• Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 | Nro 72 | www.aamuset.? | m.aamuset.? | TS-Yhtymä Petri Rajala pestautui Turun kaupunginteatteriin heti valmistuttuaan vuonna 1975. Ja on ollut siitä asti. Kaupunki s. 6 Teatterin mies Ninni Urpo tietää, että maanläheiset värit ovat syksyllä muotia. Ja hehkuakin niissä saa olla. Syysmuoti s. 12 Maallisia värejä Seppo Tahvanainen jätti Klubin neljä vuotta sitten. Nyt hän on palannut muuttuneena miehenä. Viihde s. 20 Gongin ääreen Varissuon asukkaista jo lähes puolet muunkielisiä. Asiat s.2-3 Aamuset KAUPUNKIMEDIA
• 2 A A M U S E T ASIAT Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ on hylännyt Turun kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo ry:n valituksen. Turunmaan sairaalan lastentalon ja kahden, naapuritontilla sijaitsevan asuinrakennuksen suojelu rakennusperintölailla ei ole sen mukaan kokonaisuutena arvioiden perusteltua. Puu ja Talo ry valitti ministeriöön, kun Varsinais-Suomen ELY-keskus hylkäsi ensin sen esityksen. Puu ja Talo ry:n valitus hylättiin TURUN kaupunkiseudun joukkoliikenne Fölin matkakortin lataaminen netin kautta uudistuu syyskuun lopussa. Uusi ominaisuus on Tuplakortin lataamismahdollisuus. Tuplakortilla tarkoitetaan matkakorttia, joka toimii ensin arvokorttina. Kortti muuttuu kausikortiksi, jos tehtyjen matkojen määrä ylittää 30 päivän aikana kausikortin hinnan. Vanhassa järjestelmässä Tuplakorttia ei ole voinut ladata, mutta uudessa tunnistepohjaisessa järjestelmässä se on mahdollista. Latauksen suuruuden voi valita. Pienin summa on jatkossa viisi euroa. Kortilla voi olla saldoa enintään 200 euroa. Föli suosii Tuplakortteja Uskotko kuntavaalien muuttavan Turun voimasuhteita? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. VIHREÄ valtuustoryhmä kaipaa kaupungin talousarviotyötä varten esitetään tietoa Turun alueellisesta kehityksestä ja tasa-arvotyön tarpeesta perusopetuksessa sekä korjaavia toimenpiteitä eriarvoisuuden vähentämiseksi. Vihreiden arvion mukaan Turun kaupunkiseudun sosiaaliset erot eri asuinalueilla ovat kasvaneet 1990-luvun lamasta lähtien. – Turussa alueellinen eriarvoistumiskehitys on huolestuttavaa, ja esimerkiksi Pansio ja Perno pitävät hallussaan Suomen maksuhäiriömerkintöjen kärkisijaa, todetaan valtuustoaloitteessa. Vihreät: Koulujen eriytyminen seis LOUNAIS-SUOMEN aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue tekee työsuojelutarkastuksia Myllyn kauppakeskuksen kaikilla työpaikoilla 3. lokakuuta alkaen 15. marraskuuta asti. Tarkoituksena on valvoa työsuojelulainsäädännön noudattamista ja ohjata työnantajia toimimaan työpaikalla työsuojelun toteutumiseksi. Myllyn liikkeissä tarkastuksia KARI LAINE KILPAILUja kuluttajavirasto selvittää parhaillaan, ovatko lounaissuomalaiset linja-autoalan yritykset syyllistyneet kiellettyihin kilpailijoiden välisiin menettelyihin. Käytännössä se tarkoittanee sitä, että ne olisivat keskenään sopineet kilpailun alla olevien linjojen tarjoussummista. Kilpailuja Kuluttajaviraston apulaisjohtaja Valtteri Virtanen kertoo, että asia ratkaistaan myöhemmin tarkastusten ja selvitysten jälkeen. Virasto ei kommentoi mitenkään selvitystensä ja tarkastustensa sisältöjä tutkinnan ollessa kesken. – Tarkastus ei ole osoitus kohteena olevan yrityksen syyllisyydestä lainvastaiseen toimintaan, Virtanen painottaa. Virtasen mukaan tutkinnat saadaan päätökseen joskus ensi vuoden aikana. Epäilyt tutkittaan huolellisesti, koska seuraamukset voivat olla hyvinkin mittavia. Vilppinäytön on Virtasen mukaan oltava kiistatonta. Jotta virasto veisi asian markkinaoikeuden ratkaistavaksi, pitäisi Virtasen mukaan olla riittävästi näyttöä kilpailulain vastaisesta toiminnasta. Linja-autoyrityksiin kohdistuva vilppiepäily ei ole harvinaista kuljetusalalla. Kun joulukuussa vuonna 2009 linja-autoliikenne päätettiin Suomessa avata kilpailulle, monet keskeiset linja-autoalan toimijat on todettu syyllisiksi kartelleihin. Kilpailuja kuluttajavirasto antoi tammikuussa markkinaoikeudelle esityksen yhteensä 38 miljoonan euron seuraamuksista seitsemälle eri linja-autoalan yritykselle. Samalla virasto antoi päätöksen, jossa se määräsi Matkahuollon lopettamaan kilpailulain vastaisen toiminnan joidenkin linja-autoyhtiöiden poissulkemiseksi markkinoilta. Lounaissuomalaisilla linja-autoyrityksillä kartelli? Lounaissuomalaisia linja-autoalan yrityksiä on Kilpailuja kuluttajaviraston tutkinnassa. Jane Iltanen TUULA ISTALA TURKU on kansainvälistynyt ja monikulttuuristunut tasaisesti viimeisten 25 vuoden aikana. Vuonna 1990 kaupungissa asui alle 1 500 muunkielistä asukasta. Viime vuoden lopussa muunkielisiä oli yli 18 000. – 20 000:n muunkielisen raja menee todennäköisesti rikki vuodenvaihteeseen 2016–17 mennessä ja kasvu näyttäisi jatkuvan edelleen tasaisesti, kertoo Kimmo Lemmetyinen, Turun kaupungin konsernihallinnon strategiaja kehittämisyksikön suunnittelija. Turussa asui viime vuoden lopussa ulkomaalaisia 11 500, ja muita kuin äidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvia enemmän eli 18 800. – Ulkomaalaisten ja muunkielisten määrien kasvukäyrät alkoivat myös Turussa eriytyä toisistaan selvästi 1990-luvun lopulla, kun muunkielisille alettiin myöntää Suomen kansalaisuuksia, Lemmetyinen avaa tilastoihin pakattua tietoa. TILASTOKESKUS on ottanut käyttöön kolmannenkin ryhmittelyn, jossa määritellään ulkomaalaistaustaisuus syntymämaan mukaan. Lemmetyisen mukaan muunkielisten määrä kuvaa väestökehitystä ulkomaan kansalaisten lukumäärää paremmin. Turussa puhutaan jo yli sataa eri kieltä. Turun kansainvälisimmässä lähiössä Varissuolla puhutaan noin 60:a eri kieltä ja Varissuolla sijaitseva Norssi on kaupungin monikulttuurisin koulu. Maahanmuuttoa tarkastellaan myös kaupungin sisällä pienalueittain. Varissuon asukkaista muunkielisiä on 44 prosenttia. Varissuon perässä tulevat Lauste, Halinen, Pansio ja Yo-kylä. Vähiten muunkielisiä yli tuhannen asukkaan pienalueista asuu Portsassa, 2,6 prosenttia väestöstä. Mistä päin maailmaa tulijat ovat lähtöisin? Kansalaisuuden mukaan Virosta ja Venäjältä, sitten Irakista, Somaliasta ja Iranista. Äidinkielen mukaan taas venäjää, arabiaa, kurdia, viroa, somalia ja albaniaa puhuvista maista. Näistä kuhunkin ryhmään kuuluu yli tuhat asukasta. TURUN asukasmäärää on kasvattanut eniten maahanmuutto. Myös maassamuutto ylittää luonnollisen väestönlisäyksen eli syntyneiden ja kuolleiden välisen erotuksen. Kun kantasuomalaiset harmaantuvat, muunkielisen turkulaisväestön suurimmat ikäryhmät ovat ryhmissä 25–29-vuotiaat ja 30–34-vuotiaat. Opiskelukaupunkina Turun koko väestön suurin ryhmä on vielä nuorempaa, 20–24-vuotiaat ja 25–29-vuotiaita. Muunkielisten ryhmässä väki vähenee ikäpyramidin yläpäässä. Kansainvälinen kaupunki Varissuon asukkaista muunkielisiä jo 44 prosenttia Muhis Azizi (vas.), Roda Hassan ja Alas Ali ovat Turun kaupungivaltuuston ainoat maahanmuuttajataustaiset jäsenet.
