• Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 | Nro 34 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Jouko Kallio hallitsi kuormaautojen EM-sarjaa 1990-luvun alussa. Jäähdyttelijästä tuli mestari melkein vahingossa. Urheilu s. 8 Kuormurien kuningas Perinteisten vappumunkkien sijaan voi leipoa espanjalaisia churroja. Ne nautitaan kaakaoon dippaamalla. Maku&nautinto s. 12 Munkkia tankona Erikoisnumerossa asiaa sitkeästä ihmepensaasta, taloyhtiöiden palkkioista ja huonepalmuista. Koti&rakentaminen s. 15-39 Katse koteihin Kupittaan kampukselle suunnitellaan urheilulääketieteen keskusta. Asiat s.2 Aamuset KAUPUNKIMEDIA Paula Tahvanainen osti vuonna 1980-luvun puolivälissä ihmepensaan. Siitä tuli elämänmittainen perheenjäsen. Sivu 20 Pensas perheessä Muhkeat sängynpäädyt ovat näyttäviä ja usein myös hintavia. Sen voi nikkaroida itse muutamalla kympillä. Sivu 28 Päädyllä luksusta Mikko Mäkeläisen kodissa on harmaata avaruutta. Hulppea talo rakennettiin hartiapankin voimin. Sivu 39 Avaruuden tuntua Koti& rakentaminen Aamuset Sivut 15–39
• 2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 SUOMEN luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin perinteisillä talkooleireillä hoidetaan Saaristomeren kansallispuiston perinnemaisemia. Luonnonsuojelupiiri järjestää toukokuun alussa kaksi leiriä ja kesällä talkooleirin Paraisten Jungfruskärin saarella. Leireille osallistuu 60 vapaaehtoista maisemanhoitajaa. Nykyisin myös karja hoitaa 60 hehtaarin laajuisen saaren perinnemaisemia. Saariston perinnemaisemia hoidetaan TURUN hallinto-oikeuden mukaan laiminlyöntimaksua ei voida määrätä sillä perusteella, ettei kuittia ollut tulostettu ennen sen tarjoamista asiakkaalle. Hallinto-oikeus kumosi aluehallintoviraston päätöksen, jolla oli määrätty laiminlyöntimaksu sillä perusteella, ettei asiakkaan kuittia ollut anniskelupaikassa tulostettu ennen kuin asiakkaalta oli kysytty, haluaako hän kuitin. Aluehallintovirasto oli anniskelupaikkaan tehdyssä tarkastuksessa havainnut, ettei kassakoneesta tulostunut asiakkaan kuittia. Kuittia oli yhtiön mukaan tarjottu asiakkaalle suullisesti. Kuitittomuudesta ei rangaistusta Voisiko Kupittaasta tulla Turulle toinen keskusta Pasilan tapaan? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VARSINAIS-SUOMESSA oli maaliskuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä yli 10 000, siis peräti 1 400 eli 16 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 4 300, 600 ja 17 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Korkeakoulun suorittaneita pitkäaikaistyöttömistä on 2 300 eli 23 prosenttia. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevia pitkäaikaistyöttömiä on 3 200 eli 32 prosenttia koko joukosta. Korkeakoulutettuja pitkään vailla työtä TURUN kaupunki tukee tapahtumaviikkoa tarjoamalla Kaupunkikarnevaalien avajaispäivänä keskiviikkona 4. toukokuuta maksuttoman kertapysäköinnin tapahtuman osallistujille. Maksuttoman pysäköinnin saa pysäköintikiekolla kahdeksi tunniksi. Kauppatorin varikon ja Wiklundin edustalla sijaitsevilla puolen tunnin pysäköintipaikoilla pysäköinti on maksutonta puolen tunnin ajan. Myös P-Louhi sekä Q-Park (Wiklund, Stockmann, Julia, Kivikukkaro) tarjoavat keskustassa asioiville ensimmäiset kaksi tuntia pysäköinnistä maksutta keskiviikkona. Karnevaaleissa ilmaista pysäköintiä LASSE VIRTANEN MIELENKIINTOINEN lisä Kupittaan kampukselle on suunnitelma urheilulääketieteen keskuksesta. Turun seudun urheiluakatemia kärsii profiilittomuudesta. Akatemiat on yleensä rakennettu urheiluopistojen ympärille, mutta Turussa ei ole urheiluopistoa. Sen sijaan täällä on korkeatasoista urheilulääketieteellistä osaamista, muun muassa Sairaala NEOssa. Tyks on myös kampuksen kupeessa. Ammattikorkeakoulun vararehtori Juhani Soinin ja Turun kaupungin liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmarin visioimasta urheilulääketieteen keskuksesta on jo käyty keskusteluja, joissa ovat olleet mukana Sairaala NEO, Paavo Nurmi -keskus, Suomen Olympiakomitea sekä Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU. Keskus keskittyisi urheilulääketieteellisen tutkimuksen ja hoidon ohella myös kuntoutukseen. Sen takia kampukselle pitäisi rakentaa palloiluhallin lisäksi myös toinen liikuntatila, joka olisi erityisesti opiskelijoiden mutta myös uuden keskuksen käytössä. Sairaalaan olisi rakennettava fyysinen yhteys, samoin ehkä myös Kupittaan urheiluhalliin. – Vahvistan, että Sairaala NEO on ollut mukana alustavissa keskusteluissa aiheesta ja suhtaudumme aloitteeseen erittäin positiivisesti, sanoo johtava lääkäri Jussi Rantanen. – Urheilulääketieteen tai olisiko pikemminkin urheiluja terveyskampus vahvistaa alueen profiilia mainiosti. Uskon, että liikunta-alan toimintojen kehittämisessä yleinen kaupungistuminen – myös urheilulajiprofiilien osalta – vaikuttaa siihen, että urbaanit ratkaisut vahvistuvat metsäliikuntaopistoja rivakammin, arvioi kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen. Kaupunkisuunnitteluja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Niko Aaltonen (kok.) pitää suunnitelmaa keskuksesta ja myös toista liikuntatilaa realistisena. – Opiskelijoiden harjoitustila sopisi mielestäni alueelle hyvin, sanoo Aaltonen. – On paljon asioita, jotka puhuvat sen puolesta. Professori, ylilääkäri Olli J. Heinonen on innoissaan ”ajatushautomon” aikaansaannoksista. – Tavoitteena on luoda uudenlaista toimintamallia, jossa kaikki alan toimijat voisivat uudella tavalla toimia yhdessä ja laittaa osaamisensa yhteiseen käyttöön – ja saavuttaa näin lisähyötyä koululaiselle, opiskelijalle, liikkujalle, urheilijalle, liian vähän liikkuvalle, kuntoutujalle sekä tavallisellekin turkulaiselle, arvioi Heinonen Kampukselle urheilulääketieteen keskus? LASSE VIRTANEN KUPITTAAN korkeakoulukampus otti maanantaina aimo loikan eteenpäin, kun kaupunginhallitus hyväksyi kampuksen ja tiedepuiston kaupungin kärkihankkeeksi. Vetovastuu on kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsasella ja ohjauksesta vastaa kaupunginhallitus. Seuraavaksi laaditaan kaavasopimusta, johon halutaan mukaan kaupungin lisäksi Turun Teknologiakiinteistöt Oy sekä rakennusliikkeet Skanska ja YIT. Rakennusliikkeet omistavat kampusalueella ammattikorkeakoulun nykyisen toimipisteen ja ICT-talon välillä tontteja, johon ne haluavat rakentaa asuntoja. Niiden tavoitteita on pidetty jopa uhkana kampuksen toteuttamiselle. – Kärkihankealueen tavoitteisiin kuuluu kehittää kampusta ja tiedepuistoaluetta monipuolisen ja jatkuvasti elävän kaupungin suuntaan. Siihen kokonaisuuteen kuuluu luonnollisesti asuminen. Tällä hetkellä alueella ei ole yhtään rakentamattomia asumiseen kaavoitettuja tontteja, sanoo Hintsanen. Hänen mukaansa alueelle haetaan hybridiratkaisuja, joissa samoissa rakennuksissa tai kortteleissa on monia eri toimintoja. KAUPUNKISUUNNITTELUja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Niko Aaltonen (kok.) on samoilla linjoilla. Hänen mielestään intressit on sovitettavissa yhteen ja alueelle tarvitaan myös asumista. Aaltosen mukaan kampus on nyt liikeja toimistotilan korttelialue. – Asuminen luo alueelle turvallisuutta ja viihtyisyyttä. On ympärivuorokautista toimintaa, kauppoja avoinna ja ravintoloita. Sopimus päätynee lautakuntaan kesätai elokuussa. Sen jälkeen päästään yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Aaltosen mukaan Kupittaalle tarvitaan nopeasti myös asuntohotelli tai hotelli vaihto-opettajien, kongressivieraiden ja muiden vierailijoiden käyttöön. – On ilman muuta selvää, että sellainen tarvitaan. Se täytyy ottaa huomioon kaavoituksessa. Myös Aaltonen puhuu hybridiratkaisuista ja tarkoittaa sitä, että rakennuksen tarkasta toiminnallisesta määrittelystä luovuttaisiin. Sen sijaan voitaisiin määritellä vaikka, että 40 prosenttia rakennuksesta tulisi asuntokäyttöön, mutta ei niin, että talossa olisi vain yksi sallittu toiminto. – Ylemmissä kerroksissa voisi olla asuntoja, joista näkee puistoon. Alemmissa kerroksissa voisi olla toimistoja ja alimmissa tai maan alla vaikkapa liikuntatilaa, visioi Aaltonen. AALTOSEN mielestä radan varteen jos mihinkään sopisi myös korkea rakentaminen eli tornitalot. Hänen mielestään huonoin vaihtoehto olisi tasainen kahdeksankerroksinen rakennusmassa. Hän antaisi rakentaa radan varteen tornitaloja ja puiston puolelle matalampia taloja, jotta näköyhteys puistoon säilyisi. Lautakunnan puheenjohtaja näkee Kupittaan kasvavan erityisesti Itäharjun suuntaan. Itäharjulla on toistaiseksi teollisuushalleja ja hiekkakenttiä, mutta Aaltosen laskuopin mukaan se voisi Turun Pasilana tarjota kotiseudun tuhansille työpaikoille ja kymmenille tuhansille asukkaille. – Se on Turun kruununjalokivi. Kupittaan voisi yhdistää Itäharjuun viherkansilla, jotka rakennettaisiin moottoritien ja radan päälle. Kupittaa laajenee Itäharjulle Kampus nytkähti eteenpäin, seuraavaksi tehdään kaavasopimusta Timo Hintsanen kannattaa terveyskampusta.
• 3 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS VIIKON UUTISKUVA EUROOPAN kansallispuistopäivää vietetään sunnuntaina 22. toukokuuta Kurjenrahkan kansallispuistossa retkeilyja ulkoilutapahtuman merkeissä. Kävijät voivat tutustua omaan lähikansallispuistoonsa, ja oppia, mitä siellä voi ja saa tehdä sekä nauttia keväisestä luonnosta. Ohjelma alkaa kello 10 ja jatkuu kello 15 asti. Päivän toteutuksesta vastaavat luontoja eräopasopiskelijat Metsähallituksen kanssa. Kurjenrahka kutsuu toukokuussa HYVIN menee mutta menköön. Ei ole pitkäkään aika siitä, kun telakkateollisuutta pidettiin auringonlaskun alana ja risteilykauppaakin bisneksenä, joka ei kasva. Pernon telakan tulevaisuus näytti synkältä. Saattoikin olla vain tunneista kiinni, ettei lappua lyöty luukulle lopullisesti. Nyt näyttää paremmalta. Meyerin Turun-telakan tilauskirjat ovat täynnä vuoteen 2020 ja uusia tilauksia jahdataan ahkerasti, vaikka TUI Cruises -varustamon toimitusjohtaja Wybcke Meier ei vielä uusia tilauksia luvannut. Saksalainen omistaja Meyer on investoinneillaan luonut uskoa tulevaan. Telakka investoi paitsi Piikkiö Worksin hyttitehtaan modernisointiin 17 miljoonaa euroa myös uuteen Goliat-nosturiin yli 35 miljoonaa euroa. INVESTOINTIEN odotetaan rohkaisevan myös alihankintayrityksiä tuottavuutta nostaviin satsauksiin. Vanha maamerkki eli 600 tonnin nosturi jää uuden 1 200-tonnisen nosturin rinnalle kunnostettuna ja ehostettuna. Nosturikapasiteetin kolminkertaistaminen siirtää tarvetta laajentaa telakka-allasta, mutta ei välttämättä poista sitä. Päätöstä puoleen tai toiseen ei ole tehty. Näin sanoo Meyer Turun toimitusjohtaja Jan Meyer. Pernossa tehdään nyt yhtä aikaa kolmea laivaa ja pitkästä aikaa kaksi laivaa on samaan aikaan rakenteilla telakkaaltaassa. Mein Schiff 6:n köli laskettiin perinteisin menoin maanantaina. Altaassa on jo Tallinkin autolautta, joka lasketaan vesille 1. heinäkuuta. Viitosen keskeneräinen runko päätyy sekin kellutukseen viikonlopuksi, kunnes allas tyhjennetään ja rungon kokoaminen saa jatkua. Viimeksi yhtä kiirettä altaassa on pitänyt 1990-luvulla, jolloin siellä tehtailtiin kaasutankkereita. MEIN Schiff 5 on varustelulaiturissa. Sen luovutuspäivä on 20. kesäkuuta. Samaan aikaan telakalla on kuitenkin yhä käynnissä yt-neuvottelut, jotka johtanevat lomautuksiin. Se on ikävä uutinen hyvien lomassa, mutta sekin on helpompi kestää, kun tiedossa on, että työtä riittää jatkossa ja verkosto säteilee tekemistä myös muille alan ammattilaisille. LASSE VIRTANEN Poikkeuksellinen työrupeama Valtakunnallinen partioparaati kulki jälleen sunnuntaina 24. huhtikuuta Tuomiokirkolta Teatterisillalle. Ennen paraatia juhlapuheen piti Mannerheimin Lastensuojeluliiton VarsinaisSuomen piirin toiminnanjohtaja Janina Andersson, partiolainen itsekin. Lennart Holmberg aamuset.?
• Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET 4
• 5 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET
• 6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT MISSÄS OOT? Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA TURKU järjestää toukoja kesäkuussa asukkailleen viisi opastettua kävelyretkeä villiyrttien maailmaan. Luonnonvaraisiin ruokakasveihin tutustutaan keskustassa, Urheilupuistossa. Retkille voi ilmoittautua verkossa. Kullekin kierrokselle otetaan mukaan 20 oppilasta. Kierrokset vetää Päivi Lehtonen, kasvija sieniekologiasta väitellyt biologi, ravintolakokki ja villiyrttikurssittaja. Yrtit tutuiksi kävellen KÄYTÄN olutta siman tekoon. Kaikki kehuvat simaani kun laitan niin vähän hiivaa, ettei se vanhanakaan maistu hiivalle. Myös merimiehenpataan kuuluu olut, voisi ehkä kokeilla hiivaleivän teossa. ANJA KELTOMÄKI JA kukahan seuraavaksi yrittää Tuntemattoman saappaita täyttää, ei nämä nykypellet ainakaan. Minkä Linnan Väkä jätti,ei tule tuhota sitä kaikkea aitoutta, minkä on ammatti kingi roudannut. Haloo Louhimies, rima on höga! R.K.KINNUNEN NYT Posti keksi kivan jutun. Postiljooneille lisää palkkaa tulossa, kun lisätään työtehtäviä. Muutenkin heidän reitit ovat niin pitkiä, että pitäisi jossain tarpeellakin päästä. Tuskin kaikki asiakkaat päästävät sisälle? POTTAKO MUKAAN KYLLÄ Niki J tarttis vähän perehtyä jääkiekkoon, ei tunne pelaajia ja vielä vähemmän numeroita pelaajien?Ja ne aforismit, mitä hän letkauttaa, ovat mielestäni aika naivia. Ei Mertsun tai Höyryn kaltaisia tule stagelle, ei se vaan käy kaikilta. ASKI KOIRANKUSETTAJAT eivät osaa liikennesääntöjä. NÄIN ON SALETTI TV-OHJELMA Katastrofikokit pitäisi lopettaa, on paljon niitä kansalaisia jotka saavat jonottaa ruokakassia tai muuten laskea tarkkaan, mitä ostaa. Ja Yle-verosta sen verran, että maksan kyllä liikaa sitä, mutta tarjolla on uusintoja. Uutisetkin kohta kiinaksi? MITÄ SEURAAVAKSI? Kasvatatko hyötykasveja? Mistä aromeista pidät kaikkein eniten? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Ja kukas sä sitten oot? TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Martti Waljakka ILKKA LAPPI TAVOITIMME Dynamo-pomo Jussi Lehtisen tiistaina kello 11.10. Missäs oot? – Himassa. Ei ole erityisiä kiireitä. Tämän viikon perjantaina järjestätte Dynamossa Prince-bileet. Oliko idea omasi? – En ole varma. Dynamon djkollektiivin kanssa asiasta puhuttiin ja sitten idea syntyi. Se oli luontevaa jatkoa, koska meillä on joka toinen vuosi ollut Prince-ilta hänen syntymäpäiviensä tienoilla kesäkuussa. Ajateltiin ensin, että oltaisi järjestetty ilta Kukassa, mutta sitten mietittiin, että koska kyse on Princestä, ihmisille pitää tarjota tanssimahdollisuus. Oliko vaikea saada soittajia iltaan? – Ei muistaakseni. Monelle Dynamon soittajalle Princen musiikki on lähellä sydäntä. Enemmänkin soittajia olisi ollut tulossa ja monta asiasta kiinnostunutta soittajaa on myös, jotka eivät ole vielä aivan varmoja pääsevätkö he paikalle. Millainen merkitys Princellä on itsellesi? – Nyt sen oikeastaan tajusi, että hänellä oli valtaisa merkitys. Varsinkin 1980-luvulla hänen merkityksensä itselleni oli iso ja hänen tekemisiään seurasin hyvin tarkasti. Tietenkin miehen uran myöhempiäkin vaiheita on tullut seurattua. Mikä puoli hänen artistikuvassaan on mielenkiintoisin? – Vaikea eritellä. Hän oli niin kokonaisvaltainen. Ainakin kyvyt biisintekijänä, tuottajana, vokalistina sekä soittajana tekivät todella suuren vaikutuksen. Princeä muistava yökerhopomo MARIANNE ROVIO RAISIOSTA kotoisin oleva Kalle Lehto, 31, on yksi Suomen tunnetuimman nykysirkuksen Race Horse Companyn perustajajäsenistä. Sirkuksen lisäksi Lehto ei ole oikeastaan paljoa muuta duunia tehnyt, eikä hänellä ole pyrkimystäkään vaihtaa muulle alalle. Nykyisin Helsingissä asuva Lehto kiinnostui sirkuksesta vaihtaessaan osaamiansa breakdance -oppeja sirkusharrastajien kesken, ja näin oppi itse samalla hieman jongleerausta ja akrobatiaa. – Kaverit kertoivat, että Turun ammattikorkeassa voi opiskella sirkusta. Olin juuri saanut lukion päätökseen ja sirkuskoulu kuulosti kiinnostavalta. En oikein tiennyt, että mitä olisin tehnyt ja mietin, että miksei. Sirkusopiskelut alkoivat vuonna 2004 Turun ammattikorkeakoulussa. Homma vetosi heti, ja Lehto alkoi improvisoida siitä omannäköistä menoa heti alussa. – Sirkusta on kiva tehdä. Tein siitä mun jutun. Testasin kaikkea mikä oli uutta, ja mietin mitkä hommat voisivat olla sellaisia, mitkä itseä kiinnostaa eniten. IMPROVISAATIO näkyy myös Race Horse Companyn tavassa tehdä sirkusta. Pieni rosoisuus ja hyvät tekniikat tekevät maailmaa kiertävän nykysirkusryhmän taiteesta omaperäistä ja vauhdikasta. – Hiomme kaikki mielellämme tekniikkaa. Teen kuitenkin voltin omalla tavallani, enkä välttämättä juuri niin, kuin se sirkuskoulussa opetetaan tekemään. Koetan miettiä esitykset sellaisiksi, että yleisö jaksaa ne katsoa. Ehkä siinä juuri on se, että vaikka ois vähän ADHD, niin jaksaa katsoa homman loppuun. Itse olen vähän huono istumaan leffassa tai muualla jos meno on tylsää. Race Horse Company on kiertänyt ympäri Eurooppaa ja nykysirkusgenressä nimi on tullut tunnetuksi maailmanlaajuisesti. Ranska, Italia, Espanja, Englanti, Hollanti ja moni muu maa on tullut tutuksi kiertueen myötä. Lehto on juuri palannut Ranskasta, jossa he esittivät parhaillaan menevän produktionsa Super Sundayn. – Suurin osa keikoista on Suomen ulkopuolella. Suomessa harvoilla on varaa ottaa meitä, koska meidän esitys on niin suuri. RACE Horse Companyn sirkustaidetta tehdään huumoripohjalta. – Mustan huumorin lisäksi meillä on paljon fyysistä tekemistä. Laitamme yhteen aika paljon eri sirkuslajeja, kuten erilaista akrobatiaa. Mediassa puhutaan äijäsirkuksesta, ehkä siksi, ettemme paljon silottele. Me emme ota tätä liian tosissaan ja osaamme suhtautua huumorilla omaan toimintaan. Ja joka esityksessä on kohtia, missä tuntuu, että henki ei enää kulje, mutta pitää vielä jatkaa. Temppuillen maailmalla Raisiolainen Kalle Lehto pani kaveriensa kanssa sirkuksen pystyyn Kalle Lehto (takana) kiertää Race Horse Company -ryhmänsä kanssa ympäri maailmaa. Ryhmään kuuluvat myös Sami Tammela (banaani), Ben Rogers (apina) ja Susanna Liinamaa. Race Horse Company
• 7 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET
• 8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 TURUN Uimareiden miesten joukkue nappasi kolmannen peräkkäisen SMkultansa. 7. toukokuuta Impivaarassa alkavassa finaaleissa myös seuran naiset pääsevät yrittämään mestaruuden voittamista. Uimarit kaatoivat semeissä hallitsevan mestarin Sentterit Porista. Finaalissa vastassa on Uinti Tampere. Uimareiden edellinen mitali on naisten pronssi vuodelta 2004. Mestaruutta naiset ovat juhlineet viimeksi 1989. Lisää vesipallomenestystä tulossa? VUONNA 1986 Paavo Nurmen kisoissa Turun Tovereiden Mika Maaskola (kuvassa) oli yksi 1500 metrin juoksija, jolta odotettiin kovaa vauhtia. Edelliskesän nuorten Euroopan mestarilta odotettiin uran ensimmäistä 3:40:n alitusta. Olihan talvikaudelta taskussa myös hallissa otettu aikuisten Suomen mestaruus. – Se oli erinomaisesti rakennettu juoksu ja tosi moni siellä juoksikin kovia aikoja. Kisan voittanut Doug Padilla juoksikin 3:38.81, Maaskola muistelee. Oma juoksu ei kulkenut. Maaskola juoksi vaatimattomasti 3:48.22. – Koko kesän 800 metriä kulki paremmin, mutta 1 500 metrillä olin vaisu. Se on vähän mystinen juttu. Jossain oli otsikoita, että olen rakastunut ja sen takia juoksu ei kulje. Olin tavannut tulevan vaimoni syksyllä 1985, Maaskola muistelee. – Seuraavana kesänä 1500 metriä taas kulki. Alitin ensimmäistä kertaa urallani 3:40. Paavo Nurmen kisoista Maaskolalla on paljon positiivisia muistoja. Vuonna 1989 hän juoksi 5000 metrillä ennätyksensä 13:54.69. Yksi Maaskolan uran ensimmäisistä kisoista oli Paavo Nurmen kisat vuonna 1977. Tuolloin kymmenvuotias mailerin alku osallistui kisoihin kuuluneisiin nappulajuoksuihin. Juttusarjassa nostetaan esiin yksityiskohtia Paavo Nurmi Gamesin historian varrelta. ILKKA LAPPI Rakastunut maileri Ketkä Leijonien U18maajoukkueesta nousevat maailman huipulle? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PAAVON JÄLJILLÄ MENESTYKSEN MAKU ILKKA LAPPI KUN Jouko ”Jokke” Kallio saapui lapikkaat jalassaan ratakuorma-autojen EM-sarjaan 1990-luvun alussa, oli yli 40-vuotias turkulainen jo valtavan kokenut moottoriurheilija. 1970-luvun alussa alkaneelle uralle oli jo ennen kuorma-autoja mahtunut muun muassa jäärata-ajoa, rallicrossia ja lukuisia Suomen mestaruuksia. – Olin jo vähän lopettelemassa ajohommia, kun Heikki Luostarinen Sisulta tuli juttelemaan. Hän ehdotti, että lähtisin ajamaan EM-sarjaa Sisun toista autoa Södermanin Reiman kanssa, Kallio muistelee. Kun kausi 1990 alkoi, ajoi Sisu kuitenkin vain yhdellä autolla ja ratin takana oli Kallio. Alku oli hankala. – Puolet kaudesta meni auton kehittämiseen. En ollut koskaan ajanut rekkaa ja kesti kauan, että saatiin auto minulle sopivaksi, Kallio muistelee. Käänne tapahtui Ruotsin kisassa kauden 1990 puolivälissä. Tuolloin Kallio valloitti sarjan kaksinkertaisen mestarin Curt Göranssonin kotikisan. Se oli käänne parempaan. Loppukauden aikana Kallio napsi voittoja ja oli sarjan yhteispisteissä hopealla kolmannen peräkkäisen mestaruutensa voittaneen Göranssonin jälkeen. – Se oli oikeastaan käännekohta. Ensimmäinen vuosi oli kovan työn vuosi. Silloin testasimmekin Ahvenistolla todella paljon, kun yritimme saada autoa toimimaan mahdollisimman hyvin, Kallio muistelee. Vuosi 1991 oli Kallion vuosi. Vaikka Göransson laittoi turkulaisen koville, ajoi Kallio ensimmäisenä suomalaisena sarjan mestariksi suvereeniin tyyliin. Ainoa kauneusvirhe voitokkaaseen sarjaan tuli kotikisassa Kemoran radalla, jossa Kallio oli Suvereeni rattimies Jouko Kallio hallitsi kuorma-autojen EM-sarjaa 1990-luvun alussa Kovimmat taistelut Jokke Kallio kävi Kurt Göranssonin (oik.) kanssa. Boije Ovebrink (vas.) ja muut saivat tyytyä himmeämpiin mitaleihin. Jokke Kallion arkisto toinen. Kaksintaistelut ruotsalaisen kanssa saavat hymyn edelleen Kallion huulille. – Göransson oli kova kuski. Hän ei pelännyt ottaa kontaktia radalla ja meillä olikin melkoiset taistelut välillä, kun en minäkään rallicrosstaustani vuoksi pelännyt. Molemmilta tuli radalla kypärän alta vähän sarvia esiin, vaikka varikolla oltiin ihan kavereita. TOISEN mestaruutensa Kallio nappasi seuraavana vuonna vakuuttavasti. – Vaikka voitimme, autoa kehitettiin jatkuvasti. 1992 se olikin todella hyvä. Sanoin jossain, että sillä voittaisi vaikka koulutettu apina. Siitä lausunnosta kaikki eivät kauheasti tykänneet. Vaikka ajaminen jatkui vielä pitkään eri luokissa, Kallion ura kuorma-autojen EM-sarjassa päättyi kolmen vuoden jälkeen. – Kahden mestaruuden jälkeen ei ollut enää mitään saavutettavaa. Olin myös ollut kaksi vuotta virkavapaalla ja töistä ilmoitettiin, että pitää palata töihin, jos haluan paikan pitää. Se oli hyvä päätös, sillä ehdin olla kymmenen vuotta töissä, toteaa 6. toukokuuta 69 vuotta täyttävä Kallio.
