Lauantai 28. maaliskuuta 2015 | Nro 25 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Jarkko Laine oli todellinen kulttuurin monilahjakkuus. Hänen elämänsä päättyi liian varhain. Kaupunki s. 8 Turun Jarkko Kiekkoniilot käyvät ikuisuuskiistaa kaikkien aikojen mestarijoukkueesta. TPS:lla on tarjota vahva ehdokas kisaan. Urheilu s. 10 Se joukkue jäi historiaan 8-vuotias Aaro Törnström sanoo suorat sanat uudesta koko perheen Me Rosvolat -leffasta. Viihde s. 14 Ryöstetty kesäksi Sandvik aikoo sulkea Runosmäessä, 470 työpaikkaa vaarassa. Uutiset s.6 Aamuset KAUPUNKIMEDIA SE PAREMPI KAU PU N KIL EH TI JO VU OD ESTA 1981
Lauantai 28. maaliskuuta 2015 AAMUSET 2
3 Lauantai 28. maaliskuuta 2015 AAMUSET
4 A AMUSET PÄÄKKÄRI Pääkirjoitus 28.3.2015 Lauantai 28. maaliskuuta 2015 MAANANTAISEN kaupunginvaltuuston kokouksen kohokohta, lue alennuspiste, oli keskustelu Sepänkatu 5:n kaavamuutoksesta. Poliittinen retoriikka on taitolaji, mutta sen osaajia on harmillisen vähän. Retoriikka ei ole pelkästään puhetaitoa. Se on kykyä perustella, tehdä ymmärrettäväksi. Se on olennainen osa avointa päätöksentekoa. On väärinymmärrrys kuvitella, että demokratia tuottaisi viisaita päätöksiä. Se on metodi, tapa päättää yhteisesti hyväksytyllä tavalla. Se edellyttää paitsi sananvapautta ja oikeutta olla eri mieltä, myös luottamusta ja keskinäistä kunnioitusta. Valitsijoiden on luotettava päättäjiin. Päättäjien on luotettava toisiinsa ja kunnioitettava toisiaan. Nyt ylitettiin raja. Eduskunnassa ei saa kutsua toista edustajaa valehtelijaksi, mutta valtuustossa saa mitä ilmeisemmin syyttää toista valtuutettua korruptiosta ilman todisteen häivää ja vailla pelkoa, että puheenjohtaja siihen puuttuu. JOS jokin näyttää joltain, niin se ei todista, että niin on. Alkeellisellakin logiikan tajulla pitäisi kyetä se ymmärtämään. Savu ei riitä. Tarvitaan tulta. Puheilla ei halvennettu vain kanssavaltuutettuja, vaan koko instituution arvovaltaa. Jos vikaa oli syissä, niin oli sepissäkin. Esitystä ei puolustanut juuri kukaan, vaikka se hyväksyttiin. Jos hyviä argumentteja oli puolesta, niitä ei kuultu. Se on yleisön ja kaupunkilaisten aliarvioimista. Eikä kukaan puolustautunut syytöksiltä, sanonut: Jo riittää! Sisällöistä voi, saa ja pitää olla eri mieltä. Olennaista on, miten se ilmaistaan. Osalla valtuutetuista on kyllä kykyä ja osaamista, mutta nöyryyttä ei yhtään. Nöyryys on protestanttinen hyve, joka ei ole enää kovassa kurssissa. Se on kuitenkin sitä rasvaa, joka notkistaa liitoksissaan natisevaa kankeaa päätöksentekokoneistoa. TURKULAISESSA päätöksenteossa ei ole ollut luottamusta enää aikoihin, mutta nyt on kunnioituskin rapissut. Mistä kumpuaa se moraalinen ylemmyys, jonka voimin osa valtuutetuista kuvittelee puhuvansa itsensä muiden yläpuolelle? LASSE VIRTANEN Ruma, rumempi, valtuustokokous TARVITAANKO Turun ja Helsingin välille suunnitteilla olevaa tunnin junaa? TAVIO: Tunnin junan merkitys olisi suuri. Turun työssäkäyntialuetta voitaisiin laajentaa parhaimmillaan pääkaupunkiseudulle. Tällä hetkellä asia on niin, että Helsinki vetää työpaikat ympäri Suomen. SCHAUMAN: Turkulaiset voisivat käydä Helsingissä töissä, mutta tunnin rata antaisi myös yrityksille paremmat mahdollisuudet toimia Turussa. Helsinkiin voisi mennä kokouksiin. Se loisi myös työpaikkoja Turkuun. VT: Se parantaisi pääkonttorien sijoittumismahdollisuuksia. Helsingistä voitaisi asioida myös Turussa. Tunti on ihanteellinen aika. Se tekisi välistä todella lyhyen. Turku ja Helsinki ovat maantieteellisesti niin lähellä toisiaan, että kyllä niiden yhteistyön pitäisi Suomen kokoisessa maassa toimia. IS: Samalla pitää miettiä myös rantarataa. Se on tällä hetkellä huonossa kunnossa. En halua odottaa kymmentä vuotta, että meillä on toimivat junayhteydet. Sen aikana pitää panostaa myös rantarataan. Radalla on koko ajan myöhästymisiä. Ei se niin voi toimia siihen asti, kunnes meillä on tunnin juna. VT: Haluaisin kytkeä tunnin junaa myös Turun lentokentän toiminnan kasvuun. Turun lentokenttä tarvitsisi saada kannattavaksi. Tunnin juna voisi edesauttaa ihmisiä lentämään Turusta, vaikka asuisikin Helsingissä. Samoin joku Helsingistä voisi haluta tehdä laivamatkoja Turusta. IS: Tunnin juna olisi yksi tapa lisätä Varsinais-Suomen vetovoimaa. Haluaisin saada poliitikot kääntymään siihen suuntaan, että uskottaisi enemmän Varsinais-Suomen potentiaaliin ja siihen, miten voimme aluetta kehittää. VT: Tunnin junan tyyliset investoinnit ovat huonona taloudellisena aikana entistä tärkeämpiä. Tehtävämme on pitää Suomi kehityskelpoisena ja Varsinais-Suomi maan sisäisessä kilpailussa Suomen teollisuuspuistona. IS: Velvollisuutemme on tehdä Suomesta niin hyvä kuin mahdollista ja Varsinais-Suomesta alue, jossa halutaan asua ja elää. Meillä on niin paljon mahdollisuuksia. Meidän pitäisi vain oppia hyödyntämään