• 3 Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 AAMUSET PÄÄKIRJOITUS TVT Asunnot Oy:n asukkaat kuluttavat vuorokaudessa noin 162,5 litraa vettä. Se ylittää suomalaisten keskimääräisen vedenkäytön. Vuokra-asuntoyhtiö aloittaa vedensäästökampanjan, jossa kannustetaan asukkaita tarkistamaan omia vedenkäyttötottumuksiaan ja vähentämään lämpimän veden kulutusta. 19 000 asukkaan kymmenen prosentin vedensäästö tarkoittaisi noin 636 000 euron vuotuisia säästöjä. TVT aloittaa vedensäästökampanjan KUNTAVAALIEN varsinainen vaalipäivä on 9. huhtikuuta. Kevät on vielä kaukana, mutta tunnelmat saattavat kiristyä valtuustossa jo syksyllä, kun tehdään vaalivuoden budjettia. Enteitä antoi valtuuston maanantainen kokous, jossa Turun kaupungin taloudellisesta tilanteesta ei löytynyt yksimielisyyttä. Kantoja oli kolmenlaisia: joko menee hyvin tai huonosti tai hyvin huonosti. Asetelma on turkulaisittain joka tapauksessa herkullinen. Kuntavaaleissa Turussa nähtäneen täysin poikkeuksellinen kolmen puheenjohtajan kisa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on ehdolla, samoin kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo. Vihreiden puheenjohtajuuden jättävää Ville Niinistöä odotellaan myös mukaan kisaan. Niinistö on ollut aikaisemmin kaupunginvaltuutettu, mutta hän ei istu nykyisessä valtuustossa. PUHEENJOHTAJIEN vetovoimaa ei kannata aliarvioida. Vihreiltä odotetaan läpimurtoa suurissa kaupungeissa, erityisesti Helsingissä. Siksi Niinistön paluu ehdokaslistalle olisi todennäköistä. Ehdokkaana on myös muita politiikan kärkinimiä, muun muassa keskustan Annika Saarikko, josta leivotaan ensi keväänä ministeri, ja tukku kansanedustajia. Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Stefan Wallin ei sen sijaan pyri enää valtuustoon. Kokoomus kiinnitti listalleen potentiaalisen ääniharavan Jethro Rostedtin. Demarilistalla on mukana veteraani Jarmo Rosenlöf, joka lukeutuu yhä valtuuston vaikutusvaltaisimpiin, vaikkei demariryhmää enää johdakaan. VAJAAN vuoden päästä kuntavaaleista suomalaiset ovat jälleen uurnilla äänestämässä sekä presidentinvaaleissa että ensimmäisissä maakuntavaaleissa. Vaalisuma on kova. Onko maakuntavaaleissa jälleen tuttuja nimiä ehdolla? Todennäköisesti on. Ehtiikö sama edustaja hoitaa sekä kunnan, maakunnan että valtion asioita? Kiirettä ainakin pitää. Esimerkiksi Orpo ei ole ministerikiireiltään ehtinyt valtuuston kuin nippanappa toriparkkiäänestykseen. Varaedustajilla ainakin piisaa töitä. LASSE VIRTANEN Puheenjohtajien kisa Jane Iltanen Joka päivä paikallisia uutisia aamuset.?
• Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 AAMUSET 4
• 5 Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 AAMUSET
• 6 A A M U S E T KAUPUNKI Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 KOTIKYLÄN KASVOT Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen aamuset@aamuset.? . Lähettäjä vastaa kuvan oikeuksista. Palkitsemme julkaistun kuvan K-ryhmän lahjakortilla. Ilmoita viestissä katuosoitteesi. Lahjakortti postitetaan julkaisua seuraavan kuukauden aikana. TÄYSOSUMA YLI-MAARIAN seurakuntatalolla vietetään torstaina 6. lokakuuta eläkeläisten syystapahtumaa. Kello 11 alkavan tapahtuman ohjelmassa on maukkaan lounaan lisäksi hartaus, poliisin pitämä luento eläkeläisten turvallisuudesta sekä puhetta Auralan oppimis-, harrastus ja kohtaamispaikan toiminnasta. Syyspäivään on ilmainen bussikuljetus Raunistulasta. Ilmoittautumiset Raunistulan diakoniatoimistoon. Eläkeläisten syyspäivät kutsuvat ARTUKAISTEN hallia kutsun Turkuhalliksi. Mielestäni se on ainoa oikea nimi, olkoon sponsori kuka tahansa! ARJA ROOS NYT hallitus taas suosii työnantajia. L. Andersson sentään suosi 10 euron matalapalkkaa ja vuosia on miehet ja naiset saanneet 10 euroa tunnissa, vaikka on ammattia harjoittanut yli 30 vuotta ja koulutettu. Ammattiliitto ei tee yhtään sen hyväksi, vaan kaveri on työnantaja eikä työntekijä, jos ei liittoon kuulu. KOKEMUSTA ON KYLLÄ Suomi poika rämpii jääkiekossa korvia myöten suossa, mutta ei ihme Marjamäki, onko narut himassa? Hingseleitä ei voi paukuttaa, jos ne ei oo ees messissä. Jääkiekosta täytyy tietää muutakin. LUISTIT NÄKÖALATORNI ehdottomasti Kakolanmäelle! Jos saisin ratkaista, rakennuttaisin vanhaa kunnioittaen punatiilisen vartiotornin, joka sopisi alkuperäisien rakennusten yhteyteen. Näköalatasanteella voisi olla kaukoputkia turistien käytettäväksi. MERJA KANKKUNEN KAKOLAAN ehdottomasti näkötorni ja pieni kahvio. MONEN POLVEN TURKULAINEN PYYDETTIIN vastausta kysymykseen ”onko liian aikaista puhua joulusta”. Tietenkin riippuu siitä, mitä puhutaan. Jos joulua, tuota kaupallisen maailman korostamaa konsumerismin ajankohtaa vatvotaan, niin saisi loppua. Mutta jos kiinnitetään huomiota hätää kärsivien miljoonien avustamiseen ja henkiseen tukemiseen, niin olisi hyvä puhuakin. RISTO RÄTY, FM Kävisitkö yleisissä saunoissa, jos niitä olisi enemmän tarjolla? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. Asfalttikukat kukoistakoot. TÄYTTÄ ASIAA ONKO SINULLA asiaa? Kerro se meille tekstarilla. Kirjoita viestin alkuun TS AAMUSET, ja sen jälkeen viestisi, mahdollinen nimimerkkisi sekä nimesi ja osoitteesi. Lähetä viesti numeroon 16183. Viestin hinta on 16 senttiä/160 merkkiä. Päivi Aalto TUULA ISTALA NÄYTTELIJÄ Petri Rajala on kautta Turun kaupunginteatterin aikain sen historian pisimpään kiinnitetty näyttelijä. Ja vielä on työvuosiakin jäljellä. Rajalan eläkeikä tulee vastaan joulukuussa 2018, jolloin hän täyttää 68. Syntyjään jyväskyläläinen sai kiinnityksen Turkuun heti valmistuttuaan Teatterikoulusta vuonna 1975. Moni näyttelijä tekee töitä niin kauan kuin mielenkiintoa ja voimia riittää. Ei siinä numerot merkitse mitään. Rajala ei aio olla poikkeus. Hän siteeraa Kansallisteatterissa näyttelevää kollegaa Kyllikki Forssellia, joka on sanonut, ettei taiteilija jää koskaan eläkkeelle. Rakas projekti on Moision alakoulun näytelmäkerhon vetäminen. Nyt hän ei ehdi paneutua siihen kuin osittain, koska on mukana tänä syksynä neljässä produktiossa. – Jos en enää näyttämöllä niin jatkan keikkatyötä lausujana ja trubaduurina eläkkeelläkin, Rajala täsmentää. Näitä keikkoja on tehtynä pitkälle toista tuhatta. HÄNET tunnetaan myös monipuolisena esiintyjänä ja juontajana. Mies ja kitara ilmaantuvat milloin minnekin, torille ihmettelemään toriparkin tarvetta, yksin asuvien ikäihmisten koteihin, joka oli Tuomiokirkkoseurakunnan vanhustyön projekti. Nykyisen vasemmistoliiton vappujuhlia Rajala on juontanut 40 vuotta ja näytellyt täkäläisissä kesäteattereissa. Rajala ei katso mennyttä eikä taaksepäin kuin hetken. Hän oli haastattelun hetkellä juuri kuullut ohjaaja Kalle Holmbergin kuolleen. Rajala teki töitä kaupunginteatterin loistovuosina Holmbergin ja Ralf Långbackan produktioissa. – Kallen näkemys oli, että teatteriesitys tehdään yhdessä. Jos hänellä ei ohjatessa ollut varmaa ratkaisua, miten joku kohtaus etenee, hän ei alkanut leikkiä ohjaajaa, vaan kutsui rinnalleen ne näyttelijät, jotka sillä kohdin eivät olleet näyttämöllä. Se ei vähentänyt hänen auktoriteettiaan hiukkaakaan. Rajala näkee nykyisessä johtajakaksikossa, Mikko Koukissa ja Arto Valkamassa, paljon samaa. – Heissä yhdistyy luova tapa nähdä mitä tehdään, milloin, missä ja