• 9 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET
• 10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 SEIKKAILUPUISTOSSA järjestetään Kirkonrotan seikkispäivä helatorstaina 5. toukokuuta kello 10–15. Kirkonrotta juhlistaa tapahtumassa 70-vuotiasta päiväkerhotyötä. Tapahtuman aikana puistossa on monenlaisia toimintapisteitä. Herra Heinämäki ja Lato-Orkesteri keikkailee kello 11, 12 ja 13. Maksuttoman tapahtuman järjestää Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Lisätietoja: www.kirkonrotta.fi. Kirkonrotta puistossa FILOSOFIAN tohtori Kirsi Keravuori luennoi aiheesta Perhekirjeitä 1800-luvun saaristosta Turun pääkirjaston studiossa tiistaina 3. toukokuuta kello 18–19. Kustavista on säilynyt laivuriperheen 30 vuotta kestänyt kirjeenvaihto, jossa talonpoikaislaivuri Simon Jansson ja hänen vaimonsa Wilhelmina kertovat arjestaan, työstään ja merenkulun vaurastuttaman saaristolaisyhteisön elämästä. Keravuori on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskuksen toimituspäällikkö, ja hän on käyttänyt Simon ja Wilhelmina Janssonin perhekirjeitä materiaalina väitöstutkimuksessaan. Elämästä saaristossa Oletko osallistunut pikatreff eille? Kerro kokemuksistasi. Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA LIIKUNNALLISILLA sinkuilla on tilaisuus tavata toisiaan, kun Turussa järjestetään sinkkulenkki torstaina 12. toukokuuta. Juoksukoulu Vauhtisammakko järjesti ystävänpäivänä ensimmäisen tapahtuman, jossa sinkut tapasivat toisiaan juoksulenkillä. Anni Liukka, toinen Vauhtisammakon yrittäjistä, kertoo että uuden tapahtuman perään on kyselty ahkerasti. – Sana on levinnyt. Kaikki kiinnostuneet eivät varmaankaan uskaltautuneet mukaan vielä ensimmäisellä kerralla. Anni Liukka pyörittää Vauhtisammakkoa yhdessä puolisonsa Mikko Liukan kanssa. Hän kertoo, että pariskunta tapasi toisensa juoksun merkeissä. – Yhteiset juoksulenkit ovat parisuhteemme laatuaikaa. Kun juoksemme yhdessä vaikkapa metsälenkillä, emme mieti rästiin jääneitä kotitöitä tai muita huolia. Vitsailimme, että muillakin pitäisi olla mahdollisuus tällaiseen. Kun ystävänpäivä osui sopivasti sunnuntaille, päätimme kokeilla idean toteuttamista. VAUHTISAMMAKKO järjesti sinkkulenkin sekä Turussa että Helsingissä, ja tapahtumat olivat suosittuja molemmissa kaupungeissa. Turun sinkkulenkillä syntyi Anni Liukan tietojen mukaan ainakin kaksi paria. Sinkkulenkki on kuin pikatreffit juosten. Miehet ja naiset muodostavat omat jononsa, jotka kulkevat rinnakkain. Parin minuutin välein jono siirtyy hieman eteenpäin, jolloin keskustelukumppani vaihtuu. – Ystävänpäivänä kaikki naiset ehtivät jutella kaikkien miesten kanssa. Lenkin jälkeen osallistujilla oli vielä noin vartin verran aikaa jatkaa jutteluaan. Ensimmäisen sinkkulenkin vastaanotto oli Liukan mukaan hyvin positiivinen. – Juoksusta innostuneet ovat iloinneet siitä, että heille järjestetään oma tapahtuma, jossa he voivat tavata kaltaisiaan. Jos toukokuun sinkkulenkki menee hyvin, tästä voisi tulla jatkuva tapa. SINKKULENKKI on kaikille avoin ja maksuton, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Ainoana vaatimuksena on, että osallistujien täytyy jaksaa juosta rauhalliseen tahtiin tunnin ajan. Lenkkiä ei voi tehdä kävellen. Lisätietoja tapahtumasta löytyy Facebookista Sinkkulenkkisivulta. Askel kohti rakkautta Sinkkulenkki kerää yhteen juoksusta innostuneet yksineläjät Vauhtisammakon Mikko Liukka (edessä) on ollut ideoimassa monenlaisia juoksutapahtumia. Ari-Matti Ruuska ASTRID Lindgren oli paljon muutakin kuin lastenkirjailija. Tanskalaisen Jens Andersenin kirjoittama elämänkerta Astrid Lindgren – Tämä päivä, yksi elämä (WSOY) luo kuvan vahvasta naisesta. Teos kertoo mukaansatempaavan tarinan Lindgrenin vaiheikkaasta elämästä, johon kuului paljon iloa ja surua. Lindgrenin laaja tuotanto näyttäytyy uudessa valossa, kun kirjailijan kirjeenvaihtoon ja päiväkirjamerkintöihin perehtynyt Andersen peilaa kirjailijan teoksia hänen elämänsä vaiheisiin. Kirjan runsas kuvitus tuo tarinaan oman lisänsä. Rakastettujen satujen takaa A o k T A t A T
• 11 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET Elämä&tyyli
• 12 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 SUOMALAINEN kahvikulttuuri muuttuu hiljalleen, mutta kulutuksen määrässä ei tapahdu muutoksia. Suomalaiset käyttivät paahdettua kahvia 9,9 kiloa henkeä kohden vuonna 2015. Kulutus palautui entiselleen edellisen vuoden hienoisesta notkahduksesta. Kahvinkulutus on korkealla tasolla muiden maiden kulutukseen verrattuna, ja Suomessa se on vakiintunut vuosikymmenten aikana 9–10 kiloon. Kahvia kymmenen kiloa vuodessa IKONINEN Koskenkorva Vodka on uudistanut ilmeensä. Se kuvaa entistä paremmin brändin juuria pohjoisessa, aitoutta arvostavassa Koskenkorvan kylässä. Ikonisen tuotteen uuden pullon on suunnitellut nimekäs ruotsalainen suunnittelija Niclas Engsäll. Koskenkorva Vodka valmistetaan edelleen samassa Koskenkorvan kylässä, mistä kaikki alkoi vuonna 1953. Sen valmistukseen käytettävä ohra ostetaan lähialueen maanviljelijöiltä ja juoma tislataan kylässä. Koskenkorva Vodkaan käytettävä vesi on niin puhdasta, ettei sitä tarvitse suodattaa. Vaikka tuote itsessään on pysynyt muuttumattomana, brändille on luotu uusi ilme ja slogan ”Vodka from a village”. Koskenkorva uudistui Munkkeja, tippaleipiä vai jotain ihan muuta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG CHURROT eli espanjalaiset munkkitangot ovat hyvä vaihtoehto perinteisille munkeille. Churroja syödään Espanjassa aamupalaksi, mutta rapsakat ja herkulliset tangot maistuvat hyvältä koska tahansa. Munkkitangot valmistetaan tuulihattujen tapaan ja paistetaan rapeiksi öljyssä. Herkulliset churrot voi dipata paksuun kaakao-suklaakastikkeeseen. Churrot (25–30 kappaletta) 2,5 dl vettä 100 g voita 1/4 tl suolaa 2,5 dl vehnäjauhoja 2 kananmunaa 1 tl sitruunankuorta 1 l rypsiöljyä 1 dl sokeria 1 dl kanelia MITTAA kattilaan rasva, vesi ja suola. Kiehauta ja nosta sivulle. Sekoita jauhot joukkoon ja jatka sekoittamista voimakkaasti, kunnes taikinasta tulee kiinteä pallo. Jäähdytä taikinaa hetki. Riko toisessa kulhossa munien rakenne rikki ja kaada lämpimän taikinan joukkoon. Tässä vaiheessa voit myös lisätä sitruunankuorta jos haluat. Sekoita kunnolla ja laita taikina pursotinpussiin. Kuumenna öljy kattilassa tai padassa 170–180 asteeseen. Pursota taikinasta noin peukalon paksuisia ja 10-senttisiä pitkiä tankoja varovasti öljyyn. Voit katkaista tangot vaikka saksilla. Paista kerrallaan enintään viisi tankoa molemmin puolin kauniin ruskeaksi. Nosta churrot reikäkauhalla talouspaperin päälle ja kääntele churrot lämpimänä sokerikaneliseoksessa. Pidä kattilan kantta lähellä, jos öljy kuumentuu liikaa ja alkaa liekehtiä. Älä missään nimessä käytä teflonkattilaa. Suklaakaakao 5 dl täysmaitoa 1 dl tummaa kaakaojauhetta 0,5 dl sokeria 100 g tummaa suklaata KUUMENNA maito kattilassa. Siivilöi joukkoon kaakaojauhetta koko ajan sekoittaen. Lisää sokeri ja suklaapalat kuumaan seokseen. Kiehauta, nosta levyltä ja sekoittele kunnes jokainen suklaapala on sulanut. Churroja kaakaossa Perinteiset munkit saavat vappuna espanjalaisen vastustajan Hauskat munkkitangot ovat kova kilpailija perinteisille munkeille. Henriikka Fingerborg PARSA kasvattaa suosiotaan suomalaisten keskuudessa. Vuosittain myynti kehittyy noin 20 prosenttia. Parsa on kevään odotetuimpia kasviksia. Yli 70 prosenttia myynnistä tapahtuu huhtikuun puolesta välistä kesäkuun puoleenväliin, jolloin on myös parsan satokausi Euroopassa. Keski-Euroopassa parsan viljelyllä on pitkät perinteet ja parsa onkin siellä yhtä odotettu herkku kuin Suomessa varhaisperunat. Keskon vihannesten ostopäällikkö Liisa Eronen kertoo, että Euroopan kauden aloitus riippuu aina säistä ja tänä vuonna Espanjan kausi alkoi jo maaliskuun lopulla. Unkarin kausi alkaa tavallisesti huhtikuun puolivälin paikkeilla, kuten myös Kreikassa. Suomessa parsan viljely on vähäistä. Suomalaiset löysivät parsan
• 13 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET
• Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET 14
• Paula Tahvanainen osti vuonna 1980-luvun puolivälissä ihmepensaan. Siitä tuli elämänmittainen perheenjäsen. Sivu 20 Pensas perheessä Muhkeat sängynpäädyt ovat näyttäviä ja usein myös hintavia. Sen voi nikkaroida itse muutamalla kympillä. Sivu 28 Päädyllä luksusta Mikko Mäkeläisen kodissa on harmaata avaruutta. Hulppea talo rakennettiin hartiapankin voimin. Sivu 39 Avaruuden tuntua Koti& Koti& rakentaminen rakentaminen Aamuset Aamuset Sivut 15–39
