Lauantai 28. toukokuuta 2016 | Nro 43 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Turku isännöi heinäkuussa kuudetta kertaa Kuninkuusraveja. Metsämäkeen odotetaan yli 50 000 katsojaa. Urheilu s. 8 Raviaateli Metsämäkeen Hirvensalo-seuran aktiivit Jani Eteläpää ja Niko Aaltonen tahtoisivat polskia kirkasvetisessä Illoistenjärvessä. Kummalki pual s. 10 Illoistenjärven pioneerit Merimiehen leski Pirkko-Liisa Heinonen ryhtyi näyttelijäksi seitsemänkymppisenä. Nyt hän on jo ilmiö. Teatterit s. 18 Tunteella ja tuurillakin Sakkorysä puhuttaa, ravintoloitsijalle kymmenen lappua kesässä. Asiat s.2-3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
2 A A M U S E T ASIAT Lauantai 28. toukokuuta 2016 LIIKENNEVIRASTO on määrännyt liikenteen tilapäisen sulkemisen Naantalin edustan veneväylille ja väyliä ympäröiville vesialueille lauantaina 28. ja sunnuntaina 29. toukokuuta. Väylät ovat suljettuina molempina päivinä kello 13–14. Sulkeminen koskee väylää Tervi– Särkkä–Naantali, Naantalin sisäsataman väylää ja Raumakarin väylää. Syynä väylien sulkemiseen ovat formulaveneen näytösajot. Naantalissa suljetaan veneväylä KANSANEDUSTAJA Ville Tavion (ps.) mielestä raiskaukseen syyllistynyt ulkomaalainen tulisi karkottaa automaattisesti. Hän teki syksyllä lakialoitteen, jonka mukaan vakavaan rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen määrättäisiin automaattisesti karkotettavaksi rikostuomiolla. – Nyt jäädään odottamaan, tekeekö poliisi aikanaan karkotusesitystä ja mitä päättää maahanmuuttovirasto ja sitten hallinto-oikeus. Nykyinen karkotuskäytäntö on monimutkainen ja vie paljon viranomaisten aikaa. Koko prosessi voitaisiin korvata ehdottamallani tavalla siten, että karkotuksesta päättäisi käräjäoikeus jo rikostuomiossa. Tavio mielestä Suomen kansalaisuus on liian helppo saada. Tavio: Raiskaajat karkotettava heti Oletko saanut aiheettoman parkkisakon? Saitko sen kumottua? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TURUN kaupunki ja Puuha Group Oy ovat yhteistyössä rakentaneet Kupittaan urheiluhallin etupuolelle alueen, jonne Puuha Group toimittaa testattavaksi uutuustuotteitaan. Testattavana on Sport Action Wall ja Street Workout -teline, leuanvetotanko, maatrampoliini sekä nojailukaide venyttelyyn. Uusi leikkivälineiden testialue tarvitsee nimen. Ehdotuksia voi lähettää 12. kesäkuuta mennessä. Nimi julkaistaan 22. kesäkuuta. Ehdota Kupittaan testialueelle nimeä TURUN Piha 2016 -kilpailuun ilmoittautui määräaikaan mennessä 21 turkulaista alueyhdistystä eri puolelta kaupunkia. Mukana on kymmenen kaupunginosaseuraa, yhdeksän omakotiyhdistystä ja uutuutena myös kaikki kolme siirtolapuutarhaa, kaksi niistä läheisen omakotiyhdistyksen mukana. Kilpailusarjoja on kuusi. Teemana on kestävä suomalainen maisema sekä kaupunkiviljely ja lähiruoka. Alueraadit kiertävät kesäkuun lopulle asti. Turun parasta pihaa etsitään kilpailussa KARI LAINE TURISTIKAUTEEN valmistautuvassa Naantalissa alkoi toukokuun puolivälissä jälleen tehostettu pysäköinninvalvonta. Viime vuonna virkamiehen oikeuksilla varustetut valvojat kirjoittivat noin 2 000 pysäköintivirhemaksua kaupungissa vieraileville autoilijoille. Suurimpina sesonkiaikoina, muun muassa juhannuksena ja Unikeonpäivien aikana, valvojat laputtivat lähemmäs sata autoa viikonlopun aikana. Bruttotuloja niistä kertyi kaupungille noin 50 000 euroa. Naantalin pysäköinninvalvonnasta vastaava kaupunginlakimies Turo Järvinen arvioi, että tehostettua valvontaa on pakko tehdä, jotta liikenne sujuisi. Pahimmillaan autoilijat parkkeeraavat jopa Kirkkopuiston nurmikoille. Järvinen haluaa muistuttaa, että Naantalin vanhakaupunki on pihakatualuetta, jossa ei ole yleistä pysäköintiä. Rannan läheisyydessä olevalla ruutukaava-alueella on Järvisen mukaan maksullisia paikkoja. Jos ne täyttyvät, pitää autoilijoiden pysäköidä joko keskustan Muumimaailman parkkipaikalle tai Kuparivuorelle, missä pysäköinti on ilmaista. MONEN naantalilaisen mielestä kaupungin tekemä tehovalvonta menee joskus ”överiksi”. Väärinpysäköinti voi johtua myös huonosta opastuksesta tai puutteellisista merkinnöistä. Toiset pelkäävät sakottamisen huonontavan kaupungin mainetta ja karkottavan turisteja muualle. Naantalin rannassa Merisalija Trappi-ravintoloita vetävän liikkeenharjoittaja Heikki Routamaan mielestä pysäköintiongelmat pitäisi hoitaa muuten kuin rankaisemalla. Routamaa kertoo ymmärtävänsä kyllä sen, että vanhassa kaupungissa on tilaa niukalti, mutta se pitäisi hänen mukaansa kertoa opasteilla kaupunkiin tulijoille, ohjata heidät parkkipaikoille ja järjestää mielellään vielä kuljetus rantaan. Routamaa ihmettelee kaupungin joustamattomuutta rannan pysäköintiasioissa. MERISALIN läheisyydessä on vain muutama paikka henkilökunnalle ja tavaraliikennettä on pihalla koko ajan runsaasti. Routamaa on vuosikaudet anonut itselleen ja henkilökunnalleen lisää pysäköintipaikkoja Merisalin vierestä, mutta kaupunki ei ole suostunut. Routamaa kertoo itsekin saavansa joka kesä kymmenkunta pysäköintisakkoa. – Me olemme töissä täällä, ei siitä pitäisi sakottaa, sanoo Routamaa. Pysäköintivirhemaksu on Naantalissa 40 euroa. Maksamatta jäänyt lasku nousee kuukauden jälkeen 54:ään euroon. Maksullinen pysäköinti Naantalin rannassa maksaa 2,40 euroa tunnilta. Muumimaailman parkkipaikalla pysäköinti maksaa kahdeksan euroa vuorokaudelta. Siihen sisältyy kuljetus Naantalin rantaan. Kymmenen sakkoa kesässä Pysäköinnin tehovalvonta puhuttaa Naantalissa Ravintoloitsija Heikki Routamaa kertoo saavansa itsekin joka kesä kymmenkunta pysäköintisakkoa Naantalissa. KARI LAINE YLIVELKAANTUNEITA auttavaan Velkalinja-puhelimeen on tänä vuonna soittanut jo yli 12 000 suomalaista. Viime vuoteen verrattuna tähän Takuusäätiön ylläpitämään palveluun on ottanut yhteyttä kaksinkertainen määrä ihmisiä. Turun velkalinjalle puheluita on toukokuun alkuun mennessä tullut 551. Turun kaupungin konsernihallinnon vs. johtava velkaneuvoja Mia Markula kertoo, että hieman yli puolet soittajista on turkulaisia ja loput Turun lähialueen kunnista. Eniten rahaongelmia on 35–55-vuotiailla. Turun velkalinjaan soittavista hieman yli puolet on naisia. Takuu-Säätiön tiedotteen mukaan suomalaisten lisääntyneen velkaantumisen takana vaikuttavat ajan ilmiöt: velaksi eläminen ja luotolla maksaminen. Puutteita on myös taloustiedoissa. Viestintäpäällikkö Minna Mattilan mukaan jotkut nuoret eivät ymmärrä, mitä korko tarkoittaa. Myös uudet maksamisen muodot esimerkiksi älypuhelimilla lisäävät Mattilan mukaan velkaantumisriskiä. Eläkeläiset on koko ajan kasvava velkaongelmaisten ryhmä. Säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzarin mukaan kyse on usein juuri eläkkeille jääneistä, jotka ovat tottuneet kuluttamaan ja ostamaan velaksi, mutta eivät vielä ole sopeutuneet pienempiin tuloihinsa. Suomalaisten kasvavaan velkaantumiseen vaikuttavat Pantzarin mukaan myös ennätyspitkä taantuma ja suuri työttömien määrä. Velkalinjaan soittaneista suomalaisista yli puolet on toistaiseksi onnistunut välttämään perinnän ja maksuhäiriömerkinnän. Mattilan mukaan liian monet ottavat kuitenkin yhteyttä liian myöhään. Pahimmillaan kulutusluottoja voi joillakin olla yli 50 000 euroa. Suomalaisten ylivelkaantuminen olisi todennäköisesti vieläkin suurempaa, ellei vuonna 2013 olisi tehty uudistuksia niin sanottuihin pikavippeihin. Kuluttajasuojalakiin ja korkolakiin tehtiin muutoksia. Alle 2 000 euron lainoille tuli korkokatto. Pikavippien myöntäjiä vaadittiin ottamaan tarkemmin selvää lainanhakijoiden luottokelpoisuudesta Takuu-Säätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka auttaa velkakierteissä olevia. Se antaa neuvoja ja ratkaisumahdollisuuksia velkojen hoitamiseen. Takuu-Säätiö myöntää myös takauksia pankeilta haettaviin velkajärjestelyihin. Velkaongelmaisten määrä kasvussa Velkaneuvonta auttaa ylivelkaantuneita. Shoja Lak
