Maailmalla isoksi ilmiöksi noussut street workout on Turussa ainakin vielä lapsenkengissä. Kesäheila s. 12 Kaduilla kuntoon Erilaiset hatut kuuluvat turkulaisten kesämuotiin. Kauneus ja istuvuus ohjaavat valintaa. Kesäheila s. 28 Hatut haltuun 1965 perustettu Kinokopla juhlii tasavuosia historiikilla, julistenäyttelyllä ja erikoisnäytöksillä. Viihde s. 42 50 vuotta leffoja Raisiossa ostetaan rajusti enemmän alkoholia kuin naapurikunnissa. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981 Kesäheila Kesäheila Lauantai 27. kesäkuuta 2015 | Nro 50 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 27.6.2015 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 RAISIOSSA viina tekee kauppansa. Tämän lehden uutissivulla kerrotaan, että Raisiossa myydään vuodessa seudun kunnista ylivoimaisesti eniten alkoholia – yli kymmenen litraa asukasta kohden puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna. Yksikään naapurikunnista ei ole milloinkaan ylittänyt kymmenen litran rajaa, mutta monissa kyllä jäädään litratolkulla sen alle. Raisiossa sitä vastoin käytiin vuonna 2007 peräti 12,3 litrassa. Luku ei suoraan tarkoita sitä, että raisiolaiset joisivat naapureitaan enemmän. Raisio ei kuitenkaan ole seudun ravintolaelämän keskus, eivätkä sen rannat ole janoisia kesämökkiläisiä pullollaan. Kaupungin Alkojen myynti ei ole tavanomaista suurempaa. MIHIN Raisiossa ostettu alkoholi sitten virtaa? Tilastot osoittavat raisiolaisiin itseensä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan päihdehuollon avopalveluita käytti viime vuonna 11,5 raisiolaista tuhatta asukasta kohden. Toisena oli Turku 6,3 asukkaalla. Naapurikaupunki Naantalissa luku oli 5,1. Raisiolaiset johtavat myös päihdehuollon laitoshoitoon turvautuneiden sekä päihteiden vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden tilastoja. Miksi siis raisiolaiset juovat naapureitaan enemmän? Siihen on vaikea vastata näiden tilastojen valossa. Joka tapauksessa kyse näyttää olevan pitkäaikaisesta trendistä. Raisio keikkuu seudun kärjessä myös koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrässä. Vuonna 2013 peräti 11,3 prosenttia kaupungin 17–24-vuotiaista oli ilman opiskelupaikkaa, kun esimerkiksi Turussa määrä oli 8,6 prosenttia ja Kaarinassa 8,8. Osa heistä on tietysti välivuotta pitäviä tai pääsykokeissa epäonnistuneita, mutta osa on mustalla matkalla syrjäytymisen kovaan ytimeen. Siellä yksi asia johtaa toiseen. TEEMU P. PELTOLA Miksi raisiolainen juo? MILLAISIA ajatuksia henkirikostuomioista uutisointi herättää? ANDERSSON: Ainakin sen, että nämä asiat eivät ole aina niin yksinkertaisia kuin voisi lehtijuttujen perusteella luulla. Usein tuomioihin liittyy salaista tietoa, joka ei käy ilmi. Tällöin median antama mielikuva ei vastaa tuomion todellisia perusteita, koska kaikkea ei voi kertoa. KARVINEN: Varsinkin nuoren tekemässä rikoksessa ainakin mielenterveystyö kannattaa tehdä huolella ja selvittää sukupuolesta riippumatta, millaisessa henkisessä tilassa tekijä oli. Nuorten kohdalla korostuneesti pitää olla myös apua saatavilla. Jos sitä ei saa, todennäköisesti ongelmat vaan pahenevat iän myötä. JA: Onneksi nuorten tekemät henkirikokset ovat niin harvinaisia, ettei itselläni ole edes mutu-tuntumaa paljonko niitä todella tehdään. En muista edes lukeneeni kovin monesta nuoren tekemästä henkirikoksesta. Kun toimin lakivaliokunnan puheenjohtajana, saimme aina tilastotietoja. Yritimme silloin vertailla samantapaisten rikosten saamia tuomioita eri puolella Suomea, sillä johdonmukaisuus ja oikeudenmukaisuus ovat järjestelmämme kivijalkoja. TK: Jokainen mediakin tekee omat toimitukselliset valintansa nostoissa ja sisällöissä. En osaa sanoa onko rikosuutisoinnissa ollut muutosta sitten viimeisimpien koulusurmien. JA: Jutun tekeminen uhrien lähipiirin kanssa on todella kyseenalaista. Kun ihminen on šokissa, niin jutun tekeminen mahdollisimman nopeasti tragedian jälkeen ei ole paras mahdollinen tapa hoitaa läheisten hyvinvointia. TK: Toiset lehdet hakevat näitä juttuja, mutta onneksi on niitäkin, jotka eivät hae. JA: Tuomioiden pituuteen vaikuttaa myös se, miten suuri riski on jäädä kiinni. Tappajat jäävät useimmiten kiinni. Talousrikoksissa vain jäävuorenhuippu jää kiinni. Kovilla tuomioilla osaltaan myös pelotellaan niitä, jotka eivät jää kiinni. Talousrikosten tutkiminen on erittäin haastavaa. TK: Se on käsittääkseni myös yksi kalleimmista poliisin tutkimuksista. Hyöty jäävuorenhuipun kiinnijäämisestä jää yhteiskunnallisesti ajateltuna pieneksi. TURUN yliopiston tutkimusryhmä on löytänyt yhdisteen, joka estää eturauhassyövän leviämistä. Vaikka kyseessä on vasta prototyyppi, saattaa yhdiste päätyä nopeastikin lääketeollisuuden käyttöön. Tutkimukseen kannattaa satsata. ORIKEDON maamerkkinä seisonut vanha jätepiippu katosi maisemasta tällä viikolla. Vaikka 40 vuotta vanhan polttolaitoksen purkutuomio on herättänyt myös kritiikkiä, ei kaikea vanhaa väkisin tarvitse säästää. ROMUA talteen saaristossa. Romunkeräysalus kiertää ensi viikolla saaristokuntia keräten jätteitä talteen vaikeakulkuisilta seuduilta. Saariston kesä kaunistuu roska kerrallaan. Tack… …nej tack! HUHTIKUU ei taidakaan olla enää kuukausista julmin. Kesäkuussa nimittäin oli muuallakin kylmää kuin lämpömittarissa. SAK:n tilastojen mukaan yli 1 700 ihmistä sai kenkää kesäkuussa. Koko alkuvuonna potkuja sai 5 374 työntekijää. KESÄLOMAKAUSI on life coachien ja elämäntapaoppaiden kulta-aikaa. Miten olla riitelemättä puolison kanssa. Selkeimmän ohjeen toistaiseksi antoi psykoterapeutti Maaret Kallio Helsingin Sanomissa. Lomaile yksin. HELLE saapuu kuulemma ensi viikolla ainakin jonnekin päin Suomea. Kadonneen helteen metsästyshän alkaa muistuttaa jännityksessään Beckettin näytelmää Huomenna hän tulee. Piraatti TAPANI KARVINEN on piraattipuolueen puheenjohtaja ja pioneerihenkinen ihminen. JANINA ANDERSSON on MLL:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja ja jalkapalloäiti. Viher? llaristi a un a A
5 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 27. kesäkuuta 2015 Onko alkoholimainonnan rajoituksilla ollut vaikutusta sinuun? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. RAISIONTIEN parantamistyöt ovat edistyneet Kaanaantien ja Nummerotien välillä Raisiossa, mutta liittymän liikennejärjestelyihin on tullut merkittävä muutos. Pääsuunnasta vasemmalle kääntyvien kaistat on poistettu käytöstä ja liittymässä otetaan käyttöön kiertoliittymän ajosääntöjä edellyttävät merkinnät. Järjestelyt toteutetaan työnaikaisin liikennemerkein. Osaa ajoradasta liikennöidään päällystämättömänä. Raisiontiellä uusia liikennejärjestelyjä VARSINAIS-SUOMEN sairaanhoitopiiri on saanut Lounais-Suomen aluehallintovirastolta huomautuksen ensihoitopalvelujen järjestämisessä ilmenneistä puutteista. Sairaanhoitopiiri on muuttanut ensihoidon palvelutasopäätöstään kesäkuussa 2014. Aluehallintovirasto on tutkinut valvonta-asiana muutoksen valmistelua ja vaikutuksia. Valmistelu on perustunut puutteellisiin tietoihin eikä päätöksenteossa ole riittävästi kiinnitetty huomiota aitoon riskianalyysiin ja palvelun tarvearviointiin. Muutokset ovat myös osin perustuneet taloudellisiin seikkoihin tavalla, joka ei lainsäädännön kannalta ole hyväksyttävää. Samassa yhteydessä virasto on tutkinut myös ensihoitopalvelun saatavuutta alueella Laitila-Mynämäki-Masku-Nousiainen. Alueen potilaita ei ole pystytty tavoittamaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja yhdenvertaisesti. Sairaanhoitopiiri sai huomautuksen TEEMU P. PELTOLA TURUN yliopiston biologian laitoksella toimiva tutkimusryhmä on tutkinut eturauhassyövän leviämisessä merkittävää Pim-kinaasia, joka edistää solujen kasvua ja liikkuvuutta. Tutkimustulokset tarjoavat uutta tietoa aggressiivisesti leviävän eturauhassyövän mekanismeista ja hoitomahdollisuuksista. Eturauhassyöpä on miehillä yleisin ja yhä yleistyvä syöpätyyppi. Tappavaksi se muuttuu yleensä vasta levitessään elimistössä ja muodostaessaan etäpesäkkeitä luihin ja muihin elintärkeisiin kudoksiin. Siksi on tärkeää erottaa etäpesäkkeitä muodostavat ärhäkkäät kasvaimet vaarattomammista syöpäsolukoista ja löytää niitä vastaan uusia tehokkaita hoitokeinoja. Dosentti Päivi Koskisen tutkimusryhmä Turun yliopiston biologian laitoksen genetiikan ja fysiologian osastolla on tutkinut Pim-kinaasien merkitystä eturauhassyövän leviämisessä. Pim-kinaasit ovat entsyymejä, jotka fosforyloivat kohdeproteiinejaan ja siten edistävät solujen kasvua ja liikkuvuutta. Tutkimusryhmä on yhteistyössä kotija ulkomaisten kemistien kanssa löytänyt useampia täsmäyhdisteitä, jotka soluviljelmissä tehokkaasti estävät Pim-kinaasien toimintaa ja vaikutuksia. Lisäksi tutkimuksessa ilmeni, että yksi Pim-kinaasien toimintaa