuotta. Hän oli muutenkin vanhan kaupunkikuvan säilyttämisen esitaistelija ja Turun museomaailman suuri nainen. Käsityöläismuseo avasi ovensa yleisölle välirauhan aikaan 29. kesäkuuta vuonna 1940. Käsityöläismuseossa on yli 30 säilynyttä puutaloa ja ne muodostavat kahdeksantoista pientä yhtenäistä korttelia. Talot on rakennettu 1700-luvun loppupuolella sekä 1800-luvun alussa. Luostarinmäelle hakeutui asumaan alun perin sellaista väkeä, jonka ei ammattinsa harjoittamisen vuoksi tarvinnut asua aivan kaupungin ytimessä. 1700– ja 1800-luvun taitteessa Luostarinvuori oli vielä melkoista periferiaa. KAUPUNKIRAKENTAMISEN laajeneminen tälle mäenkukkulalle oli ainakin osittain myös kaupungin tonttipulan seurausta. Luostarinvuorella tiedetään asuneen esimerkiksi merija kirvesmiehiä sekä kaupungin palveluksessa puurtaneita työläisiä, mutta myös porvareita, virkamiehiä ja kauppiaita. Alkuperäisväestö lunasti tonttimaita itselleen ja ne säilyivät joissain suvuissa monien sukupolvien ajan. Erikoista on, että taloja ei yleensä rakennettu paikan päällä, vaan ne kuljetettiin sinne valmiina. Sen jälkeen niitä laajennettiin tarpeiden mukaan. Turun palo nosti tietysti alueen arvoa, kun kaupunkilaiset yrittivät löytää kattoja päänsä päälle. Kasvanut vuokralaisten määrä tuplasi alueen asukasluvun heti palon jälkeisinä vuosina. 1800-luvulla puoleen väliin mennessä aluetta asuttivat pääasiassa käsityöläiset. Vuosisadan lopulla väestön keski-ikä nousi ja 1900-luvun alussa valta-osa asukkaista oli iäkkäämpiä yksinäisiä naisia. Luostarinmäki oli vaakalaudalla jo vuoden 1828 ruutuasemakaavan laatimisesta lähtien, mutta yhteisö sinnitteli seuraavan vuosisadan puolelle. Ensimmäiset museoajatukset heitettiin ilmoille vuonna 1911, mutta ne konkretisoituivat valtuuston päätökseen vuonna 1937. Alkoivat valtavat kunnostustyöt. Luostarinmäellä oli myös asukkaita museotoiminnan alettua, viimeinen asukas menehtyi vasta vuonna 1982. Sahlbergin sankariteko Käsityöläismuseo pelastettiin uhkaavan purkuvimman alta Luostarinmäen idyllinen puutalomiljöö on säilynyt näihin päivin saakka. Kuvan ajankohta on tuntematon. TS-arkisto
• KUPONKISET 7 Lauantai 27. helmikuuta 2016 AAMUSET
• 8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 27. helmikuuta 2016 KUPITTAAN urheiluhallin keilaradalla kisataan tänä viikonloppuna senioreiden SM-finaalit. Turkulaisista finaaleissa ovat mukana muun muassa alkuerissä toiseksi keilannut TPS:n Leena Tammisto sekä miesten puolella SC:n Seppo Varjonen ja TuWen Jari Rantanen. Naisten finaalit alkavat lauantaina ja loppuottelu on vuorossa noin kello 13. Miehet keilaavat sunnuntaina ja loppuottelu keilataan noin kello 16. Seniorien SM-mitalit jakoon Kupittaalla VAIKKA jalkapallon Suomen cupin arvostus on viime vuosina ollut suuren yleisön silmissä vaihtelevaa, tarjoaa alkuviikolla arvottu cupin neljäs kierros monta mielenkiintoista pientä tarinaa. Inter aloittaa taistelun kolmannesta peräkkäisestä cup-finaalipaikasta FC Ålandin vieraana. Ahvenanmaalaiset nousivat alkavaksi kaudeksi Kakkoseen. TPS saa vastaansa uutta nousua rakentavan Tampere Unitedin. Joukkueet kohtaavat Tampereella 6. maaliskuuta. Vaikka cup onkin Suomessa kakkoskilpailun asemassa liigaan verrattuna, ei sen arvoa pitäisi vähätellä. Euroopan kenttien kansainväliset pelit ovat periaatteessa auki mahdollisia mille joukkueelle tahansa. Cupromantiikka ja altavastaajatarinat ovatkin asioita, jotka saavat futisfanaatikon sydämen läpättämään. Cup on edelleen nopein ja ”helpoin” tie Eurooppaan. Suomalaisjoukkueiden menestys cup voittajien cupissa on jäänyt laihaksi, mutta mahdollinen menestys näkyisi taatusti monella tavoin positiivisesti. Monissa Euroopan maissa cupit ovat äärimmäisen arvostettuja. Ei ihme, että cupin arvostusta on yritetty viime vuosina parantaa. Luulisi, että joukkueillakin olisi halua panostaa cupiin tosissaan. ILKKA LAPPI Mielenkiintoisia tarinoita Oikeneeko Bisonsin kurssi talouskurimuksesta, miten seura pelastuu? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI FC TPS organisoi uudelleen akatemiatoimintaansa. GANT Akatemian nimellä toimivassa kokonaisuudessa suurin vastuu on Mika Laurikaisella ja TPS juniorijalkapallon valmennuspäällikkö Tommi Pikkaraisella. – Käytännössä minulla on 12-vuotiaasta ylöspäin käsitys siitä, millaisia pelaajia sieltä on tulossa akatemiavaiheeseen. Tuon heitä esiin Mikalle ja yhdessä mietimme, ketkä sinne sitten pääsevät. Mikalla on kädet täynnä työtä edustusjoukkueen kanssa, joten nuorten asioiden järjestämisestä päivittäisellä tasolla vastaan minä, kertoo Pikkarainen. Tällä hetkellä Akatemiassa on kahdeksan vuosien 1998 ja 2000 välillä syntynyttä pelaajaa. TPS:n omista kasvateista mukana ovat ikäkausimaajoukkueita kolunneet Roope Läpinen, Juho Montola ja Abukar Mohamed. Loput viisi ovat saapuneet Turkuun tamperelaisen TPV:n junioreista. – Se pitää nuorten pelaajien ymmärtää, että motivaatio koulun hoitamiseen ja pelaajana kehittymiseen pitää olla kova. Ensimmäisistä keskusteluista lähtien on painotettu sitä, mitä täällä vaaditaan. Mitään täällä ei saa ilmaiseksi. Kaikki mukana olevat ovat ymmärtäneet sen hyvin, Pikkarainen sanoo. YKSI tärkeimmistä akatemian ohjenuorista on kova vaatimustaso, joka vie pelaajia eteenpäin. – Koko Suomen tasolla meillä on liian vähän pelaajia, jotka ovat sekä lahjakkaita että valmiit satsaamaan harjoitteluun. Kaikki tajuavat, että jos nuori pelaaja pääsee helpolla, Vaatimustaso korkealle TPS:n akatemiassa korostetaan vastuun ottamista ja sitoutumista Mika Laurikaisen päivittäiseen työhön Akatemian toiminta tuo hieman lisää. Paperihommaa ja kokonaisuuden suunnitteluun tämä tuo hieman lisää työtä, mutta se sopii minulle. Samantyyppistä hommaa olen tehnyt moneen otteeseen, hän sanoo. Mikael Rydenfelt hän menee helpolla. Kovassa ympäristössä taas lyödään kaikki peliin, Pikkarainen näkee. Suuri osa akatemiaan otetuista nuorista on maahanmuuttajataustaisia. Pikkaraisen mukaan ei ole sattumaa, että vastuullisuutta ja sitoutumista korostavassa ilmapiirissä maahanmuuttajataustaiset nuoret pärjäävät. – Isossa kuvassa yksi nuorten suomalaisten kehityskohde liittyy haluun tulla kivikovaksi futariksi. Kantasuomalaisten elämä on tavallaan liian turvallista. Nuorelle lahjakkaalle pelaajalle ei tule sellaista oloa, että pitäisi laittaa kaikki likoon. Akatemian nestori on 1998 syntynyt Roope Läpinen, joka on harjoitellut talvikauden edustusjoukkueen mukana. Hän on yksi niistä, jotka ovat edustusjoukkueen porteilla, mutta pääsee alkavaan kauteen vielä paineetta. – Totta kai se on tavoitteena jo alkavalla kaudella saada minuutteja mahdollisimman paljon. Olen valmis ottamaan paikan. Pitää vaan olla valmis, kun näyttöpaikkoja tulee, Läpinen tuumii. PIKKARAISEN luotto akatemiapelaajiin on vahva. – Väitän, että kolme näistä pelaajista tekee debyytin edustuksessa tänä vuonna ja yksi lyö läpi niin, että syyskaudella hän on avauskokoonpanon pelaaja, mutta en kerro kuka.
• 9 Lauantai 27. helmikuuta 2016 AAMUSET
• Lauantai 27. helmikuuta 2016 AAMUSET 10 Raisio TUULA ISTALA RAISIOLAINEN toimittaja Asta Leppä on avannut kaupunginkirjastossa toisen valokuvanäyttelynsä, jossa hän tarkastelee jo kadonnutta ja katoamaisillaan olevaa kotiseutuaan. Liepeiltä ja katveesta – valokuvia Raisiosta on jatkoa ensimmäiselle Mitä jäljelle jää -näyttelylle, johon Leppä kuvasi raisiolaisia autiotaloja. – Kohteet ovat löytyneet luontoretkillä, kun olemme poikieni kanssa hiihtäneet ja patikoineet eri puolilla kaupungin takamaita ja reunamia. Kuvissa näkyy ei kenenkään maita, pusikoituneita pihoja, umpeenkasvaneita kuntopolkuja, unohtuneita talkooponnisteluita vuosilta, jolloin kuviin olisi tallentunut paljon ihmisiä ja elämää. Enää eletystä muistuttavat heinikot, kaatopaikaksi alennettu lampi tai tyhjilleen jääneen talon taustalla häämöttävän huonekalujätin mainoskirjaimet. Mihin elämä karkasi? LEPPÄ palasi juurilleen kotikaupunkiin kahden pienen pojan yksinhuoltajana elämänvaiheessa, jossa tarvittiin yhteisön ja verkostojen tukea. Jo hieman ulkopuolisena tarkkailijana paluumuuttaja näkee paikkakunnalla teollisuuden ja kaupan ja toisaalta luonnon ja unohdetun historian välisen jännitteen. Leppä muistaa lapsuus-ja nuoruusvuosilta yhteisöllisyyden, työpaikkojen