• 16 A A M U S E T Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 Milloin saunot mieluiten? Onko aamusauna sinun juttusi? SAUNAYRITYS Harvian kyselyn mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista hakee saunasta apuja, kun lihakset ovat jumissa. Sen sijaan aamusauna ei kuulu suomalaiseen saunaperinteeseen, vain seitsemän prosenttia innostuu saunomaan heti herättyään. Digitalisaatiokaan ei ole onnistunut murtautumaan saunaan, sillä siellä ei someteta tai kaivata digitaalisia virikkeitä. Kyselyyn vastasi 1 029 suomalaista. Aamusauna ei maistu suomalaisille KODIN sijainnin merkitys korostuu entisestään ihmisen ikääntyessä. Seniorija palveluasuminen keskittyy tulevaisuudessa entistä vahvemmin keskusta-alueille. Tukkeena on kuitenkin sopivien tonttien puute. Elinvuosien karttuessa palveluiden merkitys kasvaa. Iso omakotitalo haja-asutusalueella on harvoin paras ratkaisu sen paremmin ikääntyneelle itselleen, hänen omaisilleen kuin yhteiskunnallekaan. Palvelujen tarjonnassa on Suomessa suuria eroja eri alueiden välillä. Parhaiten niitä löytyy suurista keskuksista ja tiiviisti rakennetuilta asuinalueilta. – Tulevaisuudessa ikääntyvä ihminen muuttaa kaupungin keskustaan tai sen tuntumaan. Omasta asuinkorttelista löytyy seuraa, aktiviteetteja, apua ja yksilöllisiä palveluita aterioista fysioterapiaan, visioi YIT:n hankekehitysjohtaja Mikko Lempinen. Yhteiskunnalle palvelukorttelimalli merkitsee tuntuvia suoria ja välillisiä säästöjä. Se tekee myös sosiaalija terveyspalvelualan henkilökunnan työn sisällöstä mielekkäämpää. Senioriasuminen keskittymässä Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. KOTI & RAKENTAMINEN TEEMU P. PELTOLA KAVALIN vesivahinko on sellainen, joka laajenee vaivihkaa ja huomaamatta. Kyseeseen voivat tulla pienet putkistovuodot tai laiterikot, joita ei arkielämässä huomaa päällepäin. Jos vesivuotoa ei havaita ajoissa, siitä saattaa aiheutua suuria kustannuksia ja laajojen remonttien tapauksessa arjen hankaloitumista. Finanssialan keskusliiton mukaan vakuutusyhtiöt maksavat vuosittain korvauksia yli 36 000 vesivahingosta. Korvausten yhteissumma on noin 157 miljoonaa euroa ja keskivahingon hinta kasvaa jatkuvasti, kertoo Verisuren tekninen asiantuntija Markus Öhman. Öhman listaa 5 vinkkiä, joilla vesivahinkoja voitaisiin vähentää. 1. Tarkista yleisimmät vesivahinkojen riskipaikat: tiskialtaan, astianpesukoneen ja jääkaapin alustat. Muista tarkistaa myös kalusteiden kunto, sillä turvonneet rungot ja hyllylevyt ovat usein merkki vesivuodosta. 2. Tarkista talotekniikka: lämminvesivaraajan, jakotukin ja putkiliitosten ympäristö sekä kellaritilojen yleinen kunto. 3. Muista sulkea pesukoneiden vesihanat tai katkaista vedentulo pääsulusta kokonaan, jos olet pitempään poissa kotoa. 4. Tarkista lattiakaivot ja viemärit säännöllisesti parin kuukauden välein, sillä tukos voi liikkeelle lähtiessään aiheuttaa ongelmia putkistossa. 5. Hanki hälytysjärjestelmä, johon on yhdistetty vesija vuotovahti. Se valvoo vesivahinkojen riskipaikkoja puolestasi ympäri vuorokauden ja voit sijoittaa sen hankalasti tarkistettaviin paikkoihin, kuten tiskialtaan kaapin alle tai jääkaapin taakse. Viisi vinkkiä vesivahingon estoon Vuotovahti varoittaa huomaamattomistakin vesivahingoista Pitkäaikaiset vesivuodot voivat lopulta johtaa homevaurioiden syntyyn. Jane Iltanen
• 17 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
• Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET 18 Koti&rakentaminen TUULA ISTALA EI tarvitse omistaa pihaa eikä puutarhaa, jotta voi aloittaa pienimuotoisen kotitarveviljelyn. Ikkunalauta tai parvekelaatikko riittävät keittiöpuutarhan perustamispaikaksi. Kasvualustaksi kelpaavat säkki, ruukku, pesuvati, mitä komeroista löytyykään. Turun kaupunki antaa tänä vuonna luvan ja kädenojennuksena kehikon ja mullan niille, jotka perustavat pienviljelyksensä yleisille alueille puistoon tai joutomaalle. Etsivä löytää tahoja, jotka neuvovat aloittelijaa ja edistynyttä. Vuonna 1978 perustettiin valtakunnallinen Hyötykasviyhdistys. VarsinaisSuomen alueosasto on Turussa. Alueosaston puheenjohtaja, kaarinalainen Merja Markkula on ollut jäsen viitisen vuotta. Kun Markkula puolisoineen aikoinaan osti vanhan omakotitalon villiintyneine puutarhoineen, hän ei viljelijäperheen tyttärenä pelästynyt vaan tarttui toimeen. – Pihasta löytyi yhtä ja toista, kun rauhassa katseli. Markkula arvostaa ilman väkilannoitteita ja torjuntamyrkkyjä kasvatetun ruoan makua. – Komposti on paras lannoite ja madot paras maan muokkaaja, Markkula valistaa. – Makua ei ikinä voi verrata pestyjen, pitkiä matkoja kuljetettujen ja päiviksi varastoitujen juuresten ja vihannesten makuun. SILMÄNRUOKAAKIN hän saa kasvien tarkoituksenmukaisesta kauneudesta ja väriloistosta. – Juuri nyt ylös tulleiden raparpereiden vieressä nousevat nokkospöheiköt. Nuoresta nokkosesta saa maukkaita ja terveellisiä lisukkeita lautaselle. Sen lisäksi viljelty ja luonnonvarainen sopivat elämään rinnakkain. Ne myös torjuvat toistensa tuholaisia. Samoin vaikkapa tomaatti ja basilika viihtyvät paitsi samalla lautasella myös toistensa vierellä kasvupaikalla. – Koen itseni maan hoitajaksi ja kokeilevaksi uteliaaksi puutarhuriksi. Markkulan mielestä Hyötykasviyhdistyksen yksi hieno anti on laaja siemenluettelo ja -valikoima. Yhdistys myy vanhojen, hyväksi koeteltujen lajikkeiden siemeniä. Markkulan mielivihanneksia ovat erilaiset kurpitsat, kesäkurpitsa kesällä ja säilyvät kurpitsat sesongin ulkopuolella. – Talvikurpitsoiden väri on niin intensiivinen keltainen ja kasvutapa ihanan voimakas, kasvattaja kuvailee. MARKKULA ei kaipaa puutarhaan tekemällä tehtyä näyttävyyttä, vaan kasvit saavat tehdä paikasta omannäköisensä. – Huomasimme, että karhunvatukka etsi uutta paikkaa, joten siirsimme saunapolkua. Soisin tietysti, ettei juolaheinä viihtyisi juuri siellä missä porkkanat kasvavat. Merja Markkulan mielestä puutarhaviljely auttaa ihmistä ymmärtämään oman osansa luonnon kokonaisuudessa. – Ihmiset tarvitsevat kasveja, mutta ne eivät tarvitse ihmistä. Hyötykasviyhdistyksen Turun osastolla on jäsenilta joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina Raision Tornilassa. Ensi kerralla puhutaan perunoista. Hyötykasvit kukoistamaan Merja Markkula antaa kasvien etsiä itse paikkansa Merja Markkula antaa hyötykasveille tilaa kasvaa. Riitta Salmi
• 19 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
• Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET 20 Koti&rakentaminen MARIANNE ROVIO HUONEKASVIT kaunistavat kotia ja tuovat hieman vihreätä luontoa sisälle. Joskus kasvit kuihtuvat liian helpolla, vaikka kuinka niitä hoitaisi. Toiset kasvit taas kituuttavat vuodesta toiseen vähällä hoidolla. Paula Tahvanaisen ihmepensas on kasvanut jo 30 vuotta kukkaruukussa, eikä sitä ole edes lannoitettu kertaakaan. Valo, vesi ja rakkaus ovat toimineet rohtona Tahvanaisen huonekasville. Tahvanainen hankki kasvin 1980-luvulla. Hänen mukaansa kuin ihmeen kaupalla se on selvinnyt kaikki nämä vuodet muuttokuormien mukana paikasta toiseen. – Luulin ajat sitten jo, että se kuolee pian. Siinä se vain porskuttelee silti. Hoidan sitä rakkaudella ja puhelen sille aina välillä, Tahvanainen nauraa, ja kertoo kuiskivansa lähes parinmetrin korkuiselle pensaalle, että tämä kasvaisi ja kasvaisi aina vaan. Ihmepensas (Codiaeum variegatum) on tyräkkikasveihin kuuluva pensasmainen kasvi, jolla on isot koristeelliset lehdet. Tahvanainen suosittelee kasvia sen sitkeyden ja pitkäikäisyyden vuoksi. Ihmepensas sopii myös sellaisten ihmisten kotiin, 30 vuotta elämää kukkaruukussa Paula Tahvanaisen ihmepensas kylpee valossa ja juo riittävästi Paula Tahvanainen pitää ihmepensasta virkeänä muun muassa juttelemalla sille. Marianne Rovio ”Hoidan sitä rakkaudella ja puhelen sille.” jotka haluavat päästä vähällä kukkien hoidossa. IHMEPENSAS vaatii suhteellisen vähän hoitoa. Ainakin Tahvanaisen kasvi on säilynyt perushoidolla pitkään. Iso ikkuna tuo toki paljon valoa olohuoneeseen, jossa kasvi köllöttää. – En ole koskaan antanut sille mitään lannoitteita tai muuta. Se on saanut vain vettä ja valoa. Joskus silloin tällöin vaihdan sille mullat. Se pukkaa aina vain uutta lehteä. Joskus siihen ilmestyy myös valkoinen kukinto. Kasvi on muuttanut Tahvanaisen kanssa jo neljässä eri paikassa ympäri Turkua. – Moni ystäväni onkin huomauttanut, että onpa sitkeä kasvi, koska se seuraa sinua kaikkialle. Se on kulkenut muutossa mukana Ilpoisissa, Halisissa, Runosmäessä ja nyt Lausteella. Ihmepensas tunnetaan myös kansanomaisella nimellä krootoni. Sen lehtimuodot ja värit vaihtelevat. Lehdet ovat juovikkaita tai läiskikkäitä. Mitä enemmän valoa lehdet saavat, sitä kirjavammat niistä tulee. Jos halutaan lisää tuuheutta, samaan ruukkuun voi istuttaa kaksi tai kolme taimea kerrallaan. Kasvi vaatii paljon valoa ja tasaista ilmankosteutta, jotta se ei kuihdu. Viileä ilma ja vedenpuute saavat kasvin tiputtamaan lehtensä. Kasvi voi kasvaa parimetriseksi pensaaksi.