soluissa estäneistä yhdisteistä heikentää myös hiirissä eturauhaseen istutettujen syöpäsolujen kasvua ja etäpesäkkeiden muodostusta. Aggressiivisen eturauhassyövän estäjä löydetty TEEMU P. PELTOLA TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreet tilastot paljastavat, että Raisio on ylivoimainen ykkönen mitä tulee alkoholin myyntiin asukasta kohden Turun seudulla. THL:n indikaattorissa on huomioitu kunnan Alkoihin, elintarvikeliikkeisiin ja anniskeluravintoloihin vuoden aikana toimitetun alkoholin määrä. Vuonna 2014 Raisiossa ostettiin 10,2 litraa alkoholia asukasta kohden. Alkoholi on muutettu indeksissä 100-prosenttiseksi. Naapurikunnista toisena oli Naantali (8,3 litraa) ja Turku (8,1). Ruskolla alkoholia ostettiin vain kaksi litraa asukasta kohden. Tilastojen syvempi tarkastelu osoittaa, että Raisio on ollut alkoholinmyynnissä Turun seudulla täysin omassa sarjassaan koko 2000-luvun. Kymmenen litran raja ylitettiin Raisiossa jo vuonna 2003, jolloin alkoholia myytiin 11,3 litraa per asukas. Sen jälkeen Raision luku ei ole kertaakaan laskenut alle kymmenen litran. Vastaavasti mikään muu Turun seudun kunta ei ole kertaakaan ylittänyt kymmenen litran rajaa. Lähimpänä on käynyt Turku vuonna 2007 (9,9). RAISION lukema on sikälikin hämmentävä, että kaupunki ei ole tunnettu ravintolaja yöelämän keskittymänä tai mökkeilykuntana, saati turistirysänä. Lukuja ihmettelee myös THL:n erikoissuunnittelija Tuomo Varis, jonka mukaan tilastojen valossa alkoholin saatavuuden pitäisi olla Raisiossa ympäristökuntia helpompaa. Alkoja Raisiossa on kaksi, anniskeluravintoloita 22. – Uudessakaupungissa on suurin piirtein saman verran kauppoja ja alkoholinmyyntilupia kuin Raisiossa. Alkoja siellä on yksi mutta asukkaitakin lähes 10 000 vähemmän. Silti Uudessakaupungissa myytiin alkoViina virtaa Raisiossa Tutkija on ymmällään Raision suurten alkoholinmyyntilukujen edessä Raision kovat alkoholinmyyntitilastot eivät selity ainakaan Alkon myynnillä. Jonny Holmén holia viime vuonna ”vain” 9,7 litraa asukasta kohden, Varis sanoo. Uusikaupunki on maakunnan suurimpia mökkeilykuntia ja kesäasukkaiden ostokset muodostavat ison osan alkoholikaupasta. Mutta siltikin Raisio kirii ohi. – Kaarinassa Alkojen määrä on sama kuin Raisiossa ja kauppoja viisi enemmän. Asukkaita on 32 000 eli kuutisentuhatta enemmän. Silti alkoholin myynti on Kaarinassa merkittävästi vähäisempää (5,8 litraa asukasta kohden) kuin Raisiossa, tutkija hämmästelee. – Raisiossa on jostain syystä todella kova myynti. Siellä ostetaan kaupoista ja Alkoista merkittävästi enemmän alkoholia kuin naapurikunnissa. On mahdollista, että raisiolaiset myös kuluttavat alkoholia muita lähikuntia enemmän. Tai sitten siellä käydään syystä tai toisesta selkeästi enemmän ostoksilla lähikunnista. RAISION hurjat lukemat eivät selity asiakkaita kymmenien kilometrien päästä imuroivan kauppakeskus Myllynkään Alkolla. Toinen pienempi myymälä sijaitsee Raision S-marketin yhteydessä. Alkosta vahvistetaan, ettei Myllyn myymälän myynninkehitys poikkea muista Alkon myymälöistä. Myymälä ei sijoitu edes Alkon 30 suurimman myymälän joukkoon, vaan on vain keskikokoista myymälää hieman suurempi. BASTU on Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen alueen yritysten tarpeisiin räätälöimä kehittämö, joka syntyi yrittäjien toiveesta saada ennakointitukea uudenlaisen yritystoiminnan kehittämiseen aloilla, joiden markkinat ovat maailmanlaajuisesti kasvussa. Erityisesti uutta virtaa halutaan materiaalien ja energian älykkääseen käyttöön liiketoiminnassa. Materiaaliseen arvonluontiin halutaan yhdistää aineettomaan pääomaan ja digitaalisuuteen perustuvat mahdollisuudet, sillä tulevaisuudessa arvo ei voi olla kiinni vain materiaaleissa, sanoo Bastun koordinaattori Keijo Koskinen. Bastussa yhdistetään tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ennakointiosaamista alueen yritysten tarpeisiin. Tavoitteena on luoda uusia yhteistyömalleja. Hanke käynnistyy loppukesästä 2015 alkavissa työpajoissa. Bastusta vauhtia kiertotalouteen
7 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 27. kesäkuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA KESÄN toinen kuutamouinti järjestetään Samppalinnan maauimalassa perjantaina 3. heinäkuuta kello 21–01. Tänä kesänä Samppalinnassa järjestetään yhteensä neljä. Kesän viimeiset kuutamouinnit järjestetään 31. heinäkuuta ja 21. elokuuta. Kuutamouinnin sisäänpääsymaksu on normaalin pääsymaksun suuruinen. Liikuntapalvelukeskuksen rannekkeilla ja –korteilla sisään ei pääse. Kuutamouinnit taas Samppalinnassa –TYYLINI on siisti ja asiallinen, mutta joskus tosi rento. Tykkään hameista ja kauluspaidoista, kertoo Serita Ikonen, 21, joka tekee löytöjä Zarasta, H&M:ltä ja Stockmannilta. – Hameeni on Zarasta ja takki H&M:ltä. Laukku on Stockmannilta ja aurinkolasit Gina Tricotista. Converset olen ostanut käytettyinä. Ikonen pitää valkoisesta sekä maanläheisistä väreistä kuten beigestä ja harmaan sävyistä. – Joskus päräytän ja käytän keltaista ja punaista. Pidän mukavista materiaaleista. Plussaa on, jos se ei mene helposti ryppyyn. Ikonen tekee heräteostoksia. – Kun kauniina päivänä lähtee kaupoille, löytyy jotain ihanaa. Viime syksynä ostin muutamat sortsihaalarit. Myös maksimekko on kesällä helppo vetää päälle. Siistiä ja päräyttävää Kuka on sinun mielestäsi Turun paras tai tärkein näyttelijä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Toikan Oiva on suunnitellut myös nektariinin. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU OONA KARHUNEN JUOKSEMINEN puhuttaa 4-vuotiaita Lukas Reinvallia ja Eemeli Mattilaa. EEMELI: Mä oon ollu ainaki semmosel urheilukentäl. LUKAS: Me ollaan viety mun veli semmoseen mis juostaan. E: Siel kentäl mis mä olin ni oli vihreetä ja sit siel oli maaleja ja sit oli väripaitoja. Sit oli kans semmonen juoksurata. Mä oon iteki juossu siellä. L: Mä haluisin ehkä kans päästä semmosel kentälle. E: Me voitas mennä yhessä sinne. L: Joo! E: Jos mä menen sinne ni jos mua pelottaa ni sit mä lähen pakoon. L: Nii sielt täytyy lähtee karkuun jos joku lyö. Mut ei kyl siel kukaan lyö. E: Mä meen ainaki jonneki piiloo. L: Jos ois ikkuna auki ja siel ois talo ni mä ainaki hyppäisin siit ikkunasta sisälle. E: Olisko se hauskaa jos sattuis ku hyppäis siitä? L: Mut jos siinä olis jotain pehmeetä päällä. E: Mä oon pistäny sinne pehmeetä. L: Jos siel talos ois kaappei ni sinne vois mennä piiloon. E: Onks siel oikeesti pimeää? L: En tiiä. E: Mä tiiän miten siel voi olla pimeää. Jos joku pistää sinne virtaa ni se olis aika paljon virtaa ja siel olis vettä ja sit joka puolel munki koton ois vettä. L: Mä katkaisin sähköt. E: Mitä? Miten sä pääsit mun kotiin? L: Mä avasin oven ja sit kävelin portaita. E: Mäki laitoin sähköö sinne tunneliin. Sit säki oot sähkössä. L: Mieti jos mul on joku salaman kestävä vaate tai joku semmonen. E: Sit jos mul ois kissa ni se vois pissata sun päälle. L: Mä väistäisin sitä. Mä menisin kaappiin. E: Se pääsee sinne ku mä nostan sen sinne. L: Mut mä meenki kaapin päälle. Jos sinne menis vaik tikapuut. Kaappiin karkuun loon. oin n lis E: Sit ni se pääl L: M m HEIKKI MÖTTÖNEN PALAVAKATSEINEN ja mustatukkainen Annie Mörk muistetaan jo loistavana elokuvanäyttelijänä, mutta ennen kaikkea Turun teatterin ja myöhemmin Turun kaupunginteatterin näyttämöiden vahvana ja persoonallisena tulkitsijana. Vuonna 1887 syntynyt Mörk pääsi teatterimaailmaan mukaan jo 12-vuotiaana pikkutyttönä. Tulevaan ammattiinsa hän valmistui Suomen Kansallisteatterin oppilaskoulusta vuonna 1912. Hän aloitti uransa Helsingissä niin sanotuissa vapaammissa ryhmissä, kuten lyhytikäisessä Ida Aalberg -teatterissa, Elli Tompurin perustamalla Vapaalla Näyttämöllä sekä Komedia-teatterissa. Ensimmäinen varsinainen pesti oli Tampereen Teatteriin vuonna 1914. Mörk näytteli Tampereella vuoteen 1918 asti. VUONNA 1920 hän palasi Helsinkiin ja tällä kertaa Kansannäyttämölle, jossa viihtyi kahdeksan vuotta. Annie Mörk oli rohkea ja ennakkoluuloton jo nuorena tyttönä ja hän hakikin kannuksia ennen varsinaista näyttelijäuraansa seikkailemalla Yhdysvalloissa lähinnä San Fransiscon näyttämöillä. Se ei ollut 1900-luvun alkuvuosina ihan tavallista toimintaa, varsinkaan nuorelta naisihmiseltä. Valkokangasdebyyttinsä Mörk teki vuoden 1920 klassikkoelokuvassa Ollin oppivuodet. Seuraavaksi vuorossa oli Teuvo Puron ohjaama Kihlaus vuonna 1922, jossa hän sai ”Herrojen Eevan” roolin. Elettiin tietysti mykkien elokuvien aikakautta. Maaginen ohjaaja Teuvo Tulio käytti Mörkiä taitavasti kahdesti omissa elokuvissaan 1940ja 50-lukujen taitteessa. Hänen jopa pelottavat roolinsa Hornankosken Yli-Koskelantalon vanhana emäntänä sekä Mustasukkaisuudessa pääosassa olevien sisarusten isoäitinä sopivat Tulion luomiin synkkiin ja tummanpuhuviin maalaistunnelmiin lähes täydellisesti. Viimeiseksi elokuvaksi jäi vuonna 1956 ensi-iltansa saanut Juha, jossa Mörk otti taas isoa roolia nimikkohahmon äitinä. VUONNA 1928 Mörk karisti Helsingin pölyt kannoiltaan ja siirtyi Turun Teatteriin. Hän tuskin itsekään arvasi siinä vaiheessa, että jatkaisi Turussa aina sotien yli pitkälle 1950-luvun puolelle asti. Dramaattinen Mörk tähditti Turussa lukemattomia eri näytelmiä. Hän loi omat roolihahmonsa aina nopeasti ja vaistomaisesti sekä taivasteli välillä kaikkien eri rooliensa julmia, onnettomia ja rappeutuneita naishahmoja. Vuonna 1959 menehtyneestä Mörkistä kohosi turkulaisen teatterimaailman ikoni, joka kävi välillä filmaamassa myös elokuvia. Pelottavien naisten kasvot Annie Mörk näytteli Turussa neljällä eri vuosikymmenellä Annie Mörk ja Yrjö Kianne roolittivat Majavannahkaturkkia Turun Teatterissa marraskuussa 1942. TS-arkisto H. Romanov Serita Ikonen, Yliopistonkatu. Oona Karhunen