3 Lauantai 28. toukokuuta 2016 AAMUSET ALPPIRUUSUPUISTO aloittelee kukintaansa Raisiossa lukionmäellä. Kukinta kestää pari viikkoa. Alppiruusupuisto on raisiolaisten itsensä istuttama talkoilla vuosina 1999, 2008 ja 2016. Puistossa on yli tuhat alppiruusua ja yli 90 eri lajiketta. Puisto sijaitsee Kirkkoväärtinkujan päässä. Sinne on opaskyltti Raisiontien ja Kirkkoväärtinkujan risteyksen tuntumassa. Risteyksestä on matkaa puistoon noin puoli kilometriä. Alppiruusupuisto kukkii jo Raisiossa PÄÄKIRJOITUS AKATEMIATALO on remontissa, jonka pitäisi valmistua ensi vuonna. Rakennuksen valmistumisesta on silloin 200-vuotias ja valtio on satavuotias. Talossa on Turun hovioikeus, joka on perustettu vuonna 1623. Hovioikeuksia on viisi: Turku, Vaasa, Kuopio, Helsinki ja Rovaniemi. Turku selvisi vuoden 2012 myllerryksestä, jossa Kouvolan hovioikeus yhdistettiin Kuopiossa sijaitsevaan Itä-Suomen hovioikeuteen. Asema ei silti ole turvattu. Uusi uhka on syntymässä syyttäjälaitoksen uudistuksesta. Se organisoidaan yhdeksi virastoksi vuoden 2018 alusta ja jaetaan neljään alueeseen. Länsi-Suomen alueen pääpaikka on Turku tai Tampere. Yhteydet Tampereelle ovat paremmat kaikista kolkista, joten Pirkanmaan pääkaupunki voi olla vahvoilla, kun pääpaikkaa valitaan. KORKEIMMAN oikeuden edellinen presidentti Pauliine Koskelo esitti joskus, että hovioikeuksia pitäisi olla vain neljä: Helsinki, Tampere, Kuopio ja Oulu. Ajatus kytee yhä oikeusministeriössä. Valtionhallinnossa jahdataan kustannuksia, julkinen talous velkaantuu. Malli saanee kannatusta myös poliittisilta päättäjiltä. Ideaan kuuluu, että hallinto-oikeudet ovat samoilla paikkakunnilla kuin hovioikeudet. Jos Tampere nappaa LänsiSuomen päätoimipaikan statuksen, se saa etumatkan, joka voi johtaa siihen, että Turku menettää sekä hovioikeuden että hallinto-oikeuden, jos oikeusverkostoa supistetaan. Se sysäisi liikkeelle dominoefektin, jonka seuraava palikka voisi olla oikeustieteellisen tiedekunnan menettäminen. Tiedekuntia on nyt liikaa. VAASA on jo herännyt puolustamaan omaa hoviaan. Kielipolitiikastakaan ei ole Turulle apua. Skenaario voi kuulostaa kaukaa haetulta, luurankojen kolisuttelulta, mutta vara ei kaada venettä. Edunvalvojien on syytä olla hereillä. Hovioikeuden menettäminen olisi uhka sekä alueen asukkaiden oikeusturvalle että elinkeinoelämän toimintakyvylle. Seutu jäisi Tampereen takamaaksi ja Helsingin nukkumalähiöksi. Hyperloopilla pääsisi ehkä Tukholmaan, mutta Turkuun olisi vähemmän tunkua. LASSE VIRTANEN Hovioikeutta taas puolustettava Riitta Salmi
Lauantai 28. toukokuuta 2016 AAMUSET 4
5 Lauantai 28. toukokuuta 2016 AAMUSET
6 A A M U S E T KAUPUNKI Lauantai 28. toukokuuta 2016 Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA KESÄKAUSI alkoi Kupittaan maauimalassa lauantaina 28. toukokuuta. 26-asteisella vedellään koleampanakin päivänä houkutteleva maauimala on avoinna 21. elokuuta asti maanantaista perjantaihin kello 8–19 ja lauantaista sunnuntaihin kello 10–19. Hellepäivien jonot voi välttää lataamalla maauimalan sisäänpääsymaksut rannekkeeseen, jolla pääsee suoraan sisään pyöröportista. Kupittaan maauimala avautui –TYYLINI on vaihteleva. Minulla on hippityyli, yksinkertainen androgyynityyli sekä sporttinen tyyli. Tyyli vaihtelee sään ja sen mukaan, olenko töissä vai vapaa-ajalla, kertoo Laura Talasmo, 21. Talasmo ostaa vaatteita esimerkiksi Cubukselta, Zarasta sekä nettikaupoista. – Mekko on Bik Bokista, hattu Lindexistä ja laukku on Marc Jacobsin. Kengät olen ostanut DinSkosta. Lempiväreihin kuuluvat mustavakoinen sekä ruosteenoranssi. – Oranssi sopii ihonväriini. Mustavalkoinen on hyvännäköinen ja helppo. Olen luvannut, etten osta tekokuitua. Muutenkin luonnonmateriaalit ovat parempia. Talasmo käyttää usein tennareita tai lenkkareita. – Kesäisin käytän myös sandaaleja. Ostin platformit ja niitäkin tulen käyttämään ehkä enemmän. Vaihtelua sään mukaan Takavuosina Kuparivuoren kallioilta hypittiin mereen? Olitko yksi hurjapäistä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Sen verran kuuma kesä tulossa, että otin kattoterassin. KADUN TYYLI OLETKO SINÄ tai onko ystäväsi pettämätön tyylitaituri? Tee ilmianto verkkosivuillamme www.aamuset.? tai lähetä tekstiviesti numeroon 16183. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, sen jälkeen viestisi ja nimesi. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. IPANADEBATTI NOSTALGINEN TURKU Laura Talasmo, jokiranta. Oona Karhunen Petri Sanaksenaho HEIKKI MÖTTÖNEN NAANTALIN Kuparivuori on historiallinen ja kaunis alue pienen kaupunkikeskustan vieressä, mutta samalla meren äärellä ja luonnon helmassa. Kuparivuori ja sen vieressä olevat Lappalaisten kalliot ovat paikallisen kokoontumisen ja yhteisöllisyyden tyyssijoja. Sieltä löytyy leirintäalue, paikallinen urheilun pyhättö sekä monipuoliset ulkoilumaastot. Kuparivuori on myös juhannuksen perinteinen juhlapaikka, jossa tanssitaan ensin ja poltetaan sen jälkeen kokkoa. Koko alue tunnettiin 1800-luvulla vielä nimellä Rauman vuoret. Klassinen yhdistelmä Naantali ja aurinko sekä Lappalaisten kalliot ovat aina olleet olennainen osa kaupungin kesää, joskaan lappalaisuuden päätymisestä nimeen ei olla ihan yhtä mieltä. Kalliot esiintyivät myös Mikko Niskasen vuonna 1968 ohjaamassa elokuvassa Asfalttilampaat. Rakastuneet nuoret kirmasivat pitkin kallioita Eero Melasniemen ja Kirsti Wallasvaaran esittäminä hahmoina ja taustalla soi Kaj Chydeniuksen säveltämä, Aulikki Oksasen runoon perustuva Sinua, sinua rakastan. Kuparivuoren urheilukenttä on rakennettu vuonna 1925. Aloite tuli Naantalin suojeluskunnalta, joka toteutti hankkeen talkoovoimin. Urheilukentän yhteyteen nousi myös paviljonkirakennus. Kuparivuoren kentästä tuli täyden palvelun yleisurheilukenttä suorituspaikkoineen. Myös juoksurata oli 400 metrin mittainen ja siinä oli täydet kahdeksan juoksurataa. KUPARIVUORI on aina ollut myös naantalilaisen jalkapallon keskusnäyttämö. Yksi kentän historiasta suurimmista illoista koettiin 7.elokuuta1957, kun Naantalin Löylyn oma poika Olavi Vuorisalo paineli ensimmäisenä suomalaisena niin sanotun haamumailin, eli mailin alle neljän minuutin. Tapahtumaa todisti paikan päällä yli 6 000 katsojaa, joukossaan vastavalittu presidentti Urho Kekkonen. Kuparivuoressa