millä kokoonpanolla. Rajala sanoo puhuvansa omasta puolestaan ja kuvailee itseään sopeutuvaiseksi ja joustavaksi, niin näyttelijöiden luottamusmies kuin onkin. – Teatteri on saanut päänäyttämönä toimivan Logomon hyvin haltuunsa oman talon remontin aikana. RAJALA tilaa vihreän teensä tutussa jokirannan kahvilassa ja tällä kertaa sinisen kannun. Hän hurahti japanilaisuuteen ja Japaniin jokunen vuosi sitten. Hän käy siellä joka toinen kesä, matkustaa junilla, katsoo teatteriesityksiä ja ihailee kulttuuria ja harmoniaan pyrkimistä, tapaa yhdistää hienosti vanhaa ja uutta. Tuliaisina hän on tuonut harrastuksekseen japanilaisen jousiammunnan kyudon. Rajala on myös Kaarlo-tyttärenpojan Peppi-pappa. Rajalan ”hovi” kokoontuu yhteen muutaman kerran vuodessa perinnettä vaalien. Uskollinen palvelija Petri Rajala näyttelee samurai-asenteella Petri Rajala viihtyy erityisen hyvin suomalaisen työmiehen Leijona-asussa ja Bulgariasta hankkimastaan lippalakkibaskeripäähineessä. Tuula Istala ILKKA LAPPI TAVOITIMME vapaaottelija Teemu Packalenin tiistaina kello 11.10. Missäs oot? – Salilla sain treenit juuri valmiiksi. Kävit keväällä olkapääleikkauksessa. Missä kunnossa olet nyt? – Hyvässä kunnossa. Vasemmalla kädellä pystyn treenaamaan nyt noin 70-prosenttisella teholla. Parin kuukauden päästä se on sataprosenttisessa kunnossa. Sain loukkaantumisen takia puolen vuoden kilpailukiellon UFC:ltä. Kolmisen viikkoa sitten soitettiin ja kerroimme, että käden kuntoutus on vielä kesken. Sieltä tuli sitten viesti, että kertokaa, kun käsi on ottelukunnossa niin ilmoitamme matchmakerille. Eli paluu on ikään kuin omissa käsissä nyt. Kun ilmoitan olevani valmis, matsiin menee pari kuukautta. Koska toivoisit pääseväsi ottelemaan? – Loppuvuodesta tai alkuvuodesta otteleminen on aikataulullisesti realistista. Itse en laittaisi pahakseni, vaikka paluu siirtyisi helmikuulle. Silloin taukoa tulisi vuosi, mikä on lääkärin suositus. Oletko menossa seuraamaan ensi viikonloppuna Espooseen EuroFC-iltaa? – Ehdottomasti. Millaisia odotuksia sinulla on siitä illasta? – Uskon, että Juho (Valamaa) näyttää nyt viimein myös ulkomaiden suuntaan, millainen ottelija hän on. Sitten alkaakin hullunmylly ja Juhosta tulee toivottavasti kollega UFC:hen. Tompan (Tom Niinimäki) ottelua odotan myös mielenkiinnolla. Vastus on ihan UFC-tasoa ja Tomppa on kovassa kunnossa. Kättään kuntouttava ottelija MISSÄS OOT?
• 7 Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 AAMUSET
• 8 A A M U S E T URHEILU Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 ELOKUUSSA käynnistettiin projekti, jonka tavoitteena on saada Suomesta 15-17-vuotiaiden sarjaan aerobicmaajoukkue EMja MM-kisoihin. Kahden testileirin jälkeen nuorten maajoukkueeseen valittiin kahdeksan urheilijaa, joista peräti viisi on Turun Urheiluliitosta. Maajoukkueeseen valittiin Helmi Kantola, Nea Kivelä, Jutta Nikander, Fanny Samppa ja Veera Tamminen. Ryhmä kisaa keväällä 2017. Turkulaisia aerobic-maajoukkueeseen VIIME viikonloppuna TPS:n naiset palasivat jalkapalloliigassa 1–1-tasapelin Honkaa vastaan. Tasapeli varmisti sen, että TPS:n naiset palaavat 31 vuoden tauon jälkeen SM-mitaleille. Tuolloin, vuonna 1985, TPS oli SM-pronssilla. TPS:n naisten historian 11. SM-mitali on nuorelta joukkueelta komea saavutus. Ennen kauden alkua joukkuetta pidettiin potentiaalisena, mutta ylempi loppusarja oli looginen tavoite. Joukkueen ulkopuolella mitaliin aidosti uskovat olivat harvassa. Onnea mitalista. Kautta on kuitenkin vielä kaksi kierrosta jäljellä. Ensi viikonloppuna,1. lokakuuta, TPS kohtaa kotonaan HJK:n. Viikkoa myöhemmin päätöskierroksella TPS matkaa jo mestaruuden varmistaneen PK-35:n vieraaksi. Kun mitali on varma, katseet pitää kääntää eteenpäin. TPS:lla nimittäin on täydet mahdollisuudet hopeaan. Sekä HJK:n että PK:n TPS on tällä kaudella voittanut. Lisäksi päätöskierroksilla sekä HJK että PK pelaavat ilman panosta. Palloseura voi lähteä otteluihin vapautuneesti, mutta latautuneena. Loppukauden otteluista onkin odotettavissa hienoja pelejä. Vaikea uskoa, että nuoren TPS:n ruokahalun olisi mitali vienyt. ILKKA LAPPI Täyttyikö futisnaisten vatsa? Lauri Korpikoski try outilla Calgaryssa. Pelaako mies koko kauden NHL:ssä? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. PUUKKOKATSOMO ILKKA LAPPI VUODEN 2000 heinäkuussa raisiolainen Jarno Pihlava ui itsensä runsaassa minuutissa suomalaisen urheilukansan tietoisuuteen. Helsingissä uitujen pitkän radan EM-kisojen 100 metrin rintauinnin alkuerissä syntyi edelleen voimassa oleva Suomen ennätys 1.01,17. Finaaliin tuolloin 21-vuotias Pihlava lähti isoin odotuksin, koska oli sekä alkuerissä että välierissä koko joukon nopein. Pihlava taipui kuitenkin hopealle Italian Domenico Fioravantin voittaessa muutaman sadasosan turvin. Pari kuukautta myöhemmin italialainen tuuletti Sydneyn olympialaisissa kahta kultamitalia. – Kun katsoin tulostaululle, ensimmäinen tunne oli pettymys. Finaalissa en ollut yhtä rento kuin aikaisemmissa uinneissa ja lopussa hyydyin pahasti – Näin 16 vuotta myöhemmin olen kuitenkin hirveän tyytyväinen ja ylpeä suorituksestani. Vaikka aikani huononivat hieman joka uinnissa, alkuerissä ennätykseni parani pari sekuntia. Se oli hirvittävän iso loikka, Pihlava muistelee. ENNEN hopeaan päättyneitä EMkisoja Pihlavan kehitys oli polkenut paikallaan. Ajat olivat olleet samalla tasolla kolmisen vuotta. Usko omaan tekemiseen ei kuitenkaan horjunut. – Itsepäisesti jatkettiin valmentajan kanssa hommia. Varmaan siinä oli sellaista luonteeseeni kuuluvaa itsepäisyyttä, että haluaa katsoa Nappiuinti liian aikaisin Jarno Pihlavan EM-hopea oli tuoreeltaan pettymys Vaikka arvokisojen kultamitali jäi saavuttamatta, katsoo Jarno Pihlava tyytyväisenä menneeseen. Uintiuralla ei jäänyt yksikään kortti katsomatta. Ilkka Lappi kortit loppuun asti. Paljon vaikutti myös valmentajan, tyttöystävän ja vanhempien tuki. Ennätysparannusta edelsi ehjä harjoittelukausi. – Olin saanut olla terveenä, mutta oli niin suuri ennätyksen parantuminen oli yllätys sekä itselleni että valmentajalleni. EM-kisojen uinnilla Pihlava lunasti myös paikkansa pari kuukautta myöhemmin uituihin Sydneyn olympialaisiin. Tuolloin kisat tyssäsivät välieriin muutaman kymmenyksen ennätystä huonommalla ajalla. Finaaliin olisi vaadittu runsaan kymmenyksen nopeampi aika. Lopputuloksissa Pihlava oli 11. – Hyvin harva pystyy saman kesän aikana rakentamaan uinnissa kaksi kuntohuippua. Fioravantille EM-kisat olivat välitavoite. Hän ui Sydneyssa paljon kovempaa. Oma päätähtäimeni oli ilman muuta EM-kisoissa. Sitä ennen en edes tiennyt uivani olympialaisissa. LÄPIMURTOVUODEN jälkeen Pihlavan uran päätavoitteeksi muodostui Ateenan olympialaiset 2004. Ateenassa hän sijoittui sijalle 13 100 metrin rintauinnissa. – Ajat 2004 oli aika linjassa sen kanssa, mitä olin uinut. Siihen neljään vuoteen mahtui paljon kaikenlaista. Uimarina 2002 oli paras vuoteni. Sivusin silloin Suomen ennätystäni ja lyhyen radan MM-kisoissa voitin kaksi pronssia. Mitään ei urasta jäänyt hampaankoloon, toteaa seitsemän arvokisamitalia voittanut Pihlava. MENESTYKSEN MAKU
• 9 Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 AAMUSET