niitä. NAUVOON ei saatu lääkäriä edes toisen hakukerran jälkeen. Hakemuksia tuli nolla. Mutta jos Lääkäriliitolta kysyy, niin lääkäripulaa ei ole. On vain liian pienet palkat, jotta kukaan viitsisi ottaa vakituista virkaa vastaan. FC TPS, Turun Seudun Urheiluakatemia ja Skating Club Turku käynnistävät yhteistyön Kaarinan SOSlapsikylän kanssa. Tavoitteena on tarjota liikuntamahdollisuuksia niin lapsikylän asukkaille kuin muillekin alueen lapsille. Parempaa projektia on vaikeampi keksiä. TPS:N A-nuoret taistelivat kiekkokullan Turkuun peräti 17 vuoden tauon jälkeen. Somepöhinä imi Turkuhalliin ratkaisevaan peliin yli 10 000 katsojaa. Kyllä halliin väkeä tulee, tarvitaan vain voittava joukkue. Tack… …nej tack! USA tuki Syyrian kapinallisia, kunnes ryhtyi sotimaan Isisiä vastaan. Isis sotii Syyrian hallitusta vastaan. Syyrian hallitus on Iranin liittolainen. Saudi-Arabia käy Jemenin huthikapinallisten kimppuun ja saa tukea USA:lta, mutta myös Isis ja Al-Qaida sotivat šiialaisia hutheja vastaan. Iran tukee hutheja kapinassa Jemenin hallitusta vastaan. Onhan sotku. PELIYHTIÖ Supercell takoi hirmutuloksen ja järjesti tiedotustilaisuuden jossa ilmoitettiin, että tilaisuutta ei saa kuvata tai tallentaa. MTV haastattelikin toimitusjohtajaa myöhemmin toisessa tilaisuudessa, jolloin peliyhtiö yritti estää haastattelun esittämisen. Olisikohan firmalla varaa ostaa hiukan mediakoulutusta? TAKSEISSAKIN on nykyään videokamerat, mutta matkustajalentokoneen ohjaamon tapahtumia analysoidaan vielä keskusteluja, kilahduksia ja napsauksia kuuntelemalla. n ysoä n äN DEBATTI Tavio VILLE TAVIO on juristi ja perussuomalaisten turkulaisehdokas. IDA SCHAUMAN on RKP-nuorten puheenjohtaja ja kansanedustajaehdokas Turusta. Schauman
5 Lauantai 28. maaliskuuta 2015 AAMUSET
6 A AMUSET UUTISET Lauantai 28. maaliskuuta 2015 Nauvoon ei saada lääkäriä mutta lääkäripulaa ei ole. Mikä tämän selittää? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PARAISTEN kaupungin mukaan Nauvon lääkärin virkaan ei tullut jatketussakaan haussa yhtään hakemusta. Huhtikuusta alkaen Nauvossa käy Paraisilta lääkäri kerran viikossa. Paraisten terveysaseman miehitystä parannetaan ostopalvelulla, jotta nauvolaisille voidaan tarjota lääkäripalveluja Paraisilla. Sekä äitiysja lastenneuvolassa että kouluterveydenhuollossa lääkäripalvelut pyritään järjestämään Nauvossa . Nauvo yhä vailla lääkäriä SANDVIK Mining and Construction Oy harkitsee Turun-tehtaansa sulkemista. Yhtiö aloittaa yhteistoimintaneuvottelut. Niiden piirissä on tehtaan koko henkilöstö eli 470 työntekijää. Tehdas saattaa sulkeutuisi suunnitelmien mukaan aikaisintaan kesällä vuonna 2016. Sandvikilla on Runosmäessä Vahdontiellä tehdas, joka on erikoistunut kuljetusja lastauskoneiden valmistamiseen kaivoksiin sekä osaamisja tuotekehityskeskus. Sandvik aloittaa yt-neuvottelut myös Tampereella, jossa vaaravyöhykkeessä on enintään 30 työpaikkaa. Yhtiö aikoo sopeuttaa organisaatiota ja tuotantokapasiteettia vastaamaan toimintaympäristön muutoksia sekä parantaakseen kilpailukykyä ja tuottavuutta. Sandvik vähensi 1,5 vuotta sitten Turusta yli 30 työpaikkaa. Sandvik harkitsee tehtaan sulkemista LASSE VIRTANEN VALTION omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera on saanut luvan laajentaa riskirahoitustoimintaansa. Finnvera on vuoden alusta alkaen lisännyt riskirahoitusta, mikä tarkoittaa entistä suurempia rahoitusosuuksia ja vähäisempiä vastavakuusvaatimuksia. – Se ei tarkoita pysyvästi kannattamattomien yritysten rahoittamista. Kroonisesti kannattamattomien yritysten rahoittaminen olisi epätervettä, totesi Lounais-Suomen aluejohtaja Seija Pelkonen Turun kauppakamarin tilaisuudessa. – Teemme elinkeinopolitiikkaa rahoituksen keinoin. Yleensä rahoitus on sellaista, että jollemme me ole mukana, se ei toteudu ollenkaan. Rahoituksella pitäisi kuitenkin saada jotain hyvää aikaan: kasvua, kilpailukykyä, vientiä tai työpaikkoja. Finnveran rahoitusmahdollisuuksia on lisätty myös niin, että kohderyhmä laajenee pk-yrityksistä keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Tarjontaa on myös erityisesti aloittaville yrityksille. Finnveran toimintaa ohjaa työja elinkeinoministeriö. Aikaisemmin Finnveralla oli tiukka pk-raja eli rahoitusta saattoivat saada vain alle 250 työntekijän yritykset, joiden liikevaihto oli maksimissaan 50 miljoonaa euroa. Nyt rahoitusta voi saada yritys, jonka liikevaihto on enintään 300 miljoonaa euroa. Erityisvaltuudet ulottuvat ainakin vuoden 2017 loppuun saakka. Rahaa on käytössä 600 miljoonaa euroa. Finnvera tunnetaan myös suurten vientikauppojen kätilönä, Turussa etenkin laivatilausten rahoituksesta. – Ilman meidän rahoitustamme täältä ei olisi todennäköisesti saatu yhtään laivaa myytyä viimeisen kymmenen vuoden aikana, arvioi Pelkonen. Finnvera ottaa lisää riskiä