pystyy liikkumaan myös suksilla tai lenkkitossuilla keinovalon kera. Kuparivuoren leirintäalue on perinteinen matkailupyydys, jossa voi nauttia aurinkokaupungin kesästä vähän pienemmälläkin budjetilla. Sieltä löytyy pikkumökkejä, asuntovaunuja telttapaikkoja. Suuren muutoksen alue koki 1980-luvulla, kun Kuparivuoren tunneli valmistui. Se oli kaiketi välttämättömyys kehityksen ja liikkumisen kannalta, mutta rikkoi maisemaa dramaattisesti. Seuraava murhe muhii kulman takana. Naantalissa on viime aikoina kannettu suurta huolta Kuparivuoresta, sillä sinne kaavaillaan kovan rahan asuntoja. Aurinkokaupungin kukkulat Kuparivuoren kaavoittaminen asuinkäyttöön huolettaa Naantalissa Kuparivuori kuin silloin ennen. UkkoPekan sillan varrella oli vielä viehättävä paviljonki. Kuva otettu vuonna 1957. Suomen Ilmakuva Oy ILKKA LAPPI 4-VUOTIAAT Pooki Mäkiö ja Unto Peltonen seuraavat ahkerasti Ryhmä Haun seikkailuja. UNTO: Mulla on pikkuveli. POOKI: Mulla ei. U: Mun pikkuveli on kaksivuotias. P: Tietty mulla on isosisko. Se on kymmenen. Se ei kauhean usein leiki mun kanssa. U: Me leikitään paljon mun pikkuveljen kanssa. Välillä tulee riitaa leluista. Me leikitään jääkiekkopelaajilla, hevisauruksilla ja soittimilla. P: Eiks teil oo mitään muuta? U: On meillä Ryhmä Hau -leikkejäkin. Mun suosikkikoira Ryhmä Haussa on Rekku. P: Mun mielestä paras on... Mä tykkään kyllä kahdesta koirasta. U: Varmaan vakoilija-Vainusta ja Haltista. P: Joo. U: Sampalle käy aina vähän hassuja juttuja. Se ei ole hyvä hissiin tulija, mutta hyvä palonsamuttaja. P: Se oli hauskaa, kun yhdessä jaksossa Samppa sai piste-ennätyksen. Mutta en muista muuta siitä jaksosta. U: Muistaks sää sen pääsiäisjakson? P: Joo. Se oli niin hauskaa, kun Rekku jäi sinne lentävään koriin ja sitä lennätti se kotka. U: Ja siellä korissa oli Kanatuinenkin mukana. P: Sitten Samppa pelasti Kanatuisen. U: Ja Rekku pomppasi pois sieltä korista ja Vainu levitti sen verkon sinne alle putoamisen varalta. P: Ihan vimpaksi Samppa voitti sen juoksukisan. Ryhmä Haun lisäksi mä katon Lego Cityä. U: Mä katon Pikku Kakkosta ja Hevisaurusta. P: Ja Ryhmä Hauta. U: Me sanottiin se jo. Ryhmä Haun suosikkikoirat yvä hissiin tulija, muttaja. kun ampksen. ta a. n sinne ralta P: I pa v Ry k U
7 Lauantai 28. toukokuuta 2016 AAMUSET
8 A A M U S E T URHEILU Lauantai 28. toukokuuta 2016 VAPAAOTTELUN amatöörien MM-kisat käydään heinäkuun alulla Las Vegasissa. Suomesta kisoihin lähtee kaikkiaan 12 ottelijan vahvuinen joukkue. Turkulaisista kisoissa nähdään Zanko Eliassi 70,3-kiloisissa ja Jaakko Honkasalo 93-kiloisissa. Suomalaiset ovat aiemmin MM-kisoissa voittaneet kaikkiaan kolme maailmanmestaruutta. Viime vuonna Minna Grusander toi amatöörien MM-kultaa Turkuun. Eliassi Vegasia valloittamaan JALKAPALLON Suomen Cupiin tehtävät muutokset eivät tule hetkeäkään liian myöhään. Niiden myötä Cupin arvostuksen toivotaan nousevan. Kauden 2017 Suomen Cupin pelit alkavat jo elokuussa 2016. Silloin tulessa ovat joukkueet Kakkosesta ja siitä alaspäin. Vuoden 2017 alussa mukaan tulevat Veikkausliigaseurat sekä Ykkösessä pelaavat joukkueet. Vuoden 2017 alun lohkovaiheeseen selviää kaikkiaan 30 joukkuetta, jotka jaetaan viiteen lohkoon. Yksinkertaisen lohkovaiheen jälkeen on edessä puolivälierät, välierät ja finaali. Cupin uudistusten myötä väliinputoajan asemassa jo ennestään ollut liigacup poistuu ohjelmasta. Ainakin yleisön silmissä tämä tuo selkeyttä. Kaudella pelataan kahdesta isosta pokaalista, joilla kummallakin on merkitystä. Miellyttävä uudistus on myös ajankohta. Uudessa mallissa ensimmäiset cupin kierrokset päästään pelaamaan parhaissa mahdollisissa olosuhteissa, kun sarjat pyörivät muutenkin. Muutoksen myötä katsojille tarjotaan ainakin teoriassa parempaa futista. Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa lupaili Palloliiton tiedotteessa cupiin tehtävien uudistusten ja aiempaa eheämmän kilpailukalenterin vaikuttavan positiivisesti myös Veikkausliigan otteluohjelmaan. Nykyistä tasapainoisempi otteluohjelma olisi varmasti kaikkien toiveissa. ILKKA LAPPI Uusi aika Uskotko Suomen Cupin kiinnostavuuden nousevan uudistusten myötä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ÅBORAAKKELI ILKKA LAPPI HEINÄKUUN viimeisenä viikonloppuna 29.–31. heinäkuuta Turku isännöi Kuninkuusraveja 15 vuoden tauon jälkeen. Kun kotimaisen ravivuoden ykköstapahtumaan on aikaa kaksi kuukautta, järjestelyt etenevät suunnitellusti. – Iso ponnistushan tämä on ja paljon asioita on kesken. Monenlaisia lupia pitää hoitaa ja niitä nyt odotellaan muun työn lomassa, toteaa Turun Hippoksen toimitusjohtaja Ilmari Halinen. Ravikuninkaallisten tittelit ovat olleet jaossa vuodesta 1924. Runsaan 90 vuoden aikana Turussa on ravikuninkaalliset kruunattu ennen tätä kertaa viidesti. Metsämäki isännöi kuninkuusraveja nyt kolmatta kertaa. Vuosina 1939, 1949 ja 1963 Kuninkuusravit järjestettiin Kupittaalla. Jo talven aikana Metsämäessä valmistauduttiin tulevaan kesän suurtapahtumaan. Alkukeväästä perusparannustöissä muun muassa palautettiin Metsämäen alkuperäinen rataprofiili. – Remontti valmistui kuten pitikin ja rata on nyt hyvässä kunnossa. Kesän suurin rutistus järjestelyiden suhteen on edessä vasta heinäkuussa. Silloin rakennetaan väliaikaisrakennelmia, tehdään liikennejärjestelyitä ja niin edelleen, Halinen kertoo. METSÄMÄESSÄ jaossa on Kuninkuusraveissa ennennäkemätön määrä palkintorahaa. Kaikkiaan viikonlopun aikana jaossa on yli 600 000 euroa. Perjantain ilmaisravien päälähdön suomenhevosten Kunkkarilegendat voittaja korjaa mukaansa 4 000 euroa. Sunnuntaina puolestaan ajetaan 5-vuotiaiden lämminveristen L. Fabritius Memorial, jonka voittaja saa 20 000 euroa. Sunnuntain lähdön toivotaan houkuttelevan paikalle myös ulkomaisia hevosia. – Lisäksi Kuninkuusravien palkintoskaalaa on tarkistettu. Tämä tarkoittaa sitä, että Kuninkuusraveissa sijoille kolme, neljä ja viisi sijoittuvat hevoset tulevat saamaan aiempaa suuremmat palkinnot. Varsinaisten Kuninkuusravien lisäksi vanhoja ohjastajalegendoja samaan kisaan kokoava Kunkkarilegendat on mielenkiintoinen kisa. Kisaan kutsutaan 12 Kuninkuusraveissakin menestynyttä ohjastajaa, joiden aktiivisimmat kilpailuvuodet ovat jo ohi. Mukana ovat muun muassa 1963 Kupittaalla Eri-Hotin ohjaksissa kuningatartitteliä juhlinut Lauri Malinen ja vuonna 1995 Rikhartin ravikuninkaaksi ohjastanut Pekka Vilpponen. – Ohjastajat ovat nimenomaan takavuosien suurnimiä. Arimoilaisia ja anttiteivaisia mukaan ei kutsuta. LEGENDOJEN uskotaan houkuttelevan myös yleisöä Metsämäkeen. Parina viime vuonna Kuninkuusravien kävijämäärä on jäänyt alle 50 000 katsojan. Turussa raja aiotaan jälleen ylittää. – Perjantaina tavoitteena on 5 000 katsojaa ja viikonlopun kumpanakin päivänä 25 000. Kaikki totta kai otetaan vastaan, mutta 55 000 on virallinen katsojatavoitteemme, Halinen toteaa. Kuudes kerta Turussa Kuninkuusravien valmistelut etenevät aikataulussa Jorma Kontio ohjasti Jokivarren Kunkun viime vuonna Joensuussa ravikuninkaaksi. Hallitseva kuningas on saapumassa Turkuun puolustamaan titteliään. Marianne Pykäläinen