• 21 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
• Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET 22 Koti&rakentaminen ILKKA LAPPI TÄMÄN vuoden alussa yksittäisille isännöitsijöille tuli mahdollisuus saada ISA-auktorisointi. Aiemmin vain isännöintiyrityksillä oli mahdollista saavuttaa ISA-tunnus. Ensimmäiset 15 yksittäistä ISAauktorisoitua isännöitsijää valmistuivat maaliskuun puolivälissä. Heidän joukossaan on yli kymmenen vuotta isännöitsijänä Isännöinti-Saarrossa toiminut Päivi Sainio. – Hain heti tammikuussa auktorisointiin, kun se tuli mahdolliseksi. Hakukriteereinä oli muun muassa työkokemus ja isännöintialan koulutus, Sainio kertoo. Auktorisointiin haki ensimmäisessä erässä noin 50, joten auktorisointia ei tuosta vaan myönnetä. Isännöinnin Auktorisointi ry:n myöntämän ISA-tunnuksen avulla on tarkoitus ylläpitää ja kehittää isännöinnin auktorisointijärjestelmää, auktorisoida isännöitsijöitä ja isännöintiyrityksiä. Isännöinnin Auktorisoinnin tavoitteena on edistää ammattimaista ja kehittyvää isännöintiä sekä pitkäjänteistä kiinteistöjen ylläpitoa. – Käytännössä ISA-tunnuksen saamiseen vaadittiin lakitentin läpäisy. Erilaisia lakimuutoksia tulee alalla paljon ja niistä pitää olla selvillä, Sainio kertoo. AUKTORISOINTI kertoo isännöitsijän tai isännöintiyrityksen laadusta ja halusta pysyä ajan hermolla. Auktorisointi antaa myös hyvän signaalin taloyhtiöiden suuntaan. – Esimerkiksi silloin, kun taloyhtiö harkitsee eläköitymisen tai muun syyn takia uuden isännöitsijän hankkimista, niin totta kai tuollainen laadukkuudesta kertova asia painaa valinnassa, pohtii useiden taloyhtiöiden hallituksen puheenjohtajana toimiva Mika Artesola. Yksi isännöitsijän tärkeimmistä tehtävistä on pysyä ajan tasalla tasaiseen tahtiin muuttuvissa lakiasioissa. Parhaillaan esimerkiksi asbestilainmuutokset ovat tuottaneet työtä taloyhtiöiden hallituksille. – Auktorisointi on yksi laadun tae. Hyvä isännöitsijä tekee kiinteästi yhteistyötä taloyhtiön hallituksen kanssa ja on myös itse aloitteellinen hallituksen suuntaan. Hän on myös sellainen, jonka puoleen taloyhtiön hallitus voi kääntyä. Hallitustyössäkin on hyvä, että on joku, joka auttaa. Sellaisessa tilanteessa ajan tasalla oleva ammattilainen on varsin tärkeä, Artesola sanoo. VAIKKA aiemmin isännöintiyritykset ovat voineet saada ISA-auktorisoinnin, Artesolan mukaan taloyhtiöiden kannalta on positiivista, että nyt myös yksittäiset kiinteistönvälittäjät voivat auktorisoinnin saada. – Isännöintiyrityksenkin kohdalla auktorisointi kertoo tietenkin laadusta, mutta auktorisoinnin jälkeen koko henkilöstö voi vaihtua. Henkilökohtainen auktorisointi taas seuraa, vaikka isännöitsijä vaihtaisi työpaikkaakin, Artesola toteaa. Laadukkaasti ajan tasalla ISA-auktorisointi kertoo isännöitsijän ammattitaidosta Päivi Sainio on yksi maaliskuussa ISA-auktorisoinnin saaneista isännöitsijöistä. Ilkka Lappi
• 23 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET
• Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET 24
• 25 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET
• Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET 26
• 27 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen ILKKA LAPPI KATUPÖLY on jokakeväinen murheenkryyni monille erilaisista hengityselinsairauksista kärsiville. Turun Seudun Hengitysyhdistys otti maalishuhtikuun vaihteessa kantaa Turun kaupungin päätökseen sallia lehtipuhaltimet katuhiekkojen poistossa. – Puhaltimien käyttöä on perusteltu muun muassa sillä, että sepeli saadaan siirrettyä helpommin nurmikoilta. Jos puhaltimia käytetään, pöly vain siirtyy paikasta toiseen. Se ei poista katupölyjä millään tavalla, kritisoi Turun Hengitysyhdistyksen aktiivi Kai Rusi. Katupölyt aiheuttavat hengityselinsairauksista kärsiville ongelmia myös sen vuoksi, että katujenpuhdistus menee käytännössä päällekkäin siitepölykauden alkamisen kanssa. – Kevät ei toistaiseksi ole ollut normaalia vaikeampaa aikaa hengityssairauksista kärsivälle, mutta talvi oli hankala, mikä vaikuttaa sietokykyyn myös keväällä, Rusi sanoo. – Koska en ole lääkäri, en tiedä, miksi talvi oli niin vaikea. Aika monet ovat sairastaneet rokotuksesta huolimatta keuhkokuumeen. Saattaa olla, että tämän talven kanta oli uusi, mutta en tiedä, miten on, hän jatkaa. TURUN katualueiden puhdistuksesta huolehtiva Kuntec on ilmoittanut, ettei se käytä lehtipuhaltimia katujen puhdistuksessa, koska muut menetelmät ovat katujenpuhdistukseen parempia. Monissa taloyhtiöissä lehtipuhaltimia kuitenkin käytetään. – Osa taloyhtiöistä haluaa mennä siitä, mistä aita on matalin. Jos huoltoyhtiöt käyttävät vettä pihojen puhdistamiseen, he ottavat käytettävän Pölyt pois puhaltamatta Katujen puhdistaminen jokakeväinen riesa hengityselinsairaille Imulakaisija-auto imaisee pölyt ja kivet sisuksiinsa mahdollisimman siististi. Isokokoisen ajoneuvon kuljettaminen on liikenneruuhkassa kuitenkin hidasta. Ari-Matti Ruuska veden taloyhtiöltä, mikä lisää kustannuksia taloyhtiölle, Rusi toteaa. Monelle hengityselinsairauksista kärsiville kevät on lähes sietämätöntä aikaa. Pahimmillaan ihmiset joutuvat linnoittautumaan sisätiloihin. – Taloyhtiöt haluavat mennä raha edellä, mikä on tavallaan ymmärrettävää, mutta meidän näkökulmamme on terveyteen liittyvä, Rusi toteaa. Rusi toivookin, että taloyhtiöt seuraisivat Kuntecin esimerkkiä. Esimerkiksi veden käyttäminen pihahiekkojen puhdistamisessa helpottaisi hengityselinsairauksista kärsivien elämää. – Kuntecin ilmoitus oli meille todiste siitä, että vaihtoehtoja on, jotka eivät välttämättä ole edes niin paljon kalliimpia, hän toteaa. HENGITYSLIITON mukaan katujen ja pihojen puhdistamisesta vastaavien tahojen tulisi olla ripeästi liikkeellä heti sään salliessa. Veden lisäksi myös puhdistustyön ajoitus on olennaista. Jos hiekkoja on puhdistettu jo talven kuluessa, puhdistettavaa sepeliä on vähemmän ja myös pölyn määrä on pienempi. Myös hiekoitukseen käytettävän sepelin laadulla on vaikutusta katupölyn määrään. Jos sepeli on valmiiksi pestyä, pölyä tulee vähemmän. – On monia keinoja, joilla kuka tahansa voi ainakin edesauttaa sitä, ettei pölyä tulisi niin paljon, Rusi toteaa.
• Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET 28 Koti&rakentaminen HENRIIKKA FINGERBORG SÄNGYNPÄÄDYT voivat olla kaupassa todella kalliita, mutta jos on kätevä käsistään, voi sellaisen kasata itse alle viidellä kympillä. Turkulainen Raakel Ruohola päätti valmistaa sängynpäädyn itse, sillä halusi uuteen kotiin perussängylle luksusilmeen edullisesti. Kun materiaalit oli hankittu, työhön meni kaikkineen vain muutama tunti. Näin nikkaroit sängynpäädyn itse. Tarvikkeet: 1 iso lastulevy tai kaksi pientä, jotka voi yhdistää paneelilevyllä vanua 19 itsetehtyä nappia sijauspatja kangas VALMISTA napit samasta kankaasta kun sängynpääty. Jos haluaa oikaista, voit myös ommella ja liimata valmiiden nappien päälle kangasta. Sahaa lastulevy oikean kokoiseksi tai yhdistä kaksi pienempää toisiinsa paneelilevyllä, kuten Raakel teki. Lastulevyn on hyvä olla 20 senttiä leveämpi kuin sänky, jotta se näyttää kauniilta. Poraa reiät tasaisin välein ja niittaa sijauspatja kiinni. Sängynpäädyn paksuuden voi päättää sijauspatjan koolla ja vanukerroksilla. Niittaa vanu ympärille. Niittaa kangas kauniisti vanukerroksen päälle. Vedä lastulevyyn tehdyistä rei`istä nurjalta puolelta lanka läpi ja koukkaa nappi mukaan. Ompele nurjalle puolelle pienet vastanapit. Sängynpääty viidelläkympillä Muhkea pääty antaa sängylle ylellisen ilmeen Raakel Ruohola valmisti sänkyyn päädyn itse huokealla. Henriikka Fingerborg
• 29 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
• Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET 30 Koti&rakentaminen TUULA ISTALA PARAISISTA tuli Suomen kolmanneksi suurin kesämökkikunta 2009 tehdyn kuntaliitoksen myötä. Vuonna 2014 saaristokaupungissa oli Tilastokeskuksen mukaan 8 570 vapaa-ajanasuntoa, yli tuhat enemmän kuin vakituisen asumisen asuntoja. Mökkitilastossa ohi kiilasivat savolaiskaupungit Mikkeli ja Kuopio. ”Kesämökki” ja ”mökkiläinen” eivät enää kuvaa sitä, miten kakkosasuntoja nykyisin asutetaan. Siellä vietetään aikaa myös lomaviikkojen ulkopuolella ja varustelu vetää vertoja kaupunkiasumiseen. Puhutaan paitsi vapaa-ajan asunnoista myös osa-aikaasumisesta. Paraisille perustettuun mökkiläistoimikuntaan kuuluva turkulainen Ulla-Maija Kallio hankki puolisonsa kanssa mökin Kirjalansalmen rannalta 32 vuotta sitten. Viisi vuotta he etsivät sitä oikeaa ja sellaiseen Ulla-Maija törmäsi eräällä retkellään. Paikka ei silloin ollut edes kaupan, mutta ostopäätös oli nopea. KALLION pariskunnalle hirsirakenteinen mökki on henkireikä ja heillä puhutaan edelleen mökistä. Vuosien varrella taloon on tehty lähinnä pintaremonttia, muuhun ei ole tarvinnut koskea. Vasta kun talokaupat oli tehty, Kallioille paljastui, että rakennuksen oli piirtänyt arkkitehti Erik Bryggman. – Kyllä siellä kaikki onkin suunniteltu viimeisen päälle, Ulla-Maija Kallio kiittelee. Mökin sydän on mahtavan kokoinen uuni, joka kuljetettiin muualta ennen kuin muuta oli olemassakaan. Toimii ja lämmittää edelleen. – Vietämme siellä aikaa niin paljon kuin mahdollista. Veranta mukaan laskien tilaa on satakunta neliötä, vesi tulee ja menee, mutta muuten varustelu on vaatimatonta. Mökillä oleskelu on Kallion pariskunnalle paljolti istuskelua ja oleskelua verannalla. Kasvimaan hoitaa mies. Työnjaon mukaan rouvan kontolla on kaupunkikodin puutarha. Kolmas mökkiaskare on grillaaminen. Kalliot ovat harkinneet pysyvää muuttoa Paraisille, mutta viime kesänä mökkiläisfoorumilla kuullun selostuksen perusteella asumisen muuttaminen pysyväksi vaikuttaa yllättävän työläältä ja satsauksia vaativalta. Kaupungin rakennusvalvonnan mukaan muutostöitä ympärivuotiseksi tai pysyväksi asumukseksi tehdään todella vähän, maksimissaan kourallinen vuodessa Viime vuonna muutoslupia myönnettiin kolme. KALLIOIDEN mökki on mantereen puolella lähellä Kaarinan rajaa, joten Nauvoon kaavaillun kiinteän maantieyhteyden rakentaminen ei koske heitä. Kirjalansalmen sillan uusi linjaus vie sekin kauemmas heidän tontiltaan. Kallio toivoo, että Paraisten terveyskeskus palvelisi kattavammin myös kesäasukkaita, nykyisellään asiakas ohjataan kotikaupungin terveyskeskukseen. – Kunhan kierrätysjätteen keruupisteitä ei vähennetä liiaksi, Parainen on vapaaajan asukkaalle kelpo mökkikaupunki, Ulla-Maija Kallio toteaa. Mieli rauhaan mökillä Ulla-Maija Kallio löysi mökkiunelmansa sattumalta yli 30 vuotta sitten Ulla-Maija Kallio hankki miehensä kanssa mökin Paraisilta 32 vuotta sitten. Mökin ja kaupunkikodin puutarhatyöt jaetaan tasapuolisesti. Tuula Istala
• 31 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
• Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET 32 Koti&rakentaminen ILKKA LAPPI TALOYHTIÖN hallituksille maksettavat palkkiot vaihtelevat rajusti. Asia selviää SKH Isännöinti oy:n tekemästä tutkimuksesta, jossa vertailtiin 262 yhtiötä. Tulosten mukaan 18 yhtiötä maksaa puheenjohtajalle keskiarvoltaan 825 euron vuosikorvauksen. 177 yhtiötä maksaa puheenjohtajalle noin 90 euron kokouspalkkion. 48 yhtiötä ei maksa puheenjohtajalle palkkiota lainkaan. Taloyhtiön hallitusten jäsenten suhteen maksuvaihtelu on samankaltainen. Seitsemän yhtiötä maksoi hallituksen jäsenille vuosikorvauksen, noin 210 euroa. 178 yhtiössä jäsenet saavat keskimäärin noin 60 euron kokouspalkkion. Jäsenille ei maksettu palkkiota 51 yhtiössä. – Yksi syy on varmasti totutut toimintatavat. Jos taloyhtiössä on totuttu maksamaan kymppi niin sataseen siirtyminen on vaikeaa. Mutta selvää on, että maksukäytännöt saisivat olla yhdenmukaisemmat. Palkkioilla voisi myös motivoida ihmisiä työhön, toteaa SKH-Isännöinnin toimitusjohtaja Markku Kulomäki. PERINTEISESTI taloyhtiön hallituksiin ei ole aina ollut tunkua. Kulomäki korostaa, että tänä päivänä asunnonomistajat pääsääntöisesti ymmärtävät taloyhtiöiden hallitusten vastuun. – Tänä päivänä osakkaat ymmärtävät ja huomioivat aiempaa paremmin hallituksen vastuun ja työn vaativuuden, mutta se ei silti näy ainakaan vielä kauheasti palkkioissa. Palkkiot eivät ole missään linjassa työn määrään ja vaativuuteen nähden, Kulomäki miettii. Hänen mukaansa nykyään myös aiempaa paremmin taloyhtiöiden hallituksiin hakeutuvat ihmiset, joita yhteisten asioiden hoitaminen kiinnostaa ja joilla on myös ammattitaitoa asioiden hoitamiseen. – Se on selvä muutos, mikä on viime vuosina tapahtunut. Ymmärrystä ja tietoa hallitukseen pyrkivillä on enemmän, mikä on pelkästään positiivista. – Asunnonomistajien kiinnostus taloyhtiöiden asioihin on myös ollut kasvussa viime vuosina. Sekin on positiivista. Asunnonomistajien tärkein työ on hallituksen valinta ja taloyhtiölle pitäisi löytää aina paras mahdollinen hallitus. Siinä auttaa se, että ihmiset ovat kiinnostuneita siitä, mitä taloyhtiössä tapahtuu ja minkälaisia korjaustöitä mahdollisesti on tulossa, Kulomäki sanoo. HALLITUSTYÖN vaativuus näkyy ensisijaisesti, kun edessä siintää rahaa syövä remontti. – Taloyhtiön tilanne vaikuttaa vaativuuteen todella paljon. Jos hallitustyö koostuu vain normaaleista hallitustöistä ja kokouksista, palkkio voi olla pienempi, mutta remonttitilanne on täysin erilainen. Jokainen putkiremontin läpivienyt tietää, että remonttitilanteessa hallituksen puheenjohtajan työ on kokopäivähommaa. – Minusta olisikin hyvä, että remonttiajoille olisi kunnon kuukausikorvaus, Kulomäki pohtii. Talkootyöstä kohtuulliseen korvaukseen Taloyhtiöiden hallitusten palkkiot vaihtelevat rajusti Putkiremontin aikana taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan työ saattaa olla lähes täysipäiväistä. Vastaavaa rahallista korvausta siitä ei useimmiten saa. Riitta Salmi ”Palkkioilla voisi motivoida ihmisiä työhön.”