yritysrahoituksessa UUTISANALYYSI KUNTAUUDISTUS on kuollut ja kuopattu. Turun seudulla naapurit torjuivat keskuskaupungin tylysti ja yksimielisesti. Prosessin lopputulokseksi jäi järeä 155-sivuinen selvitysraportti, joka julkistettiin jo viime marraskuussa. Harva on kuitenkaan lukenut raporttia. Moni harhaluulo elää yhä sitkeästi. Mitä kuntajakoselvittäjät saivat selville? Raportti kumoaa luuloja. Harhaluulo 1: Turku on köyhä, ympäryskunnat rikkaita. Naapurissa pelätään, että Turku rosvoaisi liitoksessa niiden kassan, mutta raportin mukaan Turku on selvästi äveriäämpi kuin naapurinsa. Turku on vanha ja rikas, konsernin nettovarallisuus on yli miljardi euroa. Naapureilla on varallisuutta paljon vähemmän. Turku tasapainottaa taloutta, menot ovat suuremmat kuin tulot. Ongelmia on käyttötaloudessa. Kaupunki myös velkaantuu, mutta omaisuutta on vastineeksi. Ympäryskunnilla on sama talouden tasapaino-ongelma ja velkaantumiskierre, mutta ei vastaavaa omaisuusmassaa: kiinteistöjä, yhtiöitä tai muuta konserniomaisuutta. Harhaluulo 2: Kuntarajoja siirtämällä huoltosuhde ei parane. Leveämpiä harteita ei tule, koska väki ei muuttuisi miksikään. Väki ei muutu, mutta suurkunnassa huoltosuhde olisi parempi kuin itsenäiseksi jäävissä ympäryskunnissa. Turussa huoltosuhde on paras, alle maan keskiarvon eli sitä parempi, ja työikäisiä on suhteellisesti enemmän kuin ympäryskunnissa, vaikka Turussa on paljon myös vanhuksia ja työikäisiä on muuttanut naapurikuntiin. Harhaluulo 3: Ympäryskunnissa asuu nuoria, terveitä, hyvin toimeentulevia perheitä. Elinvoimaa siis piisaa? Naapurikuntien huoltosuhde heikkenee rajusti vuoteen 2029 mennessä. Yhdistynyt kaupunki selviytyisi raportin mukaan vastuistaan paremmin kuin nippu itsenäisiä. Kaikissa muissa kunRikas, rakas, köyhä... Kuntajakoselvityksen loppuraportti paljastaa seudun vahvuudet, heikkoudet, surkimukset ja selviytyjät Suur-Turku kaatui ympäryskuntien yksimieliseen vastustukseen. Jonny Holmén nissa paitsi Turussa 75 vuotta täyttäneiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2029 mennessä. 75 vuotta täyttäneiden osuus on Kaarinassa ja Raisiossa silloin korkeampi kuin Turussa. Harhaluulo 4: Turussa asuu vain köyhiä, työttömiä, maahanmuuttajia ja eläkeläisiä. Heitäkin, mutta keskuskaupunki on työpaikkaomavaisuudessa omaa luokkaansa. Turun työpaikkaomavaraisuusaste on 120 prosenttia. Raisio pääsee yli 80 prosentin, muualla jäädään alle. Työpaikat ovat Turussa. Naapurista pendelöidään Turkuun töihin. Sosiaalija terveyspalvelujen uudistus lisäisi erityisesti Raision, Ruskon, Paimion ja Liedon rahoitusosuutta. Turun osuus laskisi. Valtionosuuksien leikkaus kurittaa Turkua, mutta myös naapurikuntia. Perusopetusikäisten lasten määrä kasvaa erityisesti Turussa ja Liedossa. Turun kotitalouksista viidennes on pienituloisia, mutta myös tuloerot ovat suuria. Tulotasoa laskee suuri opiskelijoiden määrä. Harhaluulo 5: Suurkunta uhkaa lähipalveluja. Matka terveysasemalle ja kouluun pitenisi. Lähipalvelut ovat vaarassa joka tapauksessa, ellei kuntien taloudellinen tilanne kohene äkillisesti. Sellaisesta ei ole merkkejä. Kuntaliitos mahdollistaisi palvelujen tarjoamisen taajamissa ilman sitä haittaa, jonka yhdyskuntarakennetta rikkovat kuntarajat aiheuttavat esimerkiksi Littoisissa. LASSE VIRTANEN RAISION kaupungin viime vuoden tulos nousi tasapainottamisohjelman ansiosta 4,1 miljoonaa euroa plussalle. Alijäämäinen tase kääntyi takaisin ylijäämäiseksi. Kaupungin lainakanta laski peräti 6,7 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta laski 62,2 miljoonasta eurosta 55,5 miljoonaan euroon, joka on 2 277 euroa asukas. Asukaskohtainen lainamäärä laski edellisestä vuodesta 253 euroa ja on 456 euroa alle kuntien keskiarvon (2 733). Verotuloissa kunnallisverotuotoista jäätiin 1,6 miljoonaa euroa ja kiinteistöverotuotoissa 200 000 euroa, mutta yhteisöverot toteutuivat 600 000 euroa ennakoitua suurempina. Valtionosuudet toteutuivat 500 000 euroa laskettua suurempina. Suurimmat säästöt suhteessa talousarvioon syntyvät henkilöstökuluissa (3,1 miljoonaa euroa), palveluiden ostoissa (1,2 miljoonaa euroa) sekä aineissa ja tarvikkeissa (1,4 miljoonaa euroa). Henkilöstökuluissa näkyy henkilöstön lomautus 3–5 päiväksi. Lomautuksen vaikutus oli vajaa puoli miljoonaa euroa. Raision tulos nousi plussalle
7 Lauantai 28. maaliskuuta 2015 AAMUSET