9 Lauantai 28. toukokuuta 2016 AAMUSET
Lauantai 28. toukokuuta 2016 AAMUSET 10 Kummalki pual HIRVENSALO TUULA ISTALA HIRVENSALOON ehdotetaan kahta uutta luontoliikuntaan ja ulkoiluun liittyvää parannuskohdetta. Saarelle esitetään rakennettavaksi grillitai nuotiopaikka ulkoilijoille. Myös matalaa ja runsasravinteiseksi kehnontunutta Illoistenjärveä ehdotetaan kunn o s t e t t a v a k s i u u d e l l e e n virkistyskäyttöön, uimiseen ja harrastuskalastamiseen soveltuvaksi. Kahdessa erillisessä hankkeessa ovat asialla sekä Hirvensalo-seura että seuran puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu ja ympäristöja kaavoituslautakunnan puheenjohtaja Niko Aaltonen (kok.). Aaltonen esittää maanantaina kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle valtuustoaloitteensa Illoistenjärven ruovikoituneen ja pusikoituneen uimarannan raivaamista sekä järven laatua parantuvia toimia kuten roskakalan nuottaus. Kaupungin kaavoitusarkkitehti Jani Eteläpää taas on jo aiemmin laatinut ehdotuksensa grillipaikaksi, yhden kolmesta parhaiten tarkoitukseen sopivasta vaihtoehdosta. AALTOSEN esittämällä uimapaikalla on edelleen vanha laituri, jonka edustalle vesi on noussut eikä laiturille ole nykyisellään asiaa kuivin jaloin. Näkymä järvellekin on pusikon ja ruovikon peittämä. Lähistöllä lahoaa vanha pukukoppi, josta ei ole enää tarkoitukseensa. Maa-alueen omistaa kaupunki. – Tästä tulee pitkä hanke, jos aloite menee läpi. Järveä ei yhdessä eikä kahdessa vuodessa saada kunnostettua. Kunhan ensin saadaan päätös ja voidaan aloittaa, Aaltonen arvioi. Aaltosen mukaan kyseessä ei ole kaikkineenkaan jättisumma, maksimissaan muutamia kymmeniä tuhansia euroja. ETELÄPÄÄ on ehdotuksineen lähtenyt liikkeelle oman perheensä ulkoiluharrastuksen pohjalta. Hänet valittiin Hirvensalo-seuran johtokuntaan tämän vuoden alussa. Hankkeille on yhteistä se, että Hirvensalo on maaseutumaista asumisympäristöä ja maisemaa, joten tehdyt ehdotukset täydentävät ulkoilureitistöä ja palvelevat luonnossa liikkuvia. Perheensä kanssa paljon ulkoileva Eteläpää on laatinut alustavat ehdotukset kolmesta mahdollisesta grillipaikasta. Sekä hän että Aaltonen katsovat, että Illoistenjärvi on otollisessa paikassa. Muualta Turustakin tulevat pääsevät melko lähelle järvenrantaa autolla ja aivan selkeä polku on olemassa rannalle. Vain pientä raivausta tarvitaan. Aaltonen ja Eteläpää sanovat, että Turussa ei liiemmälti edes ole vastaavaa ulkoilumaastoa. Illoistenjärven kunnostuksen vertailukohde on lähinnä Kakskerranjärvi, jossa on onnistuttu. Virkistyksen puolestapuhujat Jani Eteläpää ja Niko Aaltonen tahtovat nähdä kirkasvetisen Illoistenjärven Jani Eteläpää (edessä) ja Niko Aaltonen haluavat kehittää ulkoilu-ja virkistysalueita Hirvensalossa. Ruovikon takana pilkistää Illoistenjärvi. Tuula Istala
11 Lauantai 28. toukokuuta 2016 AAMUSET Kummalki pual: Hirvensalo&Kakskerta
Lauantai 28. toukokuuta 2016 AAMUSET 12 Kummalki pual KAKSKERTA HEIKKI MÖTTÖNEN TURUN Kakskerrassa sijaitsevan Brinkhallin upean kartanomiljöön historia ulottuu aina 1500-luvulle asti. Sen uusklassismia edustava päärakennus on valmistunut vuonna 1793. Kartanon nykyinen omistaja on Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö, joka osti sen Turun kaupungilta vuonna 2001. Säätiö aloitti pahoin rapistuneen kartanon perusteelliset restaurointityöt viime vuoden puolella. – Ajauduin vähän yllättäen Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön puheenjohtajaksi. Viimeisen vuoden olenkin nyt käyttänyt Brinkhallin kartanon asioiden hoitamiseen, Turun kaupunginvaltuutettu Kaija Hartiala taustoittaa. Viime syyskuussa restaurointityöt nytkähtivät toden teolla eteenpäin, kun säätiö sai avukseen Turun Ammattiopistosäätiön restaurointikurssin aikuisopiskelijat, jotka ovat jo valmiita artsaaneja ja maalareita. – He ovat ahkeroineet talven yli kolmena päivänä viikossa korjaten muun muassa vaurioituneita seiniä, kattoja, lattioita sekä ovia ja ikkunasmyygejä. Kartanon julkisivun ikkunapuitteetkin saivat uuden maalin ennen talvea lokakuun lämpimillä keleillä, Hartiala kiittelee. HARTIALA korostaa, että Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö ei kylve rahassa ja niinpä aikuisopiskelijoiden työpanos on ollut kultaakin kalliimpi. – Näin suurta korjausurakkaa emme olisi suoraan pystyneet ostamaan, hän myöntää. Säätiön puheenjohtaja on ollut myös itse aktiivinen ja hankkinut Brinkhalliin runsaasti erilaisia materiaaleja ja tavaroita. – Kartanoon on asennettu myös maalämpö.Itse olen urakoinut hankkimalla perinnelistoja, tapetteja, vesijohtoputkia ja tiskipöytiä sekä kalusteita ja valaisimia, hän listaa. Koko kartano ympäristöalueineen on suojeltu valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Sen vuoksi myös itse restaurointityö on äärimmäisen tarkkaa. – Tämä on suojeltu rakennussuojelulain nojalla, mikä tarkoittaa tarkinta mahdollista valvontaa. Museovirasto pääjohtaja Juhani Kostet on Turusta ja yhteistyömme on erittäin hedelmällistä. PÄÄRAKENNUKSEN sisätilat saivat klassistisen perusilmeensä 1920-luvulla, mutta esimerkiksi ovet ja ovenkarmit ovat aivan alkuperäisiä. – Tiloja ja pintoja voi sanoa monikerroksiksi, sillä niissä esiintyy eri aikakausia. Elsi Borgin upeissa maalauksissa ja seinämaalauksissa nousee esiin art deco -tyyli, Hartiala kuvailee. Vaikka urakointi on edelleen kesken, vietettiin Brinkhallissa jo upea Rooma-teemainen kutsutilaisuus. – Tästä tulee aktiivinen yleinen kulttuurikeskus. Ihmiset pääsevät tutustumaan hienoon ja historialliseen kulttuuriympäristöön, mutta tämä ei ole kuitenkaan museo. Täällä on myös kahvila sekä taidenäyttelyitä. Paikkaa vuokrataan myös erilaisia juhlia varten, Hartiala muistuttaa. On hauska yhteensattuma, että Brinkhall on tarvinnut kahdessa tärkeässä taitekohdassaan lääkärin apua. Päärakennuksen suunnittelija, professori Gabriel von Bonsdorff, oli lääkäri. Nyt restaurointitöitä johtaa omalla tarmollaan eteenpäin lääketieteen ja kirurgian tohtori Hartiala. Kulttuuriteko, jos mikä Brinkhallin kartanoa restauroidaan entiseen loistoonsa Kaija Hartiala ja Turun Ammattiopistosäätiön Jaakko Lainio kartanon keittiössä. Paljon on tehty, paljon työtä vielä edessä. Jonny Holmén
13 Lauantai 28. toukokuuta 2016 AAMUSET