9 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET www.lisaduuni.fi
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 27. kesäkuuta 2015 SUOMEN amerikkalaisen jalkapallon naismaajoukkue leireilee kuluvana viikonloppuna Pajulahden urheiluopistolla. Leirillä karsitaan lopullinen joukkue elokuussa Granadassa Espanjassa käytäviin EM-kisoihin. 64 leirille osallistuvan pelaajan mukana paikasta kisajoukkueessa taistelee myös 11 Turku Trojansin naista, muun muassa pelinrakentaja Jonna Hakkarainen sekä Sophia ja Eva von Haartman. Jenkkifutarit taistelevat EM-paikoista RANSKALAISLÄHTEET ovat viemässä Jere Urosta (kuvassa) Gallian kärkiseuroihin. Vuodesta 2012 Helsingborissa pelannutta Urosta ovat kosiskelleet ainakin Lyon ja Saint-Etienne. Kyselyjä on tullut myös Saksasta ja Englannista. Isompaan liigaan siirtyminen olisi heinäkuussa 21 vuotta täyttävälle Uroselle looginen askel eteenpäin, vaikka sopimusta Ruotsiinkin on vielä jäljellä. Vaikka siirto toteutuisikin jo tänä kesänä, valinta on tehtävä huolella. Tässä vaiheessa uraa vaihtopenkille juuttuminen olisi kohtalokasta. Koko suomalaisen futiksen suhteen Urosen seuraava siirto on mielenkiintoinen. Euroopan huippusarjoissa ei viime vuosina suomalaisia ole jonoksi asti ollut, varsinkaan johtavissa rooleissa. Myös Huuhkajien kannalta olisi suotavaa, että joukkue Uronen nousisi huippusarjassa esiin. Vahva puolustuksen johtohahmo ei olisi haitaksi. ILKKA LAPPI Suomifutiksen tulenkantaja Seurasitko Euroopan kisoja? Mitkä suoritukset jäivät mieleesi? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI JALKAPALLON Veikkausliiga lähenee puolimatkan krouvia. FC Inter on tukevasti sarjan keskikastissa varsinkin hyvien kotiesitystensä ansiosta. Interin päävalmentaja Job Dragtsma uskookin joukkueen taistelevan tällä kaudella tosissaan mitaleista parin vaisumman vuoden jälkeen. – HJK:n takana sarja on tasainen. Mitaleista pelaaminen on meille täysin mahdollista, mutta se vaatii hyviä tuloksia. Tyylikkyydellä ei ole mitään merkitystä, jos voittoja ei tule, hollantilainen linjaa. – Pisteitä tosin voisi olla enemmänkin. Muutamassa pelissä olemme menettäneet pisteitä, jotka meidän olisi pitänyt ottaa. Pelillisesti olemme olleet parempia kuin viime vuonna. Kun pelilliset perusasiat ovat kunnossa, tulostakin voi olettaa tulevan, hän jatkaa. Alkukauden aikana Inter on ollut iskussa erityisesti Kupittaan nurmella. Seitsemästä kotipelistä saldona on viisi voittoa ja kaksi tasapeliä. Toisaalta vieraista pisteet ovat olleet tiukassa. – Siihen (vieraspisteiden vähyyteen) ei ole yhtä syytä. Jos olisi, se olisi helppo korjata. Vieraistakin pisteitä on kuitenkin pakko alkaa saada enemmän, jotta pysymme muiden joukkueiden tahdissa. YKSI Interin haasteista on ollut alkukauden kova pelitahti. Paljon pelejä, suhteellisen pieni pelaajarinki ja muutaman avainpelaajan loukkaantumiset ovat yhtälö, joka ei helpota pisteiden metsästystä. – Maanantain HJK-ottelun jälkeen pelitahti hieman helpottaa. Siitä on ilman muuta apua meille, kun muun muassa Vahid (Hambo) ja Guy (Gnabouyou) ovat poissa. Paljon pelaavien palautuminen helpottuu. Yhteensä yhdeksän maalia latoneen kärkiparin loukkaantumiset ovat nostaneet Interistä esiin uusia ratkaisijoita. Edellisessä kotiottelussa HIFK:ta vastaan Solomon Duah sopeutui nopeasti epätavalliselle pelipaikalle. Hambon ja Gnabouyoun loukkaantumisten vuoksi Inter on kuitenkin etsinyt myös vahvistuksia hyökkäykseensä. Viime päivät Interin mukana onkin harjoitellut Serge N’Gal. Interin kannattajat muistavat kamerunilaisen hyvin vuosikymmenen takaa. Sopimusta N’Gal ei ole vielä allekirjoittanut, mutta se on lähinnä muodollisuus, kunhan hyökkääjä pääsee kuntoon. – Ympäristö on hänelle tuttu, mistä on aina hyötyä. Tällä hetkellä N’Gal ei vielä ole sellaisessa kunnossa, että hänet voisi laittaa kentälle. Parin viikon päästä tilanne voi kuitenkin olla jo toinen, Dragtsma sanoo. MITALITAISTELUA ajatellen Inter on hyvissä tarkkailuasemissa. Dragtsman mukaan joukkueen pelaamisessa on kuitenkin vielä kehitettävää. – Kuten tähänkin asti, pallollinen pelaaminen on joukkueen vahvuus. Sitä pystymme kehittämään edelleen. Tarvitsemme kärsivällisyyttä pelaamiseemme. Mitalitaistossa mukana Job Dragtsma on tyytyväinen Interin alkukauden pelaamiseen Solomon Duah on yksi tällä kaudella vahvasti esiin nousseista Interin pelaajista. Jonny Holmén
11 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 12 Kesäheila ESA TÖYKKÄLÄ STREET workout on käsite, joka on tullut monille tutuksi erityisesti YouTube-videoiden kautta. Videoilla ketterät harrastajat punnertavat ja vetävät kroppaansa telineillä haastavissa asennoissa, joista monet vaativat paljon voimaa ja kehonhallintaa. Suomen Street Workout -yhdistyksen puheenjohtajan Konsta Koivurannan mukaan street workout tarkoittaa yksinkertaisimmillaan vapaamuotoista kehonpainoharjoittelua. Aloittelijoiden ei kuitenkaan tarvitse säikähtää hurjia YouTube-videoita, sillä kehonpainoharjoittelu sopii kaikille kuntotasoon ja ikään katsomatta. – Ihan alkuun on hyvä aloittaa vaikka kyykyillä. Jos on liikuntarajoitteita, voi aina avustaa käsillä ja ottaa tukea. Punnerruksia voi tehdä polvillaan tai pöytää vasten, ja leuanvedossa liikettä saa helpotettua vastuskuminauhoilla tai korokkeelta. Monesti videoilla kuvataan näyttäviä temppuja kuten ihmislippuja, mutta ihan yhtä paljon laji on näitä perusliikkeitä, Koivuranta sanoo. SUOMEN Street Workout ry on perustettu toukokuussa 2014. Sen yhtenä tavoitteena on saada lisää liikuntapaikkoja kaikkialle Suomeen. Yhdistys on ollut mukana suunnittelemassa harjoittelutelinekokonaisuutta, jollainen on pystytetty viimeksi muun muassa Jyväskylään, Pieksämäelle ja Maarianhaminaan. Facebookin kautta yhdistys on pyytänyt jäseniään jakamaan kuntalaisaloitepohjaa ja lähettämään sitä kuntien päättäjille. – Oikeastaan kyse on ihan perusvälineistä. Leuanvetotanko, dippiteline ja puolapuut riittävät pitkälti kaikkiin Ylös, ulos ja roikkumaan Suomen Street Workout haluaa kuntiin lisää liikuntapaikkoja Ulkona kehonpainoharjoittelua on tehty iät ja ajat, mutta se lähti leviämään ilmiönä YouTuben ja Facebookin kautta, Konsta Koivuranta kertoo. Hannu Ahtiainen kehonpainoliikkeisiin. Vaikeustasoa pystyy säätämään liikkeitä muuttamalla, Koivuranta kertoo. Joitakin yksittäisiä telineitä ja leuanvetotankoja saattaa löytyä Suomessa erityisesti lenkkipolkujen varsilta, mutta kaupunkiasutuksen läheisyydestä harvemmin. Street workout on suosittua varsinkin Itä-Euroopassa, josta saattaa paikoin löytyä jopa kokonaisia telinepuistoja. – Ehkä täällä vain ei ole ajateltu, että telineitä voisi olla myös keskustoissa. Järkiperusteluja kyllä löytyisi, varsinkin kun tiedetään, miten vähäinen liikunta vaikuttaa terveyteen. Treenipaikat voisivat olla monelle kunnalle järkevä sijoitus, Koivuranta sanoo. KOIVURANNAN mukaan street workout -harrastus on Suomessa levittäytynyt erityisesti Jyväskylään, Helsinkiin, Tampereelle ja Nokialle, jossa on jo oma lajiyhdistyksensä. Turussa sen sijaan on hiljaisempaa. – Johtuisikohan se sitten siitä, ettei Turussa ole hyviä treenipaikkoja? Se on kuitenkin iso kaupunki, joten ihan varmasti jo vuoden päästä Turussa on isompia treeniporukoita. suomenstreetworkout.com
13 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET Kesäheila