8 A AMUSET KAUPUNKI Lauantai 28. maaliskuuta 2015 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan lähettäjän elokuvalipuilla. Ilmoita viestissä myös katuosoitteesi. Liput postitetaan kuvan julkaisua seuraavan kuukauden alkupuolella. TÄYSOSUMA RUISROCK etsii festivaalille taiteilijoita, käsityöläisiä, ruokamyyjiä ja viihdyttäjiä. Lisäksi festivaalin loihtimisessa joka vuosi suuresti avustavien talkoolaisten haku on nyt käynnissä. Festivaalialueelle on tarkoitus rakentaa myyntikojujen muodostama design-kylä, jossa suunnittelijat ja käsityöläiset voivat myydä omia, festivaalin henkeen sopivia luomuksiaan. Ruisrock etsii talkooväkeä –TYYLINI on vintage-henkinen ja aika omaperäinen. 40ja 50-luku ovat suosikkityylikausiani. Pidän myös 30-luvun vaatteista, kertoo Maria Enqvist. Enqvist ostaa vaatteita VintagEija’s -kaupasta sekä UFF:ltä. – Suurimman osan vaatteista teen kuitenkin itse. Takkini olen tehnyt itse vanhasta villakankaasta. Mekko on alunperin VintagEija’sista. Kengät ja hattu ovat vanhoja. Hatun olen tuunannut silkkinauhoilla. Huivin olen saanut sukulaiselta. Enqvist käyttää vihreää, sinistä, punaista ja jonkun verran ruskeaa. – Materiaali on tärkeä. Kiinnyn vaatteisiin, joten haluan että niitä voi käyttää pidemmän aikaa. Siksi pidän vintage-vaatteista. Kun tietää, että vaate on kestänyt 50-luvulta asti, kestää se vielä jatkossakin. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Vanhaan luottaen Mikä festari on kesän kohokohta? Minne on aivan pakko päästä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Kun sormi menee suuhun, kakka jääpi puuhun. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Maria Enqvist, Yliopistonkatu. Oona Karhunen Kimmo Mäkinen OONA KARHUNEN PÄÄSIÄINEN puhuttaa 4-vuotiasta Sofia Karlssonia ja 5-vuotiasta Laura Toivosta. SOFIA: Me ollaan tehty sellasii pääsiäiskorttei. Äiti on tehny kauneimmat ja mä oon tehny vähän. Mut sit mä osaan kyl ku mä oon oppinu. LAURA: Mä en oo tehny ollenkaan. S: Mä haluaisin tehdä sellasen kortin mis on lehtii oksis ja sit ne vois liimata korttiin. mä haluisin siihen tipun ja munan ja sulat ja kimalletta. L: Mäki haluisin kimalletta. Mä haluisin laittaa hileitä ja pinkkejä ja liiloja ja punasii ja sinisii sulkii. Mä voisin antaa korttei ainaki mammal ja isomammal ja papalle. S: Mä annan niit ainaki mummuille, äidille ja papalle. Ja Viiville. Mut Maxille ja Neealle en ku ne voi syödä ne. Tai voin mä Neealle lähettää ku se tietää et niit ei saa syödä. Mut Maxille en ku se on oikeesti semmonen et se syö kaikki. L: Mä muistan mitä koristeit vappuna laitetaan. Mut mä en muista pääsiäiskoristeita. S: Äiti on tehny semmosen pajunkissakorin. Siin oli jotain munii jois oli jotain tarroja. Mä oon maalannu pääsiäismunaa joka oli ihan valkonen. Siin ei ollu aika paljon värei ku mä en enää jaksanu maalata ku se oli nii iso. L: Mä tahtoisin tehä semmosen värikkään mis on täplii ja silmät ja suu. S: Sillon pääsiäisenä saa kans suklaamunia. L: Mä tykkään semmosist ihan tavallisist suklaapääsiäismunista. Piipiiki tykkää suklaamunista ja pupuista. S: Kuka tykkää? L: Mun unikaveri. S: Mut pehmolelujen kans ei voi syödä ku ei ne syö oikeesti. Suklaamunia unikaverille steit mä ivalli Piip HEIKKI MÖTTÖNEN KIRJAILIJA ja runoilija Jarkko Laine ponnahti julkisuuteen vuonna 1967 runokokoelmallaan Muovinen Buddha. Hän osallistui sillä Parnasson lyriikkakilpailuun ja sai kunniamaininnan. Samana vuonna Laine tutustui turkulaiseen runoilijaan Markku Intoon sekä somerolaismuusikko M.A. Nummiseen. Vasemmistolaisperheen pojasta kasvoi näiden tuttavusten kanssa tunnettu paikallisen underground-kulttuurin edustaja. Kolmikko perusti vuonna 1969 Suomen Talvisota 1939–1940 –nimisen underground-yhtyeen ja performanssiryhmän. Ryhmä julkaisi myös Aamurusko-nimistä sanomalehteä sekä teki radio-ohjelmaa. Ryhmä sai aikaan hämmennystä, mutta touhuun liittyi myös ihan tervettä hauskanpitoa. 1960-luvun loppu loi Laineesta kapinallisen mielikuvan ja siitä oli jatkossa niin haittaa kuin hyötyäkin. Parnasson päätoimittaja Tuomas Anhava muisti Laineen ja palkkasi hänet vuonna 1969 lehtensä toimitussihteeriksi. 1970-luvun alku ja sen poliittisuus pyyhkäisivät Talvisota–ryhmän historiaan. VUONNA 1969 Laine liittyi myös Lounais-Suomen kirjailijat -yhdistykseen ja hänen tuleva ammattiyhdistysinnostuksensa roihahti liekkeihin siellä. Laineesta leivottiin vuonna 1973 yhdistyksen puheenjohtaja. Vuonna 1980 hänestä tuli Suomen Kirjailijaliiton hallituksen jäsen ja vuonna 1987 sen puheenjohtaja. Hän oli tiukka kirjailijoiden etujen ajaja. Hänen sappensa sai helpoiten kiehumaan tekijänoikeusja kirjastoapuraha-asioissa. Samalla hänestä tuli myös Parnasson päätoimittaja. Laine oli varsin tukevassa asemassa suomalaisessa kirjallisuusmaailmassa. Kaiken ohella hän oli erittäin tuottelias ja monipuolinen kirjailija, jolla oli hallussa kaikki sektorin lajit. Hän takoi runoja, romaaneja, novelleja, näytelmiä, käännöksiä ja laulunsanoja. Muun muassa Rauli Badding Somerjoen useiden hittien sanat ovat Laineen käsialaa. Hän hyödynsi yleissivistystään erityisen taitavasti sitaattija aforismikokoelmissaan. Nuorisolle suunnattu aforismikirja Gaudeamus Igitur on tästä mitä mainioin esimerkki. 2000-LUVUN alussa Laineen asema aiheutti jopa kateutta. Jotkut kokivat, että Parnasso ja Kirjailijaliitto olivat yhtä kuin Jarkko Laine. Vuonna 2002 Laine joutui jättämään niin Parnasson kuin Kirjailijaliitonkin. Laine menehtyi vaikean sairauden murtamana elokuussa 2006 vain 59-vuotiaana. Hän oli loppuun asti turkulainen ja asui koko ikänsä Martin seudulla, vaikka työ veikin välillä vuosiksi Helsinkiin. Ikuinen kapinallinen Jarkko Laine oli turkulaisen underground-liikkeen keulahahmoja Ylioppilas Jarkko Laine (takana kesk.) oli mukana, kun Turun kaupunki julisti kulttuuriapurahojen saajat toukokuussa 1968. Seurueessa myös taiteilijat Veikko Lehtovaara (vas.), oopperalaulaja Matti Salminen, kuvataiteilija Aulis Uotila (edessä) ja kirjailija Ilona Meretoja. TS-arkisto