• 33 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
• Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET 34 Koti&rakentaminen HENRIIKKA FINGERBORG KEVÄTAURINKO saa ihmiset ryntäämään puutarhaliikkeisiin. Puutarhassa trendit eivät muutu niin herkästi kuin esimerkiksi muodissa. Puutarhuri Pauliina Timoska kertoo, että pienet puutarhat ovat tällä hetkellä trendikkäitä. Myös kierrätysmateriaalien käyttö näkyy pihoilla ja patioilla. Pienillä pihoilla ja parvekkeilla viljellään entistä enemmän. Yrttejä, tomaattia ja jopa perunaa sangossa. Puutarhaliikkeet ovat vastanneet trendiin valmistuotteilla, mutta pienemmälläkin rahalla pääsee hyvin alkuun kunhan käyttää kekseliäisyyttä ja maalaisjärkeä. – Aurinkoa, vettä, multaa ja intoa. Kasvun seuraaminen ja itse kasvatetun ruoan nauttiminen on uskomattoman palkitsevaa puuhaa, sanoo Timoska. Timoskan mielestä ihmiset alkavat pikkuhiljaa ymmärtämään kasvien merkityksen. Kasvithan yhteyttävät ja tuottavat happea. Puutarhan hoidossa mieli lepää, huolet unohtuu ja elinolot paranevat, noin karkeasti sanottuna. – Monesti kuitenkin näkee asiakkaan ostavan juuri kukassa olevia puita heräteostoksiksi. Pihalle pitäisi hankkia kasveja, jotka tuottavat iloa mahdollisimman paljon ja jopa ympärivuotisesti. Esimerkiksi magnolian kukinta on huumaava, mutta lyhyt. Kannattaa valita kasveja, jotka kukkivat eri aikoihin. Näin pihalla voi jatkuvasti ihailla kukkia. Vaikka havukasvit eivät kuki, on niiden tärkeys talven ja syksyn aikana merkittävä. Mukava kun harmauden keskellä on vihreitä kasveja. HAVUKASVIEN valinnassa kannattaa olla tarkkana. Ihmiset suosivat Hollannista tuotuja tuijia joita joutuu suojaamaan keväisin ahavalta. Huputettu tuijarivi ei Timoskan mielestä ole pihan kaunistus. – Erilaisiin kasvuolosuhteisiin löytyy sopivat kasvit. Valon määrä, maaperä ja vedensaanti kannattaa pitää mielessä valintoja tehdessä. Kannattaa muistaa myös miljöön kunnioittaminen. Esimerkiksi rintamamiestalon pihalle sopii tyylitään täysin erilaiset kasvit, kuin jyhkeän betonitalon pihalle. Perinnepihat saavat mielestäni olla hieman rönsyileviä ja romanttisia. Modernimpiin taloihin taas sopii graafiset, selkeät muodot. – Esimerkiksi koristeheiniä ja havuja yhdistelemällä saa luotua mielenkiintoisia kokonaisuuksia. Suosittelen suosimaan FinE-taimia, joka on lyhenne sanoista Finnish Elite. Tunnus takaa sen, että sillä varustetut kasvit on lisätty ilmastonkestävyydeltään ja käyttöominaisuuksiltaan tutkituista ja tautitestatuista emokasveista, vinkkaa Timoska. VÄLILLÄ voi kokeilla jonkin hieman aremman kasvin kasvatusta. Silloin täytyy muistaa riski, että kasvi ei välttämättä sopeudu. – Pihoille syntyy pieniä mikroilmastoja, joka hyvällä tuurilla saattaa auttaa kasveja selviytymään vaativammallakin kasvuvyöhykkeellä, Timoska muistuttaa. – On valitettavaa, kuinka monella pihalla on nurmikko ja tuija-aita. Jos rakentaa kalliin talon ja näkee vaivaa sisustuksessa ja materiaalivalinnoissa, miksi samaa panostusta ei tekisi pihalle? Kesäisin ruokailu, kokkaus ja oleskelu siirtyy ulos, joten kannattaa nähdä vaivaa myös pihan sisustuksessa. Puutarhurin mielestä piha kannattaa rakentaa alusta asti kunnolla. Näin pihasta tulee helppohoitoinen. Erilaiset katteet, rajaukset ja oikeat kasvivalinnat helpottavat elämää valtavasti. – Perustusvaiheessa nähty vaiva maksaa itsensä vuosien varrella takaisin moninkertaisena. Elinkaariajattelua puutarhassa Viihtyisä piha on kesäisin olohuoneen jatke Pauliina Timoska tietää, että kierrätysmateriaalien käyttö pihoilla on nyt muotia. Henriikka Fingerborg
• 35 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
• Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET 36 Koti&rakentaminen HENRIIKKA FINGERBORG VÄLIMEREN kasvit, kuten sitruskasvit, oliivi, ihmeköynnökset, viikuna ja palmut ovat trendikkään sisustajan valintoja. Ne luovat eksoottista ja välimerellistä tunnelmaa minimalistiseenkin kotiin. Näiden kasvien suosio on kasvanut viime vuosina, ja niin on myös tarjonnankin määrä samalla. Välimeren kasvit viihtyvät hyvin suurissa ruukuissa, joten ne on helppo sijoittaa parvekkeelle ja ulkotiloihinkin. Monet näistä kasveista on suuria ja antavat kauniin perustan vihreälle keitaalle. Välimerenkasvit rakastavat aurinkoa ja lämpöä, ja ne viihtyvät hyvin ulkona auringossa kesällä. Ne sopivat hyvin myös parvekkeelle, terassille sekä verannalle. Jukkapalmu KESTÄVÄ, helppohoitoinen ja joustava palmu, jonka miekkaa muistuttavat tummanvihreät lehdet muodostavat ruusukkeita. Jukkapalmun ainoa perusvaatimus on riittävä valon saanti. Parhaiten se viihtyykin valoisalla paikalla. Jukkapalmulle annetaan aina kerrallaan reilusti vettä, ja mullan Olohuoneessa palmun alla Välimeren viherkasvit ovat useimmiten helppohoitoisia Sirovuoripalmu on elegantti ja veistoksellinen palmu, jossa on lyhyt runko ja paljon versoja. Kasvin lehdet ovat jakautuneet lehdykköihin. Tummanvihreät lehdet pitkissä varsissa. Henriikka Fingerborg annetaan kuivahtaa ennen seuraavaa kastelua. Kanariantaateli SUURI, helppohoitoinen ja vähään tyytyväinen palmu, joka sopii hyvin yksin suuriin ruukkuihin ja suuriin huoneisiin. Taateli kasvaa kookkaaksi palmuksi luonnossa jopa 25-metriseksi. Kotioloissa se kasvaa hitaammin ja jää usein kaksi kolme metriseksi. Parhaimmillaan kanariantaateli on vähän viileämmässä eteisessä tai aulassa. Kentiapalmu VEISTOKSELLINEN, vankka palmu, jonka pariliuskaiset, ruohonvihreät lehdet kasvavat suuriksi. Lehtien kärjet ovat kapeat. Kentianpalmu on suosittu huonekasvi meillä pohjoisessa, etelämpänä sitä käytetään myös paljon puutarhakasvina, sillä se sietää jopa ajoittaiset lyhyet pakkasetkin. Meillä se pärjää vain huoneessa sisällä, joskin kesällä se ei pahastu terassilla olostakaan. Monien mielestä kentiapalmu on yksi kauneimmista palmuista.