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 14 Kesäheila MARIANNE ROVIO YHTEISÖLLINEN puutarhanhoito ja oman ruoan kasvattaminen kiehtoo yhä useammin myös kerrostaloyhteisöjen asukkaita. Räntämäen opiskelija-asuntoalueella on viljelty Pilvilinnan vieressä jo noin kymmenen vuotta kasvimaata. Tänä vuonna alueella viljellään ensimmäistä kertaa viljelylaatikoissa. – Haaveilimme jo viitisen vuotta sitten, että saisimme viljelylaatikot, koska se helpottaa huomattavasti viljelyä maan ollessa kova ja saviperäinen. Tämä oli tosi huonossa kunnossa, ennen kuin saimme tämän kuntoon kuluneen vuoden aikana talkootöillä ja rahoituksen avuin. Meitä on rahoittanut TYY ja TYS on auttanut meitä tuomalla soraa, multaa ja kaivamalla maata kaivinkoneella, kertoi Pilvilinnan ja Kuunsillan asukastoimikuntien yhteisessä kasvimaaprojektissa mukana oleva Kati Laine. Laine on kasvattanut omia kasviksia yhteisökasvimaalla jo vuodesta seitsemän vuoden ajan. Myös hänen 7-vuotias Karpalo-tyttärensä osallistuu mielellään puutarhanhoitoon. – Minusta on hienoa voida kasvattaa omaa ruokaa, vaikka ei viljelylaatikko suuria satoja tuotakaan, mutta ainakin se tarjoaa mahdollisuuden hakea salaatin lehdet voileivän päälle. VILJELYLAATIKOT ovat kierrätysmateriaalia ja ne on hankittu tukusta. Muutenkin yhteisöpuutarhassa suositaan luonnonmukaista viljelyä. Yhteisöpuutarha tarjoaa perheille mahdollisuuden tehdä yhdessä lasten kanssa pihalla töitä ja tutustua ruoan tuotantoon sormet mullassa. – Ihmiset pääsevät täällä tekemään käsillään jotain ja on kivaa koskea multaan. On myös hienoa voida opettaa myös lapsia siihen, miten ruokaa viljellään, Laine sanoi. Karpalo viihtyy äitinsä mukana puutarhaa hoitamassa. Karpalo kokee puutarhanhoidon olevan niin mieluisaa puuhaa, että hän kutsuu itseään viherpeukaloksi. – Minä hoidan sillä tavalla puutarhaa, että kastelen kasveja kun ne ovat kuivia. Tykkään myös syödä kasviksia. Erityisesti raa´at porkkanat ovat ihania, ja niitä on kiva kerätä kasvimaalta. KARPALO ja muut lapset leikkivät hippaa yhteisöpuutarhan viljelylaatikoiden välissä. Aikuisempia viljelijöitä puutarha yhdistää talkootöillä ja puheenaihetta syntyy kun sattuu samaan aikaan hoitamaan omaa viljelylaatikkoaan. – Tällainen projekti lisää yhteisöllisyyttä ja pakottaa tavallaan lähtemään tekemään jotain muiden kanssa, kun on joku tekosyy mitä tehdä. Kuten tämä puutarhanhoito, ja se yhdistää asukkaita. Yhteisökasvimaa vihertää Räntämäessä Opiskelijat kasvattavat osan ruoasta mielellään itse Kati ja Karpalo Laine, 7, viihtyvät yhteisöpuutarhan parissa Kuunsillan ja Pilvilinnan yhteisellä kasvimaalla. Marianne Rovio
15 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET Kesäheila
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 16 Kesäheila ILKKA LAPPI VANHALLA Suurtorilla perinteisesti kesäkuun lopussa järjestettävät Keskiaikaiset markkinat keräävät vuodesta toiseen kymmenien harrastajien innokkaan jouk on näyttelemään markkinanäytelmään. Tänäkin vuonna joukossa on sekä vuodesta toiseen mukana olevia konkareita että innokkaita ensikertalaisia. Perinteisesti noin 80 harrastajanäyttelijästä noin puolet ovat ensikertalaisia. Yksi tämän vuoden ensikertalaisista on tämän kevään ylioppilas Lassi Härkönen, joka esittää markkinoilla Turun Linnan asesepän kisälliä. – Halusimme lukion jälkeen kokeilla kaverini kanssa jotain uutta. Olin etukäteen kuullut paljon hyvää ja käynyt parina vuotena markkinoilla. Niiltä kerroilta tuli sellainen olo, että näyttelijät todella tykkäävät olla täällä ja olisi itsekin kiva kokeilla sitä, Härkönen sanoo. Linnan keittiöpiikaa näyttelevä Sanni Ikäheimo on markkinoiden kokeneempaa polvea. Tänä vuonna hän on mukana markkinanäytelmässä kuudetta vuotta. – Joka vuosi täällä oppii jotain uutta. Joka vuosi on uusi vuosi ja uudet tapahtumat, Ikäheimo toteaa. Tänä vuonna markkinoilla eletään keskiajan loppuaikoja ja vuotta 1504. Markkinoilla puhetta riittää muun muassa rutosta ja uudesta valtionhoitajasta. – Lisäksi markkinaporukan henki on vuodesta toiseen aivan mahtava. Sen takia tänne aina haluaa tulla uudestaan ja uudestaan, Ikäheimo toteaa. KESKIAIKAISILLA markkinoilla näytellessä yhdistyvät näytteleminen ja historia. Härkönen on kiinnostunut kummastakin. Markkinanäytelmän harjoittelu ja hahmojen työstäminen tuovat keskiajan luonnostaan lähelle näyttelijöitä. – Historia ja keskiaika kiinnostavat. On ollut hienoa päästä kokemaan keskiaikaista Turkua lähempää. Keskiajan historiaan ja nimenomaan Turun historiaan on päässyt markkinoiden kautta kiinni paljon yksityiskohtaisemmin, kun tapahtumat markkinoilla perustuvat historiallisiin tositapahtumiin. Koulun historiantunneilla keskiaika jäi pintapuolisemmaksi, Härkönen tuumii. Oma osansa keskiaikaan uppoutumisessa on ollut vastuussa, jonka näyttelijät saavat. Oman hahmon kehittelyssä näyttelijät saavat käyttää runsaasti luovuutta. – Olemme itse saaneet luoda hahmolle taustaa ja syventää luonnetta. Lisäksi markkinanäytelmään kuuluu paljon improvisaatiota, jota olemme itse kehittäneet harjoituksissa, Härkönen kertoo. HARJOITUSJAKSO on ollut näyttelijöille pitkä ja vaativa. Markkinanäytelmää varten harjoitellaan monta kuukautta useita kertoja viikossa. – Sitä ei ehkä markkinoilla käydessä ymmärtänyt, kuinka iso prosessi tämä on. Kyllä tämä paljon työtä ja sitoutumista vaatii. Aina harjoituksiin on kuitenkin lähtenyt mielellään. Yhtään ei kaduta, Härkönen sanoo. Keskiaikaa entistä syvempää Ensikertalainenkin saa vastuuta markkinanäytelmässä Sanni Ikäheimon, Lassi Härkösen sekä kymmenien muiden harrastajanäyttelijöiden luoma markkinanäytelmä on keskeinen osa Keskiaikaisten markkinoiden tunnelmaa. Ilkka Lappi
17 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET Kesäheila
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 18 Tapahtumakalenteri 3.-5.7. Ruisrock. Legendaarinen Ruisrock tuo tänä vuonna Ruissaloon muun muassa Public Enemyn, Pharrell Williamsin, Ellie Gouldingin ja Mewin kaltaisia nimiä. 6.-10.7. Brinkhall Soi. Monipuolista musiikkia viiden päivän aikana historiaa pursuavassa miljöössä. 21.7.-2.8. Turun Urkujuhlat. Perinteisessä tapahtumassa Turun ja lähikirkkojen urut soivat osaavien taiteilijoiden käsissä. Konserttipaikkoina tänä vuonna ovat Turun tuomiokirkko, Mikaelinkirkko, Martinkirkko, Naantalin kirkko ja Merimaskun kirkko. Tänä vuonna taiteilijoita on yhteensä kahdeksan. Urkujuhlien aikana esiintyvät muun muassa Timothy Ester, Keiko Inoue, Matti Moillanen ja Ilari Lehtinen. 24.-25.7. H2Ö. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty H2Ö keräsi ylisanoja joka suunnasta. Tänäkin vuonna Ruissalon telakalla nähdään valtava artistipaljous. Yli sadan esiintyjän joukossa ovat muun muassa Limonadi Elohopea, Uhrijuhla, 22-Pistepirkko, Sammal ja Aino Venna. 28.7.-1.8. DBTL. Suomen vanhin kaupunkifestivaali tulee sittenkin. Tänä vuonna DBTL marssittaa lavalle muun muassa paluuta musiikin pariin tekevän Maija Vilkkumaan, Juha Tapion ja CMX:n. 29.7.-1.8. Indie-iltamat. Tänä vuonna Klubilla nähdään muun muassa Pää Kii, Lasten Hautausmaa, Rytmihäiriö ja Teksti-tv 666. 6.8.-15.8. Turun musiikkijuhlat. Runsaan viikon aikana tapahtumia ja konsertteja on ympäri kaupunkia. Turun kesässä tapahtuu 1.7.-31.8. dingin ja Mewin kaltaisia nimiä. 7 Brinkhall Soi Monipuolista mu 2 24 -25 7 H2Ö Viime vuonna
19 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET Tapahtumakalenteri Musiikkijuhlien aikana ehditään juhlia 150-vuotisjuhlavuotta viettävää Sibeliusta sekä kuulemaan muun muassa Bachin musiikkia. Tänä vuonna musiikkijuhlilla esiintyvät muun muassa Nazig Azezian, Soile Isokoski, Jaakko Kuusisto, Dick Holmström ja Emma Salokoski Ensemble. 7.-8.7. Aura Fest. Hiphop-väen kokoontumisajoissa Barkerinpuistossa esiintymässä muun muassa Elastinen, Robin, Mikael Gabriel ja Nikke Ankara. 13.8. Taiteiden Yö. Kulttuuriväki jalkautuu jälleen kaupungin yöhön monipuolisen kulttuuritarjonnan pariin. 15.-16.8. Turku Triathlon Weekend. Ensimmäistä kertaa järjestettävä Turku Triathlon Weekend tuo Turun keskustassa triathlonin kaiken kansan eteen. Uinti tapahtuu Aurajoessa ja juoksuosuus niin ikään joen kummallakin rannalla. 19.-23.8. Turun Messut. Suomen suurimpien yleismessujen pääteemoina tänä vuonna muun muassa koti ja asuminen, vapaa-aika ja hyvinvointi, perhe ja ympäristö sekä lemmikit 19.-23.8. Käsityötaidonpäivät Luostarinmäellä. Käsityöläismuseossa pääsee tutustumaan viiden päivän aikana kymmeniin eri käsityöammattiin. Tarjolla myös muuta ohjelmaa. 20.8.-2.9. Sirkus Finlandia Turussa. Legendaarinen sirkus, joka kestää vertailun myös kansainvälisesti. Tämän vuoden ohjelmistosta löytyy sekä perinteistä sirkusosaamista että nykysirkuksen tuulahduksia. Sirkus Finlandian esiintyjinä tänä vuonna ovat muun muassa Leonid Beljakov koirineen, Ingo Stiebner ja Suomessa syntynyt merileijona Lappy sekä suomalaiset nykysirkustähdet Anni & Möllö. 28.-29.8. Turun SM-ralli. Sorateiden virtuoosit tulevat jälleen perinteisesti kisaamaan Turkuun ja lähiympäristöön SM-pisteistä kauden viidennessä osakilpailussa. Turun jälkeen kalenterissa on enää yksi ralli, joten Turussa saalistetut pisteet ovat perinteisesti olleet arvossaan.