puulaakikisat ja talkoot, hiihtoladut ja kuntopolut, ajan jolloin vettä saattoi noutaa lähteestä. Nyt Raision julkisivu muodostuu kauppakeskuksista ja suurmyymälöistä, elämysyhteiskunnasta, josta historian kerroksellisuus on kadonnut. – No, nostalgiaa on kirjailija Yann Martel kuvannut sielun homeeksi, Leppä hymähtää. Lepän valokuvat eivät näytä homeelta vaan haikeilta välähdyksiltä menetetystä maailmasta ja mahdollisuuksista. NÄYTTELY on oivaltavalla tavalla interaktiivinen. Kuvaaja haastaa ja houkuttelee näyttelykävijät kotiseuturetkelle kuvauspaikoille tunnistamaan kohteet. Apuna on maastokartta, johon kohteet on merkitty mutta ei nimetty, ja niin, autolla ei pääse lähellekään kaikkia paikkoja. Leppä pyytää kävijöitä kirjaamaan myös kuvauspaikkojen herättämät muistikuvat ja tarinat. Leppää häiritsee, että kotikaupunki nähdään yhden asian keskittymänä, ostosparatiisina ja onnenmaana, kun siellä myös asutaan ja eletään arkista elämää, johon sisältyy paljon ei-aineellisia arvoja. – Enää ei kiinnitytä tai päästä kiinnittymään yhteisöön. Mutta Raision paraatipuolen takana on potentiaalia paljon muuhunkin kuin tähän, mikä on näkyvintä. Välähdyksiä kadonneesta kaupungista Asta Leppä kuvaa aikaan seisahtuneita paikkoja Näyttelyn ideana on, että kävijät yrittävät itse selvittää, mistä päin Raisiota kuvat on otettu. Asta Leppä Asta Leppä on kuvannut katoavaa Raisiota. Tuula Istala ”Autolla ei pääse lähellekään kaikkia paikkoja.”
• 11 Lauantai 27. helmikuuta 2016 AAMUSET Raisio
• 12 A A M U S E T HUUSHOLLISSA Lauantai 27. helmikuuta 2016 Joko teit kevätsiivouksen? Vai jääkö tekemättä? YKSI Suomen arvostetuimmista tekstiilialan tuotemerkeistä juhlii 50-vuotissyntymäpäiviään tänä vuonna. Familon on ollut suomalaisten kodeissa jo vuodesta 1966, ja tänä päivänä Familonin vuodevaatteita ja kodintekstiileitä löytyy joka kolmannen suomalaisen kotoa. Familon lanseeraa 50-vuotisjuhlavuoden tuotteita Princessja Ultra-klassikkosarjoihin, jotka ovat kulkeneet matkalla mukana jo vuosikymmenen ajan. Familonia puoli vuosisataa LÄHES puolet suomalaisista arvioi, ettei omassa taloyhtiössä ole tehty mitään murtoturvallisuuden parantamiseksi. Jopa 70 prosentilla on käytössään patentoimattomat lukitusjärjestelmät, joiden avaimia voi kopioida. Taloyhtiöiden heikko varautuminen asuntomurtoihin käy ilmi Abloyn Taloustutkimuksella teettämästä turvallisuustutkimuksesta. Kun lähes puolet oli sitä mieltä, ettei parannuksia ole tehty, kaksi kolmannesta uskoi asuntomurtojen lisääntyvän tulevaisuudessa. Yli viidennes kyselyyn vastanneista arvioi olevan mahdollista, että asunnon edelliset asukkaat ovat teettäneet avainkopioita, jotka ovat ulkopuolisten hallussa. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista uskoo isännöitsijän olevan ajan tasalla siitä, kenellä ja missä talon yleisavaimet ovat. Taloyhtiöissä murtohuolia NÄIN TEET KASVEILLE KEVÄTHUOLLON Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. OPINTORAHAN asumislisän kattavuus on heikentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Asumislisä kattaa enää keskimäärin 57 prosenttia opiskelijoiden asumismenoista. Asumislisää maksettiin joulukuussa 2015 lähes 152 000 opiskelijalle, joista 142 000 asui Suomessa. Näistä neljännes asui opiskelija-asunnossa. Koska asumislisä kattaa pääsääntöisesti vain osan asumismenoista, myös opintoraha voi kulua osittain tai kokonaan vuokranmaksuun. Nykyään lähes joka kuudennella menee asumislisän lisäksi koko opintoraha asumiskustannuksiin. Opintoraha hupenee vuokraan HENRIIKKA FINGERBORG ENSIMMÄISTEN uusien lehtien ilmaantuminen on merkki, että huonekasvi on päättänyt talvilevon. On keväthuollon aika. Paras piristysruiske uuteen kasvuun on mullanvaihto. Nyt on oikea hetki aloittaa myös huonekasvien lannoitus. Biolan Oy:n puutarhaneuvoja Riikka Kerttula opastaa, että keväthuolto aloitetaan puhdistamalla lehdet pölystä. Kiiltäväpintaiset lehdet pyyhitään kostealla rätillä tai kasvit suihkutetaan haalealla vedellä. Nukkapintaiset puhdistetaan mikrokuituliinalla tai huiskulla. Ruskettuneet lehdet ja versot leikataan pois. Kun kasvin näkyvät osat on huollettu, tarkistetaan