• 37 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET Koti&rakentaminen
• Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET 38 Koti&rakentaminen
• 39 A A M U S E T KOTI & RAKENTAMINEN Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 PAKINA UNELMIEN talo maalla -pakkomielteestä ei pääse eroon, ellei hanki unelmien taloa maalla, ota opiksi mutta muistele hyvällä. Pakkomielteeseen sisältyy muutama miina: unelma, oma talo ja maalla. Tähän lisättynä talon perusteellinen korjaustarve sekä peloton asenne tyyliin kyllä se osaaminen sieltä tulee. Henkilöt: isäntä ja isännän varjo sekä jälkikasvu, äänetön yhtiömies. Talojen katselu on hieno huvi kauniina viikonlopun päivinä. Katse valpastuu ja valikoi: taloja, taloja, pihoja, pihapiirejä. Niitä on paljon, ihania, kaikkialla. Isännän sisäinen vesivaaka näkee kaikkialla romahtaneita kivijalkoja ja valahtanutta ryhtiä. Isännän varjo ottaisi jokaisen, näkee omenapuut, marjapensaat, auringonlaskut, aistii syreeneiden tuoksun ja kartoittaa lähistön sienija marjametsät. Kuten Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie -romaanin kiinteistönvälittäjä tietää: ”Kukaan ei kuuntele, jos kerron...ettemme itse asiassa myy huoneistoja tai kiinteistöjä, me myymme unelmaa.” Löytyi! Salaojitettu puolen hehtaarin tontti ja parikymmentä omenapuuta. Talo jossa isännälle riittäisi korjaamista loppuelämäksi ja perikunnallekin. ASUINRAKENNUKSEN keväällä alkanut piipun muuraus valmistui syksyllä. Vähän vino, mutta toimii. Sisävessa vihittiin käyttöön YK:n päivänä lokakuussa. Seiniä ei ollut mutta olipahan ovi. Sauna oli ihana, paitsi että kun sai tulen kiukaan alle, Kota-padan tulipesä ei ottanut syttyäkseen ja päin vastoin. Sen kesti. Ensimmäiset juhannusja joulusauna ovat ikimuistoisia. Marjapensaita ei ollut, mutta sitäkin enemmän vanhoja, kauniita omenapuita. Isännän varjo pakahtui kukinta-aikaan ja järkyttyi ensimmäisen sadon paljoudesta. Sinä syksynä talossa ei leivottu yhtään omenapiirakkaa eikä keitetty hilloa. Viini laitettiin käymään. Onneksi maistui naapurin isännälle. Paikalliset metsästäjät ruokkivat lopuilla hedelmillä peuroja. Ruoho oli vankkaa ja kasvoi pitelemättömästi. Isännän hankkima itsevetävä ja keräävä ruohonleikkuri tukehtui. Ratkopumppu, nerokkaan yksinkertainen suomalainen innovaatio lauloi matalalta. Talo liitettiin voimavirtaan kylän ja ruuhka-Suomen viimeisenä. Isännän varjo koversi kivikovaan varsinaissuomalaiseen saveen ojaa, jonne upottaa maadoituskaapeli. Kädet känsöittyivät. TULI se päivä, jolloin jäätyvät putket, loputon ruohonleikkuu, polveen asti kinostunut lumi, miljoona omenaa, rupiset punajuuret, kaikki se ihana vaiva ja palkinnot, jota unelmien talo maalla antaa, otti voiton isännän varjosta. Plussapuolella pysyvät hysteeriset ja hervottomat tekemisen meiningit, suvantopaikat sekä ne ihanat perhejuhlat omenapuiden alla. TUULA ISTALA TÄNÄÄN KOTONA TIMO SALMESMAA ARTISTI Mikko Mäkeläinen viihtyy rakentamassaan omakotitalossa Mälikkälässä. – Tontin hankkimisen jälkeen arkkitehti suunnitteli sille soveltuvan omakotitalon, siitä lähti toteutus. Aloin rakentaa taloa vuonna 2009. Monisyinen projekti kesti kaikkiaan kaksi vuotta. – Omakotitalossa asuminen on jatkuvaa työstöä, tälläkin hetkellä uusitaan alakerran parketti. Tontin hankintaan vaikutti se, että alue oli ennestään Mäkeläiselle tuttu. – Asuin aiemmin rivitalossa Länsikeskuksessa. Olen koko ikäni asunut kaupungin länsipuolella, siksi tuntui turvalliselta rakentaa juuri tänne. MÄKELÄISEN kaksikerroksinen koti käsittää kaikkiaan kahdeksan huonetta. Talon kokonaispinta-ala on 311 neliömetriä. Massiiviset ikkunat tuovat luovat valoa kauttaaltaan. Pintamateriaalit ovat skandinaavisen vaaleita. Yleisvärinä hallitsee harmaa. Kodin sisustus on modernin pelkistetty. Sisustuselementteinä on käytetty kovapuuta, laattaa ja rosteria. – Halusin kotiini selkeyttä ja linjakkuutta, ei liikaa yksityiskohtia, isäntä täsmentää. Alakerran takkahuone henkii tummempia, puhuttelevampia sävyjä. Lämpöä kokonaisuuteen tuo massiivinen takka. Alakerrassa sijaitsee myös saunan ja porealtaan muodostama spa-osasto. – Pitkien keikkamatkojen jälkeen lihakset kaipaavat rentoutumista. Sauna ja allas on toimivaksi havaittu kombinaatio. Viidentoista keikan kuukausivauhdilla etenevä artisti tarvitsee hengähdyspaikan. – Kodin pitää olla turvasatama, jossa on lupa rauhoittua. Toisaalta aktiivisena ihmisenä pidän siitä, että tarpeen tullen löytyy aina pientä nikkarointia. Muusikolle omakotitalo on ehdoton. Treenaamiseen on pystyttävä keskittymään naapureita häiritsemättä. TALON sisätiloja täydentää rakennuksen päätyyn muokattu terassi. Saunomisen jälkeen siellä grillataan ja rentoudutaan artistin hektisen kesäsesongin puitteissa. – Pihatöitäkin on sen verran, ettei mökkiä ei tarvita, Mäkeläinen nauraa. Kesällä Mäkeläistä kuullaan Uittamon ja Huvilinnun tanssikeitaissa. Pikantin lisän tanssipainotteiseen esiintymiseen tuo kesäkuun alussa Kultaranta Golfissa järjestettävä kahvikonsertti. – Alueena Mälikkälä on hyvien liikenneyhteyksien päässä. Länsikeskustakin kehitetään uusien asuinrakennusten ja monipuolistuvien ostosmahdollisuuksien puitteissa. Kivitalo hartiapankista Mikko Mäkeläisen koti Mälikkälässä pursuaa valoa Avaruus, valoisuus ja rentous ovat tunnusomaisia Mikko Mäkeläisen Mälikkälässä sijaitsevalle kodille. Timo Salmesmaa Innokkaana kokkina Mäkeläinen rakensi kotiinsa avokeittiön ja massiivisen saarekkeen, jotka mahdollistavat seurustelun vieraiden kanssa ruoanlaiton yhteydessä. Saunaosaston yhteyteen sijoitettu poreallas pehmittää keikkatyöläisen lihakset pitkien ajomatkojen jälkeen.
• Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET 40
• 41 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET
• 42 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 TEHDAS teatterin kevään viimeinen ensi-ilta on edessä 6. toukokuuta, jolloin Suvi Auvisen ohjaama Aita saa ensiesityksensä. Aita kertoo todellisista ja kuvitelluista rajoista ja aidoista ihmisten välillä. Aitaa kuvaillaan absurdiksi saduksi vailla opetusta, mutta myös tarinaksi, jossa on toivoa. Aita on koko perheen näytelmä 5-vuotiaista eteenpäin. Aita on Tehdas teatterin ohjelmistossa 15. toukokuuta saakka. Absurdin toiveikas satu RÄPIN ja spoken wordin välimaastossa taiteilevan Saul Williamsin lokerointi on aina ollut vaikeaa puuhaa. Onhan hän koko uransa ajan ottanut vahvasti vaikutteita sieltä ja täältä. Onneksi genre ei määritä miehen tekemisten laatua. 44-vuotias Willliams on nimittäin ollut jo 15 vuoden ajan yksi mielenkiintoisimmista tekijöistä hip hopin kaltaisen musiikin parissa. MartyrLoserKing ei ehkä kokonaisuutena ole yhtä jykevä paketti kuin miehen omaa nimeä kantava albumi 12 vuoden takaa tai sitä seurannut The Inevitable Rise and Liberation of NiggyTardust!, mutta omat hetkensä uusimmallakin levyllä on. Parhaimmillaan Williams on, kun teksti virtaa valtoimena virtana ja löytää reittinsä luontevasti musiikin väleistä. Rumpurytmeihin ripustautuva Burundi on juuri tällainen biisi. Musiikillisesti MartyrLoserKing on Williamsille tyypilliseen tapaan runsas ja polveileva. Sinänsä tutuista rakennuspalikoista ei tällä kertaa olla kuitenkaan kyetty rakentamaan yhtä jännittävää värien pyramidia kuin mihin Williams parhaimmillaan kykenee. Kenelle: 1990-luvun alkupuolella ensikosketuksensa räppiin saaneille. Arvio: Vaikka ei olekaan uran kirkkainta kärkeä, levyllä on väkevät hetkensä. ILKKA LAPPI Tuttua poukkoilua Minkä bändin tribuuttikeikalle haluaisit mennä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ILKKA LAPPI QUEEN-TRIBUUTTI The Miraclen keulakuvana esiintyvän Kimmo Blomin suhtautuminen tribuuttibändeihin on erilainen kuin monella muulla tribuuttibändin laulajalla. – En ole koskaan järin paljon perustanut tribuuttibändeistä ja nyt kuitenkin teen ihan samaa juttua. Tosin jutussa on myös omaa kulmaa. On pakkokin olla, koska Freddie Mercuryn kanssa ei voi olla samalla viivalla, Blom sanoo. Blom ja Suomen pitkäikäisin Queen-tribuuttibändi One Vision löivät hynttyyt yhteen muutama vuosi sitten. Ennen ihmisten eteen siirtymistä projekti kypsyi runsaan vuoden. Syntyi The Miracle A night with Queen. Vuonna 1970 syntynyt Blom on kokenut esiintyjä, joka on ehtinyt tehdä paljon niin musiikkia kuin teatteriakin, mutta Queenin musiikkiin mies tutustui vasta muutama vuosi sitten. Vuonna 2011 hän päätyi Tampereelle musiikkiteatteri Palatsiin Freddie Mercuryn rooliin. – 1980-luvulla tietenkin näin joitain heidän musiikkivideoitaan ja kuulin biisejä, mutta sen suurempaa kipinää Queen ei minussa aiheuttanut. Töiden kautta sitten olen tutustunut enemmän heidän musiikkiinsa ja siihen maailmaan, mutta en missään tapauksessa pidä itseäni millään tapaa Queen-asiantuntijana. Tunnen edelleen heidän tuotantoaan varsin pintapuolisesti, Blom toteaa. VAIKKA oma tapa tulkita legendaarista vokalistia löytyikin suhteellisen nopeasti, ei Mercuryksi hyppääminen ollut alkuun helppoa. – Vaikka virkavuosia oli jo silloin aika paljon, oli ensi-iltaa ennen löysät housussa. Melkein en uskaltanut mennä lavalle ja mietin, että mitä oikein olen tekemässä, Blom muistelee. Viime vuosina Blomilla on pitänyt kiirettä myös Queenin maailman ulkopuolella. Tänä vuonna hän on osallistunut muun muassa Uuden musiikin kilpailuun ja viime vuonna hänet nähtiin The Voice of Finlandissa. Koska Blom ei ole tehnyt Queentribuuttia fanipohjalta, hänen on ollut suhteellisen helppo myös irtautua roolistaan. Tosin viime aikoina Mercuryn vaikutus on ollut nähtävissä myös miehen muissa projekteissa. – Jonkun jäljen Freddie ilmeisesti on jättänyt, sillä olen muissa yhteyksissä saanut palautetta, että esiintymisessäni on samoja piirteitä kuin Freddiellä. Toisaalta jotkut ovat sanoneet, että niitä piirteitä minulla oli jo ennen vuotta 2011. MUUN muassa The Voice of Finlandin yhteydessä Turku ja Logomo tulivat tutuiksi. Blom onkin hyvillään, että The Miracle viimein saapuu Turkuun. Kokoonpanon piti esiintyä Turussa jo viime syksynä, mutta tuo keikka peruuntui Blomin jouduttua silmäleikkaukseen. – Meillä on Turun keikkojen suhteen ollut tosi huono karma, mutta nyt viimein pääsemme sinne, mikä on hienoa. Kaikki laitetaan peliin, jotta yleisöllä on hauskaa, Blom lupaa. The Miracle A Night with Queen Logomossa 30. huhtikuuta. Ihan Freddienä Kimmo Blom on vetänyt Freddie Mercuryn housut jalkaan yli 200 kertaa nyt viimein pääsemme sinne, mikä on hienoa. Kaikki laitetaan peliin, jotta yleisöllä on hauskaa, Blom lupaa. The Miracle A Night with Queen Logomossa 30. huhtikuuta. Mercuryn housut Kimmo Blom on esittänyt Freddie Mercuryä viiden vuoden aikana yli 200 kertaa, mutta sanoo silti tuntevansa Queenin tuotantoa vain pintapuolisesti. Pro Pro mot ion
• 43 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET Viihde