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 20 Kesäheila OMINAISUUDET • Malli: Cayman GTS PDK • Iskutilavuus: 3 436 cm³ • Tehot (kW/hv): 250/340 • Vääntö: 380 nM • 0–100 km/h: 4,6 s • Huiput: 283 km/h • Kulutus/100 km (EU): 8,2 l • CO²: 190 g/km • Hinta: 119 700 euroa TEEMU P. PELTOLA URHEILUAUTON määritelmästä ei vallitse yksimielisyyttä. Millainen on auton voima ja tuntu? Onko siinä urheiluauton sydäntä? Porsche Caymanilla ei ole vaikeuksia täyttää näitä kriteereitä. Se vetoaa alkukantaisiin vaistoihin. Koeajettu yksilö on malliston yläpäätä edustava GTS PDK. Kuskin selän takana mylvii 3,5-litrainen ja 340-hevosvoimainen mylly, jonka ääni huumaa korvat. Stereoistakaan ei juuri mitään kuule, mutta Caymanin omat saundit ovat sen verran jykevät, ettei soittolistoja jää kaipaamaan. Cayman GTS on suorituskyvyltään hyvin lähellä klassisen Carreran halvinta perusmallia, joskin jälkimmäinen maksaa liki 30 000 euroa enemmän. Krokotiilin päätä muistuttavan Caymanin moottori on keskellä ja veto tietysti takana. Nokalla olevan ”konepellin” alta paljastuu säilytystila. Ohjaamossa on kahden erittäin tilavan penkin lisäksi vain pieni hattuhylly. MATALALLA uiva Cayman on joka tuumaltaan urheiluauto, eikä ajokokemusta voi verrata ”tavalliseen” autoon. Cayman kiihtyy nollasta sataan alle viiden sekunnin, joten maantieliikenteen virrassa luoviminen vaatii totuttelua. Esimerkiksi Moision liittymästä keskustaan päin moottoritielle kiihdyttäessä neula ylitti 120 kilometrin tuntinopeuden jo kaistan puolessa välissä. Tulipa sekin koettua, että moottoritielle mennään loivassa ylämäessä moottorijarrutuksella. Nopeusmittari päättyy kolmessasadassa ja kierroslukumittari kahdeksassa tuhannessa. Valmistaja lupaa autolle yli 280 kilometrin tuntinopeuden, eikä väitettä ole syytä epäillä, sillä Cayman ei tunnu edes pääsevän kuopistaan kotimaisilla moottoritienopeuksilla. Kunhan pikkuisen pääsee härnäämään. GTS-mallissa on moottorille kolme tehosäätöä, joista hillityin on suunniteltu kaupunkiliikenteeseen. Ja on Caymanissa Stop&start-toimintokin, mutta olisi suorastaan urheiluauton halventamista kytkeä se edes päälle. Sport ja Sport Plus -nappien painaminen on mieluisampaa ja ne nostavat heti tuntuvasti tyhjäkäyntikierroksia ja lisäävät tehoja kaasupolkimen alle. Ohjaus on suhteellisen jäykkä ja tanakka, kuten kuuluukin. Yleensä urheiluautoon yhdistetään käsivaihteet, mutta PDK-automaattivaihteisto toimii kuin rasvattu. Se vaihtaa ilman tehohäviötä ja valmistajan mukaan kiihtyy nopeammin nollasta sataan kuin sama malli manuaalivaihteistolla. Ohjauspyörän takana on siivekkeet, joilla vaihtamisen voi halutessaan hoitaa itsekin. TÄYDELLISEN ajokokemuksen ainoa ihmettelyn kohde on kömpelön kulmikas ja halvanoloinen suuntavilkun viiksi. Samanlaisia osuu käteen lähinnä kymppitonnin autoissa. Mutta mitäpä olisi täydellisyys ilman pientä kauneusvirhettä? Utopiaa. Kesätykin jyrinää Koeajossa Porsche Cayman GTS PDK Teemu P. Peltola Porsche Cayman GTS henkii klassisia Porschen muotoja.
21 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET Kesäheila
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 22 Kesäheila HEIKKI MÖTTÖNEN TURKULAINEN Janne on kerännyt tyhjiä pulloja ja tölkkejä erilaisista kesätapahtumista, puistoista, kaupungin kaduilta ja maastosta jo 1990-luvun alusta lähtien. Hänellä on vakaa työsuhde, mutta alunperin homma lähti liikkeelle puhtaasta rahan puutteesta. Janne tietää, missä kannattaa olla ja milloin, kun on lisätienestejä tiedossa. Hän ei esiinny jutussa oikealla nimellään, koska kerää vuosittain sievoiset tulot ilman ylimääräisiä veroja. – Tästähän voisi saada jopa verottajan niskaansa, tai en minä tiedä, tehdäänhän tässä työtä myös ympäristön hyväksi. Aika monet urheiluvarusteet, maastofillarit ja etelänmatkat olen tyhjien pullojen ja tölkkien keräämisessä maksanut. Olen tienannut vuosien varrella kymmeniä tuhansia euroja ekstraa, enkä liioittele yhtään. KILPAILU alalla on kiristynyt. Talous on aika monessa perheessä todella tiukalla ja lisäansioita haetaan melkein hinnalla millä hyvänsä. Oma lukunsa ovat Kaakkois-Euroopasta saapuneet kerjäläiset, jotka ovat oppineet nopeasti tavoille myös pullojen ja tölkkien keruun suhteen. – 2000-luvun alussa sai aika rauhassa kerätä potin monissakin massatapahtumissa. Elettiin nousukautta ja ihmiset eivät jaksaneet juosta pullojen perässä. Tänä päivänä tilanne on täysin erilainen. Vaikka olenkin jo konkari alalla, huomaan, että porukkaa on yksinkertaisesti enemmän liikkeellä. Vanha kettu kuitenkin tietää, koska kannattaa olla liikenteessä sään ja muunkin ajoituksen puolesta, Janne virnuilee. – Parhaita tapahtumia ovat tällaiset DBTL-tyyppiset, ainakin puoliksi avoimet kaupunkifestarit. Silloin on nuorta väkeä liikkeellä, puistot täynnä ja pussikaljan kulutus huipussaan. Nykynuoret ovat erittäin ystävällisiä ja saattavat kutsua tunnin päästä uudestaan, kun on taas parikymmentä tölkkiä tyhjennettynä. PULLOJENKERÄÄJÄN yksi suurimmista vihollisista on alkoholiveroa mahdollisesti kiristävä Suomen valtio. Korhonen tietää, että silloin alkaa Viron puolelta tulla taas lastia entistä enemmän. – On ihan järjetöntä, että esimerkiksi tuontituotteiden jäämistöä ei voi kierrättää rahasta. Tänä päivänä kaikki ammattilaiset erottavat tuotteet hetkessä ja ne mistä ei saa vastinetta, jäävät puistoihin lojumaan. Joku yhtenäinen kansainvälinen kierrätyssysteemi pitäisi saada aikaan. Kyse on kuitenkin myös ympäristönsuojelusta, Janne kuittaa. Nopeat syövät hitaat Pullojen ja tölkkien kerääminen vaatii ammattimaista ajoitusta Pulloja ja tölkkejä keräämällä voi tienata tuntuvat lisätulot. Tatu Lertola ”Olen tienannut vuosien varrella kymmeniä tuhansia euroja.”
23 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET Kesäheila
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 24 Kesäheila
25 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET Kesäheila
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 26 Kesäheila KARI LAINE GRILLIRUOKA ja illanvietto ystävien kesken on monille kesän paras juttu. Taloyhtiöiden alueilla harrastettava grillaus, varsinkin parvekkeilla tapahtuva, herättää joskus myös kuumia tunteita. Kaikki kerrostalojen asukkaat kun eivät nauti grilliruokien tuoksusta ja niiden kuumentamisesta syntyvästä kärystä. Kiinteistöliiton lakipalvelut-yksikön päällikön Virpi Hienosen mukaan grillikauden alussa näitä keskusteluja käydään joka vuosi. Varsinaisia riitoja syntyy Hienosen mukaan harvoin, mutta joskus taloyhtiöt päätyvät jopa kieltämään parvekegrillaamisen omissa järjestyssäännöissään. Mikään laki ei kuitenkaan kiellä parvekegrillausta, ellei siihen liity avotulen tekoa. Suomessa ei ole koskaan otettu taloyhtiöiden haltuun huoneistoja grillauksen takia. Kiinteistöliiton kanta on, että kesästä saa nauttia ja ulkogrillaus on sallittua, kunhan paloturvallisuus huomioidaan ja taloyhtiön määrittelemiä ohjeita noudatetaan. YLEISILLÄ alueilla tapahtuvaa grillaamista säätelee pelastuslaki. Pääsääntö on, että taajama-alueilla ei saa tehdä avotulta. Grillauksen kohdalla se tarkoittaa kertakäyttögrillaamisen kieltoa, koska ne ovat yhteydessä suoraan maapohjaan. Ne ovat vaarallisia myös siksi, koska niissä käytetyt hiilet jäävät usein grillauspaikalle. Pelastuslaitokset voivat tarvittaessa kieltää grillaamisen myös kulovaaran aikana tai taloyhtiöissä joiden parvekerakenteissa on puuta. Taajamien ulkopuolella kertakäyttögrillejä saa käyttää maanomistajan luvalla. Turun kaupungin omistamilla alueilla ulkogrillaus on sallittu muun muassa kaupungin omilla leirintäalueilla, Ruissalossa ja Vepsässä, joissa on erilliset grillikatokset. SUURISSA tapahtumissa, kuten festivaaleilla, grillaamisen salliminen ja ohjeistus ovat järjestäjien päätettävissä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Petri Tassila neuvoo hiilillä grillaavia varmistamaan, että grilli on tukevasti pystyssä palamattomalla alustalla eikä sen ympärillä ole mitään syttyvää. Tuulisella säällä kannattaa hänen mukaansa olla erityisen tarkkana. Grillipaikan lähistöllä on Tassilan mielestä aina pidettävä lähistöllä myös sammutustarvikkeita. Taajamassa ei käristetä avotulella Grillaajan noudatettava taloyhtiöiden ja pelastusviranomaisten ohjeita Kertakäyttögrillin käyttö rinnastetaan nykyään avotulen tekoon, ja se on taajama-alueella kielletty. Maija Tammi
27 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET Kesäheila