• 10 A A M U S E T ELÄMÄ & TYYLI Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 TURKUUN on avattu uusi luonnonkosmetiikkamyymälä. Biodelly on vuonna 2009 perustettu luonnonkosmetiikkaan erikoistunut verkkokauppa, joka laajensi toimintaansa elokuussa avaamalla kivijalkamyymälän Rauhankadulle. Biodellyn valikoimiin kuuluu muun muassa meikkejä sekä vartalonja hiustenhoitotuotteita. Biodelly Beauty Shop on avoinna tiistaista perjantaihin kello 11–18. Luonnonkosmetiikkaa kivijalassa TURUN sanataideyhdistys ry järjestää vauvoille ja taaperoille sanataidepajoja lukuvuodella 2016–17. Sanataidepajoissa leikitään lasten kanssa sanoilla ja rytmeillä. Vauvat ja taaperot pääsevät ryhmään aikuisen kanssa, ja enimmillään yhteen ryhmään mahtuu kahdeksan lasta. Sanataidepajat alkavat 3. ja 4. lokakuuta Kirjan talolla. Ryhmävaihtoehtoja on kolme: maanantaisin kello 9–9.45 (0–1-vuotiaat) ja kello 10–10.45 (1–3-vuotiaat) sekä tiistaisin kello 10–10.45 (1–3-vuotiaat). Tiistain ryhmään kutsutaan erityisesti monikulttuuriset osallistujat. Pajat ovat maksullisia. Lisätiedot ja ilmoittautumiset osoitteessa maria. laitila@gmail.com. Leikkiä sanoilla Liittyykö nukkumiseen pulmia perheessänne? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. MERJA KAJALA TURUN Lääketieteen kandidaattiseura ry järjestää yhteistyössä Turun Sanomien ja Diacorin kanssa Parempi Mieli -terveysmessut Turun Hansatorilla lauantaina 1. lokakuuta kello 10–17. Messut ovat kaikille avoimet ja maksuttomat. Parempi mieli -terveysmessut järjestetään Turun ylioppilaskunnan rahoituksella. – Messujen ideana on tuoda ihmisille terveystietoutta. Lääketieteen opiskelijana törmää usein tietämättömyyteen ja virheellisiin uskomuksiin, sanoo toinen tapahtuman koordinoijista, Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelija Tero Ohrankämmen. Terveydenhuollon ammattilaiset luennoivat tapahtumassa. Messuilla puhuvat muun muassa Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pentti Huovinen, lastenja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Olli Heinonen. – Meillä on hyviä puhujia, jotka osaavat kertoa aiheistaan ymmärrettävästi ilman kapulakieltä, Ohrankämmen kiittelee. LÄÄKETIETEEN opiskelijat tekevät messujen ajan maksutonta terveysseulontaa. Kävijöillä on tilaisuus käydä verensokerija hemoglobiinimittauksessa sekä PEF-mittauksessa, jonka avulla saadaan tietoa keuhkojen toiminnasta. – Tulos käydään läpi yhdessä mitattavan kanssa. Kerrotaan, mitä tietoa tuloksesta saadaan ja kannustetaan tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Messuilla toimintaansa esittelevät myös terveyttä edistävät yritykset. Tapahtuman tavoitteena on tukea turkulaista FinnBrain-tutkimusta. Yrityksiltä saadut lahjoitukset suunnataan kokonaisuudessaan FinnBraintutkimukseen. Vuonna 2010 Turun yliopistossa aloitetun tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. PERHEITÄ on pyydetty mukaan tutkimukseen ensimmäisen ultraäänitutkimuksen yhteydessä, ja mukana olevia lapsia seurataan aikuisikään asti. Kyselylomakkeilla kerätään tietoa muun muassa lasten elinympäristöstä ja elämäntapahtumista sekä temperamentista, unesta ja puheen kehityksestä. FinnBrain-tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa lapsen aivojen kehityksestä ja kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. Kerätyn tiedon avulla on mahdolllista kehittää tehokkaita menetelmiä hyvinvoinnin edistämiseksi sekä ennaltaehkäistä ja hoitaa sairauksia. Tietoa sovelletaan muun muassa lasten ja nuorten terveyden hyväksi ja tukitoimien kehittämiseen. Tutkimuksen pilottivaiheessa mukaan lähti 200 perhettä ja vuonna 2015 tutkimuksessa oli mukana jo yli 4 000 vapaaehtoista perhettä. Tietoa terveydestä Hansatorilla luennoidaan ja tehdään terveysmittauksia Tyksin lastenja nuorisopsykiatri Linnea Karlsson on yksi tapahtuman asiantuntijapuhujista. Ari-Matti Ruuska SUOMALAISÄITI Hanna Sissala on kehittänyt tuudittavan vauvanpatjan, joka helpottaa lapsen nukuttamista. Patja on ensimmäinen tuote, joka heijaa vauvan uneen itsestään tavallisessa pinnasängyssä. Se on suunniteltu muistuttamaan vauvaa turvallisesta liikkeestä kohdussa ja sylissä. Suunnittelussa on huomioitu erityisesti koliikkivauvat. Tuudittava vauvanpatja tunnetaan tällä hetkellä Familings-tuotenimellä, mutta sille etsitään uutta nimeä. Familings-patjan voi ostaa omaksi tai vuokrata. Unen päästä kiinni
• 11 Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 AAMUSET Sinun pieni uutisesi voi olla suuri asia muille Lähetä juttuvinkki aamuset@aamuset.? aamuset.? aamuset.?
• Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 AAMUSET 12 Syysmuoti MARIANNE ROVIO MAANLÄHEISET ruskan ja pastellin sävyt kuuluvat trenditietoisen värivalikoimaan. Kengissä puolestaan näkyvät entistä enemmän värit ja kimalteet. Nyt pitkät neuleja villatakit sekä tuuheat huivit myyvät vaateliikkeiden myyjien mukaan. Mukavuus ja tyylikkyys yhdistyvät syksyn muodissa. – Laatikkomaiset, isot villakangastakit sekä muhkeat huivit ovat nyt selvästi IN. Vaaleanpunainen pastelli kuuluu syksyn takkivalikoiman suosikkeihin. Lisäksi harmaan eri sävyt, musta ja sinapinkeltainen ovat tämän syksyn värejä, kertoo Hansakorttelin Vilan myyjä Ninni Urpo. Urpon mukaan myös karvaliivit sekä -takit ja pilottitakit ilmestyvät jälleen syksyiseen katumuotiin. Minna Laaksonen Hansakorttelin Seppälästä kuvailee syksyn tyyliä rennon mukavaksi. – Polvipituiset neulemekot ja -takit sekä tummat farkut ovat nyt se juttu. Lisäksi erilaiset huivit ovat muotia. Muhkeat huivit ovat suosittuja, mutta myös viittamaiset huivit ovat nyt selkeästi esillä. Meillä on nyt paljon maanläheisiä värejä. Viininpunaista on paljon. Neuleissa näkyvät palmikkokuviot. JUHLAVAATTEISSA sifonkipaidat ovat suosittuja. Miesten muodissa ovat esillä samalla tavoin maanläheiset syksyn värit. – Sesongin valikoimassa ilmenevät luonnon värit. Poltettu oranssi, viininpunainen, kanerva, ruskean ja vihreän eri sävyt kuuluvat syksyn valikoimiin. Erilaiset toppaliivit ja -pusakat ovat suosittuja miesten parissa ja farkuista he hakevat joustavia malleja. Miehet pukeutuvat mielellään mukavasti, toteaa Marjo Alikeskikylä Gantin myymälästä. Miesten kauluspaidoissa puolestaan ovat kuviot suosittuja. – Perinteiset ruudut ja raidat saavat rinnalleen kuvioituja kuoseja ja elävyyttä, Alikeskikylä täsmentää. KENGISSÄ puolestaan näkyy enemmän rohkeutta ja iloisuutta. – Nyt värikkäät kengät ovat ehdottomasti suosituimpia. Erityisesti murretut sävyt kuten viininpunainen, tummansininen ja sinapinkeltainen ovat muotia. Tietysti myös perusvalikoimaan kuuluvat mustat kengät ovat aina suosittuja, mutta värejä on alettu käyttämään rohkeasti ja se kuuluu erityisesti tämän syksyn tyyliin, sanoo Lotta Salo-Lius Hansakorttelin Click Shoes -myymälästä. Salo-Lius sanoo kertoo asiakkaiden olevan entistä mukavuudenhaluisempia, ja kenkävalikoimassa sporttisuus on yhä voimakkaasti esillä. – Tennareissa on esillä naisellisempia, kimalteellisia sävyjä. Juhlakengissä näkyy vintagetyyliä ja suositaan paksumpia korkoja, eivätkä esimerkiksi piikkikorot enää ole kovin suosittuja. Maanläheistä ja mukavaa Syksyn kengissä hehkuvat kimallus ja värit Ninni Urpo esittelee syksyn suosikkia, vaaleanpunaista villankangastakkia. Marianne Rovio Marianne Rovio Kengissä on syksyn lehtien hehkua.