14 A A M U S E T TEATTERIT Lauantai 28. toukokuuta 2016 Mikä kesäteatteriesitys on jäänyt mieleesi ikuisiksi ajoiksi? RUSKON harrastajateatterin uusitulla lavalla seikkailee tänä kesänä Zorro koko perheen musiikkinäytelmässä. Ohjaajana on Pauliina Salonius. Zorro taistelee Jouni Lehtosen säveltämän musiikin ja Marko Virtasen koreografioiden tahtiin unohtamatta romantiikkaa pettymyksineen ja iloineen. Käsikirjoituksen takana on Esa Silander, alkuperäisteoksen kirjoitti Johnston McCulleyin. Zorro laulaa Ruskolla RYMÄTTYLÄN Röölään ankkuroituneen Meriteatterin Eikä merta enää ole – kotimatkan laulu -esitys nähdään Von Krahl -teatterissa Tallinnassa 9.-10. kesäkuuta. Viro on luonteva vierailukohde, sillä esitys on osittain vironkielinen. Esitys on myös saanut huomiota virolaisessa mediassa. Teatterikappale on hilpeänhaikea esitys maailman pauhusta, katoavista kaloista ja merelle menijöistä. Se kertoo Tuulikista, joka rakastaa tarinoita, sekä Tyynestä, jonka tarinat meri vei. Kalastajista ja merimiehistä, hilpeistä tansseista ja kalareissuista, meren armosta ja armottomuudesta. Näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Anni Mikkelsson. Rooleissa nähdään Antti Autio, Laura Halonen, Mait Joorits, Jaakko Ohtonen ja Vera Veiskola. Meriteatteri seilaa Tallinnaan Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKKA LAPPI ITSENÄISYYSPÄIVÄN juhlat on tapahtuma, jossa pukeutuminen on vuodesta toiseen keskiössä. Pukeutumisen onnistujia ja epäonnistujia ruoditaan julkisuudessa usein päiväkaupalla ja miljoonilla suomalaisilla on mielipiteensä hyvistä ja huonoista juhlissa nähdyistä puvuista. Kun tehdään itsenäisyyspäivän juhliin sijoittuvaa teatteria, antaa se herkullisen leikkikentän myös pukusuunnittelijalle. – Tämä on hauska prosessi, koska itsenäisyyspäivänä puvut ovat melkein pääroolissa. Aihe antaa monenlaisia mahdollisuuksia. Linnan juhlien historiasta on jäänyt monta pukeutumistapausta mieleen. Niitä on ollut hauska päästä hyödyntämään, kertoo Emmateatterin Linnan juhlat -näytelmän pukusuunnittelija Anna Sinkkonen. Yleensä puvustusta tehdään näytelmiin kahdella eri tavalla. Toisinaan pukusuunnittelijalla on ruhtinaallisesti aikaa ja kaikki suunnitellaan valmiiksi. – Esimerkiksi kansallisoopperaan tekemässäni puvustuksessa pukuluonnoksia piti esitellä lähes vuosi ennen ensi-iltaa. Aika asettaa omat rajoitteensa, koska esimerkiksi epookkipukuja tehdessä vain tarvitaan aikaa. AIKA on luksusta. Usein pukusuunnittelu on prosessi, mikä tapahtuu suhteellisen nopeasti harjoitusten aikana. Esimerkiksi Linnan juhlien puvustus eli ensi-illan kynnykselle asti. – Jostain syystä olen tehnyt enemmän projektiluontoisia töitä. Se varmaan sopii minulle, mutta en tiedä päädynkö sellaisiin töihin vai haluanko sellaisia töitä. Joka tapauksessa tykkään tehdä nopeita luovia ratkaisuja, Sinkkonen pohtii. Käsikirjoitus sanelee usein jossain määrin puvustusta. Esimerkiksi Linnan juhlien käsikirjoitukseen on kirjoitettu oikeita henkilöitä, joita juhlissa on vuosien varrella nähty. – Internetistä on ollut paljon apua. Linnassa nähdyistä puvuista löytyy valtavasti kuvia ja materiaalia. MYÖS toimiva yhteistyö näyttelijöiden kanssa on pukusuunnittelijalle tärkeää. Sinkkonen pyrkii vaihtamaan ajatuksia näyttelijöiden kanssa heti kun se on mahdollista. – Pyrin työssäni ottamaan huomioon näyttelijöiden toiveita, vaikka aina kaikkea ei voikaan toteuttaa. Usein näyttelijöiltä tulee kuitenkin paljon hyödyllistä joko liittyen käytännöllisyyteen tai sitten roolihahmon ajatuksiin liittyen. Haluan, että puku toimii ja näyttelijä tuntee olonsa mukavaksi siinä. En haluaisi asettaa näyttelijää sellaiseen tilanteeseen, että hän vain hyppää valmiiseen nahkaan, mutta joskus se on aikataulujen vuoksi ainoa mahdollisuus, Sinkkonen sanoo. – Pukuihin ja pukeutumiseen liittyy paljon sellaisia asioita, joita näyttelijätkään eivät tiedosta. Minun työni haaste on saada aikaan näyttelijälle hyvä tunne puvussa ja yhdistää se visuaalisuuteen, Sinkkonen toteaa. Melkein pääosassa Yhteistyö näyttelijöiden kanssa tärkeää pukusuunnittelija Anna Sinkkoselle Pukusuunnittelija Anna Sinkkoselle työn hienoja hetkiä on, kun työn jälki alkaa näkyä ja puvut ovat ensimmäistä kertaa lavalla näyttelijöiden päällä Otto-Ville Väätäinen LINNATEATTERIN pihanäyttämöstä ei tule tänä kesänä vain yhden esityksen estradi. Mika Eirtovaara, Jaakko Saariluoma ja Jussi Simola vetävät stand up -keikan 17. kesäkuuta. Maailmannainen: Carola -lauluilta valloittaa lavan 29.6.–1.7. Heinäkuussa nähdään lisää stand upia, kun Krisse Salminen ja Heli Sutela esiintyvät 8. heinäkuuta. Huippusuositut roastit saavat niin ikään jatkoa, kun 15. heinäkuuta hikoillaan KesälomaROASTissa. Aboa Vetus & Ars Novan pihalla nähdään Tatu ja Patu pihalla 9.– 23.6. sekä Fedja-setä, kissa ja koira 7.7.–7.8. Linnateatterin pihalla kuhisee
15 Lauantai 28. toukokuuta 2016 AAMUSET Teatterit
Lauantai 28. toukokuuta 2016 AAMUSET 16 Teatterit
17 Lauantai 28. toukokuuta 2016 AAMUSET Teatterit
Lauantai 28. toukokuuta 2016 AAMUSET 18 Teatterit Merimaskun kiintotähti Pirkko-Liisa Heinonen aloitti näyttelemisen seitsenkymppisenä Pirkko-Liisa Heinonen Otavasta itään -näytelmässä, joka kertoo hänen omasta elämästään. Kaisa Forsström-Hytönen TUULA ISTALA MERIMASKUN teatterin tulevan kesän näytelmä on Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa. Mukana on teatterin kiintotähdeksi jo ensimmäisessä roolissaan noussut Pirkko-Liisa Heinonen. Kyseessä oli näytelmä Lekkeripelei & pirtukaupoi, joka perustui oikeisiin tapahtumiin. Sen kirjoitti Maarit Lineri, joka ohjaa tulevan näytelmän miehensä, teatterin taiteellisen johtajan Kari Linerin kanssa. – Olen ollut kalastajan vaimo yli 30 vuotta, Heinonen esittäytyy. Hän jäi leskeksi vuonna 2011, mutta koska ei pystynyt asumaan yksin kotisaaressa, hän muutti Otavan saarelle ja toimii sisarensa omaishoitajana. – Kuvittelin, että asun kesät kotisaaressa, mutta eihän se niin ole mennyt, Heinonen hymähtää. Hän on teatteriharrastuksen lisäksi mukana monessa ja tehnyt elämänsä aikana kaikenlaista työtä kuten kotiavustaja, sairaala-apulainen, kauppias, ompelukonemyyjä ja pitokokki. HEINONEN ei ole syntyperäinen merimaskulainen, mutta täysverinen saaristolainen hän on. Saaristolaiselämään kuuluu osata monia asioita, niin ettei nousu näyttämöllekään lopulta hirvittänyt. – En ollut eläissäni näytellyt, en edes joulukuusta koulunäytelmässä, Heinonen naurahtaa. Parasta palautetta hän sai nuorimmalta pojaltaan, joka kommentoi kalastajan vaimoa esittänyttä äitiään toteamalla näytöksen jälkeen, että oli kuin olisi kotona ollut. – En ole osannut jännittää esiintymisiä, enkä kokenut ramppikuumetta. Vähän tietenkin jännittää ennen ensi-iltaa. Maarit Lineri kirjoitti myös paikallisiin tositapahtumiin perustuvan Lahna kutee -näytelmän, jossa Heinonen esitti mummoa. Se taitaa olla edelleen teatterin suosituin näytelmä ja Heinonen teki roolissaan yksittäisiä esiintymiskeikkoja muun muassa Lehmirannan lomakeskuksessa. KOLMASKIN Linerin kirjoittama näytelmä perustui todelliseen elämään, jossa Heinonen esitti itseään muistelemassa elämäänsä kalastajan vaimona. Hankalimpana teatterissa hän pitää vuorosanojen muistamista. Otavasta itään -näytelmässä hän pystyi seuraamaan tekstiä, koska sylissä oli kuvaalbumi jonne oli ujutettu vuorosanat. Menestykseensä hän suhtautuu tyynesti ja mutkattomasti. Suitsutus ja kehut eivät ole nousseet päähän, vaikka Maarit Lineri kertoo, että monet tulevat teatteriin juuri Heinosen vetämänä. Heinonen on palkittu Merimaskun Lossivahti -valinnalla ja nimetty Naantalin kulttuuritekijäksi ansioistaan saaristolaisperinteen taitajana ja tallentajana. Heinoselle on myönnetty Lionsien Merikulttuuripalkinto. Tulitikkuja lainaamassa näytelmän ensi-ilta on kesäkuun 9. päivä ja viimeinen esitys 22. kesäkuuta.