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 28 Kesäheila Hattu mielen mukaan Turkulaisten kesähattuvalintoja ohjaavat kauneus ja istuvuus Ehdottoman hyvä –OSTIN hatun, koska se sopi minun päähäni eikä se myöskään ole kuuma. Se on ehdottomasti hyvä. Käytän hattua aina kun aurinko vain vähänkään pilkahtaa, kertoo Irma Tammela, 65, joka osti hattunsa viime kesänä torilta. Tammela omistaa jonkin verran hattuja. Hän ei kuitenkaan myönnä olevansa hattuihmisiä. – Minulla on huopahattuja ja kesähattuja. Lempihattuni on musta lierihattu. Hatussa pitää olla sitä jotain eli yleensä leikkaus ja hyvä ja tarpeeksi iso lieri. Maanläheiset värit ovat minun juttuni. Lippis joka lähtöön –KÄYTÄN päässäni olevaa lippistä silloin kun minusta tuntuu siltä, kertoo Mikko Haanpää, 26, joka hankki lippiksensä H&M:stä huonona hiuspäivänä. – Minulla on kaikenlaisia lätsiä ja hattuja. Minulla on myös mummon tekemä nahkalippis, jota käytän. Se on hieno. Muita lemppareitani ovat Fredriksonin pappalätsä ja erämieshattu. Eniten Haanpää käyttää silti peruslippistä. – Ostan hatut heräteostoksina. Kun löydän jonkun kivan hatun, niin se lähtee mukaani. Jasmin Afaneh, 25, löysi hattunsa Midsummer Sound Festivaleilta. – En yleensä käytä hattuja. Se että minulla on hattu, on todella outo tilanne. Hattujen sijasta Afaneh käyttääkin huiveja. – Käytän kesäisiä ja kevyitä huiveja, joilla voi estää auringonpistoksen. Aion seuraavaksi kuitenkin ostaa samanlaisen hatun kuin päässäni on nyt, tosin erivärisen ja vähän vähemmän sponsoroidun. Hattuleidin löytö –OSTIN hattuni Turun torilta. Hattu on kaunis ja pidän siitä. Olen käyttänyt sitä jonkin verran, vaikka ei olekaan ollut kovin lämpimiä päiviä. Käytän sitä joka viikko, mutten kuitenkaan joka päivä, kertoo Mia Säteri, 42, jonka päässä oleva hattu kuuluu naisen valikoiman hienoimpiin. – Minulla on käsintehtyjä ja huovutettuja hattuja sekä kudottuja ja kaupasta ostettuja hattuja. Käytän niitä aika paljon. Ostan hatun, jos se täyttää sen hetkisen tarkoituksen. Kaikki hatut ovat tulleet käyttöön, eikä yksikään ole jäänyt kaappiin. Katoamaton komistus TUOMAS Kantolan, 33, hattu on löytö isän puutarhahattuvarastosta. – Minulla oli talvella huopahattu, mutta kesällä se on liian kuuma. Päässäni olevaa hattua käytän nyt ensimmäistä kertaa. En ole nähnyt tällaisia heinähattuja kaupassa. Käytän hattua koko kesän, mikäli se ei vain katoa. Hatuista tykkäämään oppinut Kantola omistaa seitsemän hattua. Lippiksiä hänellä ei ole. – Lempihattuni on golfarityylinen Marimekon Matti Collectionin lätsä. Se istuu hyvin päähän, eikä se ole hävinnyt. Veneilyä varten minulla on kapteenilätsä, jossa on ankkurit. OONA KARHUNEN
29 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET Kesäheila
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 30 Kesäheila HENRIIKKA FINGERBORG SUUREKSI ruokatrendiksi kasvanut raakaruokaskene sai tänä kesänä uuden kylmän tulokkaan, raakajäätelön. Herkku on maidoton, gluteeniton ja sokeriton – eikä sitä ole kuumennettu yli neljänkymmenenkahden asteen. Kuumentaminen tuhoaisi ruuan vitamiinit ja entsyymit. ”Räätelöksi” huumorilla nimetty raakajäätelö sisältää tekijöidensä mukaan pelkkää hyvää. Turkulaisen Pure Foodinin raakaleipuri Jenni IsoKouvola ja yrityksen omistaja Svante Spiik vannovat puhtaan ravinnon nimeen mausta tinkimättä, sillä Spiikin mielestä monet brändit tekevät raakaruuista liian terveellisen makuisia. – Emme tingi mausta, vaan käytämme hyviä oikeita aineksia ja rasvoja, kuten hunajaa tai pähkinää. Minttujäätelö maistuu mintulta, sillä siinä todella on oikeaa tuoretta minttua. Ja mustikkajäätelössä on oikeaa mustikkaa, ei mitään esansseja, Spiik täsmentää. RAAKAJÄÄTELÖ tehdään käsityönä ja se syntyi monen kokeilun ja hienosäädön lopputuloksena. Raakaleipuri IsoKouvola kehitti menestyksekkään vaniljakinuski-reseptin kotonaan ja saikin sen jälkeen tehtäväkseen valmistaa koko kesän jäätelöä. – Makuja on syntynyt ensimmäisen kokeilun jälkeen muutama lisää. Mansikka, mustikka-valkosuklaa, minttusuklaa ja espresso. Oikeastaan jäätelömaut elävät sen mukaan mitä aineksia meiltä löytyy, Iso-Kouvola kertoo. Maidottomaan raakajäätelöön on sekoitettu esimerkiksi banaania, pähkinäkermaa, hedelmiä ja superfoodeja. Koostumus ja kermainen maku on kuin oikean jäätelön. Kaloreita räätelössä on enemmän kuin tavallisessa jäätelössä, mutta ainekset sisältävät tekijöidensä mukaan pelkkää hyvää. Ja makeanhimo on tyydytetty yhdellä jäätelöpuikolla – sitä ei tarvitse lusikoida litrakaupalla. – Jos haluaa syödä jotain hyvää, miksi ei jotain terveellistä? Räätelön ainekset ruokkivat kehoa. Tätä herkkua voi todellakin syödä hyvällä omallatunnolla, vaikka välipalaksi, Spiik varmentaa. Raaka viilentäjä Räätelöä voi popsia hyvällä omallatunnolla Raakaleipuri Jenni Iso-Kouvola ja Pure Foodinin omistaja Svante Spiik arvostavat ravintoarvoja jäätelössäkin. Henriikka Fingerborg Räätelössä on enemmän kaloreja kuin jäätelössä, mutta yksi pieni puikko piisaa. ”Makeanhimo on tyydytetty yhdellä jäätelöpuikolla.”
31 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET Kesäheila
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 32 Kesäheila Viilennystä raparperimaalta raparperimaalta Minttujäät virkistävät kesäistä boolia Henriikka Fingerborg HENRIIKKA FINGERBORG HELTEISENÄ kesäpäivänä on mukava juoda jotain raikasta ja kylmää. Tämä makeahko raparperimehu maistuu sellaisenaan, mutta vaalean rommin myötä se muuntuu illan hämärtyessä drinkiksi. Ja valmistuu vaivatta. Raparperibooli 6 raparperinvartta 2dl sokeria 2 litraa vettä minttua (vaaleaa rommia) KUORI ja pilko raparperit paloiksi. Lisää kiehuvaan veteen ja keitä hiljalleen noin tunnin verran. Siivilöi raparperi pois, lisää sokeri ja anna jäähtyä kunnolla. Minttujääpaloja saat, kun laitat mintunlehtiä jääpalamuotteihin veden sekaan.
33 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET Kesäheila
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 34 Kesäheila MARIANNE ROVIO OMA matkailuvaunu mahdollistaa erilaisen elämän kesäaikaan. Aamupala raittiissa ilmassa kara vaanin telttakatoksessa, ulkosauna ja meri sekä yhteisöllinen puuhailu leirintäalueella viehättävät karavaanareita. Raimo Kankaanpää on viihtynyt Kaarinan SFC-Kuusistossa jo vuodesta 1994. Edullinen vaunupaikan vuokra kiehtoo enemmän kuin oman kesämökin hankkiminen. Runosmäestä Kankaanpää ajaa noin 25 kilometrin matkan nopeasti vaununsa vakipaikalle Kaarinaan. – Tämä on kuin vehreä paratiisi kesäisin. Vietän leirintäalueella luonnon helmassa ja meren äärellä paljon mieluummin aikaa kuin kerrostalon sisällä. Jotkut ihmettelevät, että miten me tällaisessa pienessä vaunussa viihdytään, mutta ideahan on juuri viettää paljon aikaa ulkona. Erityisesti kerrostaloasukkaille tämä on todella suositeltavaa, Kankaanpää toteaa, ja esittelee SFCKuusiston rannan, saunan ja yhteistilat. Kankaanpään mielestä on mukavaa tulla rentoutumaan ja nauttimaan luonnon helmaan töiden jälkeen sekä vaihtaa samalla kuulumisia hyvässä hengessä elävien karavaaninaapurien kanssa. RAIMO ja hänen Eija-vaimonsa aloittivat vaunuilun lasten ollessa 2ja 4-vuotiaat. – Lapsiperheelle tämä sopii todella hyvin, koska täällä on niin paljon muitakin lapsiperheitä, joten yhdessäolo sujuu kätevästi ja lapsillakin on seuraa toisistaan. Nyt jo aikuiset lapsemme käyvät täällä mielellään vieläkin, mutta lapsuusiässä heillä oli todella hauskaa. Täällä he saivat pienenä leikkiä ulkosalla, ja aamulla ensimmäisenä he kiirehtivät hiekkalaatikolle muiden lasten kanssa. Kankaanpää myöntää, että karavaaniharrastus on ukkoutumassa. Lisää lapsiperheitä kaivattaisiin mukaan. – Ehkä nuoremmat luuleVapaudesta ja yhteisöllisyydestä Raimo Kankaanpää harmittelee karavaanariharrastuksen ukkoutumista Karavaanari Raimo Kankaanpää on viihtynyt SFC-Kuusiston karavaanialueella jo 21 vuotta meren ja luonnon läheisyydessä. Marianne Rovio vat, että tämä on liian kolhoosimaista touhua, vaikka täällä moni viettää aikaa myös ihan omissa oloissaan ja rauhoittuvat arjen kiireiltä. Lapsille me rakennamme täällä jatkuvasti uusia leikkipaikkoja, jotta lapsiperheet viihtyisivät hyvin. KARAVAANAREITA yhdistää tavallisesti kuitenkin kaipuu yhteisöllisyyteen ja tietynlainen vapaus. Kankaanpää kertoo, että vaikka he pääasiassa leiriytyvät SFC-Kuusistossa, on joskus tullut matkusteltua muuallakin vaunu auton perässä. – Olemme vuokranneet tätä paikkaa jo 21 vuotta, mutta joskus olemme kierrelleet vaunun kanssa ympäri Suomea. Yhteisöllisyys näkyy leirintäalueella siinä, että kunnostustyöt tehdään talkoona ja usein järjestetään yhteisiä illanviettoja. Karavaanarit ovat yleensä myös avointa ja sosiaalista porukkaa. – Tänne on aina niin kiva tulla, koska täällä on paljon tuttuja ja uusiin karavaanareihin on helppoa tutustua. Täällä otamme uudet myös tulokkaat todella hyvin vastaan. Ammattitittelit jäävät leirintäalueen porttien ulkopuolelle, ja täällä kaikki olemme samanarvoisia.