juurien kunto. Jos ruukku on täynnä juuria, kasvi vaihdetaan suurempaan ruukkuun, halkaisijaltaan 2-3 senttiä edellistä suurempaan. Jos juuripaakussa näkyy ruskettuneita juuria, ne poistetaan veitsellä tai kukkasaksilla. – Mullanvaihdon tarkoitus ei ole pelkästään tuoda juurille lisää kasvutilaa. Kasteluvedestä ja lannoitteista jää ravinnesuoloja ja kalkkia. Jos multaa ei vaihdeta, näitä kertyy ruukkuun vähitellen haitallisia määriä. Ensin kasvu hidastuu, mutta lopulta kasvi voi jopa kuolla, Kerttula varoittaa. EI ole yhdentekevää, millaista multaa huonekasveilleen vaihtaa. Musta multa soveltuu pitkäikäisille huonekasveille, koska se säilyttää rakenteensa vuosia. Kaktuksille ja muille liiasta märkyydestä kärsiville huonekasveille sopii hiekkapitoinen multa. Myös altakasteluruukkuihin on oma erikoismultansa. Huonekasvien multatila on suhteellisen pieni ja kasvi kuluttaakin ruukun mullan ravinteet pian loppuun. Siksi kasvit tarvitsevat lannoitusta. – Ravinteet voi antaa kasville joko kasteluveden mukana tai mullan sisään työnnettävinä ravinnepuikkoina. Ravinnepuikoista vapautuu ravinteita kasvin käyttöön pikkuhiljaa ja niitä lisätään ruukkuun kerran kuukaudessa. Kasteluveden mukana annettavaa lannoitetta täytyy muistaa annostella viikoittain, muistuttaa Kerttula. Huonekasvien säännöllinen lannoitus aloitetaan helmikuussa ja sitä jatketaan lokakuun loppuun asti. Herättele kasvit kevääseen Ei ole yhdentekevää, mitä multaa milloinkin käyttää Kasvit kannattaa herätellä kevääseen puhdistamalla. Henriikka Fingerborg 1. Pyyhi kasveista pölyt tai vie ne suihkuun. 2. Leikkaa huonokuntoiset versot ja kuolleet lehdet pois. 3. Vaihda ruukkuun uusi multa. 4. Vaihda ruukku tarvittaessa suurempaan. 5. Aloita lannoitus.
• 13 Lauantai 27. helmikuuta 2016 AAMUSET Asunnot
• Lauantai 27. helmikuuta 2016 AAMUSET 14 Asunnot
• 15 Lauantai 27. helmikuuta 2016 AAMUSET Asunnot
• 16 A A M U S E T TYÖ & TALOUS Lauantai 27. helmikuuta 2016 KAIPAAKO steampunk-pukusi katuuskottavaa taskunaurista? Vai haluatko ranteeseen kunnon metallimukulan? Vintage-kellojen harrastajille, keräilijöille ja muille niistä kiinnostuneille on luvassa myyntimarkkinat Forumin kauppakeskuksessa 3. maaliskuuta kello 16–20, jolloin sinne popahtaa Old School Kellokauppa. Valkotakkiset kellokauppiaat esittelevät tarjontaansa omilla myyntipöydillään. Forumissa vanhojen kellojen markkinat RAVINTOLARUOAN kotiinkuljetusbisnes on nopeasti laajentunut Helsingistä Turkuun. Jokin aika sitten toimintansa Turussa aloittanut helsinkiläinen Wolt sai helmikuun alussa kilpailijan Foodorasta, jonka päämaja sijaitsee Berliinissä. Foodorassa ruoan kuljettamisesta vastaavat kaupunkiliikenteessä vikkelät pyörälähetit. Ruoan luvataan saapuvan asiakkaalle noin puolessa tunnissa tilauksen tekemisestä, mutta viime kädessä aika riippuu ravintolan ruuhkatilanteesta. Kotiinkuljetuspalvelu toimii aluksi keskusta-alueella, mutta toimitusalueen luvataan laajenevan jatkossa sitä mukaa kun uusia ravintoloita tulee mukaan. Helsingissä toimitusalue on kasvanut nopeasti ja mukana on jo 150 ravintolaa. Foodorassa on tällä hetkellä mukana muun muassa Panini, Mex Mex, Taco Nito, Roots Kitchenin ja Pink Vanilla Desserts. Kumpikin alan yritys tahtoo muuttaa mielikuvaa kotiin tilattavasta ruoasta. Se voi olla muutakin kuin pizzaa ja kebabia. Wolt sai Turkuun heti kilpailijan Oletko kokeillut punaista palmuöljyä ruoanlaitossa? Mitä mieltä olet? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESA TÖYKKÄLÄ JOITAKIN vuosia sitten Markku Tuoriniemi törmäsi netissä kirjoitukseen punaisesta palmuöljystä ja sen väitetyistä terveyshyödyistä. Hän ihmetteli, miksei esimerkiksi LänsiAfrikassa jo tuhansia vuosia käytetty ruokaöljy ole löytänyt kuluttajia länsimaista. – Raakana se on oranssia massaa. Laitoin sitä suodatinpussiin ja jätin yön yli valumaan. Lopputuloksena oli punainen öljy. Ajattelin, että jos sitä saisi myytyä tuon näköisenä, niin se olisi kova juttu. Ryhdyin kyselemään ympäri maailmaa, osaako joku tehdä tällaista. Malesiasta löytyi tällainen tuote, Tuoriniemi kertoo. Vuonna 2013 perustettu Bonredyritys tuo