19 Lauantai 28. toukokuuta 2016 AAMUSET Teatterit
Lauantai 28. toukokuuta 2016 AAMUSET 20 Teatterit ILKKA LAPPI KAINALNIEMEN Hikeä edustava, Juhani Peltosen luoma Elmo lienee kaikille suomalaisille tuttu urheilusankari. Reijo ”Rymy” Petkelströmin valmennettavan edesottamukset muun muassa Derwangan kisoissa ja Andien talvikisoissa ovat kiistaton osa suomalaista urheiluhistoriaa, joskin fiktiivistä. Krookilan kotiseutukeskuksessa tänä kesänä nähtävässä Raision teatterin Elmo-näytelmässä tarjotaan nykyaikaistettu näkemys Elmon saavutuksista. – Meidän Elmomme on osittain nykyaikaistettu versio Juhani Peltosen Elmosta. Esityksessä on erilaisia viittauksia esimerkiksi 2000-luvun urheilutapahtumiin, muun muassa Urheilun ikivihreä legenda Elmo palaa kentille Krookilan kotiseutukeskuksessa Mika Koivunen Lahden doping-skandaaliin. Tosin saattaa olla, että nostalgisena ihmisenä säilytän esimerkiksi Elmon 100 metrin voittotuloksen esityksessä, vaikka se ei enää maailmanennätys olisikaan, toteaa näytelmän ohjaaja Suvi Kanniainen. Ohjaaja itse tutustui Elmon saavutuksiin vasta muutama vuosi sitten. – Vanhempi sukupolvi varmaan muistaa Elmon saavutukset kuunnelmasta minua paremmin. Itse 1980-luvun lapsena törmäsin Elmoon vasta vuonna 2012 Hailuodon teatterifestivaaleilla. Teksti kiehtoi minua ja muistin sen, kun mietin, mitä Raision teatterille voisi tarjota. RAISION teatterin versio pohjautuu Juha Luukkosen vuonna 2008 tehtyyn dramatisointiin, jota Kanniainen on sovittanut. Näytelmässä mainitaan esimerkiksi Suomen toinen jääkiekon maailmanmestaruus vuodelta 2011. – Jääkiekon MM-kisojen aikaan mietin, että jos tulee kolmas maailmanmestaruus, niin pitääkö näytelmää muokata sen mukaan, Kanniainen toteaa. Musiikki on tärkeässä osassa näytelmää, vaikka musikaalista ei olekaan kysymys. – Elmohan ei koskaan halunnut kuulla Porilaisten marssia vaan Maan korvessa kulkevi lapsosen tie -tyyppisiä herkempiä lauluja. Meidän versiossamme musiikkia on paljon ja ne ovat urheilukenttien ikivihreitä. Muun muassa Den Glider In, We Will Rock You ja Final Countdown kuuluvat esitykseen, Kanniainen kertoo. Elmo oli urheilusankareista suurin, mutta Peltosen luomassa hahmossa oli myös paljon traagisuutta. Juhlitun sankarin pinnan alta löytyi hauras ajattelija, joka etsi maailman kauneutta. Tämä monitahoisuus tekee Elmon hahmosta aikaa kestävän hahmon, joka mahdollistaa monenlaiset tulkinnat. – Hänhän on tietyllä tavalla surullisen hahmon ritari. Peltosen teksti on jännä, jollaiseen harvoin törmää. KROOKILASSA nähtävässä versiossa molemmat Elmon puolet pääsevät esiin. – Urheilusuoritusten kautta esitykseen tulee huumoria, mutta emme tee hömppää. Minusta Elmon tarinalla on paljon sanottavaa. Sen takia siihen tartuinkin, Kanniainen toteaa. ”Elmossa oli myös paljon traagisuutta.” Elmo-näytelmän ensi-ilta on heinäkuun alussa, mutta Krookilan kotiseutukeskuksessa on harjoiteltu jo toukokuun puolivälistä lähtien.
21 Lauantai 28. toukokuuta 2016 AAMUSET Teatterit
22 A A M U S E T VIIHDE Lauantai 28. toukokuuta 2016 MIKKO Joensuun alkuvuodesta ilmestynyt esikoissoololevy Amen 1 aloitti suomalaisessa musiikkikentässä harvinaisen ja kunnianhimoisen projektin. Kyseessä on kolmen levyn kokonaisuuden ensimmäinen levy, jonka jälkimmäiset osat julkaistaan myöhemmin. Kaiken lisäksi levyn kappaleet ovat erinomaisia. 3. kesäkuuta Bar Kukassa pääsee kuulemaan, miten Joensuun soolomateriaali toimii livenä. Miten Joensuu toimii livenä? AMERIKKALAINEN Marissa Nadler pudotti aikanaan leuan lattiaan Famous Blue Raincoat -coverillaan. Erikoisella kuulaalla ja kaikuvalla äänellä laulavalla artistilla on yksi valtti moneen kilpasisareen verrattuna: Nadlerin tunnistaa välittömästi. Pidemmän päälle tunnistettava lauluääni menettää kuitenkin tehoaan. Niin on käynyt Nadlerillekin. Biisien pitää olla sävellyksinä timanttisia, jotta mielenkiinto pysyy yllä. Nadlerin uran seitsemännelle studiolevylle Strangers ei sellaisia oikein ole mukaan tarttunut. Nadler tarjoaa tuttua dreampopin ja folkin välimaastossa risteilevää musiikkia, johon fanit eivät varmastikaan pety, mutta lopputuloksessa on kertaalleen käytetyn teepussin tuntu. Nadler on tallonut tämän polun jo kertaalleen ja paremmin lopputuloksin. Uuden levyn biisien tekstien bensana toimivat sydänsurut, jotka saatekirjeen mukaan kumpuavat Nadlerin oman elämän vaiheista. Henkilökohtaiset tilitykset eivät kuitenkaan onnistu nousemaan universaalille tasolle. Kokonaisuutena Strangers jää selvästi Nadlerin uran parhaista levyistä. Bird on the Water ja Little Hells ovat kovin kaukana edellä. Kenelle: Johdatukseksi Nadlerin musiikkiin. Nopean ensipuraisun jälkeen siirtyminen tuotannon varhaisempiin levyihin. Arvio: Tuttua ja turvallista, laiskasti sekoitettuna. ILKKA LAPPI Valjua Nadleria Mitä kulttuuritapahtumaa odotat erityisellä innolla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI AURINKOBALETTI jatkaa 35-vuotisjuhlavuottaan syksyllä. Tarjolla on jotain uutta ja jotain vanhaa. Yksi tuttu esitys ohjelmistossa on joulukuussa nähtävä Saiturin joulu. Kaupunginteatterin kanssa tehty yhteisproduktio Charles Dickensin klassikosta keräsi viime syksynä täydet katsomot. – Viime syksyn jälkeen oli ihan selvä asia, että tehdään Saiturin joulu myös tänä vuonna. Katsomot olivat oikeasti täynnä ja viime vuonna siitä tehtiin kolme lisänäytöstäkin, toteaa Aurinkobaletin toiminnanjohtaja Katja Lehmussaari. Suuren suosion vuoksi Saiturin joulu siirtyy esitettäväksi Logomon teatteritiloihin. Uusi tila aiheuttaa jonkin verran muutoksia. – Lavastus ja valot tarvitsee tietenkin miettiä uudelleen uudessa paikassa. Tanssijoille se ei tuo niin suurta muutosta kuin voisi kuvitella, sillä lava ei itse asiassa ole kovin paljon suurempi kuin meillä. Liikkeet täytyy tehdä vähän isommin kuin normaalisti, mutta ero ei ole esiintyjän kannalta kovin iso, Lehmussaari sanoo. SYKSY tuo jälleen myös venäläisen koreografi Sasha Pepaljajevin Turkuun. Viime vuonna Pepaljajevin Moskovan baletille tekemä Cafe Idiot pokkasi Venäjän näyttämötaiteen ”Oscarin”, Kultaisen naamion vuoden 2015 parhaana nykytanssiteoksena. – Jostain syystä Sasha on ohjelmistossamme varsinkin juhlavuosinamme. Ensimmäistä kertaa hän teki meille koreografian, kun juhlimme 20-vuotisjuhliamme. Hän oli mukana myös 30-vuotisjuhlavuotenamme ja jälleen nyt. Syksyllä Turussa nähdään peräti kaksi teosta. 