• 13 Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 AAMUSET
• Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 AAMUSET 14
• 15 Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 AAMUSET
• 16 A A M U S E T MAKU & NAUTINTO Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 TURSKA on Norjan suosituimpia ruokakaloja, ja turskankalastuksen keskus on Lofoottien saariryhmä Pohjois-Norjassa. Turskaa syödään niin tuoreena kuin kuivattunakin. Norjalainen erikoisuus tørrfisk, eli kapakala on ilmakuivatettua kalaa ja usein turskasta tehtyä. Kapakalaa syödään välipalana tai naposteluruokana. Turskasta tehdään jopa turskajäätelöä, joka on todellinen erikoisuus. Norjalaisten rakkain kala KUNINGASRAPU on suurimpia tunnettuja niveljalkaislajeja. Kuningasrapu kasvaa yleensä kahdeksan kilon painoiseksi, mutta se voi painaa jopa kymmenen kiloa. Selkäkilpi voi kasvaa 23 senttiä leveäksi ja raajojen kärkiväli voi olla puolitoista metriä. Useimmat pyydetyt yksilöt ovat kuitenkin 3–4 kilogramman painoisia. Ulkoisesti kuningasrapu muistuttaa enimmäkseen taskurapuja, mutta kuuluu kuitenkin erakkorapujen osalahkoon. Kuningasravun selkäkilpi ja raajat ovat vahvojen piikkien peittämä; selkäkilvessä niitä on 33 kappaletta. Pää ja keskiruumis ovat yhteenkasvaneet, pyrstö on viuhkamainen ja kääntynyt ruumiin alle. Rapujen kuningas Mikä kalaruoka vie kielen mennessään? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. HENRIIKKA FINGERBORG HARVA mieltää Norjaa kulinarismin aarreaitaksi, mutta Norjassa voi todellakin herkutella maan perinteisillä ruokalajeilla ja juomilla – ja ruoka on takuulla tuoretta. Hurtigrutenin reitillä Bergenistä Kirkenesiin laiva pysähtyy yli kolmeenkymmeneen satamaan ja käyttää hyödykseen paikallisten tuottajien antimia. Kala, jota nautitaan laivan illallisella, on pyydystetty myöhään illalla Vesterålenista, simpukat joita maistelet on käsin pyydetty Helgelandin rannoilta ja lakka, jota tarjoillaan kannella syksyisin, on tuotu Finnmarkista. Joskus voit jopa itse osallistua rapusafarille ja pyydystää kuningasrapuja ja saada ravun valmistettuna lautasellesi illalla. MS Kong Haraldin kokki Roy Kristensen on työskennellyt Hurtigrutenin reitillä yli 34 vuotta ja nauttii jylhistä maisemista edelleen täysin siemauksin. Kristensenin mukaan kylmäsavustettu lohi on maailmalla yksi tunnetuimpia norjalaisia ruokalajeja. Myös rakfisk on tunnettu kalaruoka, joka tehdään hapatetusta taimenesta ja tarjoillaan ohuen lefse-nimisen leivän päällä kermaviilin, sipulin ja perunoiden kera. Norjalainen ruoka on perinteisesti koostunut luonnon antimista. Keittiössä hyödynnetään poroa, peuraa, riekkoa ja hirveä. KRISTENSENIN oma suosikkiruoka on viikinkien alkuperää. Hän kertoo, että viikingit valmistivat padassa herkullista punajuuri-ohrarisottoa. Ja ohrasta valmistuu myös Kristensenin lempijälkiruoka ohravanukas, joka on keitetty ohrasta, kermasta ja sokerista. Jälkiruokana MS Haraldin keittiössä toimii myös ruskea vuohenjuusto brunost, makeaa juustoa, jota syödään usein vohveleiden päällä. Brunost tulee tutuksi jokaisella aterialla aamiaisesta illalliseen, mutta taipuupa makea juusto jäätelöönkin. Makea juustojäätelö kuulostaa oudolta, mutta vei pienen totuttelun jälkeen kielen mennessään. Kirjoittaja osallistui Airtouch Oy:n ja SAS:n järjestämälle Hurtigruteninopintomatkalle. Hurtigrutenin herkut Norjassa turska taipuu jopa jäätelöksi Nordic Costal Kitchenin Kokki Roy Kristensen pitelee käsissään Norjan herkkua, kuningasrapua. Ne voivat kasvaa yli kahdeksan kilon painoiseksi ja niitä kuljetetaan ympäri maailmaa, mutta mikään ei voita juuri pyydystetyn kuningasravun makua. Henriikka Fingerborg 1 l tyrnimarjoja 0,5 dl vettä 3 dl hillosokeria LAITA kattilaan vesi sekä tyrnit ja kuumenna kunnes seos höyryää. Lisää hillosokeri vähitellen varovasti sekoittaen. Keitä 15 minuuttia. Kuori vaahto pinnalta ja nosta kattila levyltä. Anna jäähtyä puolisen tuntua ja purkita kuumennettuihin purkkeihin. Tyrnihillo
• 17 Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 AAMUSET
• 18 A A M U S E T MATKAILU & RETKEILY Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 HALPALENTOYHTIÖ Wizzair liikennöi tätä nykyä Turusta Gdanskiin liki päivittäin, kiitos Turun laivateollisuuden, joka vetää seudulle puolalaistakin työvoimaa. Aamukone lähtee Turusta yhdeksän jälkeen ja on perillä paikallista aikaa vain varttia myöhemmin. Paluumatka Turkuun ajoittuu hieman hankalasti keskelle yötä, sillä päivän ainoa lento Gdanskista lähtee aamukuuden jälkeen. Reilu tunti Turusta JYLHÄ goottilainen kirkko Bazylika Mariacka (suom. Mariankirkko) on Gdanskin vanhassakaupungissa ohittamaton maamerkki. Yli sata metriä pitkä pyhättö on maailman suurin tiilistä muurattu katedraali. Torni kohoaa 85 metrin korkeuteen ja sinne voi kavuta katselemaan maisemia. Kirkkoon mahtuu jumalanpalvelukseen peräti 25 000 ihmistä. Kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1343 ja se valmistui 1500-luvun alussa. Puna-armeijan sotilaat tuhosivat kirkkoa pahoin toisessa maailmansodassa, mutta se korjattiin entiselleen vuoteen 1956 mennessä. Basilikojen kuningatar Oletko matkustellut Puolassa? Mitä pidät maasta? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. TEEMU P. PELTOLA ITÄMEREN etelärannalla sijaitseva Gdansk yllättää sekä monipuolisuudellaan että pitkällä historiallaan. Vajaan puolen miljoonan asukkaan Gdansk muodostaa kahden lähinaapurinsa – rantalomakeskus Sopotin ja satamakaupunki Gdynian – kanssa liki miljoonan asukkaan kolmoiskaupungin. Jo 900-luvun lopussa perustettu Gdansk on vaihtanut useamman kerran niin nimeä kuin hallitsijaakin. Maailmansotien välillä kaupunki tunnettiin Danzigin vapaakaupunkina, jossa valtaa piti saksalainen väestö Kansainliiton siunaamana. Toisen maailmansodan ensimmäiset laukaukset ammuttiin Gdanskissa, kun saksalaiset aloittivat sieltä Puolan-invaasionsa 1. syyskuuta 1939. Westerplatten vaikuttava ulkoilmamuseo muistuttaa kävijää näistä tapahtumista. Puolan kipeä historia on nykypäivän Gdanskissa vahvasti läsnä. Maa liitettiin sotien jälkeen Neuvostoliiton etupiiriin ja tuo aika jätti kipeät arvet puolalaisiin. Itäblokin mureneminen alkoikin 1980-luvun alussa juuri Gdanskista, kun kaupungin telakalla syntyi sähköasentaja Lech Walesan (1943–) johdolla kommunististen maiden ensimmäinen riippumaton ammattiyhdistysliike, Solidaarisuus. Kommunismin vastainen liike levisi kulovalkean tavoin kautta maan ja johti lopulta Puolan irtautumiseen Moskovan vallasta ensimmäisenä itäblokin maana vuonna 1989. TÄHÄN ajanjaksoon Puolan historiassa voi tutustua Gdanskin upeassa ja pelkistetyn mahtipontisessa Euroopan solidaarisuuskeskuksessa, joka voitti kuluvana vuonna Euroopan neuvoston museopalkinnon ensimmäisenä puolalaisena museona. Valtava