punaista palmuöljyä Suomeen ja pullottaa sitä Turussa. Öljyä valmistava malesialainen tila on perustettu vuonna 1908. Työntekijät ovat hioneet tekniikkaa vuosikymmeniä, jotta palmupuun hedelmät päätyvät tuotantolaitokselle mahdollisimman nopeasti mutta ilman vaurioita. Tämä ja moni muu seikka tuotantovaiheista selviää Bonredin kotisivuilta, jonne yritys on koonnut tietoja jopa malesialaisten työntekijöiden asuinoloista lähtien. Läpinäkyvyydelle on hyvä syy, sillä palmuöljy kohtaa paljon kritiikkiä ympäristövaikutustensa takia. Kasvaneen kysynnän takia sademetsiä on raivattu palmuöljyplantaasien tieltä. TILANTEEN parantamiseksi WWF on kehittänyt yhdessä palmuöljyn tuottajien kanssa RSPO-sertifikaatin, joka pyrkii takaamaan, että palmuöljy on eettisesti ja vastuullisesti tuotettua. Malesialainen tila, jonka öljyä Bonred pullottaa, sai sertifikaatin vuonna 2008. – Emme edes yritä väittää, että tämä on jotain muuta ainetta. Ihan samasta lähteestä tämäkin palmuöljy on, mutta se käsitellään eri tavalla ja tehdään hienovaraisemmin. Olemme varmaan Suomessa ensimmäisiä, jotka puhuvat palmuöljyn puolesta, Tuoriniemi kertoo. Tuoriniemi tekee tarkkaa mediaseurantaa ja seuraa mielenkiinnolla kuluttajien trendejä ja varsinkin rasvoista käytävien keskustelujen suuntaa. Hän panostaa erityisesti digitaaliseen puskaradioon eli sosiaaliseen mediaan ja pyrkii keskustelemaan jokaisen kommentoijan kanssa, joka ehkä kehuu tai epäröi punaisen palmuöljyn hyötyjä. Yritys on lähettänyt näytekappaleita myös ruokabloggaajille. TÄLLÄ hetkellä Bonred on saanut tuotteensa myyntiin 140 kauppaan ympäri Suomea. – Kuluttajahan sen päättää, jääkö tuote elämään vai ei. Olen tehnyt kaikki myynnit puhelimitse, eikä hyllypaikan saaminen ole mikään ongelma. Haasteena on saada tuote pysymään hyllyllä, Tuoriniemi sanoo. Kiistelty öljy Punaisen palmuöljyn maahantuoja yrittää muuttaa vanhoja käsityksiä Jos joku tuo markkinoille uuden oliiviöljyn, se on oliiviöljy muiden joukossa. Me olemme tuomassa tavallaan ihan uutta juttua ruokakulttuuriin, sanoo Markku Tuoriniemi. Esa Töykkälä Puutarhakatu 17, II kerros
• 17 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 27. helmikuuta 2016 Pureeko Jetin realityhuumori sinuun? B-GALLERIAN maaliskuun näyttelynä nähdään helsinkiläisen kuvataiteilija Jaana Rannikon näyttely Uusi suku – A study of Orlando, jossa hän yhdistelee valokuvaa, piirtämistä ja installaatioita. Taiteen maisteriksi taideteollisesta korkeakoulusta 2010 valmistunut Rannikko esimerkiksi yhdistelee teoksissaan tuttuja muotokuvia yllättäviin elementteihin. 4. maaliskuuta aukeava näyttely on auki 27. maaliskuuta saakka. Taiteen sisäistä dialogia MUSIIKKIFRIIKKI ja dj Ornette Birks Makkonen on seikkaillut vuosien ajan musiikkilehdissä ja omissa albumeissaan. Pauli Kallion käsikirjoittaman ja äskettäin Puupäähatulla palkitun Ville Pirisen piirtämän dj:n seikkailut jaksavat kiehtoa vuodesta toiseen. Tuoreessa Ornette Birks Makkonen Sarjakuvasankarina -albumissa Makkonen kohtaa joukon suomalaisen sarjakuvan merkkihahmoja. 12 sarjakuvanovellissa Makkonen ottaa tavallaan mittaa muun muassa Pekka Puupäästä, Muumeista, Viivistä ja Wagnerista ja Kiroilevasta siilistä. Eikä Makkonen olisi Makkonen, jos monimuotoinen musiikki ei soisi sarjakuvan jykevänä pohjana. Kallio käsikirjoittajana ja Pirinen piirtäjänä ovat vuosien ajan osoittaneet olevansa kotimaisen sarjakuvan alalla kiistatonta kärkeä. Makkossarjakuvan tyyli on hioutunut vuosien saatossa tunnistettavaksi. Musiikkiorientoituneet sarjakuvafanit ovat ottaneet Makkosen jo kauan aikaa sitten omakseen, mutta novellimuotoinen sarjakuva tuo myös pientä uusiutumista. Useamman sivun tarinoissa juonta ja tapahtumia pystyy kehittelemään eri tavalla kuin yhden sivun mittaisissa tarinoissa. Kallio ottaakin tilasta hyvin irti. Kenelle: Laadukasta sarjakuvaa arvostavalle musiikkifanille. Arvio: Tuttua ja turvallista, mutta myös mukavasti uutta maustetta. ILKKA LAPPI Ornette Makkosen uudet mausteet ILKAN VALINTA Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKKA LAPPI VAJAASSA seitsemässä vuodessa Jethro Rostedt on noussut koko