9 Lauantai 28. maaliskuuta 2015 AAMUSET
10 A AMUSET URHEILU Lauantai 28. maaliskuuta 2015 TUTO kohtaa jääkiekkoilun B-junioreiden Mestiksen finaaleissa Jokipojat. Kaksiosaisen finaalin ensimmäinen osa pelataan Kupittaalla lauantaina 28. maaliskuuta kello 13.40. Tuto nousi finaaliin vaikeuksien kautta. Kausi oli päättymässä jo runkosarjassa, mutta Tuto hilasi lopulta neljän parhaan joukkoon. Paikka finaalissa aukesi KJT-Haukat kaatui otteluvoitoin 2–0. Toinen finaali pelataan sunnuntaina Joensuussa. Tuton B-junnut Mestis-finaaleissa JÄÄKIEKON A-nuorten kolmas finaaliottelu oli urheilukulttuuria parhaimmillaan. Jopa TPS:n 17 vuoden tauon jälkeen ottama Suomen mestaruus kalpenee sen urheilukulttuuriteon edessä, jonka pikku-Tepsi teki. Ratkaisevaa finaalia oli seuraamassa yli 10 000 katsojaa, uusi Suomen ennätys. Erityisen hienoa oli, että joukkueen takana seisottiin yli seurarajojen. Voitto oli pelaajien, mutta se oli äärimmäisen tärkeä koko jääkiekkoilevalle Turulle. Ratkaisuottelu osoitti jälleen kerran myös sen, että turkulaiset kyllä saadaan liikkeelle, kun joukkue menestyy. Jos joukkue menestyy, hallille tullaan läpi tuulen ja tuiskun. Toivoa sopii, että A-nuorten menestys kirvoittaa turkulaiset kiekkoseurat entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Se olisi varmasti eduksi koko kaupungin kiekkoilulle. ILKKA LAPPI Urheilukulttuurin riemuvoitto Mikä TPS:n mestarijoukkueista on se kaikkein unohtumattomin? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI JÄÄKIEKON Suomen mestaruuden voittaneiden joukkueiden paremmuusjärjestykseen laittaminen on monien kiekkofanien jatkuvaa hupia. Keskustelu ei pääty koskaan. Mikä on paras mestaruuden voittanut ryhmä, TPS:n 1995 mestarit, Jokereiden 1997 mestarit, HIFK:n 1998 mestarit vai joku ihan muu mestarijoukkue? Mikä on paremmuuden mittari? Joukkueen pelaajien pelaamat NHL-ottelut, nimilistan lahjakkuus, dominointi mestaruuskaudella vai joku ihan muu? Usein kiivaimmat väittelyt käydään edellä mainitun kolmikon sekä TPS:n kevään 2000 mestarijoukkueen välillä. TPS:n kauden 1994–95 joukkue on kiistatta nimekkäin mestaruuden voittanut joukkue. Joukkueen pelaajat ovat sittemmin pelanneet NHL:ssä yli 6 800 runkosarjaottelua. Se jättää taakseen jopa Olli Jokisen, Christian Ruutun ja kumppanien johtaman HIFK:n kevään 1998 mestarit. Keväällä 1995 Saku Koivu, Jere Lehtinen ja kumppanit olivat vasta matkalla. TPS oli runkosarjassa vasta neljäs. Pudotuspeleissä TPS myös hävisi neljä peliä. Vaikka TPS mestaruuden voittikin, oli Jokerit tuolla kaudella ehdoton ennakkosuosikki mestariksi. KAUDEN 1997–98 HIFK nostetaan usein kaikkein aikojen joukkueeksi. Joukkue eteni pudotuspeleissä voitosta voittoon, mutta oli runkosarjassa TPS:n jälkeen toinen. Myös Jokereiden kauden 1996– 97 mestarijoukkue eteni voitti matkalla mestaruuteen kaikki pudotuspeliottelunsa. Tuon vuoden Jokeri-nippu dominoi myös runkosarjaa häviten koko kauden aikana vain 11 ottelua. Vaikka Jokereiden kevään 1997 mestarijoukkue olikin ylivoimainen, joukkueen materiaali ei NHL-pelejä vertailemalla yllä TPS:n 1995 tai HIFK:n 1998 mestareiden tasolle. Hyökkäyspelillään kaudella 1999– 2000 ihastuttanut TPS:n joukkue on ehdottomasti yksi kovimmista yhdistelmistä. Kai Nurminen–Kimmo Rintanen–Tomi Kallio oli yhdistelmä joka takoi pisteitä liukuhihnalta. ”Kultaranne” Nurminen kuittasi pistepörssin nimiinsä 78 pisteellä, mikä on edelleen TPS:n yhden kauden piste-ennätys. Ykkösketjun lisäksi neljäntenä tepsiläisenä pistepörssin kärkikymmenikköön itsensä pelasi Kalle Sahlstedt. 54 runkosarjaottelun jälkeen TPS oli tehnyt kaikkiaan 232 maalia. Moisia maalikarkeloita ei ole ennen sitä tai sen jälkeen nähty. YKSISELITTEISTÄ vastausta ei kysymykseen ikinä saada, mutta varmaa on, että Palloseuran mestarijoukkueet ovat keskusteluissa aina mukana. Jos taas rankataan paremmuusjärjestykseen joukkueita, jotka eivät koskaan voittaneet mestaruutta, TPS on silläkin listalla korkealla. Tuskin parempaa hopeajoukkuetta historiasta löytyy kuin finaalit Jokereille keväällä 1997 hävinnyt TPS:n joukkue. Kaikkien aikojen kiekkojoukkue Suomen mestareiden rankkaaminen ikuinen väittelynaihe Kai Nurminen oli yksi TPS:n legendaarisen kauden 1999-2000 mestarijoukkueen kulmakivistä. Elina Salmi