ruosteenruskea rakennuskolossi sijaitsee samalla paikalla kuin entinen Lenintelakan portti, josta Walesa joukkoineen marssi kansallissankareina ulos. Keskus on modernein keinoin toteutettu elämyksellinen ja kiehtova sukellus Puolan poliittiseen historiaan, eräänlainen Heurekan historiaversio. Tunnelmaa tihennetään valaistuksella, ääninauhoilla, alkuperäisellä televisiokuvalla ja esineistöllä. Niistä pysäyttävimpiä on lasivitriiniin suljettu luotien puhkoma nahkatakki, jota kantaneesta nuoresta telakkamiehestä tuli yksi vuoden 1970 veristen lakkojen uhri. Lisämaksullinen opas tuo kierrokseen vaadittavaa syvyyttä, mutta pääsylippukin sisältää englanninkielisen selostuksen korvanappien kautta. Rakennus on suuri ja kävelykierros tuntuu jaloissa, mikä lienee tarkoituskin. Keskus sijaitsee parin kilometrin päässä keskustasta ja sisäänpääsy maksaa 17 zlotya, eli noin neljä euroa. Lisätietoja: www.ecs.gda.pl. Kirjoittaja osallistui Varsinais-Suomen liiton ja Turun kaupungin koordinoimalle lehdistömatkalle Gdanskiin ja Pomeranian maakuntaan. Solidaarisuuden lähteillä Gdansk on historiaja kulttuurimatkailijan aarreaitta Solidaarisuus-liikkeen johtaja ja myöhempi rauhannobelisti Lech Walesa (filmissä takana keskellä) on Puolassa kansallissankarin asemassa. Teemu P. Peltola Puolan vapautumisen esitaistelijoina olivat tavalliset telakkaduunarit. GDANSKIN hintataso on suomalaisittain varsin huokea. Vanhankaupungin trendikkäimmissäkin ravintoloissa pääruokien hinta liikkuu kymmenen euron korvissa, alkuja jälkiruoat vitosessa. Oluttuopista veloitetaan kahden euron molemmin puolin. Turistille eniten hankaluuksia aiheuttaa kielitaidon puute. Ohjeet ja kyltit ovat yllättävissäkin paikoissa vain puolaksi, eikä ravintolan englanninkielinen ruokalista tarkoita aina sitä, että tarjoilija osaisi englantia. Nuorempi polvi on kielitaitoisempaa, mutta ainoana vieraana kielenä pakkovenäjää opiskelleet vanhemmat polvet eivät usein ymmärrä sanaakaan englantia. Halpaa ruokaa ja kimuranttia kieltä
• 19 Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 AAMUSET
• 20 A A M U S E T VIIHDE Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 JONNA Tervomaa saapuu Turkuun mielenkiintoiselle duokeikalle kitaristi Jussi Jaakonahon kanssa. Kaksikko esiintyy Hunters Innissä torstaina 29. syyskuuta kello 21.30 alkaen. Tervomaan hitit ovat tuttuja jo vuosien ajalta, mutta intiimissä illassa kuullaan yllättäviäkin lauluja. Osa on vähälle huomiolle jääneitä albumiraitoja, eikä ole poissuljettua, että Tervomaa esittäisi covereitakin. Keikalle on vapaa pääsy. Tervomaa taituroi duona AIKA monta kokoelmaa on Bruce Springsteenin uran aikana julkaistu. Chapter and Verse ilmestyi miehen 67. syntymäpäivänä ja linkittyy Springsteenin omaelämäkerran kanssa yhteen syventäen lukukokemusta. Pelkkänä levynä Springsteenin uraa kronologisesti seurailevan 18 levyn kiinnostavinta antia ovat ensimmäiset biisit, jotka on taltioitu Springsteenin nuoruusvuosina miehen varhaisten bändien kanssa. The Castillesin, Steel Millin ja The Bruce Springsteen Bandin kautta piirtyy kuva nuoresta Springsteenista ennen mainetta. Uran varhaisissa vaiheissa, kuten Steel Millin He’s Guilty (The Judge Song) -kappaleessa, kuulee hyvin vahvana 1960-luvun lopulla Amerikassa puhaltaneen britti-invaasion vaikutuksen. Beatles, Rolling Stones, Animals ja monet muut tuon ajan suuret brittibändit kuuluvat selvästi nuoren Springsteenin musiikissa. Kun levy etenee eteenpäin, vastaan tulee biisejä, jotka ovat tuttuja lukemattomilta kokoelmilta. Springsteenin omaelämäkerran kautta avautuu biisien merkitykset tekijälleen, mutta musiikillisesti kokoelma tarjoaa vain vähän uutta. Kenelle: Springsteenin omaelämäkertaa lukevalle taustamusiikiksi. Arvio: Piirtää kronologisen kuvan Springsteenin kehityksestä artistina. ILKKA LAPPI Taustamusiikkia lukeville Millaisena näet Gongin maineen keikkapaikkana? Sähköpostilla aamuset@aamuset.? tai tekstarilla numeroon 16183. Viestin alkuun TS AAMUSET. Hinta 16 snt/160 merkkiä. ILKAN VALINTA VARMA NAKKI ILKKA LAPPI SYKSYLLÄ 2012 Seppo Tahvanainen jätti Turun Klubin vetovastuun. Viisivuotisen rupeaman jälkeen mies kaipasi uusia haasteita. – Silloin sanoinkin, että tällä paikalla ei ole minulle annettavaa, eikä minulla sille, Tahvanainen sanoo neljä vuotta myöhemmin tutussa paikassa, joka sittemmin on muuttanut nimensä Gongiksi. Tahvanainen palasi Humalistonkadulle tänä syksynä ottaessaan vastuulleen Gongin vetämisen. Neljän vuoden aikana hän ehti haistella maailman tuulia muun muassa Tallink Siljan viihdepäällikkönä, ennen kuin muutokset henkilökohtaisessa elämässä toivat miehen takaisin Turkuun pääkaupunkiseudulta. – Neljän vuoden aikana olen saanut tietotaitoa ja kokemusta. Aikanaan en kauheasti katsellut muualle, elin kuin Klubi-kuplassa. Nyt on omat aistit herkemmällä, Tahvanainen kuvailee. VIIME vuosina Humalistonkadulla on ollut myrskyisää. Vuosi sitten Klubi hakeutui konkurssiin, eikä Gong ole saanut sellaista alkua kuin paikan taustalla oleva Turun päivä ja yö Oy olisi toivonut. – Kilpailutilanne tällä hetkellä on paljon kovempi kuin neljä vuotta sitten. Hyviä istuskelupaikkoja on kaupungissa paljon ja samaan aikaan ulkona käyvä väkimäärä on pienentynyt. Meidän vahvuutemme on musiikki. Tänne tulevat ne ihmiset, joille musiikki on tärkeintä. Tänne tullaan rakastamaan musiikkia, Tahvanainen sanoo. Jatkossa Gongin alakerrassa oleva Vino bar on auki torstaista lauantaihin. Toisen kerroksen Gong 2 ja ylimmän kerroksen Gong 1 viikonloppuisin. Tahvanainen aikoo yhdenmukaistaa paikan linjaa. – Ihmisille ei ole oikein ollut selvää, mitä Gong on. Brändiuskottavuuden muutos ei kuitenkaan tapahdu yhdessä illassa. Vinoon tulee torstaisin alkuillan tapahtumia, runoklubia esimerkiksi ja dj-musiikkia. Kahdessa ylimmässä kerroksessa on livemusiikkia ja lisäksi keskimmäisessä kerroksessa on lauantaisin tanssivetoista dj-musiikkia, Tahvanainen kertoo. – Myös alakerran dj-toimintaan panostetaan. Turussa on aika pieni dj-rinki. Aiomme tuoda Helsingistä ja Tampereelta dj:tä ja konsepteja, jotka ovat mielenkiintoista vaihtelua, hän jatkaa. TOISTAISEKSI Gongin omistajapohja pysyy ennallaan ja Tahvanainen on töissä Gongissa. Syksyn aikana käydään myös neuvotteluja omistajapohjan muutoksista, jossa Tahvanainen siirtyisi Gongin omistajaksi. – Nykyisillä omistajilla on halu olla mukana paljon nykyistä pienemmällä panoksella, mikä on ymmärrettävää. Helsingistä käsin on haasteita pyörittää turkulaista paikkaa ja nähdä turkulainen toimintaympäristö. Käytännössä joko nykyiset omistajat jäävät kokonaan syrjään tai he pienentävät merkittävästi omaa osuuttaan. Gongin syyskauden avajaiset 30. syyskuuta. Takaisin Humalistonkadulle Seppo Tahvanainen aikoo yhdenmukaistaa Gongin linjaa Seppo Tahvanainen huomasi neljän vuoden aikana, että hänellä on sittenkin annettavaa Gongille. Monta kertaa tuli sellainen olo Tallink Siljalla, että tämänkin asian olisi voinut Turussa tehdä näin, hän sanoo. Ilkka Lappi V il t i i h