kansan tuntemaksi julkkikseksi. Diilin jälkeen turkulaisen kiinteistönvälittäjän kasvot ovat olleet useissa ohjelmissa. Rostedt on nähty muun muassa tanssimassa, laittamassa ruokaa, hypnotisoitavana ja niin edelleen. Rostedtin realityohjelmat Myyntimies Jethro ja Kauppaneuvos Jethro ovat jakaneet mielipiteet puolesta ja vastaan. Netin keskustelupalstoilla ohjelmia tylytetään, mutta toisaalta Rostedtin ohjelmat keräävät kerta toisensa jälkeen isoja katsojalukuja. – Nähtävästi ihmisiä meikäläisen naama ja toilailut kiinnostavat. Niin kauan ruudussa olen, kun ohjelmat kiinnostavat, Rostedt sanoo. – Ohjelmien tekeminen on hauskaa. En niitä muuten jaksaisi tehdä. Ajoittainhan ohjelmien käsikirjoituksista on puhuttu julkisuudessa, mutta oman persoonani kautta niissä olen. Ei televisiossa nähtävä ”Jeti” eroa kadulla kävelevästä. Kyllä ohjelmien tekemisestä tietysti vähän maksetaankin, mutta ei niillä rahoilla Suomessa rikastumaan pääse, hän jatkaa. AINAKAAN toistaiseksi Suomen tunnetuimman kiinteistönvälittäjän suosio ei osoita notkahduksen merkkejä. Katsojaluvut ovat kohdallaan ja muutkin perinteisen suosion mittarit täyttyneet. Viimeisin virstanpylväs oli, kun Kalle Lamberg imitoi Rostedtia Saturday Night Livessa. – Niinhän sitä sanotaan, että jos pääsee parodian kohteeksi tai osaksi drag-artistin ohjelmaa, on suosion huipulla. Ainakin nämä molemmat ovat nyt toteutuneet. Vaikka 40-vuotissyntymäpäivä on kulman takana, Rostedtin vauhti ei tunnu hidastuvan. Tänä keväänä hänet nähdään peräti kahdessa ohjelmassa. Maaliskuussa alkaa Myyntimies Jethro matkoilla ja myöhemmin keväällä ruutuihin pamahtaa Hyvät kaupat -ohjelma, jossa Rostedt nähdään Suomen huutokauppakeisari Aki Palsanmäen ja juontaja Janne Katajan rinnalla ostamassa mitä kummallisinta tavaraa. MAALISKUUSSA alkavassa sarjassaan Rostedt matkailee ympäri maailmaa tutustuen omaan persoonalliseen tyyliinsä eri maiden asunnonvälitykseen. Kauppaa tehdään kaikkiaan neljällä mantereella. – Ohjelmassa tehdään kauppaa suomalaisten asunnonostajien kanssa ympäri maailmaa ja tutustutaan vähän eksoottisempiin kaupantekokulttuureihin. Suomalaisia asuu valtavasti eri puolilla maailmaa. Kaikki eivät asu suinkaan Espanjassa tai Turkissa, Rostedt toteaa. Lyhyissä pätkissä noin vuoden aikana kuvatun sarjan aikana kokenut kiinteistönvälittäjäkään ei välttynyt yllätyksiltä. – Kyllä eri puolilla maailmaa on todella erilaisia tapoja. Kontrastit Suomessa totuttuihin tapoihin esimerkiksi Afrikassa tai Dubaissa ovat todella isot. Hetulaa ympäri maailmaa Jethro Rostedt nauttii kameroiden läsnäolosta Jethro Rostedt on ennen muuta kauppamies. Viime vuoden DBTL:ssä hän esitteli nimikkomakkaraansa. Jori Liimatainen YLLÄTYSHERKKU
• Lauantai 27. helmikuuta 2016 AAMUSET 18 Mielipide Tack… PARAISILLA on kaikki paremmin. Kauppakin ryöstettiin niin, että rosvo meni valmiiksi poliisiasemalle odottelemaan kiinniottoa. Ei tullut kenellekään hiki. KATAISEN hallitusta pidetään Suomen historian huonoimpana, ja Sipilän hallitus on vahvasti ehdolla toiseksi huonoimmaksi. Sen parhaiten onnistuneeksi ministeriksi on arvioitu Petteri Orpo (kok.). Jotain hyvää huonossakin. TORSTAIN uutispommina oli dramaattinen arvokuljetusauton ryöstöyritys Helsingin moottoritiellä. Parasta viihdettä kuitenkin tarjosi poliisin Turussa pitämä suora tiedotustilaisuus, jossa pöytämikrofonit olivat jo päällä ennen tilaisuuden alkamista. Näytti se mahtuvan pikkutakki kiinni ilman, että repesi selästä. SEISKAN väitteiden mukaan valtiomies Toimi Kankaanniemi (ps.) olisi ostanut Johanna Tukiaiselta tuhmia alusvaatekuvia. Aijjai. Eikö Toimi tiedä, että semmoisia löytyy intterwebistä ihan ilmaiseksi? Ja vielä ilman alkkareita. MITEN oppilaitoksia voisi tukea digitalisoituvien oppimateriaalien kehityksessä? ANDERSSON: Suurin ongelma on se, että tällä hetkellä esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästöt toteutetaan niin, että viedään rahat ja sen jälkeen tulee lainsäädännöllinen pohja, jolla muutokset tehdään. Silloin käy niin, että tehdään samoja asioita kuin ennenkin, mutta pienemmillä resursseilla. PERHEENTUPA: Virkamiehenä minun