11 Lauantai 28. maaliskuuta 2015 AAMUSET
12 A AMUSET EKO&TEKO Lauantai 28. maaliskuuta 2015 YMPÄRI maailmaa vietettävä Earth Hour kiinnittää huomion ympäristön tilaan ja ilmastokriisiin lauantaina 28. maaliskuuta kello 20.30-21.30. Earth Hourin aikana ihmiset ja yhteisöt eri puolilla maapalloa sammuttavat tarpeettomat valonsa tunnin ajaksi. Näin jokainen voi ilmaista huolensa ympäristön tilasta. Earth Hour on WWF:n järjestämä maailman suurin ilmastotapahtuma. www.earthhour.fi Earth Hour pimentää lauantaina PIDÄ Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -kampanja järjestetään tänä vuonna 18.–24.5. Tällä kertaa mukana ovat meren rannikon lisäksi myös jokien ja järvien rannat. PSS ry on asettanut tavoitteekseen vähintään 200 siivottua talkookohdetta. Kampanjan aikana kerätään arvokasta tietoa rannoilta löytyvistä jätteistä ja jätemääristä, ja tässä talkoolaisilla on merkittävä rooli. Tänä vuonna halutaan tietoa myös sisävesien rantaroskista, jotta voidaan verrata tilannetta meren rannikkoon. – Haluamme tietää, onko meren, jokien ja järvien roskaisuuden välillä suuriakin eroja, ja löytyykö sisävesien rannoilta yhtä paljon muovia kuin Itämeren rannoilta, kertoo projektipäällikkö Jenny Gustafsson. Kampanjaan osallistutaan järjestämällä omat siivoustalkoot omavalintaisella rannalla. Talkoiden järjestäjinä voivat toimia niin erilaiset ryhmät, kuten yhdistykset, seurat ja yritysten henkilöstö kuin yksittäiset henkilöt. Talkoiden toivotaan olevan järjestäjiensä näköiset, ja osallistujien kesken järjestetäänkin Vähäks siistii -kilpailu, muun muassa parhaasta talkooasusta ja eniten kerätystä roskamäärästä. Siistissä Biitsissä joet ja järvetkin Käytätkö ekologisia pyykinpesuaineita? Mikä on paras? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MARIANNE ROVIO LÄHIRUOKA pienentää tunnetusti hiilijalanjälkeä. Lähellä tuotettu ruoka takaa myös tuoreiden vihannesten saannin läheltä ja parantaisi kotimaisen ruoantuotannon kilpailukykyä. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun sekä Luonnonvarakeskuksen yhteisessä monitieteisessä Voimakastutkimushankkeessa etsitään uusia ratkaisumalleja puutarha-alan liiketoiminnan kehittämiseksi. Ideana on tuoda kasvihuoneet ja puutarhaviljely lähemmäksi kuluttajia. – Hankkeessa selvitetään suomalaisen puutarhaja kasvinviljelytuotannon uusia tapoja tuottaa kilpailukykyisellä tavalla ruokaa lähelle kuluttajaa. Liiketoimintaympäristö ja etenkin kuluttajien tarpeet ovat vahvasti muuttumassa entistä monimuotoisemmiksi. Nykyiset toimintaja tuotekonseptit eivät välttämättä riitä uudessa tilanteessa. Tarkoituksena on edistää kotimaista tuotantoa ja vähentää hiilijalanjälkeä entisestään, kertoi tutkimuspäällikkö Mikko Pohjola Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. TOMAATTEJA voisi siis mahdollisesti ostaa tulevaisuudessa kerrostalojen tai liikekeskusten katoilla kasvatetuista kasvihuoneista. Tarkoituksena on edistää myös tuotteiden suoramyyntiä. Kuluttajat saisivat kypsänä poimittuja vihanneksia, jolloin myös niiden maku on parempi. – Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa ihmiset voisivat ostaa suoraan esimerkiksi oman kerrostalon yläpuolella sijaitsevasta kasvihuoneessa tuotettuja tomaatteja ja kurkkuja. Liikekeskusten yläpuolella toimivat kasvihuoneet tuottaisivat liikekeskuksessa sijaitsevaan ruokakauppaan satoa, ja näin säästyttäisiin siltä, että ruokaa kuljetetaan pitkien matkojen takaa kuluttajien saataville, Pohjola lisäsi. Hanke on vasta aluillaan ja tarkoituksena on tehdä sopivia kaavoitusmalleja. Myös rakennusten lujuusmittauksia pitää tutkia ja tilaa etsitään myös maa-alueilta, joihin ei voi rakentaa asuinrakennuksia. KASVIHUONEIDEN siirtyminen ostajien lähelle säästäisi huomattavasti ympäristöä. Hankkeessa on otettu huomioon energiatuotanto ja kuljetusmatkojen poistuminen. Kasvihuoneiden rakentaminen jo valmiiden rakennusten ympärille merkitsee Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kari Jokisen mukaan suurta energiansäästöä. – Kasvihuoneet voisivat käyttää esimerkiksi ostoskeskuksien ylijäämäenergiaa ja lisäksi korkealla sijaitsevat kasvihuoneet saavat osakseen enemmän auringon säteilyä. Luonnonvarakeskuksessa on tutkittu viime vuosien ajan kasvihuoneiden energiankäytön säästömahdollisuuksia ja myös led-valojen käyttö otettaisiin uusissa rakennelmissa huomioon. – Led-järjestelmän valaistusta on helppoa säädellä ja se kuluttaa huomattavasti vähemmän energiaa. Salaattia katolta Kasvihuoneiden tuominen lähelle kuluttajaa säästää luontoa Kari Jokinen/Luke Salaattia voidaan viljellä myös kerroksissa, jolloin kasvihuonepinta-ala voidaan hyödyntää moninkertaisesti ja säästää energiaa.