• 21 Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 AAMUSET
• 22 A A M U S E T JETSET Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 TIMO SALMESMAA Kruununsa luovuttanut Aki Samuli valloitti viikonloppuna Venuksessa. Mies iloitsi uuden sinkkunsa noususta TOP 100 -listalle. Eija Tapio aisti nautti Akin hyväilevistä tulkinnoista parketilla. Turun Vuoden Yrittäjänainen esiintyy mallina Turku Fashion -muotigaalassa 4. marraskuuta. Timo Salmesmaa Lakritsisuukkoja ja nuottikirjoja. 11 Kaupungin kiertueen starttaava Robin vierailee sunnuntaina Turun Kirjamessuilla. Naantalin Aurinkoisen kisassa nimikkoleivoksen voittanut artisti suunnitteli kondiittorien kanssa lakritsanmakuisen suukon. Jokaisesta myydystä Robinin Suukko-leivoksesta lahjoitetaan 0.20 euroa TYKS:in lasten ja nuorten verija syöpäsairauksien hoitoon. Naantalin Aurinkoinen Paljettipommi Burlesque Explosion valtaa perjantaina yökerho Vegasin. Burleskizinen kolmosnumeroa juhlistetaan villin vallattomalla esityspotpurilla, jonka elementteinä aistitaan räiskyvää huumoria, säihkysääriä, kimaltelevia kankkuja, hulvatonta hurlumheitä ja vakavaa viettelystä. Tähtisikermään lukeutuvat mm. Golden Treasure, Dye Nasty, Domestic Trouble, Bambi von Deerheart ja Kiki Hawaiji. Gelo Korol Tanssiklubi Hurmion toinen otto Apollossa marssitti estradille Leif Lindemanin. Aurinkoinen tangopaavo kietoi tanssikansan nostalgiahuumaan 70’s ohjelmistollaan ja osansa sai rp. Päivi Lammassaari. Torstaina parketin ottaa haltuunsa Suvi Karjula. Timo Salmesmaa
• 23 Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 AAMUSET Jetset Rento, lämminhenkinen yritystilaisuus. Restatop juhlisti 25-vuotista toimintaansa tiloissaan Apilakadulla. Föri Äijä leukaili ja Jukka Poika keinutti kutsuvieraita. Jyrki Rantala, Nina Knifsund ja Lars Knifsund iloitsivat ravintolaja hotellialan piristymisestä uusin mahdollisuuksin. Timo Salmesmaa Mielenkiintoisia artistivierailuja Turkuun tuonut Hunter’s Inn jatkaa sarjaa Jonna Tervomaalla. Pitkälle on tultu Mintttu ja Ville -rallatuksesta. Torstaina Tervomaan rakastettuja sekä vähemmän tunnettuja helmiä kitarataituroinnin seurassa. Soitto ja laulu mukailevat toisiaan. Kaksikon intiimi läsnäolo vangitsee vapauttaen kuulijat ja itse esiintyjät. Markku Ojala Toscanan viinitiloille ja Nizzan lämpöön suuntaava Cindyn Ilkka Joukanen viihtyi Scandicin Mikko Henrikssonin, Marina Palacen Ulla Lähtevänojan, Maunon Janne Tienpään ja Timo Laineen seurassa. Timo Salmesmaa Henri Juvonen Ankaraapartii 16 todentuu ensi viikon torstaina VPK-talolla. Turkulaisen lapsija nuoriso-urheilun hyväksi järjestettävä iltaa tähdittävät uuden sukupolven raptoivo NIkke Ankara ja videotuotannossa ammattilaiseksi kehittynyt Lakko alias Eric. Turkulainen dj. tuottaja New Dimension toimii bileiden alku-, välija loppuhypettäjänä! SMC Lähiörotat x Tippa-T suoltavat urbaanin musiikin tuotoksia perjantaina Börs Night Clubilla. Timo Jakonen
• Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 AAMUSET 24 Työpaikat
• 25 Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 AAMUSET Työpaikat
• Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 AAMUSET 26 Mielipide Tack… …nej tack! SAUDIT haluavat lakkauttaa järjestelmän, jossa naisella on oltava huoltaja (IL 27.9.). Ihan oikein, huoltajat ovat niin eilistä. Tänä päivänä jokainen tarvitsee elämäänsä oman koutsin. ARTUKAISTEN jääpyhätössä tarjoillaan nykyään laatukiekon ohella myös lounasta. Tänään keskiviikkona listalla on esimerkiksi Pikkaraisen parempaa makaroonilaatikkoa. Mutta missä viipyvät Ylämummon lihapullat, Jortsun nakit ja Davisin lihahakkelus? Maaruhan tässä jo kurisee. HANSAAN avataan marraskuussa kahdeksi päiväksi PopUp-poliisiasema. Enää tarvitaan PopUp-poliiseja, vieteriukkoja, jotka bongahtavat kadunkulmassa laatikosta ja säikyttelevät rosmoja. Tätä menoa meillä ei muita poliiseja pian olekaan. MENSA testaa älykkyyspäivänä kansalaisena. Yhtenä testipaikkakuntana on myös Pori. Minkä ihmeen takia? MITÄ ajatuksia sähköpostiin saapuva roskaposti herättää? SAVOLAINEN: Olen tuskastunut roskapostitulvaan. Haluaisin tietää, miten poistaminen toimii, sillä minusta tuntuu että osoitettani myydään. Roskaposti ei poistu niin kuin haluaisin vaan sitä tulee taas muualta. Saapuvan postin mukaan olet superihminen. Tartutko koskaan syöttiin? LIUKKONEN: En tartu. Minulla on tällä hetkellä 25 000 avaamatonta sähköpostia, joita en ole vilkaissutkaan. En jaksa poistaa niitä. ICloudin posti pysyy puhtaana, koska en ole jakanut sitä mihinkään. Gmailtiliä käytän aina kun tilaan jotakin. Siellä on niin hyvät suodattimet, että tarjoukset ja roskapostit menevät omiin sivuihin. En käy niitä koskaan läpi. MS: Tarkoittaako tämä sitä, ettet joudu kärsimään? Onko sinulle koskaan tullut ajatusta, että on aivan älytöntä, että sinut on valittu ja joku olisi sinulle tonnin velkaa? KL: Se on älytöntä ja nehän lupaavat kaiken maan ja taivaan väliltä, kunhan niitä klikkaa. Toki on vaara, että tarjouksiin ja roskaposteihin meneekin joskus sellaista, mikä on tärkeää. Olen laskenut, että vaikka sinne meneekin jotain, se ei voi olla elintärkeä asia, koska kaikista tärkeimmät asiat tulevat kirjepostissa. Hyväksyn sen. MS: Tietokone on määrätyllä tavalla pimeä siitä, mihin tiedot menevät. Roskaposti on hiukan samaa kuin luottokortti. Perimmäinen kysymys on se, mikä on luotettavaa ja mikä ei. KL: Tietokoneen ja netin käyttöön kuuluu myös tiettyjä neuroosityyppejä. Ihminen jää sellaiseen neuroosiin, että sähköpostissa on varmaan jotain tärkeää tai Facebookissa pitää jatkuvasti lukea, mitä feedissä on. Jatkuvasti pitää hyppiä tekstiviesteistä WhatsAppiin, sieltä Facebookiin ja sähköpostiin. Sitten kierros alkaa alusta. MS: Roskaposti vie juuri siihen neuroosiin, että minun on pakko siirtää ne heti syrjään, enkä katso niitä ollenkaan koskaan, en milloinkaan. KL: Mutta sinä tiedostat tuon. Sinun on mahdollista muuttua. DEBATTI DEBATTI MAUNO SAVOLAINEN on talousneuvos ja ”menny höyryjuna”. KENNETH LIUKKONEN on kääntäjä ja järjestöaktiivi. Seniori VS Studentti ÄÄRIOIKEISTON liikehdintä on jo melko pitkään ollut yhteiskunnallisena keskustelun aiheena. Valitettavasti viikonloppuna saimme lukea Suomen Vastarintaliikkeen jäsenen tekemästä väkivallanteosta, joka päättyi traagisella tavalla. Suomen Vastarintaliike tunnetaan myös aiemmasta väkivallasta, Jyväskylän kirjastopuukotuksesta ja viime vuotisesta sivullisen pahoinpitelystä mielenosoituksen aikana. Suomalaiseen yhteiskuntaan on syntynyt tilanne, jossa väkivalta, tai edes sen uhka, on mahdollista eri foorumeilla. Suomen