KUPONKISET 35 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET Kesäheila
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 36 Kesäheila PAKINA PAKINA JUHANNUSHEILA löysi minut, kesätyöpaikan ujoimman nuoren naisen. Ajan tapaan ajettiin maalle mökille. Hyvätapaisena nuorena olin nauttinut kakkukahveja erhekutsuilla, kun kaverit juhlivat ikäistensä kanssa. Pakkojuhlat olen viettänyt usein yksin, milloin mistäkin syystä. Ensimmäisen opiskelukevään aaton viimeinen bussi Runosmäestä keskustaan lähti puoliltapäivin. Päätin jäädä kotiin potemaan angiinaa, siis yksinäinen totaaliluuseri turkulaisessa lähiössä keskikesän suurena juhlana. Muinaisen poikaystävän kanssa kuljeskeltiin tyhjän Helsingin keskustassa. Seurasaari, no ei paljon kiinnostanut. Vanhan kuppila oli auki, siis sinne, ei mainittavaa. Vuosia myöhemmin olin kahtena kesänä peräkkäin töissä juttukeikalla helluntailaisyhteisöjen juhannuskonferenssissa. Siellä oli sekä väkeä että tiheää tunnelmaa, mutta eri syistä kuin yleensä. Festareilla. Sain tehdä jutun juhannushäistä, pienet kotihäät, jossa kiireetön pappi tuntui odottavan samaa kuin hääväkikin. PÄÄSIN eräänä suvena merivartijoiden mukaan ratsaamaan tanssipaikalle veneileviä. Kipparilta unohtui alkometri maihin, kakkosmies ehdotti hädissään jotakin alkometrin näköislaitetta. Jos ovat ottaneet, eivät huomaa. Ehdotus oli kuolleena syntynyt ja sovittiinkin, että tästä ei sitten kirjoiteta. Karski merikarhu käytti voimasanoja lahjakkaammin kuin kukaan tuntemani, soimasi ankarasti itseään ja uhkasi minua kölin alta vetämisellä, jos asia tulisi koskaan julki. Mutta Ylermi. Lähistöllä oli tanssilava, siis sinne. Naukkailleena periaatteen miehenä hän ei maksanut sisäänpääsyä, vaan kiersi kauemmas ja kiipesi ketterästi korkean aidan yli. Järjestysmiehet palauttivat kapinallisen ulos. Taipumaton mies uudisti yrityksensä, jonka jälkeen pääsikin kyydillä putkaan. Siinä istuskeli, kun ei muuta voinut, ujo neito täysin vieraassa paikassa aivan vieraassa seurassa. Joukossa oli ritari, joka tarjosi takkinsa viilenneessä kesäyössä ja toimi epävirallisena turvamiehenä. Päästiin aamulla mökille, heila kyyditti lähimmälle bussipysäkille, kiitos ja hyvästi. Opetus: ei kannata lähteä sellaisen matkaan edes kesällä, jos henkilö tuntuu olevan liian hyvältä ollakseen totta. Yleensä se ei ole. TUULA ISTALA Kaikenlaisia kesäheiloja PAKINA KUUSIMETSÄLÄISTEN juhannusvalmistelut saavat odottamattoman käänteen, kun Noita Nokinenä palaa yllättäen kotipaikkakunnalleen vuosien poissaolon jälkeen. Yllätysvieraat eivät myöskään lopu Nokinenään, sillä juhannusta saapuu viettämään myös Tarulaanian prinssi Nestori. Eihän siinä rauhallisista juhannusvalmisteluista ole tietoakaan, kun Nokinenä ja prinssi pistävät tuulemaan. Kuusimetsä nousee heinäkuussa Vepsän saarelle Jo-Jo teatterin koko perheen näytelmässä. Noita Nokinenän juhannus on jo kolmas Jo-Jon Nokinenä-seikkailu. Tälläkin kertaa Nokinenän toilailut ohjaa Petri Tuominen. Noita Nokinenän roolissa nähdään Irma Reunamo. Nokinenän rinnalla ilakoi runsas ja värikäs joukko muita hulvattomia hahmoja, joita esittävät muun muassa Jatta Pirinen, Krista Paavola ja Tanja Väihkönen. Noin tunnin mittaisessa näytelmässä huumori kukkii ja lavalla nähdään taikapussin täydeltä vauhdikasta menoa ja kipakkaa sanailua. Vepsän saaren vehreä luonto ja merellinen maisema tarjoavat oivalliset puitteet juhannukselliselle Nokinenä-tarinalle, jonka kantavana teemana on yhteisöllisyys ja muista välittäminen. Esitys muistuttaa myös yhteisen elinympäristön suojelemisen tärkeydestä, unohtamatta niin suomalaisia kuin kuusimetsäläisiäkin juhannusperinteitä. Näytelmän ensi-ilta on Vepsässä 4. heinäkuuta kello 13. Kaikkiaan heinäkuussa Nokinenä seikkailee 13 esityksessä. Viimeinen esitys on 25. heinäkuuta. Vepsään vievä yhteysalus M/S Lily lähtee Turusta Aurajoen rannasta. Noita Nokinenä lentää heinäkuussa Vepsään Noita Nokinenän seikkailuissa on tietenkin mukana myös kissa Kippurahäntä, jota esittää Jatta Pirinen. Petri Tuominen NETISSÄ julkistettiin kesäkuun puolivälissä kotimaan matkailijoille tarkoitettu ilmainen karttapalvelu Finterest.fi. Palvelusta löytyy kootusti tietoa kiinnostavista matkailukohteista ja tapahtumista ympäri Suomea. Palvelu tarjoaa 45 erilaista teemaa, joiden joukossa on muun muassa 500 festivaalia, yli 8000 liikuntapaikkaa, 120 kalliomaalausta, 550 kirkkoa, satoja kävely-, pyöräilyja melontareittejä jne. Kohteet esitetään havainnollisesti kartalla. Karttaa lähentämällä voi saada tarkasteltavakseen myös karttaikkunaan osuvan tiekamerakuvan, joita on Suomessa yhteensä 1300. Palvelu on tarjolla osoitteessa http://finterest.fi. Vinkkejä lomamatkalle netistä
37 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET Kesäheila
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 38 Kesäheila OONA KARHUNEN TURKUUN voi tutustua perinteisen kävelyn tai bussailun sijaan myös sauvakävellen. Turku Touringin järjestämillä ryhmäretkillä kävelijöitä opastaa sauvakävelyohjaaja Andrew Scholfield. – Opin lajista ensimmäistä kertaa kun muutin Suomeen noin viisi vuotta sitten. Sauvakävely on jotain, mitä ei tiedetä kovin hyvin esimerkiksi Isossa-Britanniassa. Sauvakävely on yleisempää PohjoisEuroopan maissa, joissa se kehitettiin alun perin maastohiihtäjien kesäharjoitteluksi. Kun lähtee sauvakävelemään, on tärkeää aloittaa tekniikasta, jotta sauvat eivät ole vain tiellä. Scholfield sanoo, että ihmiset eivät usein ymmärrä, että sauvat auttavat kävelemään paremmin. Hänen mukaansa riittää, että siihen keskittyy. – Yleinen virhe on kurkottaa sauvoilla liian kauas eteen. Maahan koskevan loppuosan ei kuulu ylittää kantapäätä taikka jalan keskiosaa. Toinen ongelma on ajoitus. Moni kävelee kuin robotti sen sijaan että rentoutuisi, kävelisi luonnollisesti ja antaisi sauvojen auttaa pidentämään askeleita. SCHOLFIELD opastaa yleensä ryhmiä, erityisesti toimittajia tai kaupungissa vierailevia erityisvieraita. Usein hän antaa heidän valita reitin. – Turun keskustassa kävellään yleensä Aurajoen varrella. Samalla kun kävelemme, kerron hieman Turun kulttuurista ja historiasta. Yleensä pysähdytään esimerkiksi Turun linnan, Turun tuomiokirkon, Apteekkimuseon ja Wäinö Aaltosen Museon luo. Suositumpi reittivaihtoehto löytyy kuitenkin luonnon helmasta, Ruissalosta. Niin sanottuna alkupisteenä pidetään Ruissalon kylpylää. Sen viereltä lähdetään tutkimaan metsää ja polkuja. – Kerran melkein kadotin puolet venäläisturistiryhmästä. He olivat pysähtyneet keräämään sieniä metsään. He rakastavat sieniä, Scholfield kertoo. KIERROKSET voisi tehdä myös tavallisesti kävellen. Ero kävelyn ja sauvakävelyn välillä on kuitenkin fysiologinen. – Sauvakävely on dynaamisempi harjoittelumuoto, jossa käytetään yläkropan voimaa ottamaan taakkaa pois alakropalta. Se vähentää nilkkoihin, polviin ja lantioon tulevia iskuja ja samalla käytetään käsivarsia, olkapäitä sekä keskivartalon lihaksia. Syke nousee ja samalla kehittyvät voima, ryhti ja notkeus. Kaiken kaikkiaan sauvakävely tuo Scholfieldin mielestä yhteen kaksi tärkeää puolta suomalaisesta elämästä ja kulttuurista: terveellisen elämän sekä luonnon. – Sauvakävelykierrokset tarjoavat jotain ainutlaatuista, minkä vierailijat haluavat usein kokea. Sauvakävely on ihastuttava tapa kokea, mitä Turulla on tarjota. Kävellessä on aikaa katsoa ympärille, Scholfield sanoo. Sauvaa toisen eteen Kun tutustuu Turkuun sauvakävellen, pitää tekniikan olla kunnossa Andrew Scholfield kertoo, että ryhmät eivät yleensä halua lähteä Turun linnalle asti. Kun kierros aloitetaan keskustasta, on Turun linna liian kaukana. Oona Karhunen
39 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET Kesäheila
Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET 40 Kesäheila ESA TÖYKKÄLÄ RUISSALON telakalla otetaan tänä kesänä ensimmäistä kertaa tanssiaskeleita tangon tahtiin. Ensimmäiset tanssit järjestettiin jo toukokuun lopussa, ja ohjelmaa on luvassa aina elokuun loppuun. Reilu vuosi sitten Turun kaupunki ryhtyi vuokraamaan telakkaa yksityistilaisuuksia varten. 50-vuotisjuhlissa telakalla vieraillut Henri Kulmala näki tyhjässä venesäilytyshallissa heti paljon potentiaalia tanssilavaksi. – Yleisönosastokirjoituksissakin on harmiteltu, ettei Turun seudulla ole oikein sellaista sopivaa paikkaa. Kaupungin kanssa puhuttiin, olisiko mahdollista vuokrata paikka koko kesäksi, myös juhannuslauantaiksi. Todettiin, että miksei, Auraviihteen toimitusjohtajana toimiva Kulmala kertoo. TELAKAN muuttaminen tanssilavaksi ei ole vaatinut paljoakaan rakennustöitä. Esiintymislavan ja parketin lisäksi paikkaa on sisustettu enemmänkin valoilla. Parketti irrotetaan taas syksyllä, kun alue muuttuu veneiden talvisäilytyspaikaksi. – Olen kolunnut läpi varmaan Suomen kaikki tanssilavat. Yllätyin, miten hyvä siitä tuli noin pienillä muutoksilla. Se on historiallinen ja aidon näköinen tila, ei sitä kannata ruveta pilaamaan millään kipsilevyillä, Kulmala sanoo. Kesän mittaan Ruissalon telakalla esiintyvät muun muassa Kyösti Mäkimattila yhtyeineen ja Johanna Pakonen & Midinetti. Juhannusaattona telakalta lähetetään Radio Suomen Juhannustanssit. Lisäksi heinäkuun 17. päivänä uudet tangokuninkaalliset esiintyvät julkisesti ensimmäistä kertaa juuri Ruissalon telakalla. Tähän mennessä järjestettyjen tapahtumien yleisö on ottanut telakan hyvin vastaan, joskin ensimmäisten tanssien aikaan parkkipaikoista syntyi pulaa. Kulmala lupaa, että parkkiongelmia ei synny jatkossa. – Se oli ensimmäinen ilta, emmekä olleet vielä aiemmin pystyneet kokeilemaan, miten kaikki asiat toimivat isolla yleisömäärällä. Nyt ollaan saatu iso alue vierestä. Paikkaa on myös viritelty viimeisten viikkojen aikana. Telakka on vähän kuin merenkulkumuseo samalla. RUNOILIJA Heli Laaksonen esiintyy Ruissalon telakalla elokuussa. Runoiltapäivissä Laaksonen lukee runojaan ja kertoo niiden taustoista sekä elämänkokemuksistaan. – Jos sitä sanoo runoillaksi, niin siitä saa täysin väärän kuvan. Mielestäni se on melkein enemmän stand upia kuin runonlausuntaa. Heli ihastui telakkaan, kun käytiin katsomassa sitä toukokuussa. Hän on aika tarkka siitä, missä haluaa esiintyä, Kulmala sanoo. Koko kesän ohjelma: ruissalontelakka.fi. Tangoa meren äärellä Ruissalon telakka muuntautuu kesällä tanssilavaksi Ruissalon telakan avajaisissa tanssittiin Finlandersin tahtiin. Titta Holanne ”Telakka on vähän kuin merenkulkumuseo”.