on vaikea uskoa, että toimintatavan muutoksia saataisiin aikaan ilman pientä pakkoa. Jos jotain rahaa on käytössä, niin se käytetään. LA: Koulutuskentällä on varmasti paljon sellaista, mistä voisi säästää niin, että mietitään mitä voitaisiin tehdä toisin ja aletaan tehdä toisin. CP: Koululle pitäisi antaa vapauksia kokeilla. Se on nyt ollut enemmänkin niin, että hommataan laitteet ja sitten mietitään, miten niitä voisi käyttää. Se on vähän ongelmallista, että mennään tekninen väline edellä. LA: Koulujen digiloikkaa pitäisi miettiä pedagogisesti. Ideaali olisi se, että opettajia täydennyskoulutettaisiin digitalisaation vaatimuksiin. Esimerkiksi Virossa on ainakin yhdessä koulussa palkattu kaksi oppilasta ittukihenkilöiksi, koska koulu havaitsi, että oppilaat tietävät vähintään yhtä paljon asiasta kuin opettajat. CP: Tuollainen oppilaiden hyödyntäminen on hyvä, mutta siinä näkyy myös se, että aina halutaan nimetä ihminen, jonka vastuulla jokin asia on. Esimerkiksi opettajien keskuudessa on varmasti eri tavalla harrastuneita ihmisiä, joilla olisi halua ja kykyä kokeilla uutta. LA: Olemme myös aivan alkutekijöissä digitalisten oppimissisältöjen kehityksessä. Digitaalinen sisältö on tällä hetkellä sitä tasoa, että oppikirja on skannattu nettiin. Sillä tasolla liikutaan tällä hetkellä. CP: Todennäköisesti kehitys menee siihen suuntaan, että entistä enemmän verkossa oppilaat jakavat verkossa asioita kaltaisilleen. Se tietenkin lisää opettajan vastuuta myös, mikä on haaste. Opettajalla on kuitenkin työaika ja oppiminen tapahtuu verkossa yötä päivää. CHRISTIAN PERHEENTUPA on kapteeni ja johtamisen opettaja. LI ANDERSSON on kansanedustaja (vas.) ja valtuustoryhmän pomo Turussa. DEBATTI DEBATTI Kenttäharmaa VS Punavihreä OLIN järkytyksestä sanaton lukiessani Turun Sanomista uutisen potilaitten kaltoin kohtelusta Kupittaan psykiatrisessa sairaalassa. Olin kauhuissani siitä että kaupungin virkamiesjohto on asiasta ollut tietoinen Turun psykiatrisen tulosalueen ylintä johtajaa, ylilääkäri Jyrki Heikkilää myöten. Asioita on salattu ja väärinkäytökset päätettiin selvittää oman organisaation sisällä ilmeisen huonoin seurauksin. Hoitoyksikön sisällä on sallittu rikoksia, ilman seuraamuksia. Missä on ollut kaupungin valvonta kun tapauksista on tiedetty? Kuka on tästä salailusta hyötynyt vai onko kyse ollut vain välinpitämättömyydestä? Hoitovirheitä tehnyt henkilökunta on saanut jatkaa työssään ilman että tapauksista olisi tehty ilmoitukset Valviralle. Miten hoitajien lähimmät esimiehet esimerkiksi osastonhoitajat ja ylihoitajat ovat voineet hyväksyä potilaitten hoitamisen pahoinpitelemällä, ylilääkitsemisellä? Ilman heidän hyväksyntäänsä näin ei olisi voinut tapahtua. Potilaalla on oikeus hyvään ja laadukkaaseen hoitoon sairaudesta ja iästä riippumatta. Se, että meillä dementiaa sairastavia vanhuksia suljetaan psykiatriselle osastolle jos muualta ei löydy hoitopaikkaa, ei ole enää nykyaikaa. On pelottavaa, jos yhteiskuntamme arvomaailmassa voimme kohdella vanhuksiamme näin karsealla tavalla. Pelottavinta tässä on ajatus siitä onko esimerkiksi ylilääkityksellä aiheutettu kuolemantapauksia. Kuka ja mitkä tahot kantavat kaikesta tapahtuneesta vastuun? Tapaukset on selvitettävä perusteellisesti. Pelkkä pahoittelu ei nyt riitä. Millä tavalla voimme korvata näitten potilaitten kokemia kärsimyksiä epäinhimillisestä hoidosta? Hoitovirheitä ja pahoinpitelyjä ei voi korvata vain anteeksipyynnöillä. Jos emme voi luottaa siihen, että jokainen potilas saa hänelle kuuluvaa hyvää hoitoa, olemme kaukana hyvinvointiyhteiskunnasta. Jos varmasti kieltämättä raskas työ psykiatrisella osastolla johtaa sellaiseen henkilökunnan laitostumiseen, että hoitajat itse ovat hoidon tarpeessa, ollaan vaarallisella tiellä. Hallituksen säästötoimet eivät myöskään lupaa hyvää. Mitä seuraa esimerkiksi ministeri Anu Vehviläisen ilmoituksesta kuntien henkilökunnan määrän pienentämisestä ja henkilöstövaatimusten lieventämisestä kustannusten hillitsemiseksi. Pistääpä mietteliääksi. PIRJO LAMPI KAUPUNGINVALTUUTETTU (PS.) Minkälainen henkilökunta pahoinpitelee potilaitaan? …nej tack!