7. syyskuuta saa ensiiltansa If You Snow Away. Lisäksi Pepaljajev tuo Tehdasfestivaali Manifestin ohjelmistoon koreografiansa Luft, jossa esiintyy kolme Moskovan baletin tanssijaa. Vaikka Pepaljajev on erittäin kysytty koreografi, Turkuun hän tulee kerta toisensa jälkeen mielellään. – Vuosien varrella yhteistyömme on syventynyt ystävyydeksi. Hän tulee joka vuosi käymään luonani, vaikka ei koreografiaa meille tekisikään. Joka kesä hän tulee viikoksi kalastamaan mökillemme Merimaskuun, Lehmussaari kertoo. SYYSKUUSSA edessä on myös jo 22. kerran järjestettävä Manifesti. Tänä vuonna Manifesti on osa lähes koko syyskuun kestäviä Manillan 150-vuotisjuhlia. Manifestin ohjelmistossa on myös aiemmilta vuosilta tuttuja esiintyjiä. Muun muassa Circo Aero saapuu Turkuun Acracadabra-esityksellään. – Se on sellainen nykysirkusryhmä, jonka otan aina kun vain voin. He ovat tehneet todella paljon, eivätkä koskaan flopanneet, Lehmussaari kehuu. – Joskus Manifestin suhteen olisi kiva kokeilla jotain tuntematonta ja yrittää löytää tulevaisuuden tähtiä. Vähän pitää ohjelmistoa miettiessä kuitenkin ajatella lipputulojakin, hän jatkaa. Saitureita ja moskovalaisia Sasha Pepaljajev jälleen Aurinkobaletin syksyn vetonaulana Erinomaisen vastaanoton viime vuonna saanut Saiturin joulu kuuluu ensi syksynäkin Aurinkobaletin ohjelmistoon. Otto Väätäinen
23 Lauantai 28. toukokuuta 2016 AAMUSET VIIHDELINJAT ASIANAJAJAT PESULAPALVELUT KODINELEKTRONIIKKAA VAPAA-AIKA RAKENTAMINEN VAPAAEHTOISTOIMINTA TILITOIMISTO AUTOALAN PALVELUT HUOLTOPALVELUT SUUTARI TERVEYSPALVELUT PALVELEVAT PAIKALLISET Pienetkin uutiset, läheisesti ja paikallisesti aamuset.?
Lauantai 28. toukokuuta 2016 AAMUSET 24
25 Lauantai 28. toukokuuta 2016 AAMUSET Saat lisätietoa Naantalin Lasten Musiikkijuhlista ja samalla Mehukatti-uutuustuotteen maistiaiset Sunnuntaina 15.5. klo 11–16 LASTEN MUSIIKKIJUHLIEN ESITTELY JA MAISTIAISET KOLMESSA K-SUPERMARKETISSA 62 Naantalin Musiikkijuhlat ja Naantalin Pelastakaa Lapset ry yhteistyössä jo kolmatta kesää. Kun ostat liput, samalla autat! N aa nta lin LASTEN Mus iik kij uh la t 9.–13.6.2016 Manhattan • Raisio Center • Ukko-Pekka
Lauantai 28. toukokuuta 2016 AAMUSET 26 Mielipide DEBATTI DEBATTI Tack… …nej tack! TALVIVAARASTA oli aina varsin hankala saada tietoa, mutta nyt tiedetään ainakin se, ettei se mikään kultakaivos ollut. Radio Airiston Aaltojen mukaan kaivospomo Pekka Perä on kaikessa hiljaisuudessa valmistellut filosofisen tuotantonsa pääteosta Puhtaan järven kritiikki. JOKO loppuu virakamiesfutis? Job Dragtsma sai tarpeekseen ja jätti Interin. Peli ei ole kulkenut, mutta muistettakoon, että Interiä vuodesta 2007 luotsannut Dragtsma johti joukkueen mestaruuteen sekä cupin ja liigacupin voittoon. Tinki tuli kuitenkin täyteen. Lykkyä pyttyyn Jami Walleniukselle valmennushommiin. HÄTÄKESKUSLAITOS kertoo ottaneensa käyttöön puhelinnumeron 116 000, joka on tarkoitettu ei-kiireellisiä lasten katoamistapauksia varten. Minkälainen on ei-kiireellinen lasten katoamistapaus? Kuha jouluksi tuotte, vai? KESKI-IKÄISIÄ suomalaismiehiä kuulemma ahdistaa, kun turvapaikanhakijat kokeilivat pesäpalloa. Mahtaisiko turvapaikanhakijoita ahdistaa yhtä lailla, jos keski-ikäiset miehet kokeilisivat hummustahnaa? PITÄISIKÖ ihmisten kehittää tunnetaitojaan? LIUKKONEN: Mielestäni pitäisi alkaa puhua henkisyydestä. En tuo sitä esille siksi, että vastustaisimme kulutusta ja materialismia. Olen huolestunut siitä, että hukkaamme tietyn puolen sisäisestä kyvystä havaita, kokea ja tuntea, jos emme keskity henkisiin ulottuvuuksiin. Perusturvallisuutta voisi löytää ihan uudella tavalla henkisistä arvoista. SAVOLAINEN: Tärkeintähän ihmiselle on tietysti ruoka, lämpö ja vaatetus. Sitä kautta tullaan siihen, miten niitä hankimme ja miten elämme. Siihen on pakko sisältyä henkisiä arvoja. Näiden yhteen sovittaminen on olennaisinta. KL: Koen, että ajankuvassa ollaan liikaa ripustauduttu materialismiin. Jos ajattelemme mummojamme, he alkoivat viimeisinä elinvuosinaan tutkia Raamattua ja valmistautua tuonpuoleista elämää varten. Nykyään eläköityvillä ihmisillä on jatkuva mökkilaajennusprojekti. Voi kysyä, että missä meni vikaan, kun nykyajan eläkeläiset ainoastaan kerryttävät omaisuutta? MS: Puhut aika pienessä mittakaavassa. Puhut Suomesta ja omasta ympäristöstäsi. Minun ikäluokkani on kokenut vaikeat ajat hyvin dramaattisesti jo lapsuudessa. Mikä vaikuttaa elämänkaaressa eniten? Lapsuus. KL: Eikö henkisyys nimenomaan olisi se väylä, jota kautta saada vihdoin turvallinen lapsuus? Eihän materia koskaan täytä sitä henkisyyttä. MS: Mutta kun se tarve on jäänyt. Kun ollaan eläkkeellä, on aikaa. Voisin väittää, ettei ole mitään tarvetta enää lisätä mitään, vaan nimenomaan päästä eroon siitä mikä on minulle rasite. Ne ovat huonot käytöstavat, lapsuuden traumat tai vanhempana olemisen traumat. Edellä mainittuja on purettu tuskan tilassa tavaroiden hankkimiseen. KL: Mikä sitten on näkemyksesi siihen, että miten vanhempasi eivät pystyneet siirtämään henkistä perintöä? MS: Olen ikäni tehnyt töitä, että pääsisin siitä henkisestä perinnöstä eroon. Henkinen perintö ei aina olekaan oikeaoppista minulle tai sinulle. Sen vuoksi minun pitää jatkuvasti etsiä korjaussarjoja parantaakseni elämäni sellaiseksi, että se tyydyttää minua ja ollakseni sellainen, perintönä tyydyttäisi vanhempien, suvun, suomalaisuuden ja ihmisenä olemisen tarpeita. MAUNO SAVOLAINEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. KENNETH LIUKKONEN on kääntäjä ja järjestöaktiivi. Seniori VS Studentti VARSINAIS-SUOMEN Kokoomusnaiset haluaa tukea vanhusten kotona asumista ja parantaa palvelujen ja neuvonnan saatavuutta. Suomi ikääntyy, ja suuri enemmistö ikäihmisistä asuu yksin kotona, eikä selviä arjesta yksinään. Toisilla on joku läheinen antamassa apua ja huolenpitoa, mutta liian suuri osa jää avun ulkopuolelle. Kuntien strategioihin on kirjattu vanhustenhuollon tavoitteeksi