13 Lauantai 28. maaliskuuta 2015 AAMUSET KUPONKISET
14 A AMUSET VIIHDE Lauantai 28. maaliskuuta 2015 NÄYTTELY nimeltä OTOS. Turkulaista nykymaalausta esittelee edustavan otannan siitä mikä uudessa turkulaisessa maalaustaiteessa on juuri nyt mielenkiintoista. Näyttelyyn on pyydetty teoksia muun muassa Erika Adamssonilta, Henna Aholta ja Erkki Nampajärveltä. Taiteilijoista moni on saanut jo laajempaa tunnustusta, mutta mukana on myös nousevia lupauksia. Näyttely on avoinna Wäinö Aaltosen museossa 24.5. asti. Turkulaistaiteen kovat nimet PSYKOLOGIAA useissa teoksissaan popularisoiva professori Richard Wiseman keskittyy tällä kertaa unen maailmaan mainiossa kirjassaan Pää tyynyyn. Se käsittelee hauskasti ja käytännönläheisesti muun muassa unitutkimuksen eriskummallista historiaa, makeiden yöunien salaisuutta ja aivojen toimintaa nukkumisen aikana. Lisäksi kirja murtaa joukon uneen liittyviä myyttejä. Esimerkiksi teinit eivät torku pitkälle päivään laiskuuttaan: kyse on murrosiästä ja biologisesta “myöhästymisestä” unirytmissä. Ehkä kirjan kaikkein hätkähdyttävin tieto on kuitenkin tämä: miljoonat ihmiset elävät univajeessa, eivätkä he edes ymmärrä kärsivänsä sen vakavistakin oireista. Kenelle: Aivan kaikille – myös niille, jotka nukkuvat jo ennestään hyvin. Arvio: Kiehtova kirja ihmiselämän tuikitärkeästä kolmanneksesta. ESA TÖYKKÄLÄ Nuku pois Mikä on ollut hauskin kotimainen lastenelokuva? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ESAN VALINTA YLLÄTYSHERKKU ESA TÖYKKÄLÄ VILJAN (Sirkku Uhlgren) tylsä kesä muuttuu kertaheitolla, kun tämä joutuu perheineen maantierosvojen ryöstämäksi. Hässäkän keskellä Vilja kidnapataan vahingossa mukaan. Hän huomaa, että rosvojen elämään voisi vaikka tottua, kun isäkin tuntuu olevan kiinnostuneempi lähinnä ryöstettyjen keräilykolikoidensa kohtalosta. Siri Kolun kirjasarjaan perustuva ja Marjut Komulaisen ohjaama Me Rosvolat on koko perheelle ja eritoten lapsille suunnattu. Erityisesti visuaalinen puoli teki 8-vuotiaaseen Aaro Törnströmiin vaikutuksen. – Siinä oli paljon järvitaustaa, siitä tykkäsin ehkä eniten. Se ei olisi ollut kovin uskottava, jos siinä olisi ollut jotain avaruusmaisemia. Tykkäsin kohtauksista, joissa oli pimeää ja mentiin metsässä, kun Vilja yritti paeta. Ne olivat jännittäviä, kun metsässähän voi tapahtua melkein mitä vain. LAPSIROOLEISSA nähdään Uhlgrenin lisäksi Mio Määttä ja Ilona Huhta. Aikuisia rosvoja näyttelevät Kari Väänänen, Lotta Lehtikari ja Jussi Vatanen. Kaikki suoriutuvat roolitöistään Aaron mukaan erinomaisesti. – Näyttelijät oli tosi uskottavia, kun ihan kaikki eivät olleet televisiosta tuttuja. Elokuvaa katsellessa en ajatellut, että ahaa, nämä ovat ennenkin näytelleet. Nyt tuli uskottavampi olo. Vain se yksi oli joskus Putouksessa, odotas nyt… se oli Karim! Vilja matkaa rosvojengin kanssa Rosvolympialaisiin, jossa Suomen kovimmat ryöstäjäsuvut kilpailevat ykköspalkinnosta. Pisteitä jaetaan muun muassa pöllittyjen tavaroiden muistamisesta ja veitsenheitosta. – Rosvolympialaisissa oli hauskaa se, kun siinä oli kaikkia eri lajeja. Ja sitten tuli sellaisia kohtauksia, että eihän me ehkä voidakaan voittaa tätä, kun on näin vähän pisteitä, Aaro sanoo. AARO ei keksi elokuvasta juurikaan huonoa sanottavaa, joskin eräs kohtaus mietityttää jälkikäteen. Rosvolympialaisissa Hilda Rosvola osallistuu piirakkapainiin, jossa ennen ottelua pitää hotkia vastustajan leipoma piirakka. Juonitteleva Hilda on leiponut vastustajalleen papupiirakan, koska pavut aiheuttavat ilmavaivoja. – En ihan vieläkään tajua, miksi se leipoi niitä papuja siihen. Eikö painissa voi melkein hävitä, jos kerran vastustaja pieree koko ajan, Aaro ihmettelee. Aamusissa ei ole tapana antaa elokuville tähtiä, mutta Me Rosvoloiden kohdalla Aaro haluaa tehdä poikkeuksen. Arvosana ei kuitenkaan pamahda ilmoille kuin pieru piirakkapainissa, vaan Aaro pohtii asiaa pitkään ja hartaasti. – No jos viisi on täydet, niin kyllä mä tälle sitten viisi tähteä annan. Ryöstetty kesäksi Aaro Törnström, 8, arvioi Me Rosvolat -elokuvan perin pohjin Vilja Vainisto (Sirkku Uhlgren) ei aivan lämpene Kulta-Peten (Jussi Vatanen) ja HurjaKaarlon (Kari Väänänen) rosvoruokatottumuksille. Tuukka Pekkarinen j Pää t
15 A AMUSET MIELIPIDE Lauantai 28. maaliskuuta 2015 KOLUMNI Aamuset 34. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. KUSTANTAJA TS-Yhtymä/Turun Tietotarjonta Oy PL 600, 20101 Turku PAINOPAIKKA Turun Sanomat/Lehtipaino Artukainen INTERNET www.aamuset.? PÄÄTOIMITTAJA Lasse Virtanen 040 589 0820 TOIMITUS aamuset@aamuset.? VAIHDE (02) 269 3900 (myyntipalvelu) MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Janne Siljamäki (02) 269 3951 ILMOITUSAINEISTOT aamuset.ilmoitus@aamuset.? IHAILEN ihmisiä, jotka toivottavat vieraat tervetulleiksi, vaikka koti on sekaisin. Minusta se on rohkeaa. Pidän ajatuksesta, ettei tarvitse puunata ja kuurata viimeiseen saakka, särmätä lautasliinoja ja kiillottaa hopeita. Voi avata oven ja viestiä: Tässä minä olen, ja tässä on kotini. Me emme ole täydellisiä, mutta silti hyviä. En ole ajatukseni kanssa yksin. Eräs perheenäiti kehui, että on ihanaa, kun kyläpaikka ei ole