41 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET Kesäheila
42 A AMUSET VIIHDE Lauantai 27. kesäkuuta 2015 PALKITTU valokuvaaja Meeri Koutaniemi käsittelee Vaihtoehtonäyttelyssään tyttöjen ympärileikkausta. Koutaniemi on koonnut eri tarinoita useista Afrikan maista. Näyttely esittelee valokuvin tai tarinoin vaihtoehdon ääniä, jotka haluavat suojella seuraavaa sukupolvea siltä, mistä ovat itse joutuneet selviytymään. Näyttely on avoinna Titanik-galleriassa 5. heinäkuuta saakka. Voimakasta valokuvataidetta TIEDÄTHÄN ne kauhuelokuvat, joissa päähenkilölle tapahtuu outoja, mutta hän ei kerro kokemastaan muille? It Follows ei ole sellainen elokuva. Ohjaaja David Robert Mitchell osoittaa, että kauhuelokuvan juonen yliluonnollisiakin elementtejä pystyy käsittelemään ilman, että niitä kuitenkaan selitetään katsojalle puhki. Levottoman tuntuisella kuvauksella ja suorastaan mestarillisella soundtrackilla It Follows luo todella häiritsevän tunnelman, joka ei jätä rauhaan lopputekstien jälkeenkään. Elokuva ei ammenna kauhistuttavaa tehoaan säikyttelystä tai verisestä väkivallasta, vaan katsojan ympärille koko ajan tiukemmaksi kiertyvästä tunteesta: jotain hirvittävää on tapahtumassa, ja sitä on aidosti syytä pelätä. Kenelle: Säväyttävää kauhukokemusta hakeville. Arvio: Melkein täydellinen It Follows antaa painostava-sanalle aivan uusia merkityksiä. ESA TÖYKKÄLÄ Kuin joku seuraisi Millaisia muistoja sinulla on Kinokoplan näytöksistä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA VARMA NAKKI ESA TÖYKKÄLÄ TURKULAINEN elokuvakerho Kinokopla perustettiin vuonna 1965. Ensimmäisen puheenjohtajansa Olli Tuomolan johdolla kerho pyrki erityisesti sivistämään katsojia ja herättämään elokuvista kysymyksiä ja keskustelua. Kinokopla otti paljon vaikutteita Ranskasta, jossa elokuvakerhot alkoivat yleistyä 1950-luvulla. – 70ja 80-luvuilla näytettiin aika pitkälti leffoja sosialistisista maista. Varmaan yleisemmin siihen vaikutti yliopistokansan punainen eetos, mutta toisaalta myös se, että maahantuojilta oli hankalaa saada leffoja. Elokuvakerhot nähtiin kilpailijoina ja jopa haastajina elokuvateattereille, kertoo Kinokoplan entinen puheenjohtaja Janne Salakka. Kinokopla liittyi osaksi Turun yliopiston ylioppilaskuntaa vuonna 1985, jolloin siitä tuli toimikunta ja sen asema virallistui. Ensimmäisinä vuosinaan Kinokoplan tavoitteena oli tehdä elokuvista kollektiivinen kokemus, mutta tämä puoli kerhosta on Salakan mukaan hieman heikentynyt. – On sellaista varmaan vieläkin jossain määrin, mutta valitettavasti se on vähentynyt. Nimenomaan juhlavuotena voisi olla hyvä vähän palauttaa sitä, Salakka sanoo. KINOKOPLA täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Salakka on päätoimittanut yhdessä muiden Kinokoplan aktiivien kanssa satasivuisen Laulu tulipunaisesta Kinokoplasta -historiikin, joka sisältää runsaasti kuvia, artikkeleita ja haastatteluja elokuvakerhon toiminnasta aina 60-luvulta asti. Kinokoplan seuraava suuri tapahtuma on jo perinteeksi muodostunut säestetty mykkäelokuvanäytös Taiteiden yössä. Syksyllä on luvassa seminaari, johon kutsutaan erilaisia elokuva-alan tekijöitä ja vaikuttajia. Lisäksi Kinokopla järjestää juhlanäytöksen Kansakunnan synty -elokuvasta, jonka ensi-illasta tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. – Pop up -elokuvanäytöksiä pohditaan myös, eli yritetään näyttää elokuvia paikoissa, jotka sopivat itse elokuvan tunnelmaan. Tiedän, että esimerkiksi Tappajahaita on näytetty uimahallissa. Otamme tietysti itsekin ideoita mielellämme vastaan, Salakka sanoo. JANNE Salakka toimi Kinokoplan puheenjohtajana vain yhden kauden vuonna 2014, mutta on jatkanut kerhossa aktiivisena sen jälkeenkin. Hän painottaa itsenäisten kulttuurivaikuttajien roolia aikana, jolloin elokuvateatterien tarjonta yksipuolistuu. – Ei kai kukaan pidä realistisena sitä, että ihmiset jäisivät Finnkinon isoihin saleihin keskustelemaan. Ja jos halutaan nähdä jotain muutakin kuin uusia Transformerseja, on äärimmäisen tärkeää, että on Kinokoplan kaltaisia elokuvakerhoja. 50 vuotta leffaa Pyöreitä täyttävä Kinokopla juhlii historiikilla ja erikoisnäytöksillä Kinokoplan vanhoja julisteita vuosien varrelta on esillä Turun pääkirjaston tietoosastolla 30.6.–2.8. Kinokopla T H k e
43 Lauantai 27. kesäkuuta 2015 AAMUSET Viihde
Lauantai 27. 6. 2015 2
3 Lauantai 27. 6. 2015
47 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 27. kesäkuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? SUURIN osa ihmisistä ei pääse ikinä sellaiseen asemaan, jossa voi tehdä yksipuolisesti toisia ihmisiä koskevia lopullisia päätöksiä. Ja hyvä niin, sillä historia on täynnä karmivia esimerkkejä siitä, mihin rajaton valta pahimmillaan johtaa. Hyviä esimerkkejä on harvassa. Asuuko kaikissa meissä kuitenkin pieni diktaattori? Mikrokosmoksen tähän tarjoavat Facebook-ryhmät, joista suosituimmissa on kymmeniä tuhansia jäseniä. Aihealueet vaihtelevat kirppareista kielioppikeskusteluun ja mammakerhoista maanpuolustukseen. Ryhmällä on aina vähintään yksi ylläpitäjä, mutta suuremmissa on useita. He pitävät keskustelun ruodussa ja poistavat epäasiallisiksi katsomiaan kommentteja. Ylläpitäjillä on täysin rajaton päätösvalta. He voivat poistaa käyttäjiä ryhmästä ilman ennakkovaroitusta, saati perusteluja. KUULUIN pitkän aikaa Maanpuolustus-nimiseen suosittuun Facebook-ryhmään. Kommentointini oli mielestäni asiallista, enkä saanut koskaan minkäänlaisia huomautuksia muilta käyttäjiltä saati ylläpitäjiltä. Ryhmässä virisi varsin mielenkiintoisiakin keskusteluja ilman turhanpäiväistä ryppyotsaisuutta. Eräänä päivänä huomasin, että minut oli poistettu ryhmästä. Tiedustelin syytä yhdeltä ylläpitäjistä, mutta en saanut ikinä vastausta. Yritin liittyä ryhmään takaisin, mutta turhaan. En keksinyt muuta selitystä, kuin että jokin esittämäni mielipide ei miellyttänyt ylläpitäjää. Hän painoin nappia ja minä katosin. Nyt tiedän, miltä pohjoiskorealaisesta kenraalista tuntuu, kun armeijan koppiauto yllättäen kaartaa pihaan. Kaukana kukkuloilla nälkäiset koirat haukkuvat. Ylläpitäjää ei näy, mutta käsky on käynyt. TEEMU P. PELTOLA Rajatonta valtaa TÄLLÄ viikolla oikeus antoi tuomion Tapanilan jutussa. Tapausta sen enempää kommentoimatta haluan nostaa esiin muutaman seikan, joka lainsäädännössämme on mielestäni selvästi uudelleenmietinnän tarpeessa. Asian saama julkisuus tuomion lieventämisen perusteena on seikka, joka sotii oikeustajua vastaan. Raiskaus on julkisuutta saava asia, se ei ole uutinen kenellekään. Se, että oikeus katsoo sen lieventävänä asianhaarana on erittäin omituista ja uhria loukkaavaa. Mitä enemmän julkisuutta, sitä lievempi tuomio. Tällainen viesti asiasta välittyy. Tähän toivon lainsäätäjiltä muutosta, eihän julkisuus voi olla lieventävä asiahaara vaikka miten asiaa tarkastelisi. Toisen ihmisen koskemattomuuden loukkaaminen tulee aina olla vahvasti rangaistavaa. Se, että sanotaan, ettei teko ollut erityisen törkeä eikä erityisen nöyryyttävä on uhrille ja kaikille ihmisille vähättelevä viesti. Ikäänkuin tällaisessa rikoksessa voisi olla jotain vähemmän törkeää. Ei voi! Uhrin kehon koskemattomuutta on rikottu hyvinkin törkeästi ja mitä sellainen tekee mielelle, sen voimme vain arvailla... Se että tuomiossa ensin kerrotaan mitä törkeää on tehty ja sitten ilmoitetaan ettei ollutkaan törkeää, on kovin sekavaa kielenkäyttöä ja jättää kuulijan epätietoiseen tilaan. Tässä on lainsäädäntöön selkeä korjauksen paikka. Syvästi huolestunut olen myös siitä mallista, jonka yhteiskuntana annamme. Tuomio on aina yhteiskunnan viesti siitä, miten me suhtaudumme rikokseen. Minä ja luultavimmin enemmistö kansasta on sitä mieltä, että lainsäädännössämme on korjattavaa väkivaltarikosten tuomioiden kohdalla ylipäätään. Rankaisematta jättäminen ja kohtuuttoman lievät tuomiot lisäävät omankäden oikeutta. Tämä ei ainakaan paranna yhteiskuntarauhaa ja sopuisaa eloa. Jos enemmistö kansasta ajattelee, että tuomio loukkaa oikeustajua, ihmisyyttä, ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia, on syytä miettiä miten systeemiä pitää uudistaa. Suomi on oikeusvaltio ja sen tulee näkyä rangaistuskäytännössämme myös väkivaltarikosten kohdalla. SATU KOSKINEN VARSINAIS-SUOMEN KOKOOMUSNAISTEN PUHEENJOHTAJA Käsittämätön tuomio TÄKSI kesäksi suunniteltua Samppalinnan maauimalan peruskorjausta ei pystytty toteuttamaan rahapulan takia. Tämä asia on ollut jo useamman vuoden päättäjien asialistalla. Peruskorjaus on suunnitteilla vuosille 2016–17 ja toivottavasti tämä suunnitelma pysyy. Samppalinnan tilanne on mielestäni jopa pahentunut verrattuna viime kesään. Sisäsuihkuista tuli vuorotellen tulikuumaa ja jääkylmää. Myöskin allasosasto ja pukuhuoneet tarvitsevat kipeästi täysremonttia. Ilmeisesti nyt on vain toivottava, että vesiputkistot kestävät vielä tämän kesän koettelemukset. Samppalinnan maauimalan peruskorjaukseen panostaminen olisi tärkeä turkulaisten terveyden edistämiseksi ja liikuntapaikan kunnon parantamiseksi. Kaupungin talouden kannalta huonoa on myös se, että vastaavia palveluita saatetaan hakea Turun ympäryskuntien uimaloista tai muista kilpailevista yrityksistä, jotka varmasti houkuttavat turkulaisia nykyisessä tilanteessa. Tilanne on myös erittäin harmillinen niille pienituloisille ihmisille ja perheille ketkä käyttävät juuri Samppalinnan maauimalaa aktiivisesti kuntonsa ja terveytensä ylläpitämiseen eikä rahaa välttämättä kalliimpiin liikuntaharrastuksiin ole. On todistettu, että jokainen liikuntaan panostettu euro on myöhemmin pois sosiaalija terveyspuolen menoista. Aktiivisella ja liikunnallisella elämäntavalla on mahdollista ehkäistä monia sairauksia kuten sydän-ja verisuonitauteja sekä tuki-ja liikuntaelimistön sairauksia. Toivottavasti maauimala saa tarvitsemansa peruskorjauksen tulevina vuosina. PIIA NORONEN Samppalinna remontin tarpeessa