• 19 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 27. helmikuuta 2016 KOLUMNI TEEMME kaiken väärin. Internet kertoo, että olemme muun muassa aina kuorineet appelsiinin, syöneet suklaata, pesseet hiukset, paketoineet lahjat ja käyttäneet ketsuppikuppia väärin. Muutos on muotia. Nyt etsitään uutta, parempaa elämää ja itseä. Entistä ehompi minä odottaa nurkan takana. Paikalleen ei saa jäädä, istuminen tappaa. Pitäisi muuttaa ruokavaliota, tyyliä, kehoa ja tottumuksia. Tuntuu, että ilmassa on painetta jatkuvaan edistymiseen ja kehittymiseen. Minusta on mukavaa ottaa välillä rauhallisesti. Olenko samassa kohdassa jumittava, kehityksen raiteilta horjahtanut, väärin ketsuppikuppia käyttävä raasu? Onko ihmisellä velvollisuus ponnistella joka hetki kohti parempaa versiota itsestään? Kasvu, kehitys ja uudistuminen ovat oleellinen osa elämää. Muutos tuo mukanaan paljon hyvää. Jatkuvassa paremman minän metsästyksessä on silti varjopuolensa. Tyytymättömyys on harvoin hyvä lähtökohta. Kun kurkottaa alati tulevaisuuteen, uuteen ja parempaan, nykyhetki on vaarassa unohtua. USKON, että jos ihmistä venytetään kaiken aikaa joka suuntaan, hän kuluu lopulta ohuemmaksi. Välillä on tarpeen istua alas ja pysähtyä pohtimaan, mitä hyvää elämässä on jo nyt. Kuoleman uhallakin. Minulla on koti, jonka ikkunoista avautuu kaunis maisema. Näen mäntyjä ja taivaan. Keittiössä on ruokaa, myös appelsiineja, jotka väärinkin kuorittuina maistuvat hyviltä. On tärkeitä ihmisiä, on tärkeitä asioita. Elämä voisi aina olla parempaa. Voisin itse olla parempi, monilla eri tavoilla. Silti minusta tuntuu, että tässäkin on jo paljon. MERJA KAJALA Väärin tehty, väärin eletty Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? TALVELLA 1967 kuvattiin Turun linnassa kohtauksia elokuvaan Miljardin Dollarin Aivot. Elokuva oli sen ajan tyylinen agenttiseikkailu ja perustui Len Deightonin kirjaan. Pääosissa olivat Michael Cain, Carl Malden, Francoise Dorleac ja Ed Begley. Elokuvassa hullu amerikkalainen miljardööri (Ed Begley) suunnittelee Neuvostoliiton tuhoamista yksityisarmeijallaan. Hänen aikeitaan yrittää estää salainen agentti Harry Palmer (Michael Cain). Mukana seikkailee myös kaksoisagentti (Carl Malden) ja kuvankaunis naisagentti (Francoise Dorleac). Harry Palmer onnistuu estämään miljardöörin suunnitelmat ja armeija uppoaa lopulta jäihin ollessaan matkalla valloittamaan Latviaa jäätä pitkin. Palvelin siihen aikaan varusmiehenä viestikomppaniassa Pääskyvuoressa. Eräänä maaliskuisena aamuna koko komppania komennettiin linja-autoihin sen enempää kertomatta minne meitä ollaan viemässä. Turun linnassa meille annettiin valkoiset haalarit ja kiiltävä amerikkalaismallinen kypärä. Sitten meidät komennettiin riveihin linnan sisäpihalle. Paikalla myös sotilaita muista Turun varuskunnista, joita siihen aikaan oli useita. Kaikkiaan sotilaita oli varmaan ainakin parisataa. Kävi selville, että esitimme hullun miljardöörin armeijaa, joka oli kokoontunut käskynjaolle. Kenraali piti linnan muurilta puheen joukoilleen ja sitten piti laulaa kansallislaulu. Laulu jälkiäänitettiin, joten meidän ei tarvinnut muuta kuin aukoa suitamme samassa tahdissa. Kysyttiin, että mikä olisi laulu, jonka kaikki osaavat. Joku ehdotti virttä Totuuden henki, jota usein veisattiin komppanian iltahartauksissa. Niinpä veisasimme Totuuden henkeä kenraalin kävellessä joukkojensa keskellä. Sitten oli vielä kohtaus, jossa joukkojen piti poistua pihalta. Komennolla ”taakse poistu” kaikki parisataa sotilasta ryntäsivät kohti linnan pihan porttiaukkoa. No, senhän arvaa, miten siinä kävi. Porttiaukkoon syntyi hirveä ruuhka ja jotkut meinasivat joutua puristuksiin. Onneksi siitä selvittiin ja muutaman harjoituksen jälkeen kohtaus saatiin purkkiin. Tähän kaikkeen kului harjoituksineen koko päivä. Saimme välillä ruokaa ja välipalaa. Illan pimennyttyä palasimme kasarmille poikkeuksellisen palveluspäivän jälkeen. Entäs saimmeko esiintymisestä palkkiota? No ei saatu. Tosin huhun mukaan elokuvayhtiö olisi maksanut esiintymispalkkion upseerikerhon virkistysrahastoon. Olen saanut hankittua elokuvan DVD:nä. Siitä on mukavaa näyttää lapsenlapsille, kun pappa oli filmitähtenä. JUHANI IHANDER Armeija käski avuksi agenttifilmiin
• Lauantai 27. helmikuuta 2016 AAMUSET 20