tiptop. Silloin voi itsekin rentoutua, kun vastavierailun aika koittaa. Sekaisen kodin avaaminen vieraille on vertaistukea meille, jotka elämme arvaamattomassa maailmassa, josta löytyy aina parantamisen varaa. Täydellisyyden tavoittelun tielle ei kannata lähteä. Se on yksinäinen ja kivinen taival, joka ei koskaan johda perille. Viisaampaa on opetella sietämään epätäydellisyyttä. Sen kanssa joutuu joka tapauksessa elämään, vaikka kuinka taistelisi vastaan. Ihailuni johtuu suurelta osin siitä, että olen itse taipuvainen stressaamaan vieraita. Tästä tavasta olen opetellut pois jo pitkään. Ennen vieraiden tuloa minulla on ollut tapana säntäillä ympäri huushollia kuin päätön kana siivoten, tiskaten ja järjestellen. Säntäily johtui tunteesta, ettei kotini ole tarpeeksi siisti ja tämän tunteen aiheuttamasta ahdistuksesta. MENI vuosia ennen kuin oivalsin, että ahdistuksesta voi pyrkiä eroon muullakin tavoin kuin siivoamalla. Että on mahdollista hyväksyä itsensä ja kotinsa epätäydellisenä. Rentoutua, vaikka tuolilla on kissankarvoja ja lattialla murusia. Jos haluaa tarjoilla vierailleen vastapaistettuja lämpimäisiä, on vaikeaa välttää tiskejä. Pitää siis valita: lämpimäiset vai kiiltävä tiskipöytä? Haluan olla se ihminen, joka valitsee lämpimäiset. Harjoittelu on kesken, mutta olen matkalla. MERJA KAJALA Tervetuloa! SEURAAVALLA eduskunnalla on edessään valinta metropoliSuomen ja koko Suomen kehittämisen välillä. Kataisen– Stubbin hallitus, ohjelmansa mukaisesti, on tavoitellut talouskasvua yhdyskuntarakenteen eheyttämisen opeilla. Niillä ei toivottua kasvua tai uusia työpaikkoja ole syntynyt. Juha Sipilän johtama keskusta tarjoaa vaihtoehtoja. Panostamalla rohkeasti biotalouteen saamme Suomen talouden kasvuun hyödyntämällä uudella tavalla maamme luonnonvaroja, osaamista ja maakuntien yrityksiä. Tästä osaamisesta kumpuaa uutta teollisuutta, työpaikkoja ja vientituloja. Kaupunkiemme luontainen kasvu voi jatkua, sillä biotalous tuo mahdollisuuksia myös niille. Maapallomme haasteena ei ole luoda lisää yhä suurempia kaupunkeja, sen sijaan tulisi keksiä, miten nykyiset kaupungit voivat toimia ekologisesti. Biotalous tulevassa hallitusohjelmassa on Suomelle strateginen, kansallisen valinnan kysymys. Arjesta tuttujen tuotteiden alkuperä tulee olla fossiilisen sijasta uusiutuva. Jo nyt metsästä on mahdollista tuottaa lääkkeitä ja polttoainetta sekä sokerijuurikkaasta saadaan kestävän talouden biomuovia ja huulipunaa. Mahdollisuutemme ovat sekä biomassojen että uusiutuvan energian laitteissa ja osaamisessa. Suomen kasvun lähteenä tulee olla korkean arvonlisän tuotteet ja niiden vientitulot. Kiertotaloudessa raaka-aine, tuote ja jäte ovat samaa kokonaisuutta, osia luonnon kiertokulusta. Uuden innovatiivisen kasvun liikkeelle saaminen tarvitsee koko Varsinais-Suomen tasapuolista kehittämistä, ei vain Turkua. Salo, Somero, Loimaa ja Laitila on saatava mukaan tulevaan kasvuun. Näillä seuduilla erityinen huomio tulee laittaa maatilojen kannattavuuteen ja uusiutuvan energian myyntiin sekä mahdollistavaan kaavoitukseen. Aurinkosähkön pientuotanto omakotitaloissa ja maatiloilla on nopein tapa saada kehitys alulle. Biomassat ovat jo maatilojen arkea, nyt tarvitaan kuvioon mukaan uusia sovelluksia sekä kaupunkien metalli-, ictja sähköalanyrityksiä. Biotalous liittää maaseudun, kehyskunnat ja kaupungit yhteen. Onko Varsinais-Suomella biomalttia vaurastua? PEKKA MYLLYMÄKI (KESK.) MAAKUNTAVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Uusia työpaikkoja PUHDAS elinympäristö kuuluu meille kaikille myös tulevaisuudessa. Ympäristöstä vastuussa olevien virkamiesten työtaakkaa on valtion säästötalkoissa kohtuuttomasti lisätty henkilötyövuosia vähentämällä. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että ympäristöviranomaiset eivät pysty enää täysimääräisesti suoriutumaan heille kuuluvista ympäristönsuojelutehtävistä. Ympäristövalvonnan heikkeneminen on myös aiheuttanut sen, että yksityishenkilöt ja luonnonsuojelujärjestöt joutuvat vapaaehtoisvoimin tekemään viranomaisille kuuluvia tehtäviä. Ympäristövalvonnan riittämättömyys on kasvattanut paikallisten luonnonsuojeluyhdistysten taakan erilaisten ympäristörikkomusten ja -rikosten torjunnassa miltei kohtuuttomaksi. Ilman valvovien viranomaisten paikan päällä suorittamia katselmuksia epäiltyjen ympäristörikosten selvittäminen edellyttää sellaista osaamista ja työmäärää, johon luonnonsuojeluyhdistysten resursseilla ei ole mahdollisuuksia. Ympäristölupavalvonnasta on tullut uuden ympäristönsuojelulain mukana maksullista, eikä viranomaistyön alasajosta siis edes synny säästöjä. Valvonnan väheneminen sen sijaan aiheuttaa kustannuksia jo nyt sekä tulevaisuudessa, turmeltuneen elinympäristön muodossa. Pilaantuneen ympäristön puhdistaminen on myös taloudellisesti kallista. Valvonnan vähentämiseen ei ole taloudellista perustetta. Ympäristöhallinnon alasajo on pysäytettävä ja lupaja valvontaviranomaisten resurssit on turvattava. Meistä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa asiaan tulevissa eduskuntavaaleissa. VARSINAIS-SUOMEN LUONNONSUOJELUPIIRI RY:N KEVÄTKOKOUS Ympäristöhallintolle lisää voimavaroja