viranomaiset ovat ikään kuin kahden tulen välissä, eikä tilannetta helpota somessa pyörivä jatkuva huhumylly. Virkavallalta käytännössä puuttuvat keinot puuttua avoimen rasistiseen toimintaan. Myös eri järjestöt, kuten SPR ja Unicef, ovat joutuneet vihakampanjan kohteeksi. Näyttää siltä, että toiminta on aiheuttanut jonkinlaisen vastareaktion, mutta suurin osa suomalaisista ei halua ottaa keskusteluun kantaa, ainakaan kovin aktiivisesti. Tästä hiljaisuudesta syntyy pahimmillaan vaikutelma, että rasistien ja jopa väkivaltaisesti toimivien joukko olisi todellista suurempi. Meidän kaikkien olisi aika allekirjoittaa vetoomus Rasismi rikoslakiin -kampanjan puolesta. Yhteiskunnallisessa keskustelussa ovat olleet edustettuina ääripäät. Ongelmiin ei tulisi reagoida vastakkainasettelulla ja aggressiolla vaan pikemminkin hakea yhdessä ratkaisua. Suomessa tähän tarvittavat työkalut, joita olemme ylpeinä vieneet maailmalle suomalaisina arvoina ja ajatuksina. Kun kohtaamme vihapuhetta, ei tulisi provosoitua, vaan keskustella peloista. Kuitenkaan se ei tarkoita vihapuhetta tarvitsisi hyväksyä. Erkki Tuomioja on sanonut: ”Harmitonta vihapuhetta ei ole. Siitä on vain lyhyt askel vihatekoihin eikä vihapuhetta siksikään tule suvaita” Suomessa arvojohtajuudelle olisi nyt kysyntää, mutta kuka uskaltaa olla aikamme Svinhufvud. MIIKA KAUTTO PIIA NORONEN Keskustelu paras lääke väkivaltaan KIITOS hyvästä kirjoituksesta vanhusten puolesta (Aamuset 24.). Kaikki oli asiaa. Miten saisimme ymmärrystä hallituksen päätöksille? Miten voivat vanhukset olla kotona, kun eläkkeelle menon jälkeen on nostettu kiinteistövero, sähkövero,jätemaksu ja eläkkeet vaan laskee. Auttakaamme kotona asuvia ja poistetaan vaikka kiinteistövero yli 75-vuotiailta. MAIJA JAAKKOLA Kiitos kirjoituksesta
• 27 A A M U S E T MIELIPIDE Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 KOLUMNI PYÖRÄHDIN Puolassa lehdistömatkalla. Yhtenä kohteena oli Gdanskista neljä peninkulmaa etelään sijaitsevan Szymbarkin kylän ylpeys. Metsän keskellä sijaitseva pittoreskien puutalojen kokoelma on konferenssikeskuksen, ulkoilmamuseon ja puuhamaan kummallinen yhdistelmä. Kierros alkaa kansanlauluhetkellä yli 36-metrisen pirttipöydän ääressä. Seinällä komeilee maailman pisin lankku, yli 40-metrinen. Se jatkuu seinän läpi seuraavaan huoneeseen. Kasubialaisia ylpeydenaiheita. Täältä opas johdattelee Siperiassa 1800-luvulla rakennettuun hirsitaloon. Seinällä on lasivitriiniin naulittuna surullisen oloinen nallekarhu. Kuulemme kauhutarinoita Stalinista, näemme vankijunan ja vankileirin kasarmin. KÖYRISTELEMME ahtaita käytäviä bunkkeriin. Valot sammutetaan ja kaiuttimista kuuluu pommituksen ääniä. Takaisin aurinkoon päästyämme opas esittelee jäljitelmiä taloista, joita puolalaiset ovat rakentaneet Kanadaan ja Turkkiin. Saavumme talolle, joka on rakennettu ylösalaisin ja hivenen kallelleen. Kaltevat pinnat tekevät kävelemisestä haparoivaa ja päässä heittää, kuin pikku huppelissa. Tässä vaiheessa ”opintokeskuksen” outoa kierrosta pikku tujaus olisi vain hyvästä, mutta jäämme ilman, sillä panimoravintolassa suoritetaan läpimarssi. Kierros päättyy nenänuuskamaistiaisiin. Häränsarvesta koputetaan tupakkaa kämmensyrjälle, lausutaan kasubialainen ”nuuskakippis” ja nuuhkitaan seitsemästi kumpaankin sieraimeen. Nuuskalaatuja on tietysti seitsemää eri sorttia. Elämäni omituisin matkailukokemus jättää jälkeensä vain yhden kysymyksen: miksi? Siihen ei puolalainen oppaammekaan osaa vastata. TEEMU P. PELTOLA Sekaisin Puolassa Aamuset 35. vuosikerta. Sitoutumaton Sanomalehtien liitto ry:n jäsen. www.aamuset.? OSOITE Artukaistentie 10, 20240 Turku KUSTANTAJA Turun Tietotarjonta Oy/TS-Yhtymä PAINO Turun Sanomat, Artukainen JAKELU Turku-Palvelu Oy www.turkupalvelu.? ma-pe klo 9-16 02 269 4447 TOIMITUS Päätoimittaja Lasse Virtanen 040 589 0820 Toimitussihteeri Teemu P. Peltola 02 269 3941 Juttuvinkit: aamuset@aamuset.? MEDIAMYYNTI mediamyynti@aamuset.? Myyntineuvottelijat Anne Andersson 050 310 8957 Susanna Kallio 050 310 8952 Sanna Lujala 050 310 8953 Päivi Pyöli 050 310 8955 Heta Peltonen 050 566 2858 JetSet-tuottaja Timo Salmesmaa 050 310 8956 Myyntijohtaja Susanna Lumikanta 050 465 3640 AD Jaana Mikkonen 050 310 8960 Ilmoitusaineistot ilmoitukset@aamuset.? Sähköpostit etunimi.sukunimi@aamuset.? M E M U U T SAIN kutsun teatterin ensiiltaan. Loistava infra ja erinomainen produktio, jolle läsnäolijat osasivat antaa arvoa. Tullessa herra avasi seuralaiselleen ulko-ovet. Tervehti tuttuja hymyillen kumarruksella tai kättelemällä. Narikassa hän auttoi daamiltaan takin ja ojensi sen vahtimestarille. Väenpaljoudessa ja penkkirivien välissä herra aurasi uran ja avasi istuimen oikealle puolelleen istuutuvalle seuralaiselleen. Väliajalla herra nouti juomat ja purtavan. Daamille pidettiin seuraa ja hänelle esiteltiin luokse tulleet tuttavat. Permannolta purkauduttiin toisia kunnioittaen. Ilma oli sakeana kohteliaisuuksia. Tietysti herra nouti daaminsa palttoon ja auttoi sen hänen ylleen. Kulttuuri on mielen ravintoa. Mainio esitys palkittiin pitkin aplodein sekä runsain kukkasin. Käytöksellään vieraat tekivät rutiineista juhlan. Miehet olivat sonnustautuneet vähintään arkipukuun. Naiset sädehtivät. Onnistuneessa tapahtumassa vessan neonvalotkin vaikuttivat kristallikruunuilta. Herrasmies tietää, että naisilla vaikutusvalta. Hyvä palkitaan moninkertaisesti. Kunnioituksella on heijastusvaikutus. Se näkyy harmoniana perheelämässä ja keskittymisenä lasten käytöksessä. Tämä tarina oli tosi. Se tapahtui syksyllä 2016 Turussa. MIKAEL MIIKKOLA TURKULAINEN TAPAKOULUTTAJA Miehellä valta, naisella vaikutusvalta TURUN keskustassa sijaitsee kaksi viheraluetta tai pikemminkin virkistyskeidasta aivan vierekkäin eli Urheilupuisto ja Samppalinnan puisto. Molemmat kaipaisivat määrärahaa ehostusta varten. Pelkkä Urheilupuiston alavälikentän remontti ei riitä. Jo pienellä rehevöityneiden pusikoiden karsimisella saataisiin näkyvää aikaan, mutta isompikaan remontti ei olisi pahasta. Asuin lapsuuteni Neitsytpolun päässä Sirkkalankatu 42 Turun kauneimmassa talossa. Siitä oli lyhyt matka lähteä kesäisin juoksemaan ja talvisin hiihtämään urheilupuiston kuuluisan perinteiselle Karikon lenkille. Hiihtäessäni kymmenettä kertaa runsaan kilometrin lenkkiä, niin mielessäni kävi ajatus sillasta Neitsytpolun yli. Ajatukseni toin silloin julki muun muassa vanhemmilleni. He pitivät ideaani taas vähän omituisena. Edullinen kevyen liikenteen silta yhdistäisi kätevästi kaksi liikuntapuistoa ja kaksinkertaistaisi lenkin pituuden. Kannatan siis lämpimästi esille tuotua ajatusta: Silta Neitsytpolun yli! Päättävät liikuntapoliitikot, ottakaa tästä koppi! MATTI ”VIKI” VIKSTRÖM, PIENI TYÖMIES Silta puistosta puistoon
• Keskiviikko 28. syyskuuta 2016 AAMUSET 28