• 44 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 TIMO SALMESMAA Termistä kevättä ei tänä vuonna saatu, mutta ilo yhdistää. Ylioppilaiden, työväen ja kevään juhlaa aistitaan Taidemuseonmäellä, Liljan patsaalla ja Vartiovuorenmäellä. Yöradalla Voice of Finland -aftereista selvinnyt Apollo marssittaa lauteille Rock Roll Sensationin, Showroom polkkauttaa kahdessa kerroksessa ja Venuksen vapussa tunnelmoi Jonne Aaron. Vapputivoli Sariola pyörittää Kupittaalla selfiet muistoksi kaikkien aikojen vapusta!!! Mikael Rydenfelt Shanghain valot ja muut kuolemattomat kajahtavat Vappupäivän Finnhits-konsertissa Turun Konserttitalolla. Solisteina sympaattiset Annika Eklund ja Mikael Konttinen. Jane Iltanen Marilyn ja Vegas valjastavat vappumaratonin. Massiiviset kahden kerroksen bileet jauhavat koko viikon teemoinaan Sparta, viidakko ja soudut. Pohjois-Euroopan ainut PianoWar ottaa varaslähdön jo torstaina. Mutta kuka onkaan Lemmenlaivan kapteeni Tomin kipparina? Walpurin viettäjiä kiihdyttää kevään juhlaan lanseerattu VIP-passi. Mikko Aromaa Börsin megavappu starttaa jo perjantaina Lexin MM-mölkyn ‘16 jatkoilla. Yökerho jatkaa vatkaamista vappuaattona. Juhlallisuuksiin varustettu Börs Night Clubin VIPpassi sisältää kuplivan yömaailmaan ohella jonon ohituksen, tarjoilun ja erillisen loungen, kiteytti rp. Kalle Grönlund. Timo Salmesmaa Gorillat ja eläinaiheet ovat supersankarien ohella nousseet vapun trendihahmoiksi. Vappukisassa Punanaamion lahjakortin voitti Kiia Immonen. JetSet onnittelee! Timo Salmesmaa Lacoste, suomettuminen ja syntikkapoppi. Neonvetimet, Sabrina ja Jumalan teatteri. Muistatko vielä satojen metrien jonon, joka kiemurteli Kårenin kesädiscoon? Skål Turku toteuttaa 13. toukokuuta nostalgiatoiveen. Kåren Revisited valaisee tanssilattian peilipalloilla ja tarjoilee eurodancen ohella kasariklassikoita Madonnasta Bogartiin. Bogart co
• 45 Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET Jetset
• Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET 46 Mielipide Tack… …nej tack! POP Up on pop. Miten olisi Rock Up, vähän räyhämpi vaihtoehto? Väliaikainen limubaari voisi olla Seven Up ja A-oikeuksin varustettu pressubaari olisi Bottoms Up. LEIJONANPENNUT. Alle 18-vuotiaiden kiekkomaajoukkue nuiji MMfinaalissa Ruotsin maalein 6–1. Kultamitalistit ovat ikäluokkansa ehdotonta huippua maailmassa. Taivas varjele, mitä sieltä tulee! MEITÄ on huijattu. Ei ole lihaliemikuutio muodoltaan kuutio, vaan suorakulmainen särmiö. Kuutiossa kaikki sivut ovat saman kokoisia. Mistä voi vaatia rahoja takaisin? Takautuvasti ja korkojen kera ainakin 1970-luvulta lukien, kiitos. VASEMMISTON kannatus jatkaa laskuaan, mutta erillisiä vappuja marssikulkueita jaksetaan silti järjestää vuodesta toiseen. Oliskohan sillä mitään tekemistä asian kanssa? MITEN Turun joukkoliikennettä voitaisiin parantaa? ROIHA: Samaan aikaan kun pitkien etäisyyksien junapalveluita parannetaan, pitäisi pitää huolta myös paikallisuudesta. Olisiko mahdollista kehittää edelleen jonkin sortin paikallisjunaa Turun seudullekin? Uuteenkaupunkiin menee hieno junarata ja siinä on valmiit asemapaikatkin. Miten sen saisi uudelleen houkuttelevaksi? ELOMAA: Autotehdasta pitää laajentaa ja sinne pitää saada enemmän ihmisiä töihin. Ehkä sitten junakin alkaisi kulkea. VR: Maskustakin olisi mukavampi hypätä vain junan kyytiin. Se voisi pysähtyä esimerkiksi Raisiossa. Nyt kun uutta palloiluhallia puuhataan Kupittaalle, on jo etukäteen ilmoitettu, että mitään uutta linja-autoreittiä ei tule. Minusta se on idiotismia. RE: Siellä on kuitenkin iltaisin kuulemma autopaikkoja, kun ihmiset ovat lähteneet töistä pois. VR: Toki, mutta eikö kyse ole kuitenkin siitä, mihin halutaan kannustaa? Tietenkin siellä pitää olla tilaa henkilöautoille, mutta kyse on myös asenteesta. Paikan pitäisi olla nykyistä paremmin linja-autoreittien varrella. RE: Kun pienenä tulin maaseudulta Turkuun, oli hienoa kun Turussa oli raitsikka. Se on nostalgiaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että sen virittäminen uudelleen tulisi liian kalliiksi. Jotain muita ratkaisuja pitää kehittää. VR: Itse olen raitsikkafani. Raitsikan alasajo oli ehkä tyhmimpiä päätöksiä ikinä. RE: Mutta pitäisikö se nyt sitten ottaa takaisin käyttöön? Sehän maksaisi ihan järkyttävän paljon. VR: Jollakin konstilla joukkoliikennemahdollisuuksia pitäisi parantaa. Raitsikka sopisi Turkuun. Jos Toriparkkiin ollaan valmiita lyömään niin suuri rahasumma kuin sinne on nyt ajateltu laitettavan, niin kyllä sillä rahalla tänne jo jonkinlaisen raitiovaunulinjaston saisi. RE: En edes ymmärrä, minne Toriparkkia tarvitaan. Aina kun kaupunkiin tulee, parkkitaloissa on tilaa. VR: Niin ja kun Louhestakin pääsee kymmenen metrin päähän Kauppatoria. Kuinka lähelle sitä sitten oikein pitäisi päästä? MAAMME istuvan hallituksen liikenneministerinä on Anne Berner (kesk.). Hänen puolueensa löysi hänet eduskuntavaalien ääniharavaksi yritysmaailmasta. Nyt alkaa kuitenkin kyseisen ministerin ajatuksenjuoksu ja päätösesitykset olla sitä luokkaa, että pientä työmiestä hirvittää mihin tämä kaikki johtaa. Toivottavasti ei kuitenkaan kansalaisten eriarvoistumiseen. Otetaanpa pari esimerkkiä. Berner vapauttaisi taksiliikenteen lähes täydellisesti. Suurena perusteluna vapaa kilpailu ja asiakkaalle tuleva hyöty! Kuka tahansa voisi perustaa taksiyrityksen. Hinnat neuvoteltaisiin kuljettajan ja asiakkaan välillä. Taksin ei tarvitse päivystää missään, vaan se voi poimia asiakkaita mistä vain. Esimerkiksi Turussa viikonloppuisin vain kauppatorilla, paljon muualle ei kilpailun vuoksi kannattaisi ajaa. BernerIn ajatus saattaa kuulostaa vapaan kilpailun kannattajista hienoltakin, mutta mielipiteeni on, että lopullisesti tässä kilpailussa häviäjä on asiakas. Ei tarvitse mennä kuin Ruotsiin, jossa on nähtävissä vapaan kilpailun seuraukset. Jollei tule nyt ihan fyysisesti ryöstetyksi, niin lompsa ainakin kevenee roimasti, voipa ajomatkan päätteeksi vilahtaa vielä puukkokin. Tällaista menoa en toivo Suomeen, anteeksi vain Berner. Valtion verovaroilla yllä pidettävä rautatie, merija maaliikenne yhtiöitetään. Ensin valtion sataprosenttisesti omistamaksi yhtiöksi. Eipä mene sitten aikaakaan, kun päätetään alkaa myymään kannattavimpia osia vapaan kilpailun alttarille. Tämä johtaa muun muassa siihen, että esimerkiksi Turku–Helsinki-moottoritie tuleekin yllättäen maksulliseksi ja tietullipuomeilla rahastetaan. Ne ajakoon paremmilla teillä, joilla varaa on. Muut tyytyköön hienoihin maalaismaisemiin vanhalla ykköstiellä. Tällaista menoa en toivo Suomeen, anteeksi vain Berner. Kyllä nyt mennään rakkaassa Suomessamme niin lujaa päätöksenteossa, että vähempikin riittäisi. Hyvinvointivaltio Suomen peruspalveluja ollaan ajamassa alas ja kansa eriarvoiseen asemaan. Postikaan ei kulje enää niin kuin ennen. Ei hempatti, pitäiskö tästä vielä nousta, sanoi Koskelan Jussikin aikoinaan. MATTI ”VIKI” VIKSTRÖM, PIENI TYÖMIES, TURKU On meillä ministeri DEBATTI DEBATTI RITVA ”KIKE” ELOMAA on kansanedustaja (ps.) ja terveysliikunnan äänitorvi. VALTTERI ROIHA on teatterityöntekijä ja osa-aikainen remontoija. Bodaripäättäjä VS Lavaleijona Kirjoittaja ei ole tyytyväinen Anne Bernerin ministerintyöhön.
• 47 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 KOLUMNI ÄLYPUHELIMEN vaikutuksista unen saantiin ja laatuun on ollut viime aikoina paljon keskustelua. Itseni lisäksi moni muu tuttu on sanonut selailevansa älypuhelinta tai tablettia sängyssä jopa tunnin. Vakuutusyhtiö Ifin tekemän kyselytutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista kärsii univaikeuksista vähintään joskus ja peräti 70 prosenttia alle 34-vuotiaista käyttää älypuhelinta tai tablettia juuri ennen nukkumaanmenoa. On tutkittu fakta, että älylaitteiden valaistuista näytöistä kajastava sininen valo vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää yönunen laatua. Riittävä yöuni puolestaan on olennaista sekä terveyden että toimintakyvyn kannalta. IF haastoi muutamia julkisuudenhenkilöitä mukaan offlineunikokeiluun, jossa testiryhmäläiset sammuttavat älypuhelimensa ajalla kello 22–7. UNIKOKEILU sai minutkin heräämään todellisuuteen. Älypuhelin on kirjaimellisesti kasvanut käteeni kiinni, sillä kaipaan jatkuvalla syötöllä viihdykettä. Eikä ongelma ole pelkästään iltaisin. “Tylsät hetket” kuten paikoista toiseen siirtyminen; käveleminen, ajaminen ja odottaminen on täytettävä jollain. Miksi olla yksin, kun kaverit ja kissavideot ovat vain näytön pyyhkäisyn päässä etenkin iltaisin? Teknologia vastaa sinisen valon aiheuttamaan uniongelmaan tarjoamalla älylaitteisiin “unimoodin” jolloin valo muuttuu pehmeämmäksi – ja selailukin on taas sallittua. Unikokeilusta innostuneena päätän kuitenkin kokeilla laittaa älylaitteet kiinni joka päivä kymmeneltä. Helppoa siitä ei tule, mutta on mielenkiintoista nähdä kuinka haaste vaikuttaa arkeen. Kuka lähtee mukaan? HENRIIKKA FINGERBORG Nukkumatti kadoksissa Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T SOTE toteutuessaan todistaa, että Harri Holkerin sanoma 1980-luvun lopulta on loppusuoralla. Hän vaati sairausja terveyspalveluiden saattamista busineksen piiriin. Nyt ollaan lopettamassa kunnalliset terveyspalvelut ja ne tullaan yhtiöittämään. Samalla vahvistetaan yksityistämistä, jolloin kansainväliset suuryhtiöt valloittavat Suomen terveyshuollon pikkuhiljaa ja kansallinen vastuun kantaminen jää historiaan. Tällainen kehitys on Euroopan Unionin sopimuksen mukainen, joka olikin jo tiedossa ennen neuvoa antavaa kansanäänestystä. Maastrichtin sopimuksessa. Siinä sanotaan selvästi, että kunta ja valtio eivät saa olla yrittäjänä jos samalla sektorilla on yksityistä omistusta jäsenmailla EU:n piirissä. Tämä johtaa liittovaltiokehitykseen ja vähäinenkin oma päätösvalta hävitetään. JOUKO LAAKSO (PS.) KAUPUNGINVALTUUTETTU Sote johtaa yksityistämiseen TURUN kaupunginhallitus päätti kaupunginjohtaja Aleksi Randellin esityksestä olla rajoittamatta varhaiskasvatuksen subjektiivista oikeutta. Myöskään päivähoidossa olevien lasten ja hoitavien aikuisten välistä suhdelukua ei muutettu. Ympärillämme olevat – aina niin lapsiystävälliseksi mainostetut kunnat esimerkiksi Lieto ja Kaarina – päätyivät toisenlaiseen ratkaisuun, ei kovin hyvään sellaiseen. Kokopäiväinen subjektiivinen päivähoito-oikeus mahdollistaa jokaiselle lapselle tasa-arvoisen mahdollisuuden osallistua päivähoitoon. Se ei valikoi onko isäsi tai äitisi työtön. Subjektiivisen päivähoitooikeuden myötä lapsi tuntee kuuluvansa ryhmään, kun häntä ei jo puolelta päivin haeta pois päivähoidosta muiden lasten jäädessä päiväkotiin varhaiskasvatustyöhön perehtyneiden alan ammattilaisten hoitoon. Suhdeluvun muutos olisi johtanut siihen, että yhdellä aikuisella on yhä enemmän lapsia hoidettavanaan. Suuressa ryhmässä riittävä kaikkien huomioiminen vaikeutuu ja turkulainen laadukas päivähoito heikentyisi. Kaiken kaikkiaan hieno ja ryhdikäs päätös Turun kaupungilta. Turku osoittaa miten se välittää nyt vielä pienistä, mutta tulevaisuuden suurista. Turun Yhteisjärjestö JHL kiittää. LEENA NUMMINEN PUHEENJOHTAJA TURUN YHTEISJÄRJESTÖ JHL RY SUSANNA PÖYSTI LUOTTAMUSMIES TURUN LASTENHOITOJA KASVATUSALAN YHDISTYS JHL RY. Ryhdikäs päätös Turulta
• Keskiviikko 27. huhtikuuta 2016 AAMUSET 48