ikääntyneiden kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Suurelle joukolle ikäihmisiä se tarkoittaa käytännössä asumista yksin, jopa erittäin huonokuntoisena. Tähän yksinasumisen ”tautiin” kunnissa tarjotaan mittavaa määrää erilaisia vanhuspalveluja. Ovatko tarjotut lääkkeet oikeita ja ennen kaikkea kohdentuvatko ne oikein? Suomen palvelutarjonta on monipuolinen, mutta hajanainen. Meillä järjestetään ainakin kotihoitoa, omaishoitoa, perhehoitoa, kotipalvelua, arkiapua, ravitsemuspalvelua, palveluohjaajia, sosiaaliohjaajia, kuntoutusta, fysioterapiaa, terveyspalveluita, kotisairaalaa ja geriatriaa. Yksityisiäkin palveluita on koko joukko. Ei ole helppo tehtävä löytää palvelukirjon joukosta oikeaa ovea. Meiltä puuttuu edelleen yhden luukun periaate. Meiltä puuttuvat palvelutorit, josta löytyisi koko kirjo vanhuksille suunnatusta avusta ja neuvonnasta. Meiltä puuttuu edellytykset auttaa ikääntynyttä tai tämän omaista sähköisten välineiden käytössä. Meiltä puuttuu koordinaattorit, jotka nivottaisivat kolmatta sektoria muihin palveluihin. Meiltä puuttuu etsivä seniorityö ja monimuotoiset asumisja palveluratkaisut. Kaikille ei ole mahdollista asua pitkään kotona, jos puuttuu se apu, joka auttaa selviämään kaikesta. Vaikka palvelutarjonnan suunnittelu olisi ollut kuinka luovaa, sen toimittaminen sitä tarvitseville on vielä haaste. VarsinaisSuomen kokoomusnaiset vaatii kannanotossaan, että kunnissa lähdetään tukemaan vanhuksen kotona asumista tarjoamalla palveluja ja neuvontaa kootusti yhden luukun periaatteella. VARSINAIS-SUOMEN KOKOOMUSNAISET Ikääntyneiden palveluissa paljon parannettavaa OLLI Ojala visioi (TS 20.5.) Kakolan tornista näkyvän Maarianhaminaan asti. Maailman korkeimmasta Burj Khalifasta, mikä on 828 metriä korkea, näkyy noin 110 kilometriä. Turusta Maarianhaminaan on 134 kilometriä linnuntietä, joten Turun tornin korkeuden pitäisi olla noin 1300 metriä korkea! JOUKO H 1 300-metrinen torni?
KUPONKISET 27 A A M U S E T MIELIPIDE Lauantai 28. toukokuuta 2016 KOLUMNI OSTIN kerran nuukuuksissani halvan kiinalaisen akkuporakoneen, kun en kovin usein poraa tarvinnut. Porasin seinään kaksi reikää. Toisen reiän jälkeen poran suukappale kopsahti vailla mitään syytä lattialle, itsestään, kuin omena puusta. Pora palautukseen ja tilalle kallis saksalaismerkkinen pora. Se on nyt kestänyt kymmenen vuotta aika kovaakin käyttöä, eikä loppua näy. Halvasta porasta tuli ympäristölle kallis pora. Sillä porattiin kaksi reikää, sitten se kuoli. Poran valmistaminen ja Suomeen rahtaaminen nieli luonnonvaroja. Rikkoutunut pora onneksi kierrätetään. Osat rahdataan takaisin Kiinaan ja niistä kootaan uusi halpa pora. Jatkossa se on entistäkin halvempi, kun kokoajana on robotti. Laatu ei parane, koska poran huonous on suunniteltua. Poratehdasta ei haittaa, jos suivaantunut suomalainen palauttaa kahden reiän poran ja ottaa samanlaisen tilalle. OLEN 1970-luvun lapsia. Minun lapsuudessani tavarat kestivät. Yksi pora, yksi äijä, yksi elämä. Kaikki porat olivat kalliita, mutta eipä kukaan siitä purnannut. Halpoja mutta herkästi rikkoutuvia poria ei osattu kaivata. Kahden reiän poriin törmää kaikkialla. Ei ole poikkeuksellista, että uusi laite rikkoutuu lähes saman tien tai ei toimi kunnolla. Tuotemerkki tai hintakaan ei takaa laatua, ellei osta kaikkein kalleinta. Loppujen lopuksi se saattaa tulla kaikkein edullisimmaksikin. Alle kympin porasta ei voi jäädä suomalaiselle jälleenmyyjällekään juuri katetta. Niistä hyötyvät eniten halpatuotantomaiden tehtaanomistajat. Heidän ihannemaailmassaan kaikilla on kahden reiän pora, jolla porataan kaksi reikää viikossa. Enempää ei tehdas pysty linjalta suoltamaan. TEEMU P. PELTOLA Kahden reiän pora Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Timo Salmesmaa 050 310 8956 Heta Peltonen 050 566 2858 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T ON yrittäjäbuumi. Sitä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Jokaisesta tai ainakin joka toisesta oleskeluluvan saaneesta tulijasta halutaan tehdä yrittäjä. Kieltä ei osata. Ryhdy yrittäjäksi -pikakurssi käydään. Hygieniasta, jota Suomessa vaaditaan, ei ole tietoakaan. Useat pistävät pystyyn kebabpizzerian, joten hygienia pitää olla hallinnassa. Kebab-pizzerioita on jo enemmän kuin tarpeeksi. Itse demari Nasima häärää innolla tässä projektissa, ja mikä onkaan sitten lopputulos? Tehdään chibibit jätetään puolen miljoonan rästit, lähdetään omaan kotimaahan, kun tilanne tulee kuumaaksi Suomessa. Ymmärrän tämän huolen ja pelon, jota tunnetaan, kun noin 10 000 viime vuonna tulleista saanee oleskeluvan, jos ja kun heillä ei ole työtä, silloin ei hyvä heilu. Omasta takaa meillä on lähes puoli miljoonaa työtöntä. Fiksuja suomalaisia nuoria vailla työtä, vailla opiskelupaikkaa. Pitkäaikaistyöttömiä, joka luku nousee vuosi vuodelta. Minun järkeni sanoo, että ehdottomasti oma väki, kaikenikäiset, pitää työllistää ensin. Miten voimme turvata tulijoihin, jotka jo katoavat turvapaikkakeskuksista? 2 500 tulijoista on kadonnut, vaikka saavat täyden ylläpidon. Mielestäni osoittaa suurta epäluotettavuutta tälläinen meininki tulijoissa. On naivia väittää, etteivät tulijoiden kustannukset, jotka lähentelevät 1 000 miljoonaa tänä vuonna, ole pois suomalaisilta köyhiltä. Totta kai ovat. Tavalliset ihmiset huomaavat sen kukkarossaan. Jostakin rahat pitää saada, viime vuonna tehtyyn budjettiin ei ole budjetoitu tällaista summaa, kun ei oltu varauduttu moiseen invaasioon. Autetaan todellisia avuntarvitsijoita, otetaan tulijat pakolaisleireiltä. Kantaväestön pitää tuntea olonsa turvalliseksi. Kohtuutta tulijamääriin, silloin voivat hyvin sekä kantaväestö että jo maassamme olevat ulkomaalaistaustaiset. RAILI MELTOVAARA (PS.) Kohtuutta tulijamääriin MICKE Brunström myy koko silakkasaaliinsa rehuksi ja saa 20 senttiä kilolta (Aamuset 21.5.)? Me maksamme siitä kaupassa kaksikymmentäkertaa enemmän? Olen myös lukenut aiemmin Suomen aluevesien kalasaaliiden vietävän suurimmaksi osaksi Balttiaan. Mikä taas tässäkin mättää, eikö kannattaisi tehdä niistä vaikka kalapyöryköitä, jos kysynnästä on pulaa? HENRI TOIVONEN Mikä tässäkin taas mättää?